{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

JYLKKÄRI

J y väsk yl än yliop p il a slehti 25. marraskuuta – 26. tammikuuta 2020 59. vuosikerta ★★★★★

#08 10

Vaalit meinasivat mennä uusiksi

12

Herman Toivolan sielu ei saa rauhaa

26

Mies joka korjasi Kortepohjan

08 Uudet edaattorit ovat tässä 18   Eristäytynyt Eritrea polkee paikallaan


Kasvo

Informaatioteknologian lehtori ja Korpin isä Vesa Lappalainen on opettanut Jyväskylän yliopistossa neljänä vuosikymmenenä. Teksti & Kuva Niklas Pelkonen ”Meillä oli käytössä yksi mikrotietokone, jolla opettajat kävivät naputtelemassa suoritustietoja. Sitten se printtaili pihalle arvosanoja.” Vesa Lappalaisen aloittaessa vuonna 1982 tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksella IT-teknologian kehitys oli vasta lapsenkengissä. Laitoksen ainoalla tietokoneella tehtiin kuitenkin ensimmäinen versio kurssikirjanpitojärjestelmä Kurjesta. Lappalainen oli kehittämässä sitä ja Kurjen perillistä, Korppia. Alun perin Lappalaisesta piti tulla fyysikko. Vuonna 1979 Jyväskylässä alkaneet opinnot eivät kuitenkaan maistuneet, ja pääaineeksi vaihtui nopeasti matematiikka. Tietoteknologia kiinnosti Lappalaista jo tuolloin. Hän esimerkiksi suunnitteli Rihlaperän tähtitornin kaukoputkeen logiikkapiireillä toimivan ohjausjärjestelmän ollessaan Ruotsissa kesän varastohommissa vuonna 1980. Jyväskylän yliopistossa tietokoneiden kanssa pääsi tuolloin tekemisiin vain yhteiskuntatieteiden laitoksella ja sovelletun matematiikan yksikössä. ”Matematiikan laitoksella ei ollut paljoa niistä laitteista kiinnostuneita, joten siihen liittyvät asiat vähän kuin valuivat minulle.” Kurjen varhaisversio menetettiin 1980-luvun lopulla, kun sen ainoana kotina toiminut tietokone hajosi. Seuraava Kurki-järjestelmä saatiin käyttöön vasta vuonna 1998. Kolme vuotta myöhemmin oli Korpin vuoro. Korppi oli pitkäkestoinen projekti, jota päivitettiin vuosien saatossa aina uusilla ominaisuuksilla. Lappalaisen mielestä tietojärjestelmien kehittämisessä oleellisinta on juuri aika. ”Parin vuoden aikaskaalalla ei ehdi saada mitään valmiiksi. Pitäisi puhua useista kymmenistä vuosista.” Korpin korvannut Sisu-järjestelmä on saanut Lappalaiselta runsaasti risuja. Hutiloiden tehty järjestelmä ei hänestä huomioi opettajien tai opiskelijoiden tarpeita. ”Otin ennen Sisun tuloa sellaisen asenteen, että pessimisti ei pety. Mutta sekään ei riittänyt.” Lappalaisen viimeisin suurprojekti tietojärjestelmien parissa on palkittu TIM (The Interactive Material) -verkko-oppimisympäristö. TIMiin kertyivät kaikki oivallukset Lappalaisen pitkältä opettajanuralta. Pyrkimyksenä on muun muassa mahdollistaa laadukas etäopetus ja huomioida opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Työnsä tärkeimpänä osana Lappalainen pitää nimenomaan opettamista. Siksi häntä surettaa, miten opettajuuden arvostus on laskenut yliopistoissa. Hänen mukaansa tutkimus- ja projektityöt haukkaavat leijonanosan huomiosta. ”Välillä ei tiedä, onko siivoojasta seuraava vai siivoojaa alempi.” 

Faktat • • •

Syntyi vuonna 1959, väitteli matematiikan tohtoriksi 1985. Nykyään toimii informaatioteknologian tiedekunnan lehtorina Harrastaa riippuliitämistä. 1990-luvulla lensi parhaimmillaan 130 päivänä vuodessa.

02 J ylkkäri 08 · 2 019

Toimi 2000-luvun alkuun asti sivutoimisena yrittäjänä myyden kattopeltien käsittelyyn tarkoitettuja ohjausjärjestelmiä. Seurannut nuoruudestaan asti aktiivisesti tähtitiedettä.


»Otin ennen sisun tuloa sellaisen asenteen, että pessimisti ei pety. Mutta sekään ei riittänyt.»

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  03


Töitä opiskelijoille! Lähetä hakemus megaduuni.fi ja liity joukkoomme

sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA!

MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA - TULE TsEKKAAMAAN!!! Va asankatu 21 JY VÄsKYL Ä

w w w. s oh wi.fi

-15% OPISKELIJA-ALE

KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L

OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L

GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk

04 J ylkkäri 00 · 2 019

045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä


pääkirjoitus

Pitäkää sitä lomaa Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi

JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimitta ja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Elias Peltonen toimitta ja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi

Uupumuksen oireisiin ei ole oikeastaan kuin yksi lääke: säännöllinen vapaa-ajan pitäminen ja lomailu

KUSTANTA JA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu)

PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 27.01.2020

SOMESSA JA VERKOSSA

   

jylkkari.fi @jylkkari @jylkkari

 Uupumuksen oireisiin ja sen ehkäisyyn ei ole oikeastaan kuin yksi lääke: säännöllinen vapaa-ajan pitäminen ja lomailu. Se ei ole nykyopiskelijalle helppoa. Kesäisen keskustelun perusteella se ei ole opiskelijalle myöskään yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Kun SYL teki avauksensa lomailun mahdollistamisesta opiskelijalle (jossa myös vaadittiin perustuloa), Twitter ja moni mediakanava täyttyi paheksuvista ihmisistä, jotka eivät halunneet edes harkita asiaa. Se, ettei halua osallistua verojen muodossa muiden lomailun maksamiseen, on toki ymmärrettävää, mutta pitää ottaa huomioon, että lopulta yhteiskunnalle tulee halvemmaksi mahdollistaa lomailu kaikille kuin yrittää hoitaa kuntoon kaikkia burnout-potilaita.

PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi

AVUSTAJAPALAVERI Ti 7.1. 2020 klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä

Ajatus harhailee. Heräät väsyneenä. Opiskelemaan/töihin meno tuntuu aamulla pahalta. Kaikki ärsyttää. Kyynisyys valtaa ajatuksia entistä enemmän, ja kaikki omat projektit ja työt tuntuvat surkeilta. Asiat, jotka tuntuivat aiemmin hauskoilta (kuten pääkirjoituksen kirjoittaminen) maistuvat, eivät vain puulta, vaan suorastaan paskalta. Kyse on työuupumuksesta, burnoutista, loppuun palamisesta. Noin neljänneksellä työssäkäyvistä suomalaisista on lieviä työuupumuksen oireita, kuten minulla. Muutamalla prosentilla oireet ovat kehittyneet vakaviksi. YTHS:n tuoreimmassa tutkimuksessa paljastui, että vuonna 2016 noin kolmanneksella opiskelijoista oli ongelma tai todella ongelma pitää ote opintoihin. Määrä oli saman suuntainen samassa tutkimuksessa psyykkisistä oireista kärsivien opiskelijoiden ja jatkuvaa stressiä kokevien opiskelijoiden määrän kanssa.

 »Ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa.»

Jyväskylän ylioppilaslehti

Opintotukikuukausia on leikattu koko vuosikymmen ja yhteiskunta painostaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Myös yliopiston rahoitus on sidottu suoritettujen tutkintojen määrään. Näille paineille on kuitenkin syytä viitata kinttaalla, jos uuvuttaa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että opinnot tulevat loppuun nopeammin, jos välillä lepäilee ihan kunnolla. Jos yrittää pakottaa itsensä tekemään asioita yli oman jaksamisen, palaa väistämättä loppuun ja siitä palautumisessa kestää pitkä aika. YTHS:ltä saa sairaslomaa, jos sitä tarvitsee, eikä Kela peri takaisin opintotukea, jos opintojen viivästymisen syyksi voi vilauttaa sairastodistusta. Rakkaat ystävät, älkää stressatko vaan lomailkaa. Älkää tehkö rästitehtäviä joululomalla, vaan nukkukaa ja syökää konvehteja. Minä lähden nyt lomalle Uuteen-Seelantiin ja paiskaan työkännykän seinään, rauhallista loppuvuotta itse kullekin. P.S Pääkirjoituksesta tuli vähän liian lyhyt, mutta joskus on ihan ok jättää hommat puolitiehen ja lähteä lomalle.   

Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskunnasta vuonna 1762.

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  05


Tiede

Ilmastoahdistus on uusi musta Ilmastonmuutos ahdistaa, pelottaa ja hävettää nuoria selvästi vanhoja enemmän, mutta ikäryhmien ääripäillä on myös yhdistäviä tekijöitä Teksti Marko Kainulainen Kuva Felix Fiilin

Lomalentoja ostaessa mieli on innokas ja odotuksia täynnä. Lentokentän Oak Barrel Pubista jaetaan matkaanlähtökuvat someen – onhan reissuun lähteminen iloinen asia! Tai siis oli. Tutkimusten mukaan ilmastoahdistus on vallannut erityisesti nuorten mielen. Varakkaimmat kompensoivat päästöjään, ja osa vaihtaa ristiriitaisin tuntein unelmien lomalentonsa lähimatkailuun tai jättää ainakin somefiilistelyn vähemmälle. Sitra toteutti kesäkuussa laajan kansalaiskyselyn ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elämäntapoihin. Erityisen suuria eroja ikäryhmien välillä havaittiin siinä, millaisia tunteita ilmastonmuutos herätti itsessä. Pelko oli nuorimmassa 15–30-vuotiaiden ryhmässä suurinta ja vanhimman yli 65-vuotiaiden keskuudessa pienintä. Samoin oli ahdistuksen laita. Myös häpeän tunnetta ja hyvittämisen halua koettiin eniten nuorempien keskuudessa ja vähiten 06 J ylkkäri 08 · 2019

yli 65-vuotiaissa, vaikka nuoremmat ovat voineet vaikuttaa ilmastonmuutokseen omilla teoillaan vanhempia vähemmän. Ilmasto- ja ympäristöahdistukseen perehtynyt tutkija ja kirjailija Panu Pihkala näkee monia syitä tulosten taustalla. "Yksi syy voi olla, että keskimäärin nuoremmat ovat saaneet vanhempia ikäpolvia enemmän tunnekasvatusta. Toinen seikka on, missä määrin omia ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja tunteita on reflektoitu, eli kuinka yllättäen tämä kysymys tulee. Ilmastosyyllisyyden hyväksyminen tai tunnistaminen vaatii tietyn prosessin", Pihkala sanoo. • Panu Pihkala julkaisi vuonna 2017 ensimmäisen suomenkielisen ympäristöahdistusta käsittelevän kirjan Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Koulutuksel-


Tiede

Ilmastokeskustelun Käydessä kuumimmillaan on havaittavissa myös kyllästymisen ja turhautumisen tunteita.

taan Pihkala on teologian tohtori. Hän uskoo taustansa seurakuntapastorina vaikuttaneen siihen, että kykeni julkaisemaan ensimmäisenä Suomessa aihetta käsittelevän teoksen. "Aiemman työni kautta kuoleman, surun ja syvien eksistentiaalisten kysymysten kohtaaminen on tuttua." Uskonnoissa ja ympäristötoiminnassa on havaittavissa mielenkiintoisia yhteneväisyyksiä. "Ympäristötoiminnassa ja uskonnoissa on funktionaalisia samankaltaisuuksia. Esimerkiksi lentojen kompensaatiomaksut voidaan nähdä tietynlaisena anekauppana", Pihkala kommentoi. Ilmastokompensaation tapaan koko ilmastokeskuskustelu saatetaan sivuuttaa ajattelemalla vaikka, että minä kierrätän hyvin ja olen siten tehnyt oman osani. "Single-action bias on käsite, jossa annetaan liikaa painoarvoa omille teoille, jotka aistein havaitaan ja joissa voidaan olla kokonaisvaltaisesti mukana. Olemme kehollisia toimijoita, ja nämä helposti korostuu", Pihkala sanoo. • Suomen mielenterveysseura julkaisi kesäkuussa Pihkalan kirjoittaman ensimmäisen laajemman suomenkielisen raportin ilmastoahdistuksesta, joka perustuu monitieteiseen tutkimukseen sekä havaintoihin käytännön toiminnasta. Raportista nousee esiin kaksi psykologista tehtävää: sopeutuminen muuttuviin olo-

suhteisiin sekä yhdistelmä oman eettisen vastuun hyväksymistä ja kykyä elää keskenään ristiriitaisten tunteiden kanssa. "Voimme tehdä paljon, mutta emme kaikkea. On tärkeää miettiä, miten voi yhtäältä kannustaa toimintaan ja toisaalta kasvattaa keskeneräisyyden sietokykyä. Erityisesti nuorilla esiintyy kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunteita", Pihkala sanoo. Ilmastokeskustelun käydessä kuumimmillaan on havaittavissa myös kyllästymisen ja turhautumisen tunteita. Kun jokin aihe nousee trendiksi, on tyypillistä, että mediassa siirrytään suurimman kiinnostuspiikin jälkeen seuraaviin aiheisiin. Ilmastokriisi on luonteeltaan kuitenkin niin vakava, pitkäkestoinen ja kaiken tieteellisen tiedon mukaan eskaloituva, että Pihkalan mukaan se ei ole poistumassa asialistalta. "Ympäristöahdistuksen kohdalla usein ylikorostetaan ahdistuksen poistamista toiminnalla. Toiminta helpottaa, mutta jos vallitseva skeema on valjastaa ahdistus toiminnaksi, niin kaikki ahdistus ei sillä poistu ja jos sitä hoidetaan vain toiminnalla, uhkaa uupuminen." Sitran tunnekyselyn vastauksissa nuoret ja vanhat erottuivat vastakkaisina ryhminä, mutta näitä kahta yhdistää myös moni tekijä. Ennen ja jälkeen elämän ruuhkavuosien on hyvin aikaa paneutua ilmastokysymyksen kaltaiseen aiheeseen. "Nuorilla ja vanhoilla ei myöskään ole niin paljon taloudellisia siteitä. He ovat vapaampia puhumaan mielipiteitään julki", Pihkala muistuttaa.  J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  07


Edustajistovaalit 2019

Vihreä Hyöky ja Luoti jyräsivät edarivaaleissa Pörssi & Dumppi säilytti kuitenkin asemansa isoimpana ryhmänä, vaikka menettikin yhden paikan. Teksti ja kuvat Elias Peltonen

JYYn edustajistovaaleissa suurin voittaja viime vaaleihin verrattuna oli kaksi lisäpaikkaa saanut Luonnontieteilijät viidellä edaattorilla. Edarivaalien vaalirenkaista Kampuksen punaiset ja vihreät säilyttivät 14 paikkaansa, Järjestöjen ääni sai 21 paikkaa menettäen yhden paikan. Vaalien suurimmaksi häviäjäksi jäi kuusi paikkaa saanut Alvarin unioni, joka menetti kaksi paikkaa. JYYn vihreät opiskelijat ja Opiskelevat kokoomuslaiset onnistuivat nostamaan paikkamääräänsä yhdellä. Vihreät saivat kahdeksan ja kokoomuslaiset neljä paikkaa. Jyväskylän vihreä vasemmisto sai viisi paikkaa menettäen yhden paikan viime vaaleista. Samaan edaattorimäärään näissä vaaleissa pääsivät JYYn demariopiskelijat yhdellä paikalla ja Jyväskylän keskustaopiskelijat kahdella paikalla. Äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 27,93, ja ääniä annettiin yhteensä 3 373. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 28,96. • Vaalien ääniharavaksi nousi vihreiden opiskelijoiden Elma Hyöky, joka sai yhteensä 98 henkilökohtaista ääntä. Hyökyn äänisaalis on edustajistovaalien isoin sitten vuoden 2003. "Jos olisin saanut 40 ääntä, olisin ollut erittäin tyytyväinen. Olen toki ollut näkyvästi mukana, mutta en uskonut, että ihan näin näkyvästi", Hyöky hämmästelee. JYYn vihreät opiskelijat saavuttivat 08 J ylkkäri 08 · 2 019

yhden lisäpaikan ja toiseksi suurimman ryhmän viime vaaleissa menestyneiden ääniharavien puutteesta huolimatta, joten tulosta voidaan pitää ennakkoasetelmaa tarkatellessa melko yllätyksellisenä. Hyökykin iloitsee ryhmänsä ja vihreyden suosiosta. "Nähdään sellainen suurempi hyvä siinä, että vihreitä arvoja edelleen kannatetaan. Onneksi muillakin ryhmillä on tosi vihreitä ajatuksia." Vihreiden ääniharavista JYYn edustajistovaaleissa on Keski-Suomessa onnistuttu leipomaan jo kaksi kansanedustajaa. Hyökyn suhtautuminen eduskuntavaaliehdokkuuteen on vielä maltillinen. "Katsotaan ensin tämä ja ollaan mukana tekemässä mahdollisimman hyvää duunia." "Olen mennyt tähänkin asti sillä, miltä minusta tuntuu ja sydämen äänellä. Sillä on nähtävästi ollut merkitystä. Mikäli joskus mieli muuttuu, että sinne haluaa, niin sinnekin lähdetään täysillä." • Eniten paikkamääräänsä nostaneiden Luonnontieteilijöiden Jenni Heikkilä oli erittäin tyytyväinen vaalituloksesta. "Olen hirveän ylpeä meidän ryhmästä. Meillä oli tosi paljon rohkeita fukseja, jotka lähtivät mukaan ja olivat keräämässä ääniä. Olihan meitä kokeneempia tekijöitä myös", Heikkilä kommentoi vaalitulosta. Heikkilän mukaan Luonnontieteilijät ovat edellisellä vaalikaudella olleet pie-

nenä ryhmänä aktiivisesti mukana valmistelevissa työryhmissä ja ediustajistossa äänessä. "Sitä halutaan jatkaa jatkossakin. Nyt se on helpompaa, kun on enemmän paikkojakin. Meillä on enemmän äänestystilanteessakin ääntä käytettävissä", Heikkilä ilakoi. Vaalien suurimpana häviäjänä voidaan pitää Alvarin unionia, joka menetti kaksi paikkaa. "Kyllähän se vähän kirpaisee", kommentoi Alvarin unionin Teemu Vasama. Ryhmä nähtiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 vaaleissa. "Toki nämä olivat meille kolmannet vaalit, mutta ei nousujohteisuus säilynyt viime vaaleista. Meillä on tosi paljon uusia nuoria tyyppejä mukana. Uskon, että saadaan myös tämä edarikausi edistettyä meidän vaaliohjelmaa. Kahden vuoden päästä taas uusiksi."  


Edustajistovaalit 2019 Edarivaalien tulokset P&D

10 paikkaa (-1) Patrikainen Milla, 73 Jormakka Joel, 56 Leskinen Juho, 48 Buckbee Aku, 45 Laine Emma, 38 Suoranta Arttu, 38 Peuhkuri Alvar, 36 Peuranen Nelli-Sofia, 33 Sainio Jesse, 30 Kronholm Kristiina, 29

JYYn vihreät opiskelijat 8 paikkaa (+1) Hyöky Elma, 98 Hollmén Karoliina, 58 Kärkkäinen Elina, 46 Koistinen Juuso, 45 Kajoluoto Peppi, 38 Pelkonen Emmi, 35 Manninen Nea, 32 Varjoranta Laura, 29

Alvarin unioni

Luonnontieteilijät Miikael Saksman (vas), Juho Siitari, Markus Kulmala, Nella Heikinmäki ja taustalla Luotin ääniharava Jenni Heikkiilä juhlivat hyvää vaalitulosta.

6 paikkaa (-2) Löppönen Antti, 72 Peltonen Topias, 43 Bursiewicz Nikolas, 31 Al-Mehsen Amani, 30 Murtojärvi Aleksi, 28 Häkkinen Henri, 28

Luonnontieteilijät 5 paikkaa (+2) Heikkilä Jenni, 38 Heikinmäki Nella, 36 Mäkinen Lotta, 34 Jormakka Riikka, 33 Saksman Miikael, 30

Jyväskylän vihreä vasemmisto 5 paikkaa (-1) Käppi Matleena, 71 Marjamaa Anju, 46 Vainikainen Ira, 35 Kärkkäinen Meri, 28 Hämynen Leeni, 27

Opiskelevat kokoomuslaiset 4 paikkaa (+1) Neuvonen Juho, 78 Laaksonen Petri, 37 Laitinen Juuso, 26 Mengüs Mikael, 25

Jyväskylän keskustaopiskelijat 2 paikkaa (-) Saukonoja Joel, 52 Huttu Aino-Maria, 38,

JYYn demariopiskelijat Vaalien ehdoton ääniharava Elma Hyöky katseli epäuskoisena omaa äänimääräänsä.

1 paikka (-) Vironen Katja, 29

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  09


Edustajistovaalit 2019

Vihreät yllättivät, uudet edaattorit valtaavat alaa Edarivaalit on taas käyty, eikä äänestysprosentti tippunut ehdokaskadon jälkeen kuin prosenttiyksikön verran 27,93 prosenttiin. Valtakunnallisesta edarivaalien äänestysprosentista jäätiin taas, sillä kaikkien ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysprosenttien keskiarvo oli 32,4. Vilkkaimmin ääntä käytettiin Turussa. Viime vaaleissa vain viisi ehdokasta sai yli 40 henkilökohtaista ääntä, mutta tällä kertaa ääniä kerääntyi useammalle henkilölle. 14 ehdokasta sai näissä vaaleissa yli 40 ääntä. Viime vaalien suurin henkilökohtainen äänimäärä oli 71. Näissä vaaleissa jopa viisi ehdokasta sai yli 70 ääntä. Vallattoman vaaliveikkauksessa häränpyllyä heittivät ryhmistä Alvarin unioni, Jyväskylän vihreä vasemmisto ja JYYn vihreät opiskelijat. Alvarin unionin kahden paikan menetys tekee heistä vaalien suurimman häviäjän. Eniten vikaan meni vihreiden vaalitulos. Vallaton povaili vihreiden perikatoa uuden kärkiehdokkaan puutteen vuoksi. Sellainen vihreillä nähtävästi löytyy jatkuvasti takataskusta. Vaalien ehdoton ääniharava oli siis vihreiden Elma Hyöky, joka sai 98 ääntä. Tämä kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelija ja ainejärjestö Varkaat ry:n

puheenjohtaja varasti vaalipäivän huomion. Hyökyn tulos on aiempiin JYYn edustajistovaaleihin verrattuna todella kova, vaikkakin kaikkien aikojen äänisaaliiseen olisi ollut matkaa vielä 30 äänen verran. Myös valtakunnallisestikin ylioppilaskuntien edustajistovaalituloksia tarkastellessa Hyökyn äänimäärä on huomattava. Tämän syksyn kaikista edustajistovaaleista hän sai valtakunnallisesti kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä. Edustajistossa nähdään uusien edaattorien esiinmarssi. Vuoden 2017 valituista edaattoreista vain yhdeksän pääsi jatkokaudelle, joten 32 uutta edaattoria aloittaa tehtävässään. Vanhoja JYYn hallituslaisia oli ehdolla toista kymmentä, joista vain neljä

pääsi läpi. Naisten määrä edustajistossa kasvoi. Viime vaalien jälkeen edustajiston koostumus oli miesten hyväksi 21/20, mutta nyt naisilla on enemmistö suhteessa 23/18. Miesvaltaisimpiin ryhmiin kuuluu Opiskelevat kokoomuslaiset (4 miestä / 0 naista) ja Alvarin unioni (5 miestä / 1 nainen). Naisvaltaisimpia ryhmiä taas ovat Jyväskylän vihreä vasemmisto (5 naista / 0 miestä), JYYn vihreät opiskelijat (7 naista / 1 mies), Luonnontieteilijät (4 naista / 1 mies) ja JYYn demariopiskelijat (1 nainen / 0 miestä). Tasaisimmat sukupuolijakaumat löytyvät P&D:n (6 miestä / 4 naista) ja Jyväskylän keskustaopiskelijoiden (1 mies / 1 nainen) ryhmistä. Vaalirenkaiden äänimäärät pysyivät lähestulkoon samana. Kampuksen punaiset ja vihreät säilyttivät 14 paikkaansa, mutta Järjestöjen ääni menetti yhden paikan saaden yhteensä 21 paikkaa. Valtakunnallisesti puoluepoliittiset ryhmittymät nostivat osuuttaan paikoista 27 prosenttiin. JYYssä puoluepoliittisilla ryhmillä on pitkään ollut muuta maata korkeampi osuus edustajistopaikoista. Nyt paikkamäärä nousi yhdellä ja osuus paikoista on melkein puolet.  

Vaalien uusiminen oli vain tunneista kiinni Yliopiston digipalvelut eivät huomanneet ongelmia, joiden takia pieni määrä opiskelijoita ei voinut äänestää vielä vaalipäivänä. Ongelma saatiin korjattua vasta aivan viime tingassa. Vielä vaalipäivän aamuna JYYn keskusvaalilautakunta otaksui, että noin 80 opiskelijaa ei voinut äänestää tiedonsiirto-ongelmien takia. Vaalipäivän kuluessa ja stressitasojen noustessa selvisi, että ongelma koski yhteensä 36 opiskelijaa. Ongelmat ratkesivat lopulta vain muutama tunti ennen äänestysajan loppumista. Kaikki opiskelijat pääsivät näin lopulta äänestämään ja heitä tiedotettiin erikseen mahdollisuudesta siihen. Ongelmia oli havaittu jo perjantain ennakkoäänestyspäivänä, kun osa opiskelijoista jotka eivät kyenneet äänestämään ottivat yhteyttä keskuvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunta oli pyytänyt Jyväskylän yliopiston digipalveluita korjaamaan asian, mutta perjantain korjaus oli ratkaissut vain 10 J ylkkäri 08 · 2019

osan ongelmista. Edustajistovaalit ovat JYYn järjestämät, mutta yliopiston rooli vaaleissa on välittää tietoa äänestysjärjestelmän tarjonneelle Trevealle, jotta opiskelijoiden äänioikeus vaaleissa voidaan varmistaa. "Järjestelmää on testattu ennakkoon, mutta selkeästi nykyisenlainen testaus ei ole ollut tarpeeksi kattavaa", kommentoi yliopiston viestinnästä Anna-Kaisa Säkkinen vakavasta ongelmasta. Jylkkäri pyrki saamaan ongelman selville parin viikon ajan, kunnes viestintäpalvelut lopulta kertoivat syyksi sen, että vikoja oli itseasiassa kaksi: osalla opiskelijoista opiskelijanumerotieto oli järjestelmässä väärässä muodossa, osalla numerotieto puuttui kokonaan.

"Toivommekin, että seuraavien vaalien osalta käydään tarkasti läpi järjestelmien väliset riippuvuudet", Säkkinen kommentoi. Jos ongelmia ei olisi saatu korjattua, vaalit olisi jouduttu sääntökonsultoinnin jälkeen mitä todennäköisimmän uusimaan kokonaan. Sääntöjen mukaan kaikilla, joilla on äänioikeus, pitää olla myös mahdollisuus äänestää. Yliopiston digipalveluiden huomaamatta jääneiden virheiden takia koko äänestystuloksen mitätöiminen oli siis vain tunneista kiinni. "Äänestyspäivän viimeisimmät tunnit olivat elämäni kovin koettelemus", keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sanni Kupiainen huokaisi lopen uupuneena äänestyspäivän jälkeisenä aamuna.   tuukk a Tervonen


lyhyesti

Alakulttuurikioski nimeltä Yläkulttuuri aukesi yläkaupungille Osoitteeseen Kauppakatu 12 on tullut uutta elämää. Yläkulttuuri-kioski luo tiivistunnelmaisen, kymmenisen neliön näyteikkunan alakulttuurimaailman menoon. Kioski toimii Luova Productions -osuuskunnan kautta, joka oli etsimässä uusia toimitiloja. ”Olimme maan alla pienessä varastokopissa töissä. Siellä ei ollut vessaakaan. Hankittiin uudet toimitilat, ja tämä tuli vähän niin kuin kaupan päälle”, avaa Sanna Klemetti, yksi kioskia pyörittävistä. Kioskin alakerrasta löytyy siis myös Luova Recordsin nykyinen majapaikka. Klemetti kuvaileekin katutason kioskia Luova Recordsin ”kivijalkakaupaksi” tai ”tehtaanmyymäläksi”, mutta pyrkimys on haalia jatkuvasti laajempaa valikoimaa Suomen marginaalimusiikkia. Käsitöille, zineille, sarjakuville ja muullekin taiteelle on myös tilaa. Ainakin aluksi kioski pyörii vapaaehtoisvoimin kuuden hengen tiimillä, joka saattaa kasvaa, jos vapaaehtoisia saadaan lisää. Kioskia on tarkoitus pitää auki tämän vuoden loppuun asti arkisin klo 12-18 ja lauantaisin klo 12-16.    Elia s peltonen

Avajaisviikolla kioskiin ahtauduttiin kuuntelemaan kolmea pientä keikkaa.

JYYn toimitusjohtajaksi 20 hakijaa

Ismo Puhakka JYYn jäsenpalvelu- ja järjestösihteerin sijaiseksi JYYn jäsenpalvelu- ja järjestösihteerin opintovapaan sijaiseksi on valittu Ismo Puhakka. Sijaistus kestää vuoden ja kolme kuukautta ja alkaa tammikuussa 2020. Puhakka on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan taidehistoria. Puhakka on väitellyt filosofian tohtoriksi yleisestä historiasta Firenzessä European University Institutessa (EUI). Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa rakennusteollisuudessa ja tapahtumien järjestämisen parissa. Puhakka on tunnettu myös lastenkirjailijana ja Muuan mies -yhtyeen laulusolistina. ”On mahtavaa päästä mukaan ylioppilaskunnan vauhdikkaaseen toimintaan ja odotan innolla uuden duunin haasteita. Haluan omalla työlläni tukea opiskelijoita arjen haasteissa ja toimia järjestötyön sillanrakentajana.” Puhakan laaja-alainen osaaminen ja kokemus kehitystyöstä keräsivät erityisesti kiitosta rekrytoinnista vastaavalta ryhmältä. ”Ismossa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla luovuus, rohkeus ja rauhallisuus. Uskon vahvasti, että jäsenistömme tulee jatkossakin lähtemään toimistolta hyvillä mielin, sillä Ismolla on kyky kohdata kaikki ihmiset lempeydellä ja ymmärrystä huokuen”, hehkuttaa JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas. Jäsenpalvelu- ja järjestösihteeri hoitaa päivittäistä jäsenpalvelua ja on monelle opiskelijalle ensimmäinen kontakti ylioppilaskuntaan. Hän neuvoo ja tukee JYYn piirissä toimivia järjestöjä, järjestää koulutuksia ja koordinoi järjestöavustuksia. Tehtävään kuuluu myös kehittää JYYn järjestösektoria sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen toimintaa.    Elias peltonen

JYYn toimitusjohtajaksi on hakenut määräaikaan mennessä 20 hakijaa. Hakuaika päättyi 14.11. Rekrytointiryhmän ensimmäinen haastattelukierros on päättymäisillään. Ryhmän on tarkoitus valmistella ehdotus uudesta toimitusjohtajasta 10.12. kokoontuvalle JYYn edustajistolle. Rekrytointiryhmässä mukana oleva JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas on luottavaisin mielin uuden toimitusjohtajan valinnasta. "Meillä on korkealaatuinen porukka, mistä pääsemme valitsemaan. Iloitsen erityisesti siitä, että tämä rekrytointi ja JYY on noteerattu ympäri Suomen ja kärkihakijoitammekin on siten Jyväskylän ulkopuolelta", Oinas kertoo. Toimitusjohtaja johtaa JYY-konsernin liiketoimintaa ja kiinteistövarallisuuden kehittämistä.    Elias peltonen

Lukuja

104,50 JYYn jäsenmaksu laskee ensi lukuvuonna 29 euroa. Lasku johtuu siitä, että YTHS-maksu siirtyy vuonna 2021 perittäväksi Kelan kautta.

0

Jyväskylän yliopiston Eteläpohjalainen osakunta ajaa toimintansa alas. Osakunta oli viimeinen Jyväskylässä. Osakuntia alettiin perustaa Jyväskylään vuonna 1960.Eteläpohjalainen osakunta perustettiin vuonna 1993. Osakuntia oli vielä viisi vuonna 2012.

0

Suomen ylioppilaskuntien liiton uuteen hallitukseen ei valittu yhtäkään JYYn jäsentä. JYY ehdotti hallituksen jäseneksi Nikolas Bursiewiczia. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  1 1


Kummitusjuttu

Teksti Onni Niemi  Kuvat Elias Peltonen & Felix Fiilin

12  J ylkkäri 08 · 2018


_

Mauri Karvonen kiinnostui jo nuorena rajatiedosta ja kartanoista. Nyt ne ovat hänen työtään. Siksi hän tietää, kuka on Jyväskylässä Toivolan vanhalla pihalla vaeltava iäkäs herrasmies, joka ei saa sielulleen rauhaa.

_

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  1 3


T

aulutelevisio mainostaa ”ylivoimabrunssia”. Se lienee Toivolan vanhan pihan lounasravintolan viikonloppujen vetonaula. Sateisena syysaamuna ravintolassa on kuitenkin hiljaista, vain kourallinen ihmisiä rupattelee hiljaa. Ravintolasta huokuu vuosisatainen historia, onhan Toivolan vanhan pihan tontti yhtä vanha kuin Jyväskylän kaupunki. Katto on matalalla, rapistuneista tiiliseinistä hohkaa kylmyys, eivätkä katutasolle antavat pienet ikkunat juuri päästä valoa hämärään tilaan tähän aikaan vuodesta. Mutta on ravintola nykypäiväisen trendikäs. Kaiuttimista soivat tuoreet tanssihitit. “Herkkulounasta” markkinoidaan fine diningina. Ravintolan ulkopuolella seisova kyltti houkuttele asiakkaita artesaanijäätelöllä. Äkkiseltään ei arvaisi, että täällä kummittelee. Hyväksi lykyksi vastapäätä istuu jyväskyläläinen historioitsija Mauri Karvonen, jonka leipätyö on tutkia Suomen aavetaloja ja kirjoittaa niistä. Hän on lupautunut kertomaan Toivolan vanhan pihan aaveista. ”Moni hämmästyy. Uskoakseni Toivolan vanhan pihan kummittelu ei ole yleisessä tiedossa”, Karvonen toteaa ja hörppää aamukahviaan. Ulkoisesti historioitsija muistuttaa motoristia: hiukset on ajettu pois, leukaa verhoaa parta ja nahkainen prätkärotsi pysyy yllä sisälläkin. 

Kummitushistorioitsijan syksy on kiireinen. Karvonen kirjoittaa aiheestaan kirjasarjaa Aavetaloja ja ihmiskohtaloita (Nemo), jonka kaksi ensimmäistä osaa ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018. Paraikaa Karvonen työstää sarjan kolmatta nidettä, joka on tarkoitus julkaista ensi syksynä. Kaiken muun ohella kalenteri on täyttynyt erilaisista luentotilaisuuksista, sillä aavetarinoille on nyt kysyntää. ”Asenteet ovat entistä sallivampia. Vielä vuosikymmen sitten olit aivan umpihullu, jos olit nähnyt kummituksen”, Karvonen hörähtää. Kirjoissaan Karvonen tutkii sellaisia rakennuksia, joissa väitetysti kummittelee, ja pyrkii liittämään tarinat historialliseen ja inhimilliseen viitekehykseen. Paino on sanalla historiallinen: Karvosen oman arvion mukaan 60 prosenttia kirjojen sisällöstä käsittelee henkilö- ja rakennushistoriaa, kuten kuuluisia asukkaita ja rakennuksen tapahtumia aikain saatossa. Jäljelle jäävä 40 prosenttia on varattu aavetarinoille ja -havainnoille, jotka Karvonen kaivaa joko painetuista lähteistä tai haastattelemalla kummia kokeneita ihmisiä. ”Minua kiinnostaa, kuka se kummitteleva ihminen on, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi hän kummittelee. Mutta ei minun tehtäväni ole todistaa yliluonnollista todeksi”, Karvonen sanoo. Leijonanosa kirjoissa esiintyvistä kummitustaloista on kartanoita, vaikka mukaan mahtuu niin teattereita, linnoja, hotelleja 14 J ylkkäri 08 · 2 019

ol g a högl und-ok s anen / K e sk i-Suomen museo

»Uskoakseni toivolan vanhan pihan kummittelu ei ole yleisessä tiedossa.»

kuin ravintoloitakin. Karvonen on tutkinut esimerkiksi Turussa sijaitsevaa Brinkhallin kartanoa, Anjalan kartanoa Kouvolassa sekä Herttoniemen kartanoa Helsingissä. Kaikkia mainittuja kartanoita yhdistää yläluokkaisen asujaimiston lisäksi se, että edes kuolema ei ole saanut kaikkia entisiä omistajia poistumaan tiluksilta. Yksi syy kartanoiden väkevään edustukseen löytyy kirjoittajan omasta historiasta. Köyliössä varttunut Karvonen kertoo kiinnostuneensa jo varhain kartanoista, joita Satakunnasta löytyy useita. Lisäksi hän on pienestä pitäen intoillut rajatiedosta, joten mielenkiinnonkohteiden yhdistäminen tuntui aikuisiällä luontevalta. Toinen syy on kouriintuntuvampi. ”Moni ihmettelee, miksi kirjoitan kartanoista. Syy on yksinkertaisesti se, että kartanot ovat yhä olemassa. Varmasti savupirteissä on kummitellut yhtä lailla, mutta tarinat ovat kadonneet niiden mukana. Yleensä jostakin kohteesta kerrotaan tarinoita siksi, että se on vielä pystyssä.” Toivolan vanha piha ei ole kartano. Siitä huolimatta tontilla on


ol g a högl und-ok s anen / K e sk i-Suomen museo

Herman Toivola (oik) muutti Toivolan pihapiiriin vuonna 1880. Hän perusti sinne menestyneen sepänliikkeen ja lunasti lopulta pihapiirin omistukseensa.

Herman Toivola perheineen (vas). Hermanin ensimmäinen vaimo Maria kuoli heidän poikansa Muiston (keskellä) synnytyksessä. Herman avioitui uudelleen vuonna 1893 toisen vaimonsa Matilda Eskolisen (vasemalla) kanssa.

koettu vuosien saatossa erikoisia tapahtumia, jotka ovat herättäneet kummitustutkijan mielenkiinnon.  Toivolan vanhan pihan historia juureutuu 1830-luvulle. Kyseessä on merkittävä kohde jo siksi, että se on Jyväskylän ainut kokonaisena säilynyt puutalokortteli kaupungin ruutukaava-alueella. Tätä nykyä pihapiirin iäkkäissä rakennuksissa pyöritetään ravintolan ohella myymälä- ja museotoimintaa. Yksi tontin merkkihenkilöistä on Herman Toivola (1849–1923), joka on lainannut nimensä pihapiirille. Hän muutti tontille vuokralaiseksi vuonna 1880 ja nai tontin silloisen omistajan tyttären, joka synnytti Toivolalle pojan. Tuore vaimo kuitenkin menehtyi vain muutama päivä esikoisen syntymän jälkeen. Sepäksi kouluttautunut yksinhuoltaja jäi tontille asumaan, ja afäärit luistivat niin hyvin, että Toivola lunasti koko tontin itselleen vuonna 1891. Toivola myös rakennutti tontille useita rakennuksia,

joiden rustiikkinen olemus piristää Jyväskylän betonista katukuvaa vielä tänäkin päivänä. Herman Toivolan vaimon kuoleman ja muiden traagisten tapahtumien vuoksi tontilla on todistettu selittämättömiä asioita, joiden taustalla arvellaan olevan entisten asukkaiden rauhattomat sielut. Liki jokaisessa pihapiirin ikkunassa on nähty tuijottava hahmo, joka on joskus ollut vanha, työläispukuun pukeutunut mies, toisinaan taas nuori ja synkkämielinen nainen. Rakennuksista on myös kuulunut selittämätöntä kolinaa ja askeleiden ääniä sulkemisajan jälkeen, jolloin tilat ovat olleet tyhjillään. Joskus aaveet ovat näyttäytyneet keskellä päivääkin: Ennen lounasravintolaa päärakennuksen kivijalassa toimi kahvila, johon eräänä kesäpäivänä saapui iäkäs herra vanha puku päällään. Tarjoilija oli noteerannut miehen ja nähnyt, kuinka hän oli kävellyt kahvion perälle. Tarjoilijan näköyhteys mieheen katkesi. Kun tarjoilija oli mennyt ottamaan miehen tilausta, ei nurkkapöydässä istunut ristin sielua. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  1 5


95 prosentille kummituskokemuksia löytyy luonnollinen selitys, Mauri Karvonen tietää. Tällaiset syyt voi jäljittää vaikkapa talovanhusten vetoisuuteen ja ääniin, optisiin harhoihin tai ihmisen mielikuvitukseen. Viidessä prosentissa tapauksia on Karvosen mukaan kuitenkin todella kyse yliluonnollisesta. Karvonen tunnustaa itsekin uskovansa yliluonnolliseen. ”Minulla on kokemuksia, joille en ole löytänyt luonnollista selitystä. Niistä tekee jännittävän se, että harvoin olen ollut niissä tilanteissa yksin, vaan muutkin ovat kokeneet saman”, Karvonen kertoo. Ensimmäisen kerran hän törmäsi yliluonnolliseen jo koulupoikana Köyliössä. Pienessä kunnassa sijaitsi autioksi tiedetty vanha talo, jonka ikkunasta Karvonen kiipesi sisään ystävänsä kanssa. Oltiin kielletyllä alueella. Pojat liikkuivat talossa hyvin varovaisesti, koska kiinnijäämisen pelko oli läsnä. Mutta läsnä tuntui olevan jokin muukin. 16 J ylkkäri 08 · 2 019

”Yhtäkkiä eräs ovi aukesi hyvin hitaasti silmiemme edessä, ja sitten se lyötiin oikein kunnolla neniemme edestä kiinni. Talosta tuli lähtö tuli hyvin nopeasti”, Karvonen muistelee naurahtaen. Sittemmin hän on työnsä puolesta törmännyt selittämättömään lukemattomia kertoja, viimeksi Suomenlinnassa elokuun lopulla, jolloin kameran linssiin tarttui ihmishahmo pilkkopimeällä käytävällä. Kuvasarjassa hahmo liikkuu käytävän poikki, kunnes viimeisessä ruudussa katoaa. Karvonen ja oppaat valaisivat suljetun käytävän taskulampuilla ja etsivät elonmerkkejä, mutta mitään ei löytynyt. Omakohtaisten kokemustensa vuoksi Karvonen suhtautuu ymmärtäväisesti ihmisiin, joilla on yliluonnollisia kokemuksia. ”Uskon, että jokainen kokemus on kokijalleen tosi. Kukaan ei myöskään voi sanoa, ettei yliluonnollista ole olemassa, ellei sitä ole itse kokenut", Karvonen sanoo. "Mutta se ei silti tarkoita, että kaikkea pitäisi uskoa.”


Mauri Karvonen työskentelee tietokirjailijana sekä historian- ja rajatiedontutkijana.

Fakta Mauri Karvonen, 37 Julkaissut kaksi kirjaa: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 1 & 2 (Nemo), jotka käsittelevät Suomen kummitustaloja ja -tarinoita. Kirjoittaa kolmatta osaa, joka ilmestyy 2020. •

Käsikirjoittanut kirjoistaan podcast-sarjan Suplaan. Toinen kausi alkoi marraskuussa. •

Koulutukseltaan FM, Suomen historian asiantuntija (ItäSuomen yliopisto). •

Syntynyt Köyliössä, asuu Jyväskylässä. •

Kahden lapsen isä. Harrastaa lukemista, liikuntaa, rajatietoa ja historiaa. •

Kuului Aavedata-ryhmään, joka tutkii rajatiedon ilmiöitä.

»Luulen, että herman vain kiertelee katsomassa uteliaisuuttaan, onko kaikki hyvin.» Vanhan latteuden mukaan työ ei tekemällä lopu. Vaikka aavetarinoita ammatikseen tutkivia on Suomessa vain kourallinen, väite pätee myös tällä alalla. Karvonen kertoo, että materiaalia riittää ammennettavaksi yltäkylläisesti, sillä Suomessa on satoja kummitustaloja. Siksi neljäs Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirja on jo suunnitteilla. ”Minulla on yli 200 aavetaloa listassa, ja nyt kun kolmas kirja tulee ensi vuonna ulos, kohteita on vasta 38 kirjoitettuna. En kerkiä elinaikanani kirjoittamaan kaikista Suomen aavetaloista.” Karvosen työmetodi on kolmivaiheinen. Ensin hän ottaa yhteyttä rakennuksen omistajaan ja neuvottelee itselleen luvan kirjoittaa kohteesta. Sitten hän perehtyy rakennuksen painettuihin lähteisiin ja haastattelee niin asiantuntijoita rakennushistoriasta kuin kokijoita kummitustarinoista. Viimeiseksi Karvonen kuvaa kirjansa valokuvat, ensin päivällä, sitten yöllä. ”En siksi, että näkisin mörköjä, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että öisin kohteissa on vähemmän ihmisiä. Ja saahan silloin tunnelmallisempia kuvia”, Karvonen selittää. Tämän jälkeen hän arkistoi materiaalin, ja itse kirjoitusprosessi voi alkaa jopa vuosien kuluttua. Kun tämän metodin on toistanut moneen otteeseen ympäri Suomen, aaveiden arkkityypit alkavat hahmottua. Ensinnäkin kummittelu on naisvaltainen ala. Karvonen lyö pöytään uuden prosenttiarvion: 70 prosenttia Suomessa havaituista aaveista on naisia. Monessa tapauksessa taustalla on traaginen kohtalo: murha, itsemurha tai kuolema synnytyksen yhteydessä. Kaikki syitä, joiden vuoksi sielu ei saa rauhaa ja jää maan päälle vaeltamaan. Useimmin aaveet saavat joko harmaan rouvan, vaalean neidon tai vanhan herrasmiehen hahmon. Myös lapsiaaveet ovat yksi ryhmä. "Valitettavasti", Karvonen lisää. Hänen mukaansa kummituksilla on usein vastineensa tosielämässä. Vaikka täyttä varmuutta aaveen henkilöllisyydestä harvoin saadaan, ainakin voi päätellä, kenestä tarinaa kerrotaan.  Palataan takaisin Toivolan vanhaan pihaan. Mitä Herman Toivola ajattelisi tiluksistaan tänä päivänä, lounasravintolasta ja käsityöputiikeista? Ylivoimabrunssi ainakin ylittäisi käsityskyvyn rajat, mutta onko se syy kummitella? ”Luulen, että Herman vain kiertelee katsomassa uteliaisuuttaan, onko kaikki hyvin. Tarkkana miehenä hän lienee tyytyväinen, sillä piha on eloisa ja kaikin puolin hyvin hoidettu”, Karvonen tuumaa lounasravintolan pöydässä. Tällä kertaa vanha herra Toivola malttoi kuitenkin pysytellä visusti omissa oloissaan eikä ilmestynyt aamukahville.   J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  1 7


Ei Tartte Auttaa

Teksti Simo Löytömäki

18 J ylkkäri 08 · 2 019


_ Afrikan koillisosassa sijaitseva Eritrea ei luota muihin valtioihin, vaan haluaa pärjätä omillaan. Sulkeutuneessa maassa esimerkiksi vapaa media ja demokratia ovat vain etäisiä haaveita. Viime vuonna solmittu rauha naapurivaltio Etiopian kanssa antoi hetkeksi toivoa paremmasta, mutta nyt asiat ovat entistä huonommin.

_

Propagandakuvat ovat yleisiä Asmaran kaduilla. Kuvan etualalla olevan presidentti Afewerkin kansanmiesrooli on tarkkaan harkittua vallankäyttöä. Tämän jutun kuvien ottaja ei halua nimeään julki oman turvallisuutensa vuoksi.

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  1 9


K

un jyväskyläläinen korkeakouluopiskelija googlaa Eritrean, ei hakutulos tarjoile järin mairittelevaa kuvaa maasta. Mutta mitä hyvää ja kehumisen arvoista Eritreassa on? Hagos Berhane opiskelee Jyväskylässä erityisopettajaksi ja oli vuodenvaihteessa yhdeksän viikkoa Eritreassa opetusharjoittelussa sekä keräämässä graduaineistoaan. "Ihmiset ovat ihan eri tavalla läsnä. Internet-yhteyttä ei ole, joten puhelimelta ei ole mahdollista löytää mitään mielenkiintoista. Kun kaikki ovat hetkessä mukana, ajantaju hukkuu", Berhane luonnehtii. Berhane kertoo anekdootin: vuonna 2017 internet-yhteys oli 122 eritrealaisessa kotitaloudessa. Se pyöristyy 0,0 prosenttiin väestöstä. Eritrean tarkka väkiluku on tosin kysymysmerkki. Arviot vaihtelevat 2,5–6 miljoonan välillä. Eritreassa uskonto on erityisasemassa. Uskontokunnalla ei niinkään ole väliä, mutta eritrealaisille on absurdia, että joku olisi täysin jumalaton. Uskonnon ohella tärkeä tukipilari on perhe. "Se on alku ja loppu. Eikä perhe käsitä Eritreassa pelkkää ydinperhettä, vaan siihen lukeutuu koko naapurusto. Ovet ovat aina auki, mikäli hätä iskee." Avioero on mahdollista sekä miehelle että naiselle, mutta sen hyväksyminen on joillekin vaikeaa. Onnetonta liittoaan surevalle saatetaan antaa ”pure hammasta ja kyllä se siitä” -tason vinkkejä. "Avioero saattaa myös laskea elämänlaatua sosiaalisissa suhteissa. Tieto leviää yhteisöissä nopeasti, ja yhtäkkiä cappuccino-seuraa on vähän vaikeampi löytää", Berhane selittää.

reassa koulumenestys todella määrittää koko loppuelämän. Hyvät kouluarvosanat ovat avain jatko-opintoihin, heikko koulumenestys taas tarkoittaa usein värväystä armeijaan. Berhanen mukaan Eritrean hallitus tekee kuitenkin jatkuvasti töitä koulujärjestelmän kehittämiseksi. Vanhentuneet käsitykset opettamisesta ja oppimisesta halutaan muuttaa tutkimuspohjaisiksi. "Koulutettua kasvatustieteen henkilökuntaa on kuitenkin Eritreassa vain vähän", Berhane harmittelee. Eritreassa ei ole tohtorikoulutusta, joten osa akateemisesti potentiaalisista henkilöistä lähtee sen perässä esimerkiksi Suomeen tai Kiinaan. Ulkomaille pääsy tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, eivätkä kaikki enää palaa Eritreaan. EU luonnehti vuonna 2016 Eritreaa yhdeksi ”maailman nopeimmin tyhjentyvistä valtioista”. Niin EU, YK kuin Amnestykin ovat todenneet, että Eritrea syyllistyy jatkuvasti laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ei siis liene ihme, että mahdollisuuksiin tartutaan.

epätavallinen teko Eritrealta. Pontimena avunpyynnölle oli käynnissä oleva pakolaiskriisi ja Välimereen hukkuvat eritrealaiset. Eritrealaisille nuorille haluttiin antaa syy pysyä maassa, ja koulutuksen ihmemaa Suomi nähtiin avaimena onneen. Ojalan mukaan on vaikeaa alleviivata tarpeeksi, kuinka iso Haaviston rooli on ollut suhteiden ja luottamuksen luomisessa Eritreaan. "Haavisto on se 'grand old man' Eritrea-suhteissa, eikä se ole tapahtunut vain selkää taputtamalla", Ojala kuvailee. Ojalan mukaan luottamuksen muodostaminen vaatii navigointia ja tasapainottelua sekä etenkin aikaa ja kärsivällisyyttä. Hän kuvaileekin Eritrean aikaperspektiiviä ”järjettömän pitkäksi”. Asiat mitataan ennemmin vuosikymmenissä kuin -kvartaaleissa.

vuonna 2017 internet-yhteys oli 122 eritrealaisessa kotitaloudessa. Se pyöristyy 0,0 prosenttiin väestöstä.

Berhanen isä on eritrealainen ja äiti suomalainen. Tuusulassa syntyneellä ja kasvaneella Berhanella on edelleen paljon sukua Eritreassa, ja Eritrean kansallisuuskortin turvin hän pääsee maahan kohtuullisen helposti. Tavallisia turistiviisumejakin myönnetään, mutta esimerkiksi toimittajan matka Eritreaan tyssäisi todennäköisesti ennen aikojaan. Eritrean informaatioministeri totesikin pari vuotta sitten, että maan kokemukset ulkomaalaisista journalisteista eivät ole olleet hyviä. Berhanen mukaan Eritrea on syystäkin epäileväinen kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Maa nojaa vahvasti ”omilla pärjätään” -mentaliteettiin ja koettaa välttää post-kolonialistista maailmaa. Post-kolonialistisia teorioita googlaamalla saa kuulemma lisätietoa. Berhane tutkii gradussaan eritrealaisten merkityksenantoja heikolle koulumenestykselle. Eritreassa pöhistään opetussuunnitelmaa myöten oppilaslähtöisestä pedagogiikasta, mutta järjestelmät ovat perin hitaita muuttumaan. Koulunkäynti onkin hyvin perinteistä, luokkakoot suuria ja opetus opettajajohtoista. Viimeisen lukuvuoden jälkeen eritrealaisilla on edessään Suomen järjestelmää muistuttava ylioppilaskoe. Siinä parhaiten menestyneet pääsevät asepalveluksen jälkeen korkeakoulutukseen. "Jos menestyt hyvin koulussa, se antaa vaihtoehtoja", Berhane toteaa. Näin on varmasti jokaisessa koulujärjestelmässä, mutta Erit2 0 J ylkkäri 08 · 2 019

Eritrean heikko luotto ulkopuoliseen apuun ei heijastu vain muihin valtioihin. Esimerkiksi vuosina 2011–2012 monille kansalaisjärjestöille annettiin hienovaraisesti ymmärtää, ettei heille ole maassa tarvetta. Yksi kansalaisjärjestö, jolla on vielä jalansijaa Eritreassa, on Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Eritrean ja Suomen suhde on erityislaatuinen, KUA:n erityisedustaja Jussi Ojala kertoo. Vuonna 2014 silloinen kehitysministeri ja Ojalan entinen esimies Pekka Haavisto sai puhelun Eritreasta. Suomelta pyydettiin tukea ja yhteistyötä, joka oli Ojalan mukaan hyvin

 Eritrean yhteiskunnallisesta kehityksestä on käytännössä mahdotonta puhua ilman naapurivaltio Etiopian mainitsemista. Eritrea itsenäistyi Etiopian vallan alta vuonna 1991, ja kansainvälinen yhteisö tunnusti maan pari vuotta myöhemmin. Ennen Eritrean itsenäistymistä maat kävivät 30-vuotisen sodan. Vuonna 1998 maiden välille syttyi uusi konflikti, joka jäätyi vuonna 2000: varsinainen sodankäynti loppui, mutta rauhaakaan ei solmittu.


Pääkaupunki Asmarassa komeilee loogisesti venäläisen kirjailijan Alexandr Pushkinin patsas, jonka isoisoisä oli tiettävästi kotoisin nykyisen Eritrean alueelta. Pushkinin teokset sisältyvät Eritrean peruskoulujen opetussuunnitelmaan.

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  2 1


Koska Eritrea on tulkinnut olevansa konfliktissa Etiopian kanssa sodan syttymisestä lähtien, se on asettanut suvereniteettinsa ja kansalaistensa turvallisuuden kaiken edelle. "Eritrean näkemys on, että niin kauan, kun maa on konfliktissa, se ei voi luottaa Etiopiaan. Sen tulee olla valmis siihen, mitä ikinä voi tullakaan", Berhane selittää. "Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia keinoja", hän muotoilee. Yksi merkittävimmistä ratkaisuista on ollut se, että Eritrea on jäädyttänyt vuonna 1997 luodun perustuslain käyttöönoton. Maalla ei siis ole ikinä ollut voimassa olevaa asiakirjaa, jossa määriteltäisiin yhteiskunnan pelisäännöt. KUA:n Ojala ei halua vetää aivan näin suoria yhtäläisyyksiä jäätyneen konfliktin ja voimassa olevan perustuslain puuttumisen välille. ”Mutta katkoviivalla ne voi yhdistää ehdottomasti”, hän sanoo. No war, no peace -tilanne on pitkään ollut syy tai tekosyy sille, että Eritrea polkee yhteiskuntana paikallaan. Voimassa olevan perustuslain lisäksi Eritreasta puuttuvat muun muassa demokraattiset instituutiot ja poliittinen oppositio. Maassa on yksi laillinen puolue, joka kantaa ironisesti nimeä People’s 2 2 J ylkkäri 08 · 2 019

Front for Democracy and Justice. Erilaisissa valtioiden välisissä mittauksissa Eritrea ei ole juhlinut. Vuonna 2017 Eritrea sijoittui inhimillisen kehityksen indeksissä 189 maan joukossa sijalle 179. Indeksissä valtioita arvioidaan odotetun eliniän, koulutuksen sekä elintason perusteella. Suomi oli listauksessa 14. Lehdistönvapausindeksissä Eritrea on taas kamppailut tasaisesti jumbosijasta Pohjois-Korean kanssa. Eritrean politiikka henkilöityy presidentti Isaias Afewerkiin, joka on johtanut maata koko sen itsenäisyyden ajan. Presidentintai parlamenttivaaleja ei ole järjestetty, ja parlamentti on kokoontunut viimeksi 2000-luvun alussa. Afewerki on nimittänyt kaikki ministerit, mutta heidän valtansa on vain nimellinen. "Jos joku ajattelee, että tässä maassa voi olla demokratiaa tai monipuoluejärjestelmä, hän voi ajatella sellaisia asioita toisessa maailmassa", Afewerki totesi Human Rights Watchin mukaan vuonna 2014. Berhane on hyvin vähäsanainen Afewerkistä. "En ole itse luonnollisestikaan tavannut häntä, mutta olen kuullut, että häntä kuvataan usein karismaattiseksi ja hurmaavaksi persoonaksi."


Eritreassa on vankka kahvila- ja baarikulttuuri, ja paikalliset viettävät rutkasti aikaa cappucinojen äärellä.

"Ihmiset sanovat, että hän on suora, tehokas ja hänellä on hyvä käsitys kaikesta siitä, mitä Eritreassa tapahtuu." Luonnehdinta on eittämättä monitulkintainen. Afewerkin suoruus, tehokkuus ja käsitys Eritrean tapahtumista ilmenevät kansainvälisistä raporteista. Maassa on raportoitu olevan laaja valtion painostuksesta toimiva ilmiantajien verkosto, joka valvoo väestöä. Pelkästään epäily maanpetoksellisesta käytöksestä on riittävä peruste mielivaltaisille pidätyksille tai kidutuksille, jopa teloituksille. Miltei 30 vuotta maata hallinnut Afewerki nimetäänkin monissa asiayhteyksissä silmää räpäyttämättä diktaattoriksi. "Eihän se ole mikään salaisuus, että Isaias on ollut presidentti koko itsenäisyyden ajan. On mahdollista myös ymmärtää hänen näkökulmansa", Berhane sanoo. "Harvassa valtiossa, jolla on avoin tai suljettu konflikti rajanaapurinsa kanssa, on intresseissä luoda ylimääräisiä jännitteitä ja sitä kautta mahdollista kansallista yhteishengen rakoilua", Berhane muotoilee. Jännitteitä ja yhteishengen rakoilua tosin ollaan pyritty välttämään keinoin, jotka ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet useaan

Maassa tiedetään olevan tuhansia mielipidevankeja, joita pidetään teljettyinä usein epäinhimillisissä oloissa. otteeseen. Maassa tiedetään olevan tuhansia mielipidevankeja, joita pidetään teljettyinä usein epäinhimillisissä oloissa. KUA:n Ojalan mukaan vapauden menettäminen on Eritreassa absurdin arkipäiväistä. "Kaikki Eritreassa varmasti tuntevat jonkun, joka on tai on ollut vankilassa. Tuskin siihen voi koskaan tottua, mutta Eritrean kontekstissa se on normaalia." Eritreaa kuvaillaan usein orwellilaisen totalitaariseksi yhteiskunnaksi. Ojalakin myöntää, että eritrelaisten on pakko sensuroida sanomisiaan. "Toisaalta ihmiset ovat rohkeita puhumaan asioista, jopa rohkeampia kuin länsimaalaiset. Olen joskus toivonut, etteivät paikalliset puhuisi julkisesti niin suoraan joistakin asioista." Ojala on kerran tavannut presidentti Afewerkin. Hän kuvaa, että presidentti haluaa näyttää omalla esimerkillään. Asetelma tuo mieleen neuvostopropagandasta tutut stahanovilaiset työn sankarit. Ojala on muun muassa todistanut, kun Asmaran kaduilla ohitse on hurauttanut presidentin vihreiden autojen kulkue ja presidentti on itse käynyt tarkistamassa läheisten patojen vesitilanteen. "Ja olemme törmänneet tilanteisiin, että ministeriössä korkeatkaan virkamiehet eivät tiedä, mitä maassa tapahtuu." Näin kävi esimerkiksi kesällä 2018. Afewerki ilmoitti julkisessa puheessaan, että Eritreasta lähtee delegaatio Etiopian pääkaupunkiin Addis Adebaan. Monien ministereiden ilmeet kertoivat, että vierailu oli heille täydellinen yllätys.  Berhane toteaa, ettei hänen tehtävänsä ole allekirjoittaa mitään tulkintoja Afewerkistä. Hän esittää kuitenkin oman tulkintansa siitä, miksi Eritrea on niin sulkeutunut. "On helppo nähdä, miksi Eritrea suhtautuu ulkomaailmaan kuten suhtautuu. Kansainvälinen yhteisö ei ole aina ollut hirveän hyvin tukena kriittisinä hetkinä." Eritrea on historian saatossa ollut niin Italian, Britannian kuin Etiopian vallan alla. Berhane sanoo, että jokainen näistä on antanut Eritrealle lupauksia, jotka lopulta on petetty. Eritreaa ja sen kansalaisia on vuosien saatossa kohdeltu kaltoin monin tavoin, mutta kansainvälinen yhteisö on jättänyt sen oman onnensa nojaan. "Jos kansainvälinen yhteisö on järjestelmällisesti hylännyt Eritrean yli sadan vuoden ajan, niin ei se Eritrean 'täytyy pärjätä yksin' -ajattelu ihan tyhjästä tule. On ymmärrettävä, että maalla on todella pitkältä ajalta painolasti, että jos et itse tee, niin joku muu tulee ja kurmuuttaa", Berhane sanoo. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  2 3


»se on samaan aikaan surullinen ja mielenkiintoinen laboratorio tällä maapallolla.»

Yleiselle paikalle maalattu Grove Street 4 life -teksti on viittaus suosittuun GTA San Andreas -konsolipeliin. Teksti osoittaa, että myös Eritreaan valuu vaikutteita länsimaalaisesta populaarikulttuurista.

KUA:n Ojala ei suoraan allekirjoita Berhanen tulkintaa, mutta sanoo Eritrean olevan hyvin ylpeä siitä, että se pärjäsi 30 vuotta kestäneen itsenäisyystaistelunsa aikana yksin. Siten ulkopuolinen apu ole tarpeen jatkossakaan. Ojalan mukaan uusimmille sukupolville usko yksinään pärjäämiseen on kuitenkin yhä vaikeampaa perustella. Valta on Eritreassa hyvin pienellä joukolla, ja Ojalan mukaan keskustelukumppanit ovat edelleen samoja kuin vuonna 2005. Tieto on pienen piirin käsissä, joka ei ole vain sattumaa vaan suunniteltua vallankäyttöä. Eritrealla on äärettömän pitkä muisti, ja Ojalan sanoin ”valtaapitävät herrat” muistavat yksityiskohtaisesti, mitä yksittäinen maa on tehnyt missäkin vaiheessa. Hän kertoo esimerkin. Italian suurlähettiläiden sekä presidentti Afewerkin neuvonantajan Yemane Gebreabin välinen keskustelu suistui aikanaan väärille raiteille. Gebreab alkoi kiihkeästi syyttää italialaisia vanhoista synneistä. Italialaisilla ei ollut aavistustakaan, mistä mies pauhasi. Myöhempi katsaus arkistoihin selvensi, että Gebreab oli tuohtunut yli 20 vuotta vanhoista tapahtumista.  Yksi ristiriitaisin Eritreaa koskeva asia on maan kansalaispalvelus. Se on jaettu kahteen osaan, aktiiviseen kansalaispalvelukseen (eli asepalvelukseen) ja siviilikansalaispalvelukseen. Palvelus koskee jokaista maassa asuvaa kansalaista. "Asepalvelus tosiaan kestää noin vuoden. Osa jatkaa sen jälkeen koulumenestyksen perusteella yliopistoon, osa suorittaa armeijan leivissä palvelusta ja osalla on siviilipuolen tehtäviä", Berhane selittää. Tämä on virallista kaavaa noudattava kuvaus. Kansalaispalveluksen pituus saa ihmisoikeusjärjestöt takajaloilleen. Virallisesti palvelus kestää 18 kuukautta, mutta vuonna 1998 palvelusaika muuttui kestoltaan määrittelemättömäksi aina 50 ikävuoteen asti. Se siis saattaa kestää jopa kymmeniä vuosia. Usein asepalveluksen jälkeen kansalaiset määrätään tiettyyn työpaikkaan, josta irtautuminen on käytännössä mahdotonta. "Työssä ei ole aina linkkiä kompetenssiin, että koulutus vastaisi paikkaa, missä kansalaispalvelus suoritetaan. Hyvin halpaa työvoimaa", KUA:n Ojala kertoo. Esimerkiksi passin hakeminen on mahdollista vasta palveluksen jälkeen. Sen saaminen tosin on asia erikseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet kansalaispalveluksen pakko- ja orjatyönä. Amnestyn mukaan palveluksessa olevat ovat 2 4 J ylkkäri 08 · 2019

joutuneet työskentelemään vuosia ilman vapaita, ja luvatta lomalle lähteneet tuomitaan vankeuteen. Kansalaispalvelus onkin suurin yksittäin syy laajoihin joukkopakoihin Eritreasta Eurooppaan. Ojala kertoo olevansa hämmästynyt, että Eritrean valtiojohto ei ole antanut mitään lupausta aikataulusta tai visiota kansalaispalveluksen muuttumisen suhteen. "Eritrean häkellyttävyys on, että se ei tunnu toimivan ihan samojen lainalaisuuksien mukaan kuin melkein kaikki muut maat." Ojalan mukaan Eritrean omaleimaisuus on myös se, että valtionjohto ei tarjoa leipää tai sirkushuveja, mutta on silti äärimmäisen itsevarma. "Se on samaan aikaan surullinen ja mielenkiintoinen laboratorio tällä maapallolla."  Kesällä 2018 Afrikan sarvesta kantautui yllättäviä uutisia. Eritrea ja Etiopia ilmoittivat lopettaneensa yli 20 vuotta kestäneen sotatilanteensa.


Berhane kuvaa, että uutiset rauhasta tulivat todella puskista. Hänen mukaansa moni etiopialainen oli jo ehtinyt unohtaa päällä olleen jäätyneen sotatilanteen. "Moni ihmetteli, että minkäs takia me oikein sodittiin, mehän ollaan veljiä ja sisaria. Rauha vapautti monet näkemään perheenjäseniään ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin." "Sekä Eritrealla että Etiopialla on nyt hyvä sauma mennä eteenpäin, kun ei tarvitse käyttää resursseja sotimiseen. Eräs etiopialainen ystäväni tosin sanoi, että 'We are African, we don’t know about tomorrow'. Mutta luottavainen täytyy olla." Tämän vuoden alussa tehdyn haastattelun aikaan luottavaisuuteen oli ehkä aihettakin. Nyt tilanne on kuitenkin eri. Eritrean ja Etiopian rauhasta puhuessaan KUA:n Ojala mainitsee usein toivon. Ennen viime vuoden rauhansopimusta eritrealaisten toivon määrä oli olematon. Rauha lisäsi toivoa räjähdysmäisesti, mutta pettymys oli suunnattoman rankka, kun sisäpoliittisia muutoksia ei toiveista huolimatta tullutkaan. Euforiasta palattiin normaaliin epätoivon täyteiseen päiväjärjestykseen nopeasti. Ojalan mukaan Eritrean tilanne on nyt huonompi kuin ennen

rauhaa. Monet toimenpiteet vaikuttavat ”omaan jalkaan ampumiselta”. Esimerkiksi viime kuukausina myös uskonnollisten yhteisöjen vaino on lisääntynyt. Uskonnonvapaus on ollut Eritreassa aina rajoitettua, mutta kirkko on yksi harvoja yhteiskunnan toimijoita, joita Eritrean järjestelmä ei ole haastanut. "Nyt on sellainen tuntuma, että sitä ainakin kokeillaan. Luterilaisen kirkon terveysklinikoita on otettu hallituksen huomaan, ja katoliset klinikat on lopetettu kokonaan", Ojala kertoo. "On vaikea nähdä, miten yhteiskunnalla on varaa tähän."  Marraskuussa 2018 presidentti Afewerki piti puheen, joka televisioitiin kansalle. Puhe käsitteli Etiopian kanssa kesällä tehdyn rauhansopimuksen vaikutuksia, ja presidentti lupasi seuraavassa tv-esiintymisessään puhua sisäpolitiikasta. Jussi Ojala ja moni muu oli valmis lyömään vetoa, että se tulisi parin päivän sisään. Sitä ei ole kuulunut tähänkään päivään mennessä.   J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  2 5


jÄÄHYVÄISHAASTATTELU

t uukka Tervonen

Toimitusjohtaja Huttunen on kuuden vuoden aikana kaitsenut läpi remontin toisensa jälkeen.

Elävän kylän sydän JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen lähtee uusien haasteiden pariin. Kuuden vuoden uran aikana hän on pistänyt Kortepohjan kurssin uusiksi. "A- ja toisaalta myös B-talo ovat minun suosikkejani. Jos miettii asumisen helppoutta, niin siinä se kulminoituu, kun asunto on laadukas ja alakerrasta löytyy ravintola, kuntosali ja opiskelutilat. Voiko helpompaa olla arki, kun voi tohvelit jalassa käydä syömässä", JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen virnistää ja kertoo Kortepohjan suosikeistaan. Huttunen saapui toimitusjohtajaksi vuonna 2013. Kuuden vuoden aikana toimitusjohtaja on muuttanut varsinkin ylioppilaskylän suuntaa. Taloja, ulkoasua ja Rentukka on pistetty remonttiin. Lähitulevaisuudessa siintävät suuret suunnitelmat koko kaupunginosan uudistamisesta. Hallituksen puheenjohtaja Topias Peltonen kuvaili Huttusen työn jälkeä ylistävästi: "Ennen Markoa Kortepohja oli vaan se ylioppilaskylä jossain. Nyt se on jotain ihan muuta." "Mukavaltahan tämä tuntuu", Huttunen naurahtaa kuvailulle. "Kaikki tämä tekeminen lähtee siitä, että on usko siihen, että tehdään oikeita ratkaisuja, usko itseensä ja usko tähän koko porukkaan. Paljon on tehtävää, mutta olen tyytyväinen, että on saatu oikea suunta." Alueena Kortepohja kilpailee muiden 2 6 J ylkkäri 08 · 2019

alueiden kanssa, myös keskustan kanssa. Päätöksiä alueen jatkon suhteen on tehty. Kaupunki tekee uudet koulut ja kirjastot vanhan tilalle, ja JYYn kanssa on sovittu, miten lähdetään kaavoittamaan uutta. Linjauksia on tehty siitä, että JYY pääsee rakentamaan alueelle päivittäistavarakauppaa ja siihen liittyvät palvelut. "Esimerkiksi se Alko saattaa tulla", Huttunen sanoo ja naurahtaa. Tulevaisuuden Kortepohjassa voi siis kenties tohvelit jalassa ostaa illaksi viinit ja sipsit ja aamuksi särkylääkkeet. Lisäksi liiketoimintavoitoista saadaan kenties tulevaisuudessa merkittävästi isompi osa edunvalvontatyöhön, joka tulee toteutuessaan näkymään alentuvana jäsenmaksuna. Aina ei Huttunenkaan ole saanut pelkkää kiitosta ylioppilaskunnan sisältä. Jylkkärin sivuilla opiskelija-aktiivit jopa aikoinaan kyselivät, viekö toimitusjohtaja JYYn päätöksenteossa ja vikiseekö edustajisto, kun Huttunen

vOIKO HELPOMPAA OLLA ARKI, KUN VOI TOHVELIT JALASSA KÄYDÄ SYÖMÄSSÄ?

toi esille oman kantansa Ilokiven alakerrasta konsultoimatta edustajistoa. "Otan sen ihan omaan piikkiin. En tuntenut silloin vielä hallintokulttuuria täällä niin hyvin. Mutta se oli hyvä oppi. Pitää pystyä ja saadakin tehdä virheitä", Huttunen muistelee. Asia saatiin silloinkin käsiteltyä yhdessä asiantuntijoiden ja edustajiston kanssa, mutta Ilokiven alakerrasta tuli kuitenkin Huttusta harmittava asia hänen uralleen. "Asia ei ollut kokonaan minun vastuullanikaan, mutta siitä olisi pitänyt käydä isompi keskustelu, mitä se kulttuuritoiminta on siellä alakerrassa. Isolle osalle meidän jäsenistöstä se toiminta ei näytä houkuttelevalta", Huttunen harmittelee. JYYn tulevaisuudessa Huttunen näkee paljon mahdollisuuksia. Hänen mielestään JYYn pitäisi tulla entistä enemmän kampukselle toiminnan, kiinteistöbisneksen ja yritysyhteistyön kanssa. "Pitkällä juoksulla kannattaa miettiä myös Mattilanniemeä. Käsittääkseni sieltä siirtyy toimintoja Ylistölle, niin tulee paljon tilaa. Kannattaa miettiä, miten opiskelijoita saa juurtumaan Jyväskylään. Se on yksi meidän ydintehtäviä", Huttunen ohjeistaa vielä lopuksi.    tUUKK A TERVONEN


kulttuuri

Ilokiven elokuvat 400 kepposta François Truffaut | Ranska| 1959 | 1h 39min

H ann a-K ais a Hämäl äinen

Ma 2.12. klo 18  

Prosperoa näyttelevän Taru Norrenan (oik.) ja Arielia näyttelevän Patrick Behmin yhteistyö lavalla soljuu erinomaisesti. Prosperon tytärtä Mirandaa esittää Wilma Mäkinen.

Sydämelliset pellet autiolla saarella Jyväskylän ylioppilasteatterin näytelmää Myrsky esitetään keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Ilokivellä 15.12.2019 asti

Jyväskylän Ylioppilasteatteri palaa Ilokiven alakertaan ravistelemaan William Shakespearen Myrskyä. Shakespearen viimeisiin kuuluva näytelmä saa klovneriasta uutta tuulta alleen Erika Hastin ohjauksessa. Komedia on tuotu nykyaikaan piristävällä ja kepeällä tavalla. Heti näytelmän alussa yleisöön otetaan suora kontakti. Interaktiivisuus jatkuu läpi näytelmän eleillä, katsekontaktilla ja suoralla puhuttelulla. Klovnerian fyysisyys sopii komedialle hyvin, ja esityksen mukana on helppo hymyillä ja nauraa ääneen. Myrsky muuntautuu melkein kuin helläksi parodiaksi, joka ei ota itseään liian vakavasti. Vaikka pelleily kulkee mukana läpi näytelmän, ylilyöntejä on onnistuttu välttämään suurimmaksi osaksi. Humoristisen kömpelyyden ja sekavan sähläämisen raja on onnistuttu säilyttämään. Alun esittelykierros jää tosin hieman irralliseksi itse näytelmästä. Ylioppilasteatterin vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti intensiivisen tunnelman luominen vähillä lavasteilla, eikä Myrsky ole poikkeus. Minimaaliset lavasteet ja rekvisiitat

mahdollistavat sen, että näyttelijät pääsevät luomaan ympäristön omalla olemuksellaan. Valojen, äänitehosteiden ja näyttelijöiden yhteispeli onnistuu maalaamaan aution saaren näyttämölle, jossa ainoita pysyviä elementtejä ovat muutama tuoli ja katosta roikkuvat köydenpätkät. Ne vähät rekvisiitat, mitä näytelmän kuluessa käytetään, tuntuvat tarkkaan valituilta ja tuovat mukavia yllätyselementtejä tarinan kulkuun. Näyttelijäkaarti tekee onnistuneen suorituksen ja tuo tekstin 1600-luvulta hienosti nykyaikaan herkullisilla pienillä nykykulttuuriviittauksilla. Shakespearen klassikko ja Beavis and Butthead kuulostavat yhdessä oudoilta, mutta toimivat yllättävän hyvin. Näyttelijäkaartin kemiat kohtaavat, ja kaikilla tuntuu olevan aidosti hauskaa lavalla. Ilotteluun on katsojankin helppo mennä mukaan. Erityismaininnan ansaitsee päähenkilö Prosperoa tulkitseva Taru Norrena, jonka heittäytyminen juonittelevaksi Milanon entiseksi herttuaksi antaa katsojalle nautinnollisen kokemuksen. Myös Norrenan ja tuulenhenki Arielia näyttelevän Patrik Behmin yhteispeli on kutkuttavaa seurattavaa. Myrsky on puolentoista tunnin nauruhermoja kutkutteleva pakomatka loppusyksyn synkkyydestä, jonka voisi käydä katsomassa useampaankin kertaan.  Reetta Multanen

Nuori poika ei oikein sopeudu koululaitokseen ja haluaisi sen sijaan tehdä kaikkea muuta kuin käydä koulua. François Truffautin 400 kepposta on hienosti kuvattua omaelämänkerrallista draamaa 1900-luvun alkupuolelta, jossa nuori poika ajautuu pikkurikosten tielle. Pääosissa nähtävä Jean-Pierre Léaud tekee ikäänsä nähden vakuuttavaa työtä. Ajankuvassa on onnistuttu, tarina vetää mukaansa ja päähahmon kohtalo kiinnostaa. 50-luvun teokseksi leffan visuaalinen kerrontatyyli tuntuu yllättävänkin modernilta. Vaikkei leffasta kauheasti moitittavaa löydy, niin henkilökohtaisella tasolla tämä ei kuitenkaan kolahtanut ihan niin kovaa kuin olisi toivonut, mutta kyllä tämän klassikkoasema on helppo ymmärtää.   Tero Uuttana

The Lighthouse Robert Eggers | Kanada, USA | 2019 | 1h 49min Ma 9.12 klo 18  

Konkari ja oppipoika erityksissä saarella. Majakka, lokkeja, viinaa ja vääjäämätön matka kohti hulluutta. Niistä on The Lighthouse tehty. Robert Eggers nousi debyyttielokuvallaan The VVitch kauhufanien kartalle omintakeisella kansantarinallaan. Painostavissa tunnelmissa jatketaan edelleen. Willem Dafoe vanhana merten miehenä tekee uransa yhden parhaista rooleistaan, mutta kauas ei jää Robert Pattinsonkaan menneisyyttä pakenevana nuorena miehenä. Elokuva on kuvattu äärimmäisen tyylikkäästi mustavalkofilmille ja koko audiovisuaalinen toteutus laivojen sumutorvine ja autenttisine lavasteineen on viimeisen päälle toteutettu. Synkästä aihepiiristä huolimatta leffassa on huumorinpilkahduksia kaiken sekoilun ja jumalmyyttien keskellä. Eggers tuntuu löytäneen kaikki oikeat palaset elokuvaansa, joka kantaa mainiosti vain kahden näyttelijän voimin.   Tero Uuttana ohjelmistossa myös: Ma 25.11. Kuubalaisia elokuvia Ti 26.11. Jumalan armosta Ti 3.12. System Crasher Ti 10.12. Marianne & Leonard: Words of Love J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  2 7


yhteisöt

FELI X FIILIN

Matti Ojalaa (vas), Dimitri Galushkaa ja Jani Kauppista yhdistää kiinnostus animea kohtaan.

Rentoa ja yleissivistävää keskustelua animesta Rentukan animeilloissa viihdytään joskus jopa puoleen yöhön asti. Joskus katsellaan elokuvia, toisinaan piirretään tai puhutaan jopa politiikkaa. Viime vuoden toukokuussa alkunsa saaneet Rentukan animeillat vetävät väkeä torstaista toiseen. Iltojen tarkoituksena on katsella animea ja keskustella hyvässä hengessä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. “Tämä oli aluksi vain kokeilu, joka lähti sitten elämään omaa elämäänsä”, kertoo alusta asti mukana ollut Jani Kauppinen. Paikalla on yleensä illasta riippuen neljästä kuuteentoista kävijää. Jos oikein innostutaan, keskustelu voi jatkua jopa keskiyön paikkeille, kertovat Kauppinen ja kerholaiset Dimitri Galushka ja Matti Ojala. Alunperin LCL ry:n luotsaamat illat saivat sen verran suosiota, että illoista tuli itsenäinen tapahtumansa. Animeiltojen luotsaajien mukaan kyseessä on hyvin litteä organisaatio, jolla ei ole varsinaisia vetäjiä. Tapahtumat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen ja ihmisten kiinnostukseen. “Illan ohjelma vähän riippuu siitä, kuinka paljon tänne tulee ihmisiä. Yleensä meillä ei ole kirjoitettua ohjelmaa. Joskus katsotaan elokuvia tai sarjoja, toisinaan vaikka piirretään ja keskustellaan”, sanoo Galushka. “Me kerätään toiveita siitä, mitä sarjoja tai leffoja ihmiset haluavat katsoa, niistä sitten keskustellaan ja päätetään yhdessä, mitä katsotaan”, Kauppinen jatkaa. 28 J ylkkäri 08 · 2 019

Ryhmä käyttää elokuva- ja sarjaehdotusten keräämiseen MyAnimeList-sovellusta, ja yleisenä keskustelualustana toimii Discord. Ryhmiin voi liittyä QR-koodien kautta, jotka ovat kaikkien saatavilla esimerkiksi animeiltojen mainosjulisteissa. Julisteita löytyy ympäri Kortepohjaa ja yliopiston aluetta. Paikalle tullakseen ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan mukaan pääsee ilman erillistä ilmoitustakin. Animeilloissa kävijöitä yhdistää kiinnostus animea, mangaa ja japanilaista kulttuuria kohtaan. Tapahtumissa parasta on se, että yhdessä löydetään animen kirjon joukosta jäsenille uusia tuttavuuksia tai muistetaan uudestaan vanhoja helmiä. “Iltojen tarkoitus on osittain yleissivistävä. Esimerkiksi siltä ajalta, kun animea vielä vain tihkui tipoittain Suomeen, on

KÄVIJÖITÄ YHDISTÄÄ KIINNOSTUS ANIMEA, MANGAA JA JAPANILAISTA KULTTUURIA KOHTAAN.

paljon hyviä tuotantoja”, Galushka muistelee. “Sehän on se pointti, että kun on paljon erilaisia ihmisiä, niin vaikka meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde, on paljon erilaisia makuja ja suosikkeja. Se tuo uudenlaisia sisältöjä”, Kauppinen sanoo. Illoista voi löytää myös uusia ystäviä. “Minulla ei ollut aavistustakaan aiemmin, että tällainen yhteisö löytyy ihan kotikulmilta. Täällä pystyy vaihtamaan ajatuksia, illat ovat ikään kuin ajatushautomo. On hienoa, että meillä on täällä yhteisö, jonka osallistumiskynnys on tehty todella matalaksi”, iloitsee pitkään toiminnassa mukana ollut Ojala. Joukkoon toivotetaan tervetulleeksi kaikki, jotka ovat iltojen sisällöistä kiinnostuneita. Mukaan mahtuu niin opiskelijoita, vaihto-oppilaita kuin jo opintonsa lopettaneita. “Sillä ei ole väliä, mitkä taustat ihmisellä on. Me tulemme kaikki toimeen. Emme ole homogeenisiä mielipiteidemme suhteen, mutta täällä voi vapaasti puhua vakavistakin asioista. Joskus puhutaan jopa politiikkaa”, Galushka naurahtaa. Rentukan animeillat järjestetään Rentukan kerhotilassa joka torstai klo 18.  REETTA MULTANEN


ylioppilaskunta

Ylioppilasliikkeen lonkerot Suomessa Topias Peltonen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Tavalliselle opiskelijalle näkymättömämpiä puolia ylioppilaskunnan toiminnasta on se, miten yhteistyössä Suomen muiden ylioppilaskuntien kanssa teemme kansallista vaikuttamistyötä opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Marraskuun puolivälissä järjestettiin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n liittokokous, jossa näitä vaikuttamistavoitteita taas määriteltiin tulevalle vuodelle. JYY oli päätöksenteossa mukana edustajiston valitseman 13 äänioikeutetun delegaatin ja 9 varadelegaatin voimin. Kansallista vaikuttamistyötä koordinoi SYL:n toimisto ja hallitus, mutta ylioppilaskunnilla on tähän työhön merkittävä rooli paikallisella tasolla. Myös JYY tapaa ja lobbaa keskisuomalaisia kansanedustajia ja muita vaikuttajia muun muassa opiskelijoiden toimeentulon, koulutuksen rahoituksen ja kansainvälisten opiskelijoiden aseman edistämisestä. •

Näkyvimmillään tämä työ on kunta- ja eduskuntavaalien aikaan. Monet varmasti muistavat neljän vuoden takaisen Koulutuslupaus-kampanjan, kun

taas viime kevään vaalikampanjaa vedettiin nimellä Koulutustaprkl. Puolueiden tavoitteisiin vaikuttamisen lisäksi vaalikampanjointiin kuuluu kansallinen soittokierros, jossa pyritään keräämään dataa kaikkien ehdokkaiden mielipiteistä opiskelijaliikkeen tavoitteisiin nähden. Vaikuttamistyö jatkuu aina vaalien välillä. Tällä hetkellä suurimpia tavoitteita on kehittää opiskelijoiden toimeentuloa saamalla meidät mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen, jossa on tarkoitus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sosiaaliturvan muotoja. Ylioppilaskuntien työntekijät ja luottamushenkilöt kokoontuvat vuosittain muutamia kertoja tapahtumiin ja seminaareihin pohtimaan, millä keinoin yhteisesti määriteltyjä tavoitteita voitaisiin tehokkaammin edistää ympäri Suomen. Samalla jaetaan ajatuksia ja toimintamalleja paikallisesta vaikuttamista ja opiskelijakulttuuria kehittämisestä. Pari vuotta näissä tapaamisissa JYYn hallituslaisena kiertäneenä voin todeta, että yhteistyössä on todellakin voimaa. Haluankin toivottaa seuraajilleni antoisia reissuja ympäri Suomen. Ne kyllä ovat matkaväsymyksen arvoisia!  

Näkyvimmillään tämä työ on kunta- ja eduskuntavaalien aikaan.

 ajankohtaista Haku JYYn luottamustoimiin Lue lisää www.jyy.fi

Haku JYYn hallitukseen ja puheenjohtajistoon päättyy 28.11. Haastattelut ja -neuvottelut käydään Ilokivellä 2.12. Valinta tehdään edustajiston kokouksessa 3.12. Valiokunnat valitsevat uudet puheenjohtajat ja sihteerit vuoden viimeisissä kokouksissaan.

JYYn keskustoimisto joulutauolla Ilokivi 18.12.-7.1.2020.

JYYn keskustoimisto on auki viimeistä päivää ennen joulua keskiviikkona 18.12. ja auki taas normaalisti maanantaista 7.1.2020 lähtien.

historia

Pikkujoulukausi 1950-luvun loppu

J y väsk yl än yliopis ton tiedemuseo

Kuvassa on Länsisuomalaisen kerhon pikkujoulut 1950-luvun loppupuolella Lozzilla. 50-luku oli maakuntakerhojen kukoistusaikaa. Maakuntakerhoja kuvailtiin paikoiksi, joissa opiskelijoiden ei tarvinnut pelätä vieraantuvansa omasta heimostaan. Kotiseuturakkaus oli tuohon aikaan voimissaan.

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  2 9


paska kotiseutu

Tvåspråkig Paratiisisaari "Saari ehkä, kaupunki tuskin, idyllinen ei." Kun sä saavut Kaskisiin, tulee ekana vastaan kyltti, jossa lukee et se on idyllinen saarikaupunki. Saari ehkä, kaupunki tuskin, idyllinen ei. Ellei idyllinen tarkoita mökkimurtojen top kymppiin pääsemistä. Silti kasköbo sanoo aina palaavansa ”paratiisisaarelle”. Kaskisissa voi kävellä illasta tunnin, vaikka saaren päästä päähän näkemättä ketään. Ehkä se johtuu siit et mummot, fammut, faffat ja lapsiperheet on jo nukkuus. Kaskisis on joku kolme kakskymppistä. Ennen siel oli enemmänki, mut sit tehdas lopetti ja jengi otti hatkat. Tai en mä tiiä lopettikse, selluu se teki ja vieläki Kaskisis haisee paska. Ehkä ne vaa anto kaikille huviks kenkää. Kyl mäki antaisin. Aina ku käy himas, nii ekana

Paroni von Hussein

kerrotaan kuolleet, syntyneet ja eronneet, å samma på svenska. Jos on ollu tosi villii, nii joku on lyöny toista kirveen tylpäl pääl. Se on aina yks niist kolmest kakskymppisest. Parhaat jutut voi kuulla myös bar cafe Kung Gustavista, eli kunkusta. Pilkku tulee yleensä tyylii puol yks. Takseil tai julkisil on turha lähtee himaa, niit ei oo. Kävellen onneks kestää himaa joku kaks minuuttii, kaupungin toiselle puolelle. Känniski voi ajaa, ku jeparit käy vaan kerran päiväs ihmettelees, ku sataman työntekijät ajaa ylinopeutta töihin. Päivisin voi käydä lounaal siel kunkus tai sit sinises pizzalla. Mut jos haluu jotai artesaanipizzaa, nii pitää lähtee 100 kilsaa pohjoseen, Vaasaan. Kaustisil on ehk joku kansan-

musiikkifestivaali, mut Kaskisis voi käydä kalasatamas, kalarantapäivil tai silakkamarkkinoil. Voi käydä myös käydä kalastaas. ”Harmi” vaan, et jos merenpinta nousee kaks senttii, nii Kaskista ei oo. Ehkä sit pitää kalastaa jossaki muual. Kasköös on hyötyy, jos puhuu toista kotimaista, tai ees äänestää esefpeet. Jos kumpikaa näist ei toimi sulle, nii sit vaan sanot jotai tosi persuu. Siis nii persuu, et Halla-ahoki pelästyis. Meil pärjää kyl ihan normaalil suomelki, mut paikalliset saattaa haluta puhua ruotsii iha huviks. Sit vaan vastaat suomeks, kyl ne hiffaa, jos haluuvat. Mut pian Kasköijjen kai liittyy Närpiöön, ja sit pitää puhuu närpesiskaa, om du viet va ja mena. Varför skit, vi har ju Kaskö.   Otto kel a

tekstarit

Ilokiven vissy on hyvää, mutta se närästää. -vissymies

Saatanan persenaamat, opetelkaa jonottamaan Ilokivellä. -JonoMestari

Ystävällisesti huomauttaisin, että kirjaston säädettävät työpöydät ovat ensisijaisesti tarkoitettu ryhdikkääseen seisaaltaan työskentelyyn, eivät selkä lysyssä ja takamus homeessa istuskeluun. -Pappahattutäti Pitkään olin valittamatta, mutta nyt en voi enää vaieta. Tekstaripalstoilla valitetaan aina ihan turhasta! Lopettakaa se valittaminen hyvät ihmiset! -Pappahattutäti

Olisi kiva, jos Lozzin ns. paremman safkan pisteellä olisi joskus kastiketta muuten todella kuiville käntyille. -Ruokanipottaja 3 0 J ylkkäri 08 · 2019


viimeiset sanat

»Hyvästit lapsuuden sankareille – urheilija luopuu lopettaessaan paljosta, mutta luopumaan joutuvat myös fanit.» Marko Kainulainen Kirjoittaja on urheilun hienouden uudelleen kolmekymppisenä löytänyt puheradiosta ja pitkistä kävelyistä nauttiva entinen ikuisuusopiskelija.

Vuoden 2019 mittaan takavuosien suomalaiset urheilusankari-Jarit ovat olleet tapetilla kyseenalaisten valintojensa kanssa. Kun Liike Nytin kansanedustaja ja tubettaja Harry ”Hjallis” Harkimo siirtyi keväällä syrjään Jokereista, astui jääkiekkojoukkueen johtoon 80-luvun suurin hokiidoli Jari Kurri. Samassa uutisoitiin Jokereiden siirtyvän venäläisoligarkeilta suomalaisomistukseen. Pian selvisi, että venäläismiljardöörit Gennadi Timtshenko ja Roman Rotenberg pyrkivät omistajuuskikkailuilla lähinnä vain kiertämään USA:n asettamia talouspakotteita, ja Kurri paljastui narrilauman uudeksi bulvaaniksi. On myös esitetty arvioita, että pakotteiden kiertämisen ansiosta kaikkien aikojen suomalaiskiekkoilija Teemu Selänne olisi myös liittymässä tulevaisuudessa Jokereiden taustavaikuttajiin. Syksyllä Suomen suurin jalkapallolegenda Jari Litmanen vieraili tulevia MM-kisoja isännöivässä Qatarissa ja hehkutti järjestävän komitean nettisivuilla varauksetta tulevia kisoja ja niiden olosuhteita. Kisaisäntää on aiheesta kritisoitu muun muassa vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, huippu-urheiluun sopimattomista sääolosuhteista ja olemattomasta urheilukulttuurista. Qatarin jalkapallostadioneita rakentaessa on arviolta kuollut yli tuhat ihmistä. Litmanen on aiemminkin nähty muun muassa vedonlyöntifirmojen mainoskasvona, mutta tällä kertaa pettymys näkyi laajasti myös ”Kuningasta” idolisoivien jalkapallon ystävien keskuudessa. Selänteen aktivoiduttua uran päättymisen jälkeen Twitterissä, alkoi unelmavävyn ja maitopojan maine nopeasti rakoilla. Selänne visersi muun muassa hämmentäviä, muukalaisvastaiselta tuntuvia viestejä. 90-luvulla lapsuutta viettäneenä minullakin oli kaksi urheilusankaria ylitse muiden: Teemu Selänne ja Jari Litmanen. Uran jälkeisiä edesottamuksia seuratessa on tuntunut pahalta.

Vähemmän puhutaan laji-ihmisten tai fanien luopumistyöstä. Kun urheilutähden rooli vaihtuu mielipidevaikuttajaksi, pääomasijoittajaksi tai urheilukabinettien lobbariksi, ei urheilija enää välttämättä olekaan se virtuoosimainen maestro, vaan vaakakupissa painaa lähinnä enää nimi, kontaktit ja mahdollisesti paksu lompakko. Täysin uudella pelikentällä arvostus ja esikuvan asema on ansaittava uudelleen.

»Mitä enemmän valtaa tai painoarvoa ihmisen sanomisilla on, sitä isompaa on myös vastuu.»

Paljon puhutaan urheilijoiden luopumistyöstä ja haasteista uran loppuessa. Kirkkaat valot ja hybris vaihtuvat vanhojen muisteluun ja ulkopuolisuuden tunteeseen. Entinen pelaaja pääsee urheilumeriiteillään valokeilaan enää korkeintaan, jos paita nostetaan kattoon. Entisen pelaajan urheileminen ei kiinnosta enää ketään.

 Ihmisille on hyvin tyypillistä liittää tietyllä osa-alueella menestyvään ihmiseen helposti myös muita positiivisia attribuutteja, usein aika heikoin perustein. Kun teoreettinen fyysikko Stephen Hawking kuoli viime vuonna, täyttyi sosiaalinen media täyttyi miestä käsittelevistä kirjoituksista. Filosofiystäväni Keijo Lakkala jakoi Facebookissa artikkelin, jossa Hawking ihmetteli, miten ihmeessä Trump onnistui pääsemään valtaan ja kommentoi nokkelasti, että oliskohan kannattanut kysyä yhteiskuntatieteilijältä. Kyse ei ole siitä, etteikö Hawking olisi kyvykäs tätä analysoimaan, mutta varmasti olisi löytynyt myös asiaan paremmin perehtyneitä tahoja. Yhtä lailla löytyy monilahjakkuuksia, jotka kykenevät loistamaan vaikka niin urheilukentillä kuin älynlahjoillaan, mutta mikään automaatio se ei ole. Kun Teemu Selänne laukoo maalien sijaan yhteiskunnallisia mielipiteitään, huokuu niistä enemmän peruskouluasteelle jäänyt päättötodistus kuin komeat urheilusaavutukset. Mitä enemmän valtaa tai painoarvoa ihmisen sanomisilla on, sitä isompaa on myös vastuu. Vastuuta on myös medialla, kun valikoidaan puhuvia päitä kommentoimaan päivänpolttavia kysymyksiä. Teemu ja Jari, kiitos kaikesta ja hyvästi, ainakin toistaiseksi.  

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 9  3 1


Vaihtamalla paranee. Säästä 150€ Mac kannettavista ja saat vielä vähintään 100€ lisäedun kun annat vanhan laitteesi vaihdossa.

Powerbeats Pro

AirPods Pro

Beats Solo Pro

Täysin langattomat Powerbeats Pro -nappikuulokkeet mullistavat tapasi treenata.

Aktiivinen taustamelun vaimennus tuottaa vangitsevan äänielämyksen. Läpikuulumistilassa kuulet mitä ympärilläsi tapahtuu. Hien- ja vedenkestävät. Ja enemmän mukavuutta koko päiväksi säädettävän istuvuuden ansiosta.

Koe voimakas ja tasapainoinen ääni langattomilla Solo Pro -kuulokkeilla, joissa on aktiivinen taustamelun vaimennus (ANC).

Hinta 249€

Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä Ma-Pe 10-17.00 | itronic.fi

Hinta 279€

Hinta 299€

TM & © 2019 Apple Inc. Jos tuot meille minkä tahansa laitteen, kunnosta tai tuotemerkistä riippumatta, saat kiinteän 100€ hyvityksen kohti uuden Macin ostoa. Jos tuot toimivan laitteen, saat 100€ plus laitteesi arvon. Laite voi olla puhelin, tabletti tai kannettava. Mitä parempi kunto ja uudempi laite, sitä suuremman hyvityksen annamme. Tarjous on voimassa vain iTronic -myymälöissä. Kampanja on voimassa 31.12.2019 saakka.

Profile for Jylkkärin toimitus

Jylkkäri 8/2019  

Jylkkäri sisältää tarinoita kummituksista, tietoa edaattoreista ynnä muuta mukavaa

Jylkkäri 8/2019  

Jylkkäri sisältää tarinoita kummituksista, tietoa edaattoreista ynnä muuta mukavaa

Profile for jylkkari
Advertisement