Page 1

PITÄISIKÖ MEIDÄN HUOLESTUA ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHTAASTA? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI

6. MAALISKUUTA – 26. MAALISKUUTA 2017

57. VUOSIKERTA

3 Lue, jaa, kommentoi:

jylkkari.fi

facebook.com/jylkkari

LAKI MUUTTUI, PIKAVIPIT PYSYVÄT

FOORUMI INSPIROI DIGIAJAN LÖNNROTEJA

Puolen minuutin

INTERESTING STORY MAKES LOCAL BRANDS STAND OUT

ALAMÄKI


2 Pääkirjoitus

Opiskelijoiden toimeentuloa pitää parantaa

T

uskin kenellekään tulee uutisena, että toimeentulo on yksi eniten opiskelijoita stressaava asia. YTHS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin. Faktat ovat samat vanhat. Opiskelija, joka onnistuu elättämään itsensä pelkällä opintorahalla ja asumislisällä, on melkoinen taikuri. Noin 500 euroa kuukaudessa ei ole millään mittarilla riittävä toimeentulo. Useimmat opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa, käymään töissä, pyytämään rahaa vanhemmiltaan tai elämään kesätöistä saaduilla säästöillä. Ja stressaamaan toimeentulostaan.

KUN ENERGIAA JOUDUTAAN KÄYTTÄMÄÄN RAHASTA HUOLEHTIMISEEN, SITÄ EI RIITÄ MUIHIN TEHTÄVIIN.

PALJON PUHUTAAN työttömien kannustinloukuista, mutta

samanlaisessa ansassa elää opiskelija. Yrittämällä parantaa omaa taloudellista tilannettaan työnteolla päätyy helposti ojasta allikkoon. Opintojen ohella saa tienata maksimissaan 660 euroa kuukaudessa menettämättä tukiaan. Ilman lainaa kokonaistulot nousevat reiluun 1 100 euroon kuukaudessa, joka on suunnilleen sama kuin Tilastokeskuksen määrittelemä raja pienituloisuudelle. Tämän enempää opiskelijan ei juuri kannata olosuhteitaan yrittää parantaa, sillä silloin lähtevät tuet ja töitä joutuu tekemään kaksin verroin edes saman tulotason säilyttämiseksi. Lisääntynyt työnteko taas syö voimavaroja opiskelijan tärkeimmästä työstä, opiskelusta. Kohtuullinen työnteko opintojen ohella kuitenkin tutkimusten mukaan kannattaa, sillä

se parantaa mahdollisuuksia tutkinnon jälkeiseen työllistymiseen. NYYTI RY:N toiminnanjohtaja Minna Savolainen toteaa seu-

raavalla aukeamalla, että aiempien sukupolvien on ollut helpompaa hyväksyä opiskeluaikojen kituuttaminen, koska sen on tiennyt olevan väliaikainen vaihe. Nykyopiskelijan tuskaa lisää se, ettei toimeentulo näytä tulevaisuudessa opiskeluaikoja paremmalta. Monien tuhansien eurojen opintolainan ottaminen ei houkuttele tilanteessa, jossa valmistumisen jälkeinen työtilanne näyttää parhaimmillaankin pätkätöiltä. Jani Kaaro käsittelee kolumnissaan (HS 17.9.2013) tutkimusta, jonka mukaan köyhyys ja jatkuva selviytymistaistelu syövät ihmisen aivokapasiteettia. Kun energiaa joudutaan käyttämään rahasta huolehtimiseen, sitä ei riitä muihin tehtäviin. Saman tutkimuksen mukaan ihmisten älykkyysosamäärä nousi, kun heidän taloudellinen tilanteensa oli parempi eikä mieli ollut täynnä rahahuolia.

OPISKELIJOIDEN KOHDALLA tämä tuntuu nurinkuriselta. Mil-

lainen potentiaali opiskelijoilla jää käyttämättä opintoihin, kun he joutuvat tuhlaamaan ison osan energiastaan toimeentulosta murehtimiseen? Olisiko Suomi jo saatu kuntoon, jos opiskelijat pystyisivät hyödyntämään voimavaransa paremmin? Onkohan kukaan miettinyt, millaisia kustannuksia työnantajille aiheutuu, kun vastavalmistunut on jo työelämään astuessaan stressaantunut? Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi

KANSAN ÄÄNI PUHU SUUSI PUHTAAKSI. ANNA PALAUTETTA JA HERÄTTELE KESKUSTELUA.

Säästä ostaessasi uuden Macin.

Saat 6% opiskelija-alennuksen tai 8% opettaja-alennuksen kaikista Mac malleista verkkosivuiltamme tai kaupastamme Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä | Ma-Pe - 10:00-17:00 | www.itronic.fi

Touch Bar on saatavilla tietyissä malleissa.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017

TM ja © 2016 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.


3

Kartalla

”ELÄMÄ MYÖS POLTTAA JA SATUTTAA, MUTTA VÄHÄ VÄHÄLTÄ SIIHEN SUOSTUMALLA TULEE IHMISEKSI. ” Jyväskylän yliopiston varainhankintakonsertin kuvaus

Brunssitrendi on rantautunut maailmalta Suomeen parin viime vuoden aikana. Jyväskylässä brunssit keskittyvät sunnuntaihin. Parin säännöllisen brunssin lisäksi aamupalan ja lounaan yhdistelmästä voi nauttia satunnaisilla teemabrunsseilla.

PASSION FOOD & BAR KAUPPALAISPIHA 3 Brunssi sunnuntaisin klo 12-16. Brunssi sisältää salaatteja, kasvisruokia, kanaa ja vaihtuvia liharuokia. Lisäksi tuoreita piirakoita, sämpylöitä, croissantteja, kakkuja ja leivonnaisia sekä kauden marjoja ja tuoreita hedelmiä. Hinta 17,90 e

KAHVILA MUISTO CYGNAEUKSENKATU 2 Brunssi sunnuntaisin klo 12-15. Brunssilla tarjotaan salaatteja, lämpimiä ruokia, kalaa, lihapullia, leipiä, jälkiruokabuffet ja kahvia ja teetä. Brunssi on laktoositon. Muut erityisruokavaliot ilmoitettava pöytää varattaessa. Pöytävarausta toivotaan. Hinta 24 e

DE CAFÉ YLIOPISTONKATU 36 Brunssi vaihtuvalla teemalla noin kerran kuussa sunnuntaisin. Brunssilla tarjotaan teemasta riippumatta salaatteja, lämpimiä ruokia, hedelmiä, jälkiruokia, kivennäisvettä, mehua ja kahvia/teetä. Hinta 25 e

RAVINTOLA HARMOONI VÄINÖNKATU 1 Brunsseja tarjolla erityisinä juhlapäivinä, kuten äitien- ja isänpäivänä, vappuna ja pääsiäisenä. Hinta vaihtelee menun ja teeman mukaan.

CAFÉ ALVAR ALVAR AALLON KATU 7 Brunssi vaihtuvalla teemalla noin kerran kuussa sunnuntaina. Seuraava brunssi 19.3. teemalla keväinen vegebrunssi. Brunssin sisältö vaihtelee teeman, museon näyttelyiden, leipurien mielialojen ja planeettojen asennon mukaan. Pöytävarauksen tekoa suositellaan. Hinta 19 e, alle 12-vuotiaat euro ikävuotta kohti.

KOONNUT: JAANA KANGAS

JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362

Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Khairul Riyadh Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362

ILMOITUKSET

SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT

Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi

TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Seuraava avustajapalaveri poikkeuksellisesti ma 6.3. klo 18 YläRuthin kabinetissa. Palaverin jälkeen käynnistyy Jylkkäri-ilta, jossa ideoidaan juttuja ja kehitetään lehteä. Seuraavat avustajapalavaverit normaalisti lehden ilmestymisen jälkeen Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.

Jylkkärin seuraavat ilmestymispäivät: 27.3. 25.4.

ma 6.3. ti 28.3. ti 25.4.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


4 Uutiset teksti Jaana Kangas kuva Ilona Pesu

Tutkimus: Raha stressaa o TOIMEENTULO. Opiskelijoiden toimeentulon ongelmat näyttäisivät olevan kroonistumassa, selviää tuoreimmasta YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta.

E

nsin hyvät uutiset: enemmistö korkeakouluopiskelijoista voi hyvin ja jaksaa opinnoissaan. Sitten huonot uutiset: vain 66 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi YTHS:n tuoreimman terveystutkimuksen mukaan. Joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia, ja yhtä moni kokee runsaasti stressiä. Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia. Neljännes opiskelijoista ilmoittaa murehtivansa opiskeluasioitaan paljon vapaa-aikanaan. YKSI ENITEN stressiä opiskelijoille aiheuttava asia on toimeentulo. YTHS:n tutkimusraportissa todetaan, että opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet ja välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin. Opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen uskoo, että huono työmarkkinatilanne heijastuu opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin. ”Opiskeluaikojen niukka toimeentulo tuntuu raskaalta, kun työllistyminen opintojen jälkeen näyttää epävarmalta. Aiemmin kituuttamisen saattoi kestää, kun tiesi, että valmistumisen jälkeen toimeentulo paranee. Tänä päivänä näyttää siltä, että opintoaikojen

Opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen aiheuttaa päänvaivaa.

kituuttaminen tulee vain jatkumaan ja jatkumaan.” Heikon toimeentulon on tutkimuksissa todettu vaikuttavan suoraan opintojen sujuvuuteen. Toimeentuloon liittyvä epävarmuus voi myös lisätä stressin kokemista ja rajoittaa sosiaalisia suhteita. Savolaisen mukaan päivittäisestä elämästä selviytyminen ahdistaa monia

VÄLILLÄ VOI TUNTUA, ETTÄ ELÄMÄ ON MENOA KRIISISTÄ TOISEEN.

opiskelijoita. Opiskelijat elävät varsin kuormittavassa elämäntilanteessa, jossa ongelmat helposti kasautuvat. ”Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja välillä voi tuntua, että elämä on menoa kriisistä toiseen. Kuka tahansa pärjää yhden tai kahden stressitekijän kanssa, kun muut elämän osa-alueet kompensoivat sitä. Mutta kun lastia kertyy liikaa, kuka tahansa alkaa oireil-

Ilokiven ruokasaliin lisää äänenvaimennusta ILOKIVEN RUOKASALIN äänenvaimennusta kohennettiin helmikuun lopussa. Samalla parannettiin Ilokivellä sijaitsevien JYYn toimistojen ja neuvotteluhuoneiden äänenvaimennusta. Ruokasalin uudet äänieristeet maksoivat noin 1500 euroa. Suunnilleen saman verran rahaa kului toimistojen uusiin äänieristyksiin. Ilokiven meluongelmaa pyrittiin hillitsemään jo marras-joulukuussa,

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017

kun ruokasaliin ripustettiin verhot ja salin päätyihin asennettiin akustiikkalevyt. ”Ne paransivat tilannetta, mutta palautetta tuli edelleen”, kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen JYY-Palveluista kertoo. Loppuvuodesta hankitut verhot ja akustiikkalevyt maksoivat yhteensä 14 000 euroa. Ilona Pesu

ILONA PESU

Vaimentavia levyjä asennettiin Ilokiven ruokasalin kattopalkkien kylkiin ja kassan viereiselle seinälle.


5 Rehtorihaun kärki selvillä, hakijat paneelissa maaliskuussa

a opiskelijoita

OPISKELIJAN TERVEYS zzPsyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista. Ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla. zzYleisimpiä ongelmia olivat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen. zzYlipaino on lisääntynyt. Opiskelijamiehistä 36 ja naisista 26 prosenttia oli ylipainoisia. zzRaittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016

la ja murtuu.” MINNA SAVOLAINEN näkee lisääntyneissä mielenterveysongelmissa kaksi puolta. Yhtäältä hän pitää tulosta huolestuttavana, sillä vaikka opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia yritetään parantaa monin keinoin, trendi ei ole laskeva. Tuloksista käy myös ilmi, että erityisesti miesten psyykkiset ongelmat

ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Toisaalta psyykkisiä ongelmia osataan tunnistaa paremmin, eikä niihin liity enää samanlaista häpeää kuin aiemmin. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat normalisoituneet, kun esimerkiksi julkkikset ovat kertoneet avoimesti sairauksistaan. ”Suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut ajatus, että tosimies ei puhu eikä valita turhasta. Kulttuuri on muuttunut, ja nykyään nuoret miehet uskaltautuvat puhumaan ja hakemaan apua”, Savolainen toteaa. SAVOLAISEN MIELESTÄ mielen hyvinvoinnin edistäminen lähtee stressinhallintakeinojen vahvistamisesta. Hän innostuu kuullessaan Jyväskylän yliopiston Akateeminen opiskelu-

NYKYÄÄN NUORET MIEHET USKALTAUTUVAT PUHUMAAN JA HAKEMAAN APUA.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON hallitus on valinnut rehtorihaun viisi kärkihakijaa. Heitä pääsee kuulemaan rehtoripaneelissa, joka pidetään Ruusupuiston aulassa maanantaina 13. maaliskuuta kello 18 alkaen. Paneelin järjestävät Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), Jyväskylän yliopiston tieteentekijät (JYTTE) ja Professoriliiton Jyväskylän yliopiston paikallisosasto. Keskustelua voi seurata myös Moniviestimen kautta. Viiden kärkihakijan joukkoon kuuluvat professori Petri Karonen, dekaani Henrik Kunttu, dekaani Minna-Riitta Luukka ja dekaani Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopistosta sekä vararehtori Keijo Hämäläinen Helsingin yliopistosta. Hämäläinen tuli viime metreillä mukaan hakuun suorahaun kautta. Yliopiston hallituksen tavoitteena on valita rehtori huhtikuun aikana. ”Siellä on hyvin vahvoja hakijoita. Yliopisto on joka tapauksessa hyvissä käsissä”, hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoff sanoo. Ilona Pesu

Yliopisto järjestää sisäilmainfon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun tiedotustilaisuuden sisäilma-asioista. Tilaisuudessa kerrotaan ajankohtaisia asioita yliopiston käyttämien rakennusten kunnosta ja sisäilmasta. Infotilaisuus pidetään Agoralla Auditorio 1:ssä maanantaina 20. maaliskuuta kello 13–15. Sitä voi seurata myös Moniviestimestä sekä suorana että jälkikäteen. Ilona Pesu ILONA PESU

kyky -kurssista, sillä Nyyti ry on vaatinut Helsingin Sanomissa 16. helmikuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessaan mielenterveystaitoja osaksi opintoja. ”Juuri tällaisia pitäisi olla. Vaikka hyötyä ei koe heti, toivon mukaan kurssilta jäisi jotain eväitä reppuun tulevaisuutta varten.” Jylkkäri on nyt myös Instagramissa.

151 kielten opiskelijaa haki siirtoa Vaasasta Jyväskylään 151 VAASAN YLIOPISTON kielten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa haki siirtohaussa Jyväskylän yliopistoon. Määrä on reilu neljännes kevätlukukaudella 2017 läsnä olevaksi Vaasassa ilmoittautuneista 560 kielten opiskelijasta. Yliopistojen mukaan erityisesti jatko-opiskelijat olivat aktiivisia siirtohaussa. Siirtohaussa opiskelupaikan vastaanottavan opiskelijan opinto-oikeus siir-

tyy Vaasasta Jyväskylään syksystä 2017 alkaen. ”Voimme olla hakutulokseen tyytyväisiä. On ymmärrettävää, että opiskelijat suhtautuvat varovaisesti yliopiston vaihtamista koskeviin järjestelyihin siitäkin huolimatta, että siirtoa on järjestelty ja siitä on tiedotettu aktiivisesti”, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto sanoo. Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten opetus ja tutkimus siirtyvät liik-

Jylkkäriä voi seurata myös Instagramissa

keenluovutuksena Jyväskylän yliopistolle 1.8.2017 alkaen. Liikkeenluovutuksen piiriin kuuluvat Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan kieliaineiden henkilöstö ja opiskelijat. Liikkeenluovutus koskee suomen kieltä ja sen sukukieliä, pohjoismaisia kieliä (sisältäen kielikylpykoulutuksen), englantia ja saksaa sekä venäjän ja ranskan sivuaineita. Jaana Kangas

JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehti on liittynyt Instagramiin. Lehti löytyy käyttäjänimellä @Jylkkari. Jylkkäri julkaisee Instagramissa kuvia muun muassa kampuksen tapahtumista, tulevista jutuista ja toimituksen arjesta. Jylkkärin lukijat voivat käyttää kuvissaan tunnistetta #Jylkkäri, jolloin kuvia voidaan jakaa Jylkkärin kanavissa tai käyttää lehdessä. Instagramin lisäksi Jylkkäri löytyy Facebookista ja Twitteristä. Ilona Pesu

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


6 In English

Eeva Geier hopes that one day she can be a full-time entrepreneur and maybe employ other people as well.

text and pictures Aleksi Tolppi

Brands, values and local b CLOTHING. Locality, personal values, and individuality have been rising global trends for some time already especially in the clothing business. How are local entrepreneurs faring in this current climate and how are the trends evolving?

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017

F

irst time stepping into the office of Riva Clothing, it’s hard to differentiate it from an ordinary apartment except for one room where you’ll find heaps of various clothing hanging from racks, a solitary sewing machine sitting on a small table and a bunch of different things like scissors, tapes, and pens lying here and there. This is the room where Eeva Geier and Riku Keihäsniemi manage their clothing brand Riva Clothing which turned from an idea to an actual business almost a year ago. They are both in their third year of business management studies at JAMK University of Applied Sciences in Jyväskylä so the idea of becoming entrepreneurs came naturally to them. ”I just had that kind of feeling,” remarked Geier. ”In the second year of studying, I felt like we had learned a lot but it’d be nice to apply what we had learned in real life,” added Keihäsniemi. They import clothes like t-shirts and hoodies and print on them pictures they themselves design. In the most popular products are designs of wolves,

the competition. bears and reindeer. ”You always need to have an As their home is also their office, customers picking up their orders interesting story or otherwise throughout the day can be challenging interesting concept. And of course, the products need for the young to be what entrepreneurs. the c u sto mer s To them, it’ s expect.” a question of HUMAN PART OF THE Ke i h ä s n i e m i attitude. BRAND WEIGHS A and Geier both ”It’s great to LOT. IT’S COOL THAT fe e l t h a t t h e see customers p e r s o nal ity o f satisfied and IT’S SELF-MADE OR their brand might happy when they SELF-MODIFIED. be the number one are able to pick thing they have up their clothes against bigger, when they want more professional companies. to,” said Keihäsniemi. ”Quite often you have these AND WHY do customers come to them? clothing companies that don’t really ”Maybe being local is the thing. Our bring forth the people who are actually clothes are not made in Finland but the behind everything. We’ve tried to brand is Finnish and a big part of the brand ourselves just as two students money from a single t-shirt stays here. doing this thing and that we design I think a lot of people are interested in the prints ourselves,” Keihäsniemi that,” thinks Geier. explained. Terhi-Anna Wilska, professor of ”We also attach a little note with a sociology at the University of Jyväskylä, personal message to all of our orders.” has noticed that locality is a fast Wilska also echoed this sentiment. growing global trend but is not in itself ”Human part of the brand weighs a lot. enough to make products stand above People appreciate this sort of traditional


Kolumni 7

Valitsetko avoliiton vai taloudellisen itsenäisyyden?

K Eeva Geier and Riku Keihäsniemi have tried to brand themselves just as two students.

uinka monta työssäkäyvää graduntekijää voi olla kirjoilla Kortepohjan halvimmassa yksiössä (vuokra 229 euroa kuussa)? Muun muassa tätä olen viime aikoina miettinyt. Syynä on elokuun alussa voimaan tuleva opintotuen muutos, jossa opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Muutos kun on monessa mielessä hyvä, mutta pariskuntien kannalta kettumainen. Onhan siitä puhuttu, mutta kerrataanpa vielä: Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen. Siksi esimerkiksi pariskunta, jossa toinen opiskelee ja toinen käy töissä, häviää selvää rahaa aiempaan opintotuen asumislisään verrattuna, koska asumistuki myönnetään talouden yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Juuri voimaan tulleen tasa-arvoisen avioliittolain myötä sama koskee avopareja sukupuolesta riippumatta. Sivuvaikutuksena myös samaa sukupuolta olevat kämppikset saattavat joutua selittämään suhdettaan, jotteivät ole elatusvelvollisia (HS 7.2.2017). KÄYTÄNNÖSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT saavat pian elättää opiske-

Seppo, who is barely as old as the business, keeps watch around the office.

al business handicraft. It’s cool that’s it’s self-made or self-modified.”

importer more in line with our values without the prices rising too much,” Keihäsniemi explained. ACCORDING TO Wilska there has also The future seems bright for the been development towards a more young entrepreneurs. There is a steadily focused way of shopping. Quite often growing demand for their products, people are willing to spend more money customers rarely return clothes and they on things that represent their values and are already planning to expand their have more meaning to them in that way. business. Geier and Keihäsniemi have also “I feel optimistic,” Geier replied when noticed that ethical and ecological factors asked about the future. can weigh a lot for “It’s been better some customers. than what we ” It’ s a b i t e xp e c te d a n d surprising how we’ve learned a WE BOTH FEEL interested people lot. We hope we THAT THIS WILL a re i n t h e s e could both do this things, but they full-time after BE OUR JOB really are and graduation and AFTER FINISHING we try to answer maybe at some SCHOOL. every question point, we could as honestly as e mp l oy o t h e r possible. Usually, people as well.” we also link the Ke i h ä s n i e m i page of our importer and give further thought the same way. contact information so that people can “We are at a critical point right now. find out more if they want to,” Geier said. We have to decide the direction we ”The image people often have is that want to take this company and we ecological products are always more both feel that this will be our job expensive, so it was really nice to find an after finishing school.”

levia puolisoitaan – tai pahimmassa tapauksessa myös muita ruokakuntansa jäseniä, jos vuokrasopimusasiat eivät ole mallillaan. Opiskelevat puolisot taas joutuvat ikävään tilanteeseen: heidän täytyy valita avoliitto tai taloudellinen itsenäisyys. Opiskelijana tilanteet elävät ja tulot vaihtelevat. Muutoksen myötä pariskunnat joutuvat miettimään, kannattaako ylipäätään asua yhdessä, jos se tulee yksin asumista kalliimmaksi. Uskaltaako muuttaa yhteen, jos toinen käy töissä? Onnistuuko raha-asioista sopiminen, vai alkavatko ne hiertää? Ja vaikka molemmat opiskelisivat vielä, kuinka käy, jos toinen valmistuu aiemmin?

MUUTOKSEEN KANNATTAA ainakin ajatuksen tasolla varautua viimeistään heti eikä ensi syksynä. Kortepohjan halvimpiin kämppiin, A–E-talojen miniyksiöihin, ei ylioppilaskylän nettisivujen mukaan tehdä vuokrasopimuksia kuin yhdelle hengelle, joten työsKORTEPOHJAN säkäyvien kavereiden kansHALVIMPIIN sa hankittu valeosoite ei taida KÄMPPIIN maksaa vaivaa. EI TEHDÄ Meillä, kahden enemmän ja vähemmän työssäkäyvän graVUOKRAduntekijän taloudessa, varauSOPIMUKSIA tuminen tarkoittaakin lähinKUIN YHDELLE nä sitä, että nielemme ketuHENGELLE, tuksemme ja yritämme olla JOTEN iloisia siitä, että muutos tulee vasta nyt, kun valmistuminen VALEOSOITE EI on jo lähellä. TAIDA MAKSAA Kuulemani mukaan on tehVAIVAA. ty myös esimerkiksi näin: ”Meillä on kolmio, ja yhdessä huoneessa oli väliaikaisesti vierassänky. Otin Kelalle kuvat siitä ja meidän parisängystä ja selitin, että ollaan kämppiksiä.” Helpoin vaihtoehto lienevät kuitenkin täysin erilliset vuokrasopimukset, jos sellaisille on esimerkiksi kämppisasumisen takia aihetta. Tsemppiä muutossoppaan itse kullekin!

Ilona Pesu

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


Kampus Ilmiöt 8 Ilmiöt

teksti Tuukka Tervonen kuva Ilona Pesu kuvankäsittely Aleksi Tolppi

Pikavipistä tuli kallis luottokortti FLEKSILUOTOT. Vuonna 2013 säädettiin laki, jonka tarkoitus oli suitsia pikavippien huikeita vuosikorkoja. Painomuste oli tuskin ehtinyt kuivua lakikirjaan, kun firmat loivat keinot kiertää lain henkeä. ”EN OIS ikinä uskonut, että sellaisen ottaisin. Pidin kaikkia niihin sortuneita typerinä, mutta epätoivon hetkellä se vaikutti ihan hyvältä idealta”, Aino kertoo. Tampereella asuva Aino kuuluu pikavippien ottajien tyypilliseen ryhmään: alle 30-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joiden menot ja tulot eivät aina kohtaa. Hän haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään. Aino nosti Vivus.fi:ltä kaksi pikavippiä, ensimmäisen vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015. Ensimmäisen, 400 euron suuruisen pikavippinsä hän nosti vuokranmaksua varten. ”Olin tuhlannut vuokrarahani äkkilähtöön Tukholmaan. Toinen oli sitten pienempi, sata euroa, ja nostin sen vain päästäkseni baariin”, Aino kertoo. Aino kertoo olleensa aina varsin huo-

Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2017

leton laskujen suhteen, mutta elämäntilanne pikavippien ottohetkellä oli vielä normaaliakin sekavampi. ”En ottanut bipolaaridiagnoosiani tosissani ja rellestin, rahat paloivat päihteisiin, ja tilailin vaatteita netistä osamaksulla, enkä toki niitäkään laskuja maksanut. Olin siinä vaiheessa aika syrjäytymisvaarassa, joten en ihmettele yhtään enää, miksi niin monilla nuorilla on mennyt luottotiedot.” Hän sai maksettua molemmista pikavipeistä noin puolet. Diilit olivat sinänsä hyviä: maksuaikaa oli kuusi kuukautta, ja velan sai maksaa osamaksulla takaisin. VUONNA 2013 Suomessa säädettiin laki, joka määritti alle 2000 euron luot-

tojen vuosikoroksi maksimissaan viisikymmentä prosenttia plus viitekoron, joka on tällä hetkellä käytännössä nollassa. Lakiin jäänyt porsaanreikä mahdollisti sen, että pikavippifirmat alkoivat myöntää niin kutsuttuja fleksiluottoja. Fleksiluotot ovat firmasta firmaan samanlaisia: asiakkaalle myönnetään yli 2000 euron luotto, joka toimii samalla tavalla kuin luottokortti. Luotolta voi nostaa pienempiä rahasummia, aivan kuin vanhoja pikavippejä, ja firmat voivat jälleen periä massiivisia todellisia vuosikorkoja. Laki myös velvoitti luotonantajat tarkastamaan asiakkaidensa taloudellisen aseman. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa nettilomaketta, johon asia-

kas itse ilmoittaa omat tulonsa ja olemassa olevat lainansa. Kun lainan saa nopeimmillaan parissa minuutissa, on varsin selvää, että kukaan ei selvitä, pitävätkö asiakkaan antamat tiedot itse asiassa lainkaan paikkansa. ESIMERKIKSI VIVUS.FI -sivustolla tarjotaan lainoja 10 eurosta 2010 euroon asti. Lainan todellinen vuosikorko on 446,2 prosenttia. Vivus.fi:n omistaa 4Finance oy, joka pyörittää myös muita pikavippisivustoja, kuten Onnen.fi:tä ja Fleksiluotto.fi:tä. Pikavippifirmat tarjoavat myös ensimmäinen kerta on ilmainen -tarjouksia. Mainosten mukaan ensimmäinen nosto on koroton ja kuluton.


Pakina 9

Porsaanreiät halutaan pois

Pikavippiasiakkaan taloudellisen tilanteen selvittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas ilmoittaa lomakkeella tulonsa ja velkansa.

MYÖS OIKEUSMINISTERIÖSSÄ on herätty fleksiluottojen muodostamaan ongelmaan. Ministeriö julkaisi 20. helmikuuta arviomuistion, jossa käsitellään pikaluottosääntelyn tarkastamistarpeita. Muistiossa esitetään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelundin mukaan, että nyt voimassa oleva alle kahden tuhannen euron luottojen korkokatto laajennettaisiin koskemaan myös suurempia summia. Lisäksi on pohdittu, että suurempien luottojen korkokaton todellinen vuosikorko asetettaisiin alemmaksi kuin pienemmillä luotoilla, mahdollisesti noin 30 prosenttiin. Toteutuessaan arviomuistion esitykset täyttäisivät porsaanreikiä, joita on vuoden 2013 laissa. Aspelundin mukaan lakiin jäi aukkoja, koska markkinat olivat erityyppiset kuin nykyään. Luotot olivat pienempiä ja ongelmat koskivat nimenomaan alle 2000 euron luottoja. ”Korkokatto on aina järeä toimenpide ja se on syytä kohdistaa sinne missä ongelmat ovat suurimpia. Tiedostettiin kyllä, että osa firmoista voi siirtyä suurempiin luottoihin, mutta ajateltiin, että kovemman kilpailun takia korkotaso jäisi alhaiseksi.” Arviomuistiossa todetaan myös, että asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointi ei toteudu toivotulla tavalla. Asiasta huomautettiin jo lain säätämisvaiheessa, mutta valvontaviranomaisten on vaikea puuttua asiaan. ”Viranomainen voi kyllä katsoa, millaisia prosessit ovat, mutta toisaalta henkilön luottokelpoisuus on jossain määrin tulkinnanvarainen asia.”

Nyt puhuu objektiivinen kriitikko

K

ävin konsertissa, jonka ensimmäiset sävelet herättivät yhden simppelin mutta sitäkin kirkkaamman kysymyksen: miksi? Viimeiset sävelet muotoilivat kysymyksen uudelleen: minkä tähden? Hankalaa mitään on sanoa mitäänsanomattomasta, mutta kirjoitin, että preparoidulla pianolla pyrittiin ilmeisesti peittämään etenkin älylliset puutteet, koska niin ilmeisesti pyrittiin tekemään. Kriitikon on oltava objektiivinen ja rehellinen paitsi itselleen, myös ennen kaikkea taiteilijalle.

SEN JÄLKEEN, kun kritiikkini sai valtakunnallisella tasolla huomiota ja hykerrystä, sen kohde uhriutui ja ilmoitti muuttavansa Berliiniin. Siellä eivät kuulemma kriitikot ”hiero paskaa naamaan” kuten täällä ”jääkylmässä kotimaassa”, jossa ”paska syväjäätyy naamaan kiinni niin ettei se lähde millään, vaikka kuinka rapsuttelisi ja sulattelisi”. Mitä tuohon sanoisi? Kyseessä on taiteilijan tyypillinen purkautuminen tilanSIELLÄ EIVÄT teessa, jossa ei ole aikomusKUULEMMA takaan ymmärtää, etten miKRIITIKOT nä häntä arvostellut, vaan ”HIERO PASKAA taidetta, objektiivisesti ja NAAMAAN” asiantuntevasti. Minkä minä mahdan tosiKUTEN TÄÄLLÄ seikoille? Maanpaolla uhkai”JÄÄKYLMÄSSÄ lu on turhan marttyyrimäiKOTIMAASSA”, nen ele, mutta toisaalta terJOSSA ”PASKA ve osa prosessia, jossa taiteiliSYVÄJÄÄTYY ja kamppailee itsensä kanssa tullakseen paremmaksi. NAAMAAN TOISAALTA SAKSAAN pakene-

Jylkkäri testasi asiaa ottamalla pika- kojen yhteenlasketut summat ovat kuivipin ja maksamalla sen heti takaisin, tenkin nousseet. eikä siitä syntynyt lisäkustannuksia. ”Tämä selittyy sillä, että otetaan Ainoa bisneslogiikka tällaisissa lai- kaikki, mitä irti saadaan. Välillä asiaknoissa lienee siis uusien asiakkaiden kaiden velkaluettelot ovat aivan huikehoukuttelu, jotta päästään perimään aa luettavaa, heillä voi olla toistasataa lainaa yhtä aikaa”, Backman kertoo. isompia korkoja. Monessa lainassa on ehtona, että enTavalliselle tallaajalle saattaa vaikuttaa järjenvastaiselta, että yritys tarjo- simmäinen laina on maksettava ennen aa kiskurimaisia lainaehtoja luotoille, kuin voi ottaa toisen. Jos samalla firmalla on monta eri sivustoa käytännösjoista useat joutuvat perintään. Velkaongelmaisille apua tarjoavan sä samoilla lainaehdoilla, ne voivat tarjota samalle henTakuusäätiön takau sj ohtaja n kilölle monta lainaa kerrallaan. Minna BackmaMONET ASIAKKAAT nin mukaan asia ”Hirveän monet asiakkaat kerei kuitenkaan ole KERTOVAT tovat hakevansa niin. HAKEVANSA LAINAA lainaa useammas” Kysy ttä e s s ä USEAMMASTA ta paikasta yhtä firmat kertovat, aikaa, koska eivät että on niin palPAIKASTA YHTÄ AIKAA. jon hyviä maksatiedä, saavatko sijia. Kun korot ja tä. Sitten yllättäen kulut ovat tolkutkaikista saadaan, tomat, niin ajaleikä käytetä pelaan maksajista saadaan kerättyä hyvät ruuttamisoikeuksia eikä mietitä, mitä se voitot, jotka kattavat nämä isot riskit. raha maksaa, kun tulee maksun aika.” Se on vaan niin hyvää bisnestä.” Pikavipit ovat usein viimeinen etap4Finance oy:n maajohtaja Tuomas pi sen jälkeen, kun rahat eivät enää riiLouhela suostui alun perin Jylkkärin täkään. Avioero tai pitkä sairausloma haastatteluun, mutta lakkasi vastaa- syöksevät ottamaan velkaa velanmakmasta saatuaan kysymykset sähköpos- suun kierteenomaisesti. titse. ”Tekisi mieli sanoa, että olisi paljon helpompaa, jos lopetettaisiin pikavipit VUODEN 2013 lakimuutos vähensi yli kokonaan”, Backman sanoo nauraen kahden tuhannen euron luottoja ja ku- kysyttäessä henkilökohtaista näkemystisti ihmisten eri velkojen määrää. Vel- tä pikavipeistä.

KIINNI”.

minen on pakenemista omasta taiteilijuudesta. Siellä perinteinen sanomalehti kulttuurisivuineen on näet niin pahasti kriisissä, että kriitikotkin ovat subjektiivisia taidefaneja, eivät asiantuntijoita. On siis se ja sama, mitä kriitikko siellä kirjoittaa. Sitä ei voi ottaa vakavasti eikä taiteilijan tarvitse vetäytyä itseensä. Moni taiteilija Karita Mattilasta Aki Kaurismäkeen on viettänyt aikaa milloin Lontoossa, milloin viinitilalla Portugalissa, ja pistäytynyt välillä Suomessa vain todistaakseen, ettei kuuluisuus ja taiteilijaelämä eli juoppous tee taiteilijasta huippua. Suomen kaltaisessa viileässä ja pienessä maassa taiteilija joutuu aivan eri tavalla uutta luodessaan alituiseen kysymään itseltään: mitähän kriitikot tästä ajattelevat? Hyvä niin!

MIKSI SITTEN moni teos tajutaan klassikoksi vasta vuosien jälkeen? Tähän voi todeta, että vaikka ammattimainen kritiikki on objektiivista, se joutuu korjaamaan itseään jatkuvasti siinä missä tiedekin. Oliko August Ahlqvist rehellisesti väärässä murjoessaan Seitsemän veljestä? Mahdotonta vastata jälkikäteen, mutta kannattaa muistaa, että Suomenkin kaltaisessa pienessä maassa kriitikoilla on ollut suuri kiusaus korruptoitua, ajaa kavereidensa etua ja lytätä muut. Sama pätee toisinpäin. Maailmasta löytyy rockkriitikoita, jotka tunnustavat pitävänsä Nickelbackyhtyeestä. Se kuulostaa absurdilta, mutta löytyyhän tieteenkin puolelta tutkijoita, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen.

Heikki Heimolainen Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2017


10

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyöt ovat käynnissä. Tehdas käynnistyy suunnitelmien mukaan vielä tämän vuoden aikana.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


11 teksti Sini Lemmetty kuvat Jaana Kangas

METSÄT BIOTALOUDEN HAMPAISSA BIOTALOUS. Äänekoskelle nousevaa biotuotetehdasta pidetään tärkeänä suunnannäyttäjänä Suomen biotaloudelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että biotaloudessa on vielä toistaiseksi kyse samasta vanhasta sellusta – metsäluonnon kustannuksella.

M

INEN RA KA IK IP

ALE SUOMEN VALTIO haluaa siis laittaa bioKSA NT ER talouden tallan pohjaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Yksi keskeinen toimija tässä on Äänekoskelle parhaillaan nouseva biotuotetehdas, joka on Metsä Group -konserniin kuuluvan Metsä Fibren silmäterä. Tehtaan investointisuunnitelma julkistettiin huhtikuussa 2014. Toukokuussa alkoi tehtaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja ympäristöluvan hankinta. Samassa kuussa julkistettiin myös Suomen biotalousstrategia. Ikään kuin strategian periaatteita noudattaen tehtaan YVA-menettelyä ”sujuvoitettiin” pilottiluonteisesti. Koko YVA-menettely oli ohi alle puolessa vuodessa. Yleensä menettelyyn menee 12–15 kuukautta, lyhimmillään 7–9 kuukautta. Alusta lähtien poliitikot ja tehtaan edustajat hehkuttivat mediassa, kuinka paljon tehdas kasvattaa kansantaloutta (yli 0,5 miljardia vuodessa) ja tuo uusia työpaikkoja (yli 2 500 koko arvoketjussa). Kehittyvät taloudet erityisesti Aasiassa nostavat esimerkiksi vessa- ja talouspape-

rien kysyntää. Kasvava globaali verkkokauppa lisää pakkausmateriaalien markkinoita. Kaikkea tätä varten tarvitaan sellua – sitä samaa raaka-ainetta, josta vielä vuosikymmen sitten puhuttiin menneiden aikojen ilmentymänä. Äänekosken uuden tehtaan puolustajat ovat korostaneet, ettei tehdas tuota pelkästään sellua vaan myös korkeamman jalostusarvon biotuotteita, jotka edistävät sekä kansantaloutta että kiertotaloutta. ”Alusta lähtien kantavana ajatuksena ALE KSA on ollut se, että kaikki tehtaalle tuNT ER leva puu pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja mahdollisimman korkealla jalostusarvolla”, painottaa Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio. Merikallio luettelee tehtaan mahdollisuuksia, kuten hajukaasujen jalostamisen rikkihapoksi sekä biokaasun valmistamisen selluntuotannosta syntyvistä lietteistä. Lisäksi hän muistuttaa, että tehtaasta tulee hiilivapaa ja 240-prosenttisesti omavarainen sähkön suhteen. Myös Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Riikka Joukio alleviivaa Äänekosken tehtaan suunnittelun periaatteita: resurssiviisautta ja kiertotaloutta. ”Tavoitteena on hyödyntää teolliset sivuvirrat sataprosenttisesti ja olla siten mukana kiertotaloudessa. Esimerkiksi sellusta valmistettuja tuotteita kierrätetään tehokkaasti Euroopassa. Sen sijaan puun polttaminen on kertakäyttöistä, eikä pohjoisen puun hyviä ominaisuuksia saada hyödynnettyä parhaalla tavalla.”

INEN RA KA IK IP

assiivinen. Se tulee ensimmäisenä mieleen, kun katselee Äänekosken vanhan sellutehtaan viereen nousevaa biotuotetehdasta. Tehtaan piipulla on korkeutta 120 metriä. Se on noin kaksi ja puoli kertaa korkeampi kuin Horisontti-tornitalo Jyväskylän Lutakossa. Kohtalaisen massiivisia tulevat olemaan myös hakkuut Suomen metsissä sen jälkeen, kun Äänekosken uuden tehtaan toiminta pyörähtää tosissaan käyntiin tämän vuoden loppupuolella – valtakunnallisten biotaloustavoitteiden etulinjassa. Luonnonsuojelijat ja ekologian tutkijat ovat esittäneet huolensa biotalousbuumin vaatimista puunhakkuista. Miksi he ovat tilanteesta niin huolissaan? Ja tulisiko meidän muidenkin olla? Metsien lisäkäyttöä ajaa eteenpäin Suomen biotalousstrategia vuodelta 2014. Sen laatimiseen osallistuivat ministeriöt, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Sitra. Strategiassa todetaan, että luonnonvaroja käytetään liikaa, ilmasto on lämpenemässä päästöjen vuoksi ja ekosysteemit – joista me ihmisetkin olemme riippuvaisia – uhkaavat heikentyä. Siksi tarvitsemme biotaloutta eli uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä sekä jätevirtojen tehokkaampaa kierrättämistä. Strategian mukaan Suomi pyrkii vastaamaan ekologisiin haasteisiin hyödyntämällä ”runsaita metsävaroja”. Samalla kohennetaan vientiä ja luodaan paljon kaivattuja työpaikkoja. Strategiassa tähdennetään, että on tärkeää ”saada nopeasti aikaan” uutta biotaloustoimintaa. Siksi ”on varmistettava, että EU:n lainsäädännöllä tai muilla kansainvälisillä päätöksillä ei estetä, vaan edistetään biomassojemme käyttöä”.

LUONTOIHMISET EIVÄT näe tehdasta yhtä myönteisessä valossa. Jyväskylän yliopiston ekologian professori Mikko Mönkkönen avaa kokonaiskuvaa tuomalla esiin ekologisia haasteita, jotka voivat jäädä sellutehtaiden YVA-menettelyn ulkopuolelle. Hän havainnollistaa asiaa Kuopioon suunnitteilla olevan sellutehtaan, Finnpulpin, YVA:n kautta, josta hän antoi lausunnon joensuulaisten kollegoidensa kanssa. ”Ensinkään Finnpulpin YVA-selostuksessa ei esitetä arvioita siitä, mitkä ovat puunhankinnan vaikutukset metsien monimuotoisuuteen, kuten ikärakenteeseen ja metsiensuojeluverkostoon. Toiseksi selostuksessa ei arvioida, mitkä ovat hankkeen vaikutukset metsien hiilensidontaan eli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen verrattuna tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. Veikkaan, että Äänekosken tehtaan YVA:ssa on tehty samoin.” Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Matti Aalto vahvistaa Mönkkösen veikkauksen. Aalto antoi piirin toiminnanjohtajan Juhani Paavolan kanssa lausunnon tehtaan YVAohjelmasta kesäkuussa 2014. He eivät varsinaisesti kritisoineet itse ohjelman sisältöjä vaan toivat esille asioita, jotka jäivät ohjelman ulko-

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


12

Äänekosken uusi biotuotetehdas on massiivinen laitos.

puolelle: metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemisen sekä hakkuista vapautuvat päästöt. Aallon mukaan puunkäytön kokonaisvaltainen suunnittelu vaikuttaa jääneen sivuun biotalousbuumissa. ”Hakkuumäärät pitäisi laskea tarkasti: miten ja minkä verran puuta pystytään hyödyntämään. Ei sillä lailla, että kilpailevat firmat suunnittelevat ja rakentelevat tehtaita sinne tänne ja toivovat, että kaikille riittää puuta.” Myös Mönkkönen tähdentää tarvetta kokonaisvaltaiselle metsien käytön suunnittelulle. ”Nythän puu otetaan irti sieltä, missä sitä on saatavilla. Hakkuita ei suunnitella yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta järkevästi. Tällaiseen suunnitteluun olisi kuitenkin olemassa työkalut, joiden avulla tarvittava määrä puuta voidaan korjata minimoiden ympäristölle aiheutuvat haitat.” KESTÄVÄN KEHITYKSEN johtajan Riikka Joukion mukaan Metsä Group pyrkii varmistamaan metsien monimuotoisuuden pääsääntöisesti sertifiointijärjestelmien – PEFC:n ja FSC:n – kautta. Metsäsertifioinnissa ulkopuolinen taho tarkastelee esimerkiksi puun alkuperää ja hakkuiden vesistövaikutuksia. Vaikka Metsä Group tekee jonkin verran yhteistyötä ekologian tutkijoiden kanssa tiettyjen metsäkohteiden osalta, Joukio toteaa, että tuo yhteistyö on ollut rajallista yrityksen arkitoiminnassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomen metsät ovat kasvaneet hyvin. Myös projektijohtaja Merikallio tuo esille, että metsissä on tällä hetkellä runsaasti käyttämätöntä puuta. Samaa sanoo Suomen biotalousstrategia. Väite pitää osittain paikkansa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen puusto on kasvanut 1970-luvulta saakka yli 40 prosenttia. Vuoden 2015 aikana puusto kasvoi noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Luken määrittelemä raja kestävälle puunkäytölle metsätaloudessa menee tällä hetkellä noin 80 miljoonassa kuutiossa per vuosi. Vuonna 2015 metsäteollisuus käytti kotimaista puuta noin 56 miljoonaa kuutiota Luken tilastojen mukaan. Kun lasketaan yhteen Äänekosken uuden tehtaan, suunnitteilla olevan Kuopion Finnpulptehtaan sekä Juha Sipilän hallituksen biotalouden nimissä suunnittelemat lisäykset puunkäyttöön, hakkuumäärät nousevat noin 80 miljoonaan kuutioon vuodessa valtioneuvoston helmikuun 2017 raportin mukaan. Toisin sanoen kolkuteltaisiin puiden kestävän hakkuukäytön nykyistä ylärajaa. On mahdollista, ettei lisähakkuita toteuteta suunnitelmien mukaisesti. Oletetaan, että vain uusi biotuotetehdas toteutuu Äänekoskella ja hakkuita lisätään neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa. Se ei ole vielä paljon, eihän? Vaikka metsät ovat määrällisesti kasvaneet, ne ovat yksipuolistuneet ja nuortuneet merkittävästi 1950-luvulta lähtien, kun on harjoitettu intensiivistä metsätaloutta ja suosittu tiettyjä puulajeja. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin (2010) mukaan metsissä elää eniten uhanalaisia eliölajeja, kaikkiaan yli 800 – enemmän kuin aikoinaan rankasti kuivatuilla soilla. Suomen metsät ovat siis valmiiksi haavoittuvaisessa tilassa. Kun hakkuita lisätään esimerkiksi vain kymmenyksellä, metsien monimuotoisuus on koetuksella.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017

Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio haluaa nostaa puun jalostusastetta.

SUOMEN METSÄTEOLLISUUS 2015 zzInvestoinnit 974 miljoonaa euroa zzViennin arvo 11,6 miljardia euroa (21 % Suomen viennistä) zzTyöllisti noin 42 000 henkilöä zzKäytti raakapuuta 64,6 miljoonaa kuutiota: kotimaista 56,1 miljoonaa ja ulkomaista 8,5 miljoonaa zzTuotti sellua 7,1 miljoonaa tonnia

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS zzKäynnistyy syksyllä 2017 zzMetsäteollisuushistorian suurin investointi: 1,2 miljardia euroa zzLisää vientiä 0,5 miljardilla vuodessa (arvio) zzTyöllistää noin 2 500 henkilöä koko arvoketjussa (vanha tehdas: noin 1 000) zzKäyttää raakapuuta noin. 6,4 miljoonaa kuutiota vuodessa (vanha tehdas: 2,4 miljoonaa) zzTuottaa sellua noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa (vanha tehdas: 0,5 miljoonaa)

MUTTA MITÄ väliä metsäluonnon monimuotoisuuden heikentymisellä on rivikansalaisille? Professori Mönkkönen nostaa esimerkiksi niinkin kotoisan asian kuin mustikan. Jos metsien käyttöaste halutaan nostaa nykyisestä 70 prosentista 100 prosenttiin ilman mittavaa suunnittelua, mustikkasadot tulevat pienenemään. Luonnonsuojeluliiton Aalto huomauttaa, että monille tutut lintulajit, kuten jo uhanalaistuneet hömö- ja töyhtötiaiset, voivat selvästi harvinaistua lisähakkuiden myötä. Metsät siis hiljenevät edelleen. Suomen metsien monimuotoisuusongelmien rinnalla on globaali ilmaston lämpeneminen, jonka suomalaisetkin ovat jo osittain kokeneet leudompina talvina. Ilmastonmuutoksen yhtenä hidastajana ovat metsät, jotka sitovat ihmisten toiminnasta aiheutuvaa ylimääräistä hiilidioksidia. Valtioneuvoston raportin (2017) mukaan Suomen metsät tulevat sitomaan puolet vähemmän hiilidioksidia kuin nykyään, mikäli hakkuut nostetaan kestävän käytön ylärajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen panos ilmastonmuutoksen ehkäisyyn voi jäädä nollatasolle vuoteen 2030 saakka, kun otetaan huomioon myös Suomen tuottamat päästöt. Metsä Groupin Joukion mielestä raportin tulokset ovat jossain määrin virheellisiä ja myös epäreiluja Suomea kohtaan. ”Jos ilmastotavoitteet sidotaan varsin lyhyeen vertailuaikaan, suomalaisten pitäisi luopua mahdollisuudestaan kehittää biotaloutta. Tällöin menetetään myös mahdollisuuksia korvata biotalouden tuotteilla fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Toki hiilinielu pienenee, kun metsiä hakataan, mutta toisaalta hiilinielu on kasvanut valtavasti vuosikymmeniä ja kasvaa tulevaisuudessakin. Eli lisähakkuiden myötä metsien hiilivarastot pienenevät vain hetkellisesti.” MÖNKKÖNEN KUITENKIN muistuttaa hakkuiden lyhytnäköisyydestä ilmaston kannalta. ”Tutkimuksissa on arvioitu, että kun vie yhden kilon hiiltä metsästä jalostettavaksi, nykyisillä käyttötavoilla puolet siitä on alle viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä. Jos sellua käytetään vessa- ja kuitupaperiin, niihin varastoitunut hiili vapautuu hyvin nopeasti. Juuri tällaista toimintaa ollaan nyt pääsääntöisesti suunnittelemassa Suomeen.” Samoin kuin projektijohtaja Merikallio, myös Mönkkönen peräänkuuluttaa puunkäytön jalostusasteen roimaa nostoa. Hän enemmänkin toivoo kuin uskoo, että lähivuosina nähdään yhteiskuntaa mullistavia keksintöjä puusta. Sitä ennen hän panostaisi puunkorjuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja esimerkiksi puurakentamiseen, jossa hiili pysyy vuosikymmeniä pois ilmakehästä. Korkean jalostusarvon puutuotteet tulevat kattamaan noin 20–30 prosenttia Äänekosken biotuotetehtaan liiketoiminnasta. Projektijohtaja Merikallio puhuu nopeaan tahtiin mahdollisista innovaatioista: puusta voidaan tehdä tekstiilikuituja, tällä hetkellä energiana hyödynnetystä ligniinistä voidaan jalostaa korvaajia maaöljypohjaisille tuotteille... Hän ei kuitenkaan pysty lupaamaan, milloin näitä uusia innovaatioita alkaa tulla markkinoille. Ehkä 2020-luvulla. Ennen innovaatioita hyödynnetään siis paljolti sellua perinteiseen tyyliin esimerkiksi vessapaperina ja kartonkina. Tätä luontoihmisten on vaikea niellä. ”Kuten kollegani, professori Janne Kotiaho on kärjistänyt: mitä järkeä on jauhaa hitaasti kasvavaa suomalaista puuta kiinalaisten vessapaperiksi”, Mönkkönen toteaa lakonisesti.


13

Menot

”KAIKKI SURUT VOIDAAN KANTAA, JOS NE OVAT OSA TARINAA.” Summaus ihmisen osasta näytelmässä Päällystakki, ensi-ilta Huoneteatterissa 10. maaliskuuta.

Teehen tuoretta inkivääriä ja sitruunaa, leivän päälle tahinia, banaania ja hunajaa. Näillä pysyy kunnossa! tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com PETRI VILÉN

OONA AHOKAS

ILOKIVEN ELOKUVAT TERO UUTTANA ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NÄYTÖKSIÄ

Moonlight

10.3. MUSTA KYNNYS PSYKEDEELINEN hc-proge-äärimetallibändi FM2000 Pieksämäeltä on musiikillisesti ja muutenkin sen verran kummallinen keitos, että oksat pois, mutta pistää tanssit pystyyn samalla raivolla kuin System Of A Down ja Eläkeläiset yhteensä. Ultra-esityksessä liike, valot ja musiikki kertovat tarinaa. HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

9.–10.3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI

”Kuinka paljon pystyy kertomaan ilman sanoja?”

8.8. VAKIOPAINE AD ASTRA -teatterin esityskauden aloittaa jyväskyläläisen Erika Hastin käsikirjoittama ja ohjaama kantaesitys Valkoinen kani. Näytelmä on sopimatonta leikkiä mielenterveydellä ja mielen sairaudella. Valkoinen kani on absurdi persoonallisuuspeli, jossa tavoitteena on riisua potilaalta turhat sivupersoonat ja jättää jäljelle se oikea ihminen. Kuka lopulta voittaa? Ihminen? Mielenterveys? Lääketeollisuus? Peli alkakoon.

JYVÄSKYLÄN kaupunginteatterilla nähdään mielenkiintoinen kantaesitys. Jyväskyläläisen esittävän taiteen ryhmän Company Uuden Maailman Ultrassa yhdistyvät baletti, nykytanssi ja kilpavoimistelu, cyr- ja lattia-akrobatia sekä menevä, meditatiivinen ja raaka musiikki. Liikkeen ja musiikin ohella valot ja visuaalisuus kannattelevat ”mystistä, outoa, kaunista, viettelevää, rujoa ja avaraa teosta, jota absurdi tyyli ja musta huumori raamittavat”. ”Tuloksena on sanaton mielenmaisema, jossa maailman alun ja lopun välissä tapahtuu muun muassa muotinäytös ja eläinnäyttely”, kuvaa esityksen ohjaaja, CUM:n perustaja ja taiteellinen johtaja Seija Hakkarainen.

Vuodesta 2014 valmisteltu projekti on ollut pitkä ja monivaiheinen. Teos on elänyt nimeä ja ilmaisun tapaa myöten. Tuotannon ja esityksen muoto alkoi vakiintua 2015, kun kiertäväksi suunnitellulle esitykselle saatiin rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmasta. ”Samalla varmistui suomalais-venäläinen yhteistuotanto meidän ja Komin tasavallan akateemisen draamateatterin kanssa.” Ultra on suunnattu kaikille yli 12-vuotiaille. ”Moni perinteisemmän teatteri-ilmaisun ystävä on yllättynyt, kuinka paljon pystyy kertomaan ilman sanoja.”

10.3. POPPARI

21.–25.3. JYVÄSKYLÄ

EDU KETTUNEN on suomalaisten lauluntekijöiden aatelia. Jos joku ei usko, niin kuunnelkaa vaikka Rodeo tai Wilma ja unohtakaa Lentäjän poika. Tuoreinkin albumi Autioilla rannoilla (2016) on ehdolla Teosto-palkinnon saajaksi. Popparissa vanha konkari esiintyy yhdessä nuoremman polven lauluntekijöiden Tommi Kaleniuksen, Ninni Poijärven ja Mika Kuokkasen kanssa. Luvassa akustista roots-meininkiä, omia ja vieraita.

JYVÄSKYLÄN 180-vuotissyntymäpäiviä vietetään hyväntuulisena kaupunkijuhlana tiistaista lauantaihin eri puolilla kaupunkia. Eri kohderyhmille suunnattuja monipuolisia tapahtumia, ohjelmaa ja markkinahumua on luvassa ympäri kaupunkia. Suomi 100 -juhlavuosi tuo myös oman säväyksensä juhlaviikkoon. Osaan tapahtumista on liput, osaan vapaa pääsy. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan netistä osoitteesta jyvaskyla.fi/paivat.

18.3. LUTAKKO SE-YHTYE TUNNETAAN 1970–80-lukujen punk-maailman kummajaisena. Nämä ”hämypunkkarit” edustivat uuden punkrockin aaltoa rikkoen kolmen soinnun rämpytyksen traditiota. Yhtye jäi tauolle 1985. Nyt keulahahmo Yari on ryhdistänyt rivinsä muutamaa keikkaa varten kootulla kokoonpanolla, jossa punkveteraanin taustalla soittaa yksi Jyväskylän tämän hetken kuumimmista bändeistä, Litku Klemetti & Tuntematon Numero.

BARRY JENKINS | USA 2016 | 111 MIN MA 6.3. KLO 20.30 Barry Jenkins saapui rytinällä parrasvaloihin vieden täysin ansaitusti parhaan elokuvan Oscar-pystin Moonlightilla suoraan La La Landin edestä. Elokuva on kolmeen osaan jaettu kasvutarina Miamin ghetoissa asuvasta pojasta, jonka elämää seurataan lapsuuden, teini-iän ja aikuisuuden käännekohdissa. Leffa kertoo paljon asioita olemalla kertomatta niistä. Katsojan vastuulle jää täydentää päähahmon tarinaa niiltä osin, mitä ei ruudulla näytetä. Moonlight onnistuu tyylikkäällä kuvakerronnallaan ja hienovaraisuudellaan olemaan virkistävä tarina sellaisesta Amerikasta, jota ei ole liikaa valtavirtaelokuvissa käsitelty. Arvosana: 4/5

The Big Lebowski

ETHAN & JOEL COEN | USA 1998 | 117MIN TI 7.3. KLO 20.30 The Big Lebowski on elokuva, jota moni rakastaa tai vähintään pitää siitä varsin paljon. Coenin veljesten elokuva kertoo “The Dude” -nimellä kulkevasta kaverista (Jeff Bridges), jota erehdytään luulemaan samaa sukunimeä kantavaksi miljonääriksi. Mattokin pilataan ja hyvitystä on haettava. The Big Lebowski on täynnä absurdeja kohtauksia ja jopa Coeneiden tasolla erikoista huumoria. Soppaa täydentävät mahtavat sivuhahmot, kuten John Goodmanin esittämä Vietnam-veteraani Walter sekä Steve Buscemin esittämä sivulliseksi usein jäävä Donny. Jos et ole vielä nähnyt tätä hieman outoa mestariteosta, suosittelen lämpimästi. Arvosana: 5/5

OHJELMISTOSSA MYÖS 6.3. klo 18.00 Tom of Finland 7.3. klo 18.00 Valmistujaiset (Arvosana 4/5) 13.3. klo 18.00 Swiss Army Man 13.3. klo 20.30 Mies, joka rakasti järjestystä 14.3. klo 18.00 Matka merelle 21.3. klo 20.30 Ajolähtö

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


NICE ICT

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi Ruusupuistossa ke 8.3. klo 15 - 17 (Alvar Aallon katu 9, Jyväskylän yliopisto)

LA s ohwiL UU: TAPAhT

Tiedätkö, mihin kaikkii tehtäviin IT-alalla voi työllistyä? Tule jututtamaan opiskelijoita ja alalla työskenteleviä naisia! Koulutusteknologian osastolla pääset kokeilemaan mm. virtuaalitodellisuutta, ohjelmointia ja robotiikkaa.

VAiN VoiM AssA oLEVALLA

oPisK ELiJA KoRT iLLA! MYÖs MUiTA oPis KELiJ ATAR JoUKsiA!

sohwi’ s sTUDENT BURGERs!

17.3. ÄssiÄ hATUsTA – iMPRoVisAATio 18.3. MAssiVE fERGUssoNs – oLD sChooL RoCK ‘N’ RoLL NiGhT

beef, chicken & vegan 9,90€ kpl

Kognitiotieteen aistinäyttelyssä voit määritellä värejä kosketuksen ja hajuaistin perusteella. Opiskelupaikkaa miettivä tai alan vaihtoa harkitseva - tule tutustumaan!

24.3. ÄLYLÄN EhToo 25.3. KEhY– TEATTERiKAUDEN AVAJAisKLUBi

hUoM!

PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA! Va as an kat u 2 1 JY VÄsK Y L Ä

Paikalla on myös opintoneuvojia, joilta saat apua eri opiskeluvaihtoehtoihin ja hakuun liittyen.

w w w.s ohwi.fi

Tervetuloa Jyväskylän taidemuseon avoimiin avajaisiin to 9.3. klo 18–20

Kitaraduo Joonas Widenius & Petri Kumela esiintyy klo 18.15

Osallistumalla voit voittaa 1kk kesätyön tai lisää älyä elämääsi (max 500e)!

JUHO KARJALAINEN taidegraafikko 10.3.–21.5.

Lisätietoja: www.jyu.fi/it/uutiset/tiedekunta/niceict www.facebook.com/events/1237402019714303/

HAUTAMÄKI – HAVIA – SOMERVUORI alagalleria 10.3.–21.5.

Tervetuloa!

#itkaikkialla100tarinaa

Juho Karjalainen, Vieras, 2017, kuva Martti Kapanen

Jyväskylän taidemuseon Holvi Kauppakatu 23, ti-su 11–18 vapaa pääsy perjantaisin, aina avajaisiin, alagalleriaan ja kuvataiteen, museoaineitten sekä OKL:n opiskelijoille opiskelijalippu 3 €

Kuvassa kyberturvallisuustutkija Viivi (vas.) ja UX Designer Eija (oik.)

Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön.

NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö.

Ota rohkeasti yhteyttä! Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega.fi

jyu.fi/it | @ittiedekunta facebook.com/jyu.it | it-studyaffairs@jyu.fi Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.fi

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


Viihde 15 KYSYN VAAN JYLKKÄRI KYSYY OPISKELIJOIDEN MIELTÄ KUTKUTTAVIA KYSYMYKSIÄ.

AVOIMEN TIEDON KESKUS zzJyväskylän yliopiston kirjasto tottelee tätä nykyä nimeä Avoimen tiedon keskus / Kirjasto. zzTaustalla on 1.1.2017 voimaan tullut hallinnollinen muutos, jonka myötä Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyivät. zzAvoimen tiedon keskuksen tehtävänä on ”edistää avointa tiedettä Jyväskylän yliopistossa”. zzKeskus vastaa tiedonhankinnan opetuksesta, hoitaa tieteellistä julkaisutoimintaa ja tallentaa yliopistossa tehdyt tutkimukset. zzLisäksi se tutkii, säilyttää ja esittelee yliopistoon, kulttuurihistoriaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvää aineistoa. zzAvoimen tiedon keskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta osc.jyu.fi. Ne avataan kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana.

Kirjastonhoitaja Annikki Järvinen yliopiston pääkirjastossa Ilmaista luettavaa -hyllyn äärellä.

teksti ja kuva Ilona Pesu

VÄÄRÄT KIRJAT OVAT HARVASSA KAMPUS. Jos palauttaa kirjastoon vahingossa oman kirjansa, se saattaa ennen pitkää päätyä Ilmaista luettavaa -hyllyyn. Palautusautomaatti on vähentänyt palautuksia väärään paikkaan. MONELLA OPISKELIJALLA on kotona kokoelma omia ja eri kirjastoista lainattuja kirjoja. Palautetaanko yliopiston kirjastoon paljon kirjoja, joita ei ole lainattu sieltä? Mitä niille tapahtuu? Kirjastonhoitaja Annikki Järvinen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta vastaa: ”Meille tulee erittäin vähän kirjoja, jotka eivät kuuluisi tänne, ehkä kirja tai korkeintaan pari kuukaudessa.

Se johtuu palautusautomaatista, joka ei ota vastaan muita kirjoja. Automaatti on ollut käytössä vuodesta 2011. Sitä ennen muiden kirjastojen kirjoja tuli enemmän. Nykyään niitä voi tulla palautuslaatikkoon, jos kirjasto on kiinni. Jos meille palautetaan Jyväskylän kaupunginkirjaston tai ammattikorkeakoulun kirjaston kirja, kirja otetaan sivuun ja ilmoitetaan kirjastoon sen tie-

dot. Kirjasto, josta kirja on lainattu, ilmoittaa asiakkaalle, että kirja on palautettu väärään paikkaan. Sen jälkeen asiakas voi hakea kirjan ja palauttaa sen oikeaan kirjastoon. Jos kirja on lainattu jostain muualta, odotetaan, että asiakas huomaa asian. Jos kirjan perään ei kysellä, se postitetaan ennen pitkää oikeaan kirjastoon. Silloin tällöin asiakkaat palauttavat omia kirjojaan. Ne päätyvät löytötava-

roihin. Jos kirja jää noutamatta, se laitetaan Ilmaista luettavaa -hyllyyn. Löytötavaraa, esimerkiksi penaaleita, vihkoja ja kännyköitä, meille kertyy reippaasti. Joskus on jäänyt myös urheiluvälineitä, kuten luistimia tai kasseja, joissa on uimapuku ja pyyhe.” Mitä olet aina kampuksella pohtinut? Vinkkaa Jylkkärille somessa tai toimittaja@jylkkari.fi!

PASKA KOTISEUTU ERI PAIKKAKUNNILTA TULEVAT OPISKELIJAT HAUKKUVAT KOTIKUNTANSA OMALLA MURTEELLAAN.

Niin ku Jyväääskylästä, mut vähä alapuolelta KU SANOO olevansa Toivakasta kotosin, ei se junnuille sano juuri mitään. Ite useimmiten sanon olevani vaan Jyväskylästä, ni säästyy vaiva. Sinne kaikki kuitenkin lähtee peruskoulun jälkeen. Takasin tulevat harvat, ja silloinkin vasta parin mukulan ja puolison kanssa etsimään täydellistä omakotitaloelämää. Jyväskylän Kauniaisena ne tätä nykyään yrittää markkinoida. No jaa. Ikäihmiset osaakin sit Toivakasta sanoa yhden asian: sehän on se Korisevan Arjan kotikunta! No joo, kyllähän täällä kaikki Arjan jotenkuten tuntee. Se on se meidän ainoo kunnon julkkis, Toivakan oma tangokuningatar. Jos kesämarkkinoilla valittava Vakkahenkilö-tittelin vois voittaa useemmin ku kerran, Arja veis sen joka vuos. Jos muita julkkiksii pitäs nimetä, ni porukka osaa heittää vaan Pellervo Lukumiehen. Eikä sekään ny mikään julkkis oo, kuhan maalas meidän kirkon kattomaalauk-

set. Sieltä löytyy aika psykedeelistä kamaa hippi-Jeesuksesta lähtien. Toivakkalaiset rakastaa tarinaa siitä, miten Pellervo kielloista huolimatta kiipeili öisin kirkontornin kautta maalaamaan teoksensa loppuun. Mut ohan ne ny aika päheet, oli ainakin tekemistä niitä tuijotellessa joulukirkossa. MUUTOIN TOIVAKASSA eletään aika seesteistä maalaiselämää. Seurakunta ja joku 4H-kerho joskus jotain järkkäilee, mut aika pienessä isommat häppeningit on. Joskus ne yritti jotain omakotitalomessuja järkätä, mut eihän niistä mitään tullu, kun ei kiinnostuneita rakentajia löytyny. Leenan baarikin suljettiin pari vuotta sitten. Tosin nyt joku uus rafla on avautumassa K-marketin viereen, ja sitäkös tykätään kylillä hehkuttaa.

KYLLÄHÄN Toivakassakin kerran 20 vuodessa tapahtuu. 2001 Toivakan Osuuspankki ryöstettiin. Kerrankin nähtiin kunnon äktiöniä, kun Upin grillin Upi lähti ajamaan pankkiryöstäjiä takaa autollaan. Eihän se niitä kiinni saanu, ja tuli sakkojakin liian hyvästä kansalaisuudesta. Upi sai kuitenkin sankarin maineen kylällä. Huhujen mukaan sillä on grillillä haulikko tiskin takana. Toivakan oma seriffi. Topias Peltonen Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


16 Kulttuuri

Aapo Niininen (vas.) ja Kimmo Numminen esiintyivät Kalevauva.fi-duona ensimmäistä kertaa viime kesänä. Toinen keikka Kaustisilla piti siirtää ulkolavalle, jotta kaikki halukkaat pääsivät kuuntelemaan uutta nettikansanmusiikkia.

teksti ja kuvat Laura Kuivalahti

DIGIAJAN LÖNNROTIT MUSIIKKI. Nettikansanmusiikkia tekevä Kalevauva.fi-yhtye julkaisee pian esikoislevynsä, jonka sanoitukset on kerätty Vauva.fi-foorumilta.

V

älillä eteen osuu kysymyksiä, joita ei yksinkertaisesti kehtaa kysyä lähipiiriltä. Eihän sitä nyt naapurilta tohdi tiedustella, pitääkö synnytyksessä olla alapää paljaana tai että mitä pitäisi ajatella, jos mies kertoo telakoituneensa saunaillassa. Onneksi aivan jokaiseen kysymykseen saa vastauksen Vauva.fisivulta. Keskustelufoorumeilta jos mistä löytyvät kansan syvien rivien ongelmat ja ajatukset. Siellä ei itsesensuuri kuki, vaan anonyymiyden turvalla voi kysyä mitä vain parisuhteeseen, seksiin tai vaikkapa kuorsaavaan kissaan liittyen. Tuhansissa keskusteluissa nousevat esiin legendat, vertaistuki ja tarinat, jollaisia ennen nettiaikaa keräsi Elias Lönnrot. NYKYAJAN VERSIO kalevalaisesta perinteestä on kalevauvalainen kansanlaulu. Runonkeruumatkoille keskustelufoorumin syövereihin antautuivat viime keväänä Kimmo Numminen ja Aapo Niininen. Vauva-foorumin kommenteista suoraan poimitut sanoitukset kansanmusiikkihenkeen sävellettynä nostavat esille verkkokeskustelujen luonteen. Mitä kummallisimpaankin keskustelunaloitukseen saattaa tulla nopeasti satoja vastauksia. ”Olen yrittänyt kertoa isovanhemmilleni tätä juttua, mutta se on vähän vaikeaa, kun he eivät käytä ollenkaan internetiä. Olen selittänyt, että tämä on kuin laulaisimme yleisönosastokirjoituksia Hesarista”, Jyväskylän yliopistosta viime keväänä musiikinopettajaksi valmistunut Numminen sanoo.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017

KALEVAUVA.FI zzPerustettiin maaliskuussa 2016. zzSanoitukset poimitaan Vauva.fi-sivun keskustelufoorumilta. Sivuston omistava Sanoma Media Finland on antanut luvan viestien käyttöön. zzPuolet sanoitusten tekijänoikeuskorvauksista lahjoitetaan Ensi- ja turvakotien liitolle. zzTäytyykö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana -kappaleella on YouTubessa liki 139 000 näyttökertaa.

KALEVAUVA.FI PERUSTETTIIN vuosi sitten maaliskuussa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia varten. Ihan puhdasta suomalaista kansanmusiikkigenreä duo ei edusta, vaan vaikutteita on runsaasti popista, rockista ja yhdysvaltalaisesta folk-perinteestä. ”Mietimme, voivatko kansanmusiikkipiirit pahastua, etenkin kun rienaamme Kalevalan nimeäkin. Onneksi kaikki ovat olleet vastaanottavaisia, uudistaminen kuuluu kansanmusiikkiinkin”, Numminen sanoo. Erityisen hyvin nettikansanmusiikki näyttää uppoavan nuoriin kuulijoihin, joille verkko on arkipäivää, mutta kansanmusiikki ei välttämättä niin tuttua. Humoristinen ote auttaa kappaleiden leviämiseen sosiaalisessa mediassa. ”Selvästi alapääasiat koskettavat kansaa, koska ne ovat suosituimmat biisit meillä”, Numminen naurahtaa. Kansanmusiikilla ja rivouksilla on toki pitkä yhteinen taival jo ennen kalevauvalaista kansanlaulua. ”Kaustisella pelimannituvassa ihmiset saattavat istua kuin kirkonpenkeissä, ja viisikymppinen nainen harmonin takana laulaa sellaisia, että minulla alkavat korvat punottaa, vaikka olenkin Kalevauvasta”, Numminen kuvailee. EI OLE TIETENKÄÄN ensimmäinen kerta, kun muusikot naaraavat laulujen sanoituksia eriskummallisista paikoista. M. A. Numminen lauloi lakitekstiä, ja myöhemmin sanoituksiksi on nostettu twiittejä


Pika-arviot 17 Salonkikelpoista homopornoa

Konkarin kompuroiva paluu

DOME KARUKOSKI: TOM OF FINLAND Homoeroottisen taiteen mestari Tom of Finland eli Touko Aaltonen on vihdoin saanut oman elämäkertaelokuvansa. Touko Aaltonen teki pornokuviaan aikana, jolloin homous oli Suomessa pahimmillaan rikos ja parhaimmillaan sairaus. Eipä varmaan Touko silloin arvannut, että hänen kuvastonsa koristaisi joskus kotirouvien tyynyliinoja ja postimerkkejä. Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on sliipattu suurmieselokuva jatkosotineen kaikkineen. Juoni ja ohjaus eivät onnistu tekemään kunniaa Tom of Finlandin roisille taiteelle saati suomalaisen homokulttuurin historialle. Sen sijaan Laaksosen elämästä on väännetty väkisin kliseemuottiin sopiva nyyhkytarina. Näyttelijät, etenkin itse Laaksosta näyttelevä Pekka Strang, tekevät erinomaista työtä, mutta se ei pelasta yllätyksetöntä elokuvaa. Laura Kangas

SAMULI PUTRO: VALKOINEN HETERO (UNIVERSAL MUSIC) Kappaleessaan Viihdettä Samuli Putro laulaa ikääntyneestä rocklaulajasta, joka etsii kadonnutta yleisöään. Entisen Zen Café -laulajan uusimmalla levyllä jää tosin epäselväksi, yrittääkö Putro itse löytää vai karkottaa kuulijansa. Samuli Putron edelliset sooloalbumit olivat jo täysiverisiä bändilevyjä, joiden biisit oli sovitettu rikkaasti ja rokkaavasti. Luovan tauon jälkeen Putro palaa riisutumpaan linjaan, mutta lopputulos hämmentää. Biisien taustat kuulostavat halvalta ysäriltä, ja levyä hallitsee oudon ponneton pohjavire. Jos Putrolla ja sovituksista vastanneella Zen Café -tuottajalla Martti Salmisella on ollut jokin suuri visio ratkaisujensa taustalla, ajatus ei välity kuulijalle asti.

Hieman haalea kolmoslevy

Kalevauva.fi on saanut vaikutteita esimerkiksi Bob Dylanilta, Neil Youngilta ja J. Karjalaiselta.

ja Metro-lehden tekstiviestipalstan antia. Jopa Anssi Kelan sanotaan hakevan välillä inspiraatiota ja ideoita verkkokeskusteluista. Numminen ja Niininen sen sijaan käyttävät kommentteja suoraan niitä muokkaamatta. ”Olemmeko aikaisemmin maininneetkaan, että videoidemme tekstitykset ovat screen shoteja keskusteluista? Valikoimme kommentit, mutta emme lähde muokkaamaan niitä esimerkiksi riimittelemällä”, Niininen sanoo. Rivouksien lisäksi duon kappaleissa pureudutaan myös vakaviin asioihin. Ylen Perjantai-ohjelmaan tehty Täydelliset vanhemmat -kappale on tehty kevyellä otteella, mutta se porautuu vanhempien kohtaamiin liiallisiin odotuksiin. Toistaiseksi kaksikko on jättänyt rasistiset kommentit vaille huomiota, mutta toisaalta huumori voisi olla tapa aiheen käsittelyyn. ”Olisi kiva ajatella, ettei olisi aihetta, josta emme voisi laulaa. Antti Holmahan teki balladin Olli Immosen monikulttuurisuuden vastaisesta julistuksesta. Ottamatta kantaa hän laulamalla näytti julistuksen naurettavuuden”, Numminen pohtii. ”Tähän asti olemme menneet positiivisen kautta, mutta jos löytyy hyvä tulokulma, niin rasismi ja vihapuhe ovat laulun aiheita siinä missä kaikki muukin”, Niininen lisää. Vauva-foorumilla on toki paljon kieli poskessa trollausta, mutta myös vakavissaan kirjoitettuja huolia. Muusikot eivät kuitenkaan pelkää loukkaavansa kommentoijia; ennemminkin mielipahaa aiheuttaa se, että omat kommentit jäävät ilman huomiota. Sivustolle on jopa perustettu Vituttaako muita kun Kalevauva ei tajua teidän lyyristä neuroutta? -keskusteluketju. Kärkkäimmät arvostelijat veikkaavat muusikoiden kirjoittavan itse mainoshenkisiä viestejä foorumille, mutta Numminen ja Niininen kiistävät väitteet – he ovat vain viestintuojia. VAJAASSA VUODESSA Kalevauva.fi on luonut yli kaksikymmentä laulua. Kevään aikana niistä julkaistaan levy. ”Laulukirjakin olisi hauska, hanurille sovitettuna”, Niininen visioi. Julkisia esiintymisiä duolla on ollut vielä varsin vähän, mutta monenmoisia tilaisuuksia he ovat jo kohdanneet. MM-kisabussissa kaksikko viihdytti katsojia, elokuussa Taiteiden yössä heidän esitystään tunnelmoi monisatapäinen yleisö. ”Ääripäitä ovat teekkareiden vuosijuhlabileet, joissa haalariopiskelijat lauloivat ja bailasivat mukana, sekä kirjastoseminaari, jossa ihmiset istuivat hiljaa”, Numminen muistelee.

PIMEYS: SILKKITIE (SONY MUSIC) Pimeys on kotimainen popyhtye, jonka musiikissa kuuluu kaikuja Egotripiltä ja muilta suomirockin konkareilta. Kolmannella levyllään Pimeys tarjoaa rentoa kitarapoppia, jolta toivoisi hieman enemmän. Pimeyden Silkkitie jakaa nimensä sekä netin huumekaupan että Jyväskylän etnisten ruokakauppojen kanssa. Pimeyden albumi ei tarjoa yhtä suuria elämyksiä kuin nimikaimansa, mutta on silti varsin hyvä. Levyn ongelma on tosin siinä, etteivät laulu, musiikki ja sanat herätä aina riittävästi tunteita. Osa kappaleista jää etäisiksi. Hetkittäin Pimeys näyttää, että siltä voisi odottaa enemmänkin. Esimerkiksi levyn muusta linjasta poikkeava Ollaan hiljaa on hyvin kauniisti soiva erolaulu. Arimo Kerkelä

Hurmoshenkinen Suur-Suomen pappi MIIKA SIIRONEN: MUSTAN LIPUN ALLA – ELIAS SIMOJOEN ELÄMÄ JA UTOPIA (ATENA) Äärioikeistolaisen hurmoshenkisen saarnamiehen Elias Simojoen tarina kertoo samalla suomalaisen fasismin syntyhistorian. Sisällissodassa valkoisten puolella taistellut Simojoki kantoi viholliskuvia mukanaan koko elämänsä. Sodan jälkeen Simojoki haki tarkoitusta nationalismista ja uskonnosta. Hänen kantavat voimansa olivat usko ”yhteen suureen Jumalaan ja yhteen suureen Suomeen”. VTT Miika Siironen kirjoittaa Simojoesta kohdetta ymmärtäen, mutta kriittisesti. Teos on mielenkiintoinen kuvaus oman aikakautensa edustajasta. Simojoki oli ykkösketjun fasisti, Akateemisen Karjalaseuran perustaja ja huomattavan taitava puhuja. Kirja heijastelee vahvasti nykypäivään, rasismi ja fasismi eivät ole kadonneet. Eetu Heiska

Arimo Kerkelä

Balalaikka ja iskelmällinen punk soikoon! LITKU KLEMETTI: JUNA KAINUUSEEN (LUOVA RECORDS) Juna Kainuuseen on Litkun eli Sanna Klemetin soololevy, minkä veikkaan johtuvan siitä, että se on täysin hänen visionsa mukainen. Siltä se sovituksillaan, suorilla teksteillään ja etenkin hienon nimibiisin sydämen pysäyttävillä kielikuvillaan kuulostaa. Bändi on toki Tuntematon Numero. Tiukemmasta yhtyesoitosta en osaa uneksia. Ilman isompaa nostalgisointia on sanottava, että levy herättää kaipuun aikaan, jota en ole edes elänyt: 70-lukuun, kun hitit olivat hyviä. Sumuverho menneen ja nykyhetken välillä haihtuu, kun näitä rykäisyjä kuuntelee. On siis mahdollista, että oikeilla taiteellisilla ansioilla voi yhä saavuttaa laajaa kiinnostusta Suomessa! Tuntuu, että lauluun suhtaudutaan aivan liian itsestään selvänä elementtinä rokkibiiseissä. Siispä ei tunnu lainkaan liioitellulta hehkuttaa, että Klemetti on loistava laulaja. Riku Lehtoranta

Kaurismäki taipuu teatterin lavalle JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: KAUAS PILVET KARKAAVAT Jyväskylän kaupunginteatteri toi Aki Kaurismäen klassikkoleffan teatterilavalle. Tammikuun lopussa ensi-iltansa saanut Kauas pilvet karkaavat kertoo Ilonasta ja Laurista, jotka menettävät yllättäen työnsä. Lavalla yhdistyvät kaurismäkeläinen tyyli, vaikuttavat visuaaliset elementit ja musiikki, jota on juuri sen verran, että katsomoon mahtuvat niin musikaalien kuin puhenäytelmienkin ystävät. Kertojaratkaisu on erikoinen: vaihtuvat kertojat selittävät sen, mitä näyttelijät tekevät samanaikaisesti lavalla. Se tukee virkistävällä tavalla vaikutelmaa siitä, että kaikessa on kyse elokuvan kuvauksista – tai vaihtoehtoisesti raivostuttaa. Plussan puolelle esitys jää joka tapauksessa. Ilona Pesu

Kalevauva.fi esiintyy Mustassa Kynnyksessä perjantaina 17. maaliskuuta.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


18 Maailmalla ARIMO REISSAA JYLKKÄRIN ENTINEN TOIMITTAJA RAPORTOI MATKASTAAN MAAILMAN YMPÄRI.

Ihmisen jättämiä jälkiä MALESIA. Ihmisten luonnolle aiheuttamat vauriot ovat tulleet tutuiksi matkani aikana. KUN OLIN alkusyksystä Nepalissa, huomasin ilmaston käyttäytyvän hieman hassusti. Normaalisti syyskuussa hiipunut monsuunikausi jatkuikin vielä pitkälle lokakuuhun. Paikalliset kertoivat, että sadekausi oli jatkunut poikkeuksellisen pitkään myös parina edellisenä vuonna. Talvella sain kuulla muiden matkaajien tarinoita Thaimaan tulvista ja rankkasateista. Eteläisen Thaimaan tulvat vaativat tuolloin kymmeniä kuolonuhreja. Tulvat iskivät suurimman turistisesongin aikaan joulu-tammikuussa, kun Thaimaassa on yleensä kuiva kausi. Filippiineille saavuin tammikuussa pari viikkoa sen jälkeen, kun taifuuni Nock-Ten pyyhkäisi maan yli. Taifuuneja on nähty Filippiineillä ennenkin, mutta viime vuosina voimakkaiden taifuunien määrä on kasvanut huomattavasti. Alan oppia, ettei matkaoppaiden parin vuoden takaisiin tietoihin parhaista sesongeista kannata luottaa liian sokeasti. EN VOI varmuudella sanoa, johtuvatko nämä säiden vaihtelut pysyvästä ilmastonmuutoksesta. Ainakin ilmastotutkijat ovat sitä mieltä, että taifuunien ja muiden sään ääri-ilmiöiden määrä tulee lisääntymään, jos ja kun ilmasto jatkaa lämpenemistään. Muiden ihmisen luontoon jättämien jälkien bongaaminen on ollut helpompaa. Nyt olen Borneolla, jossa saaren sa-

Vesihyasintti tukkii Borneon vesiä.

demetsistä vain pieni osa on säilynyt koskemattomana. Sademetsien sijaan linjaautojen ikkunoista näkyy valtavia palmuöljyplantaaseja. Matkamme sademetsien läpi kulkevan Kinabatangan-joen sivuhaaraa pitkin päättyi puolestaan umpikujaan, kun vastaan reitille osui ohittamaton vesihyasinttikasvusto. Koristekasvina Borneolle tuotu vesihyasintti on nykyisin haitallinen vieraslaji, jonka nopeaa leviämistä on lähes mahdotonta estää.

REISSAAJANA omakaan omatuntoni ei ole puhdas. Esimerkiksi lentomatkailun osuus ilmaston lämpenemisestä on nykyisin muutaman prosentin luokkaa, ja osuuden uskotaan edelleen kasvavan. Pyrin itse maailmanympärysmatkallani välttämään lentämistä, kun aikataulut vain antavat myöten. Lentomatkoista maksan vapaaehtoisen lentomaksun, joka käytetään päästövähennyshankkeisiin ja ympäristötyöhön. Päästömaksuja parempi ratkaisu olisi silti välttää lentämistä. Viime viikolla lai-

toinkin sähköpostia eri yhtiöille kysyäkseni, pääsisinkö kesällä Tyynen valtameren yli rahtilaivan kyydissä. Arimo Kerkelä ARIMOTRAVELS.COM

ILOKIVEN RUOKALISTA 6.–24.3.

VKO 10 MA 6.3. Kesäkurpitsakeitto, raejuusto* Juustoiset lohipyörykät Kinkkukastike, spagetti*

TI 7.3. Marokkolaiset kasvispihvit, kurkkutsatsiki* Broilerikiusaus Appelsiini-porsaspata*

KE 8.3. Kasvislasagne* Yrttiporkkanasei* Nakkikeitto Kiinalainen lihapata*

TO 9.3. Kasvislinssikeitto* Tonnikalatortillat* Intialainen lihapata*

PE 10.3. Quornwokki* Matruusin kala* Riistapyörykät

TI 14.3. Pinaattikeitto* Uunimakkara Barbequekalkkunakastike*

KE 15.3. Kasvispyörykät, tomaattisalsa* Broileri-kookoskeitto* Meksikolainen uunipaisti

TO 16.3. Hernerouhecurry* Bordelaisekala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike

PE 17.3. Kasvispizza* Rapeat kalapihvit Kebabwokki*

TI 21.3. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike Kalakeitto*

KE 22.3. Pinaattiohukaiset* Broileri-juustokebakot Aprikoosinen porsaspata*

TO 23.3. Feta-kasvispata* Kirjolohimurekepihvit Tulinen lihapata*

PE 24.3. Härkäpapu-lehtikaalipihvit Yrttikala* Jauhelihakastike, spagetti*

VKO 11 MA 13.3. Herkkusieni-kikhernekasvispata* Sitruunanmakuiset kalaleikkeet* Jauhelihalasagne

VKO 12 MA 20.3. Juustoinen quornkastike* Värikäs uunikala* Mausteinen broilerikastike*

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


Kasvo 19

teksti Ilona Pesu kuva Khairul Riyadh

VANHANA UKKONA HUIPULLE EXTREME. Kun alamäkiluistelija Markus Juolan kausi päättyy, hän menee Korppiin ja katsoo, mitä opinnoille kuuluu. ”TAISIN OLLA kolmevuotias, kun opin luistelemaan. Meillä oli kotona Siilinjärven Jännevirralla rantatontti, ja rannasta pääsi luistelemaan. Olen pelaillut jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta ohjattua urheilua minulla ei ole taustallani ollenkaan. Alamäkiluistelu lähti Liikunnalta, kun näin pelivuoroilla Pihlaisen Arttua, joka oli silloin lajin huipulla, ja aloin sitä kautta seurailla lajia. Vuonna 2013 Espoon Serenaan tuli Suomen ensimmäinen alamäkiluistelurata, ja meitä lähti Liikunnalta muutama kaveri kokeilemaan lajia. Olisiko siinä ollut pari harjoituslaskua ja sitten heti aika-ajo. Lajiin jäi koukkuun ja menestys ruokki intoa. Heti seuraavalle kaudelle nousin maajoukkueeseen, kun pari kaveria lopetti. En kuitenkaan menestynyt ensimmäisellä kaudella, ja sain kenkää maajoukkueesta. Kaudelle 2014–2015 varasin vain lentolipun USA:han kisoihin ja toivoin parasta. Lopulta olin MM-sarjan 26:s ja pääsin takaisin maajoukkueeseen. Nyt menossa neljäs kausi MM-sarjaa ja kolmas maajoukkueessa. Alamäkiluistelu on sitä, että lähtee ylhäältä, jää täryttää ihan hulluna, menee 30 sekuntia ja on maalissa eikä muista, mitä on tapahtunut. Ja pakko päästä uudelleen radalle. Kisoissa taas päästetään neljä eläintä kerrallaan häkistä ulos. Alkuun sitä koetti vain pysyä hengissä. Myöhemmin on päässyt paremmin käsiksi hommaan. Ruhjeita ja mustelmia on tullut, mutta niveliä ei ole vääntynyt tai luita murtunut. Laji on extremeä siinä missä muutkin action-lajit. Hyväksyn sen, että laji on vaarallinen, ja panostan kamoihin, esimerkiksi selkäsuojiin. Myös kaatumisia kannattaa harjoitella. Minua motivoi se, että olen pystynyt vanhana ukkona oppimaan uuden lajin. Moni on sanonut, ettei tällä iällä pääse missään lajissa huipulle, mutta olen päässyt kuittailemaan takaisin. Talvella harjoittelen Jyväskylässä. Laajavuorta pitää vähän kehua: aluksi jäädytimme rataa puutarhaletkuilla, nyt täällä on maailman pisin rata. Kesät olen ollut töissä Helsingissä ja treenannut skeittiparkissa ja käynyt Tallinnassa sisähallissa. Vaikka alamäkiluistelu on pieni laji, näkyvyys on valtava: kisat näkyvät Ylellä, ja laji kiinnostaa. Kaksi viimeistä kautta kilpailuja on järjestetty Alamäkiluisteluliiton alla. Lajin kehittymistä voisi verrata esimerkiksi siihen, kuinka lumilautailu kehittyi. Kun radalla ei ole enää vain kavereita, pitää kehittää sääntöjä. Red Bull on keksinyt lajin, mutta sieltä ei tule rahaa luistelijoille. Tällä hetkellä hommaan itse kaiken rahan, mitä tarvitsen lajiin, eikä kukaan maailmassa vielä tee tällä tiliä. Nykyinen kärki treenaa kuitenkin vain tätä, ja itsellenikin alamäkiluistelu on selkeä ykköslaji. Kausi kestää joulukuusta maaliskuuhun. Kun kisakalenteri tulee, merkkaan kisat kalenteriin, ja kun kausi päättyy, menen Korppiin ja katson, että mites opinnot.”

MARKUS JUOLA zzSyntynyt vuonna 1985 Siilinjärvellä. zzOpiskelee Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa. zzKuuluu alamäkiluistelun maajoukkueeseen ja Liikunnan Riemun Pingviineihin. zzOli Jylkkärin painoon mennessä MM-sarjassa sijalla 23.

Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017


AINA ILMAINEN

KANNETTAVA

ACER ES1-571 15,6”

VIANETSINTÄ

Intel Core i5-4210U 1,7GHz 8 Gt RAM | 128 Gt SSD Windows 10 Home

499,00

Tarjoamme täyden huollon kaikkiin tietokoneisiin.

SÄÄSTÄ 100 €

SÄÄSTÄ 40 €

NÄYTTÖ

PELINÄYTTÖ

PELINÄYTTÖ

ACER V246HLbid 24"

Acer GN246HL Predator 24"

ACER XB Predator 27”

1920 x 1080 | 5 ms | 250 cd/m2 VGA, DVI, HDMI

1920 x 1080 | 1 ms | Nvidia Vision 2 144 Hz | VGA, DVI, HDMI | norm. 279€

2560 x 1440px WQHD | IPS | NVIDIA G-Sync 165Hz | HDMI, DP, USB 3.0 | norm. 899€

139,00

239,00

multitronic.fi

Erikoishinta voimassa 12.3. saakka.

799,00

Erikoishinta voimassa 12.3. saakka.

Multitronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä 010 320 90 70 Ma-Pe 10:00 - 17:00

pistä

ässä taskuun

kahvikuppia vuodessa

JA SAAT HUIKEITA ETUJA

Liity 6.–19.3. Keskimaan omistajaksi, saat yli liittymisedut!

90€

Osuuskaupan jäseneksi, omistajaksi, liityt maksamalla osaosuusmaksun 20 €. Voit kerryttää loput osuusmaksusta (80 €) Bonuksilla seuraavan kahden vuoden aikana. Voit myös maksaa koko osuusmaksun (100 €) kerralla. Osuusmaksu on kertasijoitus osuuskaupan pääomaan ja omistajana voit saada sille tuottoa eli osuusmaksun korkoa. Osuusmaksun saa erotessa kokonaisuudessaan takaisin. Lue lisää: keskimaa.fi/liity

Tervetuloa! www.sonaatti.fi

Jylkkäri 3/2017  

Kalevauva.fi, alamäkiluistelija Markus Juola ja Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutukset.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you