a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

JYLKKÄRI J y väsk yl än yliop p il a slehti 27. tammikuuta – 02. ma aliskuuta 2020 60. vuosikerta 

#01 18

Näytelmäkirjailija Sirkku Peltola muistelee yhä Ilokiveä

24

Roller derbyyn pääsee mukaan koska vain

23

Sarjakuva vie ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan

27

Maailman palaeessa on hyvä tietää mistä saa karkkia

10   CBD-tuotteet: U/M?!?

06  Ilokiven päästökauppa uhattuna


Kasvo

Elokuvatyöntekijä Teemu Kauppi kannustaa irtiottoihin digitaalisesta. Teksti ja kuvat Mikko Hakola Ilokiven elokuvateatterin konehuoneessa surisee, kun tuulettimet ja kiintolevyt hyrräävät. Näin toimii nykyaikainen elokuvanäytös. Hyvissä ajoin ennen näytöksen alkua Hollywood lähettää virtuaalisessa erillisverkossa toistasataa gigabittiä video- ja audiotiedostoa merikaapelia pitkin Jyväskylään. Täällä konehuoneessa se siirtyy palvelimelle, joka säilyttää elokuvia ja trailereita. Jotain tunteja ennen elokuvaesityksen alkamisaikaa levittäjä lähettää sähköpostissa avaimen, joka poistaa elokuvatiedoston suojauksen määräajaksi. Nyt tiedostopaketti on valmis tekemään viimeisen matkansa ‘maailmaneetterin verkossa’ projektorin Ethernet-kaapelia pitkin ja toteuttamaan tarkoituksensa valkokankaalla. »Onhan tämä ainakin ympäristöystävällisempää kuin raijata kiintolevyjä matkahuollossa», toteaa elokuvatyöntekijä Teemu Kauppi, ja sammuttaa palvelimen. Hurina konehuoneessa hiljenee. Palvelin lähtee mukaan, kun Kauppi pakkaa kiertueteatteri Kino Metson esitystarpeiston ovella odottavaan Ford Transitiin. Auto on samanlainen kuin se, jolla Kauppi aikanaan kulki ’väliaikaisesti’ joitain vuosia rakennustöissä Jyväskylään muutettuaan. Elokuvatyöntekijän työ on nykyään paljon muutakin kuin vanhahtavat ammattinimikkeet koneenkäyttäjä tai masinisti antavat olettaa. Ilokiven remontin jälkeen 2017 Kauppi oli osaltaan palauttamassa KAVIn arkistofilmien sarjaa Jyväskylään. Toiminta kulttuurialalla on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yhdessä saatiin myös Ilokivessä säilytettyä Jyväskylän ainoa 35 mm formaatin filmiprojektori. Filmin kuolemasta kuulee puhuttavan säännöllisesti, mutta vaihtoehtoelokuvalla yleensä menee suhteellisen hyvin. Festivaalit kasvavat ja mykkäelokuvat myyvät täysiä saleja. Helsingissä on nähty jopa jonkinlaista korttelikinojen paluuta. Kauppi on elävän elokuvakulttuurin tulevaisuuden suhteen hartaan toiveikas. »Filmiltä esitettävässä näytöksessä on omanlaisensa tunnelma. Projektorin raksutus ja filmin värimaailma herättävät elokuvan henkiin. Jos filmillä näkyy joskus roska tai virhe, se ei myrkytä elokuvaa siinä missä digitallenteelle ominainen virheettömyyden pyrkimys nimenomaan siirtää katseen virheisiin.» Kaupin oma intohimo on 16 mm kaitafilmit, joita on käytetty paljon TV- ja dokumenttituotannoissa. Hänen parhaisiin työpäiviinsä kuuluu kädessä kulkevan Elmo 16-CL kaitafilmiprojektorin kantaminen, mielellään vielä kesäiseen ulkonäytökseen. Yksi tällainen tapahtuma on Jyväskylän Kesä -festivaaliin kuuluva yöleffapiknik Villa Ranan pihalla. Suunnitteilla on myös ainoastaan kaitafilmille omistettu festivaali. »Kun kesällä näytös alkaa juuri ennen keskiyötä, se pimeä kestää juuri sopivasti leffan verran. Siinä on jotain maagista.»  

Faktat •

• •

Syntynyt 1974, Suomen elokuvahistorian kuivimpana teatteriesitysvuotena: vain kolme kotimaista teatteriensi-iltaa Isä oli levyseppähitsaaja Rauman telakalla Rakennusinsinööri Pori 1995

02  J ylkkäri 01 · 202 0

• • • •

Aloitti tietotekniikan diplomi-insinööriopinnot 1998 Kulttuurialalle 2004 Elokuvakeskukselle 2013 Elokuva jonka ottaisi autiolle saarelle: Jean Eustachen Äiti ja Huora (1973)


»En ole filmihullu tai cinefiili; olen kaitafilmihullu»

J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  03


-15% OPISKELIJA-ALE

KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ OPISKELIJA OLUT 5 4,2 €/0.5 L

SANDELS-III 5€/0.5 L

GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk

*opiskelijat

n värikkäin Jyväskyläo otikk iike!

sohwi’ s sTUDENT BURGERs!

OPISKELIJAALE

kertakäyttöpiilolinssit

(Kehykset ja linssit)

/ 30 kpl SUORAAN VARASTOSTA

-30%

VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA!

MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA - TULE TsEKKAAMAAN!!!

04 J ylkkäri 00 · 2 020

w w w. s o hwi.fi

20€

Kauppakatu 5, Jyväskylä Puh. 0400 354 899 | jyvasoptiikka.fi Facebook | Instagram

beef, chicken & vegan

Va asankatu 21 JY VÄsKYL Ä

DAILIES AC PLUS

optiikka

Löydät meidät yläkaupungista, Vakiopainetta vastapäätä.


pääkirjoitus

Ilkeys myrkyttää politiikan Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi

JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimitta ja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Tatu Vornanen toimitta ja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Mikko Hakola ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi

päänaukominen ja ilkeys eivät keskiverrosti ole diplomatiassa kovinkaan hyviä työkaluja.

KUSTANTA JA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 2.3. · 6.4. AVUSTAJAPALAVERI Ti 28.1. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA

   

jylkkari.fi @jylkkari @jylkkari

Jyväskylän ylioppilaslehti

Persunatsi. Vihervassarikommari. Antisemiitti. Maanpetturi. Yhteiskunnan vihollinen. Sydämetön oikeistolainen. Putinisti. Valtakunnan politiikka on ollut aikamoista sirkusta viime vuodet. Varsinkin viime vuoden aikana viimeistään parrasvaloihin on noussut keskustelu, jossa korostetaan sitä, että arvot, eikä niinkään faktat, määrittävät paitsi äänestyspäätöstä, myös poliitikkojen julkisia esiintymisiä ja kantoja. Käytännössä tämä näyttää esiintyvän pääasiassa lisääntyneenä vittuiluna vastapuolelle, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Muun muuassa Mikko Kärnän (kesk.) ja Jani Mäkelän (ps.) kaltaisten poliitikkojen näkyvyys koostuu pääasiallisesti jatkuvasta naljailuista vastapuolelle twitterissä. Vastapuoleksi kelpaa yleensä kuka vain poliitikko, joka ei ole samaa puoluetta.

 Ilkeys aiheuttaa kierteen: hyökkäysten kohteet puolustautuvat kiilloittamalla omaa kilpeään ja samalla vittuilevat takaisin. Koska aina pitää saada pahempi kohu aikaiseksi, kielenkäyttö kovenee vähän niin kuin automaattisesti kilpavarustelun hengessä. Tällä saa toki seuraajia, kuuluisuutta ja varsin varmasti myös ääniä vaaleissa. Se on kuitenkin ongelma, sillä poliitikka on kuitenkin lopulta diplomatiaa ja Suomen kaltaisessa demokraattisessa monipuoluejärjestelmässä nimenomaan diplomatiaa muiden puolueiden kanssa. Päänaukominen ja ilkeys eivät keskiverrosti ole diplomatiassa kovinkaan hyviä työkaluja. Niin uusi Marinin / Rinteen hallituskausikin kuin edellinen Sipilän hallitus ovat olleet sisältä päin varsin riitaisia kokoonpanoja. Sipilän hallitus meinasi kaatua sisäisiin erimielisyyksiin moneen otteeseen. Rinteen hallituksessakin ensimmäinen kriisi nähtiin aivan alkumetreillä, mikä johtikin sitten Rinteen eroon. Keskustelukulttuurin muuttuminen politiikassa ei ainakaan auta tulevien hallitusten kestämistä. Jos edustaja tai puolue on profiiloitunut lähinnä henkilöönmenevillä hyökkäyksillä ja ilkeilyillä jotain toista puoluetta ja sen edustajia kohtaan, on yhteistyö ilmiselvistä syistä hankalaa ja jo imagollekin haitallista.

 »Sivistyneet ihmiset ovat barbaareja huonokäytöksisempiä, sillä he tietävät voivansa olla yleisesti ottaen epäkohteliaita ilman, että heidän kallonsa halkaistaan kirveellä.» Robert E. Howard teoksessaan The Tower of the Elephant vuonna 1933.

Toki vikaa on myös äänestäjissä. Moni poliitikko selvästi laskee, että ääniä kerää se, joka haukkuu kovimpaa. Kun kannatusta kerätään vastapuolen demonisoinnilla, yhteisten asioiden hoitaminen vaikeutuu. Sen lisäksi että yhteistyö puolueiden välillä muuttuu vaikeammaksi ja vaikeammaksi kuten esimerkiksi ääriesimerkki USA:ssa, vaikeat poliittiset päätökset johon tarvitaan yhteistyökykyisiä poliitikkoja jäävät taka-alalle. Asioista puhutaan paljon myrkylliseen sävyyn, mutta niille ei tehdä mitään. Valtakunnan poliitikkojen pitäisi ottaa mallia opiskelijapoliitikasta. Vaikka esimerkiksi Jyyssä eri ryhmillä on paljonkin erilaisia tavoitteita, käytännön hallitustyössä kuitenkin ajetaan yhdessä opiskelijan asemaa ja ihmiset ovat kohteliaita toisilleen. Toivottavasti se ei muutu tulevaisuudessakaan. Antaa valtakunnan poliitikkojen sekoilla, poljetaan me täällä yhdessä korkkeja ja puhalletaan yhteen hiileen.   J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  05


uutiset

Ilmastoaneet viranomaisten hampaissa Antero Vartian luotsaama päästöhyvityksiä tarjoava Compensate-säätiö joutui poliisihallituksen syyniin arpajaislain tulkinnan takia. Ilokivellä ilmastohyvityksiä voi maksaa tulevaisuudessakin. Soppa sai alkunsa, kun Compensatesta oltiin kysytty arpajaishallinnon linjausta rahankeräysluvan suhteen. Asiaan ei kuitenkaan saatu selkeää vastausta, joten säätiön toimintaa jatkettiin normaalisti. Yllättäen arpajaishallinto kuitenkin linjasi viime toukokuisessa muistiossaan, että Compensaten toiminta on vastikkeetonta ja vaatii täten rahankeräysluvan. Rahankeräyslupahakemus jätettiin marraskuussa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan tilanne kärjistyi, kun Poliisihallitus teki joulukuussa Compensatesta tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle. Poliisihallituksen ylitarkastaja Jouni Kitunen kommentoi asiaa hyvin niukka-

sanaisesti, tutkinnan keskeneräisyyten ja yksityisyyteen vedoten. "Emme voi Poliisihallituksesta kommentoida yksittäisen toimijan toimintaa, saati vielä tässä vaiheessa salassa pidettävän tutkintapyynnön sisältöä.", Kitunen vastasi sähköpostissaan. Arpajaishallinnon nettisivuilta löytyvässä muistiossa Poliisihallitus ilmoittaa pitävänsä ilmastonmuutoksen vastaista työtä hyvänä asiana, mutta muistuttaa, että rahankeräyslainsäädäntö asettaa toiminnalle rajoituksia. Vastavetona Antero Vartia ilmoitti 15.1 tehneensä oikeuskanslerille kantelupyynnön poliisihallituksen arpajaishallinnon toiminnasta. Hän ei kuitenkaan halunnut avata säätiön nykytilannetta tai tulevaisuuden suunnitelmia Jylkkärin toimitukselle. Jyväskylän ylioppilaskunta alkoi suunnitella yhteistyötä Compensaten kanssa sen jälkeen, kun asia nousi elokuussa esiin opiskelijoiden keskuudesta. Päästöhyvitykset otettiin käyttöön Ravintola Ilokivessä

20.11.2019. Näin ruokailija pystyy halutessaan kompensoimaan ateriansa aiheuttamat päästöt maksamalla 0,05–0,10 sentin suuruisen hyvityksen. "Compensate sopi hyvin JYYn liiketoimintastrategiaan ja arvoihin. Se oli jotain elävää ja konkreettista", kertoi Jyväskylän ylioppilaskunnan viestintäpäällikkö Mari Lähteenmäki. JYYn johdossa tiedettiin arpajaishallinnon muistiosta, mutta Compensaten puolelta asioiden vakuutettiin hoituvan ja projektille näytettiin vihreää valoa. Luottamusta vahvistivat säätiön isot yhteistyökumppanit kuten St1 ja Posti. "Compensate on ollut meihin yhteydessä aktiivisesti. He ilmoittivat myös tutkintapyynnöstä ennen, kun asia tuli julkiseen tietoon. Heidän toimintansa on todella läpinäkyvää", JYY:n talous- ja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttinen sanoi. Posti ilmoitti lakkauttavansa toistaiseksi yhteistyönsä Compensaten kanssa 2.1.2020 alkaen. Jyväskylässä ei kuitenkaan haluta hätiköidä asian suhteen. JYY toivookin selkeämpää linjausta arpajaislainsäädännön ja ilmastohyvitysten suhteen. "Kannamme vastuumme ilmastoasioista, siksi emme ole vetämässä palvelua pois. Haluamme kantaa kortemme kekoon ja antaa vahvan viestin päättäjille", Jenni-Mari Penttinen kertoi.  tatu vornanen

kortemme kekoon ja antaa vahvan viestin päättäjille. »

06 J ylkkäri 01 · 2 020

mikko h akol a

» Haluamme kantaa


lyhyesti

Tatu Vornanen

Uudet osakesäästötilit tulivat käyttöön tämän vuoden alussa, siksi Kela on joutunut miettimään niiden vaikutuksia etuuksiin. Kela kertoo, että useimpien etuuksien kohdalla osakesäästötililtä saatavat osingot katsotaan tuloksi. Asiakkaan tuleekin ilmoittaa Kelaan mahdollisista osinkotuloista. Esimerkiksi jos ruokakunnan jäsen tienaa osinkotuloja yli 10,87 euroa kuukaudessa, vaikuttaa tämä yleisen asumistuen määrään. Myös voittoa tuottavalta osakesäästötililtä nostetut osingot vaikuttavat opintotukeen. Jos taas tili on tappiollinen tai siltä ei tehdä nostoja, vaikutuksia etuuksiin ei ole. Osingot vaikuttavat myös eläkkeensaajan asumistukeen, leskeneläkkeen täydennysmäärään, perustoimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen.  tatu vornanen

Yläkaupungin yölle uusi tuottaja tat u v orn anen

Osakesäästötili saattaa vaikuttaa etuuksiin

KOTT -kyselyssä selvitetään 10 000 opiskelijan hyvinvointi.

Opiskelijan hyvinvointia selvitetään taas Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela lähestyvät keväällä 10 000 korkeakouluopiskelijaa KOTT 2020 -kyselyn merkeissä. Aikaisempia kyselyitä on teettänyt neljän vuoden välein YTHS, nyt kysyjät ovat vaihtuneet. Kyselyssä on 100 kysymystä fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Kyselyssä paneudutaan myös sosiaalisiin suhteisiin ja kiusaamiskokemuksiin. "Ovatko opiskelijat stressaantuneita? Mitä he ajattelevat tulevaisuudesta tai perheen perustamisesta? Näitä kysymyksiä on käsitelty julkisuudessa, mutta uusin tutkimustieto puuttuu", kertoo THL:n vastaava tutkija Suvi Parikka kyselyn sisällöstä. Kyselyt ovat tärkeitä niin opintojen suunnitteluissa kuin opiskelijoiden edunvalvonnassakin, sillä niistä voidaan tutkia pitkän aikavälin muutoksia opiskelijoiden terveydentilassa. YTHS:n aiemmin teettämistä tutkimuksista on esimerkiksi nähty opiskelijoiden mielenterveysongelmien pahentuminen, tai ainakin lisääntynyt avun hakeminen tämän vuosituhannen puolella. Vuonna 2021 astuu voimaan lakimuutos, joka laajentaa YTHS:n palvelut koskemaan myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. KOTT-tutkimuksen avulla voidaan seurata muutoksen vaikutuksia, sillä siihen vastaavat myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Tutkimuksen toteuttavat THL ja Kela. THL toimii tutkimuksen rekisterinpitäjänä ja on vastuussa tiedonkeruusta ja aineistojen muodostamisesta. Kela analysoi aineistoa ja hyödyntää tutkimustietoa mm. palvelutarpeiden ja palvelujen arvioinnissa ja seurannassa. Kyselyssä on mukana laaja joukko viranomaisia ja etujärjestöjä.  tUUKK A tervonen

Jyväskylässä järjestettävän kaupunkifestivaali Yläkaupungin yön tuottajaksi on valittu Tomas Ojapelto. Hän aloittaa pestissään helmikuun alussa. Koulutukseltaan Ojapelto on kulttuurituottaja ja on toiminut muun muassa promoottorina alakaupungin yleisimmässä jatkopaikassa Freetimessä. Yläkaupungin yö on pääsymaksuton festivaali, joka järjestetään tänä vuonna 16.5. Tapahtumalla on pitkä historia, joka juontaa juurensa aina vuoteen 1992. Seuraavana vuonna festivaalin taustalle perustettiin oma yhdistys. Tänä vuonna tapahtuma järjestetäänkin jo 28. kerran. Festivaali toteutetaan kokonaan vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja yhdistyksen hallituksen yhteisvoimin. Viime vuonna tapahtumassa vieraili 50 000 kävijää.   tatu vornanen

Jäsenmaksusi top 3

 14,01 euroa Ilokiven alakertaan vuonna 2020 jäsenmaksusta uppoava osuus .

 9,59 euroa Jäsenmaksustasi menevä osa JYY:n toimistotiloihin.

 9.36 euroa Vuoden 2020 jäsenmaksusta yleishllintoon menevä rahaosuus.

J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  07


Kohta tipahtaa - siis lippuhinnat! Nuorten ja opiskelijoiden arvo- ja kausilippujen hinnat laskevat 24.2. alkaen.

30 päivän lippu vain 38 € * *nuoren tai opiskelijan lippu, 1 vyöhyke

Paika lli Jyväs sliikenteen kyläss Linkil ä l linkk i. jyva , Laukaass ä kuljet a ja M skyla .fi uuram

essa.

TAVAT JA TOIVEET - Jane Austenin matkassa ensi-ilta 15.2.2020

Miljoonasade Paviljongissa 14.2.

! A L L U IP L A P IP T E M II V N II R E T T A E T E L U MÄL ÄSTÄMME! Y T Y , M A U IJ P L IP E L K I T S IS OP MÄSTYTTÄVÄN EDULLISE

SA AT SEN HÄM

Viimetippaliput täältä! Lippumyymälä puh. 014 266 0110 Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä LISÄTIETOJA OHJELMISTOSTA JA VIIMETIPPALIPUSTA LÖYDÄT NETTISIVUILTAMME! jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Opiskelijaliput

15€

www.jyvaskylasinfonia.fi


Konkurssi surettaa, vaan ei lannista Seminaarinmäen kampuksen kupeessa sijainnut kahvila-hostelli The Local Culture Hostel & Café hakeutui konkurssiin ja sulki ovensa tammikuun jälkipuoliskolla. Yrittäjät ehtivät pyörittää majoitus- ja kahvilatoimintaa Jyväskylän vanhimmassa kivirakennuksessa vajaat kaksi vuotta. Tunnelma viimeisellä aukioloviikolla oli haikea, mutta Localin yrittäjät Minna Suominen ja Rinna Valjakka ovat onnellisia kuluneista vuosista. ”Meillä on ollut tyytyväisiä asiakkaita, hieno toimitila, ja olemme saaneet jättää jälkemme Jyväskylän kulttuuri-, majoitus- ja kahvilakenttään. Olen ylpeä meistä, vaikka tämä päättyy näin”, sanoo Suominen. Lopettamiselle ei Valjakan mukaan ollut yhtä selkeää syytä. Kilpailu majoitus- ja ravintola-alalla on kovaa ja vanhan rakennuksen käyttökustannukset korkeat. Toiminnan käynnistyminen viivästyi, sillä lupaprosessit suojellun rakennuksen kohdalla olivat pitkät. Se asetti haastavan alun pienelle yritykselle. Suojeltu jugendrakennus valmistui vuonna 1851 alun perin viljamakasiiniksi. Vuosien varrella se on toiminut kaupunginkirjastona, museona ja yliopiston rehtorin toimistona. Suominen ja Valjakka toivovat, että majoitus- ja kahvilatoiminta jatkuisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kiinteistössä. ”Suomessa, saati Jyväskylässä, ei ole

liikaa tällaisia vanhoja rakennuksia, jonne kuka vain saa tulla nauttimaan tunnelmasta”, harmittelee Suominen. Eniten Suominen ja Valjakka jäävät kaipaamaan asiakkaitaan. The Localiin muodostui suuri vakioasiakaskunta, jonka kanssa omalaatuinen huumori kukoisti. ”Yleisesti ottaen tuntuu, että asiakkaat tulivat tänne hirveän hyvällä energialla ja fiiliksellä”, Valjakka kiittelee. Hän jää ikävöimään myös hauskaa työporukkaa. Valjakan ja Suomisen tulevaisuus on vielä avoin. Suominen sanoo, että matkailualalla työskenteleminen kiinnostaa edelleen, mutta aika näyttää mihin tie vie. Uuden yrityksen perustaminen ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa, mutta kumpikaan ei pidä sitä pois suljettuna vaihtoehtona.

» On hirveän siistiä, että olemme tehneet jotain tällaista. niin moni puhuu, mutta ei uskalla yrittää.»

”Yrittäjyydessä on paljon hienoja asioita. Yksi tärkeimpiä on ollut vapaus toimia omien arvojen mukaisesti”, kertoo Suominen. ”Ei tämä konkurssi lopullisesti ole säikäyttänyt. En näe yrittäjyyttä itsessään pahana juttuna. Tämä oli kuitenkin aika iso projekti ensimmäiseksi yritykseksi”, lisää Valjakka. Suominen on tyytyväinen siihen, että uskalsi toteuttaa unelmansa omasta hostellista. ”On hirveän siistiä, että olemme tehneet jotain tällaista. Niin moni puhuu, mutta ei uskalla yrittää.” Suominen ei häpeile konkurssia vaan suhtautuu siihen oppimiskokemuksena. Hän kannustaa yrittämään, jos oma, hyvä idea ja intohimoa sen toteuttamiseen löytyy. ”Vaikka päivät ovat venyneet pitkiksi, ei työ ole aina edes tuntunut työltä, koska se on ollut niin hauskaa ja sen tekemiseen on ollut intohimo.” Rinna Valjakka ja Minna Suominen haluavat kiittää kaikkia The Localin taipaleella mukana olleita. ”Kiitos, kun olitte täällä ja tykkäsitte meistä.”  Sa ara SUND J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  09

s a ar a sund

Yrittäjät harmittelevat konkurssia, mutta eivät häpeile.


CBD-ÖLJYTIPPA PÄIVÄSSÄ EI PIDÄ VIRANOMAISTA LOITOLLA Teksti:  Teksti:  Eevi Heikkinen  Heikkinen Kuvat: Kuvat:   Juuso Leskinen

10 J ylkkäri 01 · 202 0


_

CBD-tuotteet ovat yhä useammalle hyvinvoinnin puuttuva palanen. Samalla tutkimustietoa tuotteiden tehosta sen eri käyttökohteissa on niukasti, eivätkä CBD:tä sisältävät ravintolisänomaiset tuotteet ole Suomessa laillisia.

_

J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  1 1


»Cannabis Sativa -öljyn litrahinta vaihteli kaupasta riippuen hieman 2 500 euron Molemmin puolin.»

M

eri-Jane Mikkolan keittiön pöytä on katettu harmaana marraskuisena aamuna koreaksi ja kauniiksi. Tarjolla on luomulaatuista teetä, gluteenittomia ja maidottomia keksejä sekä tuoreita herkkuja: vesimelonia, pensasmustikoita. Terveysinnostus tulee vastaan jo ensikättelyssä. ”Ihan sama missä olen ollut, kotiin tullessa olen tutkinut terveyttä ja hyvinvointia.” Kiinnostus syttyi vuosia sitten, kun Meri-Jane etsi parannuskeinoja kuivalle ja kutisevalle iholleen. Ennen kaikkea hän mietti, kuinka voisi muokata ruokavaliotaan sellaiseksi, että iho voisi paremmin. Hän kertoo lukeneensa paljon ravitsemuksesta, muun muassa gluteenin vaikutuksista. ”Olen syönyt kaikenlaisia ravintolisiä, tehnyt erilaisia testejä ja mittauksia. Kuntoni on kohonnut, mitä enemmän olen siirtynyt puhtaaseen ravintoon.” Puhtaalla ravinnolla hän viittaa mahdollisimman vähän prosessoituun, ravinteikkaaseen ja luonnolliseen ravintoon. Hän kertoo olevansa juuri nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin aikuiselämässään. Meri-Jane kokee, että iso tekijä on ollut juuri CBD-tuotteet, eli kannabidioli-nimistä kemiallista yhdistettä sisältävät öljyt ja valmisteet. CBD:ssä on hänelle kyse ennen kaikkea juuri siitä – ravitsemuksesta. Sen avulla hän kokee auttavansa kehonsa tasapainoon. Meri-Janen ensikosketus CBD-öljyihin tuli noin vuosikymmen takaperin, kun hänen ystävänsä kertoi siitä hänelle. Kesti kuitenkin joitakin vuosia, ennen kuin kiinnostus fytoravinteisiin eli kasvikunnan tuottamiin kemikaaleihin vei hänet käänteentekevällä tavalla kannabidiolin äärelle. ”Mitä enemmän asiasta luen, sitä enemmän uskon, että fytokannabinoidirikkat kasvit kuuluvat meidän ravintoomme.” CBD-tuotteet vaikutuksineen eivät kuitenkaan ole vielä valtavirtaa.

 Alun alkaen CBD-ilmiö lähti liikkeelle Yhdysvalloista. Sieltä se aloitti voittokulkunsa ja saapui kaikessa hiljaisuudessa myös Suomeen parisen vuotta sitten, pitkälti yritysten ja somevaikuttajien avulla. Se, mistä somessa CBD-tuotteita ja tavallisimmin öljyjä kehutaan, liittyy useimmiten unen laadun parantamiseen tai rentoutumiseen sekä ihonhoitoon. Nyt CBD-öljyt ja -tuotteet ovat löytäneet Suomesta alati kasvavan käyttäjäkunnan, vaikka kannabidioli herättää ennakkoluuloja jo kannabikseen viittaavan nimensä vuoksi Lyhyesti: CBD on toinen Cannabis sativa L. -kasvin, eli hampun, tunnetuimmista ja tutkituimmista kemiallisista yhdisteistä. Se on yksi yli sadasta erilaisesta kannabinoidista. CBD ei ole päihdyttävä, riippuvuutta aiheuttava tai psykoaktiivinen. CBD-tuotteita valmis12 J ylkkäri 01 · 202 0

CBD-tuotteita käyttävät uskovat öljyjen ja ravintolisien vaikuttavan vaikka minkälaisiin vaivoihin. Ruokaviraston, Tukesin ja Fimean lisäksi CBD-tuotteita valvoo markkinoinnin osalta Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

tetaan pääsääntöisesti teollisuushampusta, eli kannabiksesta, joka ei saa aikaan päihtymystä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea luokittelee CBD:n lääkeaineeksi. Fimean mukaan myyntiluvaton CBD-tuote, eli tällä hetkellä käytännössä jokainen tuote, joka ei ole lääkevalmiste, on laiton. Puhtaasti CBD:stä valmistettua lääkettä Epidiolexia käytetään tiettyjen harvinaisten epilepsiatyyppien hoidossa. Lisäksi CBD:tä löytyy toisesta Sativex-lääkkeestä, jota käytetään MS-taudin hoidossa. Samalla erilaisten CBD-tuotteiden käyttö tavallisten ihmisten arjessa vastaa lähinnä ravintolisää. Sitä käytetään useimmiten öljymuodossa: nieltynä muutamista tipoista pariin lusikalliseen päivässä. Tuotteesta riippuen. Epidiolex-lääkkeen ero kaupasta ja verkostomarkkinoijilta saataviin CBD-tuotteisiin on yksinkertaistettuna se, että lääke on puhdasta kannabidiolia, kun taas CBD-tuotteet sisältävät yleensä


muitakin kannabinoideja. Puhutaan laajan spektrin tuotteista: esimerkiksi öljyssä ovat ne kannabinoidit, jotka kasvissa itsessäänkin, lukuun ottamatta kannabiskasvin päihdyttävää yhdistettä THC:ta. Niin kutsutut täyden spektrin tuotteet sisältävät sitäkin. Tämä kenties tutumpi yhdiste THC, eli delta-9-tetrahydrokannabinoli, luokitellaan huumausaineeksi, jonka käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. Ainakin toistaiseksi: kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi keräsi marraskuussa lähes 60 000 kannatusilmoitusta.

 Lääkevalmisteen ja CBD-öljyn erottavat toisistaan paljon poikkeavat CBD-pitoisuudet. Myynnissä olevissa tuotteissa on todettu olevan runsaasti vaihtelua pitoisuuksissa, sillä tuotteiden ennakkoval-

vontaa ei ole, toisin kuin lääkevalmisteilla. Ainakaan yritysten oman valvonnan lisäksi. Tuotteista on löydetty myös pieniä määriä THC:ta. Vaikka määrä ei päihtymiseen riittäisikään, voi se silti näkyä huumetesteissä. CBD-öljyt ja -tuotteet ovat maailmanlaajuisesti kasvava bisnes. Yle uutisoi syyskuussa, että ennusteiden mukaan Yhdysvaltojen CBD-markkinoiden arvo olisi jo nousemassa 15–20 miljoonaan dollariin vuoteen 2025 mennessä. Tuotteet eivät ole halvimmasta päästä. Esimerkiksi nyt jo markkinoilta vedetyn Sana Hemp -tuotemerkin Cannabis Sativa -öljyn litrahinta vaihteli kaupasta riippuen hieman 2 500 euron molemmin puolin. Yhdestä 10 millilitran pipettipullosta sai siten pulittaa noin 25 euroa. Toki päivittäiseksi käyttöannokseksi suositellaan vain muutamia tippoja. Hinta ei pahemmin vaikuta karkottaneen kiinnostuneita CBD-tuotteiden ääreltä. Kiinnostuksen siivittämänä tuotteiden kirjo on laajentunut varsin nopeasti. J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  1 3


CBD:tä löytyy tätä nykyä mitä moninaisimmissa muodoissa. Kun yksi tuote poistuu markkinoilta, uusi on jo tulossa tilalle.

On tinktuuraa, imeskelytabletteja ja öljyä, koirantabletteja, huulivoidetta, hamppumehujauhetta, CBD-suusuihketta, hamppurasvaa ja muita ihonhoitotuotteita, vaporisaattorinesteitä, proteiinijauheita, CBD-hunajaa sekä purukumia. Vaikka mitä moninaisimpia tuotteita voi löytää luontaistuotekauppojen valikoimista, CBD-ilmiö rehottaa näkyvimmin sosiaalisen median verkostomarkkinoinnissa. Vahva myönteinen kokemus CBD-öljyistä ja usko teollisuushampun mittaviin käyttömahdollisuuksiin sytytti Meri-Janessa yhtä vahvan tahdon tuoda CBD-asiaa laajemmin ihmisten tietoisuuteen. ”Ei ole väliä, mitä muut sanovat, tämä on niin tärkeää. Tämä on ihmisoikeusasia.” Meri-Jane oli kokeillut vuosien mittaan erilaisia aloja ja ammatteja. Hän yritti muun muassa datanomin ja maatilatyöntekijän opintoja sekä henkilökohtaisen avustajan töitä. Viimeisimpänä hän oli kaupan kassalla. Omaa juttua ei löytynyt. Reilut puolitoista vuotta sitten hän törmäsi CBD-tuotteisiin 14 J ylkkäri 01 · 2 020

erikoistuvaan yritykseen, jonka arvot hän koki jakavansa. Jonkin ajan päästä aloitti sen suosittelijana, brand ambassadorina. Kyse on käytännössä verkostomarkkinoinnista. Nykyään Meri-Jane tekee töitä suosittelijana päätoimisesti, lastensa ehdoilla. Arjessa paljon aikaa kuluu asiakkaiden viesteihin vastaamiseen, koulutuksien pitämiseen ja niihin osallistumiseen. Hän järjestää kotiesittelyjä, isompia tilaisuuksia ja toisinaan esimerkiksi ihonhoitoiltoja ympäri Suomea. Matkustamista riittää. Itselleen ensimmäiseen esittelytilaisuuteen hän osallistui Palokan ABC:llä. Toisaalta erään CBD-tuotteita hyödyntävän kauneudenhoitoillan hän piti taas Ranskassa luksuskartanossa. Esittelytilaisuuksissaan hän kertoo muun muassa hampun ja marihuanan eroista, teollisuushampun hyödyntämisestä ravitsemuksessa ja sen muista käyttökohteista. Ja tietenkin suosittelemistaan tuotteista. Työ on tuottanut tulosta. Meri-Jane kertoo vastikään palanneensa Costa Ricasta palkintomatkalta. Matkat ovat tarkoitettu parhaiten menestyneille


»Ravintolisät saavat ja elintarvikkeet voivat sisältää lääkkeeksi katsottuja aineita.» Suhtautumiseen vaikuttaa silti yhä kannabiksen huumausainestigma. Tuotteiden laillisuus askarruttaa monia. ”Suomessa ongelmana on, että asia ei ole mennyt korkeimpaan oikeuteen. Nyt on sen aika, että asia käsitellään kunnolla. Se voi tietysti viedä aikaa”, Meri-Jane kommentoi CBD-öljyjen laillisuutta. Tilanne ei varsinaisesti ole yksinkertainen.

työntekijöille, jotka ovat pätevöityneet tehtävässään eteenpäin. Firman kustantaman viikon mittaisen lomaretriitin kaikki kustannukset olivat katettu ohjelmaa myöten: oli sademetsävierailuja, vaijeriliukua ja kuumia lähteitä. Palkintomatka ei ollut ensimmäinen, tuskin viimeinenkään. Paloa työhön riittää. Pelkästään esittelytilaisuuksien järjestäminen ei silti riitä. Suosittelijan työssä olennainen väline on sosiaalinen media. Siellä erilaisissa ryhmissä suosittelijat ja kiinnostuneet kohtaavat ja pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Kannabinoidien lähteellä <3 -facebookryhmässä, jota Meri-Jane käyttää työssään, oli jutun kirjoitushetkellä reilu 9 000 jäsentä. Luku on melko iso melko tuoreelle ryhmälle – se on luotu vuoden 2018 kesäkuussa. Meri-Jane kokee, että puolentoista vuoden aikana Suomessa on tapahtunut asennemuutos CBD-tuotteiden suhteen. Alun perin kankea ja varautunut vastaanotto on vaihtunut aitoon uteliaisuuteen.

Tuotteet liikkuvat monen eri lain tonteilla. Toisaalta CBD-öljyjä käytetään ravintolisänä, mutta samalla kannabidioli on Suomessa luokiteltu lääkeaineeksi. Sitä sisältävä tuote rinnastuu Suomessa reseptilääkkeeksi. Öljyjä on myyty kosmetiikkana, ja jos ne sisältävät rahtusenkin kannabiksen huumaavaa ainetta THC:ta, on kyse samalla huumausaineista. CBD-tuotteita käytetään ja niitä markkinoidaan kuluttajille pääasiassa öljymuodossa ravintolisänä. Näin ne asettuvat elintarvikelainsäädännön piiriin. Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi kertoo heti kärkeen, että elintarvikelainsäädäntö ei puutu henkilökohtaiseen käyttöön, vaan tuotteiden kaupalliseen puoleen: myyntiin ja markkinointiin. Myyntiin ja markkinointiin, joiden ei pitäisi olla juuri nyt Suomessa mahdollisia. CBD:llä on tällä hetkellä Euroopan unionissa uuselintarvikestatus, mikä merkitsee sitä, ettei sillä ole voitu osoittaa merkittävää käyttöhistoriaa elintarvikkeena ennen vuoden 1997 toukokuuta. ”Uuselintarvikkeiden turvallisuus täytyy osoittaa ja saada EU-komissiolta uuselintarvikelupa, ennen kuin niitä voidaan markkinoida ravintolisinä. CBD-valmisteille ei ole sellaista lupaa vielä myönnetty. Hakemuksia komissiolle on kyllä tehty useita. käsittely on vielä kesken.” Tältä näkökannalta on mahdollista, että CBD:tä löytyy tulevaisuudessa täysin laillisesti ravintolisistä Suomestakin. ”Ravintolisät saavat ja elintarvikkeet voivat sisältää lääkkeeksi katsottuja aineita, mutta niitä ei saa markkinoida lääkkeellisesti, eikä niillä saa olla lääkkeellistä vaikutusta. Elintarvikepuolella katsotaan turvallisuutta, eli vain turvallisia tuotteita saa tuoda elintarvikkeena markkinoille.” Mizrahi antaa esimerkin: melatoniini on Suomessa reseptiä vaativa lääkeaine, mutta koska sillä todettiin pitkä käyttöhistoria ravintolisänä Italiassa, voitiin sitä täällä sen vuoksi käyttää myös ravintolisissä. Toisaalta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealla on valtaa vaikuttaa ratkaisevasti niin melatoniinituotteen kuin CBD-tuotteenkin laillisuuteen Suomessa. ”Aina on se mahdollisuus, että Fimea luokittelee kaikki tiettyä ainetta sisältävät tuotteet lääkkeeksi. Lääkelainsäädäntö menee aina elintarvikelainsäädännön edelle.” Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes saa sekin osansa CBD-ilmiöstä, sillä syötäviä CBD-öljyjä myydään toisinaan kosmetiikkana. Tukesin mukaan Suomessa ei voi olla CBD:tä sisältävää kosmetiikkaa laillisesti. Lääkelainsäädäntö ohittaa myös kosmetiikkalainsäädännön. Tapaus ei ole uniikki. Tuotteita yritetään toisinaan myydä toiseen J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  1 5


»tUKESIN MUKAAN suOMESSA EI VOI OLLA cbd:tä sisältävää kosmetiikkaa laillisesti.» tarkoitukseen kuin mihin niitä todellisuudessa käytetään jonkin lain kiertämiseksi. Pari vuotta sitten myytiin sirkkoja keittiösomisteiksi. Pakkauksissa muistettiin kuitenkin mainita, että ne olivat syötyinä herkullisia. Juuri maininta siitä, että tuote sopii syötäväksi, vei sen jälleen elintarvikelainsäädännön piiriin. Ja CBD-tuotteissa sekin vie jälleen lääkelainsäädännön pariin. Fimean yliproviisori Kristiina Pellas summaa ykskantaan pelisäännöt: kannabidioli on Suomessa luokiteltu reseptiä vaativaksi lääkeaineeksi. Sitä sisältävät aineet luokitellaan lääkkeiksi. Fimeassa on vireillä useiden CBD-tuotteiden luokitteluja. Yksityishenkilö ei saa tilata CBD-öljyä ulkomailta, sillä se rinnastuu reseptilääkkeeseen. Jokainen tuote arvioidaan valmistekohtaiseksi. Viimeisen vuoksi CBD-tuotteiden myynti on eräänlaisessa kissa ja hiiri -leikissä. On tavallista, että kun yksi tuote on luokiteltu lääkkeeksi, on se jo poistunut markkinoilta. Ja toinen tuote on tullut tilalle. Pellas kertoo Tullin valvovan Suomeen saapuvia CBD-valmisteita: ”Mikäli laiton CBD-tuote havaitaan tullissa, aloitetaan valvonnassa prosessi rikoslain tarkoittaman lääkerikkomuksen, lääkerikoksen tai huumausainevalvonnan nojalla. ” Viranomaisten kannalta verkostomarkkinointi tuo oman haasteensa kuvioon. Ruokaviraston Mizrahi toteaa, että verkostomarkkinoijia koskevat samat lainsäädännön vaatimukset kuin yrityksiä ja kauppoja, mutta heidän tavoittamisensa on vaikeampaa. Viranomaisen voi olla hankala päästä esittelytilaisuuksiin ja suljettuihin sosiaalisen median ryhmiin. Vaikka CBD:n laillisuudesta liikkuu virheellisiä käsityksiä ja lainsäädäntöä pyritään kiertämään, eräästä asiasta lähestulkoon kaikki tuotteita kauppaavat ovat samalla sivulla: CBD:stä ei saa esittää lääkinnällisiä väitteitä, kuten ei elintarvikkeista ylipäänsä. Terveyden kohentaminen on kuitenkin eittämättä asia, johon CBD:tä usein käytetään.

Sosiaalisen median ryhmissä CBD-tuotteiden vaikutuksista keskustellaan innokkaasti. Siellä tuotteet myös markkinoidaan.

 Sosiaalisen median ryhmissä CBD:ssä koetaan olevan mahdottoman paljon potentiaalia. Tavanaomaisimpien käyttökohteiden, ihonhoidon, unen laadun parantamisen ja rentoutumisen lisäksi sen ounastellaan tenhoavan moneen muuhunkin kremppaan. Yhdet käyttävät sitä keinona esiintymisjännityksen lieventämiseen, toiset rentouttavat sillä jumiutuneita ja kipeitä lihaksia. Jotkut taas kokevat saavansa siitä apua muihinkin kiputiloihin, esimerkiksi nivel- ja hermokipuihin. Hieman harvinaisempia käyttökohteita on löydetty hiusten ja kynsien kunnon parantamisesta ja esimerkiksi hammassärkyjen taltuttamisesta. Sitä tarjotaan lisäksi lemmikkeille ja kotieläimille: koirille ja kissoille, hevosillekin. Eläimiä CBD:n on kerrottu esimerkiksi rauhoittavan ja vaikutusten olevan yleensäkin samansuuntaiset kuin ihmisillä. Vakavammallakin puolella riittää vaivoja CBD-tuotteille. Eräässä ruotsinkielisessä Facebook-ryhmässä esimerkiksi keskustellaan yhdisteen potentiaalista jopa erilaisten syöpäsairauksien hoidon tukena. CBD-tuotteista vakuuttuneet pitävät yhdistettä hyödyllisenä ja tarpeellisena osana kenen tahansa arkea. Perusteet siihen löytyvät endokannabinoidijärjestelmästä. Niin mistä? 16 J ylkkäri 01 · 2 020

Erään CBD-tuotteisiin keskittyvän yrityksen markkinoinnissa endokannabinoidijärjestelmästä puhutaan seuraavasti: se on ”biokemiallinen viestintäprosessi, jolla on ratkaiseva merkitys kaiken säätelyssä aina immuunitoiminnoista homeostaasiin”. Markkinoinnissa kerrotaan, että hyödyt, joita CBD:tä käyttäneet ovat kokeneet, johtuvat siitä, että endokannabinoidijärjestelmää ravitaan kannabinoideilla kuten sitä muutenkin tulisi ravita. Yritys povaa CBD:n mullistavan terveydenhuollon sellaisena kuin tunnemme sen nyt. Helsingin yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevä aivotutkija, dosentti Petri Hyytiä ei vakuutu markkinointipuheista. ”Ihmisen elimistö toimii mainiosti ihan ilman minkäänlaisia CBD-öljyjä. Endokannabinoidit ovat sillä tavalla erikoisia, että elimistö itse tuottaa tällaisia endokannabinoideiksi sanottuja yhdisteitä. Esimerkiksi aivoissa on niitä kaksi pääyhdistettä. Ne toimivat siten, että niitä valmistetaan ainoastaan silloin, kun niitä tarvitaan.” Hyytiä luonnehtii endokannabinoidijärjestelmää keskushermoston hienosäätäjäksi, joka toimii useilla aivoalueilla ja jolla on tärkeitä tehtäviä monissa aivojen toiminnoissa. Kannabinoidit säätelevät muun muassa muiden välittäjäaineiden vapautumista aivoissa.


Hyytiä kertoo, että CBD:n lääkinnällisiä mahdollisuuksia erilaisten sairauksien hoidossa tutkittu jonkin verran. Epidiolex-lääke on toistaiseksi ainoa markkinoilla oleva kannabidiolilääke, mutta tutkimusta tehdään jatkuvasti. Pienimuotoisia kliinisiä tutkimuksia on tehty muun muassa ahdistuneisuuden, masennuksen ja erilaisten tulehdusten hoidosta. Hyytiä muistuttaa, että alustavista tutkimuksesta ei voi tehdä vielä päätelmiä aineen hyödyllisyydestä ja todellisesta tehosta. Turvallisuuden ja tehokkuuden osoittaminen maksaa ja vie aikaa. CBD-öljyissä ei kuitenkaan ole kyse lääkevalmisteista, vaikka ne samaa ainetta sisältävätkin. Eroja tekevät ainakin ainemäärät, koostumus ja tuotteiden valvonta. Hyytiä arvioi, että Sana Hempin Cannabis sativa -öljyn pitoisuus ei yllä vahingollisiin vaikutuksiin. Etenkään päiväannoksena, joka on noin kuusi tippaa nieltynä. Hyytiän korviin määrä ei kuulosta isolta. ”On eri asia väittää, että onko se sellainen määrä, jolla voisi mahdollisesti olla jotain terveysvaikutuksia.” Määrää enemmän kannattaa huolehtia siitä, että öljyjen laaduntarkkailu ja niiden CBD-pitoisuudet vaihtelevat todetusti paljon. Aina ei saa sitä, mitä tilaa: joistakin CBD-öljyistä on löydetty esi-

merkiksi syöpävaarallisia yhdisteitä. Meri-Jane toteaa, että hänelle tärkeää on se, että tuotteen sisältö vastaa sitä, mitä etiketissä luvataan. Hän kertoo myös varmistaneensa, etteivät hänen käyttämänsä tuotteet sisällä THC:ta. “Nämä ovat itselleni tärkeimmät kriteerit.” Hän lisää, että CBD:n hyödyt eivät välttämättä rajoitu aiemmin kuvailtuihin kokemuksiin, vaan hänestä kannabinoideilla voi olla muitakin terveyshyötyjä. Viitteitä siitä antaa Yhdysvaltojen patentti kannabinoideista antioksidantteina ja neuroprotektantteina. “Väite siitä, että CBD:llä ei olisi minkäänlaista hyötyä normaalille perusterveelle ihmiselle, on todella vahva väite, josta en ole samaa mieltä.” Meri-Janen mielestä Fimean näkemys siitä, että kaikki CBD-tuotteet olisivat lääkkeitä on väärä. “Se sotii Euroopan lääkelakia sekä oikeuskäytäntöjä vastaan. Sekä loogisesti että laillisesti se on väärin.” Tuotteiden tilanteelle Suomessa ei silti ole näkyvissä muutosta. Yle uutisoi joulukuun lopulla ruokaviraston päätöksestä vetää myynnistä useita CBD-tuotteita. Tuotteiden maahantuoja Hamppumaa Oy aikoo ryhtyä asian tiimoilta lakitoimiin.   J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  1 7


Pitkän linjan näytelmäkirjailija Sirkku Peltola inspiroutuu yhä samoista asioista kun uransa alkutaipaleella kolmekymmentä vuotta sitten.

18 J ylkkäri 01 · 202 0


Teksti Petra Viitanen Kuvat Arttu Timonen

Kolmekymmentä näytelmää myöhemmin Jyväskylän yliopiston alumnin Sirkku Peltolan tuorein näytelmä on jo kolmaskymmenes. Kaikkia tarinoita ei ole vielä kuitenkaan kerrottu.

_

Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterin näyttämölle on muutaman lavasteen avulla luotu kerrostaloasunto. On sohvaa, kampauspöytää ja parveketta. Kahden sisaren koti. Koiran morsianten koti. Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Sirkku Peltola istuu Kellariteatterin katsomon pehmeillä penkeillä. Kyseessä on Peltolan 30. näytelmäteksti. Hän on työskennellyt teatterin parissa 1980-luvulta asti. Näytelmätekstien kirjoittamisen lisäksi hän on ohjannut lähemmäs sata näytelmää. “Jyväskylässä alkoi kiinnostus teatteriin, hieman vahingossa, siellä Ylioppilasteatterissa.” Peltola on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta ja valmistunut filosofian maisteriksi. Yliopistovuosien aikana Peltola kirjoitti ja ohjasi näytelmiä, perusti oman teatteriryhmän, työskenteli tuntiopettajana ja oli näyttelijänä useammassa teatterissa. “Ne oli riehakkaita vuosia”, hän naurahtaa. “Kaiken kulttuurin kehto ja keidas” Ilokivi oli Peltolalle paikka, jossa hän vietti enemmän aikaa kuin kotonaan. Ylioppilasteatterissa hänen ensimmäinen ohjauksensa oli Georg Büchnerin Woyzeck ja muutamaa vuotta myöhemmin oli Peltolan ensimmäisen näytelmätekstin, Pikku jättiläisen, vuoro. “Siihen ympärille kasaantui hirveän hyviä tyyppejä, jotka inspiroivat. Halusin kirjoittaa sille porukalle”, hän sanoo.

Sysäyksen, inspiroivien ihmisten lisäksi, näytelmäkirjoittamiselle oli gradun valmistuminen. Peltola kertoo, kuinka kaikki tieto kerättiin kirjastosta ja teksti naputeltiin kirjoituskoneella valmiiksi “leikkaa-liimaa-systeemillä”. Samankaltaista oli kirjoittaa näytelmä. “Ajattelin, että jos saan tällaisen kokonaisuuden kirjoitettua, niin kyllä näytelmänkin.”

 Koiran morsiamet alkaa monologilla, jossa käydään läpi arkipäivän yksityiskohtia, kuten Lidlin asiakaskuntaa, tonnikalapurkkien “protskuletta” ja naapurin nuoren miehen parturikäynnin lopputulosta. Peltolan näytelmille on tyypillistä tarkastella maailmaa ja yhteiskuntaa yksilön ja perheen kautta. Näytelmien kieli on kepeää ja tarkkanäköistä, hahmot tragikoomisia ja inhimillisiä. Hänen teoksissaan on käsitelty muun muassa lapsettomuutta, 2000-luvun Suomen maaseutua sekä rakkauden kaipuuta. Kysymykset tasa-arvosta ja epäoikeudenmukaisuudesta ovat kiinnostaneet näytelmäkirjailijaa. Hän kertoo, ettei varsinaisesti ole koskaan ottanut kantaa näytelmissään, mutta on pyrkinyt huumorin kautta tuomaan esiin epäkohtia. J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  1 9


Peltola on kirjoittanut näytelmiä 1980-luvun puolivälistä asti. Samat aiheet inspiroivat häntä yhä, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. “Tuntuu, että äidinmaidossa saa jonkinlaisen tarkastelukulman maailmaan. Se luukku voi olla hyvinkin pieni, mutta se valottaa paljon. Tästä luukusta tarkastelee maailmaa loppuun asti.” Suomalaisten teatterien lisäksi Peltolan näytelmiä on käännetty usealle eri kielelle ja esitetty ympäri maailmaa, muun muassa Kroatiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Peltolalle on ollut inspiroivaa, että hänen tekstinsä ovat jaettavissa erilaisissa kulttuureissa. Erona suomalaisiin esityksiin on se, että hän pystyy irtaantumaan teatteriohjaajan roolista. “Silloin kiinnostaa vain se, että stooriin on haluttu tarttua ja se on puhutellut ihmisiä.” Esitykset ulkomailla ovat myös tarjonneet runsaasti kontakteja ja aukaisseet erilaisia maailmoja. Peltola kuvailee tilannetta “valta-

vaksi bonukseksi”, jonka eteen hän ei ole itse tehnyt varsinaisesti työtä. Muut ihmiset ovat lähteneet viemään näytelmiä Suomen ulkopuolelle ja asiat ovat menneet omalla painollaan eteen päin. Myös kääntäjillä on ollut tärkeä osa. Peltola mainitsee nykyisen apurahajärjestelmäfilosofian, jossa ensin pitäisi olla sopimus käännöksestä, jonka jälkeen teksti vasta käännettäisiin. “Suomen kieli on kieli, jota ei kukaan voi etukäteen lukea. Ensin pitäisi olla teksti käännetty.” Omien tekstiensä lisäksi Peltola on ohjannut lukuisia muita näytelmiä. Tyypillistä kuitenkin on, että hän on dramatisoinut teokset “omalle kielelleen” jo suunnitteluvaiheessa. Poikkeuksena hän mainitsee Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman - jonka tosin käänsi uusiksi. Peltolan suhde teatteriin on kielen kanssa operoimista. Hän haluaa tuntea teoksen kielen läpikotaisin, jotta saisi siihen otteen. “Poikkeuksetta tekstit ovat omiani aina jossain määrin.”

»En osaa nähdä, että milloin olisi tullut kerrottua kaikki tarinani. Ei varmaan ennen kun kuolen» 20 J ylkkäri 01 · 2 020


2000-luvulla puhenäytelmien lisäksi Peltola on tehnyt musikaaleja. Hän on tehnyt musikaaliversiot muun muassa Minna Canthin Työmiehen vaimosta sekä Anna-Liisasta ja Anneli Kannon Veriruusut-romaanin pohjalta. Vaikka kirjoitusvaihe on aina samankaltainen, ohjaustyö on täysin erilaista musikaalien kohdalla. Peltola on ohjannut Tampereen Työväen Teatterin suurelle näyttämölle lukuisia teoksia. Suunnittelun on oltava tarkkaa ja musikaali on käytävä pienoismallin kanssa useasti läpi ennen harjoituskauden alkua. Oman lisänsä tekemiseen tuo musiikki. “Musiikin voima ja vaikutus on valtava, sen sisällä ikään kuin heiluu koko harjoitusprosessin ajan. Se on kuluttavaa, mutta myös antoisaa.” Suuren näyttämön sadan hengen musikaalituotantoihin varattu harjoitusaika on saman pituinen kuin Kellariteatterin muutaman hengen intiimeihin puhenäytelmiin. Peltola kertoo, että pienimuotoisen näytelmän tekemisestä saa voimaa enemmän kuin siihen menee. Kantaesitysmusikaaleissa, joita Peltolalla on takan useita, vastuu on suuri ja uuvuttava. “Jotenkin siihen isoon muotoon haluaa vain palata, kun on mahdollisuus puhutella isoja aiheita ja saada isoja joukkoja liikkeelle.”

»Kaikki maailman näytelmät voi kuka tahansa muu ohjata, mutta ne mitä kirjoitan, ei voi kukaan muu kirjoittaa» Kirjoittaminen on yliopistoajoista lähtien ollut vahvasti osa Peltolan elämää. Vuosien saatossa hänen ammatikseen on muotoutunut pääasiallisesti näytelmäkirjailijan ammatti. Peltolan elämään sopii se, että puolet vuodesta hänen on mahdollista kirjoittaa ja puolet ohjata. Yksinäinen puurtaminen on ehdottoman tärkeää ja työrooleihin liittyy tietynlainen arvolataus. “Kaikki maailman näytelmät voi kuka tahansa muu ohjata, mutta ne mitä kirjoitan, ei voi kukaan muu kirjoittaa.” Vuosikymmenten läpi jatkunut kirjoittaminen on tarkoittanut sitä, että koskaan ei ole tullut tilannetta, jossa kirjoituspöytä olisi tyhjä. Usein kesken on kaksi kirjoitustyötä, jotka sysäävät toisiaan eteen päin. Peltola ei ole koskaan pakottanut itseään kirjoittamaan eikä näe sellaista tilannetta tapahtuvan. Kirjoittaminen hiipuu, jos on hiipuakseen. “En osaa nähdä, että milloin olisi tullut kerrottua kaikki tarinani. Ei varmaan ennen kuin kuolen.” Jokainen oma teksti on muuttanut Peltolan elämää. Näytelmätekstit siirtyvät näyttämöille ja prosessiin sisältyy yllätyksiä ja salaisuuksia. Vaikka hän käyttää aikaa kirjoittamiseen, opiskelee paljon ja tekee monia versioita teksteistä, paljastuu aina jotain yllätyksellistä. “Kun tekstiä aletaan tehdä toiminnaksi, siinä näyttäytyy jotain mikä on täysin tiedostamatonta. Se on ehkä jotain, joka hätkäyttää joka kerran ja muuttaa jollakin tasolla.” Vaikka dramaattista käännettä ei ole Peltolan omin sanoin tapahtunut, mainitsee hän Suomen hevonen -tekstin. Vuonna 2004 kantaesityksensä saanut näytelmä on käännetty usealle eri kielelle ja sitä on esitetty ympäri Suomea sekä Eurooppaa. Suomen hevonen on samannimisen, neliosaisen trilogian ensimmäinen osa. “Vasta jälkeenpäin olen ehkä tajunnut, että se oli aika iso asia. Sen arvon on hahmottanut.”

Sirkku peltola Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Syntyi Kangasalla vuonna 1960. •

Tunnettuihin näytelmiin lukeutuvat Mummun saappaassa soi fox (2001), Suomen hevonen (2004), Suruttomat (2003), Patukkaooppera (2007) ja Yksiöön en Äitee ota (2007). •

Hänen näytelmiään on käännetty 13 kielelle. •

Työskennellyt kiinnityksellä Kuopion ja Lahden kaupunginteatterissa sekä Tampereen työväenteatterissa. Hänen näytelmiään on käännetty 13 kielelle. •

Voittanut muun muassa: Lea-palkinto (2001), Pirkanmaan läänin taidepalkinto (2004), Olavi Veistäjä -palkinto (2005) ja Pro Finlandia (2018).

Teatteri on ainutlaatuinen laji. Asiat tapahtuvat hetkessä, eikä niitä ole mahdollista toistaa tismalleen samanlaisina. Peltola nostaa esille kaksi sanaa, jotka kiteyttävät teatterin merkityksen ja syyn sille, miksi se jatkaa olemassaoloaan. “Läsnäolo ja jakaminen.” Vuosien saatossa Peltola on saanut useita eri tunnustuksia ja palkintoja, kuten Lea-palkinnon, Olavi Veistäjä -palkinnon, Suomi-palkinnon sekä tuoreimpana Pro Finlandia -mitalin. Erilaiset tunnustukset ovat kannustaneet jatkamaan työskentelyä ja antaneet voimaa sekä uskoa omaan tekemiseen. “Tämä on monella tavalla haastavaa hommaa. Varmasti on joskus ollut jaksoja, joissa jo miettii, että jaksaako enää.” Peltola on yksi Suomen merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista ja ohjaajista. Mitä hän haluaisi sanoa nuorelle itselleen, joka on juuri aloittanut yliopistossa? Peltola katselee Kellariteatterin näyttämöä. Hiljaisuus täyttää salin pitkäksi aikaa. “Kaikki onnistuminen vaatii työtä. Uskalla olla nöyrä.”   J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  2 1


uutiset

mikko h akol a

Kissakylässä voi käydä vaikka opiskelemassa tai rentoutumassa, samalla kissoja silitellen.

Valtiovierailulla kissojen luona Unkarista Suomeen paennut toimittaja perusti Jyväskylään kissojen valtakunnan. Yliopistonkadulla muutaman kuukauden toiminut Kissakylä on eräänlainen kahvilan, museon ja oleskelutilan risteytys. Pahasti allergisena olen luonnollisesti innoissani päästessäni tutustumaan yrityksen toimintaan. Olen kyllä aina pitänyt kissoista. Siinä mielessä allergia on ollut elämäni suurimpia tragedioita. Kun kuvaajan kanssa saavumme Kissakylän ovelle, toivon koko sydämeni kyllyydestä, että nappaamani allergialääke olisi tarpeeksi potenttia. Valmistaudun pahimpaan. Tänään onni, voima sekä uudet ja vanhat jumalat ovat puolellani, sillä ovi on lukossa. Hahaa, kissamayhem on peruttu! Tai niin minä luulen, kunnes ystävällisen näköinen mies tulee avaamaan oven ja toivottaa meidät tervetulleiksi. Kissojen valtakunnassa on siistiä, joten kengät riisutaan jalasta ja takki asetellaan nätisti naulakkoon. Neljä uteliasta silmäparia katselee minua. Suhtaudun epäilevästi lähestyviin felis catuksiin. Voin jo tuntea, kuinka allergeenit käynnistävät immunologisen vastareaktion syvällä nenäonteloideni karvaisissa syvyyksissä. Ystävällisen näköinen mies on paikan omistaja Janos Nacsa. Istuudumme sohvalle keskustelemaan kissoista ja elämästä. Unkarilaisesta Nacsasta tuli jyväskyläläinen yrittäjä monen mutkan kautta. 22 J ylkkäri 01 · 202 0

Vaimon työ vei Suomeen, mutta miehen kielimuuri esti työnhaun. Kotimaassaan hän työskenteli toimittajana. Politiikasta ja Unkarin nykyisestä tilanteesta hän ei kuitenkaan halua keskustella. Aiheesta kysyttäessä Nacsa pudistelee päätään ja huokaa hiljaa. Keskustelemme osin suomeksi, osin ilmein ja elein. Huomaan Nacsan käyttävän samanlaista verbaalisen ja non-verbaalisen kommunikaation metodia kissojen kanssa. Nämä eläimet pystyvät viestittämään ihmisille perustarpeistaan kuten nälästä,kivusta tai hellyydenkaipuusta. Syvempää ymmärrystä karvaisten ystäviemme sielunelämästä emme ole vielä saavuttaneet.

»söpöstö nimestään huolimatta kissakylä on vankkumaton autokratia.» Söpöstä nimestään huolimatta Kissakylä on vankkumaton autokratia. Eläinten hallitsijana toimii 5-vuotias uroskissa Simba. Seuraavana vallanperimysjärjestyksessä on Simban sisko Nala. Eräänlaista poliittista eliittiä siis hänkin. Sisarusten lisäksi kissavaltiossa asustaa kaksi nimetöntä naaraspuolista pentua.

Pienistä erimielisyyksistä huolimatta kaikki tulevat kuitenkin toimeen keskenään hyvin. Täällä vallitsee toivo, rauha ja yhteisymmärrys. Kunpa ihmisetkin osaisivat elää kuten nämä söpöt nelijalkaiset. Kissat ovat kuitenkin hyvin itsenäisiä, itsepäisiä ja ilmeisen ylpeitä otuksia. Ne toimivat omilla ehdoillaan, eikä niitä voi pakottaa yhtään mihinkään. Tämä seikka tuli selväksi, kun koitimme kuvaajan kanssa toteuttaa mitä hienoimpia visioita ja kuvakomposaatioita. Seuraavaksi löydän itseni lattialta kömpimästä, päästelemässä kissaääniä. Yritän houkutella arkoja pentuja luokseni. Vasta kämmeneltäni tarjoilemat makupalat herättävät kattien mielenkiinnon. Kehräys ja hiekkapaperimaisten kielten lipitys pystyisivät luultavasti sulattamaan paatuneimmankin murhamiehen pakastepizzan lailla jäätyneen sydämen. Kissojen seurassa voisi viettää vaikka kokonaisen päivän. Stressi on tiessään, mieliala on yllättävän positiivinen, enkä joudukaan kärsimään koko loppupäivän kestävästä pärskimisestä. Raskain sydämin jouduimme kuitenkin jättämään kissavaltion lukuisine raapimispuineen ja leluhiirineen. Rinnassani on outo tunne, että ehkä vielä jonain päivänä tulen uudestaan valtiovierailulle uljaaseen kissavaltioon.   Tatu vornanen


kulttuuri

Ilokiven elokuvat Nuoren naisen muotokuva Céline Sciamma | Ranska | 2019 | 1h 59min Ti 28.1. klo 18  

s ami n yy s söl ä / p ok u t o

Nuori taiteilija Marianne saa tehtäväkseen maalata potretin nuoresta Héloïsesta milanolaiselle sulhasehdokkaalle. Héloïse ei ole naimakaupoista innoissaan, joten Mariannen on maalattava teos häneltä salassa. Cannesin elokuvajuhlilla parhaasta käsikirjoituksesta palkittu Nuoren naisen muotokuva on kuin The Lighthouse -elokuvan vastinpari; taidetta ja tunteita naisten saarella. Vapaus 1700-luvun yhteiskunnan vaatimasta naisen paikasta jää vääjäämättä hetkelliseksi. Elokuvan vähä musiikki korostaa loistavasti syvälle sisimpään pakotettua tunteen paloa.   elias peltonen

Osuva johdatus uudelle vuosikymmenelle Sami Nyyssölän sarjakuvaromaani Hiilijalanjälkeen jääneet sijoittuu scifin hengessä 2100-luvun alkupuolen maapallolle. Tässä tarinassa ihmiset ovat tuhonneet ympäriltään muut elämänmuodot, ja auringosta johtuvan häiriön iskiessä kaikki Oulun seudun ihmiset evakuoidaan Hailuodon avaruusasemalta kohti Proxima B -planeettaa. Tai melkein kaikki. Onnettomuudekseen tarinan pääsankari, yläasteikäinen Jantta jää lähes yksin Ouluun. Siten koulukiusattu Jantta pääsee kiusaajistaan eroon, mutta tekee kuitenkin kaikkensa saadakseen yhteyden ihmisiin, jotka matkaavat kohti uutta planeettaa. Tavallaan kyse on samanlaisesta elämänhalun raastavasta kuvauksesta, kuin vaikkapa Blade Runnerissa, jossa ihmisiin nähden lyhytikäiset replikantit kokevat elämänsä ainutkertaisina ja kauniina. Myös Jantta pyrkii näennäisen järjettömästi eteenpäin ilman suurempaa päämäärää kuolemalle alistumisen sijaan. Aihe on ajankohtainen, kylmäävä ja haudanvakava, kun ottaa huomioon esime-

kiksi Australian metsäpaloissa kuolleiden eläinten määrän. Toisaalta pilkkeestä silmäkulmassa kielii esimerkiksi se, että oululaisen Nyyssölän dystopiassa juuri Oulun seutu on yksi harvoista paikoista, jotka ovat elinkelpoisia. Piirroksissa likainen ja luonnosmainen tyyli sopii dystopiaan. Likaiseksi ja rauniomaisuudessaan keskeneräisen näköiseksi voi hyvin kuvitella myös kurjan tulevaisuuden. Nyyssölän tyylissä yltäkylläisyys ja minimalismi kohtaavat. Arkkitehtuuri on massiivista, mutta yksityiskohdilla ei koreilla. Vaikka tulevaisuus on synkkä, ihmiset esitetään subjekteina ja siten irvokkaan lohduttavasti historiattomina aikansa tuotoksina. He toki tiedostavat, että kasveja ja eläimiä on joskus ollut paljon, mutta eivät oikein osaa niitä tunnetasolla kaivata. Niin paradoksaaliselta kuin tarinan kontekstissa vaikuttaa, ihmiset kuvataan myös maanläheisiksi olennoiksi, jotka tyytyvät vähään ja välttämättömään, kuten mauttomaan ruokaan ja happipulloihin.   Riku Lehtoranta

Jojo Rabbit Taika Waititi | Tšekki, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat | 2019 | 1h 49min Ma 10.2. klo 18  

Intohimoinen natsifani Jojo on Hitler-Jugendin innokkaimpia arjalaisia. Ongelmia syntyy, kun kotoa löytyy piileskelevä juutalaistyttö. Ongelmaa Jojo pohtii mielikuvitusystävänsä kanssa, joka sattuu olemaan itse Führer. Elokuva onnistuu tasapainottelemaan täysin hullunkurisen huumorin ja vakavampien aiheiden välillä parinkymmenen vuoden takaisen Roberto Benignin Kaunis Elämä -elokuvan tapaan. Värimaailma taas tuo mieleen Wes Andersonin elokuvat. Jojo Rabbit on hauska ja koskettava elokuva tarpeesta kuulua joukkoon ja nuoruuden innosta, joka on aikakauden saattelemana ohjautunut absoluuttiseen pahaan.   elias peltonen Ohjelmistossa myös: Ma 27.1. Cats Ma 3.2. Helene Ti 4.2. Parasite Ti 11.2. Pikku naisia Ti 18.2. Fabiennen muistelmat Ma 24.2. Jäähy väiset Ti 25.2. The Peanut Butter Falcon J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  2 3


yhteisöt

mikko h akol a

Jyväskylä Roller Derby järjestää kaksi tuntia kestävät harjoitukset kolme kertaa viikossa.

Voimaa, nopeutta, lepakkovuoroja Marginaalista ponnistava roller derby on Jyväskylässä pienen, mutta sitäkin aktiivisemman harrastajaporukan käsissä. Roller derbylle on ominaista nopeus ja fyysisyys. Nelipyöräisillä rullaluistimilla ohi kiitävät pelaajat liikkuvat sellaisella velositeetilla, että sunnuntaisuhailijoita hirvittää. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on sen verran, että yhtä ottelua on seuraamassa peräti seitsemän tuomaria. Lajin asenteesta kertovat etenkin pelaajien lempinimet kuten vaikkapa Norma Rage tai Abbey Roadkill. Viitaniemen palloiluhallissa on rullailtu kohta yhdeksän vuotta. "Jyväskylä Roller Derby perustettiin 2011 muutaman lajista innostuneen voimin. Tällä hetkellä Jyväskylässä harrastajia on noin 30, joista aktiivisia 20. Meillä on vahva yhdessä tekemisen meininki", valmentaja Kirsi Pihlaja kertoo. Pihlajan mukaan opiskelijakaupungin ongelmana on kuitenkin harrastajien suuri vaihtuvuus. Jyväskylään tullaan opiskelemaan muutamaksi vuodeksi ja sitten siirrytään eteenpäin. "Joudumme etsimään uusia harrastajia jatkuvasti", Pihlaja summaa. Roller derby saapui Suomeen vuonna 2009, jolloin ensimmäinen seura perustettiin Helsinkiin. Kaksi vuotta myöhemmin vauhdikas laji saavutti myös Keski-Suomen korkeuden. Nyt Jyväskylä Roller Derby on pelannut kaksi 24 J ylkkäri 01 · 202 0

menestyksekästä kautta lajin korkeimmalla tasolla SM-sarjassa. Aktiivisia seuroja on Suomessa 20 ja harrastajien määrä liikkuu jossain 2000 tienoilla. Roller derby on Suomessa marginaalilaji, joka joutuu kamppailemaan saadakseen jalansijaa suositumpien harrastusten joukossa. Tämä näkyy etenkin tila- ja hallivarausten kohdalla. "Olemme yrittäneet pitää ääntä liikuntavuoroista. Olemme tapelleet Jyväskylän kaupungin kanssa kynsin ja hampain aikaisemmista ajoista. Silti saamme näitä iltakahdeksan jälkeen alkavia lepakkovuoroja. Se on perheellisille ja työssäkäyville harrastajille ongelmallista", Pihlaja valittelee.

»meillä on vahva yhdessä tekemisen meininki» Lajia tuntemattomalle säännöt menevät kutakuinkin näin: kussakin joukkueessa on neljä blockeria ja yksi jammeri. Tunnin mittainen peli eli bout on jaettu kahteen puolen tunnin periodiin, jotka on taas pilkottu kahden minuutin mittaisiin jameihin. Varsinaisia maalialueita ei ole, vaan joukkueet

kohtaavat ovaalin muotoisella radalla, jossa blockerien tehtävä on estää jammerien vapaa liikkuminen. Jammerit taas saavat pisteitä jokaisesta ohitetusta vastapuolen blockerista. Perinteisistä joukkuepeleistä poiketen roller derby ottelussa on seitsemän tuomaria, sillä nopeat ja välillä sekavatkin tilanteet vaativat useamman silmäparin. "Kyseessä on täyskontaktilaji, joten suojien on oltava asianmukaisia. Pelaajalla on oltava pää-, kyynärpää-, kämmen- ja polvisuojat. Noin 200–300 euron panostuksella pääsee jo hyvin alkuun", Pihlaja neuvoo. Kynnys harrastuksen aloittamiseen on pidetty tarkoituksella matalana. Kerran vuodessa järjestetään muutaman kuukauden mittainen alkeiskurssi, mutta mukaan pääsee käytännössä koska tahansa. Ainoa rajoite on ikä, sillä lajin fyysisyyden takia harrastajan tulee olla täysi-ikäinen. Kaksi tuntia kestäviä harjoituksia järjestetään kolme kertaa viikossa. "Meidän treeneihin voi hypätä koska vaan mukaan. Ensimmäisen kuukauden saa kokeilla rauhassa ilmaiseksi. Meillä on myös jonkin verran lainavarusteita vasta-alkajille. Kausimaksu on 100 euroa, mikä on aika vähän verrattuna moneen muuhun lajiin." Pihlaja sanoo.   Tatu vornanen


ylioppilaskunta

Kotikansainvälistyminen on kova juttu Eevi Hakala

 ajankohtaista

Kansainväliset asiat ja kv-tutorointi

Krista Kosonen ja Yksittäistapaus Ruusupuistossa Yliopisto-opiskeleminen on oiva kanava tutustua ihmiseen kaikkialta maailmasta. Opiskelemisen kautta meillä on mahdollisuus kohdata kansainvälisiä opiskelijoita säännöllisesti ja jakaa opiskelija-arkeamme. Omaa vaihtovuotta muistellessani kohtaamiset paikallisten opiskelijoiden kanssa jäivät erityisesti mieleeni. Kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamisesta kotimaassa voi kutsua kotikansainvälistymiseksi. Samanlaisesta elämäntilanteesta huolimatta uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävystyminen voi olla joskus haastavaa. Oma aktiivisuus ja avoimuus ovat tietenkin avuksi, mutta sittenkään juttu ei välttämättä heti lähde kulkemaan. Tästä ei missään nimessä kannata lannistua. •

Tutustuminen eri puolelta maailmaa tuleviin ihmisiin avartaa taatusti myös omaa ja muiden maailmankuvaa. Jo yksikin yhteinen illanvietto, tapahtumassa käynti tai koulutehtäväsessio jättävät hyvän kokemuksen. Joskus kohtaamisesta voi saada alkunsa

koko elämän kestävä ystävyys. Tapoja kotikansainvälistyä on useita. Monet ainejärjestöt ottavat kansainväliset opiskelijat huomioon tiedottaessaan tapahtumistaan sekä järjestämällä tapahtumia juuri kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tutustumista varten. JYYn kansainvälisten asioiden valiokunnan kautta pääsee vaikuttamaan esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja kansainvälisille opiskelijoille suunnatun tutoroinnin kehittämiseen. Valiokunnan toiminta luo kanavan, jonka kautta ainejärjestöjen toimijat ja muut vapaaehtoiset vaikuttavat yhdessä siihen, millaista kotikansainvälistymistä tulisi järjestää. Haastankin kaikki joukolla kotikansainvälistymään!  

»kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamista kotimaassa voi kutsua kotikansainvälistymiseksi»

historia

Ruusupuisto klo.14.00 29.1.2020

Sukupuoleen kohdistuva väkivalta otettiin osaksi kasvatustieteiden ja psykologian opintojen opetusohjelmaa. Aiheesta keskustelemaan saapuu näyttelijä Krista Kosonen, jonka tähdittämä lyhytelokuva Yksittäistapaus katso-

Järjestyksenvalvojan peruskurssi Lutakonaukio 3. Opetuspäivät: 29.2, 1.3, 7.3, 8.3 ja 14.3.

Jyyn jäsenille kurssi maksaa 45 euroa ja sitä vastaan jokainen kurssilainen käy järkkärinä yhdessä JYYn tilaisuudessa.

Menneet talvisäät Vuosi 1937

J y väsk yl än yliopis ton tiedemuseo

Kuvassa on kasvatusopillisen korkeakoulun opiskelijaruokala Lozzi. Ylioppilaskunta otti entisen seminaarin ruokalan toiminnan johtoonsa vuonna 1937. Lozzi toimi tuolloin naisseminaarin ruokalassa puuroportiksi kutsutulla alueella. Nykyään alueen tietämillä on Educa-rakennus.

J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  2 5


paska kotiseutu

Top-3 paskat kotiseudut "Mä en ollu enää missää Kansasis". Kolmenkymmen elinvuoteni aikana olen ehtinyt asua kymmenellä eri paikkakunnalla. Luonnollisesti näiden joukossa on ollut kyliä ja kaupunkeja, jotka vielä vuosienkin jälkeen aiheuttavat pahaa mieltä ja painajaisia. Tässäpä siis paskimmat kotiseutuni: 3. Karislojo Det är en två språkliga kommuner i Uusimaa. Karjalohjal puhuttaas simmosti vähän turult kuulostavaa kiält. Nuoriso keskuures on ollu tiätenki tosi muorikast puhuu stadin slangii. Tampereel kasvaneen määki opin simmosii sanoi ku tsykä, dösä ja flaidis. Karislojo har inget mer intressant än en

Unkan Baari. Siellä kaikki kylän kovimmat heinähatut kävi kittaamas tanaka päiväkänni ja ajeli raktorilla takasi kottii. Nuarisol siellä ei ny nii ihan kauheesti ollu mittää tekemistä. Keskiviikkoosi mentii nuokkarille pelaa Half-Lifee tiatokoneel, jonka jälke sit haettii kaupast mikropitsaa ja katottii salkkarit. 2. Vantaa, Vantaa Bönden skutsist suoraa Koivukylän hoodeille. Lähi-Siwa röystettiin joka viikko, narkit pölli naapurin autosta matot ja vappumetässä vedettiin teinikännejä. Tääl kyl pääsi sit tsiikaa, et miltä ne tsykät ja dösät oikeesti livenä näyttää. Alotin Havukosken yläasteella. Ekalta viikolta mun mieleen jäi, kuinka abaut kakskyt uusnatsia tuli pesäpallomailojen kanssa kyseleen "mustaamakkaraa". Niiden liiderillä oli henkselit, martenssit ja SS tatskattuna hauberissa. Mä en ollu enää missää Kansasis. Koivukylän ostarilla oli kans aika hurjat meiningit. Kaikenlaista creepperiä ja tenu-

Nuiva kulttuurivallankumous

päätä pyörimässä. Tylsinä hetkinä käytiin koiviksen kirjaston koneella pelaamassa runee tai trollaamassa Suomi24 chättii, ennen ku trollaamist oli ees keksitty. 3. Tuanoinnii...Pori Tuanoinnii, emmä mikkä ehta porilain ole. Mää lähri Pori tuteeramaa, ku e muual päässy. Karhukaupunki o kyl si aika omalaisens paikka. Tuanoinni. Emmä tierä mitä mää oikke funteerasin, ku sin entrasi. Jokku sanova, et Poris ois hyvä hyvä ol, mut kaikeist parhain päätös ol kyl, ku mä lähin sielt poies. Esti mä kortteerasi Vähärauma kaupungiosas, mut kyl mä si aika pia keräsi kimpsu ja kampsui ja lähri Isosanta. Must tuntuu silt, et Poris ei mistä muust pruukata puhu, ku jostai himputi jääkiakost. Kulttuuria siält o aiva turha kompat. Sem mää tiedä, et olutta paniva siel jossai kohti, mut ny seki o sit valla loppu. Tatu Vornanen

tekstarit

Iha ok, mut ootteko opiskellu jyväskylän yliopisto koulussa oppiainetta journalistiikka :D siinä esiintyy koko suomen journalismin kerma eli myös panu pantteri ja heikki kuutti fanit saavat nauraa :D ja naurattaahan se tietty vaikka median murros ja muu :D kannattaa opiskella nopee - huovuttava eläkeläinen

KIINNOSTAKO LAVATANSSIT ? Opiskelijan yhteistyökumppanina edullisin hinnoin

Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry

Tanssinopetusta alkeista jatkotasolle, tanssillisia illanviettoja, tanssimatkoja… Tanssiminen on tutkitusti terveyttä ja mielialaa kohentavaa liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä ja ennen kaikkea iloa!

Opiskelijajäsenyys 5 €/vuosi viikkokurssit vain 3€ /2h Lisätiedot: www.kestavat.fi 26 J ylkkäri 01 · 202 0


viimeiset sanat

»Palavan maailman keskellä on tärkeää tietää hyvä karkkikauppa ja muita väittämiä.» Ville Valtonen Ville Valtonen on huonoasenteinen nuorisotyönohjaaja, joka kuitenkin välittää lapsista ja toivoo, että myös heille voisi jäädä maapallo jonka sitten halutessaan voi sytyttää palamaan..

Ymmärrän, miten Australian mantereen laajuisen luonnonkatastrofin uutisointi sydäntä raastavine kuvineen kärähtäneistä koalista ja savusumusta Sidneyn yllä voi tuntua jo varsin uuvuttavalta. Aihe taatusti tuntuu kaukaiselta itse kullekin täällä kylmässä, savuttomassa pohjolassa. Siksi näen aiheelliseksi varoittaa lukijaa jo hyvissä ajoin, jotta kukin voi henkisesti varautua kirjoituksen lopun twistiin. Onkin siis hyvä hetki lähteä käsittelemään jotain hieman kevyempää aihetta, nimittäin tulo- ja elintasokuilua. Tähänkin aiheeseen kuuluu varoitus: muiden ihmisten raha-asioiden liiallinen pähkäily voi myös aiheuttaa erilaisia uupumus- ja ahdistustiloja. Itselleni olenkin kaiken märehtimisen jälkeen joutunut diagnosoimaan keksimäni sairauden, Sosioekonomisen Dislokaatio -häiriön™. Tilan kehittymiseen johtaneet syyt ovat monijuonteiset, joten yritän selittää tämän mahdollisimman loogisesti. Omassa elämässäni talousasiat ovat sillä tavoin hyvin, että pystyn kustantamaan elämän perustarpeet sekä harrastamaan mitä haluan, mutta en raaski ostaa uutta autoa. Tämä on johtanut väistämättä alemman keskiluokan suosittuun ajanvietteeseen/oireeseen eli Lottovoittajan Unelmiin.

tilillä riittäisi maksamaan opintolainan, luottokortin ja velaksi ostetun viihde-elektroniikan, jättäen sekin lähes viisi hunttia lisää riihikuivaa joka kuulle käytettäväksi. Summa, joka kieltämättä muuttaisi huomattavasti omaa ostokäyttäytymistä Nyt alamme lähestyä diagnoosini murroskohtaa. Nopea googletus antoi vilauksen rikkaiden maailmaan, jossa uusi Rolexin rannekello maksaa yli 35000 euroa, siis jo viisi tonnia enemmän kuin summa, joka tekisi minut ja vaimoni velattomaksi. Yhtäkkiä rikas elämä alkaakin tuntua paitsi mahdottomalta, myös täysin käsittämättömältä. Kuinka uuden auton hintainen rannekello voisi olla osa kenenkään todellisuutta? Tämä kateuden myrkyttämä oivallus johtaa todellisuudentunteen lopulliseen katoamiseen – tajuan asuvani yhdessä maailman rikkaimmista maista. Omistan auton, saan harrastaa mitä haluan, saan hanasta käytännössä ilmaista puhdasta vettä rajattomasti ja voin käydä keskiyöllä lähikaupassa ostamassa karkkia, jos vituttaa. Tämä kaikki maassa, jossa ei ole verrattain ollenkaan metsäpaloja ja poliisille uskaltaa jutella.

Elän taloudellista todellisuutta, johon suurin osa maailman ihmisistä ei voi mitenkään samaistua. Joka on siis heille paitsi mahdotonta, myös täysin käsittämätöntä. Juuri tämä on aiheuttanut vakavan ja parantumattoman Sosioekonomisen Dislokaatiokokemuksen – en kykene enää yhtäkkiä samaistumaan kenenkään taloustilanteiseen. Samoin kuin kultainen Rolex tuntuu absurdilta, tunnen täysin epätodelliseksi tilanteen, jossa en saisi puhdasta vettä, en pääsisi kipeänä lääkäriin tai liekehtivät kengurut juoksisivat takapihallani. Olen ymmärtänyt, että en voi omien ongelmieni keskellä hetkellisesti ymmärtää ketään muita kuin ihmisiä, jotka tienaavat saman verran kuin minä. Hyvinvointiyhteiskunnan vankkana puolustajana tällainen oivallus tuntuu tietenkin pahalta. Mietinkin, että ehkä juuri tämänkaltaisen ongelman kanssa painii öisin myös Australian pääministeri Scott Morrison, jolle Havaijin lomien sekä öljy- ja kaivosyhtiöiden kanssa laadittujen sopimusten keskellä on varmasti vaikeaa noin vain hypätä tulipaloja vastaan taistelevien farmareiden ja ilmastonmuutoksesta huolestuneiden tutkijoiden kenkiin. Maan loputonta, hiilenviennillä synnytettyä talouskasvua väsymättä edistävä pääministeri varmasti häpeissään kokee tällaiset vähäosaisten valitukset varsin epäsamaistuttaviksi.

Näissä unelmissa ryven rahassa, jotka olen ansainnut verotta ja vailla tehtyä työtä. Pitkät ruokatunnit tuijotan seinää ja pohdin, millaiset rummut ostaisin, millaisen talon rakentaisin ja millaisella autolla ajaisin (neliveto-citymaasturilla). En tietenkään kertoisi voitostani kellekään ja varmaan vielä kävisin kulissin ja sisäsyntyisen kuuliaisuuteni tähden töissäkin, mutta vaivihkaa maksaisin pois sukulaisteni velat ja ostaisin parhaalle kaverille veneen, selittäen tämän kaiken mystisen tädin perinnöllä. Nöyrää, mutta varakasta elämää. Kuitenkin loton päävoitto on helvetin vaikea voittaa ja usein näistä unelmista seuraakin pieni krapula – en oikeasti koskaan tule näin leveästi elämään, enhän edes lottoa. Silloin siirrytään lohdutusunelmiin. Mitäpä jos voittaisinkin arvalla kolmenkymmenen miljoonan sijaan vaikka kolmesataa tonnia. Tämäkin raha riittäisi mennen tullen muuttamaan työläisyyden rasittaman elämäni perin pohjin. Voisin rakennuttaa hienon omakotitalon lähiöön, sinne oman ateljeen ja lapselle leikkimökin. Näin eläisin unelmieni kodissa vailla velkaa tai vuokrakuluja. Asumiskuluton elämä muuttaisi vaatimattoman palkkani ostovoiman jo joksikin aivan muuksi ja ehkäpä silloin kehtaisin todella ostaa itselleni uuden Volvon. Mutta riittäisikö vähempi? Kolmekymmentä tonnia

Ei tämä ole kenellekään helppoa. J yl k k ä r i   0 1 · 2 0 2 0  2 7


Make your mix and eat without limits. Jokainen ravintolamme viettää kerran kuukaudessa No limits -päivää, jolloin voit syödä omantunnon mukaan ilman kappale- tai ruokarajoituksia. Viestimme No limits -päivistä ravintolakohtaisesti. Oli sitten No limits -päivä tai ei, voit aina halutessasi ottaa lounaaksi useampaa kastikeruokaa kerralla. Saa sekoittaa!

keSä

Hae nyt!

KESKIMAALLA

Nappaa itsellesi kesän paras kesätyö! Keskimaan kesätyöhaku on nyt auki ja tänä vuonna haastattelemme kaikki kesätyöhakuumme soveltuvat hakijat. Hae 9.2. mennessä!

HAASTATTELUKIERTUEEN AIKATAULU KARSTULA ma 10.2. VIITASAARI ti 11.2. HANKASALMI ke 12.2. JYVÄSKYLÄ pe 14.2. JYVÄSKYLÄ la 15.2. JYVÄSKYLÄ ma 17.2. JOUTSA ke 19.2. ÄÄNEKOSKI to 20.2. JÄMSÄ pe 21.2. KEURUU ke 26.2.

LUE LISÄÄ: ässäduunissa.fi

Profile for Jylkkärin toimitus

Jylkkäri 1/2020  

Jyväskylän ylioppilaslehti

Jylkkäri 1/2020  

Jyväskylän ylioppilaslehti

Profile for jylkkari
Advertisement