Page 1

JYLKKÄRI

J y väsk yl än yliop p il a slehti 02. marraskuuta – 29. marraskuuta 2020 60. vuosikerta 

#05

12

Valtion takaamalla lainalla massikeisariksi

18

Lkuihäiriön ei pitäisi estää opiskelua

02

Timo Suutarinen haluaa vapauttaa pyyteettömällä rakkaudella

05

Pääkirjoitus: Olkaa armollisia

24

Viikinkimiekkailu: showurheilua ja historiaa

27

Viimeiset sanat: Puskaradiossa oksennetaan pahaa oloa


Kasvo

Ensimmäisen keskitysleirivierailun jälkeen Timo Suutarinen näki kuusi viikkoa painajaisia. Teksti ja kuva Saara Sund Leirien historia ja ihmiskohtalot veivät kuitenkin mukanaan. Tähän mennessä Suutarinen on vieraillut kaksitoista kertaa yhdeksällä eri keskitysleirillä. Erityisen paljon Suutarista on koskettanut Tšekissä sijaitseva Terezínin keskitysleiri, jonne koottiin paljon taiteilijoita, muusikoita, filosofeja ja tieteilijöitä. Suutarinen vieraili Terezínissä ensimmäisen kerran vuonna 2019. Leirin piirroksin ja kirjoituksin koristellut seinät tekivät syvän vaikutuksen. »Terezínin ihmisillä ei ollut jäljellä muuta kuin taide. Epäröimme hirveästi taiteen tekemistä. Sitä, olemmeko riittävän hyviä ja onko tässä mitään järkeä. Yhtäkkiä sain vastauksen: jos sinulla ei ole mitään muuta, sinulla on aina taide ja voit täyttää sillä koko elämäsi.» Terezín ei jättänyt rauhaan, ja kaksi ensimmäistä runoa Suutarinen kirjoitti jo kotimatkalla lentokoneessa. Myöhemmin runoja syntyi lisää, ja tänä syksynä Suutariselta ilmestyi Terezínistä kertova runokirja Kirsikankukkien kaupunki. »Halusin välittää ihmisille sen saman tunteen, joka oli koskettanut minua Terezínissä.» Vuonna 2013 Suutarinen jäi työttömäksi ja hyväpalkkainen työ IT-alalla vaihtui pieniin tuloihin ja pitkiin päiviin taiteen ja vaihtoehtokulttuurin parissa. Niiden kautta elämään on löytynyt uudenlaista iloa ja merkitystä. »Ajattelen, ettei kyse ole minusta. Jos tekisin tätä omista lähtökohdistani, en jaksaisi tehdä tätä ilman rahaa aamusta iltaan. Haluan koskettaa ihmisiä ja välittää inhimillisyyden ja vähemmistöjen sanomaa.» Runouden lisäksi Suutarinen tunnetaan myös muun muassa valo- ja videokuvaajana sekä burleskitaiteilijana. Viime vuonna Suutariselta nähtiin valokuvanäyttely syöpään sairastuneista naisista. Suutarinen käsittelee taiteessaan usein raskaita aiheita, mutta haluaa tehdä sen toivon ja kauneuden kautta. »Näen luontaisesti kauneutta kaikessa. Haluan kunnioittaa ihmistä sellaisena kuin hän on ja näyttää sen kauneuden, mitä hän ei välttämättä itsekään näe.» Vuosina 2015-2016 tehty punkdokumentti Jyväskylän meininki, jota Suutarinen oli kuvaamassa, muutti elämänarvoja pysyvästi. »Se opetti, että on olemassa vaihtoehtoinen elämäntapa, joka ei pyöri rahan ympärillä. Punk-kulttuurissa ei ole valtarakenteita. Syrjintää ei hyväksytä. Punkpiireissä ihmiset ovat kilttejä ja ihania, rahan ja vallan tavoittelu puuttuu täysin.» Suutarinen haluaa työllään voimauttaa ja vapauttaa ihmisiä pyyteettömän rakkauden ja nähdyksi tulemisen kautta. Rakkauden ja vapauden lisäksi hänen tekemisensä ytimessä on ilon tuominen ja ihmisten kohtaaminen. »Paras tapa parantaa maailmaa on parantaa sitä ihminen kerrallaan. Esiintyminen kerrallaan, kirja kerrallaan, kuva kerrallaan. Haluan vapauttaa itseäni ja samalla muita. Se on toisiaan ruokkiva prosessi.» Kirsikankukkien kaupunki asettaa keskiöön naisten ja lasten kokemukset. Suutarisen mukaan »se ei ole feministinen, mutta hyvin feminiininen kirja». Suutarisen tuotannossa esiin nouseva naiseus on hänelle samalla tapa käsitellä omaa itseään. »Jos ihminen tutkii sekä feminiinisiä että maskuliinisia puolia, hänen elämänsä on paljon rikkaampaa, hän saa paljon enemmän.»  02 J ylkkäri 05 · 2 020


»haluan vapauttaa itseäni ja samalla muita. se on toisiaan ruokkiva prosessi.»

J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  03


best wings in town

sohwi’ s sTUDENT BURGERs!

ruoka-annoksista tulinen

beef, chicken & vegan

OPISKELIJA-ALENNUS

VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA!

keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön

MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA - TULE TsEKKAAMAAN!!! Va asankatu 21 JY VÄsKYL Ä

bar red neck Forum, Asemakatu 7, Jkl

w w w. s oh wi.fi

ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA

EDUFUTURARISTIINOPISKELUSTA!

EduFuturan ristiinopiskelun opintotarjotin: edufutura.fi/opintotarjotin EDUFUTURA-YHTEISÖSSÄ

Tilaa olla sinä.

OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti. Vuokraan sisältyy uusiutuvilla tuotettu sähkö, vesi, netti, pesula sekä yhteistiloja. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Katso asunnot: koas.fi

Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi

@koas.fb @koasjyvaskyla

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444 www.koas.fi


pääkirjoitus

Olkaa armollisia Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi

JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimitta ja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimitta ja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi

Me olemme kaikki mahdottomassa tilanteessa.

K ANNEN KUVA Saara Sund —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTA JA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 30.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 3.11. klo 16–18 Zoomissa, linkki ilmestyy päivän aikana Jylkkärin someen. SOMESSA JA VERKOSSA

   

jylkkari.fi @jylkkari @jylkkari

Jyväskylän ylioppilaslehti

 »Miksi ihmisten täytyy olla näin yksinäisiä? Mikä tarkoitus tällä kaikella on? Miljoonia ihmisiä tässä maailmassa, kaikki kaipaavat, etsivät toisiaan ollakseen tyytyväisiä, mutta kumminkin eristäytyen. Miksi? Luotiinko maailma vain ruokkimaan ihmisten yksinäisyyttä?» Haruki Murakami teoksessaan Sputnik-rakastettuni (1999).

Sydämeen sattui tänään, kun selasin vaihteen vuoksi vessassa istuessani Jodelia ja havaitsin siellä kipeän postauksen. "Onko täällä muita fukseja jotka ei oo saanut vielä yhtäkään kaveria? :(", viesti alkoi. Et ole ainoa, se kävisi selväksi jo heti Jodel-ketjusta, jossa moni muukin kertoi, ettei ole ensimmäiselle opiskeluvuodelleen saanut yhtään kaveria. Tutkimusten perusteella yksinolo ja sitä myötä melko varmasti myös yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti. Tämä koronasyksy saattaa tehdä uusia yksinäisyysennätyksiä. Jyväskylään tullessani minäkin tutustuin uusiin ihmisiin ainejärjestöni bileissä ja tapahtumissa. Ystävystyminen tapahtui sitten myöhemmin, mutta oli helppoa, kun tapasi melkein joka viikko uusia ihmisiä. Näin karanteeni- ja etäaikana ei tapaa edes niitä vanhoja ihmisiä.

 Siinä mielessä onkin ärsyttänyt niin maan perkeleesti liiallinen moralisointi ihmisistä, jotka yrittävät viettää edes jonkinlaista sosiaalista elämää ja käyvät ulkona. Omassa yliopistossamme minulle ei ole tullut vastaan henkilökunnan kritiikkiä, mutta melko monessa muussa korkeakoulussa henkilökunta on ylintä porrasta myöten kommentoinut epäasiallisesti niitä vähiäkin tapahtumia, mitä on järjestetty. Me olemme kaikki mahdottomassa tilanteessa, joten olkaa armollisia toisillenne. Toisaalta ei pitäisi juurikaan osallistua tapahtumiin siinä pelossa, että korona leviää, mutta toisaalta monella seinät kaatuvat päälle ja yksinäisyyden tunne on musertava. Koronapandemia on tilapäinen, vaikka hyvin hankala, inhottava ja potentiaalisesti tappava haitta, mikäli kuuluu riskiryhmiin. Mutta yksinäisyys on yhtä lailla potentiaalisesti tappava, hankala ja inhottava asia eikä niin tilapäinen. Jos vanhat kaverit ovat levinneet pitkin Suomea eikä uudesta opiskelukaupungista löydy uusia, kuinka kauan yksinäisyys kestääkään? Koko opiskelun ajan? Jos pettyy vastoinkäymisiin ja ystävystymisen hankaluuteen katkerasti jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan, voi yksinäisyydestä ja ajatuksesta, että ehkä sitten ansaitseekin olla yksin, tulla loputon pakkoajatus päähän. Kukaan ei kuitenkaan ansaitse olla yksin. Ihminen on laumaeläin.

 En nyt hae takaa sitäkään, että kaikkien pitäisi lakata viis veisaamasta vaarallisesta, maailmanlaajuisesta pandemiasta, mutta toivon, että me kaikki tekisimme nyt oman osamme sen varmistamiseksi, että mahdollisimman monet yksin jääneet fuksit ja vanhemmat opiskelijat löytäisivät seuraa. Ainejärjestöjen ja muiden opiskelijajärjestöjen kannattaisi ehkä harkita rohkaisua ns. koronakuplien muodostamiseen, missä illanviettoja järjestetään sitten pienillä porukoilla, jotka hengaavat keskenään. Tämä voi johtaa tietysti klikkiytymiseen, mutta olisi kaikilta laupeuden työ hengata muidenkin kuin niiden kanssa, joiden kanssa hengaa yleensä muutenkin. Mikään ratkaisu ei ole näinä aikoina täydellinen: älkää siksi kritisoiko ihmisiä, jotka haluavat elää edes vähän.   J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  05


z

Tiede Itsemurha on tilastojen perusteella suomalaisille tuttu, mutta tabuasemansa takia myös vieras. Fiktio avaa väyliä käsitellä tätäkin haastavaa aihetta, mutta millaisia ovat tavat, joilla itsemurhaa esitetään? Tähän kysymykseen visuaalisen kulttuurin tutkija Heidi Kosonen on etsinyt vastausta väitöskirjatutkimuksessaan. Alun perin Kosonen kiinnostui tabuun liittyvän häpeän ja toisaalta tabujen pornoistumisen välisestä dynamiikasta. Itsemurhasta, jolla on pitkä historia läntisenä tabuna, on Kososen perhepiirissä omakohtainen kokemus, mutta aiheesta ei ole voitu puhua. Itsemurhan luonne tabuna piirtyy esiin myös Kososen tutkimissa elokuvissa ja sarjoissa. Kolmelta vuosikymmeneltä poimitut yli viisikymmentä teosta näyttivät, että itsemurha kelpaa osaksi juonta, mutta sitä ei haluta tarkastella lähemmin. ”Itsemurha redusoituu fiktiossa yksinkertaisiin stereotyyppeihin. Ei pyritä käsittelemään sitä, minkälainen ilmiö itsemurha on ja miten ihminen päätyy tällaiseen päätökseen”, Kosonen määrittelee. Itsemurha yksilön päätöksenä näyttäy-

tyykin Kososen mukaan näkökulmana, jota itsemurhan yhteydessä vältellään tuomasta esiin. ”Esimerkiksi itsemurhan esittäminen hulluuden kautta vie hahmoilta päätäntävallan elokuvissa, joissa näin kuvattuja hahmoja ei esitetä toimijoina”, Kosonen havainnoi. Biovallan teema, eli yksilöiden ruumiisiin, seksuaalisuuteen ja kuolemaan vaikuttamisen pyrkimykset, on osa väitöskirjaa. Yksi esimerkki tästä ovat Kososen mukaan journalistiset ohjeet, jotka ohjaavat kuvaamaan itsemurhan lääketieteellisten diagnoosien kautta niin, että itsemurha määrittyy aina mielenterveyden häiriöksi eikä henkilön päätökseksi. Vaikka samat säännöt eivät päde fiktioon, kuvataan etenkin naisten itsemurha usein epärationaalisuuden, heikkouden tai hulluuden tilana. Esimerkkinä tästä Kosonen mainitsee Vanilla Sky -elokuvan, jossa naissivuhenkilö Julien itsemurha on selittämätön ja mystinen tapahtuma, jolla on välineellinen merkitys tarinan käyntiin sysääjänä. Julien epätoivo kiinnittyy rakkau-

Itsemurhien ristiriitaiset esitykset Itsemurha on esiintynyt lukuisissa elokuvissa ja sarjoissa. Tavat, joilla sitä esitetään typistyvät kuitenkin usein sellaisiin, jotka marginalisoivat ja stigmatisoivat itsemurhaa tai ylläpitävät siihen liittyvää tartunnanpelkoa. Teksti Kiira Kolehmainen Grafiikk a Mikko Hakola

06 J ylkkäri 05 · 202 0

teen, johon hän ei saa vastakaikua. Itsemurhaa käsitellään myös hahmon kevytkenkäisyyden kautta. Tavat esittää mies- ja naishahmon itsemurha näyttäytyvätkin Kososen tutkimuksessa hyvin erilaisina. Vaikka itsemurhamotiiveja löytyy sekä miesten, että naisten osalta elokuvista tasamääräisesti on itsemurhalla tapana “naisistua” niissä. ”Naisen itsemurha kuvataan usein visuaalisesti ja dramaattisesti”, Kosonen määrittelee. Visuaaliseen kuvaamiseen liittyy etenkin naisten kohdalla myös pornoistumista. Kosonen sanoo tämän näkyvän sekä kuoleman seksualisoitumisen että väkivaltaisten, spektaakkelinomaisten kuolemien kautta. ”Itsemurha on tällöin enemmän kerronnallinen tehokeino tai esimerkiksi sosiaalisen kritiikin väline, jolla pyritään aiheuttamaan reaktioita”, Kosonen toteaa. Miesten kohdalla itsemurha esitetään Kososen mukaan symbolisemmin ja abstraktimmalla tavalla. Lisäksi miehille annetaan mahdollisuuksia toipua itsemur-


-

Tiede hahalusta. Näin on myös edellä mainitussa Vanilla Sky -elokuvassa, jossa itsemurha kytkeytyy miespäähahmon elämään tavoilla, joilla päästään nostattavaan lopetukseen. Kososen mukaan miesten itsemurhahalua ymmärretään fiktiossa myös järkiperäisten syiden kautta. Miehen epätoivo kiinnittyy esimerkiksi kasvojen menettämiseen yhteiskunnassa. Sukupuoli näkyy myös siinä, että esitetään mieleltään järkkynyt naispuolinen rakastaja, jonka itsemurha vaikuttaa miespuoliseen päähenkilöön. ”Usein mieshahmo ja se mitä hänelle tapahtuu, säilyy keskiössä. Naishahmon itsemurha on vain narratiivinen väline tälle”, Kosonen kuvaa. Kososen tutkimasta materiaalista löytyy toki myös tästä poikkevia esityksiä. Kosonen mainitsee esimerkiksi The Moth Diaries -elokuvan, jossa haastetaan monia naisten itsemurhaan liittyviä konventioita. ”The Moth Diaries esittää nuoren tytön toipumisen mahdollisena. Siinä naisten väliset ihmissuhteet auttavat päähahmoa tekemään toipumiseen johtavan valinnan. Yleensä toipumisen keskiöön on nostettu

Naishahmon itsemurha on vain narratiivinen väline

sukupuoli- ja heteronormatiivista kuvastoa, kuten mieslääkäreitä ja miesrakastajia”, hän kertoo. Kosonen mainitsee myös 13 Reasons Why -sarjan, joka herätti voimakkaita reaktioita tarkastellessaan nimenomaan itsemurhaa ja siihen johtavia syitä. Tällainen on harvinaista valtamediassa ja sarja herättikin pelon itsemurhahalun tarttumisesta nuoriin. Kososen mielestä fiktiossa tulisi kuitenkin olla tilaa erilaisille tavoille esittää itsemurhaa ilmiönä. ”Fiktioon pätevät taiteen lait ja niiden

puitteissa tulisi pystyä tarkastelemaan itsemurhaa myös empaattisesti ja niin, että tarkastellaan huolella hahmon toimijuutta”, hän peräänkuuluttaa. Häpeä ja stigma ovat monien itsemurhan ehkäisyyn paneutuneiden tahojen (WHO, Surunauha) mukaan osasyitä itsetuhoisten ajatusten kanssa yksin jäämiselle. Fiktionkin keinoin voitaisiin Kososen mukaan madaltaa avun hakemisen kynnystä. ”Olisin näkevinäni mahdollisuuden tehdä myös sellaista representaatiota, joka lieventää häpeää. Monet pohtivat itsemurhaa ja siihen liittyviä kysymyksiä jossain vaiheessa elämäänsä. Fiktiossa tulisi olla tilaa myös sille, että itsemurhaa ei kuvata epänormaalina, hävettävänä, epärationaalisena ja hulluna”, hän arvioi. Yksi Kososta askarruttavista kysymyksistä onkin, miksi median toisteinen taipumus esittää itsemurha koomisena spektaakkelina ja välineellisenä kerrontakeinona naisten, homoseksuaalien ja pahiksien rankaisemiseksi näyttäytyy vähemmän ongelmallisena kuin empaattinen suhtautuminen itsemurhaan. 

Kuva on vuoden 2003 Ida-elokuvasta, missä ikkuna liittyy itsemurhaan J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  07


uutiset

Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella.

Kysy myös kokopäivätyötä!

Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat + kannustavan palkkauksen. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieleltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella.

JYLKKÄRI MYÖS SOMESSA

Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä

JYLKKARI.FI

@JYLKKARI

@JYLKKARI

 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI



Vuotavia pyttyjä metsästämässä Kortepohjan DDR-kerrostalossa metsästettiin vesivuodon aiheuttajia syys-lokakuussa. Toistakymmentä vuotavaa pyttyä ja hanaa korjattiin pikaisella aikataululla. Pahimmillaan vettä valui hukkaan yli tuhat litraa tunnissa. Teksti ja kuva Petri Markkanen

Kortepohjan ylioppilaskylän suurinta kiinteistöä, MNOP-taloa, vaivannut ylimääräinen vedenkulutus on saatu miltei kokonaan pysäytettyä. Pääsyyllisiksi paljastuivat vuotavat vessanpytyt ja keittiön hanat, joita kerrostalokompleksia hallinnoiva Jyväskylän ylioppilaskunnan omistama Soihtu Oy metsästi ensin syyskuussa pyytämällä vuokralaisiaan tarkistamaan vesikalusteensa itsenäisesti ja sen jälkeen ammattihenkilöstön tekemillä tarkastuksilla lokakuussa. Vesivuoto ilmeni syyskuussa, kun MNOP-kerrostalorykelmä, joka tunnetaan myös DDR:nä, siirtyi viimeisenä Soihdun kiinteistöistä etäluettavan vesimittauksen pariin. Reaaliaikainen vedenkulutuksen mittaus paljasti miltei välittömästi, että litroja kuluu kiinteistössä roimasti enemmän kuin pitäisi ja vieläpä tasaisella vauhdilla. Tämä kieli vuodosta yhdessä tai useammassa talon 236 asunnossa. “Asensimme etäluettavan vesimittarin perjantaina 11.9. ja jo heti seuraavana päivänä sain palvelusta vuotohälytyksen, jossa pohjakuormaksi paljastui 18,1 litraa minuutissa”, Soihdun tekninen asiantuntija Jari Pihlajasaari kertoo. Pohjakuorma tarkoittaa pysyvää, jatkuvaa vedenkulutusta ilman asukkaiden toimista, kuten suihkussa käymisestä tai tiskien pesusta, johtuvaa piikkiä. 18 litraa minuutissa saattaa äkkiseltään kuulostaa pieneltä vuodolta suuressa kerrostalossa, mutta luku nousee jo tunnissa 1 080 litraan ja vuorokaudessa 25 920 litraan eli noin 26 kuutioon puhdasta juomavettä. Euroissa vuoto tarkoitti Soihdulle 104 euron 10 J ylkkäri 05 · 202 0

vuotofaktaa

18 l Vuodon määrä pahimmillaan minuutissa

26 m

3

Vuodon määrä pahimmillaan vuorokausitasolla

104 € Vuodon kustannukset pahimmillaan vuorokausitasolla

8€

Viimeisimmän (16.10.) vuotomäärän vuorokausikustannukset

euroissa vuoto tarkoitti soihdulle 104 euron ylimääräistä kuluerää jokaista vuorokautta kohti

ylimääräistä kuluerää jokaista vuorokautta kohti. Soihtu kartoitti mahdollisia vuotokohtia heti hälytyksen saatuaan. “Yleensä vettä vuotaa vessanpytyn säiliön tiivisteistä tai keittiön hanasta. Asukas ei välttämättä huomaa hieman tiputtavaa hanaa, mutta vettä kuluu tällaisessa tapauksessa aina koko ajan, minuutti minuutilta.” Syyskuun puolivälissä Soihtu tarkisti kaikki 44 tyhjillään olevaa soluasuntoa, jotka ovat tyhjillään vaihto-opiskelijoiden puuttumisen vuoksi. Niistä löytyi yksi vuotava pytty, joka korjattiin. Toinen


MNOP-talojen vesivuodon jäljille päästiin etäseurattavan vesimittarin avulla, kertoo Jari Pihjalasaari. Punainen viiva läppärillä merkitsee ylimääräistä pohjakuormaa vedenkulutuksessa.

vuotava pytty löytyi kerrostalojen asukkaiden avustuksella, kun Pihlajasaari lähestyi talojen asukkaita sähköpostitse ja pyysi heitä tarkistamaan vesikalusteiden kunnon itsenäisesti. Lokakuun puolivälissä Soihtu kiersi jokaisen talon asunnon ja tarkasti potentiaaliset vuotopaikat jokaisesta vessasta ja keittiöstä. “Vesikalusteiden tarkastuskierros tuotti hyvin tulosta. Löysimme kymmenen vuotavaa wc-pyttyä, joista yksi oli isompi läpivuoto. Lisäksi korjasimme kuusi vuotavaa keittiön hanaa.” Tätä juttua kirjoittaessa (19.10.) vettä

valuu hukkaan vain murto-osa alkuperäisestä pohjakuormasta. Soihdun kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen kertoo sähköpostitse 16.10., että vuoto on pudonnut kaikkien korjausten ansiosta 1,4 litraan minuutissa. Euroissa tämä on enää vain noin 8 euron kulu vuorokaudessa, joka on huomattavasti vähemmän kuin alkuperäinen 104 euron summa. “Tilanne on varsin hyvä tällä hetkellä. Toiveissa oli toki päästä nollaan [pohjakuorman osalta], mutta tähänkin voidaan olla jo varsin tyytyväisiä huomioiden lähtötilanne ja mittarin takana oleva iso asuntomäärä”, Moilanen kertoo.

Moilasen mukaan MNOP-talojen vuokralaisille ei nyt löytyneestä vuotojupakasta koidu kustannuksia, sillä vesimaksut sisältyvät Soihdulla vuokriin. Ei tiedetä kuinka kauan vettä on valunut hukkaan viallisten pyttyjen ja ha nojen vuoksi MNOP-kiinteistössä. Voi olla, että vuotavat pytyt ja hanat ovat aiheuttaneet jo pidemmän aikaa yli kolmenkymmenen tuhannen euron ylimääräiset vuosikustannukset. Pihjalasaari tai Moilanen eivät kumpikaan kuitenkaan lähde spekuloimaan asialla, sillä vastaavia mittauksia MNOPtalon historiasta ei ole.  J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  1 1


Teksti Tatu Vornanen Kuvat Mikko Hakola

Onko opintolainan sijoittaminen maailman kahdeksas ihme? 12  J ylkkäri 05 · 202 0


_

Kun talousgurut jankkaavat mantraa: “Sijoita opintolaina, sijoita opintolaina, sijoita opintolaina”, opiskelija saattaa hämmentyä. Miksi, miten ja milloin välkkyvät mielessä loisteputkilamppujen lailla.

_

J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  1 3


»Covid-19 ei ole sotkenut Niemelän sijoituskuvioita. Pahimmat sudenkuopat hän on välttänyt kylmäpäisyydellä ja maltilla»

E

rään legendan mukaan Albert Einsteinin kerrotaan kehuneen korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. “Joka sitä ymmärtää, tienaa; joka ei ymmärrä, maksaa sitä”, väitetään hänen veistelleen. En ota kantaa siihen, onko sitaatti Einsteinin oma vai vain jokin taloustieteilijöiden folkloreen liittyvä myytti, jota pikkutakki-ihmiset kertoilevat iltasatuna lapsilleen. Olennaista on se, että korkoa korolle -ilmiö on taloudellinen luonnonlaki, josta saattaisivat hyötyä myös opiskelijat. Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi sijoittaa opintolainaa? Vastaukset kysymyksiin löytyvät rooibos-vanilja-kirsikka-teen ja juustokakun äärellä syksyisenä päivänä erään kahvilan terassilta. Juuso Jokinen hörppää teetä ja miettii hetken. Sitten hän lausuu riimin Spektin kappaleesta Ennen Ku Mä Delaan. “Älä eläkettä venaa, kun et sit kuitenkaan saa. Jos luulet ne rahastoidaan ni moi vaan.” Rap-artisti Spektinä tunnettu Juho Samuli Huhtala toimi ennen menestyksekkään musiikkiuran alkamista Nordean sijoitusjohtajana. Ehkä miehen sanat sisältävät hippusen totuutta. “Sitten kun meidän sukupolvi vanhenee, eläkkeitä ei välttämättä tulla saamaan nykyisessä mittakaavassa”, Juuso Jokinen pohtii. Jyväskylän kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jokinen toimii tällä hetkellä ainejärjestö Pörssi ry:n sijoituskerhon vetäjänä. Hän näkee, että sijoittaminen on oman taloudellisen tilanteen turvaamista tulevaisuuteen katsomalla. “Jos aloittaa nuorena, ei ole mitään väliä millaisella summalla lähtee liikkeelle. Pääasia sijoittamisessa on korkoa korolle -efekti. Se, että lähtee sijoittamaan, takaa taloudellista turvallisuutta.”

 Julkisuudessa monet talouselämän vaikuttajat muistuttavat kansalaisia tasaisin väliajoin sijoittamisesta ja vanhuuden taloudellisesta turvaamisesta. Kovinkaan moni opiskelija ei kuitenkaan ehdi miettiä eläkeasioita opinto- ja valmistusmispaineiden puristuksessa. Tässä Jokinen haluaisi nähdä positiivisen muutoksen. “Lähdetään ajattelemaan asiaa siten, että Kelan tavoite maisterin tutkinnolle on kuusi vuotta. Jos pääsee maisteriksi tässä ajassa, otetusta lainasta saa hyvitystä 40 prosenttia.” Hyvityksen saadakseen lainaa pitää nostaa opintojen aikana vähintään 2500 euroa. Kelan huomioima lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa. Tuolla summalla tai sen ylittävällä lainamäärällä opintolainahyvitystä maksetaan valmistumisen jälkeen 6 200 euroa. “Ilmainen kuusi tonnia tulee suoraan siitä, että on nostanut opintolainaa ja saanut käytyä koulut tavoiteajassa.” Jyväskyläläinen Roope Niemelä aloitti sijoittamisen viitisen 14 J ylkkäri 05 · 2 020

vuotta sitten. Tuolloin 18-vuotias Niemelä sijoitti kesätyörahojan muutamiin rahastoihin ja alkoi rakennella ohessa omaa salkkuaan. “Ostin muutamalla satasella osakkeita ja kiinnostuin siitä sen verran, että lähdin perehtymään asiaan enemmän.” Armeijan ja reppureissulla vietetyn ajan jälkeen Niemelä alkoi laittaa systemaattisesti palkastaan sivuun rahaa. “Nipistin joka kuukausi 400-500 euroa palkasta rahastoihin.” Tällä hetkellä Jyväskylän kauppakorkeakoulussa opiskeleva Niemelä on päässyt kunnolla sijoittamisen makuun. Omassa salkussa on osakkeiden lisäksi kolmesta neljään passiivista indeksirahastoa, joissa on omat aktiiviset salkunhoitajat. “Kesällä, opintojen ohella, rahoitin elämiseni osakkeiden päiväkaupalla ja sainkin nostettua muutaman tonnin näihin menoihin.” Sijoitustoimissaan Niemelä pyrkii vastuullisuuteen, eikä salkkuun ole asiaa asevalmistajien tai öljy-yhtiöiden osakkeilla. Ennen ostoa Niemelä tutkii myös yrityksen taustat, katsoo kurssien laskut ja nousut sekä selitykset niille. “Koetan etsiä omaan filosofiaan pohjautuvia osakkeita, sekä haluan varmistua sijoituskohteen kannattavuudesta.” Covid-19 ei ole sotkenut Niemelän sijoituskuvioita. Pahimmat sudenkuopat hän on välttänyt kylmäpäisyydellä ja maltilla. “Myyn osakkeet kun tietty haluttu tuottoprosentti on saatu tavoitettua. Vaikka tulos olisi kääntynyt hetkellisesti tappiolliseksi, niin maltan kyllä odottaa. Kuitenkaan kaikki omaisuus ei ole kiinni siinä yhdessä yrityksessä. Kurssit liikkuvat ylös ja alas, mutta jos arvostus yritykseen säilyy, niin ostan sitä lisää”. Tärkeimpänä syynä sijoittamiselle Roope Niemelä näkee tulevaisuuteen varautumisen. Hänen mukaansa opiskelijoiden olisi hyvä miettiä oman eläkkeensä suuruutta jo aikaisessa vaiheessa. Koko opintolainaa ei tarvitse sijoittaa kerralla, pienet kuukausittaiset summatkin kerryttävät varallisuutta. “Itselläni menisi ylimääräinen raha aina käyttöön. Kun rahan laittaa tuottamaan ja poikimaan, se ei mene turhuuksiin.”

 Uusia sijoittajia Niemelä neuvoo olemaan rauhallisia. Ensimmäiseksi omasta pääomasta tulisi pyrkiä laskemaan osuus, jonka on valmis sijoittamaan. Osakkeita kannattaisi pyrkiä ostamaan ajallisella hajautuksella useammassa eri erässä. Näin omat virheliikkeet voidaan korjata helpommin, eikä tiputus vie kaikkea varallisuutta kerralla. “Monesti osto polttaa enemmän kuin se myyminen. Jos lähtee kerralla koko varallisuudella mukaan, niin voi käydä huonosti”. Omaa osaamista voi pyrkiä parantamaan sijoitusta käsittelevien podcastien, blogien ja Youtube-kanavien kautta. “Se oli itselle sellaista ajan tappamista, että kuunteli sijoittamista käsitteleviä podcasteja autossa, töiden välillä, ruokaa tehdessä tai siivoillessa. Hyvää ajanvietettä ja löytyy varmasti ne tärpit ja vinkit sen oman sijoittamisen kehittämiseen.” Tee alkaa hiljalleen jäähtyä. Kysyn Juuso Jokiselta kenties sen


J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  1 5


16 J ylkkäri 05 · 2 020


»Vuoden 2019 loppupuolella markkinoille tuli osakesäästötili, joka on oikeastaan opiskelijoita varten tehty»

pelottavimman kysymyksen: miten opiskelijan kannattaisi sijoittaa opintolainaansa sijoittaa? “Osakerahastot ovat aikalailla no-brainereita.” Sijoitusrahastoja on muutamaa erilaista, mutta yleisin on osakkeisiin keskittynyt osakerahasto. Se on sijoittajien omistama, mutta sijoitusyhtiön ja salkunhoitajan hallinnoima kokonaisuus erilaisia osakkeita. Se voi koostua vaikkapa 25 eri yrityksen osakkeista. Jotkut rahastot ovat keskittyneet teknologiaan, toiset bioteollisuuteen ja eräät vaikkapa pohjoismaisiin pienyrityksiin. Rahastoihin sijoitetaan arvo-osuustilin kautta. Sellaisen saa avattua pankin tai osakevälittäjän kautta. “Idea on se, että kun sijoitat siihen rahastoon, se on hyvin hajautettu ja sen on koonnut henkilö joka tietää asioista jotain. Rahasto sijoittaa kaikki rahat mitä itse siihen sijoitat niissä prosenteissa, mitä salkku sisältää”, Juuso Jokinen selventää. Osakerahasto voi olla joko passiivisesti tai aktiivisesti hoidettu. Passiivinen rahasto noudattaa automaattisesti osakkeiden arvoa mittaavaa indeksiä ja on hoitokuluiltaan halvempi. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja tekee jatkuvasti sijoituspäätöksiä ja koettaa täten saada aina parasta mahdollista tuottoa omistajilleen. “Jos kulut menevät yli 0,5 pinnan, niin silloin kannattaa miettiä parempaa vaihtoehtoa”. Rahastot eivät yleensä maksa osinkoja, vaan saadut voitot sijoitetaan suoraan takaisin rahastoon. Näin opiskelija ei vahingossakaan torpedoi omia tukiaan ja veroistakin joutuu huolehtimaan vasta silloin, kun myy oman osuutensa rahastosta. Suoria osakkeita ostavan piensijoittajan kannattaa kuitenkin avata osakesäästötili. Tämä siksi, että Kela katsoo arvo-osuustilin kautta maksetut osingot aina tuloiksi. “Vuoden 2019 loppupuolella markkinoille tuli osakesäästötili, joka on oikeastaan opiskelijoita varten tehty. Myynneistä ei mene veroja, joten Kela ei katso niitä tuloiksi. En nukkuisi kauhean hyvin jos voisin menettää tuet.” Osakesäästölin saa avattua helposti oman pankin kautta. Tilille voi siirtää enintään 50 000 euroa. Tilin sisällä saaduista osingoista ja myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroa. Valtio vaatii omiaan vasta silloin, kun tililtä nostetaan varoja pois.

uusiksi. Onko sijoittaminen tässä tilanteessa järkevää? Milloin ylipäätään on paras aika sijoittaa? Juuso Jokinen ei ole huolissaan. Hän leikkaa palan juustokakkua ja selittää ajallisen hajauttamisen idean. “Se on erittäin tärkeää kriisiaikoina. Tarkoituksena on jakaa haluttu sijoituspotti tasaisesti pitkin vuotta. Silloin ostetaan tavallaan sitä vuoden keskiarvoista tuottoa.” Jokisen mukaan kaikkea ei kannata sijoittaa kerralla, vaan jakaa summa pienempiin osiin. Esimerkiksi 1 000 euroa on järkevää sijoittaa vaikka 100 euroa kerrallaan. Näin kriisit ja dipit eli talouden notkahdukset eivät syö voittoja niin helposti. Sitten talouden taas noustessa voitot tasoittavat tappiot. Tärkeintä on jatkuvuus. “Ikinä ei ole huono aika sijoittaa, pitää vain jatkaa kriisiajasta huolimatta.”  

Ajoissa suoritetuista opinnoista maksetaan hyvitystä 40 prosenttia. Lainaa tulee olla otettuna vähintään 2500 euroa.

Aloittelevan sijoittajan on kuitenkin muistettava, että suoriin osakkeisiin sijoittaminen vaatii suurempaa tietämystä yrityksistä ja talouden kehityksestä. “Jos kursseja ja yrityksiä ei jaksa seurata tai niihin perehtyä, ei missään nimessä kannata suosia suoria osakeostoja, sillä se vaatii taitoa”, Jokinen toteaa. Ajatukset kääntyvät auttamatta koronaan ja maailman synkkään nykytilaan. Tiukalla budjetilla elävästä opiskelijasta talousmaailman turbulensseihin heittäytyminen saattaa tuntua kamikaze-lennolta. Etenkin kun kirosanaksi muodostunut korona myllertää maailmaa

Opintolaina pähkinänkuoressa Tämä pitää tietää: Opintolaina on osa opintotukea, koska sillä on valtion takaus. •

Syksyllä voi nostaa enimmillään 2 500 euroa ja keväällä 3 250 euroa. •

Kela takaa opintolainan. Takaus on voimassa enintään 30 vuotta. •

Kela maksaa esimerkiksi 18 000 euron otetusta opintolainasta hyvitystä 6 200 euroa valmistumisen jälkeen, mikäli opinnot ovat tavoiteajassa suoritettuja.

J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  1 7


Lapsena Siltainsuun heikkoa menestystä ei osattu selittää lukihäiriöllä.


Mitä sitten, jos yhdys sanat eivät suju? Teksti Alberto Politi Kuvat Alberto Politi & Tuukka Tervonen

Lukihäiriöinen Janne Siltainsuu joutui vaihtamaan kirjat Youtube-videoihin ennen kuin koulunkäynti alkoi luonnistua. Yliopistopaikka hänen piti hakea hallintooikeudesta.

_

Alakoulussa opettaja kirjoitti Janne Siltainsuun todistukseen kehotuksen: ”Lakkaa jo haaveilemasta.” Toisen asteen yhteishaussa Siltainsuu laittoi hakulomakkeeseen vain lukioita, joihin hänen keskiarvonsa ei varmasti riittäisi. Se oli keino varmistaa paikka kymppiluokalla. Lukiokin tuotti lopulta vaikeuksia. Siltainsuu valmistui B:n papereilla. Hän ei kuitenkaan koe olleensa haaveilija tai saamaton. Koulunkäynti oli tuskaista, koska Siltainsuu ei tunnistanut omia kirjoitusvirheitään. Yhdyssanat olivat hankalia, samoin kaksoiskonsonantit. Lukeminen takkuili ja sanoista jäi puuttumaan kirjaimia. Nykyään Siltainsuulla on kolme kiitettävin arvosanoin suoritettua korkeakoulututkintoa ja työpaikka Mehiläisen tietoturvapäällikkönä. Yhdyssanoja hän ei hallitse täysin vieläkään. Se ei kuitenkaan ole haitannut enää sen jälkeen, kun Siltainsuu oppi piirtämään käsitekarttoja ja katsomaan Youtube-videoita. Lukihäiriö, lukivaikeus tai dysleksia on lukemista ja kirjoittamista hankaloittava ominaisuus. Lukihäiriötä Jyväskylän yliopistossa tutkineen professori Mikko Aron mukaan lukihäiriöiset oppivat usein lukemaan oikein, eikä yksittäisten kirjainten puuttuminen kirjoittaessa vaikeuta viestien perillemenoa. Lukeminen jää kuitenkin helposti hitaaksi ja takkuiseksi, mikä tyypillisesti vähentää lukukokemusten määrää. Myös kirjoittaminen saattaa tuntua lukihäiriöisestä epämiellyttävältä, kun huomiota täytyy kiinnittää yksittäisiin sanoihin. ”On helppo ymmärtää, että jos joutuu miettimään kirjainten

järjestystä, se on pois tekstin suunnittelusta ja rakenteesta”, Aro selventää. Erilaisten arvioiden mukaan noin viidellä prosentilla suomalaisista on lukihäiriöön viittaavia lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Keskimäärin lukihäiriö koskettaa siis jokaista koululuokkaa. Julkisuuden henkilöistä muun muassa Alvar Aalto ja Hjallis Harkimo ovat kamppailleet lukihäiriön kanssa. Ruotsin kuningasperheessä lukihäiriö on periytynyt Kaarle Kustaalta niin Victorialle, Carl Philipille kuin Madeleinellekin.

 Jyväskylän yliopiston eritysasiantuntija Tuula Maijasen mukaan lukihäiriöt ovat yleisiä myös yliopistossa. Jyväskylässä kirjoitetaan vuosittain useille kymmenille opiskelijoille suosituksia, joiden avulla he voivat hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä. Lukihäiriöisten määrän tarkka arvioiminen on kuitenkin hankalaa, sillä moni ei tiedä omasta lukihäiriöstään. ”Osa ihmisistä tunnistaa lukivaikeutensa vasta siinä vaiheessa, kun he ovat tekemässä maisterintutkielmaa”, Maijanen sanoo. Siltainsuukaan ei lapsena osannut selittää heikkoa koulumenestystään lukihäiriöllä. Asia alkoi avautua yläkoulussa isosiskon yrittäessä auttaa häntä kotitehtävien teossa. Koulunkäyntiavustajana työskennellyt sisko osasi epäillä lukihäiriötä, kun vieraat kielet eivät millään meinanneet jäädä Siltainsuun muistiin. J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  1 9


Lukihäiriön tunnistaminen ei kuitenkaan parantanut Siltainsuun koulumenestystä. Lukion jälkeen hän haki useamman vuoden ajan eri korkeakouluihin. Pääsykoeurakat päättyivät kuitenkin kerta toisensa jälkeen ohueen kirjeeseen, jossa pahoiteltiin valitsematta jäämistä. Sitten Siltainsuu alkoi pohtia, miksi hän epäonnistuu. ”Hengitän samaa ilmaa kuin kaikki muut ja vuodan ihan samaa verta, niin tässä on pakko olla joku sellainen juttu, jonka teen väärin. En keksinyt mitään muuta syytä kuin sen, että en osaa oppia.” Siltainsuu hakeutui valmennuskurssille, jolla käsiteltiin erilaisia oppimistekniikoita. Siellä puhuttiin myös käsitekartoista. Käsitekartan avulla on mahdollista jakaa asioita kokonaisuuksiin ja määritellä niiden tärkeyttä. Siltainsuu havaitsi tämän helpottavan monimutkaisten tekstien muistamista ja asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Käsitekartat auttoivat häntä läpäisemään Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusalan pääsykokeen. Ammattikorkeakoulussa Siltainsuu oivalsi puolestaan sen, että pitkille teksteille on usein tarjolla vaihtoehto. ”Tällä minun alallani aiheesta löytyy usein Youtube-video”, Siltainsuu kertoo. Virheetön asioiden muistaminenkaan ei kuitenkaan aina riitä. 2 0 J ylkkäri 05 · 2 020

Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteiden pääsykokeissa Siltainsuu oppi, että koekysymyksen muotoilusta saattaa joutua päättelemään, mitä kysymyksen laatija odottaa vastaukselta. Hän vastasi kokeessa mielestään täysin oikein, mutta tarkastuslautakunnan mielestä vastaus ei kohdannut kysymystä. Kiista päätyi lopulta hallinto-oikeuteen, joka suositteli yliopistoa myöntämään Siltainsuulle opiskelupaikan.

 Periaatteessa lukihäiriön ei pitäisi vaikeuttaa kenenkään pääsykoesuoritusta. Maijanen osaa luetella pitkän listan järjestelyjä, joilla pääsykoetilannetta voidaan helpottaa. On lisäaikaa, suurennettuja fontteja ja tietokoneita kynän ja paperin sijasta. Lista pitenee entisestään, kun puhutaan opiskelupaikan jo saaneista. Heille voidaan myöntää esimerkiksi kirjastosta tavallista pidempi lainausaika. Pääsykokeen arvostelua lukuun ottamatta Siltainsuu kokee yliopiston erityisjärjestelyjen toimineen hyvin. Kaikille opettajille erityisjärjestelyt eivät olleet itsestäänselvyys, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys löytyi kuitenkin aina.


»Periaatteessa lukihäiriön ei pitäisi vaikeuttaa kenenkään pääsykoesuoritusta»

Siltainsuuta harmittaa ainoastaan tiukan aikarajan verkkotentit, joissa lisäaikaa saattaa saada esimerkiksi viisi sekuntia jokaista kysymystä kohden. ”Pahimmillaan hyvä arvosanani on kaatunut siihen, että olen joutunut heittämään arvalla neljä viimeistä kysymystä. Prosentuaalisesti se [viiden sekunnin lisäaika] on iso nousu, mutta reaalimaailmassa sillä ei ole merkitystä.” Viime kesänä Siltainsuu valmistui kyberturvallisuuden maisteriohjelmasta. Lukihäiriö ei hänen mielestään estä mitään, mutta välillä arkisiin asioihin täytyy löytää oma kiertotie. Käsitekartat ja Youtube-videot pelastivat Siltainsuun opinnot. Työelämässä kiertotie on puolestaan löytynyt tekstintarkistusohjelmista sekä ystävistä, jotka jaksavat muistuttaa tietyn sanan kirjoitusasusta yhä uudelleen. Siltainsuun tuttavapiiri on ollut vaikuttunut hänen menestyksestään opinnoissa ja työelämässä. Viime aikoina Siltainsuulle on lähetetty pyyntöjä tulla kouluihin kertomaan lukihäiriöistä. Tällä hetkellä koronapandemia rajoittaa Siltainsuun vierailumahdollisuuksia, mutta hänellä on kirkkaana mielessä lukihäiriötä koskeva viesti, jonka hän haluaisi jakaa. ”Se ei ole este millekään. Täytyy vain löytää oma tapa oppia.”   J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  2 1


Keski-Suomen Ohjaamoiden Discord Tuu keskiviikkoisin klo 12-13 juttelemaan ja kysymään jeesiä

Etsivä työ tarjoaa 15- 29-vuotiaille nuorille ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa: saat tukea ja ohjausta asioiden hoitamiseen sekä apua sinulle sopivien palvelujen löytämiseen. Työn lähtökohtana on aina sinun itsesi asettamat tavoitteet. Palvelu on maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista. p. 050 311 8877 / ohjaamo@jyvaskyla.fi www.jyvaskyla.fi/nuoriso/ohjaamo-jyvaskyla

Better brunch. Better weekend. Koe brunssielämys helposti omassa kodissasi ja nautiskele aamustasi ilman huolta valmisteluista. Tilaa keskiviikkoaamuun mennessä ja nouda perjantaina Piatosta. Kassin hinta on 18 € per henkilö.

Enjoy a brunch experience easily at your own home and treat yourself with a preparation-free morning. Order by Wednesday morning and pick up from Piato on Friday. The price of the bag is 18 € per person.

@semmarestaurants semma.fi

p. 050 501 9936 / etsivatyo@jyvaskyla.fi www.jyvaskyla.fi/etsivanuorisotyo


kulttuuri

Ilokiven elokuvat Tove Zaida Bergroth| Suomi |2020|1h40min.

h ann a pehkonen

Ti 24.11. klo 19  

”Jyväskylälle on opiskelijakaupunkina ominaista se, että porukka tulee ja menee. Se vaihtuvuus luo sellaisen hyvänlaisen kaaoksen, missä on paljon vapautta toimia”, Oskar Tunderberg kertoo.

Sotien jälkeisinä vuosina kuvataiteilijan työ ei suo Tove Janssonille kovinkaan auvoista mainetta tai toimeentuloa. Kansanedustaja Atos Wirtasen suhteen rinnalle syntyy myös suhde teatteriohjaaja Vivica Bandleriin. Tove onnistuu välttämään elämäkertaelokuville tyypilliset sudenkuopat. Elokuva on järkevästi rajattu aikakauteen, jolloin Jansson sekä etsi identiteettiään kuvanveistäjäisänsä varjossa kipuilevana taiteilijana että koki elämänsä merkittävimpiä ihmissuhteita. Tove ei ole kokoelma Janssonin uran parhaita paloja, vaan elämänmakuinen elokuva, jonka keskiössä on ihminen eikä jalustalle korotettu muumien luoja.  elias peltonen

Jyväskyläläinen taiteilijaryhmä Ihme Kultti hakee rahoitusta omaehtoiselle toiminnalleen ilman portinvartijoiden hyväksyntää.

Taiteilijakollektiivi Ihme Kultissa on eletty viime viikot jännittävissä tunnelmissa. Marraskuun lopussa päättyy kollektiivin joukkorahoituskampanja, jolla kerätään rahaa poikkitaiteellisen työpaja- ja tapahtumakokonaisuuden järjestämiseen sekä kulttuuriosuuskunnan perustamiseen. Haastatteluhetkellä kampanjan 5500 euron suuruisesta minimitavoitteesta puuttui yhä reilusti yli tuhat euroa. ”Melkein tonni ja viisisataa pitäisi vielä taikoa jostain”, kollektiivin viestinnästä vastaava taiteilija Oskar Tunderberg kertoo. Ihme Kultista on valmisteltu osuuskuntaa jo pari vuotta. Tällä hetkellä toiminnassa on vaihtelevalla aktiivisuudella mukana kymmenisen taiteilijaa, joita yhdistää omaehtoinen toimiminen marginaalikulttuurin parissa. Tavoitteena on luoda yhteisö, jossa taiteilijat kykenevät pienellä taloudellisella riskillä toteuttamaan omia projektejaan sekä työllistämään ja tukemaan toisiaan ammatillisesti. ”Jos olet vaikka työtön työnhakija ja taiteilija, monenlaiset taloudelliset ja mielenterveydelliset riskit ovat olemassa. Tämän yhteisön ajatus on minimoida ne riskit ja kantaa kaveri läpi vaikeista ajoista”, Tunderberg kuvailee. ”Työpaikkaa tässä ollaan itsellemme teke-

mässä”, kollektiivin taiteilija Jenna Rauvala sanoo. Kaikki Ihme Kultin taiteilijat tuntevat jollain tavalla toisensa. Kollektiivin suunnitelmissa on kuitenkin ottaa tulevaisuudessa uusia jäseniä mukaan toimintaan. ”Haluamme mukaan myös sellaista porukkaa, joka ei ole kouluttautunut taidealalle ja omaa sitä kautta tarvittavia suhteita tai osaamista verkostoitumiseen”, Tunderberg kertoo. ”Sen sijaan, että yrittäisimme kulttuurimaailmaan virallista kautta ja miellyttäen portinvartijoita tai auktoriteetteja, yritämme itsepäisesti raivata oman polkumme.” Portinvartijat voivat Tunderbergin mukaan olla instituutioita tai yksittäisiä valta-asemassa olevia kulttuurihenkilöitä. ”Itsensä läpäisy vaikkapa kulttuurimediaan on aika haastavaa, jos ei ole virallista taustaa.” Ainakin Jyväskylässä viralliset instituutiot ovat kuitenkin alkaneet Tunderbergin ja Rauvalan mukaan huomata vaihtoehtokulttuurin potentiaalin. Yksi esimerkki tästä on Ihme Kultin joukkorahoituskampanja. Jyväskylän kaupunki lupasi siihen puolet kampanjan minimitavoitteesta, jos kollektiivi onnistuu keräämään loppusumman itse. ”Se oli konkreettinen myönnytys tällaisen toiminnan suuntaan”, Tunderberg sanoo.  niklas pelkonen

c j enter tainment

Omaa polkua kulttuurimaailmaan Memories of Murder Bong Joon-ho| Etelä-Korea |2003| 2h11min. Ti 17.11. klo 19  

Eteläkorealaisessa maalaiskaupungissa raiskaaja-tappaja murhaa nuoria naisia 1980-luvun lopulla. Paikallisen poliisin osaaminen jää epäiltyjen hakkaamiseen ja rikospaikkojen tahattomaan turmelemiseen. Viime kevään Oscar-voittaja Parasiten ohjannut Bong Joon-ho osoitti lähes 20 vuotta sitten toisella täyspitkällä elokuvallaan olevansa maailmanluokan ohjaaja. Memories of Murder osaa olla hauska säilyttäen hyvin murhamysteerin jännityksen ja tunnelman. Elokuvassa tuodaan myös esille, kuinka vähän aikaa sitten Etelä-Korea oli vielä kehittyvä ja epävakaa maa.  elias peltonen ohjelmistossa myös Su 1.11.–7.11. Arktisen Upeeta -elokuvia Ma 9.11. Aalto Ti 10.11. Seurapeli Ma 16.11. Saksa, kalvas äiti Ma 23.11. Ensilumi J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  2 3


Harrastajat tekevät osan välineistään itse ja ostavat osan. Alkuun ei kuitenkaan tarvitse kuin sisäliikuntavaatteet ja juotavaa.

Mikko H akol a

yhteisöt

Harjun Kaarti elävöittää historiaa Viikinkimiekkailusta kiinnostuneet saivat oman miekkailukerhon Jyväskylään, kun Harjun Kaarti aloitti toimintansa keväällä 2019. ”Viikinkimiekkailu on niin sanottu show sport -laji eli toiminta on urheilua, jossa julkisissa esiintymisissä ei niinkään kilpailla vaan esiinnytään. Esityksiä ei kuitenkaan käsikirjoiteta valmiiksi, ja taistelun voittaa se puoli, joka miekkailee paremmin”, Miekkailukerhon sotapäällikkö Harri Hihnala sanoo. Suomeen viikinkimiekkailu rantautui vuosituhannen vaihteessa, mutta alkunsa laji on saanut Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa jo 1970–1980-luvuilla. Laji levisi nopeasti ympäri Eurooppaa ja kehittyi levitessään teatterimiekkailusta urheilullisempaan ja taistelulajimaisempaan suuntaan uusien harrastajien tuodessa lajiin oikeaa miekkailu- ja taisteluosaamista. Viikinkimiekkailu levisi myös Suomeen ja Hihnalan mukaan laji on täällä tällä hetkellä nousujohteessa. ”Kerhomme toimii osana Kaartien veljeskuntaa, johon kuuluvat myös sisarkaartit Ulvilan Kaarti, Pohjan Kaarti ja Birckalan Kaarti”, Hihnala kertoo. Suomesta löytyy myös muita vaihtelevalla aktiivisuudella toimivia viikinkimiekkailuseuroja, mutta Hihnalan mukaan Kaartit ovat tällä hetkellä suurin ja järjestäytynein kokonaisuus ja ne pyrkivät aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan miekkailuharrastusta. 2 4 J ylkkäri 05 · 202 0

Laji sai aikanaan alkunsa siitä, kun historiallisia taisteluja haluttiin toisintaa. Viikinkimiekkailun harrastajia yhdistääkin kiinnostus historiaan ja perinteisiin, mutta miekkailijoita on tullut toimintaan mukaan montaa eri kautta. ”Osa on tullut muiden historiallisten kamppailulajien kautta, osa käsityöpuolen kautta, jotkut ovat innostuneet taistelusta nähtyään sitä tapahtumissa ja jotkut vain tulevat kokeilemaan nähtyään menoa somessa tai kuultuaan siitä kavereiltaan ja jäävät mukaan”, Hihnala kertoo. Sotapäällikön mukaan lajissa kiehtoo niin uuden oppiminen kuin se, että pääsee hetkellisesti irtaantumaan arjesta ja ajasta ja keskittymään muuhun. Suureksi osaksi lajin viehätystä Hihnala nimeääkin menneessä ajassa vierailun samanhenkisten

Viikinkimiekkailun harrastajia yhdistääkin kiinnostus historiaan ja perinteisiin

ihmisten kanssa: sumuisen viikinkileirin läpi kävelemisen, hetket leirinuotiolla ja yhteisen voitonriemun. Tällä hetkellä Jyväskylän kuuluisimman maamerkin mukaan nimetyn kerhon toiminnassa on aktiivisesti mukana noin 30 henkilöä ja uusien miekkailijoiden toivotaan lähtevän mukaan. Uusia alkeiskursseja järjestetään puolivuosittain. Kurssit alkavat syksyllä ja tammikuun lopulla. ”Mukaan voi kuitenkin tulla walk-in-periaatteella tai tutustumalla miekkailuun erikseen järjestetyissä tutustumispäivissä”, sanoo Hihnala. ”Alkuun et tarvitse muita varusteita kuin sisäliikuntavaatteet, -kengät, juomapullon ja näin korona-aikana hengitysmaskin”, hän lisää. Muut varusteet hankitaan historian elävöityspuolen käsityöihmisiltä ja -yrityksiltä sekä netistä. Harrastajat tekevät myös itse esimerkiksi vaatteita ja käyttöesineitä harrastusta varten. ”Uusia jäseniä neuvotaan siinä, mitä ja mistä kannattaa hankkia. Tämä on matalan aloituskynnyksensä takia hyvin aloittelijaystävällinen laji eikä aloittamiseen tarvita oikeastaan muuta kuin mielenkiintoa tulla mukaan miekkailemaan”, Hihnala kertoo.  Miina K akko


ylioppilaskunta

Järjestöjen vallaton vuoristorata Petri Laaksonen Kirjoittaja on JYYn hallituksen järjestö-, yritysyhteistyö-ja kuntavaikuttamisvastaava.

Opiskelijoiden lähimmät tukiryhmät, ainejärjestöt sekä harrastejärjestöt, ovat olleet tänä vuonna suurennuslasin alla. Eipä moni arvannut luottamustoimiin hakiessaan millaiseen hurlumheihin he koronaviruksen takia päätyisivät. Kanssaopiskelijat, vertaisjärjestöt, yliopisto, paikallinen ja jopa valtakunnallinen media ovat kasanneet paineita toiminnan toteuttamiseen – tai pikemminkin toiminnan toteuttamattomuuteen – sekä tapahtumien perumiseen ja lähikontaktien välttämiseen. •

Opiskelijat nähdään yhteiskunnallisessa keskustelussa karrikoiden edesvastuuttomina dokaajina, jotka ajavat vain omaa etuaan viis veisaten muista kanssaeläjistä. Inhimillisyys ja jatkuva toimintaan mukautuminen on unohtunut, kun yksittäinen kohderyhmä on nostettu jalustalle. Etäopintoihin siirtyessä perinteiset raamit ja rytmit järkkyivät rajusti. Opiskelijat eivät näe toisiaan

kasvotusten opetustilanteissa, opiskelu rytmitetään itsenäisesti ja etäpalveluiden käyttö tulee korvista pihalle. Kaiken koetun jälkeen vertaistuen tarve korostuu sekä arjessa että juhlassa. Tässä kuvaan astuvat järjestöt. Järjestöjen tehtävänä onkin edunvalvonnan lisäksi auttaa opiskelijoita irtautumaan arjesta. •

Olen päässyt työskentelemään JYYn hallituksen järjestövastaavana monien mahtavien järjestötoimijoiden kanssa. Alkuvuodesta suunniteltiin yhteisiä tapahtumia tarmokkaasti, mutta koronan myötä järjestötoiminta muuttui selviytymistaisteluksi. Järjestöt sopeutuivat ja mukauttivat toimintaansa turvalliseksi, keskustellen keskenään erilaisista tapahtumamuodoista ja jakaen huolta jäsenistönsä jaksamisesta. Kiitos kaikille mahtaville vapaaehtoisille järjestötoimijoille! Toimintanne mahdollistaa mahdollisimman normaalin opiskelijaelämän ja auttaa niin opintojaan aloittavia, suorittavia kuin viimeisteleviäkin jaksamaan.  

Kaiken koetun jälkeen vertaistuen tarve korostuu sekä arjessa että juhlassa.

 ajankohtaista JYYn vaalivalvojaiset: Trump-Biden 2020 3.11. klo 20

Zoom-alustalla alkavat JYYn vaalivalvojaiset USAn presidentinvaaleille. Zoom on auki 4.11. klo 11 asti. Tuloksia alkaa tulla noin klo 2 yöllä, sitä ennen luvassa vaalipöhinää, politiikka-kahootteja ja muuta ohjelmaa.

Zero Waste opiskelijoille JYYn kestävän kehityksen viikkojen jälkilöylynä järjestettävässä Zero Waste opiskelijoille -koulutuksessa pääset oppimaan jätteen vähentämisestä kotisohvaltasi! Kouluttajana toimii Hannele Kemppainen Zero Waste Finland ry:stä.

historia

Nukenpolttoa ja ilotulitusta 1959-1960

Ol av i p orri / J Y Av oimen tiedon k e sk us

Englannin opiskelijoiden ainejärjestö English Club järjesti Guy Fawkesin yön tapahtuman ilotulituksineen ja nukenpolttoineen ainakin muutamana vuonna 1950-luvun lopulla. Fawkes oli englantilainen vallankumouksellinen, jonka nukke on tapana polttaa joka syksy Englannissa.

J y l kk ä r i   0 5 · 2 0 2 0  2 5


paska kotiseutu

Oispa paska kotiseutu

Synnyin maailmaan turkulaisena, mut ennenkun mun varsinaissuomalaisuus oli kunnolla puhjennut kukkaan, mun vanhemmat päätti muuttaa Joensuuhun. Niinpä mä kökötin seitsemän tuntia autossa hamsterin häkki sylissä, ja mietin et missäköhän on Joensuu, ja onkohan siellä asvalttiteitä. Sit kuus vuotta myöhemmin kun se hamsteri oli jo haudattu takapihalle ja mä olin oppinut arvostaa torin kiertämistä amisautossa, me muutettiin taas, tällä kertaa Jyväskylään. Mun pitäis nyt haukkuu mun kotiseutu, mut en oikeen tiiä et missä se on. Enkä oo asunut missään niin kauaa et osaisin haukkua silleen kunnolla. Eikä mulla oo oikeeta murretta. Vittu. Haluisin tosi kovasti olla turkulainen,

mut oon huomannu et ihmiset (varsinkaan turkulaiset) ei pidä sua turkulaisena jos oot asunu Turussa vaan ekat yheksän vuotta sun elämästä. Kuitenki oon aina halunnu olla turkulainen, koska Turku on Suomen vanhin kaupunki ja entinen pääkaupunki ja muutenki on paljon parempi olla turkulainen kun joensuulainen. Oon sellanen outo Turku-fani, joka alkaa hihkumaan aina kun joku mainitsee Förin tai piispanmunkin tai Posankan. Mut hei, mikä on siistimpää kun valtava muoviveistos, joka on puoliks possu ja puoliks ankka? 19-vuotiaana tein jopa pyhiinvaelluksen Turkuun ja pyörin ihan innoissani meidän vanhan kerrostalon parkkipaikalla. Kun alotin nelosluokan Joensuussa, yks poika sano mulle et Turku on suomen persereikä. Mä huusin sille täysii et ”painu helvettiin” ja jouduin puhutteluun. Sillon mulle vasta selvis, et kaikki ei rakastakaan Turkua. Teineillä Joensuussa ei oo hirveesti tekemistä. Hengailtiin Iso Myyssä, käytiin röökillä Anttilan parkkihallissa ja viikonloppusin juotiin kaljaa Ilosaa-

ressa, eli ”saaressa”. Ilosaarirockikin on muuten Joensuussa vaan ”rokki” ja se et on menossa rokkiin ei tarkota et ois menossa Ilosaarirockiin vaan sitä et on menossa festarialueen ulkopuolelle ”teinimetsään” ryyppäämään. Siellä voi sit vaikka tavata jotain lahtelaisia tai muita eksoottisia ulkopaikkakuntalaisia. Joensuu on siitäkin siisti paikka et siel oli natseja jo ennenku niistä tuli Suomessa ihan mainstreamii. Joensuun murre on vittumainen, koska siitä ei pääse ikinä eroon. Muutin kaheksan vuotta sitten Jyväskylään, mut jos joku puhuu sitä mun läheisyydessä, päässä naksahtaa joku on/off nappi päälle ja yhtäkkii mie alan puhhuu tälleen. Sit tullee ikävä Joensuuta. Oikeet jyväskyläläiset haluu pois Jyväskylästä, koska ne on aina asunu täällä. Mää tykkään Jyväskylästä tosi paljon, vaik tääl vois kyl olla vähän vähemmän mäkiä ja Rossoja. Mut ehkä joku päivä mustakin tulee oikee jyväskyläläinen, joka haluu vaan muuttaa Helsinkiin ja sit voin sanoo kaikille siellä et Jyväskylä on mun paska kotiseutu.  mATILDA saarikoski

Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista.

Njaa... Monet puhuu nykyään ilmastonmuutoksesta. Keskustelu tuntuu kuitenkin pyörivän negatiivisten puolien ympärillä.

Vaikka onhan niitä paljon hyviäkin.

Ei ole tämä pohjolan talvi Ainakaan enää niin synkkä, kun päivä kestää pidempään.

Jylkkärin faniposti "Toivon eroottisempaa sisältöä, joka pitää mielenkiinnon."

"Toivoisin, että Juventuksen logo otettaisiin pois lehden kannesta."

"Jylkkärin sisällöt ovat pitkästyttävän mielikuvituksettomia: seksuaalivähemmistöistä ja kannabiksesta kirjoittaminen on kulunutta ja osoittaa että toimitus ei ole tehtäviensä tasalla."

"Ikään kuin kukaan Jylkkäriä ostais, se luetaan kun kännykästä on akku loppu ja lounas on pahaa."

2 6 J ylkkäri 05 · 2 020


viimeiset sanat

»Älkää nyt kivittäkö, mutta ylläpito poistaa jos ei kuulu tänne...» Viima Pietiläinen Kirjoittaja on runoileva suomen kielen ja kirjallisuuden opeopiskelija, johon vastaantulijan hymy tarttuu pahanakin päivänä.

”Anteeksi, jos on tyhmä kysymys”, ”Ylläpito poistaa, jos ei kuulu tänne”, ”Älkää nyt kivittäkö, mutta”. Löydän itseni illalla sohvan nurkasta itku silmässä, vaikka päiväni on ollut mukava ja fiilis kokonaisvaltaisesti hyvä. Ei ole enää. Olen päätynyt lukemaan Facebookin Puskaradio-ryhmien postauksia ja niiden alle kertyviä lukuisia kommentteja. Puskaradiossahan ei ole pakko olla, jos ei kestä pientä vittuilua. Mutta miksi minun täytyy kestää, jos tahdon osallistua yhteisön keskusteluun ryhmässä, joka on tarkoitettu tuomaan saman kaupungin asukkaat yhteen? Jossa saa vinkata, mitä tapahtuu ja missä tapahtuu. Jossa saa kysyä, missä kaupassa myydään hinta-laatusuhteeltaan parhaita villasukkia. Minun täytyy olla paksunahkaisempi. Kovempi. En saa olla näin herkkä. Kuinka muuten uskaltaisin kysyä, mistä löytyvät Jyväskylän kivoimmat koirapuistot? Tähän tarvitaan taitoa ja jatkuvaa varpaillaan pysymistä, koska vain vahvimmat selviytyvät. Jos haluat välttää mahdolliset konfliktit kommenteissa, postaus kannattaa aloittaa jo valmiiksi tiedostamalla, että kyselet tyhmiä ja sinut tullaan lynkkaamaan ja haukkumaan – mieluiten ulos koko ryhmästä. Yhä suurempi osa postauksista jo alkaakin varovaisella ilmapiirin tunnustelulla ja anteeksipyynnöllä, koska turhaa ja typeräähän tätä kuitenkin on kysyä. Se on hyvä itse kirjoittaa auki aloitukseensa, jotta muiden ei kommenteissa tarvitse edes vaivautua. Ja he vaivautuvat silti. Siinä on jotain, joka saa minun vereni kiehumaan, kun tuolla ei muka mihinkään lakeihin perustuvalla esteradalla aikuinen ihminen kutsuu toista ihmistä ääliöksi. Tyhmäksi. Idiootiksi. Koska profiilinsa perusteella tällä aikuisella ihmisellä on lapsia, joille hän toivottavasti opettaa, että toista ei saa haukkua tai kiusata.

 Kun minä haukuin pienenä siskoani tarpeeksi monta kertaa ääliöksi tai kakkapääksi, suuni pestiin saippualla. Pandemian aikana, jos milloin, on käsiä desinfioitu ja pesty. Eivätkä ne silti tunnu kirjoittavan yhtään sen kauniimpaa puhetta. Tämä aihe toki koskee jokaista ikäluokkaa ja yksilöä. Sosiaalinen media kun on maailmanlaajuinen alusta, jolle lähes jokaisella meillä on pääsy. Onko se sitten niin, että

minulle tuntematon ihminen muuttuu ihmiseksi vasta sitten, kun olen hänet fyysisesti tavannut? Huudanko vain sopimattomuuksia tänne loputtoman kommenttitulvan keskelle, koska en osaa nähdä ihmistä kirjainten takana? Sillä vaikka kuinka muistutamme toisiamme siitä, että ruudun toisella puolella on toinen aivan oikea elävä ihminen, saattaa yksi väärin tulkittu virke silti saada sen herttaisimmankin henkilön oksentamaan kaiken pahan olonsa ruudun toiselle puolelle. Sinne jonnekin. Sille jollekin.

 Koska täällä olemme me kaikki, tarkoittaa se myös loputtoman laajaa kirjoa erilaisia lukijoita ja kirjoittajia. Joku saattaa kokea vaikeaksi tulkita tekstiä, kun ei kuule kirjoittajan äänenpainoja. Tai näe ilmeitä. Iloiset hymiöt voivat olla iloisia hymiöitä – tai piilovittuilua. Toinen taas ei syystä tai toisesta kykene tuottamaan täydellistä tekstiä, mutta se ei tarkoita, etteikö hänellä olisi oikeutta tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kun tämä kaikki on ajoittain vaikeaa varmasti lähes jokaiselle meistä, eikö juuri sen takia olisi parempi käyttäytyä nätisti? Olisiko sittenkin mahdollista, että olet tulkinnut jotain väärin? Äkkipikaisuuden sijaan voisit laskea edes kahteen ja miettiä, osaatko vastata tähän muuta, kuin ”ääliö”. Minä en halua aina olla kova ja valmiina vastahyökkäykseen, kun avaan selaimen tai sovelluksen. Minä haluan voida olla pehmeä ja tietämätön. Koska haluan myös mahdollisuuden uskaltaa tietämättömyydessäni kysyä. Haluan keskustelua, vuorovaikutusta ja toiset huomioivaa kommentointikulttuuria. Etenkin nyt, kun näiden ruutujen tärkeys välisessämme kommunikaatiossa on korostunut. Käyttäydytään.  

»Yhä suurempi osa postauksista jo alkaakin varovaisella ilmapiirin tunnustelulla» J yl k k ä r i   0 5 · 2 0 2 0  2 7


n i t r o k a j i l e k Opis

U L E T T U A L I V ! U T T I L L A S

HJAKORTIN OSALLISTU 100€ LA RAMISSA ARVONTAAN INSTAG

@forumjkl umjkl #munlemppari #for

Opiskelijaystävällinen kauppakeskus.

Tsekkaa liikekohtaiset opiskelija-alennukset: www.forumjkl.fi

SIJOITA 100 € SAAT 100 € Liity 100 eurolla Keskimaan asiakasomistajaksi 2.–15.11.2020, saat huikeat liittymisedut!

OSUUSKAUPPAVAALIT

TULOSSA Jotta voit asettua ehdolle vaaleissa, on sinun oltava osuuskaupan jäsen täydellä osuusmaksulla tämän vuoden loppuun mennessä.

LUE LISÄÄ JA LIITY: keskimaa.fi/liity Osuuskaupan jäseneksi, asiakasomistajaksi, liityt maksamalla osuusmaksun 100 €, jolloin saat 100 € liittymisedut. Voit myös maksaa osaosuusmaksun 20 € , jolloin saat 20 € liittymisedut ja kerrytät loput osuusmaksusta (80 €) Bonuksilla seuraavan kahden vuoden aikana. Osuusmaksu on kertasijoitus osuuskaupan pääomaan ja omistajana voit saada sille tuottoa eli osuusmaksun korkoa. Osuusmaksun saa erotessa kokonaisuudessaan takaisin. Osuuskaupan vaaleissa voidaan asettaa ehdokkaaksi jokainen ennen vaalivuotta osuuskauppaan hyväksytty henkilöjäsen, joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja asuu osuuskaupan toimialueella.


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.