Page 1

ENTÄ JOS KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN OLISI PAKOLLISTA? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI

27. MAALISKUUTA – 24. HUHTIKUUTA 2017 57. VUOSIKERTA

4 Lue, jaa, kommentoi:

jylkkari.fi

facebook.com/jylkkari

MIKSI KORTEPOHJA ON AINA HEREILLÄ? WORKING HOLIDAY PELASTAA PERHEET PULASTA AUSTRALIASSA HELI HÄMÄLÄINEN KOKOAA KASKUT KIRJAKSI

Omstart!

JYVÄSPEKSI tuli jäädäkseen


2 Pääkirjoitus

Nuoruudesta, naiseudesta ja pätevyydestä

M

aaliskuussa vietettiin sekä kansainvälistä naistenpäivää että Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Vaikka Suomi on yksi maailman parhaita paikkoja olla nainen, ei tasa-arvo ole valmis täälläkään. Se, että nainen on ollut presidenttinä, pääministerinä ja pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana, ei tarkoita, että lasikatto olisi romahtanut. Naisilla ja miehillä on maassamme näennäisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet, mutta todellisuudessa asenteissa ja rakenteissa on vielä paljon korjattavaa. Varsinkin nuori nainen joutuu edelleen todistamaan pätevyyttään ja osaamistaan, kun samanikäisillä miehillä sitä pidetään enemmän itsestäänselvyytenä.

VARSINKIN NUORI NAINEN JOUTUU EDELLEEN TODISTAMAAN PÄTEVYYTTÄÄN JA OSAAMISTAAN.

HAASTATTELIN KERRAN erästä siivousfirman omistavaa

naista, joka sanoi suoraan, että hän palkkaa vakituiseen työsuhteeseen mieluummin kenet tahansa muun kuin nuoren naisen. Nuori nainen nimittäin tulee kalliiksi, kun hän heti vakituisen työpaikan saatuaan alkaa tehdä lapsia, yrittäjä perusteli. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi vanhempainvapaan kustannukset jaetaan tasaisemmin äidin ja isän työnantajien välillä. Feminismi on ollut pinnalla pari viime vuotta, ja sen myötä julkiseen keskusteluun on noussut useita edellisen kaltaisia esimerkkejä naisten, miesten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta epätasa-arvosta. Mitä useampi uskaltaa kertoa omista kokemuksistaan, sitä helpompi tilannetta on korjata. Ehkä tulevaisuudessa elämme maailmassa, jossa ihmisen pätevyydestä ei tehdä arvioita iän, sukupuolen tai ulkonäön perusteella.

LÄHES JOKAINEN naispuolinen opiskelukaverini on koke-

nut kesätöissä sen, että heidän osaamiseensa ei luoteta. Pomot kiikuttavat vastuulliset ja haastavat tehtävät naapurikopissa istuvan miespuolisen kesätoimittajan pöydälle, naisille jaetaan hömppäjuttuja. Juttuaiheiden jaossa näkyvät myös vanhentuneet sukupuoliroolit. Miehet saavat tehtäväkseen tekniikkaan, talouteen ja tieteeseen liittyviä juttuja, kun taas naisille annetaan lapsia, terveyttä ja kauneutta käsitteleviä aiheita. Siitäkin huolimatta, että molemmat olisivat käyneet samat yhteiskuntapolitiikan tai taloustieteen perusopinnot. Minulta on kysytty useaan otteeseen jut-

KANSAN ÄÄNI

tukeikoilla, olenko ”joku kesätoimittaja”. Miespuoliset kollegani kertovat, että heitä on pidetty alusta asti oikeina toimittajina. Alalla vuosikymmeniä olleet naiset kertovat, kuinka miehiä kohdellaan eri tavalla. Heille annetaan enemmän vapautta ja vastuuta, ja he etenevät urahississä naisia nopeammin. Herrojen sauna- ja golfkerhot ovat voimissaan.

Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi

OPISKELIJAT JA YLIOPISTOLAISET EHDOLLA KUNTAVAALEISSA

PUHU SUUSI PUHTAAKSI. ANNA PALAUTETTA JA HERÄTTELE KESKUSTELUA.

390 Heidi Elmgren

väitöskirjatutkija (sit.)

392 Osku Haapasaari

tutkimusavustaja, englannin opiskelija

414 Matleena Käppi Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestö

musiikin ja biologian opiskelija

tiedottaja, väitöskirjatutkija, opiskelija

Tanja Lehto

suomen kielen opiskelija, pyöräilynohjaaja

emeritusprofessori

447 Mihail Seppälä

opiskelija, merkonomi

396 Esko Harni

Cheng-Yu Pan

fil. yo., kauppat. yo.

433 läänintaiteilija, YTM

457 Iiro Uusitalo

musiikkitieteen opiskelija (sit.)

erityispedagogiikan opiskelija

Vesa Plath

jatko-opiskelija

409 Sonja Karppinen

FT, tutkija

429

454 Mette Toikkanen

397 Irma Hirsjärvi

väitöskirjatutkija

417 Matti Leino

opiskelija, sosionomi (AMK)

Kuntavaalit 9.4. Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

Taimo Halme

416

439 Oskari Rantala

394

englannin kielen opiskelija (sit.)

Ennakkoäänestys 29.3.–4.4.

Lotta Kiljunen

kasvatustieteiden opiskelija (sit.)

435 Aatu Puhakka

valtio-opin opiskelija

458 Ira Vainikainen

411

437 Anita Pätynen

FT, toimintaterapeuttiopiskelija

462 Matti Vesa Volanen emeritustutkija

463 Saara Vuolle

FM, englannin kieli

jyvaskyla.vas.fi


3

Kartalla

”JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PITÄISI TEHDÄ SOPIMUS MATTI NYKÄSEN KANSSA JA TEHDÄ HÄNESTÄ URHEILUKAUPUNKI NYKÄSKYLÄN PR-MIES.” Väittämä sanomalehti Keskisuomalaisen vaalikoneessa

Ensimmäiset speksit tulivat Suomeen jo 1930-luvulla, mutta vasta 1990-luvun aikana ne vakiintuivat osaksi Suomen korkeakoulukulttuuria. Nykyisin speksejä esitetään säännöllisesti eri puolilla Suomea. Listasimme speksit ja niiden aloitusvuodet kartalle.

OULUN YLIOPISTO Pahkispeksi, 2013. Terwaspeksi, 2016.

LAPIN YLIOPISTO LYY-speksi, 2013.

ÄBO AKADEMIN VAASAN YKSIKKÖ Wasa spexet, 2001.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Kuolon speksi, 2005. Rajaspeksi, 2015. TAMPEREEN YLIOPISTO Nääspeksi, 1999. Dispeksi, 2014.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväspeksi, 2011.

TURUN YLIOPISTO TLKS speksi, 2000. TuKY speksi, 2009 Akademiska spexet, 2011. Lex spex, 2012.

HELSINGIN YLIOPISTO Thorax, 1952. Helsingin lääkiksen speksi, 1988. Pykälän spexi, 1997. Valtsikan speksi, 2000. Käyttäytymistieteellinen speksi, 2005. Kumpulan speksi, 2014.

AALTO-YLIOPISTO Teekkarispeksi, 2007. Fyysikkospeksi, 2007. KY-speksi, 1985.

JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362

Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Joonas Pikkarainen Painos: 49000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362

ILMOITUKSET

SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT

Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi

TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Jylkkäri järjestää seuraavan avustajapalaverin tiistaina 28.3. klo 16.00-18.00 Ilokivellä JYYn toimistolla. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.

Jylkkärin seuraavat ilmestymispäivät: 25.4. 4.9. 25.9.

ti 28.3. ti 25.4.

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


4 Kuntavaalit teksti Ilona Pesu kuvitus Irina Hasala

Yhteistyötä ja pyöräbaanoja VAALIKUPAUKSET. Jylkkäri luki Jyväskylässä ehdokkaita asettaneiden puolueiden vaaliohjelmat ja poimi esiin opiskelijan elämää koskettavia teemoja, jotka toistuvat useammissa ohjelmissa.

J

yväskylässä ehdokkaita asettaneiden puolueiden kuntavaaliohjelmat vaihtelevat sekä sisällöltään että laajuudeltaan. Esimerkiksi paikasta toiseen liikkuminen kuitenkin toistuu eri puolueiden kuntavaaliohjelmissa. Kahdeksalla puolueella on erillinen Jyväskylä-vaaliohjelma, neljä luottaa puolueen valtakunnalliseen ohjelmaan. Jyväskylä-vaaliohjelman tehneistä puolueista demarit rakentaisivat pyöräbaanan, keskusta kevyen liikentaan väyliä taajama-alueille ja pyöräreittejä keskustaan. Vihreät edistäisivät pyöräilyä ja autotonta arkea. Piraatit, vasemmistoliitto ja kommunistinen puolue mainitsevat tavoitteenaan muun muassa lähijunaliikenteen, ja kokoomus puhuu turvallisen liikkumisen puolesta, oli kulkupeli mikä hyvänsä. Kristillisten Jyväskylä-ohjelmassa liikkumista ei mainita, jollei lasketa mukaan kohtaa, jonka mukaan biokaasun käyttöä kaupungin kuljetuksissa pitäisi laajentaa. Biokaasun mainitsee ohjelmassaan myös jokunen muu puolue.

TYÖMATKAPYÖRÄILY ON MAHDOLLISTA VAIN HARVOILLE.

RUOTSALAISELLA kansanpuolueella, perussuomalaisilla, liberaalipuolueella ja itsenäisyyspuolueella ei ole erillisiä Jyväskylä-ohjelmia. RKP mainitsee valtakunnallisessa ohjelmassaan sujuvan julkisen liikenteen ja tarkoituksenmukaiset kevyen liikenteen väylät. Perussuomalaiset nostavat esiin toimivan, taloudellisesti ja ekologisesti järkevän julkisen liikenteen. Pyöräilyä he eivät edistäisi: ”Pyöräily on mukava harrastus, mutta Suomen kokoisessa maassa työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille. Liikenne-

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

INNOVATIIVISTA YHTEISTYÖTÄ OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN KANSSA KEHITETTÄVÄ.

suunnittelua ei saa tehdä ideologisesti pyöräilyn tai muun ekomatkailun ehdoilla”, vaaliohjelmassa sanotaan. OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖTÄ sivuavat Jyväskylä-ohjelmissaan tavalla tai toisella niin kokoomus, vihreät, keskusta, kristilliset kuin sosialidemokraatitkin. Kokoomus tahtoisi edistää ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Puolueen ohjelmassa kehaistaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän Edufuturayhteistyöohjelmaa. Vihreät lisäisivät ”kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuoropuhelua” työssäoppimisen, yrityskasvatuksen ja -neuvonnan keinoin. KESKUSTA HALUAISI yrittäjyyskasvatusta kaikille kouluasteille – myös korkeakouluihin – yhteistyössä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. ”Innovatiivista yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa kehitettävä jatkuvasti”, sanovat kristilliset. Sosialidemokraatit taas nimeävät tavoitteekseen kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen ”edistääkseen niiden menestyvää profiloitumista sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa Jyväskylässä”.

KUNTAVAALIT 2017 zzEnnakkoäänestys pidetään kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. zzVaalipäivä on 9.4. Vaalipäivänä voi äänestää vain äänioikeusrekisteriin merkityssä äänestyspaikassa.


5

KUNTAVAALIT NUMEROINA

581 82

”VAALEJA ENNEN PUHUMME KOULUTUKSEN PUOLESTA. VAALIEN JÄLKEEN LEIKKAAMME KOULUTUKSESTA. SELLAINEN ON VAALILUPAUS. SELKOKIELELLÄ: KUSETUS.” Viihdeohjelma Noin viikon uutisten (2.3.2017) ehdotus kaikkien puolueiden yhteiseksi vaalimainokseksi

HENKILÖÄ ON ehdolla Jyväskylässä. He edustavat kaikkiaan kahtatoista eri puoluetta.

JYVÄSKYLÄLÄISTÄ EHDOKASTA on ilmoittanut ehdokasasettelussa nimikkeekseen opiskelijan. Todellisuudessa opiskelevia ehdokkaita lienee kuitenkin enemmän, koska osa on saattanut mainita esimerkiksi tämänhetkisen tutkintonimikkeensä.

67 50

JYVÄSKYLÄSSÄ EHDOLLA zzKansallinen Kokoomus zzSuomen Kristillisdemokraatit zzPiraattipuolue zzLiberaalipuolue –Vapaus valita zzSuomen Keskusta zzPerussuomalaiset zzVihreä liitto zzItsenäisyyspuolue zzSvenska folkpartiet i Finland zzVasemmistoliitto zzSuomen Sosialidemokraattinen Puolue zzSuomen Kommunistinen Puolue zzVaaliliitossa: Liberaalipuolue, Piraattipuolue

VALTUUTETTUA VALITAAN kuntavaaleissa Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Uusi valtuusto aloittaa kesäkuun alussa.

VUOTTA ON koko Suomen kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä. Nuorimpia, keskimäärin 34-vuotiaita, ovat Piraattipuolueen ja Suomen eläinoikeuspuolueen ehdokkaat. Vanhimpia ovat Kommunistisen työväenpuolueen ehdokkaat, joiden keski-ikä on 61 vuotta. Piraattipuolueella on ehdokkaita Jyväskylässä, KTP:lla ja EOP:lla ei.

60

PROSENTTIA KOKO maan kuntavaaliehdokkaista on miehiä. Kaikkiaan Suomen kuntavaaleissa on 33618 ehdokasta. Keskustalla on eniten eli 7461 ehdokasta.

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


6 Kuntavaalit teksti ja kuva Jaana Kangas

Äänestysprosentti ylös sakon uhalla DEMOKRATIA. Muun muassa Belgiassa ja Australiassa kansalaisilla on velvollisuus äänestää. Äänestyspakko parantaisi tutkijan mukaan demokratian edustavuutta.

Ä

änestysprosentin nostaminen kuntavaaleissa on yksinkertaista: tehdään äänestämisestä pakollista. Näin ajattelee Pennsylvanian yliopiston politiikan tutkija Peter Miller, joka on tutkinut ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Miller puhui 16. maaliskuuta Jyväskylässä Fulbright forumissa. Hän on tällä hetkellä Fulbright-stipendillä tutkijana Tampereen yliopistossa. ”Tehdään äänestämättä jättämisestä rikos. Jos äänestämättä jättäminen maksaa, ihmiset ilmaantuvat paikalle vaikka vain välttääkseen sakot”, Miller sanoo. Äänestyspakko nousee Suomessa esille erityisesti kunta- ja eurovaalien yhteydessä, joissa äänestysprosentit jäävät yleensä alhaisiksi. Neljässäkymmenessä vuodessa suomalaisten äänestysinnokkuus kuntavaaleissa on laskenut 20 prosenttiyksikköä vajaaseen 60 prosenttiin. ”On ironista, että ihmiset äänestävät innokkaammin presidenttiä, jonka rooli on lähinnä seremoniallinen, mutta jättävät äänioikeutensa käyttämättä, kun kysymys on omaan arkeen liittyvästä päätöksenteosta.” Äänestäminen on pakollista esimerkiksi Belgiassa ja Australiassa, joissa äänestämättä jättämisestä seuraa sakko. Äänestysprosentti on molemmissa maissa korkea, yli 90 prosenttia. MILLERIN MIELESTÄ velvollisuus äänestää korjaisi alhaisen äänestysprosentin lisäksi monia muitakin äänestämiseen liittyviä ongelmia. Vanhemmat ihmiset äänestävät nuoria enemmän, samoin koulutetut käyvät vaaliuurnilla kouluttamattomia ahkerammin. Esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa harvempi kuin joka kolmas alle 25-vuotias käytti äänioikeuttaan. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat 55-69-vuotiaat, joista vaaliuurnilla kävi yli 70 prosenttia. ”Demokratian sanotaan olevan paras tapa ratkaista kollektiivisia ongelmia. Mutta pitääkö se paikkaansa, jos vain hieman yli puolet ihmisistä ilmaisee mielipiteensä? Demokratiaan sisältyy ajatus siitä, että jos kaikki äänestävät, niin ratkaisu on parempi, koska kaikki ovat vaikuttaneet siihen.” MUTTA ONKO äänestämään pakottamisessa mitään mieltä? Eikö ihmisillä ole oikeus jättää äänioikeutensa käyttämättä?

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

Tutkija Peter Miller kokeilisi äänestyspakkoa ensin kuntavaaleissa ja laajentaisi kokeilua, jos se saavuttaisi kansan suosion.

NE, JOTKA KÄYVÄT ÄÄNESTÄMÄSSÄ ENNAKKOON, TEKISIVÄT SEN MYÖS VAALIPÄIVÄNÄ.

”Ketään ei pakoteta äänestämään, ainoastaan ilmaantumaan äänestyspaikalle. Äänestyslipun voi repiä tai voi äänestää tyhjää. Yksi äänestyspakon seuraus on, että hylättyjen äänien määrä kasvaa, mutta hyödyt ovat silti suuremmat”, Miller uskoo. Niin kauan, kun äänestäminen on oikeus eikä velvollisuus, ihmisten äänestyskäyttäytymiseen pitää yrittää vaikuttaa muilla keinoilla. Yksi Millerin tutkimusaiheista on convenience voting eli se, miten äänestämisen helpottaminen ja sujuvoit-

taminen vaikuttavat ihmisten äänestysinnokkuuteen. Ihmiset äänestävät sitä todennäköisemmin, mitä kätevämpää se on. Tärkeintä on sijoittaa äänestyspaikat oikeisiin kohtiin eli sinne, missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Suomessakin käytössä oleva ennakkoäänestys on yksi kätevän äänestämisen muoto. ÄÄNESTÄMISEN kätevyyden tulevaisuus on internetissä, Miller uskoo. Hänen visiossaan puhelimeen tulee ilmoitus vaaleista, kansalainen äänestää internetin välityksellä ja sillä selvä. Ei kuitenkaan ole selvää, lisäisikö sähköinen äänestys äänestysaktiivisuutta. ”On viitteitä siitä, että esimerkiksi ennakkoäänestys ei todellisuudessa lisää äänestysaktiivisuutta, sillä ne, jotka käyvät äänestämässä ennakkoon, tekisivät sen myös vaalipäivänä”, Miller sanoo. Sähköisessä äänestämisessä on edelleen paljon ratkaisemattomia kysy-

myksiä. Miten varmistetaan, että äänen antaa oikea henkilö eikä kukaan valvo hänen selkänsä takana äänestyspäätöstä? Miten varmistetaan, että jälkikäteen ei voida yhdistää, kuka on äänestänyt ketäkin? ”On jännä nähdä, pystytäänkö näitä ongelmia koskaan ratkaisemaan niin, että voitaisiin siirtyä täysin sähköiseen äänestämiseen.”

KUNTAVAALIT zzÄänestysprosentti on ollut korkeimmillaan vuonna 1964, kun äänioikeutta käytti 79,4 prosenttia äänioikeutetuista. zzEnnakkoon äänestää reilu 40 prosenttia. zzHylättyjä ääniä annettiin viime vaaleissa vajaa 14 000. Lama-aikana 1990-luvulla hylättyjen äänien määrä kaksinkertaistui. zzSuomen kansalaisten äänestysprosentti on ollut suurin piirtein kolme kertaa suurempi kuin muiden maiden kansalaisten.


jä sekä muita t pursuilevat sitse hla ju n je stö rje jä Opiskelija evät oikeuksiinsa ia. Nyt laulut pääs um ht pa ta iä eis yt lauluntä istaan laulukirja! juhlaviikolla julka kun JYYn 80-vuotis s kerätä laulujenne on nyt oiva tilaisuu e nn llä stö rje jä Aine nsiin laulavaisia a ne edustaviin ka ad sa ja sto mi aim parh uttamaan! opiskelijoita ilahd

JYY

iskelijajärjestöille. JYY jakaa avustuksia op varattu 17 000 euroa. on Tänä vuonna avustuksiin klo 15 mennessä! 7.4. Lähetä hakemuksesi pe

i välttämättä kuulosta miltään jättipotilta, mutta 26 ääntä riitti minulle viime kuntavaaleissa läpipääsyyn Puumalassa (noin 2200 asukasta). Mainittakoon, että prosentuaalisesti se on jopa enemmän kuin nykyisen kansanedustajan Susanna Kosken saama äänimäärä Vaasassa. Nyt, kun muistelen silloista, kommunismin kanssa flirttaillutta 18-vuotiasta itseäni, nousee päähäni lähinnä yksi ajatus: saatanan urpo. Minkälaisia haaveita politiikan luonteesta elättelinkään pienessä päässäni! Palopuheita, draamaa, poliittista vääntöä! Näinhän se menee, eikös?

Lue lisää: jyy.fi/yleisavustukset

EI. VALTUUSTOLLE on jäänyt monesti vain kumileimasimen

tehtävä, kun päätökset sovitaan etukäteen yhteistyössä valtuustoryhmien kesken. Keskustelut käydään lautakunnissa, hallituksessa, kahvipöydässä tai puhelimessa. Kun valtuustosaliin lopulta kävellään, saadaan kokoukset nippuun lyhyimmillään viidessä minuutissa. Välillä naureskellaan ennen kokousta, että josko tänään tehtäisiin uusi nopeusennätys. Aluksi ihmettelin tätä valtuustoryhmien välistä veljeilyä, mutta nyt olen sinut systeemin kanssa.

väskylä

E

iston ylio liop

ilaskunta pp

Kuntapolitiikassa haukkuva koira ei pure

HEI, JÄRJESTÖ: HAE YLEISAVUSTUSTA!

Jyväskylän y

Kolumni 7

NE KERRAT, kun olen itse avannut suuni valtuustosalissa, voi

laskea kahden käden sormilla. Sen sijaan olen ajanut peruspalvelulautakunnassa parhaani mukaan lasten ja nuorten etua, ja koen saavuttaneeni siellä asioita. Muistelen vieläkin ilolla, kun valtuustossa koputettiin pöytään nuorille ajamani ilmainen kuntosali. Mutta on myös valtuutettuja, joille tämä malli tuntuu olevan hankala. Asioita tuodaan esille valtuustossa aivan yllättäen. Yhteisten päätösten ja kompromissien sijaan he etenevät ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella. Eniten närää herättää se, etteivät nämä valtuutetut vastusta monia asioita niiden ollessa käsiteltävinä lautakunnissa tai hallituksessa. Kimppuun isketään vasta valtuustossa, jossa VALTUUSTOLLE myös toimittajat ovat seuraamasON JÄÄNYT sa päätöksentekoa. MONESTI Tällainen toiminta voi mielesVAIN KUMItäni johtua vain kahdesta syysLEIMASIMEN tä: osaamattomuudesta tai julkisuushakuisuudesta. TEHTÄVÄ, KUN

MITÄ NÄMÄ valtuutetut ovat sitten

saaneet kautensa aikana aikaan? Eivät mitään, sillä kukaan ei halua tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Politiikassa tärkeää on ennakoitavuus ja kyky kompromisseihin. Jääräpäisyydellä ajaa itsensä vain nurkkaan. Tämä kannattaa pitää mielessä myös täällä yliopistossa, kun joku edustajistoryhmä päättää yllättää muut aloitteella ilman ennakkovaroitusta.

iTronic on valtuutettu Apple huoltokumppani

PÄÄTÖKSET SOVITAAN ETUKÄTEEN YHTEISTYÖSSÄ.

MacBook Pro Touch Barilla

Rasmus Montonen

Kirjoittaja on entinen idealisti ja nykyinen realisti, joka ei pyri jatkokaudelle.

Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä 010 320 9070 | Ma-Pe: 10-17 www.itronic..

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


Kampus 8 Kampus AKATEEMISESTI HAUSKAA zzHeli Hämäläisen kaskukirja julkaistaan tämän vuoden aikana. zzKirjan julkaisee Kampus Kustannus. zzOmia opiskeluajan muistojaan voi lähettää vappuun 1.5.2017 mennessä. zzKaskut lähetetään joko sähköpostitse heli.m.hamalainen@jyu.fi tai blogin akateemisestihauskaa.blogspot.fi etusivulla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. zzLähetettyjen muistojen ei tarvitse olla loppuun asti viilattuja – tärkeintä on se, mitä tapahtui, kenelle ja milloin, ja mikä tapahtuneessa oli erikoista.

Fennicumin toisen kerroksen luentosali on toiminut monien hauskojen sattumusten näyttämönä. Heli Hämäläinen toivoo saavansa paljon tarinoita kaskukirjaansa.

teksti Jari Valtee kuva Aleksi Tolppi

Paluu legendojen äärelle KASKUT. Muistoja opiskeluajoista saadaan loppuvuodesta lukea yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

T

enttitilanne voi olla hämmentävä, mutta kuvittele, mitä se on harakalle, joka kerran yritti osallistua yleiseen tenttiin. Harakka ilmestyi kesken kuulustelun Jyväskylän yliopiston päärakennuksen toisen kerroksen saliin. Sen lentely häiritsi tenttiä siinä määrin, että opiskelijat jouduttiin siirtämään muualle. Tämä erään opiskelijan mieleen jäänyt muisto päätyy kansien väliin monien muiden tarinoiden ohella loppuvuodesta. Silloin julkaistaan kirjoitusviestinnän opettajan Heli Hämäläisen kaskukirja, johon on koottu Jyväskylän yliopiston nykyisten ja entisten opiskelijoiden muistoja. Teos on jatkoa vuonna 1995 ilmestyneelle Päivi Putkosen toimittamalle kaskukokoelmalle Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi. Hämäläisen teoksen on määrä koostua Putkosen kaskukokoelman jälkeen tapahtuneista muistoista. Toinen Hämäläisen saama kasku kertoo siitä, kuinka opiskelijoiden on toisinaan ollut vaikea tunnistaa ruokaloi-

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

den antimia. Muuan pitkäaikainen opiskelija tunnetaan ruokasekoiluistaan Lozzissa. Hän kertoo ottaneensa useammankin kerran epähuomiossa hernekeittoa milloin perunoiden, milloin riisin kastikkeeksi. Kerran hän pudotti maksuksi varaamansa kolikot täyteen lihakeittoastiaan. Hän kysyi keittäjältä, riittääkö se maksusuoritukseksi, mutta keittäjä oli kuulemma vain tuhahtanut ja kantanut täyden keittoastian pois surkean näköisenä. HÄMÄLÄINEN MÄÄRITTELEE kaskut humoristisiksi kertomuksiksi opiskeluajoilta tutuista tapahtumista tai henkilöistä. Tarinat eivät välttämättä sisällä vitseille tyypillistä käännekohtaa eli punchlinea. ”Kaskun huvittavuus perustuu yleensä siihen, että kertomuksessa esiintyvä henkilö tai tilanne on kuulijalle tuttu. Esimerkiksi jonkun opettajan maneerimaisesti toistelema, täysin asiallinen fraasi voi olla kaskuna hauska, jos kuulija tunnistaa sen”, Hämäläinen kertoo. Hämäläisen kaskuprojektin alku on lähes kasku itsessään. Kirjan julkaiseva Kampus Kustannus oli aloittanut kaskujen keräämisen jo vuonna 2013, mutta tarinoita ei juuri kertynyt. Hämäläinen oli yksi harvoista muistojaan jakaneista henkilöistä, joten

häntä pyydettiin kirjoittamaan koko kirja. Kustannussopimus kirjoitettiin viime vuonna. Kaskujen etsimisen Hämäläinen aloitti pienimuotoisesti kyselemällä tutuiltaan. Projektin edetessä tarinoitaan on jakanut yhä useampi vieraampikin opiskelija.

JOS JOTAIN ERIKOISTA TAPAHTUU, SE KIRJOITETAAN SAMANA PÄIVÄNÄ SOSIAALISEEN MEDIAAN.

”Tämän vuoden puolella on ruvennut tieto leviämään, ja lähes joka päivä tulee joltakulta yhteydenotto. Tällä hetkellä on noin sata kappaletta jokseenkin järkevään muotoon kirjoitettuja kaskuja. Lisäksi on aika paljon raakakamaa, joka sisältää vain muutaman avainsanan, joista kasku pitää valmiiksi kirjoittaa”, Hämäläinen toteaa. Toistaiseksi kertomuksia ovat lähettäneet pitkälti alumnit. Hämäläinen on saanut myös viestejä muistoista, jot-

ka eivät enää sovi teoksen aikahaarukkaan. ”Jonkin verran on tullut juttuja jopa 70-luvulla tapahtuneista sattumista. Niitä todennäköisesti joutuu rajaamaan hieman pois. Tarkoituksena on kerätä juttuja 90-luvulta tähän päivään.” NYKYISILTÄ OPISKELIJOILTA kaskuja ei sen sijaan ole liiemmin kertynyt. Hämäläinen epäilee sosiaalisen median vievän kertomukset. ”Jos jotain erikoista tapahtuu, se kirjoitetaan samana päivänä sosiaaliseen mediaan. Toinen syy voi olla myös siinä, etten itse ole ehtinyt ottaa yhteyttä kaikkiin nykyisiin kollegoihin ja opiskelijoihin. Joskus kaskuja täytyy itse erikseen kysyä niitä saadakseen”, Hämäläinen pohtii. Hämäläinen on joutunut miettimään henkilöiden nimien kertomista. Kaskukirjaan tullaan todennäköisesti saamaan myös julkisuuden henkilöiden opiskelumuistoja, joten joissain tapauksissa nimien mainitsemisella on lisäarvoa. Valtaosa kaskuista kuitenkin julkaistaan nimettömästi. ”Sain vinkin, että kannattaisi jututtaa täällä opiskelleita, yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten esimerkiksi Arto Nybergiä ja Sofi Oksasta. Jos joku mainitaan kaskussa nimeltä, varmistan tietysti henkilöltä itseltään, voiko asian kertoa.”


9 TUUKKA TERVONEN

OIKAISU Jylkkärin numerossa 3/2017 olleessa jutussa ”Metsät biotalouden hampaissa” oli virhe. Kohdassa ”Metsä Groupin Joukion mielestä raportin tulokset ovat jossain määrin virheellisiä ja myös epäreiluja Suomea kohtaan” Riikka Joukio ei viitannut valtioneuvoston raporttiin vaan mahdollisiin hiilinielurajoitteisiin Suomea kohtaan (EU:n LULUCF-ehdotus). Joukio ei myöskään missään vaiheessa väittänyt raportin tuloksia virheellisiksi.

JYYn järjestösihteeri, YTM

KYSYN VAAN JYLKKÄRI KYSYY OPISKELIJOIDEN MIELTÄ KUTKUTTAVIA KYSYMYKSIÄ.

Miksi Kortepohja on aina hereillä?

#EETU2017

11

Kortepohjan ylioppilaskylällä on oma hokemansa kuin Putouksen hahmoilla: ”Onko Kortepohja hereillä?” Sanonta on ikuistettu myös Kortepohjan ikiomaan Snapchat-filtteriin. Jylkkäriltä tiedusteltiin Twitterissä, miksi Kortepohja on ollut hereillä jo vuodesta 1968. ALOITAMME ASIAN selvittämisen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan asukaspalveluista. “Jaa, tuota nyt on mulle kyllä täysin uusi asia”, kommentoi Sari Korhonenja ohjaa kysymyksen seuraavalle työntekijälle. “Sanotaanko Kortepohjasta silleen? Just just, tuota, enpäs tiedä kyllä yhtään”, vastaa kysymykseen nauraen Jenni Kirkkomäki. Myös seuraavat kolme asukaspalveluiden edustajaa ovat ymmällään kysymyksen edessä. Selvästi sanonta on suorastaan undergroundia. Tavoittelemme seuraavaksi professori Marko Lambergia, historioitsijaa, joka on kirjoittanut Jyväskylän ylioppilaskunnan historiikin Nuoruus ja toivo. Valitettavasti mies on viimeisimpien tietojen mukaan paennut meren toiselle puolelle Ruotsiin, ja ainoat nopeasti löytyvät yhteystiedot ovat kaksi sähköpostiosoitetta, joista kumpikaan ei toimi. Etsintöjen viimeinen etappi on lopulta anonyymi chat-palvelu Jodel, jossa huhujen mukaan kysytään tiettyyn kellonaikaan: ”Onko Kortepohja hereillä?” Epätietoinen toimittaja lait-

taa kysymyksen oikeaan aikaan ilmoille ja saa myös vastauksia. ”Joku vain aloitti sen joskus ja niin sitä jatkettiin”, kertoo nimetön jodlaaja. ”Vuodenpäivät joku kysyy 00:12 onko Kortepohja hereillä”, jatkaa toinen. ”Alun perin iltahuuto oli 2–3 aikaan yöllä, kunnes sitä siirrettiin inhimillisempään aikaan. Se on Jyväskylän Jodelin kunniakkaimpia ja vanhimpia perinteitä, jota kunnioitetaan”, tarjoaa viimeinen vastaaja lisäinfoa. Sanonta on siis alun perin tullut Jodelista ja vakinaistunut perinteeksi. Snapchatille taas voi kuka tahansa lähettää filtteriehdotuksia. Jylkkäri ei ole toistaiseksi onnistunut selvittämään filtterin tekijän henkilöllisyyttä. Mikäli joku tuntee filtteriehdotuksen tekijän, hänet voi ilmiantaa toimitukseen. Tuukka Tervonen Mitä olet aina kampuksella pohtinut? Vinkkaa Jylkkärille somessa tai toimittaja@jylkkari.fi!

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


303 Aito opiskelijaeläm a ää

KOAS

YHTEISÖLLINEN JA KESTÄVÄ JYVÄSKYLÄ PANOSTETAAN LAADUKKAISIIN SEKÄ ENNALTAEHKÄISEVIIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN

ASUNTOMME ON SUUNNITELTU OPISKELIJOILLE! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja.

TAATAAN TASA-ARVOINEN JA LAADUKAS KOULUTUS

Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi

www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla

BELLA FORSGRÈN

VALJASTETAAN PUHTAASTA ENERGIASTA JYVÄSKYLÄLLE MENESTYSTEKIJÄ

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi

Maksaja Bellan tukiryhmä

Maksaja: Jyväskylän sos.dem. kunnallisjärjestö

“Varhaiskasvatuksesta tohtorinkaronkkaan: oppi on jokaisen oikeus ja koulut kaupunkimme ylpeys. Valitse edustajasi porukasta, joka keksi peruskoulun. 50 vuotta myöhemminkin demarit puolustavat tasa-arvoista koulutusta Jyväskylän valtuustossa niin kauan kuin henki pihisee.”

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

Jyväskylä 467-560

SDP koulutuksen puolesta! PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA. JYVÄSKYL ÄN SOSIALIDEMOKRAATIT – parempaa Jyväskylää rakentamassa


Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.fi

IMAGINE DRAGONS \ ROYAL BLOOD THE HELLACOPTERS \ MEW \ MØ PIXIES \ ULTRA BRA \ PAROV STELAR USA

UK

SWE

DEN

USA

DEN

AUT

Mew \ Millencolin \ Snakehips \ Zeke \ Parov Stelar \ Leprous Rag’n’Bone Man \ MØ \ Insomnium & Joensuun Kaupunginorkesteri Vesala \ Disco Ensemble \ JVG \ Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus DEN

SWE

UK

UK

USA

AUT

NOR

DEN

Poets of the Fall \ S-Tool \ MC Taakibörsta \ Pariisin Kevät \ Jenni Vartiainen \ Oranssi Pazuzu Turmion Kätilöt \ Töölön Ketterä \ Huoratron \ Gettomasa \ Helsinki-Cotonou Ensemble Lihamyrsky y Karri Koira! \ Sonata Arctica \ Ellinoora \ Teflon Brothers \ Wasted \ Evelina Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani + more ¡

Liput: 1 pv alk. 69 € \ 2 pv alk. 99 € \ 3 pv alk. 129 € Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

AINA ILMAINEN

ULKOINEN KOVALEVY

Toshiba Canvio Basics

VIANETSINTÄ

750 Gt ulkoinen 2,5" kovalevy, musta

59,00

Tarjoamme täyden huollon kaikkiin tietokoneisiin.

ULKOINEN KOVALEVY

KANNETTAVA

KANNETTAVA

Toshiba Canvio Premium

HP 250 G5

Asus E502SA

2 Tt ulkoinen 2,5" kovalevy, hopea metalli

Intel i5 prosessori | 8 Gt muisti | 1 Tt kovalevy Windows 10

15,6" Full HD IPS-näyttö | 8 Gt muisti 512 Gt SSD-levy | Windows 10

449,00

119,00 multitronic..

499,00

Multitronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä 010 320 90 70 Ma-Pe 10:00 - 17:00

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


HUOR ATRON · IISA · THE ENTREPRENEUR S (DK ) · TÖÖLÖN KE T TER Ä V IEW · NEL S ON C AN (DK ) · S UAD · THE HOLY · TRE-FUNK III · VES TA K AUR IINME T SÄ S TÄ JÄT · BURNING HE ART S · R A INBOWL IC KER · HORTE MUSTA HUONE · ECHO IS YOUR LOVE · GHOST WORLD · MOLY · HEAR DJ:t HANG THE DJ · DJ S KENIK SWEE · MENKK AKLUBI · GAL S DEM S OUND


Y L IOPPIL A STA L O

ILOKIV I Peruskorjaus. Edellinen vuonna 1995, rakennus valmistunut jo 1965. Olihan se jo aikakin. 8 miljoonaa euroa. Kaikki sisäpinnat, tekniikka uusiksi. Vanhoja portaikkoja, alkuperäisiä muotoja & materiaaleja. Lattiatiilet, pilarit, lasiseinät. Julkisivu ennallaan, sisäänkäynti paikassa josta kuljettiin ’85. Uudet toimistot ja uusi terassi. Enso Gutzeiten pääkonttorin remontista ylijääneet väliovet, joissa vanhat lasitukset ja heloitukset. Maisemakonttori, kattoikkunoita ja valkoiset kattopalkit. Enemmän tilaa avaruudessa.

juhlia.

Juhlia

kauniissa

Eipä!

UUSI, ROHKEA & KOTONA Uusi on parempi kuin vanha. Jyrock on uusi. 22-Pistepirkko, Radiopuhelimet ja Kolmas Nainen olivat 80-luvun uusia. 90-luvulla uuttuutta edustivat esimerkiksi Maj Karma, Zen Café ja Don Huonot. Vesta, Kauriinmetsästäjät ja The Holy ovat juuri niitä vuoden 2017 esiintyjiä, jotka tulevat saavuttamaan vähintään yhtä paljon kuin aiempien vuosikymmenten uudet. Kaikki Jyrockissa, kaikki Ilokivessä. Muutos on rohkeutta rakentaa maailmaa. Jyrock on rohkea. Runoilija, kirjailija ja muusikko Miki Liukkonen pelkää suosituimman kirjallisuuden olevan pian värityskirjoja ja TV-viihteen pelkkää Putousta (Perttu Häkkinen, Yleisradio 2017). Pelko lienee aiheellinen, maailma ei ole ajattelulle ja uusille ilmiöille. Tämän keskellä Jyrock rohkeana, avarakatseisena festivaalina esittelee joka vuosi aikansa kiinnostavinta läpimurron kynnyksellä olevaa musiikkia. Jyrock kantaa vastuunsa maailmasta, muutokseen uskoen. Jokainen tarvitsee kodin. Jyrock palaa kotiinsa. Festivaali on koti. Turvallinen ja hehkuva onnentunne, joka sykkii vielä kuukausia festivaalin jälkeen. Sen tunteen takia meistä jokainen jaksaa elää joka kevät ja kesä. Siihen tunteeseen jää koukkuun ja vuoden jälkeen sinne haluaa palata. Jyrockin kodin tekevät Ilokivi, huhtikuu, festarikauden aloitus ja rakkaiden kävijöiden kauniit kasvot. Mutta ennen kaikkea Ilokivi. Tuntuu hyvältä olla kotona.


PER JANTAI 2 1 .4 .

HUOR ATRON

IISA

K AUR IINME T SÄ S TÄ JÄT HORTE

NEL S ON C AN

R A INBOWL IC KER

HANG THE DJ

THE HOLY

MUS TA HUONE

MENKK AKLUBI

S UAD

GAL S DEM S OUND

L AUANTAI 22 .4 .

THE ENTR EPR ENEUR S

BURNING HE ART S EC HO IS YOUR LOVE

V IE W

TÖ ÖLÖN K E T TER Ä

TRE- FUNK III

DJ S KENIK SWEE

LIPU T 2 PÄIVÄ Ä 40€ 2 PÄIVÄ Ä OPISKELIJA 33€ 1 PÄIVÄ 23€

VE S TA

GHOS T WORLD

HE AR DJ:T

MOLY

GAL S DEM S OUND

M Y Y N TIPA IK AT • W W W.LIVETO.FI • JY Y:N KESKUSTOIMISTO • BEYOND JKL


PÄIVÄKLUBI L AUA N TA I 22 .4 . @ VA K IOPA INE

Jyrock ei olisi Jyrock ilman perinteistä päiväklubia. Tuttuun tapaan tämän vuoden päiväklubi järjestetään festivaalin toisena päivänä, lauantaina 22.4. baari Vakiopaineessa. Festaripäivän tunnelmannostattajina tänä vuonna toimivat 31.3. uuden albumin julkaiseva Pekko Käppi & K:H:H:L sekä soolona esiintyvä laulaja, lauluntekijä ja kuvataiteilija Hulda Huima. Bändien välissä yleisöä viihdyttävät loisteliaat Hear DJ:t. Päiväklubi pitää festarifiiliksen yllä iltaan saakka!

HE AR DJ:T

HULDA HUIMA

Osallistu Sonaatin Jyrock-kisaan! @sonaattiravintolat Seuraa meitä instagramissa ja bongaa kisa. Voit voittaa liput Jyrockiin! Jaossa 3 x 2 lipun pakettia Jyrockiin.

Info Lozzi palvelee Jyrock-viikonloppuna nälkäisiä festarikävijöitä seuraavasti: pe 21.4. klo 10.30–17.00 la 22.4. klo 11.00–16.00 su 23.4. klo 12.00–16.00

LIPU T

LIPUT 8€ ENNAKKOLIPUT VAKIOPAINEESTA

PEKKO K ÄPPI & K:H:H:L


12 Vähän yli vuoden ikäiset kaksoset Alistair ja Maggie (kuvassa) sekä kolmivuotias Elliot pitävät Amy ja Neil Thompsonin kiireisinä. Thompsonien arki helpottui, kun he ottivat perheeseen au pairin.

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


13

teksti ja kuvat Tuovi Mäkipere

AUSTRALIAN HALVIN LASTENHOITAJA AU PAIR. Australia vetää suomalaisia Working Holiday -matkaajia puoleensa. Kalliin päivähoidon maassa au paireista on tullut ratkaisu monen perheen lastenhoito-ongelmiin.

R

anskalainen Sabrina Perruchas, 23, työskentelee Canberrassa yksinhuoltajaäidin ja kolmen lapsen perheen au pairina. Hän naurahtaa olevansa varmasti Australian edullisin lastenhoitopalvelu. Perruchas ansaitsee alle 170 Australian dollaria viikossa, vaikka hän on vastuussa kolmesta lapsesta. Suositeltu minimipalkka yhden lapsen hoitamisesta on 200 dollaria. ”On valitettavan totta, että au pair on köyhien perheiden vaihtoehto. Ei kaikilla ole varaa Australian lastenhoitomaksuihin”, Perruchas pohtii. Au pairit ovat lastenhoitajia, jotka asuvat isäntäperheessään ja hoitavat perheen lapsia. Heille maksetaan taskurahaa, ja lisäksi perheen pitää tarjota majoitus ja ruokailut. Au pairit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi esimerkiksi Ylen Au pairit -sarjasta, jota on kuvattu myös Australiassa. Australiassa heille suositellaan vähintään 200−250 Australian dollarin (140−180 euron) viikoittaista taskurahaa noin 25 tunnin työstä.

AU PAIRIEN palkkaaminen on australialaisperheille usein taloudellisesti kannattava ratkaisu. Päivähoitomaksut ovat puheenaihe, joka herättää keskustelua australialaismediassa tasaisin väliajoin, sillä maksut nielaisevat palkasta helposti leijonanosan. The Daily Telegraphin Australia-versiossa (21.5.2016) julkaistu selvitys päivähoitomaksuista osoittaa, että yhden lapsen kokopäivähoito maksaa keskimäärin 75−165 dollaria (55−120 euroa) päivässä. Hinta vaihtelee alueittain, ja esimerkiksi monessa Sydneyn lähiössä 165 dollaria päivässä on tavallinen hinta. Suomessa yhden lapsen päivähoitomaksu voi olla korkeintaan 290 euroa kuukaudessa. Sataa dollaria (72 euroa) päivässä pidettiin julkisessa keskustelussa pitkään kokopäivähoidon kipurajana, mutta summasta on tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Päivähoitomaksuja on puitu Australian hallituksessa vuodesta 2013, eikä keskustelulle näy loppua.

WORKING HOLIDAY

zzVuonna 2016 Australiaan tuli 1 560 suomalaista Working Holiday -viisumilaista. zzHakijan pitää olla 18−30-vuotias. Viisumi maksaa 440 Australian dollaria (310 euroa). zzViisumilla voi lomailla ja työskennellä Australiassa vuoden. Saman työnantajan palveluksessa saa työskennellä korkeintaan kuusi kuukautta. zzJos Working Holiday -viisumia haluaa pidentää toiselle vuodelle, ensimmäisen vuoden aikana täytyy työskennellä vähintään 88 päivää Australian maaseudulla tietyt kriteerit täyttävässä työssä, yleensä maatiloilla.

Working Holiday -matkailijoista onkin tullut ratkaisu monen perheen päivähoito-ongelmiin, kuten The Australian uutisoi (4.3.2017). Australialaiset maatilat ja monet palvelualan työpaikat ovat jo pitkään olleet riippuvaisia Working Holiday -matkaajista, mutta myös perheet ovat yksi kasvava nuorten matkailijoiden työllistäjä. Australiassa työskentelevien au pairien määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, sillä monet perheet maksavat palkan käteisellä. The Australianin uutisessa kerrotaan myös Australiassa toimivan Indonesia-instituutin ehdotuksesta luoda erillinen au pair -viisumi. Esimerkiksi Indonesiasta ja Filippiineiltä olisi paljon tulijoita Australiaan, mutta heidän viisumivaatimuksensa ovat paljon tiukemmat kuin Working Holiday -yhteistyömaista tulevien.

MAATILAT JA MONET PALVELUALAN TYÖPAIKAT OVAT RIIPPUVAISIA WORKING HOLIDAYMATKAAJISTA.

ETELÄ-SYDNEYSSÄ asuvan Tanya Brownin kolmilapsisessa perheessä on ollut viisi au pairia Euroopasta ja Yhdysvalloista. Brown pohtii, että varsinaista kulttuurienvälistä vaihtoa ei au pairien kanssa välttämättä pääse syntymään. ”Kun me vanhemmat olemme kotona, au pairit lähtevät viettämään aikaa ulkona.” Sydneyläisessä Amy ja Neil Thompsonin perheessä on au pair nyt toista kertaa. Thompsonit ovat ottaneet mieluummin yli 20-vuotiaita au paireja. Amy Thompsonin mielestä etenkin nuorimmat eli 18–19-vuotiaat au pairit saattavat ajatella, että lastenhoito on vain helppoa lasten kanssa leikkimistä.

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


12 14

Ranskalainen Sabrina Perruchas lähti au pairiksi, sillä hän halusi parantaa englannin kielen taitojaan. Lasten kanssa puhuessa sanasto jää tosin kauas akateemisesta tasosta.

Thompsonit asuvat Coogeella, jossa päivähoitomaksut ovat Sydneynkin mittapuulla kalliit. Kolmen lapsen päivähoito maksaisi 450 dollaria (320 euroa) päivässä. Thompsonit pyörittävät ravintolaa lähellä kotiaan. Yrittäjäperheessä on itsestään selvää, että molempien vanhempien työpanosta tarvitaan. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi lastenhoitajan palkkaaminen olisi hankalaa. ”Meillä on ollut au pair nyt yli puoli vuotta, ja elämämme on ollut paljon helpompaa kuin päivähoitoaikoina.” Amy Thompsonin mukaan au pairin ottaminen on usein tilanne, jossa molemmat osapuolet voittavat. ”Perhe saa lastenhoidon järjestettyä helposti, ja au pair välttyy esimerkiksi Sydneyn kalliiden vuokrien maksamiselta. Lisäksi au pairille jää aikaa muuhun työhön tai opiskeluun.” Thompsonien ensimmäinen au pair teki lastenhoitokeikkoja myös muissa perheissä, ja perheen nykyinen au pair on opiskelija. Opiskelija hyötyy myös siitä, että työpaikka on kirjaimellisesti oven takana, jolloin työmatkoihin ei kulu aikaa.

LASTENHOITOKOKEMUKSEN JÄLKEEN TUNTUU HIENOLTA PALATA TAVALLISIIN TÖIHIN.

Mitä tehdä, kun gradu tökkii? Lopeta itsesi kiusaaminen ja hae virtaa Kässämuseosta!

NÄHDÄÄN . MUSEOSSA

SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO The Craft Museum of Finland Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, Avoinna ti-su 11-18 Pääsymaksu: 6 €, opiskelijat 3 €, perjantaisin vapaa pääsy www.craftmuseum.fi

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

Perhe maksaa au pairilleen 250 dollaria (180 euroa) viikossa 20–25 tunnin työstä ja 20 dollaria jokaisesta ylimääräisestä tunnista, jos hän haluaa ansaita lisää. Au pair syöttää lapset, käy kävelyillä heidän kanssaan ja siivoaa lasten tekemät sotkut. CANBERRASSA TYÖSKENTELEVÄ Sabrina Perruchas on joutunut tukemaan isäntäperheensä äitiä, kun hänellä on ollut stressiä. ”Perheen äiti on joskus itkenyt olkapäätäni vasten. Ihan kirjaimellisesti. Tietenkin haluan lohduttaa ihmisiä, jos heillä on vaikeaa, mutta en ole psykologi vaan au pair.” Perruchas opiskelee mainosalaa pariisilaisen kauppakorkeakoulun maisteriohjelmassa. Hän teki kandidaattiopintonsa journalistiikasta ja viestinnästä Rennesin kaupungissa, ja hänelle on kertynyt työkokemusta laajalevikkisen ranskalaisen sanomalehden ja muotilehden mainososastolta. ”Kieltämättä tämän lastenhoitokokemuksen jälkeen tuntuu hienolta palata tavallisiin töihin.” Jos Perruchas olisi nyt lähdössä Working Holidaylle, hän etsisi muuta työtä kuin lastenhoitamista. ”Taidan olla vähän liian vanha ja itsenäinen au pairiksi. Olen asunut omillani 18-vuotiaasta asti, ja olen kaikissa au pair -tapaamisissa aina vanhin.” Au pairista on kuitenkin tullut perheen lapsille tärkeä henkilö. ”Perheen nuorin lapsi sanoo minua joskus vahingossa äidiksi.”


Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön.

NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö.

Ota rohkeasti yhteyttä! Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega.fi

KYSY MYÖS KESÄTYÖTÄ!

Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.fi Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


17

Menot

”JOS ROCK’N’ROLLILLE KOETTAISI ANTAA TOISEN NIMEN, SE VOISI OLLA CHUCK BERRY.” The Beatlesin John Lennonin tokaisu 1960-luvulla kitaristi-laulaja Chuck Berrystä (1926–2017).

Syökää silliä ja juokaa kuravettä päälle! tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com SANTTU SÄRKÄS

VIIVI HUUSKA

ILOKIVEN ELOKUVAT TERO UUTTANA ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NÄYTÖKSIÄ

Manchester by the Sea

13.4. MUSTA KYNNYS ”YMPÄRILLÄ vain tyhjää pimeää / Ennen kuolemaa on vain elämää”, lauletaan Lasten hautausmaan kappaleessa Kiputyttö. Viime vuonna toisen levynsä II julkaissut bändi soittaa synkähköä mutta kaunista ja raikasta folk- ja punkvaikutteista rockia. Lasten hautausmaa on usein saanut vertailukohdikseen sellaisia orkestereita kuin Mana Mana ja Noitalinna huraa.

Jyrockin perjantaina lavalle nousee aggressiivista ja päällekäyvää elektronista musiikkia esittävä Huoratron.

21.–22.4. ILOKIVI MIN NA

K

EN LIN AL

13.4. ILOKIVI

AN T

JO VUOSITUHANNEN alusta lähtien musiikkia julkaissut Asa kuuluu suomalaisen hip hopin arvostetuimpiin nimiin. Joulukuussa 2016 hän julkaisi uuden levyn nimeltä Avar uus. Asa & Band koostuu tutuista, Asan kanssa useissa eri projekteissa soittaneista ja muissakin yhteyksissä ansioituneista muusikoista. Bändi rokkaa, funkkaa, pulputtaa, kolisee sekä raapii sielukkaasti ja maanläheisesti.

ON

DORFF CKS SU

12.4. TAULUMÄEN KIRKKO

JYVÄSKYLÄ SINFONIAN perinteisessä Pääsiäiskonsertissa kuullaan tänä vuonna J. S. Bachin Pääsiäisortorio 40´ sekä Jyrki Linjaman säveltämä Suomalainen Stabat Mater 23´. Pääsiäisoratorio kertoo Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja tarinan kuljettaminen on jaettu kaikkien neljän laulusolistin kesken. Stabat pohjautuu katoliseen hymniin, joka käsittelee Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana. Kuvassa yksi konsertin solisteista, sopraano Kajsa Dahlbäck.

6.4. KAUPUNGINKIRJASTO RUNOKARAOKE tulee taas – yleisön pyynnöstä ja iloksi! Tule esittämään oma runosi tai lempirunosi tai toivo sen esitystä. Voit tulla myös vain kuuntelemaan ja katselemaan. Mukana ohjaajina on Sana-Seppojen ja Riimi & Draama -ryhmän edustajia. Karaokeemäntänä toimii Leila Nieminen.

Uutta musiikkia vanhaan kotiin VARMA KEVÄÄN merkki, vuodesta 1985 järjestetty Jyrock palaa Ilokiven remontin valmistumisen jälkeen kotipaikkaansa. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Pub Katseessa. Jyrockin tavoitteena on alusta saakka ollut uusien, tasokkaiden ja omaperäisten artistien ja yhtyeiden esiin tuominen. Näin tänäkin vuonna. Ilokiven lavalle nousevat perjantaina muun muassa aggressiivista noise-elektroa esittävä Huoratron, suomalainen poplaulaja Iisa ja tanskalainen Nelson Can. Lauantaina esiintyvät muun muassa tanskalainen punkahtavaa indierockia soittava The Entrepreneurs, turkulainen indiepopbändi The Burning Hearts sekä nuori laulaja-lauluntekijä Vesta. ”Ajankohtaisuus on aika oleellinen pointti esiintyjävalinnoissa. Molemmat

tanskalaiset yhtyeet ovat tekemässä tosi kovaa läpimurtoa. Samalla iso osa kotimaisista on julkaissut tai julkaisemassa uusia levyjä”, kertoo Jyrockin promoottori Ville Koivisto. ”Lauantaina on enemmän räppiä. Sitä ollaan yritetty kiinnittää yhdelle päivälle.” Jyrock kestää tänä vuonna kumpanakin iltana tunnin pidempään, aamuneljään. Levymusiikista vastaavat vastaavat Hang The DJ ja feministinen DJja kulttuurikollektiivi Menkkaklubi sekä lauantaina DJ Skenikswee yhdessä Hear DJ:den kanssa. Ulkoteltassa bileistä vastaa molempina iltoina reggae/dancehall-ryhmä Gals Dem Sound. Päiväklubilla baari Vakiopaineessa esiintyvät tänä vuonna Hulda Huima sekä Pekko Käppi & K:H:H:L.

PATRIK UL LAEUS

13.4. LUTAKKO HÄPEILEMÄTTÖMÄSTI poppia ja metallia yhdistelevä Amaranthe on yksi tämän hetken kuumimmista ruotsalaisbändeistä. Se kahmaisi juuri arvometallia Suomesta: bändille jaettiin kultalevyt albumeista Amaranthe ja Nexus sekä singlestä The Nexus.

18.4. ILOKIVI OWEN SUSKIND on autistinen nuori mies, joka vietti vuosia lapsuudestaan saamatta itseään ymmärretyksi. Hän oppi kommunikoimaan perheensä kanssa Disney-elokuvien vuorosanoin ja sai yhteyden ulkomaailmaan. Tunteikas kasvutarina Life, Animated kertoo Owenin lapsuudesta animaation keinoin ja seuraa hänen itsenäistymistään nykyhetkessä.

KENNETH LONERGAN | USA 2016 | 137 MIN MA 27.3. KLO 20.30 TI 28.3. KLO 18.00 Joidenkin elokuvien kerronta ja toteutus ovat yksinkertaisesti niin vahvoja, ettei mitään ylimääräistä ja yllättävää tarvita. Tällainen on amerikkalaiseen rannikkokaupunkiin sijoittuva Manchester by the Sea. Elämään kyllästynyt Lee (Oscarin roolistaan napannut Casey Affleck) joutuu veljensä kuoltua huolehtimaan tämän pojasta Patrickista (Lucas Hedges). Teinin ja masentuneen miehen dynamiikka toimii, ja dialogi on poikkeuksellisen hyvin kirjoitettua. Pikkuhiljaa takaumien kautta henkilöiden kohtalot selkeytyvät ja katsojien kyynelkanavia koetellaan. Minä itkin useampaan kertaan, tässä on viime vuoden paras amerikkalainen elokuva. Arvosana: 5/5

Elle

PAUL VERHOEVEN | RANSKA, SAKSA, BELGIA 2016 | 130 MIN TI 11.4. KLO 18.00 Paul Verhoevenin uusi draamatrilleri todistaa, että hänellä on vielä annettavaa elokuvamaailmalle. Ranskaan sijoittuvassa tarinassa pelialalla oleva uranainen Michelle joutuu yllättäen seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Siitä alkaa purkautua hyvin kieroutunut tarina, jossa paranoia on vahvasti läsnä. Isabelle Huppert olisi ansainnut Oscarin roolistaan, mutta mahtavia, vahvoja naishahmoja leffasta löytyy useampikin. Vaikka Ellen tarinassa tapahtuu hämmentävän paljon, mikään ei tunnu täysin irralliselta. Jossain mielessä tunnelmasta tulee mieleen Haneken ja Almodovarin mysteerielokuvien ristisiitos, mikä on hyvä asia. Arvosana: 4/5

OHJELMISTOSSA MYÖS Katso koko ohjelma KeskiSuomen elokuvakeskuksen verkkosivuilta ksek.fi.

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


18 Kulttuuri

Kaisa Eräpuro ja Teemu Seppänen harjoittelevat latinotanssia. Takana Oona Konttinen ja Evgenij Niukkanen.

teksti Eliisa Aikkila kuvat Joonas Pikkarainen

OMSTART, LISÄÄ ASEITA! TEATTERI. Speksissä heittäytyvät niin yleisö kuin näyttelijätkin. Musiikilla ja improvisaatiolla höystetty opiskelijateatteri on viime vuosina noussut uuteen kukoistukseen.

U

pouudet, nikkaroidut lavasteet koristavat Musican salia. Maskeja sovitetaan kasvoille, ja jalkaan vedetään hopeiset saappaat. Jyväspeksin harjoituksissa käy kuhina, kun ensi-ilta lähestyy. Jyväskylän yliopiston Jyväspeksi on yksi 2010-luvulla syntyneistä, uusista korkeakouluspekseistä. Muutamassa vuodessa se on kasvanut jo vaikuttavan kokoiseksi harrastajateatteriksi: viime vuonna neljässä näytöksessä oli yhteensä 550 katsojaa. Tänä vuonna näytöksiä järjestetään viisi. ”Tähtäämme yli kuuteensataan katsojaan, tavoittelemme jopa seitsemääsataa”, ohjaajat Tiina Hakkarainen ja Jori Itämäki kertovat. Alun perin speksi rantautui Suomeen Ruotsista. Ruotsissa musiikkiteatteri on kuulunut korkeakoulukulttuuriin jo vuosisatoja. Teekkarit tekivät ensimmäiset speksinsä 1930-luvulla, mutta perinne levisi ympäri Suomea vasta 1980-luvun lopulla. 2010-luvulla speksikulttuuri on kasvanut entisestään. Jyväspeksin lisäksi tuoreita speksejä ovat muun muassa Joensuun yliopiston Rajaspeksi, Metropolian METKA-speksi ja Oulun yliopiston Pahkispeksi. Minkä takia speksi on kasvattanut suosiotaan niin paljon? Itämäki arvelee, että osasyy löytyy tämän hetken televisioviihteestä. Putous

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

ja muut suorassa lähetyksessä improvisaatiota harjoittavat tv-ohjelmat ovat olleet pinnalla jo useita vuosia. Ne ovat samalla luoneet otollista ilmapiiriä improvisaatioteatterille. Jyväspeksin suosiota voi selittää osakseen myös se, että Jyväskylä on teatterikaupunki, josta löytyy useita harrastajaKLASSISIA ja improvisaatioteattereita. OMSTART”Lisäksi Jyväskylän yliopistosta löytyy HUUTOJA OVAT monta tiedekuntaa, joiden opiskelijoille teatteri on luonteva harrastus”, Itämäki ”OMSTART, tuumaa viitaten esimerkiksi musiikin, KÄNNISSÄ” kasvatustieteiden ja liikunnan opiskeJA ”OMSTART, lijoihin.

RUOTSINLAIVA.”

SPEKSI ON käsikirjoitettu, lavastettu ja puvustettu kuten mikä tahansa näytelmä. Mukana on myös tanssiryhmä ja bändi. Improvisaation osuus tulee yleisön omstart-huudoista. Omstartin jälkeen lisätään tarkennus, esimerkiksi ”omstart, saksaksi”, jolloin näyttelijät esittävät äsken nähdyn kohtauksen uudel-


Pika-arviot 19 Metsäpalo polttaa Asiapitoinen kakkoslevyn kirouksen rockhistoriikki PÖLLÖT: METSÄPALO (SVART RECORDS) Muutama vuosi sitten turkulainen Pöllöt sai samannimisellä debyytillään Suomen musiikkipiirit sekaisin. Eikä suotta, sillä levy oli kova. Metsäpalolla tarina jatkuu samalla, modernista suomirockista ammentavalla linjalla. Mukana on tuttua heleyttä, veikeitä kitarakuvioita ja höpsöjä rumpufillejä. Soundimaailma on esikoista runsaampi ja selkeämpi. Pääosin albumi toimii mainiosti. Raikkaimmillaan bändi paahtaa raidoilla Meistä ei tule äitejä, Almanakka ja Tunturipöllönen, joissa soitto on luonnollista. Herää fiiliksiä kesäisistä tanssilavoista. Pöllöt onnistuu sopivassa suhteessa nappaamaan vanhoja tuttuja elementtejä sekä raivaamaan uutta suuntaa polulleen. Osassa kappaleita särähtävät sanoja venyttävät laulumelodiat. Kokonaisuus jää kuitenkin vahvasti plussan puolelle. Paavo Rikkilä

Melodista rockia aikuiseen makuun

Huhtikuussa ensi-iltansa saavan Jyväspeksin rekvisiittaa.

SPEKSI zzSpeksi on improvisaatiolla höystetty musiikkiteatteriesitys. Sen juuret löytyvät satojen vuosien takaa ruotsalaisista korkeakouluista. zzSuomalainen speksikulttuuri on vuosikymmeniä vanhaa. Jyväskylän yliopiston speksi perustettiin verrattain myöhään vuonna 2011. zzAluksi se tunnettiin nimellä yhteiskuntatieteilijöiden speksi, mutta viime vuonna nimi vaihtui Jyväspeksiksi. zzJyväspeksin 2017 ensi-ilta on pe 21.4. kello 18. Kaikkiaan esityksiä on viisi. zzJyväspeksin tekijätiimissä on viitisenkymmentä opiskelijaa 18 eri ainejärjestöstä.

WHITE JACKETS: WHITE JACKETS Tarinallisen tuntuinen esikoisalbumi luo mielikuvia syksyisistä sänkipelloista, harmaasta taivaasta, linnuista paljaiden puiden oksilla, unohdetuista ladoista. Sanoitukset liikkuvat ihmismielessä. Veden pinta yltää nenään ja värit ovat haalistuneet, mutta elämä on yhä vääjäämättömästi liikettä jatkava. Vaajakoskelaisyhtyeen matkassa painetaan kitara pinnassa narskuen pickupilla kylille, mutta hiljennytään myös pohdintaan. Soundi on yhdistelmä The Nationalin tyyppistä indierockia, toisaalta alternative countrya, mutta myös 90-luvun lopun akustisin kitaroin maustettua sadesään poprockia. Kokonaisuus jää katkonaiseksi, mutta yksittäisissä kappaleissa suunta on selvä. Mieluisimpia ovat kappaleet, joissa lauluja ei ole kätketty efektien alle ja joissa melankoliset, mietteliäästi soivat kitarat jättävät paljon tilaa sanoitusten väliin. Aikuisen maun melodista rockia, jossa myös kantele ja puhaltimet paikoin soivat.

HIPPO TAATILA: YUP – HELPPOA MUISTELTAVAA (LIKE) Rockbändien historiikit ovat yleensä puuduttavaa luettavaa. Kaavamaisesti etenevät kirjat ovat täynnä tylsiä kliseitä kiertue-elämästä tai rahasotkuista ja päätyvät usein tahtomattaankin päihdevetoisen elämän glorifiointiin. YUP-yhtyeen tarinan haastattelujen kautta kertova Helppoa muisteltavaa on päähenkilöidensä näköinen teos: erittäin asiapitoinen, loppuun asti hiottu ja omalla tavallaan kuiva. Kaiken keskiössä on itse asia eli bändin omaleimainen musiikki, josta tuli pitkäjänteisen työn myötä osa suomalaista valtavirtaa vuosituhannen vaihteessa. Sekoilun sijasta teos paljastaa paljon YUP:n sisäisestä dynamiikasta ja sen kehityksestä yli kaksikymmentä vuotta kestäneen uran nousu- ja laskusuhdanteissa. Kirjaa on vaikea suositella satunnaiselle lukijalle, mutta yhtyeen ystäville se tarjoaa mielenkiintoisen kurkistusreiän bändin sisäiseen maailmaan. Mikko Siltanen

Röyhkä luo uutta KAUKO RÖYHKÄ & SEVERI PYYSALO JA MAARIT: TURMION SUURHERTTUA (SVART RECORDS) Juuri nyt Kauko Röyhkää on mahdoton pysäyttää: vuosi sitten alkaneelle tuotteliaisuuden kaudelle ei näy loppua. Yksi hänen uusista yhtyeistään on esikoislevynsä julkaiseva Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit. Röyhkää ja Severi Pyysaloa yhdistää se, että he ovat säveltäneet Uuno Kailaan runoja. Tälle levylle niitä ei ole päätynyt, mutta yhteistyö vakuuttaa ilmankin. Huippumuusikoista koostuva yhtye vetää, Röyhkän tekstit ja lausunnanomainen tulkinta työntävät, mikä on erittäin kunnianhimoista ja uskaliasta. Gulliver-kappaleen kokeilut pehmenevät standardisävyihin, mikä tuntuu tyylitajuiselta. Sen sijaan, että Röyhkä vain versioisi itseään loputtomiin, hän luo jatkuvasti uutta. Laajennus jazzmusiikkiin osoittaa, että myös Röyhkän nuoruusvuosista tietämättömät kuulijat voivat löytää hänen musiikistaan vaihtoehdon. Venla-Vanamo Asikainen

Kiira Kolehmainen

leen tarkennuksen mukaan improvisoiden. Rajana on vain katsojien mielikuvitus. Klassisia omstart-huutoja ovat muun muassa ”omstart, kännissä” ja ”omstart, ruotsinlaiva”. Perinteisiin huutoihin kuuluvat myös ”omstart, isompi ase” tai ”omstart, lisää aseita”. Silloin näyttelijät esittävät kohtauksen vaikkapa harjanvarret käsissä. OMSTARTEJA ON vaikea valmistella etukäteen. Ne huudetaan hetkessä – speksissä on kyse siis myös yleisön improvisaatiosta. ”Jokainen näytelmä on yleisönsä näköinen. Hiljaisemman ja äänekkäämmän yleisön näytelmät ovat aivan erilaisia”, Itämäki summaa. Jos katsomossa on paljon tietyn ainejärjestön väkeä, omstarteissa saattavat toistua heidän sisäpiirivitsinsä. ”Tämän vuoden näytelmä on kyllä niin mukaansatempaava, että yleisö saattaa unohtaa osallistua, kun jää niin seuraamaan näytelmää”, Hakkarainen nauraa. Mikään pakko omstarteja ei ole huutaa: speksistä nauttii takuulla, vaikka seuraisi vain hiljaa. ”Näytelmät ovat jo itsessään niin hauskoja, että niitä seuraisi ilman omstartejakin”, Hakkarainen tuumaa. Jos sopiva omstart putkahtaa mieleen, se kannattaa karjaista ilmoille, kun näytelmässä on hiljainen hetki. Vuorosanojen päälle puhuttu omstart saattaa jäädä näyttelijöiltä kuulematta. ”Tanssin tai laulun jälkeen on huippuhetki huutaa, sillä kun tanssijat tai bändi osallistuvat omstartiin, saadaan näyttäviä, isoja kokonaisuuksia”, Hakkarainen vinkkaa.

Sipilän syntipukki ja katarsis

Paluulevy rullaa sukat makkaralle

JOUNI TILLI: MITEN PUHUMME, KUN PUHUMME POLITIIKKAA? (ATENA) Jos poliittinen retoriikka on mielestäsi kuolettavan tylsä aihe, älä turhaan vaivaudu lukemaan tätä arvostelua pidemmälle. Myös arvosteltavan kirjan voit suosiolla jättää lukematta. Poliittisesta retoriikasta kiinnostuneille Jouni Tillin kirja on kuitenkin ajankohtainen ja selkeä esitys, joka tarjoaa hyvän kattauksen viime vuosien merkittävistä poliittisista puheista. Tillin vahva osaaminen uskonnollisen retoriikan analyysissa näkyy kirjassa selkeästi. Kirja sopii hyvin vaikkapa valtio-opin opiskelijalle, joka tekee graduaan poliittisesta retoriikasta. Kyseessä on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen teos, joka avautuu myös muille lukijoille. Syvällisempään retoriikan analyysiin kirja toimii hyvänä johdatuksena.

NOITALINNA HURAA!: ROSKAPRINSSI (SVART RECORDS) Noitalinna huraa! -yhtyeen vaikutus PMMP:n läpimurtoon oli kiistaton. Vuoden 2005 myydyimmällä suomalaisella albumilla Kovemmat kädet oli mukana pieni, mutta lähes jokaisen tuntema muistutus Hannu Sepposen ja Sari Peltoniemen lahjakkuudesta. 12 vuotta myöhemmin uutinen Sepposen ja Peltoniemen yhtyeen paluusta rullaa fanien sukat makkaralle. Vaikka yhtye on kieltäytynyt keikkailusta, neljän kappaleen pienoisalbumi on häkellyttävän autenttinen tuulahdus 80- ja 90-lukujen taitteesta erityistä estetiikkaa myöten ja sopisi lähes kaikille alakulttuurin alttareille, joita kuvitella saattaa. Kirjailijanakin tunnettu Peltoniemi vaalii melankoliaa värikkäin sanankääntein. Erityisesti Syksyn sirkus -kappaleen kotiseutumetaforat saavat sydämen sykkimään samaan tahtiin Litku Klemetin Kainuu-kaihon kanssa.

Jaakko Kinnunen

Venla-Vanamo Asikainen

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


Yhdessä rakennamme kestävän tulevaisuuden

torstaina 6.4. KLo 14.00 - 21.00

Sami Kumpulainen

Joonas Koponen

KaiKKi food aLbum VoL 12

HuK, opiskelija

Fysiikan opiskelija

annoKset -50% hintaan!

326

324

�.com/samijuhanikumpulainen

�.com/koponen2017

Va asan katu 2 1 JY VÄsKYL Ä

330

355

�.com/lakka.emilia

�.com/rajamaki.marri

Ympäristötieteilijä ja metsäaktiivi Kortepohjasta nuorten miesten, uhanalaisten vaelluskalojen sekä metsien puolesta. Koulukiusaus kuriin sekä luonnolle itseisarvo päätöksenteossa!

Web-kehiiäjä

Opiskelija

375

379

�.com/annimariavalli

wahalahti.fi

Elävää kaupunkia kehitetään pyöräily ja joukkoliikenne edellä. Yhteinen Jyväskylämme ansaitsee nuoria valtuuteeuja, jotka uskaltavat tehdä toisin. Tällä kertaa vanhassa ei ole vara parempi.

Kaikkea arkeen ja vapaalle!

Maksaja: ehdokkaat ja heidän saamat lahjoitukset

Timi Wahalahti

Annimaria Valli

BeatsX. Puhu. Kuuntele. Beats. Soundi kulkee mukanasi

OPISKELIJAALENNUS 5% jatkuu 31.5.2017 asti Näytettävä kassalla voimassaoleva henkilökohtainen opiskelijakortti. Ei koske alkoholia, tupakkaa eikä veikkausta.

LUTAKKO

Lutakonaukio 1, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 044 7750 750

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017

w w w.s ohwi.fi

Ympäristötieteiden opiskelija

Historian ja valtio-opin opiskelija

Hyvässä kaupungissa panostetaan koulutukseen, ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi ja liikkuminen on helppoa ilman omaa autoa. Tehdään yhdessä Jyväskylästä parempi!

Ei pöytävarauksia!

Marri Rajamäki

Emilia Lakka

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton koulutuspoliiiinen vastaava. Tavoiieena elinvoimainen, avoin ja kansainvälinen Jyväskylä! Rohkeaa, ennakkoluulotonta politiikkaa.

Ei koske opiskelijaburgereita eikä Bar Snacksiä.

Jos sinulla on pitkä tukka, älä mene parturiin, vaan osta kitara. Monet murehtivat ulkonäköään, muua kukaan ei aivojaan.

Humaania politiikkaa tieteen ehdoilla. Opiskelija-aktiivi 10 vuoden kokemuksella. Ainejärjestön hallituksen yritysvastaava. Musadiggari, aktiivinen liikkuja ja maailmanmatkaaja.

PALVELEMME ma-la 7-21 ja su 11-19.

Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä 010 320 9070 | Ma-Pe: 10-17 www.itronic..


Maailmalla 21 ARIMO REISSAA JYLKKÄRIN ENTINEN TOIMITTAJA RAPORTOI MATKASTAAN MAAILMAN YMPÄRI.

Kymmenen päivää hiljaisuutta INDONESIA. Onko aivopesu oikein, jos siitä seuraa lähes pelkkää hyvää? MILTÄ KUULOSTAISI puolitoista viikkoa meditointia ilman yhteyttä ulkomaailmaan? Juuri tästä on kyse Vipassana Dhamma -meditaatioretriiteissä, joita järjestetään Vipassana-keskuksissa ympäri maailmaa. Retriittien ohjelma on selkeä. Herätys aamuneljältä, aamutoimet, meditointia. Aamupala, meditointia, lounastauko ja meditointia. Iltapäivällä teetä ja hedelmiä, sitten meditointia, oppitunti ja lisää meditointia. Nukkumaan pääsee yhdeksän jälkeen. Tä t ä ja t ku u ky m m e n e n p ä i vää. Kommunikointi muiden oppilaiden kanssa on kiellettyä, joten puhuminen rajoittuu muutamiin opettajan kanssa vaihdettuihin lauseisiin. OSALLISTUIN Vipassana-retriitille Javan saarella Indonesiassa. Kokemus oli ehdottomasti positiivinen. Puolessatoista viikossa ehti oppia paljon itsestään. Uskon vahvasti, että kurssi teki minusta paremman ihmisen. Vähäiset yöunet ja päivällisen puute haittasivat yllättävän vähän, kun päivänsä vietti silmät kiinni istuen. Ja vaikka kommunikointi oli kiellettyä, ei leirillä kokenut olevansa täysin yksin. Muut oppilaat tuntuivat läheisiltä, ja kurssi oli vahvasti yhteinen kokemus. Meditointiin keskittyminen oli pal-

Miesten ja naisten puolet on eroteltu toisistaan pensasaidalla.

jon vaikeampaa, ja ajatukset karkailivat paljon. Silti jokaiseen päivään mahtui useita tunteja Vipassana-tekniikan mukaista hengityksen ja kehon tuntemusten seurantaa. Kurssin opetukset tuottivat minulle eniten päänvaivaa. Buddhalaisuuteen pohjaavaa Vipassanaa väitetään uskonnoista riippumattomaksi ja tieteelliseksi, mutta tämä ei varsinaisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi kurssin opit uudelleensyntymisestä ja universumin raken-

teesta poikkeavat nykytieteen vallitsevista käsityksistä. EN OIKEASTAAN tiedä, mitä mieltä olen Vipassana-retriiteistä. Toisaalta kurssin opit lipsuivat selvästi pseudotieteen puolelle. Uusia uskomuksia tuodaan mukaan pikkuhiljaa, eikä kymmenen päivän aikana ole mahdollisuutta väittää vastaan tai kuulla vaihtoehtoisia mielipiteitä. Kokemus maistuu aavistuksen aivopesulta. Samalla tiedän, että kymmenen päivän kurssi on muuttanut monen

ihmisen elämän parempaan suuntaan. Hetkessä elämistä ja vaikeuksien hyväksymistä opettava filosofia sisältää runsaasti hyvää ja kaunista. VAIKKA VIPASSANAN opettama maailmankuva ei olisi totta, siihen on uskomisella lähes pelkästään positiivisia seurauksia. Kumpi on lopulta tärkeämpää: totuus vai hyvyys? Arimo Kerkelä arimotravels.com

PASKA KOTISEUTU ERI PAIKKAKUNNILTA TULEVAT OPISKELIJAT HAUKKUVAT KOTIKUNTANSA OMALLA MURTEELLAAN.

Vastavirtaan uiva lohi OULU SE on melekosen erikoinen paska kaupunni Perämeren rantamilla. Oulu on muummuuassa menny ja kailottanu juluki että on koko Pohojois-Skandinaavian pääkaupunki, kysymättä tietenkään muitten mielipiettä asiasta. Toisekseen muutama vuosi takaperin herrat vässäilivät kassaan kallioparkin, jolle tuli osuva nimi: Kivisydän. Tästä Kivisydämestä kyllä kysyttiin harva se päivä oululaisten mielipiettä, joka oli helevetin negatiivinen. Eipä se herroja kiinnostanu, parkki tuli silti. Nämä kaks esimerkkiä kertoo kaiken olennaisen Oulusta ja oululaisista: ei välitetä muitten, muttei toisaalta myöskään omien mielipitteistä. Itaalialaiset on ehkä mennee ja keksinee pitsan, mutta vasta kun pitsa kuluki Ouluun asti, se jalostu täyvelliseksi. Sen kunniaksi, että pitsa jalostu, se otti itellee uuen nimen: känkky. Kunnon känkyssä on tietenki päällä majoneesi, minkä takia melekosen moni ulkomaanelävä kattuu sen ottamista, mutta oululaisia ei kiinnosta, jos joku muu ei tajua hyvän päälle. OULUSA NÄKKYY täyellisesti perisuomalainen tapa tehä hommat päin helevettiä, mutta ainakin kunnolla loppuu

asti. Meillä kirjasto on meresä, yliopisto suolla ja satama sisämaalla. Sitten meillä on joukkoliikenne, joka ei liiku eikä ainakaa joukolla. Pato on sentään joesa, mutta seki aukastaa harva se kevät. On meillä kuitenki ihan näkemise arvosia paikkoja. Nallikarin rantaviivaa tullee ihmettelemään joka kesä melekonen kasa norjalaisia. Jos meinaa käyä tuuli vähän turhan viliposaksi, niin vieressä on Eedenin kylypylä, jossa norjalaiset ja venäläiset mennee toisiinsa pahki aaltokonneessa. Ja Oulusa tuuli on aina liian viliposa muukalaisille. Sitte meillä on Tietomaa, jonne sinneki turistit ryntäilee pitkin vuotta. Paikalliset ei mee ku tietää paremmin, ja sitä paitsi on käynee lapsena ihan tarpeeksi. Allekirjoittanut suosittelee Joku Paikallinen Pub Tuiraa, siellä on nähtävissä kaikki tarpeelline Oulusta. Vierestä saa sitä paitsi melekosen maittavaa kepappia ja känkkyä. Sisältä taas saa aivan tavallista kolomoskalijaa. OULUN VÄKILUKU on parissakymmenessä vuoessa tuplaantunu, joten on niitä hölömöjä muuallaki kuin valamiiksi kaupungin rajojen sisäpuolella. Tosin pittää muistaa, että Oulu on myös kaapannu muita ympäryskuntia

melekosen kasan kuntaliitoksissa. Eivät taia herrat syyä tarpeeksi känkkyä, kun pittää näläkäänsä ahamia naapurikuntia. OULULAISEN SUOSIKKIMUSSIIKKIA on hevi, joka on tunnetusti pimiää ja raskasta mussiikkia. Oulun keskusta taas on kaupungin kokkoon nähen pieni ja ruma. Nämä tosiasiat kun hakkaa yhteen niin näkkee oululaisen sieluun. Se on pimiä, raskas ja kokkoonsa nähen pieni ja ruma. Muuten vois sanua, että Oulu on kotiseuduista paskin, mutta on sentään kuitenki Kemi olemassa. Tuukka Tervonen Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


䬀漀甀氀甀琀甀猀 漀渀 䨀礀瘀猀欀礀氀渀 洀攀渀攀猀琀礀欀猀攀渀 瀀攀爀甀猀琀愀 䄀渀渀愀 渀攀猀椀 琀愀猀愀ⴀ愀爀瘀漀椀猀攀渀 漀瀀瀀椀洀椀猀攀渀 瀀甀漀氀攀猀琀愀

䔀攀琀甀 䬀椀渀渀甀渀攀渀  䴀愀欀猀愀樀愀㨀 䨀吀夀

䨀爀樀攀猀琀猀椀栀琀攀攀爀椀Ⰰ 漀瀀椀猀欀攀氀椀樀愀

㐀㤀㐀 眀眀眀⸀攀攀琀甀欀椀渀渀甀渀攀渀⸀昀椀

ILOKIVEN RUOKALISTA 27.3.–21.4. VKO 13 MA 27.3. Juustoinen linssikeitto* Kasvistäytteinen seileike Broileripastapaistos * Lihakeitto

TI 28.3. Kasvispyörykät Kalagratiini * Chili con carne *

KE 29.3. Kasviskiusaus * Juustoiset lohipyörykät Liha-juurespata *

TO 30.3. Kasvissosekeitto * Chilikala Riistakäristys *

PE 31.3. Kukkakaalilasagnette Kalaa sitruunakastikkeessa * Jauhemaksapihvit *

TI 4.4. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Merellinen lasagne * Mangobroileri *

KE 5.4. Herkkusienikasvisrisotto * Kalamurekepihvi Pippurinen porsaspata *

TO 6.4. Kasvishernekeitto, pannari * Hernekeitto, pannari * Broileripyörykät

PE 7.4. Bataatti-kvinoapyörykät * Lohipastavuoka * Nakkipannu

TI 11.4. Juuresratatouille * Savukalakastike, spagetti * Pestobroileri

KE 12.4. Feta-pinaattipiirakka Lohikeitto * Hedelmäinen porsaswokki *

TO 13.4. Falafelpyörykät Päivän kala * Burgundin lihapata *

PE 14.4. Pitkäperjantai – Ilokivi suljettu Hyvää pääsiäistä!

TI 18.4. Meksikolainen risotto * Rapea kalaleike Jauhelihakastike, spagetti *

KE 19.4. Marokkolaiset kasvispihvit, kurkkutsatsiki * Sitruunainen uunisei * Porsaanleike Gordon Bleu

TO 20.4. Aurajuusto-punajuurikiusaus Bordelaisekala * Tomaattinen broileripasta *

PE 21.4. Ilokivi suljettu – Jyrock

VKO 14 MA 3.4. Quornbolognese * Mantelikala * Jauhelihakeitto Kinkkukiusaus

VKO 15 MA 10.4. Kesäkurpitsaherkku * Yrttiporkkanasei * Lindströminpihvi

VKO 16 MA 17.4. Pääsiäispäivä – Ilokivi suljettu

* Täyttää Kelan suositukset

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


Kasvo 23 teksti ja kuva Jussi Kotila

YRITTÄJÄKSI 15 MINUUTISSA SKEITTAUS. Kymmenen vuotta täyttäneen skeitti- ja vaatekauppa Beyondin nimi löytyi sipsipussista.

JUHO HAAPALA zzSyntynyt 1979 Kokkolassa. zzValmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kansainvälisen logistiikan insinööriksi. zzHarrastanut skeittausta aktiivisesti kymmenvuotiaasta lähtien. Skeittaa edelleen kerran tai kaksi viikossa. zzHänen kauppansa Beyondin tuorein Journal-elokuva valittiin hiljattain Rio de Janeiron skeittileffafestareiden kilpasarjaan.

”PERUSTIN BEYONDIN viidessätoista minuutissa. Bongasin syksyllä 2006 tyhjän liiketilan Jyväskylän keskustassa ja vartti sen jälkeen löin jo kättä päälle asiasta. Ei minulla ollut silloin edes firmaa pystyssä tai mitään. Oli vain vahva visio ja kova halu painaa duunia sen toteuttamiseksi. Näin skeittaamista ensimmäistä kertaa Paluu tulevaisuuteen -elokuvassa. Se näytti silloin maailman siisteimmältä jutulta, ja ensimmäisen oman lautani sain kymmenvuotiaana. Vaikka olen skeitannut siitä lähtien ilman pidempiä taukoja, en ole koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä. Kerran osallistuin SM-kisoihin, mutta siinäpä se. Muutin Jyväskylään 1999, kun aloitin ammattikorkeassa kansainvälisen logistiikan opinnot. Suomenkielisessä ohjelmassa se oli enemmän jotain rekkajuttuja, mutta omalla kv-puolellani pelkkiää numeroita ja bisnestä. Koulutukseltani olen siis virallisesti insinööri, mikä vähän jopa naurattaa. Yhden kesän olin töissä Metsolla. Tilailin menemään jotain paperikoneiden varaosia, vaikken kyllä tajunnut niistä koneista helvettiäkään. Opiskelujeni harjoittelujakson tein Chicagossa suuren kansainvälisen rahtiyhtiön vientipuolella. Se oli vuosi kovaa ja opettavaista duunia. Vapaa-ajalla en sitten juuri muuta tehnytkään kuin skeittasin ja reissasin ympäri Illinoisia. Niillä skeittireissuilla tuli syötyä kerran sipsejä, jotka mainostivat olevansa ’Beyond good’. Heitin silloin kavereille, että jos joskus perustaisin oman skeittikaupan, sen nimeksi tulisi muuten Beyond. Jenkeistä palattuani pääsin töihin suomalaisen skeittikauppaketjun sisäänostajaksi Helsinkiin. Pienehkössä firmassa kaikki tekivät kaikkea, ja jos jonkun kaupan myyjä oli sairaana, hyppäsin itse tiskin taakse. Vastuutakaan siellä ei pelätty nuorelle kundille antaa. Yksi päivä pomot löivät lentoliput kouraan ja lähettivät minut Kaliforniaan tekemään sopimukset kuntoon suurten skeittitavaratehtaiden kanssa. Ei sitä silloin ajatellut, mutta näin jälkikäteen tuo aika oli kyllä melkoisen kova koulu vastavalmistuneelle insinöörille. Kun skeittikauppaketjun Suomen valloitus kaatui myöhemmin omaan mahdottomuuteensa, minut ja moni muu irtisanottiin firmasta. Palasin takaisin Jyväskylään, ja olin työttömänä puolisen vuotta. Sitten syksyllä 2006 bongasin sen liiketilan, ja Beyond avasi ovensa pari kuukautta myöhemmin. Kymmenessä vuodessa olemme kymmenkertaistaneet liiketilamme. Toisin kuin moni muu skeittikauppa, Beyond on pysynyt muulla myynnillä pystyssä myös silloin, kun skeittauksen suosio on ollut aallonpohjassa. Silti paikallisen skeittiskenen tukeminen on ollut Beyondille aina itsestäänselvyys. Meillä on kymmenhenkinen tiimi, ja kolmeen viimeisimpään skeittielokuvaan on mennyt kaupan rahoja 20 000 euroa per leffa. Aika lailla kaikki ylimääräinen menee tiimin kuvausreissuihin Berliiniin, Barcelonaan, New Yorkiin... Kulujen sijaan näen skeittauksen kuitenkin yrittäjyyteni henkireikänä. Edelleen maailman siisteimpänä juttuna.”

Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017


MAKSAJA: Keskustanuoret

Pietari Anttila

161

Verneri Anttila

merkonomi

188

Arttu Karila

163

merkonomi, myyjä

Aleksi Kivelä

opiskelija

214

Matias Lösönen

tuotantotalousinsinööri, tuotantopäällikkö

Annina Pihlajamäki

194

Eemeli Rajala

opiskelija

Joonas Könttä

204

pääsihteeri, YTM www.joonaskontta.fi

215

HLL, hammaslääkäri

230

177

opiskelija

fysiikan opiskelija

Jenny Linna

Jesse Holm

Juuso Pekkala

227

opiskelija

232

opiskelija

Joonas Rentola

ANSSI KELA FEAT. JYVÄSKYLÄ SINFONIA

234

La 13.5. klo 19 Jyväskylän Paviljonki

asentaja, merkonomi

Kapellimestarina Jarkko Kiiski

opiskelijaliput

15 €

35 / 32 / 15 €

Liisa Ruusuvirta

www.keskusta.fi/jyvaskyla

236

opiskelija

Jenniina Soukka

244

www.jyvaskylasinfonia.fi

myyntisihteeri

Taidemuseo on toinen kotini

Iso Sport

SI

AS MATKAK , päätytaskut u, etutask olkahihna

95

16

Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907, tempera ja öljy. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.

21.5. saakka Juho Karjalainen taidegraafikko 21.5. saakka Ilari Hautamäki, Sami Havia, Kim Somervuori 9.6.–8.10. Sata vuotta, tuhat tulkintaa mm. Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Fanny Churberg, Akseli Gallen-Kallela, Wäinö Aaltonen, Tapio Wirkkala, Rut Bryk Opastukset klo 16.30–17.30 vapaa pääsy To 30.3. Veikko Halmetojan kuraattorin kierros Pe 28.4. Hannu Castrénin kävelyluento Pe 12.5. Yleisöopastus Musiikkiklubi Oravilla la 1.4. klo 16-18 Duo Clémence Frechard & Stanley Brinks ja Is This Really Me Liput 6 e tai museokortilla

Kauppakatu 23, Jyväskylä ti–su 11–18 6/3/0€, vapaa pääsy perjantaisin sekä taide-, museoalojen ja OKL:n opisk.

Erä merkki

OLKAJA LAUKKU

(23,-)

eri värejä

090-55,-)

29

Sport

ASSI

, päätytaskut hihna a lk o u, sk etuta

95 (20,-)

-50%

NAHKA- ITA O LOMPAK

14 Paljon A -25% REPPUJ

MATKAK

(4

NEULEKAITA SORMIK värejä paljon eri

95

1

(4,-)

lennusta!

lija-a Kysy opiske

Jylkkäri 4/2017  

Kuntavaalit, Jyväspeksi, kaskut, working holiday.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you