__MAIN_TEXT__

Page 1

JYLKKÄRI J y väsk yl än yliop p il a slehti 29. lok akuuta – 25. marraskuuta 2018 58. vuosikerta ★★★★★

#07 02

Toimittaja Minna Passi syttyy asioiden penkomisesta

06

Data kertoo, onko baariin jonoa tai tiellä ruuhkaa

24

IDESCO gets Finns and foreigners together

27

Provokaation tarve riippuu ajasta ja paikasta

12   Kännissä vai ei?

Jylkkäri puhallutti approilijoita

08  Opiskelijoiden sairauslomien määrät kasvussa


»Monta Asiaa on tullut puskista. Onneksi Asiat on Tapahtuneet asteittain vuosien kuluessa, eikä kaikkea kerralla.»


Kasvo

Toimittaja Minna Passin vyöllä on jo poliisin rakenteita vavahduttanut projekti, mutta hänellä riittää nälkää löytää se seuraava iso juttu. Teksti Niko Karvanen Kuva Akseli Valmunen/HS

»Palkitsevinta on päästä ison, merkittävän yhteiskunnallisen aiheen äärelle. Se on tämän työn suola.» Minna Passi on elementissään silloin, kun pääsee toimittajana tonkimaan ja kaivelemaan asioita, jotka avaavat monimutkaisen vyyhdin solmuja. Pätevyytensä yhteiskunnallisten kysymysten selvittelyyn hän hankki Jyväskylän yliopistosta, jossa hän opiskeli pääaineenaan journalistiikkaa. Maisterin papereiden saaminen lykkääntyi, kun hän loikkasi työelämään Helsingin Sanomien palkkalistoille vuonna 2007. Vuonna 2012 Passi aloitti yhteistyössä Susanna Reinbothin kanssa perkuutyön poliisin toimintatapoihin. Juttu paisui lopulta valtaviin mittoihin, kun keskiöön nousivat Helsingin huumepoliisin silloisen päällikön Jari Aarnion rikokset. Vyyhtiä puidaan oikeudessa edelleen, ja tapaus herättää keskustelua yhä vuosia myöhemmin. Passi myöntää, ettei kumpikaan heistä osannut kuvitella, että kaikki johtaisi lopulta kirjaan ja tv-sarjaan, jossa he itse ovat hahmoina. »Monta asiaa on tullut puskista. Onneksi asiat on tapahtuneet asteittain vuosien kuluessa, eikä kaikkea kerralla.» Julkisuus ei ole kuitenkaan häirinnyt henkilökohtaista elämää, ja työssä siitä on ollut jopa hyötyä. »Tuntuu, että vinkkejä tulee nyt aiempaa enemmän. Monet poliisit ovat myös lukeneet meidän kirjan, ja huomanneet, että me tehdään perusteellista työtä.» Työajat menevät harvoin tavalliseen muottiin. Passin on oltava tavoitettavissa myös toimituksen ulkopuolella, kun mahdolliset tietolähteet voivat ottaa yhteyttä iltaisin ja viikonloppuisin. »Jos lähtee tälle uutistoimittajan tielle, niin ajan myötä tottuu siihen, että aina on oltava tavallaan valmiustilassa.» Vapaa-ajallaan Passi rentoutuu ruuanlaiton parissa. Kokkaamiseen hän suhtautuu intohimoisesti ja pitää erityisesti siitä, kuinka siinä kehittymisen voi nähdä konkreettisesti. Uransa aikana jo paljon saavuttaneen toimittajan mielessä pyörii aika ajoin ajatus siitä, mitä seuraavaksi. Hän ei kuitenkaan näe lähitulevaisuudessa siirtyvänsä kevyempiin aiheisiin. »Katson, mihin suuntaan lähden ja mikä on se seuraava iso keissi, jota lähteä tutkimaan.» 

Faktat •

36-vuotias toimittaja ja kirjailija. Helsingin Sanomissa rikostoimittajana noin kymmenen vuotta. Kirjoitti Susanna Reinbothin kanssa Jari Aarnio -vyyhdistä kirjan Keisari Aarnio, josta dramatisoitiin samanniminen tv-sarja.

Palkittiin vuonna 2014 Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla yhdessä Reinbothin kanssa. Valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2011, pääaineenaan journalistiikka.

J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  03


Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

Uutisraivaaja 20 19

SIJOITA 100 €

SAAT 100 € Liity 100 eurolla Keskimaan asiakasomistajaksi 22.10.–4.11.2018, saat huikeat liittymisedut! KATSO EDUT JA LIITY: keskimaa.fi/liity

Osuuskaupan jäseneksi, asiakasomistajaksi, liityt maksamalla osuusmaksun 100 €, jolloin saat 100 € liittymisedut. Voit myös maksaa osaosuusmaksun 20 € , jolloin saat 20 € liittymisedut ja kerrytät loput osuusmaksusta (80 €) Bonuksilla seuraavan kahden vuoden aikana. Osuusmaksu on kertasijoitus osuuskaupan pääomaan ja omistajana voit saada sille tuottoa eli osuusmaksun korkoa. Osuusmaksun saa erotessa kokonaisuudessaan takaisin. Lue lisää: keskimaa.fi/liity

04 J ylkkäri 07 · 2 018

Välitätkö tiedosta? Uudista tiedonvälitystä. Osallistu ideallasi. Kuinka sinä kehittäisit journalismia tai tiedonvälitystä? Osallistu ideallasi! Voittaja saa jopa 250 000 euroa kehitysrahaa. Hae viimeistään 31.1.2019.

uutisraivaaja.fi


pääkirjoitus

Joskus on hyvä ottaa hetki helppoa Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi

JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Jaana Kangas päätoimitta ja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimitta ja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Niko Karvanen siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Laura Kangas ——

totuus on, että aina voisi tehdä jotain tuottavampaa, tärkeämpää ja järkevämpää.

ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTA JA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 7 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 30.10. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA

   

jylkkari.fi @jylkkari @jylkkari

Jyväskylän ylioppilaslehti

 »Pitäkää huoli jaksamisestanne. Pitäkää huoli ympäristöstämme. Kuten luonnolla, on meidänkin kantokyvyllämme rajat.» Vihreiden Touko Aalto Facebook-päivityksessään 24.10., kun hän ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta sairauslomansa vuoksi.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu ahkeruutta ja luterilaista työmoraalia. Suorittaminen ja sen ihannointi on sisäänrakennettu meidän kulttuuriimme, sillä laiskuutta suurempaa syntiä ei taida ollakaan. Siitä kertoo esimerkiksi se, että usein opiskelijoista ja työttömistä puhutaan juuri laiskuusdiskurssin kautta. Enää ei edes riitä pelkkä suorittaminen, vaan pitää ylisuorittaa. Kaikki varmasti osaavat nimetä lähipiiristään yhden supersuorittajan. Hänen kalenterinsa on aina täynnä, ja hän tykkää "humblebraggailla" siitä, kuinka ainoa vapaa hetki on perjantaina kello 12–12.15. Supersuorittaja tekee 100 opintopistettä vuodessa, käy töissä opintojen ohella, on mukana ainejärjestönsä toiminnassa ja kuntoilee viisi kertaa viikossa. Hän valittaa kiireestään, mutta suostuu kuitenkin ottamaan taas lisää tekemistä. Spontaanit iltakävelyt ja avautumiset tuopin ääressä pitää varata hänen kalenteristaan viikkoja etukäteen. Suorittamisella on kuitenkin kääntöpuolensa. Se uuvuttaa.

 Tässä lehdessä kerromme, että tilastojen mukaan opiskelijoiden sairauslomien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut merkittävästi (s. 8). Juttu sisältää sekä hyviä että huonoja uutisia: Tutkimusten mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä näkyy myös sairauslomatilastoissa. Toisaalta kasvu ei johdu pelkästään siitä, että opiskelijat voisivat entistä huonommin, vaan siitä, että apua uskalletaan hakea herkemmin. Uupumus ja työelämän paineet ovat olleet runsaasti esillä mediassa viime aikoina. Helsingin Sanomien (24.9.) haastattelemien aivotutkijoiden mukaan työelämä on ajatunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmikymppiset työkyvyttömyyteen. Yle (26.9.) puolestaan kertoi, että puolet työikäisistä ei palaudu arjessa riittävästi, mikä johtaa uupumukseen. Sama pätee opiskelijoihin. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, mutta opiskelun ja vapaa-ajan raja on aina ollut häilyvä. Akateeminen vapaus tarkoittaa, että opiskelija saa pitkälti itse päättää aikatauluistaan. Opinnot ja niistä aiheutuva stressi tuleekin herkästi uniin. Hyvä unenlaatu olisi tärkeää, sillä unen aikana tapahtuu suurin osa palautumisesta. Palautuminen unohtuu herkästi, kun työ ei ole fyysisesti kuormittavaa. Aivot tarvitsevat kuitenkin toimiakseen kunnolla lepoa siinä missä kehokin.

 Elämää ei tarvitse suorittaa, ja tutkimusten mukaan ajoittainen laiskottelu tekee hyvää luovuudelle. Totuus on, että aina voisi tehdä jotain tuottavampaa, tärkeämpää ja järkevämpää, mutta jos välillä ei ota aikaa itselleen, lepää ja ole tekemättä mitään, huomaa pian palaneensa loppuun. Totaalisesta uupumuksesta onkin sitten jo vaikeampi ponnistella ylös. Joskus on siis hyvä ottaa hetki helppoa – katsoa Netflixiä tai leipoa luumupiirakkaa – vaikka pitäisi tehdä "oikeita asioita". Pitkässä juoksussa pieni hengähdystauko voi osoittautua paljon tuottoisammaksi kuin väkisin suorittaminen.   J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  05


tiede Hyllyt ovat täynnä johtoja, piirilevyjä, tietokoneita ja pahvilaatikoita. Pöydällä seisoo tyhjistä kahvimukeista rakennettu pyramidi. Pyramidin juurella on Miika Kulmala, joka jättimäisen monumentin lisäksi rakentaa JklOpen-projektin web-sovelluspuolta. ”Approilta tulee paljon mielenkiintoista dataa. Harmi, ettei sensoreita ole keskustassa tämän enempää,” hän pohtii ja napsuttelee koodieditorin ja selaimen välillä. Selaimessa on auki myös JklOpenin hallintapuoli, joista näkee koko kerätyn datan historian. Rallit ja SuomiPop-festivaalit olivat ensimmäisiä kesän massatapahtumia, joista on tullut mielenkiintoisia tilastoja. Niistä näkee, milloin ihmismassat ovat tulleet ja mille alueille, milloin on huippumäärät ja milloin alkaa hiljenemään. Havainnot voi myös summata yhteen. ”Valon kaupunki -festivaali on meidän laskureiden mukaan kerännyt 45 000 laitehavaintoa torstai–sunnuntai -välillä”, tie-

dekunnan projektipäällikkö Riku Immonen sanoo. ”Ei se kauhean väärinkään voi olla, kun viime vuoden kävijäarvio oli sata tuhatta.” • IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, joka tulevaisuudessa palvelee yrityksiä ja kaupunkilaisia mittaamalla liikenteen ja jalankulkijoiden virtoja. Dataa kerätään muun muassa wifi-laitelaskureilla. Datalla yritetään vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko Esciin tänään jonoa? Kannattaako juuri nyt lähteä autolla keskustaan? Mihin aikaan Kirkkopuistossa on eniten väkeä arkipäivisin? Onko bussi 18 tulossa Kortepohjaan vai missä se viipyy? Yritykset hyötyvät datasta eniten: sillä voi muun muassa ennustaa ruuhkavuoroja ja optimoida palveluita. Projekti on osa IoT:sta liiketoimintaa -hanketta, jota on ollut rahoittamassa

Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR, asiakasyritykset ja Jyväskylän kaupunki. Kaupunki on kiinnostunut siitä, millä keinoilla kaupungissa liikutaan ja mitkä ovat aktiivisimpia solmukohtia. Tällä hetkellä sovellus näyttää ihmismäärien muutokset keskusta-alueilla, junien sijainnit ja saapuvat junat, sekä parkkihallien käyttöasteen. Suunnitteilla on kerätä yhteen dataa myös bussien reaaliaikaisesta sijainnista, risteyksien ylittäneiden autojen lukumäärästä ja tietöistä. • Osana JklOpen-alustaa ovat laitelaskurit, jotka arvioivat ihmismäärää niiden kantamien laitteiden perusteella. Laitteet havaitaan wifi-signaalien avulla, joita puhelimet lähettävät, kun niissä on langaton lähiverkko päälle kytkettynä. Ihmisiä ei kuitenkaan seurata tai yritetä yksilöidä datasta. ”Laitelaskuri laskee ainoastaan niiden

Kaupunki laboratoriona IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, jossa kaupungista kerätään dataa kaikkien hyödynnettäväksi. Teksti Janne Uusitupa Kuva Jaana Kangas

06 J ylkkäri 07 · 2018


n

.

laitteiden ja puhelinten lukumäärän, joissa on wifi päällä. Verkkoliikennettä ei kerätä tai käyttäjiä ei seurata millään tavalla sen kummemmin. Tässä ollaan oltu tarkkana”, Immonen sanoo. Hän kertoo eräässä esittelyssä yleisössä olleen miehen julistaneen pistävänsä wifin heti pois päältä datan keruun pelossa. Reaktio on ymmärrettävissä, kun miettii miten paljon suuryritykset keräävät käyttäjistä dataa oman liikevoittonsa parantamiseksi – varsinkin, jos haluaa pitää yksityisyydestään kiinni. Laitelaskureiden teknistä puolta toteuttamassa mukana ollut Pyry Kotilainen vahvistaa datan olevan anonyymiä. ”Meidän laitteet eivät kerää muuta dataa kuin kokoomanumeron havaituista laitteista”, hän toteaa. Koska tieto pohjautuu wifi-signaaleihin, joita kaikkien ihmisten taskuista ei automaattisesti lähde, luku on vain arvio. Tut-

data vastaa muun muassa kysymykseen, onko esciin tänään jonoa tai missä bussi viipyy. kimus keskittyy seuraavaksi muuan muassa siihen, mikä on laitehavaintojen ja todellisen ihmismäärän suhde, ja voiko datasta edes tehdä tällaista arviota riittävän tarkasti. • Miksi kaupungilta kerätään dataa ja julkaistaan kaikkien saataville? Avointa dataa voi kuka tahansa hyödyntää, ja siten se on

otollista uusille bisnesideoille. Näitä ideoita opiskelijat pohtivat muun muassa tietojärjestelmätieteiden startup-kursseilla. ”Dataa voi käyttää vaikkapa tekoälyn syötteenä. Siitä voi sitten seurata, milloin kannattaa mennä hot dog -kärryn kanssa keskustaa kiertämään”, Immonen sanoo. Projektissa on tarkoitus testata tekoälyä ihmismäärien ennustamisessa eri paikoissa. Nämä ovat vielä suunnitelmia, ja joitakin kokeiluja on vasta tehty. Kotilainen on skeptisempi avoimen datan hyötyjen suhteen. ”Tässä muodossa data ei ole vielä hyödyllistä opiskelijoille, ennen kuin saadaan bussit ja liikennevirrat mukaan”, hän pohtii. Linkin kanssa on tehty alustavia neuvotteluja bussien ottamisesta mukaan projektiin ainakin bussien sijainnin osalta. Lupien saaminen uuden datan keräämistä varten on pitkä ja työläs prosessi. Tavoittteena on saada jonkinlainen hyödyllinen kokonaisuus ensi kevääseen mennessä. 

tarkat speksit

 Wifi-laitelaskurilla lasketaan WiFi-kanavilla kuultujen laitteiden lukumäärää broadcast-viestien avulla.

 Laite lähettää summat Digitan LoRaWAN-verkon ylitse tukiasemille, joita on mm. yliopiston katolla. Tiedot pusketaan LoRaWAN-verkosta https-yhteydellä tietokantaan, josta ne koostetaan frontille.

 Jklopen.fi backend pyörii node. js:n päällä, frontend mm. React ja Mapbox -komponenteista.


uutiset

Opiskelijioden kynnys hakeutua hoitoon on madall a ur a k ang a s

tunut, mikä osittain selittää sairauslomien määrän kasvua.

Masennus vie pitkälle saikulle Opiskelijoita on sairauslomalla huomattavasti enemmän kuin 14 vuotta sitten. Sairauspäivärahaa nostavat opiskelijat ovat useimmiten pitkään poissa tavallisista opinnoista. Opiskelijoiden pitkien sairauslomien määrä on kasvanut reilusti tämän vuosituhannen puolella. Siinä missä vuonna 2004 noin 2050 opiskelijaa sai sairauspäivärahaa, vuonna 2017 jo noin 3430 opiskelijaa nosti etuutta. Myös maksettujen sairauspäivärahojen summa on noussut puolesta miljoonasta noin miljoonaan euroon. Suurin syy opiskelijoiden sairauslomien taustalla ovat mielenterveysongelmat, yleensä masennus ja ahdistuneisuushäiriö, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspuolen ylilääkäri Pauli Tossavainen. ”Kyse ei ole siitä, että sairauksista kärsivien määrä olisi kaksinkertaistunut. Ihmisten kynnys tulla hoitoon on vain madaltunut. Siinä mielessä on hyväkin, että sairauslomien määrä on lisääntynyt”, Tossavainen kertoo. Toisena syynä sairauslomien lisääntymisen taustalla Tossavainen näkee vuoden 2015 uudistuksen, joka mahdollisti pienimuotoisen opiskelun sairauslomallakin. Silloin tuli mahdolliseksi opiskella 40 prosenttia normaalisti vaadittavasta opintopistemäärästä loman aikana. ”Tämähän on opiskelijan kannalta myönteinen syy, joka jonkin verran lisäsi 08 J ylkkäri 07 · 2018

sairauslomia mutta ei sairastavuutta siellä taustalla.” Jonkinlaisia viitteitä on kuitenkin myös siitä, että mielenterveysongelmat ovat yleensäkin lisääntyneet koko maassa. Tossavainen viittaa kouluterveyskyselyihin, joissa masennusoireiden määrä on noussut vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Erityisen paljon se on noussut lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai vähävaraisia: määrät ovat tässä joukossa tuplaantuneet vuosina 2000–2011. ”Tutkimustietoa ei suoraan ole, mutta tuskin on kohtuutonta olettaa, että sama ilmiö näkyisi myös korkeakouluissa näiden lasten kohdalla”, Tossavainen spekuloi. Opiskelijoiden sairauslomat ovat järjestään pitkiä, sillä alle kahden kuukauden sairausloman voi opiskella myös opintorahalla. Niinpä on taloudellisesti järkevää

se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla.

hakea sairauspäivärahaa vain tätä pidempiin sairauslomiin. Sairauslomalle pääsyyn tarvitaan, että lääkäri toteaa sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden. Mielenterveysdiagnoosien määrä näkyy paitsi Kansaneläkelaitoksen, myös YTHS:n tilastoissa. ”Masennusdiagnoosien määrä on noussut meillä 50 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna tehtiin yli 5000 masennusdiagnoosia”, ylilääkäri kertoo. Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät johda sairauslomiin, ja mitä aiemmin hoitoon hakeutuu, sitä helpompi asiat on yleensä ratkaista ja estää ongelmien pahentuminen, kertoo Tossavainen. ”Jo oma tai läheisen huoli siitä, että tarvitsee sairauslomaa, on riittävä syy hakeutua lääkärin puheille.” Vaikka jokainen ihminen on yksilö ja mielenterveyden häiriöitä voi tulla missä vaiheessa opiskeluita tahansa, Tossavaisen mukaan on kuitenkin muutama selvä kohta, milloin yleensä sairaslomaa haetaan. ”Se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla. Ja sitten opinnäytetyön tekemisen aikana.”   tuukk a tervonen


lyhyesti

Lounasravintola Ilokivi uudistuu vuodenvaihteessa. Tammikuussa ovensa avaa paikka, joka muistuttaa entistä vähemmän ruokalaa ja entistä enemmän ravintolaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY selvitti Ilokiven asiakkaiden mielipiteitä ravintolasta asiakaskyselyllä syyskuussa. Kyselyn vastaajat toivoivat Ilokivelle etenkin lisää vapaaseen oleskeluun ja opiskeluun soveltuvaa tilaa. Myös välipaloja ja jälkiruokia haluttiin tarjolle nykyistä enemmän. Näihin toiveisiin myös vastataan: uudistuneesta ravintolasta löytyy sohvia ja pystypöytiä, ja pöytien läheisyyteen tulee sähköpistokepaikkoja laitteiden lataamista varten. Iltapäivisin tarjoillaan nykyistä enemmän kahvilatuotteita. Ravintolan sisustus muuttuu, ja Ilokivelle tulee lisää lämpimiä värejä, viherkasveja ja tekstiilejä. Asiakaspaikkojen määrä pysyy uudistuksessa suunnilleen samana kuin nyt eli noin 230 paikassa. Myös Ilokiven ylä- ja alakerran yhteistyö tiivistyy. Ilokiven nettisivut uudistuvat niin, että sekä ylä- että alakerran palvelut löytyvät kätevämmin samoilta sivuilta.      L aur a K anga s

JYY esittää Heidi Rättyää SYL:in hallitukseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY esittää Heidi Rättyää Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2019. Päätös syntyi yksimielisesti edustajiston kokouksessa 27. syyskuuta. Rättyä vastaa JYYn hallituksessa korkeakoulupolitiikasta ja kansainvälistä asioista. Englannin kielen opettajaksi opiskeleva Rättyä toimii myös Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa opiskelijajäsenenä ja on ollut mukana ainejärjestötoiminnassa. SYL:in hallitus valitaan liittokokouksessa 16.–17. marraskuuta Espoossa. SYL on ylioppilaskuntien kattojärjestö, joka edustaa noin 132 000 opiskelijaa jokaisesta yliopistosta Suomessa.   L aura K angas

Niko KAr vanen

Ilokivi uudistuu tammikuussa

Rentukan ala-aula on Kortepohjan asukkaiden käytössä nyt myös iltaisin.

Rentukan 24/7 -opiskelutila otettu ilolla vastaan Toukokuussa Rentukkaan avautui ympärivuorokautinen opiskelutila Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille. Rentukan yhteisömanagerin Pihla Honkaniemen mukaan kaikki on mennyt tilojen suhteen sujuvasti. "Ympärivuorokautinen opiskelumahdollisuus on ollut monille iloinen yllätys", Honkaniemi kertoo. Opiskelutilan ohella ryhmätyötila ja Rentukan ala-aula ovat olleet opiskelijoiden käytössä virallisten aukioloaikojen jälkeen. Ongelmia yökäytöstä ei ole toistaiseksi aiheutunut. Tämä on Honkaniemen mukaan pitkälti sen ansiota, että sisäänpääsyyn vaaditaan ilta-aikaan Kortepohjan avainkortti. Lukosta voidaan nähdä kenen avainkorttia on käytetty edellisen kerran. Kortepohjan asukkaat ovat syksyn aikana tarttuneet mahdollisuuteen opiskella pitkälle yöhön. Lokakuun ensimmäisen kahden viikon aikana opiskelutilassa oli 165 käyttäjää kellonaikojen 20-24 välisenä aikana. Puolenyön ja aamukahdeksan välillä opiskelleita yökyöpeleitä oli tilastojen mukaan 47. Suurimmat käyttäjämäärät ajoittuvat kuitenkin päivälle ja alkuillalle. Aamu- ja iltakahdeksan välillä opiskelutilan ovi avattiin keskimäärin 63 kertaa tunnissa. Suosituimmat tunnit olivat kello 13, 15 ja 19.   Niko K arvanen

Oikaisu Jylkkärin jutussa Vihreää kultaa (6/2018) oli virhe. Kannabiksen kotikasvatuksen suosio on laskussa, ei kasvussa, kuten jutussa väitettiin. 

Uusi sovellus auttaa etsimään kavereita Jyväskylän yliopistolla otetaan lokakuun lopussa käyttöön uusi Friendship-niminen sovellus, joka auttaa opiskelijoita löytämään samanhenkistä seuraa ja mielekästä tekemistä. Sovellus on ladattavissa älypuhelimiin sovelluskaupoista. Sovelluksen käyttäjät tekevät profiilin ja vastaavat erilaisiin kysymyksiin kyllä tai ei. Kysymykset käsittelevät esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksen kohteita, arvomaailmaa ja elämäntyyliä. Vastausten avulla sovellus tarjoaa käyttäjiä, jotka ovat vastanneet samalla tavalla. Profiileja tarkastelemalla voi nähdä, mistä kukin käyttäjä on kiinnostunut ja millainen persoonallisuus käyttäjällä on. Lisäksi sovelluksen avulla kuka tahansa voi järjestää tai löytää tapahtumia. Tapahtumat voivat olla vaikka oluen juomista, leffan katsomista tai koiran ulkoiluttamista. Sovellushankkeen vetäjän Emil Salovuoren mukaan tutkimusten ja opiskelijoiden keskuudesta kerättyjen tietojen perusteella sovellukselle on ollut tarvetta. "Olen keskustellut paljon ihmisten kanssa yliopistokentällä, ja kuullut, että samanhenkisten tyyppien löytäminen on yllättävän vaikeaa", Salovuori kertoo.   Niko K arvanen

poimittua »ensipaikkakiintiö on nostanut kynnystä ottaa vastaan opiskelupaikkaa esimerkiksi luonnontieteiden tai tekniikan aloilta, jos nuori Haaveilee hakevansa myöhemmin esimerkiksi lääketieteelliseen.» Oulun yliopiston entinen koulutusrehtori, signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silvén sanoo Acatiimissa 6/2018, että ensikertalaiskiintiöt ovat huonoa kehitystä. J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  09


SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan

% 0 -5

9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA!

MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA - TULE TSEKKAAMAAN!!! Va a s a n k atu 2 1 J Y VÄ S K Y L Ä

W W W.S OHWI.FI

JY. JUST ADD U. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi?

KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA → → → → →

erityispedagogiikka kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede luokanopettaja psykologia varhaiskasvatus

HAE NYT. YHTEISHAKU / 20.3.–3.4.2019. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin.

JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI

10 J ylkkäri 07 · 2 018

Avustajaksi jylkkäriin? Avustajapalaverit klo 16.00

30.10. Ylä-Ruth 27.11. Opinkivi

jylkkari.fi/avustajaksi


Vi vill ha Semma på bordet.

herkullinen kasvis- ja vegaanibrunssi 17,50 € la 3.11. klo 12-15

kehy-viikon päätöstapahtumassa myös kirpputori ja livemusiikkia ma-pe 11-17

OPISKELIJALOUNAS

2,60€

norm. 6,90€

FI ILO K IV I.

Järjestämässä sitsejä? Pyydä tarjous menusta osoitteesta myynti@semma.fi.

PM

Kesku ssairaalantie 2

JYYn jäsen – muuta kotiin!

KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… kortepohja.fi

KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA

KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ

SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ

JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201

KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA

NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN

Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia.

J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  1 1


Selvin päin, tuiterissa ja siltä väliltä Teksti Niklas Pelkonen Kuvat Laura Kangas


_ Perinteikäs opiskelijajuominki Kauppakadun Approbatur keräsi jälleen tuhansia janoisia Jyväskylään. Mutta kuinka kovat lukemat veressä Kauppakadulla tänä syksynä todella haahuiltiin? Jylkkäri lähti ottamaan alkometrin kanssa selvää.

_


0,76 & 0,36 Jamkin sosionomiopiskelija Sara (vas.) suunnittelee illan jatkamista joko Paviljongin virallisille jatkoille tai varjojatkoille Escapeen. Saran opiskelukaveri Ella-Noora syyttää alhaista lukemaa etkoilunsa rauhallisuudesta. ”Tästä se lähtee!”

0,23

Vuosi sitten Japanista vaihto-oppilaana Jyväskylään saapuneelle Nobulle nämä ovat ensimmäiset approt. Nobu arvelee päätyvänsä myös tapahtuman jatkoille.

14 J ylkkäri 07 · 2 018

»Mä en luota tuohon vehkeeseen!»


0,45

1,06

Lauri puhaltaa 1,06 promillea. Mittarin korkea lukema herättää epäilyksiä alkometrin toimivuudesta. ”Mä en luota tuohon vehkeeseen!” Laurin kaveri puuskahtaa nähtyään ystävänsä korkeamman tuloksen.

Tampereella matematiikkaa ja tilastotieteitä opiskeleva Jennifer puhaltaa 0,45 promillea. Vaikka Hämeenkadun appro vie manselaisen mielestä voiton, ei Kauppakadun approssakaan ole valittamista. ”Mukavan poikkitieteellinen tapahtuma!”

0,36 & 0,00 Matkailu- ja palveluliiketoimintaa opiskeleva Kaisa(oik.) osallistuu approille joka vuosi selvin päin. ”En ole koskaan kuullut asiasta nillitystä.” Kaisan kanssa approileva Elina kritisoi sitä, ettei veden tilaamisesta saa aina leimaa appropassiin.

J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  1 5


0,97

Kuopiolainen restonomian opiskelija Kapanen kertoo törmänneensä sattumalta lukiokaveriinsa vain hetki ennen puhallutusta.

0,22 & 0,97 ”Sain vasta pari tuntia sitten tietää, että tullaankin tänne”, yhteisöpedagogiksi opiskeleva ja 0,22 promillea puhaltava Riku toteaa. Rikun approille suostutellut psykologian opiskelija Sonja henkäisee puolestaan 0,97 promillen lukemat.

16 J ylkkäri 07 · 2018


faktaa Jylkkärin puhallustesti Jylkkäri kiersi Kauppakadun Approbaturin aikana Jyväskylää ja puhallutti vapaaehtoisia juhlijoita noin klo 19-20.30. Välineenä oli noin 70 euron Alcoscan-alkometri. •

0,57

Testissä saadut promilletulokset ovat suuntaa-antavia. Moni asia voi vaikuttaa puhallutuksen tuloksiin. Esimerkiksi hörppy viinaa juuri ennen puhallusta aiheuttaa todellista korkeamman lukeman. Veren todellinen alkoholipitoisuus selviää vain verikokeella.

Liiketaloutta opiskeleva Jyri osallistuu Kauppakadun approille jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna hän tavoittelee übertohtorin arvonimeä. Lukemaksi mittariin nousee 0,57 promillea. ”Olisin melkein ajokunnossa”, Jyri toteaa.

Lisää kuvia löytyy sivulta jylkkari.fi.

»Olisin melkein ajokunnossa.»

0,86

Toista kertaa Kauppakadun approille osallistuva Pete kuvailee appromeininkiä erinomaiseksi. St. Patrick's Day -hattu on etsiytynyt rahoitusta opiskelevan herran päähän palkintona Haaga-Helian fuksiaisten järjestämisestä viime vuoden keväänä.

”Meille vaan tuli nälkä heti alkuun”, kertovat restonomiopiskelijat Eemeli ja Anu. Kaksikkoa huolettaa, ehtivätkö he ruokatauosta huolimatta suorittaa haalarimerkin.

0,38 & 0,54 0,60

Tietotekniikkaa opiskeleva Ella aikoo ottaa rauhallisesti, sillä hänellä on luento aamulla. Ennen puhallutusta hän on hakenut juotavaksi teetä. ”Kaikkia leimoja ei tarvitse suorittaa alkoholilla.”

J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  1 7


Joillekin opiskelijoille kirjavuoren kapuaminen noppien kartuttamiseksi on mahdoton tehtävä.


Teksti Kristiina Baltzar Kuva Laura Kangas

Kun noppia ei kerry Opetusministeriön arvion mukaan noin 30 000 yliopistoopiskelijaa suorittaa lukuvuoden aikana hyvin vähän tai ei ollenkaan opintopisteitä. Ongelmat terveydessä, taloudessa ja ihmissuhteissa syövät motivaatiota.

_

“Silloin, kun aloitin sosiologian opintoni, ei puhuttu tarpeeksi siitä, että mitä tutkinnolla voi oikeastaan tehdä. Tietenkin se sitten söi motivaatiota”, kertoo Moona, 33, joka opiskeli Jyväskylän yliopistossa 12 vuoden aikana sosiologian kandidaatin tutkinnon. Moona ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää joutuvansa pilkan kohteeksi opintojensa venymisen vuoksi. Moona on tyypillinen esimerkki opiskelijasta, jonka opinnot venyivät ja joka lopulta päätti vaihtaa alaa usean yliopistovuoden jälkeen. Kun Moonan opinnot yliopistolla eivät ottaneet sujuakseen, päätti hän kokeilla välillä jotain muuta. ”Yliopisto-opintojen aikana tuntui, ettei tästä tule mitään. Halusin tehdä jotain konkreettista, mistä saisin vielä varmasti jotkin paperit ulos. Olin tehnyt opintojeni aikana siivoustyötä osa-aikaisesti, niin ajattelin sitten, että miksi en hommaisi siitä itselleni tutkintoa.” Puhtaanapitoalan opinnoista oli hyötyä myös yliopistoon palatessa. ”Ammattikoulussa sain olla tekemisissä ihmisten kanssa. Vaikka opinnot siellä eivät olleet älyllisesti haastavia, niin ne toivat kuitenkin rytmiä elämään ja nostivat motivaatiota myös saattaa lop-

puun yliopisto-opinnot.” Opintojen aikaiset ystävyyssuhteet yliopistossa ovat yksi tärkeimmistä opiskelumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Ne mahdollistavat integroitumisen akateemiseen ympäristöön ja vahvistavat opiskelumotivaatiota. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa koetut eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemukset näyttelevät suurta roolia opintojen keskeyttämisessä. ”Totta kai se vaikuttaa, kun kaikki mitä teet, teet yksin”, summaa Moona.

 Jyväskylän yliopistossa järjestetään matalan kynnyksen hyvistoimintaa, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin opintojensa kanssa. Hyvikset ovat osa yliopiston henkilökuntaa ja he ovat saaneet koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Jyväskylän yliopiston hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitinen kertoo, että hyvistoimintaan osallistuneiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime lukuvuonna hyvisohjauksia oli jo noin 600 kertaa. ”Hyvisohjaus koostuu periaatteessa kolmesta osa-alueesta.


»opintojen pitkittyminen ei ole aina negatiivista yksilön kannalta.» Ensimmäisenä on opiskelijan tilanteen kuunteleminen, mikä voi jo itsessään auttaa asiassa, kun pääsee jollekin purkamaan oloaan. Tämän jälkeen ohjaaja ja opiskelija yhdessä pohtivat, minkälaista apua opiskelijalle voitaisiin tarjota, ja lopuksi tarvittaessa opiskelija ohjataan oikean asiantuntijan puheille. Tässäkin hyvisohjaaja voi olla opiskelijan tukena esimerkiksi varaamalla aikaa terveydenhuoltoon.” Laitisen kokemuksen mukaan suurimmat syyt opintojen viivästymiseen ovat akateemisten opiskelutaitojen puute, lisääntyneet oppimisvaikeudet, opintojen aikatauluttamiseen liittyvien haasteiden mukanaan tuoma ahdistus sekä uupumus. Lisäksi vaikeudet opintojen suunnittelussa ja puutteet opinto-ohjauksessa hidastavat opiskelua. ”Voi olla, että opiskelijalla on ollut paljon stressiä opinnoista ja taloudelliset paineet ovat tuoneet mukanaan suorituspaineita Kelan vaatimien opintopisteiden saamiseksi ja lopulta opiskelija vain yksinkertaisesti uupuu." Tutkimukset kertovat, että taloudellinen pääoma, joka perustuu opintotukeen ja vanhempien rahalliseen apuun, auttaa opintojen suorittamisessa. Viime hallitusten tekemät leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon eivät ole kuitenkaan parantaneet opiskelijoiden oloja. Vuonna 2016 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 16 prosenttia opiskelijoista koki toimeentulonsa niukaksi ja epävarmaksi. Mikäli perheen taloudelliseen apuun ei ole luottamista, jää ainoaksi mahdollisuudeksi joko köyhyysrajan alapuolella eläminen tai opintojen aikainen työnteko. Työnteko opintojen aikana voi sekä parantaa että huonontaa opintomenestystä riippuen työstä, opiskeltavasta alasta ja työn kestosta. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 tekemän raportin mukaan lähes 80 prosenttia niistä opiskelijoista, joiden valmistuminen oli viivästynyt, koki työnteon syyksi opintojen pitkittymiselle. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 64 prosenttia opiskelijoista oli tehnyt kokopäivätyötä viimeisen vuoden aikana, ja merkittävä osa tästä työstä tapahtui päiväopintojen rinnalla. Lisäksi täytyy muistaa, että opiskelujen aikainen työnteko vaatii korkeaa toiminta- ja stressinsietokykyä. Samaisen terveystutkimuksen mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kertoikin kokevansa runsaasti stressiä.

 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus kertoo karua tarinaa opiskelijoiden hyvinvoinnista. Sen mukaan diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vain 66 prosenttia korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyyn vastanneista koki olonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 5,7 prosenttia vastanneista oli harkinnut itsemurhaa. Teron, 27, opinnot hidastuivat juuri mielenterveysongelmien vuoksi. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteitä viimeiset kuusi ja puoli vuotta ja on vasta nyt saamassa kandidaattityötään ulos. Myöskään Tero ei esiinny jutussa omalla 2 0 J ylkkäri 07 · 2018

nimellään, sillä hän ei halua mielenterveysongelmiensa tulevan julkisuuteen. ”Ongelmana ei ole ollut motivaation puute vaan kyky. Se, ettei vain ole yksinkertaisesti pystynyt toimimaan”, hän kertoo. Vuonna 2012 Tero alkoi kokea psykoosin ensioireina paranoiaa ja harhaluuloja. Vuonna 2013 hän joutui ensimmäistä kertaa psykiatrian suljetulle osastolle. Tästä seurasi vuosien sairauslomakierre, jonka aikana Tero jopa harkitsi itsemurhaa. Opintoja hän yritti suorittaa aina sairauslomajaksojen välissä. ”Opintojeni venyminen on aivan täysin mielenterveydellisten asioiden summa. Kun harhat pääsivät voitolle, niin siinä maailmassa opiskelusta ei tullut vittuakaan.” Pitkäjänteisen hoidon ansiosta Terolla menee nykyään paremmin ja hän on pystynyt jatkamaan opintojaan. Suunnitelmissa on valmistua maisteriksi seuraavan vuoden lopussa.

 Hanna Laitinen muistuttaa, että pelkät numerot paperilla eivät kuitenkaan kerro aina koko tarinaa. Jotkut aloittavat yliopisto-opinnot esimerkiksi vain hankkiakseen lisää pätevyyttä nykyisiin työtehtäviinsä eivätkä välttämättä koe minkäänlaista kiirettä valmistumisessa. Jotkut taas, varsinkin tietotekniikan alan opiskelijat, saavat heti yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työpaikan ja sen vuoksi opinnot voivat venyä tai keskeytyä. “Opintojen pitkittyminen ei ole aina negatiivista yksilön kannalta”, Laitinen summaa. Moona toimii nykyään siivoojana jyväskyläläisessä yrityksessä ja on tyytyväinen työhönsä. ”En kadu yliopisto-opintoja, sillä ne opettivat minulle tietynlaista ajattelutapaa ja niistä tulee varmasti olemaan hyötyä jatkossa. Nykyisessä työpaikassani, tavatessani joitakin ihmisiä, jotka ovat valmistuneet samalta laitokselta ja näkiessäni, kuinka heidän työhönsä kuuluu niin paljon istumista, voin todeta itselleni pitäväni omasta työstäni enemmän.”  

»kun harhat pääsivät voitolle, niin siinä maailmassa opiskelusta ei tullut vittuakaan.»

G M

TM


Läpikotaisin loistelias. Ennakkotilaa iPhone XR nyt meiltä. Toimitukset alkavat 26.10. Rajoitettu saatavuus ensimmäisissä erissä.

Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä Ma-Pe 10-17.00 | itronic.fi TM ja © 2018 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

ME MULTITRONICILLA TARJOAMME NYT MYÖS PUHELIMEN HUOLTOA! Tarjoamme täyden huollon kaikkiin puhelimiin.

Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä Ma-Pe 10-17.00 | multitronic.fi

e


KOAS

OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti, sillä kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi

www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, www.koas.fi

22  J ylkkäri 07 · 2018

Finnish Red Cross Blood Service

Uusia hengenpelastajia tarvitaan

Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 Tervetuloa!

OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi


Culture

Ilokiven elokuvat Tyhjiö

Li v en ation

Aleksi Salmenperä | Suomi 2018 | 1h 37min Ma 5.11. klo 18 Arvosana: 4/5

Talvivaarasta kertovalla Jättiläisellä ja erikoshuumorilla ratsastavalla Häiriötekijällä Aleksi Salmenperä on todistanut osaavansa niin draaman kuin komedian. Tyhjiö on tarina hapuilevasta näyttelijästä (Laura Birn) ja kipuilevasta kirjailijasta (Tommi Korpela), joiden parisuhde on pelkkää vaikeilua. Birn ja Korpela tekevät hienot roolisuoritukset, mutta etenkin elokuvan rytmitys ja leikkaus saa huumorin uppoamaan. Elokuva ottaa kantaa (hieman irrallisesti) naisnäyttelijöiden epätasa-arvoiseen asemaan ja kertoo keskiluokkaisen luovan luokan maailmantuskasta osuvalla tavalla. Lähes talkoovoimin tehty ja pienellä rahalla kuvattu elokuva onnistuu kuitenkin saavuttamaan sellaista vilpittömyyttä, mitä moni suomalainen leffa ei. Tyhjiö on tähän mennessä Salmenperän paras ohjaustyö.  Tero Uuttana

Swan Lake has all the elements of a classic fairytale.

A timeless tale of romance, tragedy and transformation St Petersburg Festival Ballet with its Swan Lake ballet will perform in Jyväskylä on November 19. More information and details: www.jklpaviljonki.fi

This autumn, St Petersburg Festival Ballet will make its long-awaited return to Finland with its legendary Swan Lake ballet . The story of Swan Lake has all the elements of a classic fairytale: princes and princesses, evil and magic, tragedy and a true love story. In addition to the story, the ballet's music is also very well-recognized around the world as well. Swan Lake got its world premiere at Moscow's Bolshoi Theatre on 1877, but it was considered unsuccessful and too ordinary. Although the ballet was kept active for some time after the premiere, it later disappeared from the repertoire presumably forever. However, the official revival of the ballet happened in 1895, when it was performed at the Mariinsky Theatre in St. Petersburg

and managed to astonish the public by the level of choreography, brilliant music and a compelling story. Today, Tchaikovsky's Swan Lake is not only a symbol of Russian art, but also an internationally successful performance and a synonym to the idea of ballet for people from all around the world. Swan Lake's legendary story, original choreography, breathtaking music, unique and fascinating costumes – all this makes the ballet a timeless piece of art and something that is worth experiencing in your lifetime. This year, St Petersburg Festival Ballet will star a number of internationally-known and award-winning dancers including Elizaveta Lobacheva, Aleksandr Abaturov, Ivan Sitnikov and Nikita Moskalets. In addition to Jyväskylä, the performance will also take place in Oulu, Hämeenlinna, Helsinki, Turku, Lahti, Pori and Kuopio between November 7 and November 19.   Ale x andr a Artemova

Cold War Paweł Pawlikowski | Puola, Ranska, UK 2018 | 1h 28min Ti 20.11. klo 18 Arvosana: 4/5

Cold War kertoo puolalaisen säveltäjän ja laulajan yli vuosikymmenten kestävän rakkaustarinan. Elokuva soljuu eteenpäin näiden kahden ihmisen kohtaamisten voimin eikä jää kertomaan turhan paljon siitä, mitä näiden kohtaamisten välillä on tapahtunut. Tärkeintä on se, että vaikka aika kuluu, niin tunteet eivät koskaan katoa. Elokuvassa silmä lepää ja näyttelijöiden kemiat tuntuvat aidoilta.   Tero Uuttana

ohjelmistossa myös 29.10. klo 18 Maskuliini Feminiini 30.10. klo 18 Mary and the Witches Flower 6.11. Miehen malli 12.11. Paholaisen nahka 13.11. R&A -näytöksiä J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  2 3


community

niko k ar vanen

Delia Nilz (middle) and Mayke Harkema enjoyed IDESCO's hangout evening by playing pool.

Hanging out with international friends IDESCO has succeeded in gathering together local and international students. Still, the organization struggles with marketing. The back of the bar is filled with whispers and puzzled looks as international students try to come up with answers on Santa Claus' hometown. The pub quiz is a part of IDESCO’s hangout night, which is held at bar Hemingway’s once a month. The latest event gathered a few dozen students, both international and Finnish, at the pub for a night of informal mingling. This included people with varying skill levels competing at the pool table. "I hope I didn't embarrass myself too bad out there", said one of the players, Mayke Harkema from Netherlands. For Dirk Falken, the evening provided a relaxed atmosphere and a break from everyday routines. "It's nice that there are local students mixed in with the internationals. That's a good way to get out of your normal bubble", said the sports management student from Germany. IDESCO, short for International Degree Student Community, was originally created in 2012 to represent the international student community at the university of Jyväskylä. But representation isn’t all IDESCO does. Many people, including David Lampert, would say that the main function of IDESCO 24 J ylkkäri 07 · 2 018

is social in nature. “We provide opportunities to get out, meet more people and interact with the student community", Lampert said. Lampert sees these events as a good site for international students to socialise and integrate with both the international and Finnish student communities. IDESCO hosts two events per month; one being the monthly hangout at Hemingway’s. The hangouts often also have games or quizzes for the people attending. The other event changes monthly and could be anything from the annual Magical Forest trip where students get to experience a traditional wooden sauna while spending a night in the woods, all the way to international food events with treats from around the globe. “Last Christmas we had a Christmas festival where we cooked Christmas dishes

it's nice that there are local students mixed in with the internationals.

from different cultures, and you had to pay three or four euros for the food”, Lampert said. IDESCO also has a good reputation among the students. “Personally I believe that the strongest point of IDESCO is the safe environment that the organization promotes during the events. Everyone is welcome, friendly and allowed to be themselves", Ioannis Agkopian, a Greek masters student, describes the organization. According to Lampert, even Finnish students attend these events, with around a tenth of the students at the events being Finns. Most of IDESCO’s communication and marketing happens through Facebook or word of mouth. Their website doesn't really get updated because of few users. Agkopian seems to agree that communication is probably the organization’s biggest weakness. “The organization could attract even more participants than it currently does, so my focus would be on the promotional aspect and marketing. That is currently the only aspect that I would like to see improve”, Agkopian noted.    mikko mykkänen


Ylioppilaskunta

Tehdään näistä nuorten vaalit Heidi Rättyä Kirjoittaja on JYYn hallituksen jäsen ja ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen.

Ilmastonmuutos on yksi sukupolvemme suurimpia kriisejä ja nuorten kannalta tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä keskustelunaiheita, josta puhuminen uhkaa kuitenkin jäädä muiden aiheiden varjoon. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan olemme pahemmassa kiipelissä kuin aiemmin uskoimme – ilmaston vuotuista lämpenemistä on kyettävä hidastamaan luultua tehokkaammin. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on nostanut ilmastonmuutoksen yhdeksi keskeisistä vaikuttamiskärjistään ensi kevään eduskuntavaaleissa. SYL:n vanavedessä myös sen jäsenjärjestöjen eli ylioppilaskuntien täytyy osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. •

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit ovat vaikeasti ennustettavissa ja seuraukset kasautuvat merkittävästi nuoren sukupolven kannettaviksi. Ylioppilaskuntien tehtävänä on puhua paitsi paremmasta opiskelijaelämästä myös edistää parempaa sukupolvipolitiikkaa. Raskain perintö, jonka vanhempamme voivat meille jättää, on ilmastonmuu-

toksen runtelema maapallo. Ilmastosta ja kestävästä politiikasta puhuminen ei ole enää pelkästään tiettyjen puolueiden agendalla vaan tieteellinen fakta ja ihan jokaisen arkipäivää. Myös JYY nostaa varmasti ensi keväänä ympäristöteemoja esille vaalivaikuttamisessaan. Tämä ei ole vihreää politikointia, vaan paras tapa edistää kestävää sukupolvipolitiikkaa. Jos maapallon keskilämmön nousua ei pystytä merkittävästi hidastamaan, napajäätiköt sulavat ja merenpinta rannikkoalueilla alkaa hiipiä uhkaavan korkeaksi. Ulko-ovea kolkuttavan tyrskyn aiheuttama epämiellyttävä tunne ei kysy puoluekirjaa. •

Vaalikeväänä olisi tärkeää puhua nuorten asioista: koulutuksen rahoituksesta, opiskelijan hyvinvoinnista ja tietenkin ympäristön suojelemisesta. Pitämällä ääntä näistä teemoista ylioppilaskunnat voivat vaikuttaa ja luoda yhdessä parempaa tulevaisuutta nuorille. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin arvokkaampi. Nuorison parastahan tässä vain harrastetaan.  

Ulko-ovea kolkuttavan tyrskyn aiheuttama epämiellyttävä tunne ei kysy puoluekirjaa.

 Ajankohtaista Vastaa jäsenkyselyyn JYYn nettisivuilla www.jyy.fi

Ylioppilaskunta kerää opiskelijoilta palautetta toimintansa kehittämiseksi sähköisellä jäsenkyselyllä 29.10.-9.11. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja.

Kortepohjan kylätapahtuma Ke 14.11. klo 19 Rentukassa

Kortepohjan ylioppilaskylän kylätapahtumassa asukkaat valitsevat vuoden 2019 asukastoimikunnan. Mukana musaa ja murkinaa!

historia Viimeinen akateeminen hevonen

j y väsk yl än yliopis ton tiedemuseo

Yliopiston palvelukseen vuonna 1949 tullut ja vuonna 1968 kuollut Hupi oli Suomen viimeinen yliopiston palveluksessa ollut hevonen. Hupista on tallennettu monia tarinoita. Vuonna 1959 se oli käynyt opiskelija Reijo Paunosen kimppuun, vaikka Paunonen oli yrittänyt kiertää hevosen kaukaa. Hupi oli todistajien mukaan nostanut Paunosen puolen metrin korkeuteen niin, että tämän takki repesi.

J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  2 5


Paska kotiseutu

Et oo varmaa ikin kuullukkaa, mut Mäntyharjust Seuraavana Mäntyharju. Nästa Mäntyharju. Ei meil oo ees omaa ruotsinkielistä nimee.

sitä mä tässä vain ajattelin...

Aina teininä junal tänne palatessa teki mieli puhuu kavereiden kans kovaa äänee et ”joo, mökillehä tässä menossa taas” – vaikka todellisuudessa Mäntyharjullahan sä asuit vuoden ympäri. Mökissä ehkä, mut et vaan väliaikasesti. Ja kun et ees tienny (etkä tiiä vieläkää) kuuluukse sanoa ”Mäntyharjulla” vai ”Mäntyharjussa” ni koita siinä selittää et mistä sä alun perin tuut. Meiät tiietään taidekeskus Salmelasta, joka tuntuu olevan tärkeempi kaikille muille paitsi ite mäntyharjulaisille. Ja oli meillä taideteos tossa meidän ainoossa liikenneympyrässäki, semmonen liikennepoliisiks kutsuttu patsas. Tosin, se pistettii siitä korokkeeltaa alas alta aikayksikön – eihän tääl mitää poliiseja tarvii, ku ei mitään ikin tapahukkaan. Mäntyharju on vähän semmonen jonneki väärälle vuosikymmenelle jääny paikka. Meil

on esimerkiks kunnon vanhanajan grillikioski, et pääsee aina nujakoimaan perinteiset baarin jälkeiset nakkikioskitappelut. Siit tuliki mielee et hesalaisena tänne ei kannata tulla, ku pia oot keskel suunsoittoa vaiks et ois tehny mitää. Mäntyharju mäntyharjulaisille tuntuu olevan tän paikan motto. Ollaan me kuitenki vähä koitettu olla ajan hermolla! Lähiaikoin ollaa saatu tänne jopa thaimaalaine ravintola ja pienpanimo-olutta myyvä Nilkko Brewing taproom. Tääl kuiteki vähä huonosti noit muita kieliä ymmärretää ni meille se on vaan Nilkko. Ja ainii, tulee Mäntyharjust muutama iha muualki tunnettu tyyppi. Laulaja Kake Randelin ja pornotähti Mr. Lothar. Mäntyharju tunnetaa myös hyvist mökkeilymahiksist. Joo, siit oon samaa mieltä, tääl saa kyl olla rauhassa ku ei oo ketää missää!  Miina K akko

Tekstarit Ehdotan vaihtareille suunnattua pyöräkurssia: pyörän sopiva koko, jarruttaminen ja ohjaaminen vois olla perusvaiheen aiheina. vaihtaripyörät toisa alta viihdy ttää Yliopistolla pitäisi olla enemmän ryhmätyöhuoneita ja muita hiljaisia opiskelutiloja ympärivuorokauden käytettävissä. Onneksi Rentukassa on yksi, mutta tila on liian pieni koko yliopiston käytettäväksi. Muut tilat kuten kirjasto meneekin liian aikaisin kiinni. Vanhanaik aista opiskelua jy väsk yl ässä Ihme nillitystä tulorajoista. 12 000 €/vuosi tienaava ei tarvitse täysiä opintotukia. Lopettakaa ryyppääminen ja muuttakaa soluun, jos ei rahat riitä. opintotuet opiskeleville

s ami ko tol a

Sinä yliopiston kirjastossa kännykkään kovaäänisesti lörpöttelevä, hiljaisella alueella räkänaurua porukassa vetävä tai muuten vaan älytöntä älämölöä harrastava kanssaopiskelija, voisitko lopettaa sen? Missään muussa kirjastossa ei törmää vastaavaan käytökseen. Hävytöntä! pappahattutäti Jätä oma viestisi: jylkkari.fi tai 045 137 1957

26 J ylkkäri 07 · 2 018


viimeiset sanat

»Provokaatiolla ei koskaan ole ollut itseisarvoa, vaan sen tarve riippuu ajasta ja paikasta.» Riku Lehtoranta Kirjoittaja uskoo ja toivoo, että rock and roll, syntikat ja homorummutus ovat ikuisia.

“Elkää työ tykätkö kyttyrää, vaikka mie vähän provosoinki, ei tielä muuten mikkään lehti liikaha.” Näin lupsakka oli laajalti arvostetun rockmuusikon ja kirjailijan Kauko Röyhkän yritys puolustella sanomisiaan. Hän oli aiemmin julkaissut Facebook-sivullaan päivityksen, jossa hän kauhisteli melko suorasanaisesti valkoisen heteromiehen kohtaloa. Samalla hän rinnasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhä paremman näkyvyyden muoti-ilmiöön sen sijaan, että olisi kiitellyt kehitystä merkkinä parantuneista ihmisoikeuksista. Rumba julkaisi taannoin jutun otsikolla Provokaation puolustaja – haastattelussa Kauko Röyhkä. Siinä Röyhkä tarkensi, että koska rock tekee kuolemaa, ihmisiä täytyy provosoida ja ravistella – näköjään vaikkapa vähemmistöjen kustannuksella ja valkoisesta heteromiehestä huolestumalla, jos ei muuta tule mieleen. Röyhkän asenteessa kiteytyy rock-kulttuurin kaltaisen runsaudensarven väistämättä ristiriitainen luonne. Toisaalta ollaan ilmaisun- ja sananvapauden asialla taistelemassa konservatiivisia voimia vastaan, toisaalta rockin liiallisesta salonkikelpoisuudesta huolestunut jäärä ryhtyy herkästi provokaatioon hinnalla millä hyvänsä. Koska ennen oli oikeat soittimet, rock oli vaarallista, ja niin edelleen. Eikö sen sijaan olisi aiheellista iloita, että menneiden vuosikymmenten provokaatiot kyseenalaisiakin normeja vastaan ovat osaltaan rakentaneet edes hieman vapaamielisempää maailmaa? Ihmisoikeuksien julkiseen puolustamiseen suhtaudutaan monin paikoin enemmän itsestäänselvyytenä kuin radikalismina.

 Röyhkän tapauksen myötä joku on varmasti pohtinut, milloin provokaatio on paikallaan. Mainittakoon muutama esimerkki. Elokuvaohjaaja Krysztof Kieślowskin Lyhyt elokuva tappamisesta vuodelta 1988 voidaan nähdä sellaisena provokatiivisena kuolemanrangaistuksen vastaisena puheenvuorona, joka todella synnytti reaktioita sen ajan Puolassa. Elokuvan brutaali ja inhorealistinen väkivalta herätti keskustelua siinä määrin, että sen on katsottu vaikuttaneen ratkaisevasti kuolemanrangaistuksen poistamiseen Puolan lainsäädännöstä. Kieślowskilla olisi varmasti tylyä kommentoitavaa Puolan nykyisestä kehityksestä.

Myös M. A. Nummisen provokatiiviset tempaukset olivat monesti paikallaan 1960-luvun Suomessa, jossa hän vasta käynnisteli avantgardistista uraansa. Hän oli esimerkiksi mukana musiikkitieteilijä Pekka Gronowin kanssa Nalle Puh Big Bandissa, jonka provokatiivisuus perustui pitkälti siihen, että yhtyeessä soitettiin väärin ja huonosti. Nummisen ja Gronowin perustaman Eteenpäin!-levymerkin tarkoituksena oli provosoiden edistää sananvapautta ja samalla kasvattaa akateemista kiinnostusta populaarikulttuuria kohtaan. Numminen aiheutti lukuisia skandaaleja 1960-luvulla, kuten laulamalla sukupuolioppaiden tekstejä Jyväskylän Kesässä.

 M. A. Numminen näki provokaation potentiaalin aikana, jolloin Suomi oli kovaa vauhtia muuttumassa maatalousyhteiskunnasta kaupungistuneeksi. Nummisen esittelemät uudet vaikutteet tuntuivat suurelta kontrastilta ajan ilmapiiriin. Tuollainen myönteistä edistystä ajava provokaatio tuntuu tässä ajassa ja paikassa kovin viattomalta. Toisessa kontekstissa yhtä viaton provokaatio herättää yhä närää. Esimerkkinä voidaan mainita venäläinen feministinen musiikki-, performanssi- ja aktivistiryhmä Pussy Riot tempauksineen. Kauko Röyhkä olisi voinut provokaattorin maineellaan asettua myös mainittujen esimerkkien tavoin pienten puolelle ja saada varmasti kaipaamiaan provosoituneita reaktioita. Hän päätti silti asettua vahvempien puolelle jo maaliskuussa Aku Louhimiehen julkista kohtelua surkuteltuaan. Provokaation tarve riippuu tilanteesta, eikä sillä ole mitään “keskustelua” herättelevää itseisarvoa – ei varsinkaan silloin, kun sen ilmeisenä pyrkimyksenä on polkea jo valmiiksi poljettuja.  

»Rockin liiallisesta salonkikelpoisuudesta huolestunut jäärä ryhtyy herkästi provokaatioon.» J yl k k ä r i   0 7 · 2 0 1 8  2 7


JY. JUST ADD U. Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voit hankkia eväitä maailmamme ymmärtämiseen.

HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA → →

→ → → →

Historia Etnologia, antropologia ja kulttuuripolitiikka Musiikki, taiteet ja kulttuuri Kielet ja viestintä Yhteiskuntatieteet ja filosofia Sosiaalityö

HAE NYT. YHTEISHAKU / 20.3.−3.4.2019 Yhteishaussa haku myös kaksi­vuotisiin­maisteriohjelmiin

JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI

Suoramarkkinointi

ÄLÄ EKSY OPINTOPOLULTA OPISKELIJAKORTILLA -20%

kaikista normaalihintaisista ruoka-annoksista

BUNIT

Burger × Falafel × Chicken Kebab × Brisket Opiskelijakortilla 8,40€ / kpl (norm. 10,50€)

Tänäkään vuonna opiskelijaelämä ei ole ilmaista.

Siksi: megaduuni.fi

EAT KEBAB

SUNNUNTAIT ON PYHITETTY KEBABILLE. Kaupungin uniikeinta kanakebabia, tuoreimpaa salaattia, überimmät omat kastikkeet ja vielä kasa ranskalaisia Opiskelijakortilla 9,50€ / setti

HApPy HOur

MA–TO 19–20.30 | PE–LA 21–23.30 ** A-OIKEUDET **

045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä

BAR & KITCHEN Kauppakatu 27, Jyväskylä | @greeneggjkl

Profile for Jylkkärin toimitus

Jylkkäri 7/2018  

Puhallutimme Kauppakadun Appron kävijöitä ja selvitimme, miksi opiskelijoiden sairauslomat ovat lisääntyneet roimasti vuosikymmenessä. Kasvo...

Jylkkäri 7/2018  

Puhallutimme Kauppakadun Appron kävijöitä ja selvitimme, miksi opiskelijoiden sairauslomat ovat lisääntyneet roimasti vuosikymmenessä. Kasvo...

Profile for jylkkari
Advertisement