Page 1

Jyväskylän Ylioppilaslehti

13. helmikuuta – 5. maaliskuuta 2017 57. vuosikerta

2

naisen euron mysteeri kolme vuotta maidanista pielavesi paskiksessa

videolla töihin virtuaalitodellisuus tulee pelimaailmaan tuition fees and international degree programmes konmari, hygge ja muut mindfulnessjutut kasvona yliopiston puuseppä


2 Pääkirjoitus

Sivistystä, viihdettä ja apua arkeen

S

en jälkeen, kun valta vaihtui Jylkkärissä tammikuun lopussa, olen joutunut useampaan otteeseen vastaamaan kysymykseen siitä, miten lehti muuttuu minun aikanani. Radikaaleja muutoksia ei ole tiedossa ainakaan heti, vaikka uutena päätoimittajana lähdenkin toteuttamaan omaa visiotani Jylkkäristä.

On tärkeää, että lehti myös viihdyttää ja lukijat haluavat viettää sen parissa aikaa.

Jylkkäri on jatkossakin opiskelijoiden asialla. Lehden tehtävänä on kertoa opiskelijoiden elämään vaikuttavista asioista, kuten ylioppilaskunnan edustajiston päätöksistä, opintotuesta ja terveydenhuollosta ja tarjota vinkkejä arjen avuksi. Jylkkäri on – tai ainakin sen pitäisi olla – opiskelijoiden ensisijainen lähde omaa yliopistoaan koskevissa uutisissa, sillä mikään muu media ei ole yhtä kiinnostunut Jyväskylän yliopistosta ja sen opiskelijoista kuin Jylkkäri. Yliopisto-opiskelijoille suunnattuna lehtenä Jylkkärin on tarkoitus myös sivistää lukijoitaan. Jylkkärissä taustoitetaan uutistapahtumia, ruoditaan politiikkaa ja kerrotaan uusia ja yllättäviä asioita. Lehdessä kirjoitetaan tieteestä, taiteesta ja kulttuurista. Lukija pyritään yllättämään uusilla näkökulmilla tuttuihin aiheisiin sekä avartamaan hänen ajatteluaan ja maailmankuvaansa. Sivistämisen ja opiskelijoiden asioista kertomisen ohella on tärkeää, että lehti myös viihdyttää ja lukijat haluavat viettää aikaa sen parissa. Jylkkäri haluaa olla varteenotettava kilpailija älypuhelimelle Ilokiven tai Sonaatin ruokalassa yksinään istuvalle opiskelijalle. Jatkos-

sa Jylkkärissä on tarkoitus julkaista enemmän syvällisiä artikkeleita ajankohtaisista ja kiinnostavista ilmiöistä ja henkilöistä. Lehden jutuissa lähdetään rohkeasti pois kampukselta, sillä kiinnostavat tarinat, ihmiset, tapahtumat ja ilmiöt eivät ole sidoksissa paikkaan.

Ylioppilaslehdessä on mahdollista kokeilla ja kohauttaa sekä tehdä asioita eri tavalla kuin isoissa mediataloissa. Tärkeintä on, että Jyväskylän yliopiston opiskelijat kokevat lehden omakseen. Nuoret aikuiset ovat kohderyhmä, jonka jokainen media haluaa tavoittaa, mutta vain harva onnistuu tarjoamaan heitä kiinnostavaa sisältöä. Yliopisto-opiskelijoista koostuva avustajaporukka tarkoittaa, että Jylkkärin toimittajat eivät pelkää laittaa itseään likoon. Jylkkäri sai viime vuonna uudet verkkosivut sekä aloitti videoiden ja podcastien julkaisemisen. Tähän asti verkkosivuilla on julkaistu lähinnä paperilehdessä julkaistuja juttuja, mutta tulevaisuudessa verkkolehti on ajankohtaisempi ja päivittyy lehden julkaisuajankohtien ulkopuolellakin. Videoiden ja podcastien tekemistä jatketaan, ja lisäksi Jylkkäri liittyy lähiaikoina Instagramiin. Vaikka toimintaa pyritään kehittämään koko ajan, pysyy

kynnys kirjoittaa ja kuvata Jylkkäriin matalana. Avustajapalaverit ovat kaikille avoimia, ja omia ideoitaan voi tarjota myös sähköpostitse. Päätoimittajaa saa tulla nykimään hihasta missä vain, milloin vain. Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi

LUE JYLKKÄRIÄ MYÖS VERKOSSA!

JYLKKARI.FI SEURAA MEITÄ SOMESSA Tervetuloa TakeT teekauppaan!

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

TÄLLÄ KUPONGILLA Take away tee 1,50 € (norm. 2,50 €) Opiskelijalle 1,00 € (norm. 2,20 €) Löydät meidät kävelykadulta: Kauppakatu 27, 40100 Jyväskylä MA-PE 7:30-18:00, LA 10:00-16:00

www.take-t.fi @TakeTteekauppa @taket_teekauppa

#

JYLKKÄRIN PODCASTIT SOUNDCLOUD.COM/ JYLKKARI

Meiltä saa herkullista take away teetä heti mukaan, ja yli 200 laadukkaan teen valikoimasta löytyy myös se oikea tee kotona nautittavaksi.


3

Kartalla

”On hullua, kun naiset haluavat tasa-arvoa.” Sirpa Selänne Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa MTV:n 7.2. mukaan.

university of eastern finland, joensuu/kuopio/savonlinna University of Eastern Finland says they received 906 applications and it is slightly less than last year. Almost four fifths of the applications came from non-EU/EEA countries. The tuition fees range between 8 000 and 15 000 euros.

Finnish universities will introduce tuition fees. Non-EU/EEA students studying in international degree programmes will be required to pay tuition fees if their studies start in autumn 2017 or later. Fees are lowering the number of international students applying to Finnish universities even though some scholarships are available. We gathered some examples.

1

university of jyväskylä, jyväskylä University of Jyväskylä received 562 applications. Last year the university got 967 applications. The tuition fee varies from 8000 to 12000 euros per year.

2

university of tampere, tampere University of Tampere was an exception: the number of applicants increased more than 60 percent. The university received 1111 applications in total. Almost 70 % came from non-EU/EEA countries.

3

university of helsinki, helsinki University of Helsinki received 1514 applications. The number of applications decreased approximately 30 percent in comparison to the previous year. A little less than 60 % of applications came from non-EU/EEA countries. The tuition fees range between 13000 and 18000 euros per year.

4

university of turku, turku University of Turku received 502 applications, approximately 300 applications from non-EU/EEA countries. Most of the EU-applications came from Finland. Last year they received 1025 applications.

5

åbo akademi, turku 270 applicants applied to Åbo Akademi’s international Master’s degree programmes. It is approximately 50 percent less than a year ago. Slightly under 70 % of the applications came from outside EU/EEA. The tuition fees varies from 8000 to 12000 euros per year.

6

7 1 2

university of vaasa, vaasa University of Vaasa got 566 applications. Like in many other universities, the number of applications decreased approximately 50 percent. The tuition fee ranges between 10 000 and 12 000 euros.

7

aalto university, helsinki/espoo Aalto University received 2762 applications to its Master’s degree programmes. Last year the number of applications was 3355. Most of the programmes are taught in English. Some 40 percent of the applications came from non-EU/EEA countries. Aalto’s tuition fee is 15 000 euros.

3

8

Jylkkärin toimitus Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362

Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Ilona Pesu Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362

56

48

Ilmoitukset

Seuraavat avustajapalAverit

Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi

Tule tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.

Jylkkärin kevään ilmestymispäivät: 6.3. 27.3. 25.4.

ti 14.2. ti 7.3. ti 28.3.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


4 Uutiset teksti Jaana Kangas kuva Ilona Pesu

Video tuo persoonan esiin työnhaussa

Tietojärjestelmätieteitä opiskeleva Santtu Seppänen aloitti uudessa työssään tammikuussa. Hänen videohakemuksensa jäi työnantajan mieleen.

rekrytointi. Videoiden käyttö työnhaussa yleistyy vauhdilla. Tulevaisuudessa toimistolla tehtävät työhaastattelut voivat olla harvinaisia.

E

i haittaa, jos videolla nolaa itsensä. Sitä ei koskaan näe kuin vain yksi tai kaksi ihmistä. Neljättä vuotta tietojärjestelmätieteitä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Santtu Seppänen ei pelkää heittäytyä kameran edessä. Hän uskoo, että se kannattaa työnhaussa: työnantajat haluavat palkata persoonan. Seppäselle video on jo tullut tutuksi työnhaussa. Vuonna 2015 hän pääsi rekrytoinnissa toiselle kierrokselle, jossa vastaan tuli videohaastattelu. Hakijoille toimitettiin kysymykset, joihin pyydettiin vastaukset videolle. Lopuksi hakijoille annettiin minuutti aikaa tehdä, mitä haluavat. ”Vedin pää-olkapää-peppu-tanssiesityksen. Minun mielestäni siinä oli kysymys siitä, että uskaltaako heittäytyä.” Video poiki kutsun työhaastatteluun, mutta lopputulos jäi näkemättä, sillä Seppänen ehti saada muita töitä ennen sitä. Seppänen koki videon niin luontevaksi tavaksi kertoa itsestään, että päätti hyödyntää sitä uudestaan. Viime vuoden loppupuolella Seppänen haki Kokemuksia.fi-yritykseen ja liitti hakemukseensa lyhyen videon, vaikka työnantaja ei ollut sitä erikseen pyytänyt. ”Video tuo elävyyttä hakemukseen, tuo siihen kosketuspintaa”, Seppänen toteaa. Kokemuksia.fi tuottaa asiakastarinoita, joissa asiakkaat kertovat kokemuksiaan yrityksistä. Seppänen toteutti videonsa samalla konseptilla: hän pyysi kavereitaan kertomaan ”kokemuksia Santusta”. ”Sain idean edellisenä iltana seitsemän aikaan. Kaverit onneksi innostuivat myös, vaikka vähän kiire siinä tuli”, Seppänen muistelee. Kaverit kuvasivat videot älypuhelimillaan, ja Seppänen editoi videon lopulliseen muotoonsa iMovie-ohjelmalla. Ideasta valmiiseen videoon kului aikaa reilu kuusi tuntia. ”Laadusta tuli ihan riittävä tähän tarkoitukseen. Jos hakisi videokuvaajan tehtävää tai muuta paikkaa, jossa pitäisi osoittaa osaavansa kuvata, pitäisi Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

varmaan olla paremmat välineet”, Seppänen pohtii. Heti seuraavana päivänä Seppäsen puhelin soi. Työnantaja oli pitänyt videota kekseliäänä ja hyvänä tapana osoittaa, että hän on ottanut selvää yrityksen toimialasta. Tammikuussa Santtu Seppäsestä tuli yrityksen myyntiedustaja.

Video tuo elävyyttä hakemukseen, tuo siihen kosketuspintaa.

Videot ovat yleistyneet työnhaussa viime vuosina. Seniorikonsultti Sari McEvoy Baronalta arvioi, että heidän asiantuntijarekrytoinneissaan 30–40 prosentissa käytetään videoita. Muilla toimialoilla osuus lähentelee 50–60 prosenttia, asiakaspalveluja myyntitehtävissä luku voi olla vieläkin isompi. Videoita hyödynnetään monin eri tavoin. Hakijalta voidaan pyytää vapaamuotoista videohakemusta tai vasta-

uksia työnantajan ennalta määrittelemiin kysymyksiin. Perinteisen työhaastattelun sijaan hakijaa voidaan tentata esimerkiksi Skypen välityksellä. McEvoyn mukaan etenkin kesätyönhaussa hakijoilta halutaan usein jo alkuvaiheessa lyhyt videohaastattelu. Avoimen hakemuksen yhteydessä tehty videohaastattelu säästää aikaa, kun hakijamäärät ovat suuria. ”Yritykset pitävät videohaastatteluista, sillä videon kautta he näkevät heti, millainen henkilö hakemuksen takana on”, McEvoy sanoo. Video onkin työnhakijalle mahdollisuus erottua muista hakijoista. Hakemuskirje ja ansioluettelo ovat täynnä asiaa, kun taas videolla voi laittaa oman persoonansa peliin. ”Ihmiset eivät halua mielellään tehdä videoita, se pelottaa. Nuoret ovat siinä rohkeampia. Suosittelen aina jättämään videon, jos sitä pyydetään.” Tulevaisuudessa videohaastatteluja tehdään yhä enemmän, McEvoy uskoo. Nykyteknologian ansiosta videohaastatteluissa päästään lähes samaan vuorovaikutukseen kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa. Kuten kaikissa työhaastatteluissa, myös videohaastatteluissa valmistautuminen on tärkeää. ”Tarkista, että teknologia toimii ja

tausta on neutraali. Vaatetuksen ja ulkoisen olemuksen tulee olla siisti ja roolin mukainen. Lyhyet ja ytimekkäät vastaukset toimivat parhaiten.” Ei-reaaliaikaisissa videohaastatteluissa on se etu, että vastauksen ei tarvitse mennä ensimmäisellä otolla nappiin. Vastausta voi harjoitella etukäteen ja sen voi nauhoittaa uudelleen niin monta kertaa, kuin tarvitsee. ”Suoraan paperista vastausten lukeminen ei näytä hyvältä, vaan haastatte-


5 ilona pesu

Jaana Kangas haluaa kehittää Jylkkärin verkkoa.

Jaana Kangas aloitti Jylkkärin päätoimittajana Jylkkärin uutena päätoimittajana on aloittanut Jaana Kangas, 28. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi Kankaan tehtäväänsä 26. tammikuuta, ja työt hän aloitti tammikuun lopussa. ”Jylkkärin verkkoa kehitetään ajantasaisemmaksi ja sitä päivitetään muulloinkin kuin silloin, kun lehti ilmestyy. Pyrimme myös olemaan somessa läsnä ja menemme Instagramiin”, tuore päätoimittaja linjaa. Videoiden ja podcastien tekeminen jatkuu, ja jutuissa lähdetään ulos yliopistomaailmasta. ”Jylkkäri voi tehdä juttuja sellaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä, joita valtamediassa ei käsitellä.”

Hän kuvailee itseään sarkastiseksi, rempseäksi ja suorapuheiseksi. ”Mutta ei mua tarvitse pelätä! Haluan olla helposti lähestyttävä ja autan mielelläni juttujen teossa. Saa ottaa yhteyttä missä tahansa kanavassa tai vaikka Ylä-Ruthilla tulla juttelemaan.” Ennen Jylkkäriä Kangas on työskennellyt muun muassa Lapin Kansassa, Kalevassa ja Savon Sanomissa. Koulutukseltaan hän on medianomi Oulun ammattikorkeakoulusta ja gradua vaille valmis journalistiikan maisteri Jyväskylän yliopistosta. Jylkkärissä aloitti helmikuun alussa myös uusi siviilipalvelusmies Aleksi Tolppi. Ilona Pesu

kysyn vaan Jylkkäri KYSYY OPISKELIJOIDEN MIELTÄ KUTKUTTAVIA KYSYMYKSIÄ.

Minne Lozzin liukuhihna vie tarjottimen? Opiskelijaravintola Lozzilla tarjotin palautetaan liukuhihnalle. Mutta mitä tarjottimelle sen jälkeen tapahtuu?

Lozzin ravintolapäällikkö Mervi Kalho vastaa: ”Liukuhihna kuljettaa tarjottimet hissiin, joka vie ne alakertaan. Alakerrassa linjan päässä tiskari purkaa käsityönä joka ikisen lusikan tiskiin. Hissiin mahtuu 15 tarjotinta,

K

ja ruuhka-aikaan tarjottimia purkaa kaksi henkilöä. Yleisin kysymys meille on se, että eikö Lozzilla lajitella, mutta kaikki lajitellaan linjan loppupäässä. Kaikki astianpesu keskitettiin alakertaan vuonna 2015, kun Lozzi remontoitiin, koska yläkertaan ei ollut mahdollista saada nykystandardeja vastaavaa ilmanvaihtoa. Ilona Pesu ilona pesu

lussa pitää olla luonteva. Katsekontakti suoraan kameraan, ja kuvittelee, että siellä takana on joku, jolle puhuu”, McEvoy opastaa. McEvoyn mukaan työnantajat ymmärtävät, että videohaastattelu menee vain harvoin täysin nappiin. Jos paketti on muuten kunnossa, pieni epäonnistuminen ei haittaa. ”Aina kannattaa pyytää palautetta, jos ei pääse rekrytointiprosessissa eteenpäin”, McEvoy vinkkaa.

Suoraan paperista vastausten lukeminen ei näytä hyvältä. Turun yliopistoon tähtitieteen gradua tekevä Toni Tuominen tyhjensi tarjottimia Lozzilla perjantaina 3. helmikuuta.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


6 Maailmalla teksti Ilona Pesu kuvat Timo Hellenberg ja Julia Krisheminska

Ukraina umpikujassa politiikka. Kolme vuotta sitten kiovalainen filosofian opiskelija Julia Krisheminska kuori perunoita Maidanin keittiössä. Tänään Ukrainan tilanne näyttää vaikealta: Itä-Ukrainassa soditaan eikä korruption kitkeminen etene.

M

arraskuussa 2013 Ukrainan hallitus ilmoitti jäädyttävänsä vapaakauppa- ja yhteistyösopimusneuvottelut Euroopan unionin kanssa. Päätös sai sadat, tuhannet ja myöhemmin sadattuhannet ukrainalaiset kokoontumaan Kiovan pääaukiolle Maidanille. He halusivat näyttää, että Ukraina on osa Eurooppaa. Yksi Maidanille lähteneistä oli Julia Krisheminska, kiovalainen filosofian opiskelija, joka teki tuolloin kandiopintojaan. Hän ei aluksi uskonut, että Maidanista tulisi mitään suurta. ”Meillä oli jo yksi vallankumous, Oranssi vallankumous vuonna 2004, enkä uskonut, että ihmiset haluaisivat aloittaa uutta vallankumousta. Ajattelin, että parisataa ihmistä menee Maidanille ja siinä se.” Maidanin alkuvaiheessa Krisheminska ja hänen opiskelukaverinsa kokosivat ihmisiä yhteen niin sosiaalisessa mediassa kuin jakamalla lentolehtisiäkin. ”Ymmärsimme, ettei muutos tapahtuisi hetkessä, vaikka sopimus allekirjoitettaisiin, mutta menimme Maidanille tulevaisuutemme ja tulevien sukupolvien takia”, hän kertoo Skypen välityksellä Yhdysvalloista, jossa asuu nyt. Maidan ei kuitenkaan ollut pelkkä opiskelijaliike, vaan siihen osallistui ukrainalaisia kaikista ikä- ja ammattiryhmistä. Toisaalta osa opiskelijoista oli myös avoimesti Maidania vastaan tai jättäytyi tapahtumien ulkopuolelle. ”Ihmiset opettajista taksikuskeihin totesivat, että jos assosiaatiosopimus ei toteudu, me lähdemme kaduille. Toisella puolella barrikadeja ihmiset kokivat puolustavansa demokratiaa miliiseinä, ja välissä oli suuri massa, joka ajautui jompaan kumpaan leiriin”, kertoo suomalainen Timo Hellenberg. Hellenberg on valtiotieteen tohtori ja Jyväskylän yliopiston alumni, joka työskentelee kansainvälisen kriisinhallinnan parissa yrityksensä kautta. Hän asui Kiovassa suurlähettiläspuolisonsa Arja Makkosen työn takia vuosina 2011–2015 ja seurasi Maidanin tapahtumien kehittymistä lähietäisyydeltä. Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

Timo Hellenberg liikkui koiriensa Felixin ja Olegin ulkoiluttamisen varjolla kummassakin leirissä. Kuvassa hän on Maidanin keskellä Oleg-koiransa kanssa.

Julia Krisheminska osallistui Maidanille aikataulujensa salliessa. Hän työskenteli esimerkiksi Maidanin keittiöissä. ”Tarjoilin ihmisille ruokaa, halkaisin sämpylöitä ja kuorin perunoita.”

”Asuimme sadan metrin päässä Maidanilta, ja meillä oli sekä Maidanin kulkulupa että kulkulupa berkutien eli poliisin erikoisjoukkojen tiesulkujen läpi”, Hellenberg kertoo. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta -kirjan yhdessä toimittaja Nina Leino-

sen kanssa. Maidanin alkuvaihe oli rauhallinen ja toiveikas. Perheet tulivat viikonloppuisin aukiolle juomaan kahvia ja tapaamaan tuttuja. Laulettiin ukrainalaisia lauluja ja uskottiin siihen, että asiat muuttuvat. Marraskuun 2013 lopussa poliisi yrit-

ti hajottaa mielenosoitukset voimatoimin. Sen jälkeen Maidanin luonne muuttui: kyse ei ollut enää yhteistyö- ja vapaakauppasopimuksesta, vaan vallankumousleiristä ja protestista hallitusta vastaan, vaikka kaikkea mahdollista väkivaltaa ja uhittelua pyrittiinkin välttämään.


Kolumni 7 Joulukuun alussa aukiolla alettiin rakentaa barrikadeja ja polttaa renkaita, jotta poliisi pysyisi etäällä. Jotkut mielenosoittajat etenivät lähelle presidentinlinnaa ja provosoivat poliisia heittelemällä tavaroita. Krisheminska ja hänen tuttavansa pysyivät etäämmällä. He eivät halunneet aiheuttaa vahinkoa vaan vain ilmaista mielipiteensä. ”Valehtelisin jos sanoisin, ettei koskaan olisi pelottanut. Mutta äitiäni pelotti varmasti enemmän. Muistan, kun kiipesin barrikadille. Oli pimeää, ja näin vain poliisien kilvet. Niitä oli paljon. Seisoin siinä barrikadilla ja toivoin, ettei kukaan ammu minua. Se oli ehkä joulukuussa”, Krisheminska sanoo.

kahden tunnin lentomatkan päässä helsingistä on täysimittainen sota.

Vuoden 2014 alussa Maidan vaati ensimmäiset uhrinsa. Helmikuussa väkivaltaisuudet kiihtyivät, ja kymmeniä ihmisiä kuoli. Maidanin väkivaltaisuuksien aikaan raskainta oli Krisheminskan mukaan epätietoisuus. ”Kun ei tiedä, mitä on tapahtunut, voi vain toivoa, että kaikki on hyvin.” 21. helmikuuta Ukrainassa tehtiin sopimus, jossa päätettiin muun muassa ennenaikaisista presidentinvaaleista. Presidentti Viktor Janukovytš ei kuitenkaan allekirjoittanut sitä vaan pakeni Kiovasta. Mielenosoittajat ottivat haltuunsa hallinnon rakennuksia, ja parlamentti syrjäytti presidentin. Pari päivää myöhemmin venäjämielinen, aseistettu joukko valtasi Krimin alueparlamentin Simferepolissa. Kiovaan tuli kevät. Lumesta rakennetut barrikadit alkoivat sulaa, ja Maidan hiipui hiljalleen pois. Julia Krisheminska vietti Maidanilla lopulta puolisen vuotta, marraskuusta maaliskuuhun. Syksyllä 2014 hän lähti Viroon tekemään filosofian maisteriopintoja. ”Olin hakenut Tarttoon jo ennen Maidanin alkua. Rakastan Ukrainaa ja mietin, petänkö kotimaani, kun lähden. Mutta jos en olisi lähtenyt, olisin pettänyt itseni. En usko, että olisin voinut saada töitä filosofian kandin tutkinnollani”, hän kertoo. Tarton ukrainalaiset pitivät aluksi tiiviisti yhteyttä toisiinsa, viettivät Maidanin ensimmäistä vuosipäivää ja katsoivat dokumentteja. Ajan kuluessa ukrainalaisyhteisö hiljeni. ”Ihmismieli yrittää unohtaa”, Krisheminska sanoo. Tällä hetkellä hän asuu Yhdysvalloissa ja tekee filosofian väitöskirjaansa. Hänen tuttaviaan ei kuollut Maidanilla, mutta Itä-Ukrainan sodassa kuolleita hän tuntee. ”Kun Maidan loppui, olin optimistisempi kuin nyt. Tilanne on kestänyt kauan, ihmisiä kuolee eikä mitään tapahdu”, hän huokaa. Myös Timo Hellenbergistä Ukrainan tilanne näyttää vaikealta, joskaan ei aivan mahdottomalta.

”Median huomio on pitkälti LähiIdässä, ja kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä on täysimittainen sota”, Hellenberg sanoo. Hänen mukaansa Ukrainassa vallitsee sisäinen kaaos. Korruption kitkeminen ei ole edennyt riittävästi. Myös Maidanin ajan rikostutkinnat laahaavat. Esimerkiksi entistä presidenttiä Janukovytšia kuultiin vasta vuoden 2016 lopulla siitä, mitä Ukrainan sisäministeriön erikoisjoukot berkutit tekivät helmikuussa 2014. Aleksanteri-instituutin professori Markku Kangaspuro kuvailee Ukrainan tilannetta umpikujaksi. Taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat edelleen. Maan sisällä on toista miljoonaa pakolaista, samoin Venäjän puolella. Ukrainan valuutan hryvnian arvo on pudonnut puoleen. Politiikan johtopaikoilla tuulee niin, ettei mikään etene. ”Ukrainassa on sekä taloudellinen että poliittinen kriisi, joka johtuu hyvin pitkälti siitä, että Minskin rauhansopimusta ei ole monestakaan syystä päästy toteuttamaan”, Kangaspuro sanoo. ”Vaadittaisiin isoja liikahduksia sekä Minskin rauhansopimuksen että sisäisten uudistusten suhteen.” Myös muun maailman tapahtumat, kuten Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Ranskan ja Saksan tulevat vaalit, hankaloittavat Ukrainan tilannetta. ”Euroopan unionin jäsenvaltioiden on entistä vaikeampi perustella taloudellista tukea Ukrainalle, kun EU on kriisissä muutenkin”, Kangaspuro sanoo viitaten esimerkiksi nationalismin nousuun ja EU-kriittisyyteen. Sekä Kangaspuro että Hellenberg näkevät, että Ukrainan kriisin ratkaisun on löydyttävä maan sisältä. ”En näe muuta ulospääsyä kuin sen, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet katsovat Minskin rauhansopimuksen toimeenpanon tarpeelliseksi”, Kangaspuro sanoo.

pitkään jatkunutta konfliktia ei pyyhitä ihmisten mielistä helposti.

Sopimus voisi lisätä kaupankäyntiä Ukrainan ja Venäjän välillä, mikä auttaisi Ukrainaa taloudellisesti jaloilleen. ”Pitkään jatkunutta konfliktia ei kuitenkaan pyyhitä ihmisten mielistä helposti”, Kangaspuro sanoo. ”Toisaalta on hallitustenvälinen rauhanprosessi ja toisaalta paikalliset tapahtumat, jotka etenevät omalla painollaan ilman valtiotason koordinaatiota. Olisi naiivia kuvitella, että Minskin prosessi suoranaisesti sitoisi kymmeniä Itä-Ukrainassa taistelevia ryhmiä”, Hellenberg puolestaan arvioi. Julia Krisheminska toivoo, että muut maat asettuisivat kriisissä selkeämmin Ukrainan puolelle. Lisäksi maan hallinto on perusteellisen muutoksen tarpeessa. ”Tarvitsemme politiikkaan ihmisiä, jotka ovat valmiita luopumaan vanhoista säännöistä”, hän sanoo. Siihen voi kulua vuosia.

Faktojen muuntelu syventyi valehteluksi

T

otuudenjälkeinen aika on korvista pursuava ja lähes huvittavan mahtipontiselta kuulostava kuvaus sekä päivittelyn aihe, joka on kertovinaan totuuden ajastamme. Sen sijaan, että mantraa toistetaan niin, että näkö hämärtyy, ihmisten tulisi tarkastella väkevämmin ja laajemmin, mikä siitä on totta ja mikä ei. Se, että olisimme joskus eläneet totuuden ajassa, ei tietenkään ole totta. Miten totuus voisi olla mahdollista politiikan kentällä, kun kaikkein suurin totuuden kunnioittaja eli tiedekin lähinnä pyrkii totuuteen ja joutuu korjaamaan itseään jatkuvasti? Poliittiseen kulttuuriin on aina kuulunut se, että faktat

esitetään itselle suotuisalla tavalla ja vähintään valikoimalla teemoista puhuttelevimmat. Juuri näitä politiikan taitamisen keskeisiä välineitä Jyväskylän yliopiston tutkija ja valtio-opin dosentti Paul-Erik Korvela analysoi ansiokkaasti Politiikasta-tiedeverkkolehdessä 10. marraskuuta. Joillakin puolueilla on populismin suhteen selkeä moraalinen periaate: valehtelulle ei pidä antaa tilaa. Se on sinänsä kunnioitettava ajatus. Paneelikeskusteluissa tulee pysyä asioissa. Asiallisuus sekä punnitseva ja faktoihin pohjaava puhe vain vaikuttavat valitettavan harvoin kiinnostavan äänestäjiä. Väitteissä totuudenjälkeisestä ajasta näyttääkin ole-

van totta se, että tavassa käyttää muunneltua totuutta politiikassa on todella tapahtunut näkyviä muutoksia viime vuosina. Siitä on tullut häikäilemätöntä valehtelua ja ”valkoisten pukumiesten” kunnianloukkausretoriikkaa, joka tehdään ylpeydellä. Öykkäröinti on tullut näkyväksi niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, jossa on tälläkin hetkellä käynnissä sellainen populistibingo, että soisi hävettävän. Lienee paikallaan tähdentää oma kantani myös Donald Trumpin kaltaista hahmoa kohtaan. Onhan hänen presidentin tehtäväänsä puolusteltu vähintään yhtä tutuilla fraaseilla kuin on päivitelty postfaktuaalista aikaamme: Kaneuroopassa sa on puhunut ja pulinat pois. on tälläkin Näin demokratia toimii. Miehetkellä helle pitää antaa mahdollikäynnissä suus. Kuinka niin? Sikäli kuin ti-

lannetta lainkaan hahmotan, Trumpille on annettu jo monta mahdollisuutta osoittaa oma piilevä pätevyytensä ja politiikan ulkopuolelta kumpuava raikkautensa, eikä hän ole lunastanut optimistisista odotuksista juuri mitään. Trumpin kaltaiselle henkilölle mahdollisuuden antaminen vaikuttaa kehnolta kokeilulta. Nyt Yhdysvalloissa olisi korkea aika miettiä hyvin laajasti, millä ihmeellä tilanteesta päästään eteenpäin aiheuttamatta tarpeettoman suurta vahinkoa.

sellainen populistibingo, että soisi hävettävän.

Riku Lehtoranta

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


Kampus 8 Kampus teksti Jaana Kangas kuva Koas

Opiskelija-asumiseen 1,7 miljoonaa euroa Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA on myöntänyt Jyväskylän opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen investointiavustusta yli 1,7 miljoonaa euroa. Avustuksesta miljoona euroa kohdistuu Koasin Seminaarinmäen hankkeeseen. Koas rakentaa kaksi opiskelija-asuntotaloa Kumppanuustalon tontille Hämeenkadulle. Talot valmistuvat aikaisintaan elokuussa 2018. Talot on tarkoitus toteuttaa puurakenteisina Kuokkalan Puukuokan tapaan. Taloihin tulee koti noin sadalle opiskelijalle. Hankkeen kokonaisinvestointi on runsaat 10 miljoonaa euroa. Lisäksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle myönnettiin 717 600 euroa Kortepohjan ylioppilaskylän B-talon ja Rentukan peruskorjaushankkeisiin. Investointiavustus mahdollistaa Rentukan muutostöiden aloituksen yhtä aikaa A-talon peruskorjauksen kanssa keväällä 2017. Ylioppilaskunnan edustajisto tekee lopulliset investointipäätökset keväällä. Rentukan ja A-talon peruskorjaukset ja muutostyöt valmistuvat keväällä 2018, jonka jälkeen alkaa B-talon peruskorjaus.

Koasin havainnekuva Seminaarinmäen rakennushankkeesta, joka valmistuu aikaisintaan elokuussa 2018.

Yliopisto haastattelee kymmenen rehtorihakijaa

Tilia on avoinna opiskelijoille ilta-aikaan

Jyväskylän yliopiston rehtoriksi haastateltavat hakijat on valittu. Tehtävään haki 12 henkilöä, joista yhdeksän kutsutaan haastatteluun. Haastatteluun pääsevät professorit Petri Karonen, Lauri Kettunen, Jan Lundell ja Pasi Tyrväinen, dekaanit Henrik Kunttu, Minna-Riitta Luukka ja Hanna-Leena Pesonen sekä johtaja Jukka Lerkkanen ja strategiajohtaja Kari Pitkänen. Heidän lisäkseen haastatteluun kutsutaan johtaja Tanja Risikko, joka antoi tehtävään suullisen suostumuksen ja jätti hakemuksensa, kun häntä kysyttiin haastatteluun. Ensimmäinen haastattelukierros järjestetään helmikuussa. Haastattelut tekee yliopiston hallitus. Jos hallitus katsoo tarpeelliseksi, se voi kutsua haastatteluun vielä muita suullisesti kiinnostuksensa osoittaneita. Ensimmäistä kierrosta seuraa toinen haastattelukierros. Tavoitteena on, että uuden rehtorin nimi on tiedossa huhtikuun puolivälissä. Rehtorin toimikausi kestää viisi vuotta. Uusi rehtori aloittaa työt elokuun alussa, kun nykyinen rehtori Matti Manninen jää eläkkeelle. Ilona Pesu

Ravintola Tilian tilat ovat avautuneet opiskelukäyttöön. Seminaarinmäellä pääkirjaston vieressä T-rakennuksella sijaitsevan Tilian ovet ovat auki aamuyhdeksästä iltayhdeksään eli tunnin pääkirjastoa pidempään. Tilian pöydät ja sohvannurkat sopivat esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen. Tietokoneita tilassa ei ole. ”Yliopisto on halunnut tilat paremmin käyttöön, ja opiskelijoilta tuli toive tilasta, joka olisi auki ilta-aikaan”, Siiri Haapakoski Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksesta kertoo. Hänen mukaansa Tilian ilta-aukiolo tuo eloa kampusalueelle. ”Tilia on kampuksella keskeisellä paikalla. Henkilöstöravintola on ollut lounasajan jälkeen pimeän näköinen.” Tilialla on lounas kello 10.45–14, mutta sitä ei saa opiskelijahintaan. Lähin opiskelijalounas löytyy kirjastolta ravintola Libristä. Ilona Pesu

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

Kasvatustieteilijät Mirja Kallinen ja Katariina Väisänen opiskelivat Tilialla laadullisia menetelmiä.

ilona pesu


9

JYLKKÄRI 50 VUOTTA SITTEN N:O 6 HELMIKUUN 25 PNÄ 1967 ABiturienttinumero IRTONUMERO 50 PENNIÄ

KAIKKIALLA Lukiosta IT-alalle? » Kandidaattiohjelmat: tietotekniikka, tietojärjestelmätiede ja tietotekniikan aineenopettajankoulutus » Myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille

Onko sinulla jo korkeakoulututkinto? » Kouluttaudu kahdessa vuodessa IT-alan osaajaksi! » Maisteriohjelmat: kyberturvallisuus, tietotekniikka ja tietojärjestelmätiede

Tiesitkö, että meillä opiskelupaikan saa myös ahkeruudella? » Tietotekniikan opiskelupaikan saa suorittamalla tietyt kaksi kurssia vähintään arvosanalla 3/5.

Hae 15.3.-5.4.2017 osoitteessa opintopolku.fi hakusanalla itjyväskylä-k2017

#itkaikkialla100tarinaa Tule tutustumaan IT-alaan ja tapaamaan meitä sekä muita IT-alan osaajia Ruusupuistoon naistenpäivänä ke 8.3. klo 15-17! Kyberturvallisuustutkija Viivi (vas.) ja UX Designer Eija (oik.)

jyu.fi/it | #ittiedekunta facebook.com/jyu.it | it-studyaffairs@jyu.fi

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


10 Kampus Ilmiöt teksti Teemu Rahikka kuvat Owlchemy Labs ja Sony Playstation

Job Simulator -pelin hauskuus perustuu väärinkäsityksiin.

VR-peleissä parasta ja pahinta on läsnäolo pelit. Virtuaalitodellisuus tekee läpimurtoa pelimaailmaan. Virtuaalitodellisuus tuli rytinällä kuluttajien ulottuville vuonna 2016, kun Oculus VR, HTC ja Sony toivat kukin markkinoille omat virtuaalitodellisuuslasinsa. Alkuvuodesta julkaistut Oculus Rift ja HTC Vive on tarkoitettu pelattaviksi tietokoneella, kun taas lokakuussa julkaistut Sonyn VR-lasit tarvitsevat toimiakseen Playstation 4 -konsolin. Lääketieteen opiskelija Juho Vanhanen tilasi Playstationin VR-lasinsa ennakkoon ja kertoo olleensa laitteistoon tyytyväinen. Etenkin ensimmäiset virtuaaliset kokemukset olivat ”todella siistejä”. Kun laseihin tottuu, ne eivät enää saa aikaan vau-efektiä. Vanhasen mukaan VR-lasien parasta antia on kokemus pelin sisällä olemisesta. Moitteita saavat Playstationin pelivalikoiman rajallisuus ja pelikokemusten lyhyys. Playstationin verkkokaupasta löytyvät pelit on nopeasti selattu läpi.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

”Jos laite ei myy, niin pelinkehittäjätkään tuskin innostuvat pelejä tekemään. Sillä lailla eletään varmaan aika kriittisiä vaiheita”, Vanhanen arvelee. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella opettajana toimivalle Jukka Varsaluomalle virtuaalitodellisuusteknologia on tuttua niin työstä kuin vapaa-ajaltakin. Varsaluoman mukaan teknologia on ollut kypsää virtuaalitodellisuuteen jo jonkin aikaa, mutta etenkin Oculus Riftin ja HTC Viven kalliit hinnat voivat saada kuluttajat jättämään laitteet kauppojen hyllyille. ”Aika paljon on Sonyn laseista kiinni, mitä tässä tulee käymään, sillä ne ovat ensimmäiset, joissa teknologian hinta on saatu tarpeeksi alhaiselle tasolle”, Varsaluoma pohdiskelee. Tällä hetkellä Oculus Riftin ja HTC Viven hinnat pyörivät hieman alle tuhannessa eurossa. Playstation VR -lasit tarvikkeineen saa ostettua noin viidelläsadalla eurolla. Varsinainen teknologia lasien takana on suhteellisen yksinkertaista ja perustuu siihen, että käyttäjän silmille syötetään lasien kautta eri kuvaa. Tällä tavoin käyttäjälle saadaan luotua kolmi-

Esimerkiksi korkean paikan kammo ulotteinen syvyysvaikutelma. Laseista löytyvät sensorit mittaa- tai hämähäkkien pelko konkretisoituvat pään asentoa ja kiihtyvyyttä. Liike- vat virtuaalitodellisuudessa täysin eri tavalla kuin ruudulseurannan tarkkuus ta katsottuna. varmistetaan ulko”Myös suunnitpuolisella sensorilkäyttäjän telijalla on ihan eri la, joka Playstation silmille lailla eettinen vasVR:ssä on toteutettuu siinä, että ei säitu kameralla, Ocusyötetään kytellä ja pelotellus Riftissä infrapulasien kautta eri la, ja esimerkiksi esnavalolla ja HTC Vikuvaa. teellisyys täytyy otvessa lasersäteillä. taa huomioon eri taToimiva liikeseuranvalla. Jos lapsi pelaa ta on virtuaalitodelsamaa peliä kuin ailisuudessa tärkeää, kuinen, niin lapsi ei jotta käyttäjä säässiellä virtuaalimaailmassakaan välttätyisi pahoinvoinnilta. Vauhdikas liike virtuaalitodellisuu- mättä näe pöydän päälle.” Varsaluoma uskoo, että VR todennädessa voi kaikesta huolimatta aiheuttaa joissain pelaajissa pahoinvointia, mitä köisesti arkipäiväistyy lopulta mobiilion pidetty yhtenä perustavanlaatuise- ratkaisujen kautta. Oculus, HTC ja Sony saattavat jääna ongelmana laitteiden yleistymisen dä hardcore-pelaajien kuriositeeteikkannalta. si korkeiden hintojensa vuoksi, mutta Suurin ero perinteisiin peleihin ver- lähes kaikilta löytyy jo nyt taskustaan rattuna on Varsaluoman mukaan läs- jonkinnäköinen mobiililaite. näolon tunne. ”Mahdollisesti seuraava iso juttu voi Sen sijaan, että pelaaja kokisi pe- olla myös virtuaalinen sosiaalisuus, läslin maailman pelihahmon kautta, hän näolo muiden ihmisten kanssa samastuokin maailmaan mukanaan omat sa tilassa. Tästä kielii myös se, että Facehaavoittuvuutensa ja pelkonsa. book osti hiljattain Oculuksen.”


Pakina 11

Konmari, hygge ja muut mindfulnessjutut

Virtuaalitodellisuuden Batmanilta tuntuvat puuttuvan käsivarret.

Kaksi tuntia viittasankarin saappaissa arvio Batman Arkham VR konta, joka tuntuu enemmän point & click (Rocksteady Studios, Warner -seikkailulta tai interaktiiviselta elokuvalta Bros, Interactive Entertainment) kuin perinteiseltä videopeliltä. Esimerkiksi Huomaan seiliikkuakseen pelaajan sovani katolon suunnattava katla Gotham Ciseensa ennalta määpelin tyssä, ja kaiken lisäkrättyihin kohtiin kentarkoituksena si aivan katon reutässä ja painettava liinalla. Tunnen, kuinka keohjaimen nappia. on selkeästi korkean paikan kamPelaaja ilmestyy seutoimia mo alkaa hiipiä jalkoiraavaan paikkaan ilelämyksenä. hini. Uskaltaudun silman turhaa kävelyä. ti kurkistamaan katon Puzzlet ovat yksinreunan yli. Kokemus kertaisia ja etenemion vaikuttava, mutta nen vaivatonta. Pelin immersio särkyy notarkoituksena on selpeasti edessäni leijuviin hanskoihin. Käsikeästi toimia elämyksenä, ja siinä se onvarsia ei Batmanilla tässä todellisuudessa nistuukin erinomaisesti. Pienistä puutteistunnu olevan. taan huolimatta Batman Arkham VR on Noin puolitoistatuntisessa kokemukyksi Playstation VR:n parhaita pelejä. On sessa pelaaja astuu yön ritarin saappaisiin kuitenkin vaikea päästä yli tunteesta, ettarkoituksenaan selvittää kadonneiden tä lyhyeksi jäävä kokemus on tarkoitetapureidensa arvoitus. tu lähinnä demonstroimaan VR-laitteiston Peli on suoraviivainen ongelmanratmahdollisuuksia kuluttajille ja kehittäjille.

Virtuaalitodellisuus vie työpaikkasi ARvio Job Simulator (Owlchemy Labs) Batman Arkham VR:n ohella toinen ehdottomasti kokemisen arvoinen peli on selkeästi VR-laitteille suunniteltu Job Simulator. Kyseessä on värikkään huumoripitoinen ja yksinkertainen peli, jossa pelaaja astuu robotin saappaisiin vuonna 2050. Pelaaja pääsee kokemaan robotin silmin, miltä on aikoinaan tuntunut olla ihminen ja käydä töissä, tai kuten kehittäjä pelin kotisivuilla muotoilee: ”to job”. Pelissä voi valita yhden neljästä työvaihtoehdosta: toimistotyöläisen, mekaanikon, kaupan kassan tai kokin. Pelin hauskuus muodostuu hölmöstä huumorista ja sääntöjen rikkomisesta. Musiikin polttaminen cd-levylle tapahtuu leivänpaahtimessa, ravintolan asiakkaita

hauskinta lieneekin pelin esittely kavereille.

voi heitellä juustolla ja asiakkaiden autoista voi irrotella ”ylimääräisiä” osia. Pelaajalla on hauskaa, kun robotit ovat ymmärtäneet väärin eri asioiden merkityksen. Pisimmilläänkin muutamien tuntien mittaisella pelillä ei kuitenkaan ole juurikaan jälleenpeluuarvoa, vaan kyse on monien muiden VR-pelien tapaan kertaluonteisesta kokemuksesta. Läpipeluun jälkeen hauskinta lieneekin pelin esittely kavereille.

Me suomalaiset rakastamme asioita, joilla on erimaankielinen nimi. Kun jokin ilmiö tulee ulkomailta, se on heti paljon hienompi, koska me emme ole brändäämisestä kuulleetkaan ja vähän noloa joku sauvakävely. Esimerkiksi mindfulness ei näytä menettävän suosiotaan ollenkaan. Sehän tarkoittaa sitä, että tuijotetaan tyhjyyteen ajattelematta mitään ja ollaan vaan. Mahtavaa, että tätä taitoa opetetaan nykyään kursseilla ja koulutuksissa, kun tänä päivänä se on niin vaikeaa keskittyä itseensä ja pysähtyä miettimään, että miltä minusta tuntuu. Se on myös tosi raskasta ja minua ahdistaa, kun on liikaa tavaraa. Onneksi KonMari kertoo meille, miten kannattaa siivota. Ota tavarat yksi kerrallaan käteesi ja tunnustele, miltä ne tuntuvat syvällä sisimmässäsi. Jos jokin tavara, kuten sähkösopimus tai perintömaljakko ei ilahduta sinua, heitä se roskiin. Jos myöhemmin huomaat heittäneesi vahingossa pois jonkin tarpeellisen esineen, voit aina ostaa uuden. Viimeisin huojentava tieto oli, kun Yle (13.11.2016) uutisoi,

että Tanskasta saapunut hygge-trendi antaa meille luvan jäädä sohvan nurkkaan. Siis huh! Tämä talvi on niin raskasta aikaa ja vaikka tieteellisesti kaamos on vain napapiirin pohjoispuolella, niin kyllä minusta koko Suomessa on kaamos koska on pimeää ja kylmää. Koska hygge on jotain mistä ei saa tehdä numeroa, se sopii meille suomalaisille koska minähän en ainakaan yritä olla yhtään sen hienompi kuin olen. Jos ruoasta puhutaan, niin kätevä kapistus on blenderi. Sehän on aivan eri asia kuin tehosekoitin, jolla mammat soseuttavat hernekeittoa. Blenderillä tehdään smoothieita, jotka laitetaan bowliin. Muutenkin parhaita ovat kaikki ruoat, joiden nimi tulee Amerikasta, kuten chia pudding, avocado toast, granola ja raw jos ruoasta cake. puhutaan,

Jos et ole Instagramissa, ker-

niin kätevä kapistus on blenderi. sehän on aivan eri asia kuin tehosekoitin.

ron nyt, että sinunkin kannattaisi käyttää countouringia. Se on vähintään yhtä in kuin takapotku taljassa tai kyykyt tai siis squats. Mutta ei eksytä aiheesta, vaikka meikkaaminen toki liittyy salilla käyntiinkin. Contouring tarkoittaa siis varjostuksia, jotka saavat sinut näyttämään siltä kuin olisit käynyt kauneusleikkauksessa eli pirun hyvältä. Saman asian ajaa myös strobing, jossa korostetaan parhaita puolia concealerilla. Instagrammista puheen ollen, kaikista cooleinta on oikeastaan olla offline. Somejulkisuuden sijaan nykynuoret eli milleniaalit arvostavat yksityisyyttä, ja nuoret julkkikset lähtevätkin nyt massoittain pois Instagramista. Jos haluat olla edelläkävijä, poista sometilisi nyt ja omista elämäsi well-beingille. Alkuun pääset vaikka edellä mainittujen asioiden parissa. Trend Hunter

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


teksti Heidi Järvenpää kuvitus Irina Hasala

naisen euron mysteeri palkkaerot. Keskustelu sukupuolten välisistä palkkaeroista on monisyinen. Aihe on kiistelty myös tutkijoiden keskuudessa, vaikka tilastot puhuvat palkkaeron olemassaolon puolesta. Ainakin osittain.

N

aisen euro voi olla 83, 95 tai 99 senttiä miehen vastaavasta ansiosta. Luku vaihtelee tilastojen tulkinnan mukaan. Selityksiä sukupuolten välisille palkkaeroille löytyy useita. Keskustelussa on yhtä monta näkökulmaa kuin on tilastoakin. Tulkintojen määrä tuntuu loputtomalta. Faktat ovat kuitenkin nämä: Naiset tienaavat vähemmän. Naiset tekevät vähemmän ylitöitä. Naiset hakeutuvat harvemmin johtotehtäviin. Naiset viettävät enemmän aikaa kotona lasten kanssa. Naisilla on vähemmän työkokemusta uran alkuvaiheessa. Teeman syy-seuraussuhteen juuret pohjautuvat koulutusvalintoihin. Naiset valitsevat matalapalkkaisempia aloja. Tutkijat ovat pohtineet, miksi naiset ajautuvat töihin, joista saa vähemmän ansiotuloja. Naisten mahdollinen syrjintä työmarkkinoilla nousee myös aika ajoin keskusteluun.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

Kuinka palkkaero tasoittuisi suomalaisessa yhteiskunnassa? Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen on työskennellyt palkkatilastojen parissa vajaat neljä vuotta. Siinä ajassa hän on ehtinyt tulkita monenlaisia tilastoja. ”Palkkaero johtuu pääosin ammatillisesta eriytymisestä”, Pehkonen aloittaa. Hänellä on todisteena valtava määrä dataa palkkakehityksestä. Aihetta on tutkittu muun muassa ammattien, erilaisten ammattinimikkeiden ja työnantajien näkökulmista. Pehkoselta löytyy tilastotietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista jopa yksityisistä yrityksistä, joissa miehillä ja naisilla on sama ammattinimike. ”Karkeasti voidaan sanoa, että palkkaero on keskimääräistä pienempi samalla ammattinimikkeellä ja saman työnantajan palveluksessa.” Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä faktaa, että suomalaisessa yhteis-


13 kunnassa on havaittavissa palkkaero kahden sukupuolen välillä. Naisen euro on kuin suomalainen MM-jääkiekko. Tasa-arvon kulta jää aina hieman tavoittamattomiin. Vuodet 1995 ja 2011 toteutuvat vain muutaman ammattiryhmän kohdalla. Mediassa usein esiintynyt mystinen luku 83 selittyy yliaktuaari Pehkosen datalla. Tilastokeskuksen luvuista on mielekästä vertailla palkkojen keskiarvoa kokoaikaisten työntekijöiden osalta. Vuonna 2015 suomalaismies tienasi keskimäärin 3652 euroa kuukaudessa. Samassa ajassa nainen ehti kerryttää palkkapussiaan 3031 euron verran. Luvut perustuvat kokonaisansioon, johon lasketaan mukaan ylityöt ja kaikki mahdolliset lisät. Tilastossa on mukana noin 700 000 naista ja 665 000 miestä. Laskukaavan perusteella naisen euro 83 senttiä. Tämä on kuitenkin vain yksi selitys. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta on tutkinut palkkakehitystä sukupuolittain. Hän esittää palkkaeroille kolme selitystä: työaika, -kokemus ja -tehtävät. Miehet tekevät keskimäärin pidempää työpäivää. Ero näkyy tilastoissa, tutkittiin niitä sitten kuukausi- tai tuntipalkan mukaisesti. Nainen on kotona lasten kanssa, kun mies paiskii esimerkiksi vientiteollisuuden parissa ylityötunteja korotetulla palkalla. Maliranta arvelee, että miehet työskentelevät useammin aloilla, joilla työ ei ole niin ennakoitavaa. Näin ylitöitä saattaa kertyä merkittävästi, päivät pitenevät ja palkkapussi pulskistuu. ”Perheen sisäinen työnjako selittää osittain eroa”, Maliranta sanoo. Toinen palkkaeroa selittävä tekijä on työkokemus. Pitkät vanhempainvapaajaksot työuran alkuvaiheessa lyhentävät naisten työkokemusta. Suomessa äitiysvapaat ovat kansainvälisesti vertailtuna pitkiä. Suomalaisäiti on myös muihin Pohjoismaihin vertailtuna keskimäärin pidempään kotoNaisen euro on na lastensa kanssa. ”Uran kiihdytysvaiheessa kuin suomalainen naiset ovat varikolla”, Maliranmm-jääkiekko. ta havainnollistaa. Kulta jää Miesten palkat nousevat noaina hieman peasti uran alkuvaiheessa, sillä työkokemuksen lisäksi myös tavoittamattomiin. koulutus siivittää palkan nousukiitoon. Samaan aikaan nainen voi viettää varikolla useita vuosia. Kolmantena seikkana Maliranta nostaa keskusteluun toimialat ja työtehtävät. Miehet istuvat organisaatioiden päättävissä elimissä johtopaikoilla. Naiset puolestaan valitsevat useammin matalapalkkaisen työn. Maliranta ottaa esimerkiksi opettajan ammatin. Opettajankoulutuslaitokselle hakeutuvat opiskelijat tietävät, ettei palkka ole korkea. Silti naiset pyrkivät alalle sankoin joukoin. Samaan aikaan miehet hakeutuvat korkeapalkkaisempiin ammatteihin. ”Ovatko miehet ahneempia vai saavatko he neuvoteltua palkkoja ylöspäin miesvaltaisilla aloilla?” Tarkastellaanpa asiaa yksittäisten ammattiryhmien tasolla. Otetaan mukaan tarkasteluun sairaanhoitajat, rakennusmaalarit ja asianajajat. Sukupuolijakauma asianajajien keskuudessa on hyvin tasainen vuoden 2015 tilastossa. Maalareiden joukossa on enemmän miehiä, sairaanhoitajissa puolestaan naisia. Joidenkin ammattien kohdalla naisen euro on korkeampi kuin 83 senttiä. Sairaanhoitajan ammattinimikkeellä kokonaisansioiden tasolla, eli kun mukana ovat ylityökorvaukset ja muut lisät, miehet ansaitsivat keskimäärin 3259 euroa, naiset puolestaan 3060. Kun tilastosta ottaa pois ylityöt ja vuorolisät, miessairaanhoitaja tienasi keskimäärin 2666 euroa ja nainen puolestaan 2648 euroa. Niin yliaktuaari Pehkosen kuin professori Malirannan mukaan miehet tekevät enemmän ylitöitä. Nämä tunnit näkyvät kokonaisansioissa. Esimerkiksi sairaanhoitajien kohdalla naisen euro ei olekaan niin heikko kuin voisi kuvitella. Vertailtaessa rakennusmaalareiden palkkoja on syytä huomioida, että kyseessä on tuntipalkkainen ala, jolla ei ole tarkkoja vaatimusluokituksia. Kokonaisansioissa mies tienasi alalla keskimäärin 2879 euroa, nainen 2625 euroa. Ylitöiden ja vuorolisien karsiminen ei kaventanut eroa. Miesvaltaisella alalla mies tienasi enemmän. Korkeapalkkaisten asianajajien keskuudessa palkkaero on merkittävä. Mies ansaitsi 6482 euroa, nainen 5795 euroa. Ylityöt tai vuorolisät eivät ole alalla merkittäviä. ”Miehet ovat keski-iältään muutaman vuoden vanhempia. Meidän tilastoista ei kuitenkaan näe, mistä palkkaero johtuu”, Pehkonen sanoo. Miten selittyvät suhdeluvut, joiden mukaan naisen euro olisi 83 tai 95 senttiä? Kaikkien ammattikuntien kokonaisansioiden osalta

suhdelukuja voidaan vertailla eri tasoilla. Kokoaikaisten työntekijöiden osalta suhdeluvun perusteella naisen euro on 83 senttiä. Yliaktuaari Pehkonen kuitenkin huomauttaa, että luvut ovat sitä tarkempia, mitä tarkempi tarkasteluasteikko on esimerkiksi ammattinimikkeen tai työpaikan suhteen. Koko Suomen tasolla samassa työpaikassa ja samalla työnimikkeellä palkkaero on kolme prosenttia. Toisin sanoen naisen euro on 97 senttiä. ”Luvut kertovat sen, että miehet toimivat samassa ammasumanen tissakin tehtävissä, joissa saa väittää, että enemmän palkkaa”, Pehkonen vertailee. sukupuolten Samoja suhdelukuja voidaan välinen vertailla yksityisen ja julkisen palkkaero on puolen välillä. Yksityisellä palkkaero on hieman suurempi, 4–5 harhaa. prosentin luokkaa. Pehkonen arvelee tämän johtuvan ammattinimikkeiden kirjosta. Julkisella puolella, jossa ammattinimikkeet on tarkemmin luokiteltu, kokonaisansioiden palkkaero on vain prosentin luokkaa. Yksityisellä puolella naisen euro jää 95 senttiin, mutta julkisella puolella päästään jo 99 senttiin. Kun siis puhutaan samasta työnantajasta ja samasta ammattinimikkeestä. Tilastojen perusteella voisi sanoa, että palkkatasa-arvo on jo hyvin lähellä. Eläköitynyt tutkija Pauli Sumanen nyökyttelee tyytyväisenä kotonaan Hyvinkäällä. Sumanen työskenteli luottamusmiehenä useissa eri työyhteisöissä. Vuosien mittaan hän ehti nähdä monenlaisia työpaikkoja. Matematiikkaa ja tilastotiedettä opiskellut Sumanen halusi löytää selityksen palkkaeroille jäätyään eläkkeelle vuonna 2005. Sumanen väittää, että sukupuolten välinen palkkaero on pelkkää harhaa. Hän näkee tilastoissa porsaanreiän: tehdyt työtunnit. Kun tilastoja tarkastellaan toteutuneiden työtuntien valossa, palkkaero on Sumasen mukaan olematon. Väitteensä tukena hän käyttää Euroopan unionin parlamentin samapalkkaisuuden päätöslauselmaa vuodelta 2008. Sumanen huomauttaa, että lauselman mukaan palkkoja tulisi vertailla tuntien mukaisesti. Tämän tiedon valossa voisi todellakin väittää, että naisen euro on yhtä arvokas kuin miehen euro. ”Miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset. Näin ero näkyy kokonaisansioissa, mutta palkkaeroa ei ole olemassa”, hän kiteyttää. Tilastokeskuksen Pehkonen ei niele Sumasen väitteitä. Pehkonen selittää eri näkemyksiä tilastojen tulkinnalla. ”On totta, että miehet tekevät keskimäärin enemmän työtunteja. Tilastojen pohjalta emme kuitenkaan tarkalleen tiedä, mistä tämä johtuu. Joko miehet työskentelevät naisia useammin ammateissa, joissa tehdään enemmän työtunteja, tai miehet tekevät naisia enemmän tunteja samassa ammatissa.” Mielipiteitä löytyy niin palkkaeron puolesta kuin vastaan. Tilastokeskuksen dataa mukaillen sukupuolten välistä palkkaeroa ei voi kieltää. Mitä tilanteelle pitäisi tehdä? Taloustieteen professori Maliranta johdattelee keskustelun tuttuun teemaan, vanhempainvapaisiin. Nykyisessä mallissa äitiys- ja vanhempainvapaa loppuu lapsen ollessa noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Vanhempi voi jäädä siitä kotihoidontuelle. Useimmiten kotiin jäävä vanhempi on juurikin äiti. Tilalle on ehdotettu muun muassa 6+6+6-mallia, jossa molemmat vanhemmat saisivat oman kuuden kuukauden vanhempainvapaansa. Kolmannen jakson osalta vanhemmat päättäisivät keskenään, kumpi vapaan käyttäihänen si. Ehdotus on kuitenkin jäissä. mukaansa Tiettävästi Sipilän hallitus ei kävaarana on, että sittele esitystä tällä hallituskaunaisissa olevaa della. Malirannan mukaan nykypotentiaalia jää mallin haasteena on se, kuinka käyttämättä. perheenlisäyksestä johtuvaa varikkoaikaa voidaan tasapainottaa sukupuolten kesken. Tämä kysymys heijastuu organisaatioiden rekrytointiprosesseihin. Jos vastakkain ovat tasavahvat mies- ja naisehdokkaat uuteen työtehtävään, työnantajan on taloudellisista syistä usein järkevämpää palkata uransa alkuvaiheessa oleva mies. ”Tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmista olen huolissani, onko meillä syrjintää työmarkkinoilla”, Maliranta pohtii. Hänen mukaansa vaarana on, että naisissa olevaa potentiaalia jää käyttämättä. Vanhempainvapaiden muutos saattaisi osaltaan vähentää syrjinnän mahdollisuutta. Ilmiön ytimessä on kuitenkin äitien oikeus käyttää vanhempainvapaat. ”Markkinataloudessa työnantaja joutuu ottamaan tällaiset asiat

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


14 ilona pesu

Opetusala on naisvaltainen niin Suomessa kuin korealaisen Sanghoon Kimin (vas.) ja intialaisen Samira Syalin kotimaissakin. ”Ylipäätään alalla tarvitaan erilaisia ihmisiä, mutta sukupuoli ei saisi olla valintatilanteessa ratkaiseva tekijä”, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Jenna Niemi miettii. Hänen vieressään kuvassa Henri Kivistö.

huomioon. Tämä näkyy työmarkkinarakenteessa ja palkoissa.” Työmarkkinoiden rakenne heijastelee miesten ja naisten uravalintoja. Ammatinvalinnan jälkeen erottelua tapahtuu työtehtävien vastuullisuudessa. Tämä kaikki heijastuu palkkoihin. Sukupuolittainen ammatteihin hakeutuminen näkyy opiskelijavalinnoissa. Jyväskylän yliopistossa on perustutkinto-opiskelijoiden keskuudessa kolme naisvaltaista tiedekuntaa: humanistinen, kasvatustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen. Luvut perustuvat syksyn 2016 opiskelijatietoihin. Matalapalkkaisemmista aloista luvut näkyvät selkeästi luokanopettajien ja lastentarhanopettajien keskuudessa. Opettajankoulutuslaitoksella miehiä on perustutkinto-opiskelijoista 17,3 prosenttia, varhaiskasvatuksella vain 9,6 prosenttia. Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Henri Kivistö on poikkeus naisvaltaisella alalla. Hän hakeutui alalle arvojen, ei palkan takia. Valmistumisen kynnyksellä alan palkkaus on mietityttänyt enemmän kuin opintojen alkuvaiheessa. Jyväskylässä luokanopettajan bruttopalkka on 2603 euroa.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

”Professionaaliseen ammattitasoon ja opettajan työn paineisiin nähden palkka kuulostaa matalalta”, Kivistö toteaa. Ajatukset opettajan ammatista ovat muuttuneet opintojen myötä. Kivistö kokee edelleen paloa itse työtä kohtaan, vaikka muutkin työmahdollisuudet kiinnostavat. ”Palkkakysymys on eräs asia, joka on näiden pohdintojen taustaljyväskylän la.” Professori Maliranta ei ole koyliopistossa vin huolissaan työmarkkinoiden on kolme eriytymisestä mies- ja naisvaltainaisvaltaista siin aloihin, kunhan ammatinvalinnan taustalla ovat todelliset artiedekuntaa. vovalintoihin pohjautuvat mieltymykset. Sen sijaan mahdollinen syrjiminen on professorin aito huolenaihe. Malirannan mukaan kysymys ei ole pelkästään sukupuolijaottelusta, vaan aihe liittyy laajempaan keskusteluun muun muassa etnisyydestä ja erilaisista kulttuuritaustoista. ”Tasa-arvo on universaalia”, Maliranta tähdentää.


Multitronicilta ja iTronicilta löydät kaiken tietokoneisiin liittyvän ja paljon muuta

iTronic on erikoistunut Applen tuotteisiin. Myyjämme antavat mielellään neuvoja ja vinkkejä jos harkitset iPhone puhelimen tai Mac tietokoneen ostamista.

iTronic on valtuutettu Apple huoltokumppani

Hannu ja Tero, iTronic myymälä

Jos mobiililaitteellasi on esim. hajonnut näyttö, löydät vaihtolaitteita meiltä. Kauttamme saat myös Applen omia näytönvaihtoja jossa takuu säilyy.

Pentti, Multitronic huolto

Haluamme varmistaa että et maksa tyhjästä. Siksi teemme aina ilmaisen vianselvityksen ennen kuin sovimme mahdollisesta korjauksesta

Multitronic tarjoaa multitronic.fi nettisivujen kautta laajan valikoiman tuotteita. Jos tarvitset apua olet aina tervetullut Jyväskylän myymäläämme, autamme sinua löytämään oikean tuotteen.

Tarjoamme täyden huollon kaikkiin tietokoneisiin.

Juuso, Multitronic myymälä

Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä | 010 320 9070 | Ma-Pe: 10 -17 | www.itronic.fi | www.multitronic.fi

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


16 Menot

Menot

”Yhdentoista biisin sekaan ei mahdu ainuttakaan huonoa tai edes keskinkertaista sävellystä. … Laulumaa on vuoden 2016 parhaita kotimaisia levyjä (5/5).” Keskisuomalaisen kriitikko Aki Lehti Viitasen Piian Laulumaa-albumista marraskuussa 2016

Kulttuurihaaste! Mikä kolahti viimeksi ja miksi? Menot-Sedällä kolisee tällä hetkellä viime vuonna julkaistu Topi Sorsakosken elämäkerta Viimeiseen korttiin. tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com malla hukkanen

16.–19.2. JTY:n AALTO-SALI (JA MUITA PAIKKOJA)

TERO UUTTANA arvostelee ilokiven tulevia näytöksiä

Suomen sana ry:n järjestämä työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi tuo helmikuun pakkasiin punahehkuista kansanvalistusta, yhteiskuntakritiikkiä ja muun muassa musiikkiohjelmaa. Alustusten, seminaarien ja yleisökeskustelujen aiheita ovat muun muassa vaihtoehtokulttuurin nykytila, Marx ja Suomi, työ ja toimeentulo sekä vasemmistokristillisyys ja vapautuksen teologia. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Jyväskylän Talven sivuilta.

Abba: The Movie sing along

laura häkkinen

Aki Kaurismäen satamakaupunki-trilogian toinen osa Toivon tuolla puolen kertoo kauppamatkustajan ja pakolaisen kohtaamisesta.

14.–19.2. ILOKIVI

Kaurismäkeä, islantilaista taideelokuvaa ja brunssinäytöksiä 18.2. TEATTERI MIILU 2–15 minuutin lyhytesityksistä koostuvalla YT – Luopumisfestivaali 2017:lla pohditaan päättymisen, hylkäämisen, jättämisen, ulos sulkemisen, loppumisen ja kuoleman teemoja. Festivaaleilla nähdään jyväskyläläisten esittävän taiteen tekijöiden esityksiä näistä aiheista. Tapahtuma huipentuu karnevalistiseen päättyvien asioiden juhlaan, jonka yhteydessä suoritetaan luopumisrituaali.

Valtakunnallisen keikkapäivän kunniaksi Lutakossa tarjoillaan aivan ILMAISEKSI kokonaista kaksi neljän nuoren naisen muodostamaa punk-/ rock-yhtyettä. Nämä ovat jo 10 vuotta sitten klubeja täyttänyt Pintandwefall sekä vähän uudempi, jyväskyläläinen Sister Disaster.

ma rk o e in la

14.2. LUTAKKO

Järjestyksessään 18. Pohjoismaisen elokuvan festivaali Arktisen Upeeta järjestetään Ilokivessä 14.-19.2.17. Avajaiselokuvana nähdään tiistaina 14.2. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen (2017). Keskiviikkona on tarjolla Suomen ensi-illan saava islantilainen elokuva Heartstone (Hjartasteinn, 2016). Guðmundur Arnar Guðmundssonin esikoisohjaus kertoo kahden pojan viimeisestä kesästä ennen aikuisuutta. Perjantaina nähdään kaksi musiikkidokumenttia: Palkittu norjalaisdokumentti Arctic Superstar (2016) kertoo saamelaisräppärin urasta ja tavoitteista sekä saamelaisista ja saamen kielen asemasta. Sumé – The Sound of a Revoluti-

on (2015) valottaa grönlantilaisen progebändin vaikutusta grönlantilaisten identiteettiin 1970-luvulla. Suomalaista indie-elokuvaa edustaa Samppa Batalin ohjaama Äpärä (2016). Lauantai-iltana on luvassa sing along -näytös, jossa yleisö saa laulaa mukana Abban hittejä jyväskyläläisen Ruamjai-kuoron jäsenten tuella. Oheisohjelmassa on mukana muu muassa pohjoismainen apurahainfo, leffavisa sekä päiväkoti-ikäisille suunnattu Musamaatio. Päätöspäivänä Ilokivessä on kaksi leffabrunssinäytöstä. Festivaalin päätöselokuvana nähdään Jaakko Pakkasvirran ohjaama Kesäkapina (1970).

15.2. LAAJIS, LAAJAVUORI

Laajis Student Night on opiskelevalle nuorisolle suunnattu rentohenkinen laskettelutapahtuma, johon kuuluu erilaisia kisoja palkintoineen sekä tarjouksia laskettelulipuista ja after ski -tuotteista. Rinneaika on 17–20, After Ski Laajiksen ravintolassa 19-22 ja jatkot Escapessa!

17.2. MUSTA KYNNYS

Min tt u

Sa

30-vuotias laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen tekee pieniä, tekstivetoisia kappaleita pienen ihmisen elämästä. Viitasen i n ar edellinen, viime vuoden marraskuussa ilmestynyt Laulumaa -albumi sai kriitikoilta viittä tähteä ja MTV rankkasi sen vuoden parhaaksi albumiksi. Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

ILOKIVEN ELOKUVAT

18.2. VAKIOPAINE Karkeen Sähköklubi tuo Vakkarin pahnoille kaksi kiinnostavaa ja kokeellista elektronisen musiikin yhtyettä. Sähköpaimen yhdistää musiikissaan ääripäät ja hitsaa vastinparit yhteen. Vanhin perinne kohtaa modernin tekniikan, orgaaninen sulautuu sähköön ja improvisaatio iskeytyy biittiin. Kyllä tällä reseptillä pitäisi saada liikettä lantionpohjaan!

Lasse Hallström | Australia, Ruotsi 1977 | 97 min la 17.2. klo 21 Karaoke-elokuvanäytökset ovat viime vuosina yleistyneet festivaalien ja teattereiden erikoisnumeroina. Viime kesänä koin Sodankylässä Lasse Hallströmin Abba: The Movien sing along -versiona. Nyt se nähdään ja kuullaan Kampus Kinon ja Arktisen Upeeta -festivaalin yhteisnäytöksenä Jyväskylässä. Elokuvassa australialainen radiotoimittaja koettaa saada haastattelua Abbalta yhtyeen Australian kiertueella. Juoni on käytännössä olematon ja keksimällä keksitty. Pääosassa on Abba biiseineen. Elokuvana teos on täysin yhdentekevä, mutta jos bändin musiikki on mieleen ja humalatila sopiva, niin kyllä tämä ainakin viime kesänä toimi. Elokuvana 1/5 Kokemuksena 4/5

La La Land

Damien Chazelle | USA 2016 | 128 min Ti 20.2. klo 18 Whiplashin ohjaajan uutukainen on romanttinen musikaalidraamakomedia, jota tähdittävät vahvat roolityöt tekevät Ryan Gosling ja Emma Stone. Mia tahtoisi menestyä näyttelijänä tai jopa omien näytelmien tekijänä. Sebastian taas on idealistinen jazz-muusikko, joka toivoo, että ihmiset osaisivat oikeasti arvostaa hyvää jazzia. Kuten arvata saattaa, heidän tiensä kohtaavat, ja mikäs siinä yhdessä tanssiessa. Elokuvan tarina yhdistää sopivasti kliseitä ja yllätyksellisyyttä. Unelmat ja reaalimaailma eivät aina kohtaa, ja tätä ristiriitaa teos pohjimmiltaan käsittelee. Musikaaliosuudet ovat sopivan hiomattomia eikä Gosling tosiaan mikään Gene Kelly ole. Whiplash oli parempi, mutta tämäkin on hyvä. 4/5 ohjelmistossa myös 20.2. klo 20.30 Lion 21.2. klo 20.30 Barton Fink (Arvosana 4/5) 21.2. klo 18 Viattomat


Helpotus 17 teksti Aleksi Tolppi kuva Ilona Pesu

helpotusta graduntekoon gradu. Moni tietää, kuinka ylitsepääsemättömän haastavaa gradun tekeminen voi olla. Hommat haltuun -projektin nikseillä selätät ison G:n.

G

radu- tai kandiaihe motivoi, mutta projekti ei pysy koossa. Opinnäyte tuntuu määräänsä pidemmältä ja vaikeasti hahmotettavalta. Haastaville asioille on vaikea löytää aikaa. Kuulostaako tutulta? Hommat haltuun -projektin vetäjät neuvovat, kuinka gradun tai kandin saa kasaan.

Pilko ja aikatauluta Ongelmiin auttaa hyvä aikataulutus, kokonaisuuden pilkkominen pienempiin osiin sekä lempeys itseään ja ajankäyttöään kohtaan varsinkin, jos elämässä on samaan aikaan paljon muuta meneillään. Gradun ei tarvitse viedä liikaa aikaa muulta elämältä eikä aikataulusta kannata tehdä liian tiukkaa. Tärkeintä on suunnitella etukäteen, minkä ajan käyttää gradun parissa. Myös välitavoitteista on apua.

Kysy apua Omaan aiheeseen liittyvissä pulmissa kannattaa kääntyä ohjaajan puoleen. Jos gradulle ei tunnu löytyvän aikaa, paikkaa tai vertaistukea, voi kokeilla esimerkiksi Ruvetaan hommiin -opinnäyterupeamia, joissa keskitytään erityisesti gradun ja kandin työstämiseen.

Graduntekijä Susanna Straniuksen salaisia aseita ovat kuulosuojaimet ja hyvät eväät.

Vaihda työtilaa

Etsi tukiverkosto

Työskentelytilan vaihtaminen saattaa myös helpottaa graduahdistusta. Varaa gradulle aikaa ja paikka kodin ulkopuolelta, jolloin häiriötekijöitä on vähemmän ja keskittyminen on helpompaa.

Sosiaalisen tukiverkoston merkitystä ei kannata aliarvioida. Tukiverkoston koko ja tarve saattavat muuttua, kun tismalleen saman tutkimuskysymyksen kanssa painivaa kaveria ei ole.

Hommat haltuun -projekti tarjoaa Jyväskylän yliopiston opiskelijoille vertaistukea esimerkiksi Hommia riittää -kerhojen ja Hommat haltuun -opinnäyterupeamien muodossa. Lisätietoa projektista löytyy osoitteesta facebook. com/hommathaltuun.

paska kotiseutu Eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan.

Ahtaat paekat kirkossakin Sitä ku joku männee kysymää, että mistäs päen sitä ollaa kotosin, niin siinä suakin tuokion ajatella mitähä vastais. Pielaveeltä oon tullu, mutta sen paekan selittämine onnin sitten vaekeempaa. Jyväskylästä pohojoseen, ja sitten vuan kiännät Viitasuarelta oekiaan. Iisalmesta matkatessa vähäsen etelään päen, mutta älä mee Lapinlahelle kuiteskaan. Tae mene vuan, piäsetpähän sitä reettiä Kuopioon. Paekan päälle suapuessa voe nähhä ensmäesenä koko kylän isoemman ylypeyen aeheen. Lepikon Torppa, presitenttinäkin tunnetun Kekkosen Urhon syntymäpaekka. Ee missään kuiteskaan sanota että kuuven vuojen jälkeen häepyivät Kekkoset poes Pielaveeltä. Saepahan kylä kuiteskin parhaan turistinähtävyytensä, ja syyn laettaa rintakuvan kyseesestä herrasta kunnantalon tietämille. Ohan meellä myös urheelusankarloita. Ruuskas Antti viäntää vielä parempaa savvoo ku mie, ja heettää myös keehästäkin aeka hyvin. Sampo tuas on lentopallopiireessä tuttu nimi, mutta eepä tuo paljoo sano jos ee urheelua katso. Kekkosen ja urheelun jälkeen mennään kuiteskin aeka hilijaseks ylypeyen aeheista... Myö ollaan nelejän ja puolen tuhannen asukkaan kunta, joten kuntaliitoksella aena pelotellaan ihemöisiä.

Paekallislehti onnin jo yhteenen Keeteleen kanssa, ja ohan tuo päevystyskin sillon tällön siellä. Sua vuan nähä miten sen kanssa käy, kun nuapurisuhteet ei oo se paras ominaisuus aena ollu. “Pielavetisen jutunnin” on ilimaoksena keksinä Kiuruvetinen puuseppä, ja Keeteleeltäkään tänne tulla kun lukioon. Yöelämän virkoo ajjaa suurimman osan vuojesta keelabuari Kuato. Tänä vuonna on kuiteskin tuas tulossa uus yrittäjä, kun Restentti aukasee tuas ovensa. Se on semmoenen paekka, joka on melekeen vuosittaen alkanu toemimaan, ja pian tuas lakannukkin toemimasta, kunnes uusi henkilö kokeelee tuas. Tässä onnin ollu parin vuojen taoko. Kae sitä siis kokeeltava on, kun kaekki muukki. Kesällä myö suahaanni tuas turistoloisia, niin aukeehan meellä silloennin buari. Laevuri on ihan Ilta-Lehessä maenittu, niin kannattuap käövä. Ohan siellä pitäjäkkin ylleensä jostain muualta kotosin, niin mikäs tuo on ihmekkään. Linja-aotoja ee paljoa Pielaveellä kulje. Jos meenaa kotona käövä, sua huomata etteevät oo helepoks tehnä. Tiältä Jyväskylästä sentää piäsee, mutta suapi silti ootel-

la sen reelut kaks tuntia vaehossa Viitasuarella. Kuopijosta tuloo kanssa yks bussi päevään, mutta jos haluut männä johonnin muualle, niin kääkin paskempi mäehä. Että kahella bussilla ee kauheasti rillutella, mutta kae sillä pärjättävä oes. Kaeppa tuota vois sanoo Pielaveen olevan paekka, mihin ee oekeen meenaa löytää, eekä sieltä oekeen meenaa poeskaan piästä. Mutta sinistä tietä ajellessa jos näet Lepikon Torppa-kyltin, niin aenain tiiät missä oot. Antti Lukkarinen Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


18 Kulttuuri teksti ja kuva Lotta Tiihonen

Loppuvuodesta yläkaupungilla vaikuttanut Teollisesta sivilisaatiosta toipumisen keskus oli Osma Naukkarisen ja Isla Peuran järjestämä tempaus.

Myytit uusiksi muutos. Osma Naukkarinen haluaa murtaa myyttejä, jotka ylläpitävät maapallon kannalta kestämätöntä elämäntapaa. Hänestä ekologisuus ei ole uhraus vaan satsaus. Jyväskylän Kauppakadulla ihmiset kiiruhtavat ohuissa takeissaan pakoon viimaa kädet täynnä ostoskasseja. Kirkkopuiston kohdalla kävelen porttikongista sisäpihalle. Siellä sijaitsee paikka nimeltä Maatalo. D-rapun ovi on auki, ja astun lämpimään porraskäytävään. Heti oikealla on raollaan ovi, josta erottuu hämärässä teksti: ”Sammalsielu”. Nimi viittaa Osma Naukkariseen, joka sisään tullessani asettelee teemukeja pöytään. Hän on Jyväskylässä asuva 28-vuotias oikeustieteen maisteri, erä- ja luonto-opas sekä opintojensa puolivälissä oleva kalevalainen jäsenkorjaaja. Maatalon tilavassa, puupaneloidussa saunakabinetissa hän tekee jäsenkorjaushoitoja ja järjestää viikoittain kalevalaista meditaatiota sekä satunnaisesti miesten piirejä. ”Meidän on aika pysähtyä miettimään, mistä olemme tulleet, minne olemme menossa ja minne haluamme mennä”, Naukkarinen sanoo. Osma Naukkarinen toteutti kumppaninsa Isla Peuran kanssa loppuvuodesta Jyväskylän yläkaupungilla vaikuttaneen pop-upkulttuuritilan, joka kantoi nimeä Teollisesta sivilisaatiosta toipumisen keskus. ”Oireilu nykyajan kiireen ja tehokkuuden arvojen vuoksi ei ole merkki heikkoudesta, vaan elossa olevasta ihmisyydestä, joka kaipaa aidompaa kokemusta omasta tarkoituksestaan, paikastaan sekä olemassaolostaan.” Näin oli keskuksen sanoma muotoiltu kulttuu-

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

ritoimelle vuosi sitten lähetettyyn rahoitushakemukseen. ”Oireilu ilmenee monenlaisina mielen ja kehon sairauksina, neuroottisena kuluttamisena ja riippuvuuksina ylipäätään.” Teollisesta sivilisaatiosta toipumisen keskus toimi kohtaamispaikkana, jossa oli arki-iltaisin luentoja, laulua, musiikkia ja runoja. yritämme Sinne löysi tiensä kahden viikon aisäätää kana yli kaksisataa ihmistä. rikkinäistä Keskuksen taustalla vaikutti ajatus siitä, että nykyinen elämäntapa laitetta, on kestämätön ja tuhoisa koko maakun se pitäisi pallon ekosysteemille – myös ihmiheittää selle itselleen. ”Pienet korjausliikeet eivät enää romutehoa. Yritämme turhaan säätää rikkoppaan. kinäistä laitetta, kun se pitäisi heittää romukoppaan”, kiteyttää Naukkarinen. Mitä toipuminen sitten tarkoittaa ja miten se tapahtuu? ”Toipuminen on sekä lepäämistä että toimintaa. Toipumisen kannalta tärkeää on tunne oman olemassaolon merkityksestä. Tällainen


Pika-arviot 19 sammalsielun lyhyet zzYdinarvot: Elämän kunnioitus, rakkaus ja viisaus. zzLuettavaa: Daniel Quinn – Ismael, tarina jonka vankeja olemme ja Elonkehä-lehti zzMitä tehdä konkreettisesti: ”Pohdi omia arvoja ja suuntaa elämää niiden mukaisesti. Pienin askelin, ei kertaheitolla. Ja mene metsään, sillä luontosuhde ei muutu ainoastaan kirjoja lukemalla.” zzMistä löytää samanhenkisiä ihmisiä: Järjestöistä, kuten LuontoLiitosta ja Maan ystävistä sekä Facebookin omavaraistalousryhmistä. zzNäkyykö tulevaisuudessa toivoa: ”Toivoa, että suunta voisi jatkua näin, en näe. Mutta näen toivoa siitä, että jotain paljon parempaa voi tulla tilalle tai rinnalle.”

voimaantuminen tulee siitä, kun tekee oman pienen mutta merkityksellisen osansa tulevaisuuden eteen. Kuten Toipumiskeskuksella luennoinut eräopas Huck Middeke sanoi: ’On paljon helpompi olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa. Kun on osa ratkaisua, siitä tulee hyvinvointia.’”

tarvitsemme kulttuurin, ajatustottumusten ja maailmankuvan muutosta.

Millaista muutosta tarvitaan? ”Jotta yhteiskunta voisi muuttua, tarvitsemme kulttuurin, ajatustottumusten ja maailmankuvan muutosta. Mutta ensin täytyy ymmärtää, millaiset myytit ylläpitävät tätä nykyistä elämäntapaa.” Myytti tarkoittaa tässä yhteydessä tarinaa, joka vastaa suuriin elämän peruskysymyksiin ja joka vaikuttaa usein tiedostamattomalla tasolla. Osma Naukkarinen korostaa neljää mielestään tärkeintä

myyttiä. Ensimmäinen on erillisyyden myytti eli ajatus siitä, että ihminen on irrallinen luonnosta. Se mahdollistaa luonnosta vieraantumisen ja luonnon tuhoamisen ilman, että ihmiset tuntisivat sitä itsessään. Toinen on luonnonherruusmyytti, jonka mukaan ihmisellä on oikeus käyttää maapalloa niin kuin parhaaksi katsoo. Tätä on perusteltu sekä Jumalalla että älykkyydellä, joka tämän myytin mukaan oikeuttaa ihmisen ylivallan muuhun luontoon nähden. Kolmas on rationaalisuuden myytti eli uskomus siitä, että ihmisen toiminta perustuisi järkeen. ”Toimimattomuutemme selviytymistämme uhkaavien ympäristöongelmien korjaamiseksi osoittaa, että ihmiskunta toimii jonkin muun kuin järjen vallassa.” Neljäs ja voimakkain myyteistä on kehityksen myytti. Se on tarina siitä, että kehitys on ihmiskunnan kohtalo ja että kehitys meidät pekulutuksen lastaa. vähentämistä ”Emme tee elämäntapaamme ja ekologisia välttämättömiä muutoksia, jotka ohjaisivat meitä kohti ratkaisua. elämänSen sijaan uskottelemme, että kohta valintoja keksitään joku uusi teknologia, joka ei nähdä ratkaisee ongelmat, ja voimme jatkaa entiseen tapaan.” uhrauksina. kestämätöntä elämäntapaa ylläpitävien myyttien tilalle tarvitaan siis uusia. ”Uudet tarinat mahdollistavat osallistumisen luontoon. Luonto, sehän on jo sanana luova tapahtuma.” Naukkarisen näkemys on, että elämäntapamme voi muuttua vasta, kun myyttejä muutetaan. ”Tietoa meillä on jo aivan riittävästi. Tarvitsemme lisää Toipumiskeskuksen kaltaisia projekteja, jotta tieto voisi syvetä ja muuttua tunteeksi. Ettei meidän tarvitsisi miettiä, miten toimia luontoa kunnioittavasti, vaan se kumpuaisi sydämestä.” Sammalsielun toiminta tähtää juuri ihmisten tunneperäisen luontosuhteen muuttamiseen. Olennaista Osma Naukkarisen ajattelussa on se, että kulutuksen vähentämistä ja ekologisia elämänvalintoja ei nähdä uhrauksina, vaan päinvastoin panostuksena omaan hyvinvointiin. ”Itse olen huomannut, että mitä enemmän toimin luontoa kunnioittavasti arjessani, sitä paremmin voin henkisesti. Ekopsykologia, jonka mukaan luontoa ja elämää tuhoava elämäntapa aiheuttaa henkistä kärsimystä, on siten oikeilla jäljillä. Ihminenhän on psyykeltään elämää rakastava olento.”

Kaksinapaisella valtatiellä Makho: Dim (Omakustanne) Makhon eli Marko Immosen esikoinen Dim hämmentää. 12-raitaisen albumin joka toisessa palassa rymytään hard rockinkin puolella, puoli levyä taas himmaillaan helkkyvissä folk-tunnelmissa. Olisiko jako toiminut ennemmin A- ja B-puolet ominaan -tyylisesti? Rokki on tehostelauluineen varsin mukana nyökyteltävää heti Fire Fire -startista lähtien. Akustisesta puolesta päällimmäinen mielikuva on mainion taustahelkynnän lisäksi varsinkin levyn alkupuolella hymyilyttävä rallienglantilainen ääntäminen. Dimin kyydissä maantietä kelpaisi silti ajella. Ei ehkä 101:sen verran, mutta täältä hyväntuulisesti ainakin Kyyjärvelle saakka. Vaikka omaa soundia hiukan kaipaisi, halajaa mieli auringonlaskuun ja pää nyökkyy tahdissa. Ines Sirén

Miksi itsensä löytää vain ulkomailla? Johanna Elomaa: Säästä ajatuksesi eläviä varten (Kosmos) Kun elämä pitää saada järjestykseen, moni karkaa arjen pyörityksestä opettelemaan meditoinnin saloja jonnekin lämpimään. Tai ainakin unelmoi siitä. Johanna Elomaalle tämä hetki koitti veljen itsemurhan sekä avoliiton kariutumisen jälkeisessä tunnemyrskyssä. Elomaan kokemuksiin perustuva Säästä ajatuksesi eläviä varten vie lukijan matkalle Intian Pyhään kaupunkiin, Borneoon orankien kuntoutuskeskukseen ja lopulta Balille ihailemaan riisipeltoja. Elomaa joogaa ja meditoi – tietysti – ja oppii hiljalleen päästämään irti menneistä sekä itsesyytöksistä. Elomaan paikoittain turhankin yksityiskohtaiset kuvaukset intialaisesta filosofiasta saavat asiaan perehtymättömän kyynikon pyörittelemään silmiään. Tahmainen tarinointi johtaa kuitenkin lopulta muutamaan timanttiseen oivallukseen, josta lukijakin voi oppia jotain. Laura Kuivalahti

Kevät karsii rönsyjä

Pariisin Kevät: Kuume (Sony Music) Pariisin Kevät on temmeltänyt suomalaisen indiekentän huipulla kohta kymmenen vuotta. Kuudes albumi Kuume osoittaa, että yhtye seisoo jalustallaan edelleen täysin ansaitusti.

Viime levyillään Pariisin Kevät uppoutui johdonmukaisesti yhä syvemmälle Arto Tuunelan shamanistisiin tunnelmointeihin. Kuumeella yhtye ottaa uuden suunnan ja tarjoaa entistä suoraviivaisempia ja ytimekkäämpiä vetoja, joiden konesaundit sopisivat myös tämän päivän tanssilattioille. Pariisin Kevään vanhoista levyistä uutukainen tuo vahvimmin mieleen vuoden 2010 kepeän Astronautin, mutta enemmän kyse on jostakin kokonaan uudesta. Vaikka Kuumeelta löytyy pari keskinkertaisempaakin kappaletta, kokonaisuus on silti onnistunut. Arimo Kerkelä

Kukkaronnyörien hallintaa aloittelijoille Jenni Selosmaa: Kukkaron kuningatar (Atena) Meillä on ongelma. Emme ymmärrä simppeliäkään talousmatematiikkaa, törsäämme rahamme ja otamme velkaa ostaaksemme tavaroita, joiden kulutusta maapallo ei kestä. Tästä lähtee liikkeelle Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar. Perusfaktojen perään esitellään kahdeksanportainen ohjelma, jonka avulla pääsee kukkaronsa valtiattareksi. Kirja puhuu rahasta laihdutustermein ja sparraa kuin innokas ryhmäliikunnanohjaaja. Tehtävät ohjaavat testaamaan taloudellisen lukutaidon, laskemaan todellisen tuntipalkan sekä pohtimaan omia arvoja ja rahankäyttöä. Myös Konmari ja naisen euro mainitaan. Jos raha ei pysy näpeissä, niteestä saattaa olla iloa. Jos inflaatio ja korkoa korolle -periaate kuulostavat ainakin jossain määrin tutuilta, talousvinkit kannattaa etsiä muualta. Ilona Pesu

Rakkautta ilmassa

Elbow: Little Fictions (Polydor) Jos brittiyhtye Elbowin sanoitukset ovat omaelämänkerrallisia, yhtyeen laulajaa Guy Garvesia voi onnitella rakkauselämän kukoistuksesta. Brittirokkareiden seitsemäs albumi Little Fictions sisältää niin suoria ja vilpittömiä rakkaudenjulistuksia, että onni todella kuuluu. Uudella levyllä Elbow kulkee aiempaakin pehmeämmällä ja seesteisemmällä linjalla. Tarttuvat kertosäkeet loistavat enimmäkseen poissaolollaan, kun rennot sovitukset ja Garvesin tunteikas ääni kannattelevat kappaleita rauhassa eteenpäin. Vanhoille faneille uutukainen tuskin tuottaa pettymystä. Muille levy voi olla hieman vaikeampi pala, sillä hidastempoiset kappaleet vaativat kuulijalta paljon kärsivällisyyttä auetakseen. Arimo Kerkelä

Euroopan parlamentin jäsen

PAAVO VÄYRYNEN

järjestää kevätkaudella 2017 Politiikan korkeakoulu -kurssin alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjelmaan kuuluu kaksi viikonloppuseminaaria sekä vierailu Brysseliin. Kurssi on kokonaisuudessaan maksuton. Oppilaitoksen harkinnan mukaan osallistumisesta voi saada opintopisteitä tai korvaavuuksia. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään 10.3. mennessä osoitteeseen susanna.junttila@paavovayrynen.fi. Hakemuksessa pyydetään kertomaan hakijan toiminnasta poliittisissa ja muissa järjestöissä sekä kiinnostuksesta osallistua poliittiseen toimintaan tulevaisuudessa. Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


20 Maailmalla Arimo reissaa Jylkkärin ENTINEN toimittaja raportoi matkastaan maailman ympäri.

Ihmisen ikävä toisten luo filippiinit. Yksinäisyys nostaa päätään pitkällä maailmanympärysmatkalla. Ensimmäisenä iltana selviää, ettei uudessa majapaikassani ole nettiä. Langaton verkko kyllä löytyy, mutta se ei toimi. Olen varautunut ongelmaan hankkimalla kännykkääni filippiiniläisen SIM-kortin, mutta majapaikkani Coronin saarella on niin syrjässä, ettei puhelin löydä verkkoa. Ahdistaa, että buukkasin mökin itselleni suoraan kuudeksi päiväksi. Haluaisin olla yhteydessä ulkomaailmaan, kun yksinäisyys vaivaa. Olen nyt ollut maailmanympärysmatkalla kohta yhdeksän kuukautta, ja matkaa on tarkoitus jatkaa vielä yli vuosi. Myönnän, että olen viime aikoina potenut ajoittaista koti-ikävää. Ennen tätä matkaa olin sitä mieltä, ettei soolomatkailu ole kovinkaan yksinäistä. Yksin päätyy helpommin juttusille tuntemattomien kanssa, kun ei automaattisesti pölötä oman reissutoverinsa kanssa. Tämä on totta, mutta näin pitkällä matkalla pelkät satunnaiset parin päivän tuttavuudet alkavat tuntua rajallisilta. Tässä tilanteessa ovat perheen ja ystävien kanssa pidetyt Skype-puhelut sekä viestittelyt Facebookissa ja WhatsAppissa tuntuneet erityisen merkittäviltä. Muutenkin matkan kohokohtia ovat olleet ne kerrat, kun olen voinut reissata useamman päivän uusien tai

Yksinäinen saari Filippiinien rannikolla.

vanhojen tuttavuuksien kanssa. Kiitos teille, tiedätte keitä olette! Yksinäisyyttä potiessa on hyvä miettiä, kuinka itse voisi tilanteeseen vaikuttaa. Tämä pätee sekä reissussa että paikallaan. Kun hommat tuntuvat kasaantuvan, jätän itse helposti sosiaalisia tilanteita väliin. Joskus olisi kuitenkin viisaampaa painaa läppäri kiinni ja antaa ti-

lanteen viedä. Itselle asetettuja deadlineja voi kyllä siirrellä, mutta ympäristön ihmiset eivät pysy loputtomiin paikoillaan.

raavaksi aion sulkea koneen ja kysyä, mitä pöytätoverilleni kuuluu. Arimo Kerkelä arimotravels.com

Nyt, kun saan tämän tekstin valmiiksi, voinkin kokeilla ratkaisua käytännössä. Sillä aikaa, kun olen näpytellyt tätä juttua tietokoneellani, vastapäätä istuva ruotsalainen sukeltaja on keskittynyt oman tablettinsa pläräilyyn. Seu-

Ilokiven ruokalista 13.2.–3.3.

vko 7 Ma 13.2. Tofu-kasviskeitto* Korianteri-limeturska Broilerpastapaistos*

Ti 14.2. Papukiusaus Kalagratiini* Pippurinen porsaspata*

Ke 15.2. Porkkanaohukaiset* Mangobroileri* Porsaanleike, sinappikastike

To 16.2. Kasvislinssikastike* Merellinen lasagne* Jauhelihapyörykät

Pe 17.2. Tomaatti-sipulipiirakka* Lohipihvit Burgundin lihapata*

Ti 21.2. Aurajuusto-punajuurikiusaus Currykala* Meksikolainen liha-papupata*

Ke 22.2. Juuresratatouille* Kalamurekepihvi, tomaatti-tillikastike Tomaattinen broilerpasta*

To 23.2. Kasvistortillat* Chilikana Curryporsaspata*

Pe 24.2. Kesäkurpitsaherkku* Kaalilaatikko* Nakkipannu

Ti 28.2. Kasvishernekeitto, laskiaispulla* Hernekeitto, laskaispulla* Broilerpyörykät

Ke 1.3. Karibialaiset kasvispihvit Lohikiusaus* Juures-lihapata*

To 2.3. Kesäkurpitsavuoka* Kahden lihan keitto* Kalkkunaleike (Gordon Bleu)

Pe 3.3. Kasvispapupata* Rapeat kalaleikkeet Jauhelihakastike*

vko 8 Ma 20.2. Falafelpyörykät Kalaa sitruunakastikkeessa* Jauhelihapastavuoka*

vko 9 Ma 27.2. Soijabolognese, spagetti* Savulihakastike, spagetti* Jauhelihapihvit, kermapippurikastike

*Täyttää Kelan suositukset

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


VOIONMAA T A M P E R E E N

Y T I M E S S Ä

• radio- ja lehtitoimittaja • elokuva ja tv • elokuvanäytteleminen • valokuvaus • psykologian opinnot • kasvatustiede L I S ÄT I E T O A

w w w. vo i o. f i

Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön.

NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö.

Ota rohkeasti yhteyttä! Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega.fi

Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.fi Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


kahvikuppia vuodessa

Tervetuloa! www.sonaatti.fi

Aito opiskelijaeläm a ää

KOAS ASUNTOMME ON SUUNNITELTU OPISKELIJOILLE! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja.

LA s ohwiL : UU TAPAhT

Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi VAiN VoiM AssA oLEVALLA

oPisK ELiJA KoRT iLLA! MYÖs MUiTA oPis KELiJ ATAR JoUKsiA!

www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla

sohwi’ s sTUDENT BURGERs!

beef, chicken & vegan 9,90€ kpl

17.2. RUAMJAi KUoRo 25.2. KALLE sYVÄNEN

– TUhTi ANNos hiTTEJÄ ERi VUosiKYMMENiLTÄ!

18.3. MAssiVE fERGUssoNs

– oLD sChooL RoCK ‘N’ RoLL NiGhT

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017

hUoM! PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA! Va a sa n kat u 2 1 JY VÄ sK Y L Ä

w w w.s ohwi.fi


Kasvo 23

teksti ja kuva Ines Sirén

parin patentin mies puuseppä. Vesa Leskisenoja on työvuosikymmeniensä aikana korjannut ja keksinyt kaikenlaista sekä kontannut rehtorin pöydän alla. ”Yli 42 vuotta olin yliopistolla puuseppänä. Toimenkuvaani kuului irtaimen kaluston korjaaminen ja kaikennäköinen kasaaminen. Puutyökerhoakin pidin muutaman vuoden. Kun pidin sitä ensimmäisen kerran, vatsa oli ihan sekaisin jännityksestä ja sanoin siitä yhdelle Rissasen Timolle. Hän sanoi sitten, että ’miten se voi olla mahdollista, kun sä oot kaikista meistä se paras, että ei sinulle siinä mitään häikkää tule’. Kun aloitin 1974, yliopistolla oli kaksi vanhempaa puuseppää ja oma verstaskin. Silloin ei ostettu juuri mitään, vaan mittailtiin ja tehtiin. Alvar (Aalto) oli niin ihmeellinen suunnittelija, sen ihmeellisiä kulmia oli joka paikassa eikä sen huonekaluihin välttämättä saanut istuimia kaupasta. Silloin ei ollut akkuporakonetta tai ruuvinväännintä, mutta puusepän työhän ei itsessään ole juuri muuttunut. Olin ehkä kolmentoista ikäinen, kun kansalaiskoulussa piti tehdä isolla sorvilla haitaritunkki. Se kone pelotti ja tuumasinkin, että minusta ei tule metallialan miehiä. Sehän se toki on, että kun metallista tekisi, se säilyisi varmaan satoja vuosia, mutta minun tekemiäni puheenjohtajan nuijia ja muita nyysitään ja sellaista. Eiväthän ne paljon näy yliopistolla. Lozzin takkahuoneen isot verholaudat, 70-luvulla tekemäni, ovat tosin säilyneet remonteistakin. 2000-luvun alussa hain ensimmäisen patenttini. Oma sauna on rakennettu niin, että kun vaimo kiukaan vierestä heitti pari napollista löylyä, oli ikkunan vieressä maisemia katsellessa kylki aika kuumana. Kehitin sitten siihen sellaisen enkelikellon näköisen propellilaitteen, veskuttimen, että ei tule niin kuumana löyly. Sellainen löytyy tiettävästi myös ainakin yhdestä Kortepohjan ylioppilaskylän saunasta. Yksi patentti on tällä hetkelläkin vetämässä, ties vaikka tänään tulisi patenttipaperi jo kotiin. Nykyään en tosin enää hae patentteja, se on kallista ja keksintöjen tekeminenkin kovaa hommaa. Koulutustaso jos olisi vähän erilainen, jos olisin vaikkapa insinööri, niin keksinnöt saattaisivat olla vähän hulppeampiakin, nyt ne ovat sellaisia ruohonjuuritason keksintöjä. Veskutinta pidän kyllä ikään kuin tohtorinväitöksenäni, se on vähän sellainen virstanpylväs urallani. Viime vuodenvaihteessa eläköidyin. Jos jostain yliopistolla haluaisin kertoa, niin rehtoreista. Matti Mannisen huoneessa oli aikoinaan iso neuvottelupöytä ja siitä puuttui tukipuu yhden jalan alta. Menin pöydän alle makaamaan ja huomasin, että sinne oli kakkosnelosella tehty jokin viritys. Sanoin Manniselle, että tänne on joku valepuuseppä tehnyt jo, niin se konttasi sinne viereeni. On upeaa, että rehtorina on tällainen ihminen. Aino Sallinen ei ikinä olisi kontannut, mutta oli hänkin yliopiston keulakuva, heti viimeisen päälle.”

Vesa Leskisenoja zzSyntynyt vuonna 1952. Aloitti yliopiston puuseppänä 1974, siirtyi eläkkeelle viime vuodenvaihteessa. zzToimii yrittäjänä Saunavesa-yrityksessä ja on aktiivisesti saunojen ja saunomisen parissa myös vapaa-aikanaan.

Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2017


KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA

Maailmalla suosittu (kehäkolmosen sisäpuolella) musabingo alkaa ruthilla 27.2.

Opiskelijakortilla Hanatuotteista - 0,50 € Lounas - 20% Kahvi/tee 1€

Aukioloajat ma ti-to pe la su

10 10 10 12 12

-

22 01 02 02 22

(02) (02) (03) (03) (02)

Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin

Se oikea

OPISKELUKAUPUNKI Kysy Jyväskylästä – opastamme mieltäsi askarruttavissa kysymyksissä! jyvaskyla.fi/neuvonta • visitjyvaskyla.fi • jyvaskyla.fi/liikunta Kun haluat lisätietoa harjoittelupaikoista, kesätöistä tai sijaisuuksista, ota yhteyttä rekrytointiin! jyvaskyla.fi/rekrytointi

jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas psst!

Lataa ilmaiseksi älypuhelimeesi Mobiilikunta Jyväskylä, josta löydät kaupungin tapahtumatiedot, uutiset, tärkeimmät yhteys- ja paikkatiedot sekä häiriöviestit.

www.yla-ruth.fi Tykkää meistä facebookissa

Taidemuseo on kuin toinen kotini 5995

(80,-)

paljon eri värejä Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907, tempera ja öljy. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.

Luggage range with TrackerTags

Näyttelyavajaiset to 9.3. klo 18–20

10.3.–21.5. Juho Karjalainen, taidegraafikko 10.3.–21.5. Ilari Hautamäki, Sami Havia, Kim Somervuori (alagalleria) 9.6.–8.10. Sata vuotta, tuhat tulkintaa. mm. Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Fanny Churberg, Akseli Gallen-Kallela, Wäinö Aaltonen, Tapio Wirkkala, Rut Bryk jne. Opastukset ja työpajat To 16.3. klo 16.30–17.30 Hannu Castrén: Juho Karjalainen To 30.3. klo 16.30–17.30 Veikko Halmetoja esittelee 3 nuorta maalaria Pe 28.4. ja 12.5. klo 16.30–17.30 Yleisöopastukset Juho Karjalaisen näyttelyyn Avoin paja pe 10.3.–19.5. klo 14–17, ohjaaja paikalla, maksuton, ei ilmoitt. Late Nights pe 24.3. klo 18–21 Ylityöpaja klo 18–20, kahvila, kitaraduo Suontausta & Puusaari klo 19 alk.

Kauppakatu 23, Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/taidemuseo, taidemuseo@jkl.fi ti–su 11–18 6/3/0€, vapaa pääsy perjantaisin sekä taide-, museoalojen ja OKL:n opisk.

ta!

-alennus

kelija Kysy opis

Jylkkäri 2/2017  

Mistä johtuu naisen euro? Mitä Ukrainaan kuuluu kolme vuotta Maidanin jälkeen? Entä pitäisikö liittää työhakemukseen video?

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you