Page 1

Suomen Omakotilehti on liiton jäsenlehti 3 • 2017

Aurinkosähkö avuksi s. 8

Kylpyhuoneremontti

VALOA kattoikkunoilla

s. 21

s. 15

Asumismenot - Boendekostnader s. 36-38

LIITY NYT!

Saat paljon etuja!

s. 42-45

w w w.o m a ko t i l i i t to.f i


Uusi Karelia takkamallisto Takkatulen tunnelmaa. Turvaa sähkökatkoilta. Lempeää lämpöä. Kaikissa Karelia-malleissa mukana myös ruoanlaittomahdollisuus! Meiltä voit tilata myös vanhan takkasi purun ostaessasi uuden Tulikivi-takan tilalle. Kysy ajankohtaiset tarjoukset Tulikivi-studioilta. Tilaa ilmainen kuvasto ja tutustu koko Karelia-mallistoon. Meiltä löydät myös kiukaat ja kiviä kodin eri pintoihin. www.tulikivi.fi


Mercedes-Benz C-sarjan Premium Business alk.

42 480 €

C-sarjan erikoishintaiset varustepaketit alk.

499€/kpl

· · · ·

Sisätilan paketti Audiopaketti Pysäköintipaketti AMG-ulkopuolen paketti

C 160 A Premium Business kokonaishinta alk. 42 479,70  € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 795 €/kk, käyttöetu 645 €/kk. CO2-päästöt 132 g/km, EU-keskikulutus 5,9 l/100 km. C 160 T A Premium Business kokonaishinta alk. 44 166,57 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 825 €/kk, käyttöetu 675 €/kk. CO2-päästöt 135 g/km, EU-keskikulutus 6,0 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 30 €/kk. Kuvan auto lisävarustein. Ajotietokoneen kieli: englanti. Varustepaketin lopullinen hinta määräytyy auton CO2-arvon perusteella.

Mercedes-Benz C-sarja. Rajattomat mahdollisuudet – nyt myös varustelun suhteen. Mercedes-Benz C-sarja tarjoaa vaihtoehdon jokaiseen makuun ja elämäntilanteeseen. Nyt voit tehdä omasta C-sarjalaisestasi vieläkin ainutlaatuisemman ja täydentää varustetasoa oman makusi mukaisesti erikoishintaisilla varustepaketeilla. Tutustu tarkemmin C-sarjaan ja varustepakettien sisältöön www.mercedes-benz.fi.

Mercedes-Benz Suomi

@mbsuomi

Mercedes-Benz Suomi


TOIMINNANJOHTAJALTA

ASUMISMENOT JATKAVAT KASVUAAN – ON TARVE LAAJALLE VEROUUDISTUKSELLE SEKÄ KOTITALOUKSIEN ASUMISSTRATEGIALLE

KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽϭ͕ϭŵŝůũŽŽŶĂŶŬŽƟƚĂůŽƵĚĞŶ͕ Ϭ͕ϱŵŝůũŽŽŶĂŶǀĂƉĂĂͲĂũĂŶĂƐƵŶŶŽŶũĂ Ϯ͕ϳŵŝůũŽŽŶĂŶƉĞƌŚĞĞŶũćƐĞŶĞŶĂƐŝĂůůĂ͊

SUOMEN OMAKOTILEHTI 3 • 2017 ϴ ϭϮ ϭϱ  Ϯϭ  Ϯϳ ϯϮ ϯϲͲϰϱ

^ćŚŬƂćĂƵƌŝŶŐŽƐƚĂ DŝƚćůćŵŵŝƚLJƐŵĂŬƐĂĂ͍ >ŝƐććǀĂůŽĂŬĂƩŽŝŬŬƵŶŽŝůůĂũĂ ŬĂƩŽůLJŚĚLJŝůůć <LJůƉLJŚƵŽŶĞƌĞŵŽŶƟƐƐĂŽŶŵŽŶƚĂ ĂƐŝĂĂŵŝĞůĞƐƐć WŝŚĂƉŽůŬƵĂƐŬĞůƚĞŶĂůůĞ hƵƩĂũĂƵƵƟƐŝĂ :ćƌũĞƐƚƂƐŝǀƵƚ͗

         

ϯϲƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚϮϬϭϳʹ ŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌϮϬϭϳ ϯϵWƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂŶƉĂůƐƚĂ ϰϬDŝŶŶĞŵĞŶŶć ϰϭ^ƵŽŵŝϭϬϬdĂůŽƚũĂƉŝŚĂƚ ŬƵŶƚŽŽŶͲƚĂƉĂŚƚƵŵŝĂ ϰϮDĂŬƐƵƚŽŶƚĂŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͕ KŵĂŬŽƟƚĂůŬŬĂƌŝ ϰϰ:ćƐĞŶĞƚƵũĂũĂ>ŝŝƚLJŶLJƚͲ ůŽƉƉƵǀƵŽĚĞŶũćƐĞŶLJLJƐ ŝůŵĂŝƐĞŬƐŝ͊

SUOMEN OMAKOTILIITON JÄSENLEHTI • 25. VUOSIKERTA Painosmäärä 77.000 kpl. /^^EϭϮϯϲͲϭϳϴy;WĂŝŶĞƩƵͿ /^^EϭϳϵϵͲϱϯϰϱ;sĞƌŬŬŽũƵůŬĂŝƐƵͿ

ƌƚŽ^ĞƉƉćůć͕hůůĂsĂŚƚĞƌĂ͕:ƵŬŬĂ WŽƌŬŽ͕WĞŬŬĂWŽƌŬŽ

Julkaisija^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽƌLJ

dĂŝƩŽdŝŝũĂ>ĞŚƚŽŶĞŶͬEƵƵĚĞůŝŬƵƵKLJ ;Ɛ͘ϭͲϰ͕ϲͲϯϱ͕ϰϲͲϰϴͿ KŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶƚŽŝŵŝƐƚŽƐ͘ϱ͕ :ćƌũĞƐƚƂƐŝǀƵƚƐ͘ϯϲͲϰϱ

WććƚŽŝŵŝƩĂũĂ KůůŝͲWĞŬŬĂ>ĂŝŶĞ ^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽƌLJ ƉƵŚ͘Ϭϰϭϰϲϭϳϭϭϲ ŽůůŝͲƉĞŬŬĂ͘ůĂŝŶĞΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į Kustantaja WůƵƐͲ>ĞŚĚĞƚ͕ƉƵŚϬϵϲϴϰϰϱϱϬ͕ ƉĞŬŬĂ͘ƉŽƌŬŽΛƉůƵƐͲƌLJŚŵĂ͘Į DĞĚŝĂŵLJLJŶƟ WůƵƐͲ>ĞŚĚĞƚ͕:ƵŬŬĂWŽƌŬŽ Toimitusneuvosto KůůŝͲWĞŬŬĂ>ĂŝŶĞ͕,ĞŶƌŝŬĞƌŐŚ͕ /ŵŵŽ<ƵƵƚƐĂ͕,ĂŶŶĞůĞWƵƵƐĂͲZƵŽͲ ŚŽŶĞŶ͕<ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͕

PainopaikkaWƵŶĂDƵƐƚĂdĂŵƉĞƌĞ KLJ Kannen kuva 123rf Tilaushinnat muille kuin jäsenille: ͻŬĞƐƚŽƟůĂƵƐϮϰĞƵƌŽĂ ͻǀƵŽƐŝƟůĂƵƐϮϱĞƵƌŽĂ ͻŝƌƚŽŶƵŵĞƌŽϳĞƵƌŽĂ >ĞŚƟĞŝǀĂƐƚĂĂƟůĂĂŵĂƩĂůćŚĞƚĞƚLJƐƚć ŵĂƚĞƌŝĂĂůŝƐƚĂĞŝŬćƐĞŶƉĂůĂƵƚƵŬƐĞƐƚĂ͘ dŝůĂĂũĂƌĞŬŝƐƚĞƌŝćŽŶŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂ ŬćLJƩććƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶŶŝƐƐĂ͘

dƵůŽŬƐĞƚƚƵŽƌĞĞƐƚĂƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞƐƚĂ;ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚϮϬϭϳͿ asumismenojen kehityksestä eivät yllätä. Asumismenot haukkaavat LJŚćƐƵƵƌĞŵŵĂŶŽƐƵƵĚĞŶŬŽƟƚĂůŽƵŬƐŝĞŶŬćLJƚĞƩćǀŝƐƐćŽůĞǀŝƐƚĂ ƚƵůŽŝƐƚĂ͘WŝĞŶƚĂůŽƐƐĂĂƐƵǀĂůĂƉƐŝƉĞƌŚĞŬćLJƩććĂƐƵŵŝƐĞĞŶũŽůŝŬŝ ŶĞůũćŶŶĞŬƐĞŶƚƵůŽŝƐƚĂĂŶ͘,ƵŽůĞƐƚƵƩĂǀŝŶƚĂŽŶƐĞ͕ĞƩćĞƌŽƚŬĂƵͲ ƉƵŶŬŝĞŶǀćůŝůůćŽǀĂƚŚƵŽŵĂƩĂǀŝĂ͘<ĂƐǀƵŬĞƐŬƵŬƐŝƐƐĂĂƐƵŵŝŶĞŶ on aina vain kalliimpaa. Kuinka moni pystyy enää tarpeidensa ũĂƚŽŝǀĞŝĚĞŶƐĂŵƵŬĂŝƐĞĞŶĂƐƵŵŝƐĞĞŶ͕ŬƵŶƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵůƵũĞŶŽƐƵƵƐƚƵůŽŝƐƚĂůćŚĞŶĞĞũŽƉĂϰϬƉƌŽƐĞŶƫ Ă͍KŵĂŬŽͲ ƟůŝŝƩŽŽŶƉĞƌććŶŬƵƵůƵƩĂŶƵƚůĂĂũĂĂǀĞƌŽƵƵĚŝƐƚƵƐƚĂ͕ũŽƚĂŚĂůůŝƚƵƐŶLJƚ ďƵĚũĞƫ ƌŝŝŚĞƐƐćĞƐŝƩććŬŝŶ͘ sĂŝŬŬĂ^ƵŽŵĞŶƚĂůŽƵƐŽŶŬććŶƚLJŶLJƚŶŽƵƐƵƵŶ͕ĞŝƐĞǀŝĞůćŶćLJŬŽŶŬƌĞĞƫ ƐĞƐƟŬŽƟƚĂůŽƵŬƐŝƐƐĂ͘ƐƵͲ ŵŝƐŵĞŶŽũĞŶĞŶŶĂŬŽŝĚĂĂŶŬĂƐǀĂǀĂŶŽŵĂŬŽƟĂƐƵŬŬĂŝůůĂƌĞŝůƵŶŬĂŚĚĞŶƉƌŽƐĞŶƟŶǀĂƵŚƟĂǀƵŽĚĞƐƐĂ͕ ŬƵŶƚĂĂƐƚƵůŽŬĞŚŝƚLJŬƐĞŶƌĞŝůƵŶƉƌŽƐĞŶƟŶǀĞƌƌĂŶ͘ƉćƚĂƐĂƉĂŝŶŽŽŶũĂƚŬƵŶƵƚƉŝƚŬććŶ͕ũĂƉććƩćũćƚ hallituksesta toiseen lisäävät asumisen verotusta ja maksuja. dćŵćƚƌĞŶĚŝŽŶŚLJǀŝŶŶćŚƚćǀŝƐƐćŶŝŝŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƐĂ͕ĞŶĞƌŐŝĂǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƐĂ͕ƐŝŝƌƚŽŵĂŬƐƵŝƐƐĂũĂŬƵŶŶĂůůŝƐŝƐƐĂĂƐƵŵŝƐŬƵůƵŝƐƐĂ;ůƵĞ ŬŝƌũŽŝƚƵŬƐĞŶŝůĞŚĚĞƐƚćϮͬϮϬϭϳͿ͘ELJƚŬŝŶsĂůƟŽǀĂƌĂŝŶŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂŽŶŶŽƐƚĂŵĂƐƐĂŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂǀƵŽƐŝůůĞ ϮϬϭϴũĂϮϬϭϵϳϱŵŝůũŽŽŶĂůůĂĞƵƌŽůůĂ͘ŝŽůĞŝŚŵĞ͕ĞƩćƐĂŵĂĂŶĂŝŬĂĂŶƚĂƌǀĞĂƐƵŵŝƐƚƵĞůůĞŽŶŬĂƐǀĂŶƵƚ͘ ƐƵŵŝƐƚƵŬĞĂŵĂŬƐĞƚĂĂŶũŽůćŚĞƐŬĂŬƐŝŵŝůũĂƌĚŝĂĞƵƌŽĂ͕ŬŽŚƚĂƐĂŵĂƐƵŵŵĂ͕ŬƵŝŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽůůĂ ŬĞƌćƚććŶ͘zůŝƉććƚććŶĂƐƵŵŝƐƚƵŬĞĂǀŽŝǀĂƚƐĂĂĚĂŵLJƂƐŽŵŝƐƚƵƐĂƐƵũĂƚũĂŚĞŝĚćŶŵććƌćŶƐćĂƐƵŵŝƐƚƵĞŶ ƐĂĂũŝŶĂŽŶũŽŬĂƐǀƵƐƐĂ͘ zůĞŝŶĞŶƚĂůŽƵĚĞŶƉŽƐŝƟŝǀŝŶĞŶŬĞŚŝƚLJƐƚƵůĞĞŚĞŝũĂƐƚƵŵĂĂŶŵLJƂƐĂƐƵŶƚŽůĂŝŶŽŝŚŝŶũĂͲŬŽƌŬŽŝŚŝŶ͘ŶŝƚĞŶ ǀĞůŬĂĂŽŶƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂĂƐƵǀŝůůĂϯϱͲϰϰǀƵŽƟĂŝůůĂ͘<ŽƟƚĂůŽƵŬƐŝůůĞŽŶũŽŚLJǀćŶĂŝŬĂĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝͲ ƚƵĂƐƵŶƚŽůĂŝŶĂŶůLJŚĞŶŶLJŬƐŝƐƚćǀĂƉĂŝƚĂǀƵŽƐŝĂ͕ŵƵƩĂŽŶƐLJLJƚćǀĂƌŽǀĂŝƐƵƵƚĞĞŶ͗ĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝϭϬϬ͘ϬϬϬ ĞƵƌŽŶĂŶŶƵŝƚĞĞƫ ůĂŝŶĂƐƐĂůĂŝŶĂͲĂũĂŶƉŝĚĞŶŶLJƐŬLJŵŵĞŶĞƐƚćǀƵŽĚĞƐƚĂϮϬǀƵŽƚĞĞŶ͕ŬŽƌŽŶŽůůĞƐƐĂϭ͕Ϯ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ƚƵƉůĂĂŬŽŬŽŶĂŝƐŬŽƌŬŽŬƵůƵƚLJůŝϭϮ͘ϱϬϬĞƵƌŽŽŶ͊>ŝƐćŬƐŝƉĞůŬćƐƚććŶŵĂůƟůůŝŶĞŶŬŽƌŽŶŶŽƵƐƵͲ ŬŝŶ;ϭ͕ϮƉƌŽƐĞŶƟƐƚĂͿϮƉƌŽƐĞŶƫ ŝŶŬĂƐǀĂƩĂĂŬŽƟƚĂůŽƵĚĞŶŬƵƵŬĂƵƐŝŬƵůƵũĂLJůŝϰϬϬĞƵƌŽůůĂŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͘ :ŽƐůĂŝŶĂͲĂŝŬĂŽŶϮϬǀƵŽƩĂ͕ƚƵŽŬŽƌŬŽƚĂƐŽŶŶŽƵƐƵŵĞƌŬŝƚƐĞĞůćŚĞƐϵϬϬϬĞƵƌŽŶůŝƐćŬŽƌŬŽŬƵůƵũĂ͘EćŝŶ ŽůůĞŶŬƵůƵƩĂũĂŶŽŶƐLJLJƚćǀĞƌƚĂŝůůĂůĂŝŶŽũĂ͕ƐƵƵŶŶŝƚĞůůĂũĂƉLJƌŬŝćŵĂŬƐĂŵĂĂŶůĂŝŶĂŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶ ŶŽƉĞĂƐƟƉŽŝƐ͘ DƵŝƚĂŵĞƌŬŝƩćǀŝćŵƵƵƚŽŬƐŝĂĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝŝŶƚƵůĞĞƚƵŽŵĂĂŶĞƌŝƚLJŝƐĞƐƟŵĂĂŬƵŶƚĂŬƵŶƚĂƵƵͲ ĚŝƐƚƵƐ͕ũŽƐƐĂƐŽƚĞͲŵĞŶŽƚƐŝŝƌƌĞƚććŶŵĂĂŬƵŶŶŝůůĞũĂƐĂŵĂĂŶĂŝŬĂĂŶŬƵŶŶĂůůŝƐǀĞƌŽůĂƐŬĞĞŶŽŝŶϭϮ͕ϱ ƉƌŽƐĞŶƫ ŝŶ͘dćŵćŶƐĞƵƌĂƵŬƐĞŶĂĞƌŝƚLJŝƐĞƐƟŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶŽƐƵƵƐŬƵŶƟĞŶǀĞƌŽƚƵůŽůćŚƚĞĞŶćƚƵůĞĞ ŬĂƐǀĂŵĂĂŶ͘<ƵŶŬƵŶŶĂůůŝƐǀĞƌŽĂĞŝǀŽŝĚĂŬŽƌŽƩĂĂ͕ŬŽƌŽƚĞƚĂĂŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂũĂŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂŵĂŬƐƵũĂ͘ :ŽŶLJƚŵŽŶĞƚŬƵŶŶĂƚŽǀĂƚůćŚƚĞŶĞĞƚŬŽƌŽƩĂŵĂĂŶƚŽŶƫ ǀƵŽŬƌŝĂ͕ǀĞƐŝͲũĂũćƚĞǀĞƐŝŵĂŬƐƵũĂƐĞŬćũćƚĞͲ ŵĂŬƐƵũĂ͘zůŝƉććƚććŶŽƐĂŬƵŶŶŝƐƚĂƚƵůĞĞŽůĞŵĂĂŶƐŽƚĞǀŽŝƩĂũŝĂũĂŽƐĂƐŽƚĞŚćǀŝćũŝć͘<ƵŶŚƵŽŵŝŽŝĚĂĂŶ ǀŝĞůćsĂůƟŽǀĂƌĂŝŶŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂŶŚĂŶŬĞŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶĂƌǀŽƐƚĂŵŝƐŵĞŶĞƚĞůŵŝĞŶŬĞŚŝƩćŵŝƐĞƐƚć͕ ũŽŬĂŽƚĞƚĂĂŶŬćLJƩƂƂŶǀƵŽŶŶĂϮϬϮϬ͕ŚĞƌććŬLJƐLJŵLJƐƐŝŝƚć͕ŵŝƚĞŶŬĂŶƐĂůĂŝƐĞƚǀŽŝǀĂƚǀĂƌĂƵƚƵĂǀĞƌŽͲ ƚƵŬƐĞŶŬĞŚŝƩćŵŝƐĞĞŶ͍ :ŽŶLJƚĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚĂƐƵŶƚŽůĂŝŶŽŝŶĞĞŶŽǀĂƚĞƌŝLJƚLJŶĞĞƚ͘<ŽƟƚĂůŽƵŬƐŝĞŶŽŶŬŝŶƐLJLJƚćũŽƐƵƵŶŶŝͲ ƚĞůůĂ͕ŵŝŚŝŶŚĞĂƐĞƩƵǀĂƚĂƐƵŵĂĂŶ͘WĞůŬćƐƚććŶƚćŶćǀƵŽŶŶĂŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂĂƐƵǀĂůĂƉƐŝƉĞƌŚĞŵĂŬƐĂĂ ƐƉŽŽƐƐĂĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂLJůŝϮϱ͘ϱϬϬĞƵƌŽĂ͕ŬƵŶǀĂƐƚĂĂǀĂƚŬƵůƵƚŶĂĂƉƵƌŝŬƵŶŶĂƐƐĂsĂŶƚĂĂůůĂŽǀĂƚƌĞŝůƵƚ ϭϴ͘ϲϬϬĞƵƌŽĂ͘<ƵŶŬĂƚƐŽƚĂĂŶƟůĂŶŶĞƩĂŵĂĂŬƵŶŶŝƐƐĂ͕:ŽĞŶƐƵƵƐƐĂůĂƉƐŝƉĞƌŚĞĞŶĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŽǀĂƚ ŶŽŝŶϭϭ͘ϯϬϬĞƵƌŽĂũĂǀĞƌƚĂŝůƵŬƵŶŶĂƐƐĂ<ƵŽƉŝŽƐƐĂϭϯ͘ϬϬϬĞƵƌŽĂ͘<ŽƟƚĂůŽƵĚĞƚƚĂƌǀŝƚƐĞǀĂƚŬŝŶĂƐƵͲ ŵŝƐƐƚƌĂƚĞŐŝĂĂ͕ŵƵƩĂŽůĞŶŶĂŝƐƚĂŽŶŬćLJŶŶŝƐƚććůĂĂũĂǀĞƌŽƵƵĚŝƐƚƵƐƐĞŬćƉŝƚŬćĂŝŬĂŝŶĞŶƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂ Ɛŝŝƚć͕ŵŝƚĞŶǀĞƌŽũĂƚƵůĞǀĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂŬĞƌćƚććŶ͘<ŽƟƚĂůŽƵŬƐŝůůĂƚƵůĞĞŽůůĂŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝĂǀĂŝŬƵƩĂĂ͊

Kaija Savolainen toiminnanjohtaja ƚǁŝƩĞƌ͗Λ<ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞ

OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JÄSENASIAT:

Suomen Omakotiliitto ry • Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki 3XK‡WRLPLVWR#RPDNRWLOLLWWRÀ‡ZZZRPDNRWLOLLWWRÀ

^LJŬƐLJƐĂĂƉƵƵ͕ůĂŝƚĞƚĂĂŶŬŽĚŝƚũĂƉŝŚĂƚŬƵŶƚŽŽŶ͘ :ƵŚůŝƚĂĂŶũĂĂƌǀŽƐƚĞƚĂĂŶLJŚĚĞƐƐćϭϬϬͲǀƵŽƟĂƐƚĂ^ƵŽŵĞĂ͘ Lue lisää ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬƐƵŽŵŝϭϬϬ

Seuraa meitä somessa https://www.facebook.com/Omakotiliitto https://twitter.com/omakotiliitto https://www.instagram.com/omakotiliitto/


STIEBEL ELTRON LÄMPÖPUMPUT

SAKSALAISTA

TEHOKKUUTTA SCOP

YLI 5,5 SCOP

Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

SATOJA TOTEUTUNEITA SÄÄSTÖKOHTEITA ENERGIAPAKKAUS.FI


ENERGIANKULUTUS & ENERGIANSÄÄSTÖ Allaolevien esimerkkikohteiden tunnuslukuja vertailemalla voit arvioida oman kiinteistösi energiankulutuksen, jos talosi ja käyttövetesi lämmitys olisi toteutettu STIEBEL ELTRON -maalämpöjärjestelmällä. Laadukas maalämpöpumppu säästää rahaa ja energiaa jopa 80%, sekä nostaa kiinteistösi arvoa!

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, LAHTI, rv. 1977, 170m2

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, REISJÄRVI, rv. 1986, 186m2

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

3300 €

884 €

3000 €

745 €

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, TAMPERE, rv. 1924, 270m2

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, HAAPAVESI, rv. 1980, 120m2

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

4400 €

1357 €

2400 €

589 €

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

€ STIEBEL ELTRON:IN TUNNUSLUKUJA: Yli 40 vuoden kokemus lämpöpumpuista Lämpöpumppujen tuotantokapasiteetti yli 60.000 kpl/v Yli 140 erilaista lämpöpumpputuotetta Päätuotantolaitoksen koko 135 000 m² 5 eri tuotantolaitosta Toimituksia 120 maahan

yt n t a p u Tee ka saat ja pa o j a n etu e t o u t

€ Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät sivuiltamme: www.energiapakkaus.fi

€ 0 0 0 1

i saat Lisäks imited 2 rd unl n. Delica ortin, arvo k a j h – la

90€

MAAHANTUOJA

STIEBEL ELTRON Oy, Kapinakuja 1, 04600 Mäntsälä Puh. 020 720 9988, info@stiebel-eltron.fi


Teksti: Dakota Lavento, kuvat: valmistajat

c Nordic Green Energyn Aurinko M-paketti sisältää 12 260 Wp:n paneelia, joiden yhteisteho on 3,12 kWp. Paneelien kokonaispinta-ala 19,62 m2. Odotettu vuosituotto on 2746 kWh. Järjestelmään kuuluvat kaikki tarvikkeet sekä ABB TRIO 5.8 TL-OUTDinvertteri ja se asennetaan käyttövalmiiksi, 6100 €.

SÄHKÖÄ auringosta Aurinkosähkön pientuotanto on varteenotettava tapa säästää energiaa, pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää Suomen energiariippuvuutta. Aurinkosähköntuottajaksi ryhtyminen on helppoa.

Auringosta erilaista energiaa Aurinko tuottaa energiaa omakotitaloon monellakin tapaa. Aurinkopaneeleilla tuotetaan aurinkosähköä. Sähkönsiirtoyhtiö Carunan verkkoalueella Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa verkkoon on kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä liitetty yhtä paljon aurinkosähköjärjestelmiä, 707, kuin koko viime vuonna yhteensä. Kiinnostus aurinkosähkötuotantoon on kasvanut nimenomaan kotitalouksissa. Carunan sähköverkkoon tänä vuonna liitetyistä pientuottajista kotitalouksia onkin 90%. Carunan palvelupäällikkö Tiia Selonen selittää aurinkosähkön pientuottajaksi ryhtymisen innostusta aurinkopaneelien hankinnan helppoudella ja tuotannon ympäristöystävällisyydellä, mutta myös naapurustoilmiöllä. – Moni innostuu, kun näkee paneelit naapurin katolla ja kuulee hyviä kokemuksia. Savon Voima Oyj:n liiketoimintapäällikkö Antti Martikainen kertoo, että omakotitalopientoimittajia on jo 350, joista 200 on tämän vuoden satoa.

c Palvelupäällikkö Tiia Selonen kertoo, että Carunan asiakkaat hankkivat aurinkosähköjärjestelmiä erityisesti naapuriesimerkin innostamina. Kuva Caruna.

8

Aurinkokeräimillä puolestaan voidaan lämmittää vettä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen. Samalla katolla toki voi olla sekä aurinkokeräimiä että aurinkopaneeleita. Nykyisin on myös hybridijärjestelmiä, joissa on sekä keräimet että paneelit samassa kokonaisuudessa. Aurinkolämmöntuotanto viilentää aurinkopaneeleita, joten aurinkosähköntuotanto on tehokkaampaa. 

SÄTEILYÄ RIITTÄÄ Niin pohjoisessa kuin täällä Suomessa eletäänkin, meilläkin auringosta saa aivan riittämiin sähköä. Motivan aurinkosähkösivuston tietojen mukaan Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Meillä ongelmana on kuitenkin säteilyn keskittyminen nimenomaan kesäkuukausille. Aurinkosähkön tuotanto vaihtelee siten täällä vuodenaikojen mukaan enemmän kuin eteläisemmässä Euroopassa. Mitä eteläisemmässä osassa Suomea asuu, sitä enemmän auringon säteilyä on lupa odottaa. Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden 2012 mukaan noin 980 kWh/m2, ja Sodankylässäkin noin 790 kWh/m2. Aurinkopaneeleiden hankkimista harkitsevan kannattaa ensimmäiseksi käydä tutustumassa Motivan tietopakettiin: www. motiva.fi/aurinkosahko.


c Ahti Planmanin omakotitalo sai aurinkosähköpaneelit toukokuussa 2016. Siilinjärvellä sijaitseva suorasähkötalo on pilottikohde Omakotiliiton PohjoisSavon piirin aurinkosähköhankkeessa. Kuva: Kari Vesterinen.

Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä-Suomessa reilu puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Siksi Motivan energia-asiantuntija Sami Seunan mukaan ilmansuuntien optimoitiin ei kannatakaan tuijottaa täysin orjallisesti.

c Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna sanoo, että tarjouksia aurinkosähköjärjestelmästä kannattaa aina pyytää useammaltakin toimijalta. Kuva Motiva. JÄRJESTELMÄ AURINKOSÄHKÖN TUOTANTOON Aurinkosähköä tuotetaan aurinkokennoista koostuvilla aurinkopaneeleilla. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Yleisin aurinkokennojen valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Paneelit ovat varsin pitkäikäisiä. Valmistajat lupaavat aurinkopaneeleille jopa 25 vuoden tehontuottotakuita. Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Piikkiwatti tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa. Tuhannen piikkiwatin paneelijärjestelmä edellyttää 6-8 neliömetrin pinta-alaa. Yleensä tuhannen Wp:n tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800-1 000 kWh ja Pohjois-Suomessa 700-900 kWh vuodessa. Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, jota voidaan sellaisenaan hyödyntää joissakin sähkölaitteissa esimerkiksi sähköverkon ulkopuolella olevilla kesämökeillä 12 voltin akkuun kytkettynä. Invertterin avulla tasavirta muunnetaan vaihtovirraksi, jolloin se on käytettävissä normaaleissa kodinkoneissa ja esimerkiksi lämminvesivaraajassa. Kun aurinkosähköä tuotetaan omakotitaloissa, kysymyksessä on yleensä rakennus, joka on sähköverkossa. Silloin tuotettu aurinkosähkö, jota ei rakennuksessa itse saada käytettyä, joko myydään tai luovutetaan sähköyhtiölle sähköverkkoon.

Mökillä aurinkosähköjärjestelmä on itsenäinen

Vapaa-ajan asunnon itsenäiset aurinkosähköjärjestelmät voivat olla tarkoitettuja tuottamaan käyttösähköä lähinnä valaistukseen ja puhelimien lataamiseen. Suuremmilla järjestelmillä, akustoilla ja aggregaateilla tullaan toimeen jo kakkosasunnon varustuksella jopa ympärivuotisessa käytössä. Vapaa-ajan asunnon aurinkosähköjärjestelmää valittaessa onkin tärkeää miettiä tarkoin mitoitusta, sillä nimenomaan akuston aiheuttama kustannus muodostaa hyvin suuren osan kokonaiskustannuksesta, erityisesti, mikäli tarve on suuri ja lähes ympärivuotinen. Akut ovat erittäin tärkeä osa koko järjestelmää ja niiden on pystyttävä kestämään latautumista ja purkamista mahdollisimman pitkään. Aurinkopaneelijärjestelmille tarkoitettujen AMG-akkujen hintahaarukka on suuri ja edullisimmat on tarkoitettu vähäiseen mökkikäyttöön. Mitä enemmän sähköisiä laitteita on, sitä enemmän akkuja tarvitaan. Kokonaishinta nousee, kun akkuja tarvitaan esimerkiksi 12. Markkinoille odotellaankin kuluttajille tarkoitettuja litium-ioniakkuja aurinkosähkön tallentamiseen. Litiumioniakkuun mahtuu noin 4-5-kertaa enemmän sähköä kuin lyijyakkuun. 

c Finnwindin C20 mökkisähköistykseen tarkoitetulla 230 V:n aurinkosähkökokonaisuuteen sisältyy kaksi 260 W monikidepaneelia, lataussäädin, invertteri, AGM-akkua, asennusteline paneeleille ja kaapelit liittimineen. Järjestelmään voi liittää myös aggregaatin. Mökkijärjestelmä tuo virtaa esimerkiksi jääkaapin, kahvinkeittimen, vesipumpun, kannettavan tietokoneen, tv:n, radion ja valojen käyttämiseen. Laitteisto toimitetaan laitevaunuun esiasennettuna, joten käyttöönotto on helppoa.

TURVALLINEN HANKINTA Helpoiten aurinkosähkön pientuottajaksi pääsee, kun hankkii järjestelmän avaimet käteen –toimituksena. Liikkeelle pääsee esimerkiksi tarkistamalla, minkälaisia paketteja oma sähköyhtiö tarjoaa. Ne suhtautuvat positiivisesti aurinkosähköön ja mielellään jopa toimittavat aurinkosähköpaneelit kiinteistöösi avaimet käteen -periaatteella. Käy vilkaisemassa sähköyhtiösi verkkosivulta, tarjotaanko siellä tällaista mahdollisuutta. Etuna on silloin, ettei sähköyhtiön kanssa tarvitse neuvotella aurinkosähkön tuotantoon siirtymisestä ja yhtiö hoitaa myös mahdolliset luvatkin samalla.

9


c Finnwindin AurinkoE3.64 aurinkosähköjärjestelmään kuuluu 14 Vikram Solar Ultima Silver Frame –paneelia, joiden paneeliteho on 3.64 kWp. Paneelien pinta-ala on n. 23 m2. Järjestelmässä on kolmivaiheinen 3 kW verkkoinvertteri ja kattoasennusjärjestelmä on yrityksen itse suomalaisille katoille suunnittelema ja Suomessa valmistettu. Järjestelmän vuosituotto on Etelä-Suomessa parhaimmillaan n. 3250 kWh, kun paneelit ovat optimikulmassa etelään. Avaimet käteen asennuksen asuntomessutarjous järjestelmälle 6850 e.

Nordic Green Energy on markkinoinut aurinkosähköjärjestelmiä vuoden ajan ja kuluttajamyyntipäällikkö Antti Mannisen mukaan kiinnostus on ollut todella voimakasta. Tarjouksia on annettu viitisen sataa ja järjestelmiä ehditty jo toimittaa kymmenkunta. – keskimäärin tilattujen aurinkosähköjärjestelmien vuosituotanto on n. 3-4000 kWh, Antti Manninen kertoo.

MUUN REMONTIN YHTEYDESSÄ Monet harkitsevat aurinkosähköjärjestelmän hankintaa muun remontin yhteydessä. Se voi olla ajankohtainen esimerkiksi lämmitysjärjestelmää uudistettaessa, kun öljylämmityksen tilalle vaihdetaan maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppu. Samalla sähkölasku nousee ja monet toimijat tarjoavatkin paketteja, joihin kuuluu myös aurinkopaneelit. Tällaisia ratkaisuja on esimerkiksi Nibellä ja LämpöÄssällä. Aurinkosähköjärjestelmän asennus voi olla järkevää myös esimerkiksi kattoremontin yhteydessä. Silloin tarjousta voi pyytää myös kattourakoitsijalta. Ruukilla on sekä aurinkosähkö- että aurinkolämpöjärjestelmät.

Kannattaako investointi? Omakotitaloissa melko tyypillinen 2 kWp:n järjestelmä maksaa olemassa olevaan rakennukseen asennettuna n. 5 000-6 000 euroa. Järjestelmä voi tuottaa n. 1 400-2 000 kWh vuodessa. Motivan verkkosivuilta voi käydä katsomassa, kuinka pitkä järjestelmän koroton takaisinmaksuaika vuosissa on tuotetun aurinkosähkön omakäyttöasteesta riippuen. Kainalojutun pilottihankkeessa Siilijärvellä takaisinmaksuajaksi on laskettu 20 vuotta. Ehkä takaisinmaksuaikaa olennaisempi seikka on kuitenkin se, miten paljon aurinkosähköjärjestelmä kasvattaa kiinteistön arvoa. Se on samanlainen panostus tulevaisuuteen kuin ikääntyneen öljylämmityksen vaihtaminen maalämmölle. Erityisesti kauempana keskustoista sijaitsevissa omakotitaloissa vaikutus on suuri. 

MITOITUS KUNTOON Tuotettu aurinkosähkö kannattaa pyrkiä käyttaa ja ohjata toimimaan aurinkosähkön tuotantämään itse. Siksi järjestelmä on syytä mitoitnon kannalta edullisimpaan aikaan, Sami Seuna taa ja suunnitella siten, että ylijäämäsähköä muistuttaa. Muistathan, että jää mahdollisimman vähän myytäväksi. Omiin sähkönkäyttötottumuksiin kannattaa aurinkosähköjärjestelmän Jotta suurinta sähkötehoa tarvitsevat myös kiinnittää huomiota ja käyttää sähkölaitlaitteet, kuten lämminvesivaraajat, kiukaat ja teita nimenomaan silloin, kun aurinkosähköä asennus oikeuttaa liedet, voisivat hyötyä aurinkosähköstä, järsyntyy – vaikka pelkkä aurinkoenergia ei pelkotitalousvähennykseen! jestelmässä olisi oltava 3-vaiheinen invertteri. kästään riittäisikään niiden pyörittämiseen. PeOlisi hyvä, että sähkölaitteita olisi päällä mahsukoneita kannattaa käyttää, kun aurinko paisLue lisää: dollisimman tasaisesti kaikissa vaiheissa autaa. Kiukaan lämmitys kannattaa myös ajoittaa www.vero.fi rinkoisina hetkinä, jotta aurinkosähköä siirtyisi aurinkoiseen aikaan, jos mahdollista. > Kotitalousvähennys verkkoon mahdollisimman vähän. LUVAN KANSSA Käyttövesi- ja yösähkövaraaja on hyvä varata aurinkoiseen aikaan. Jopa sähköisellä Maankäyttö- ja rakennuslain muutos helpotti lattialämmityksellä voidaan betonilaattaan ladata lämpöä aurin- osaltaan tilannetta aurinkopaneeleiden luvanvaraisuuden osalta. Nykyisin periaatteessa vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön koiseen aikaan. – Myös vanhoihin taloihin on saatavissa monenlaista kätevää merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentasäätötekniikkaa, joiden avulla lämmitystä ja laitteita voidaan ajas- minen tai rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa. Suojeltuihin rakennuksiin lupa voidaan kuitenkin edellyttää. Varminta on aina kysyä etukäteen kunnan rakennusvalvonnasta. Varminta aurinkosähköjärjestelmän asentaminen on jättää ammattilaiselle. Niin voi olla varma, että sen takuu on voimassa. Omatoiminen työ voi vaikuttaa myös kotivakuutuksen kattavuuteen. Eikä varsinkaan korkealla ja jyrkällä katolla liikkuminen ole muutenkaan välttämättä viisasta. Verkkoon kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähköjärOman aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta arvioitaessa on jestelmien (AC 230 V) sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on syytä ottaa huomioon myös, että parhaillaan sähkön siirtohintosähköasennusoikeudet. Järjestelmille on tehtävä myös käyttöönjen uudistamisessa harkitaan tehoperusteisen maksun käyttöönottotarkastus. Lue lisää Kodin sähköturvallisuusoppaasta http:// ottoa. Pari siirtoyhtiötä on jo tämän lanseerannut. Uusi tehowww.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/Komaksu vaikuttaa mahdollisesti aurinkosähkön kannattavuuden din_sahkoturvallisuus_web.pdf heikkenemiseen, jos verrataan nyt alalla käytössä olevia laskelmia. Ohjeet sähköverkkoon kytkemisestä saa verkkoyhtiöltä ja Omakotiliitto kehottaa kotitalouksia olemaan yhteydessä omaan kytkemisen tekee pätevä sähköurakoitsija. Sähkön myynnistä on siirtoyhtiöön ennen investointipäätöksen tekemistä ja tiedusteleneuvoteltava sähkönmyyjän kanssa. Aurinkosähkön ostajia voi maan siirtoyhtiön mahdollisia siirtomaksumuutoksia.  etsiä esimerkiksi Sähkön hintavertailu -palvelun kautta. 

Mahdollinen tehomaksu siirtohinnoittelussa voi vaikuttaa kannattavuuslaskelmiin

10


Siilinjärvellä pilotoidaan aurinkosähkön pientuotantoa Omakotiliiton Pohjois-Savon piirin aurinkosähköhanke on herättänyt paljon mielenkiintoa ja mallia ollaan laajentamassa muuallekin Suomeen. Siilinaurinko-nimellä tunnetun hankkeen osapuolet ovat Siilinjärven Seudun Omakotiyhdistys, Siilinjärven kunta, MTK-Siilinjärvi ja Pohjois-Savo sekä Savon Voima Oy. Lue lisää: www.facebook/siilinaurinko Osapuolten järjestämään aurinkoenergiailtaan huhtikuussa 2016 tuli niin paljon kiinnostuneita, etteivät kaikki mahtuneet kunnan valtuustosaliin sisälle. Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun YLE Pohjois-Savo lähetti paikalla tehdyn ohjelman ulos. Hankkeen pilottikohde on Ahti Planmanin 1970-luvulla rakennettu suorasähkötalo, jonka hän on ostanut vuonna 2002. Aurinkopaneelit taloon asennettiin toukokuussa 2016 ja asensi Savon Voima, joka myös ostaa ylimääräisen sähkön. Planman laskee, että järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. – Koska sijoitetun pääoman arvo säilyy, hankinta on kannattava. Ahti Planman miettii jo ensi kesälle kuuden paneelin lisäasennusta, joka on mahdollista nyt, kun tilaa lappeelle tuli lisää kävelysilta poistamalla. 

c Savon Voima asensi järjestelmän Ahti Planmanin katolle ja myös ostaa ylimääräisen aurinkosähkön. Kuva Kari Vesterinen.

A ht i Pl a nm a ni n vi nk it it se va lle : ha rk a ur in ko sä hk ön ha nk in ta a ista alkaen.

joka hoitaa kaiken luv a, kuten sähkötoimittaja, taj mit toi ri suu e lits Va  2 mä vaatii tilaa n. 20 m  Omakotitalon perusjärjestel keä kuin ilmansuunta  Kallistuskulma ei ole yhtä tär tamiseen, jos mahdollista olelle!  Varaudu järjestelmän laajen ja kattotikkaat varjon pu taa sijoittaa kävelysillat nat kan sa aes ett enn rak  Uutta taloa staa. ja siihen kannattaa pano sesta,  Suunnittelukäynti on tärkeä kunnalle niiden poistami ja tehkää ajoissa esitys ut pu at tavia jos tav jos var var jos , aa en tekemistä  Tarkistak taa hakea jo ennen tilauks nat kan ta nal kun pa olu ennakk puita on paljon. den vuoden Savon Voima tarjoaa kah ydä mille vaan yhtiölle, my voi an. inn kön lah säh tup mä tä jää  Yli etusta sähkös jäsenille. Se maksaa ost ajan erikoisedun OKL:n 2 kWp ja pinta-ala 14 m . neeleiden teho on 2,16 pa a iss ket €. pa lin 350 6 nee on pa ta Kahdeksan toimituksen hin ssä on 1800 kWh/v. Perus mä tel jes jär io arv toTuotan rinkosahko www.savonvoima.fi/au

Ovet Yhteistyössä Yhtei istyö yössä omakotiasujien j asialla: asiiallla:

Hämeen Laaturemontti ja j Omakotiliitto

Tämän voimme taata:

Miehet ja tuotteet samaa maata! Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiä välikässiä • Varaudu syksyyn, katto 2 päivässää! • Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Markkinoiden parhaat takuut • Vesivekin kestävät kattovarusteeet

www.halltex.fi

SOITA

Paikallisett pojat!

019 211 3900 39000 www.laaturemontti.fi


Mitä lämmitys

MAKSAA? Lämmitysenergian hinnat jatkavat yhä nousuaan. Sekä öljy että sähkö kallistuu.  SÄHKÖ  PUU  ÖLJY  MAA  KAUKO  PELLETTI

5000 € 4000 € 3000 €

Eri lämmitysmuotojen vertaileminen on hankalaa. Toiset ovat kalliita hankkia, toiset käyttää. Lämmitysmuodon valinnassa voidaan pelkkien kustannusten lisäksi painottaa käyttömukavuutta, omia tottumuksia ja ekologisuutta. Suurin osa valinnoista tehdään kuitenkin taloustilanteen perusteella. Myös ilmastonmuutos muuttaa lämmityksen tarvetta. Lämmitykseen tarvittava energian määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuosikymmenessä. Vuosisadan loppuun mennessä energian kulutus vähenee 20-35 prosenttia. Tulevaisuudessa rakennusten viilennystarve lisääntyy. 

Yleisimmät omakotitalojen lämmitysenergianlähteet:

Hintalähteet:

Taulukon laskelmissa käytetyt hinnat: Sähkö 124,2 €/1000 kWh Kevyt polttoöljy 87,1 €/1000 kWh Kaukolämpö 78,3€/1000 kWh Maalämpö 124,2€/1000 kWh Pelletti, 57 €/1000 kWh Puu 66,7 €/1000 kWh

Tilastokeskuksen lämmitysenergian kuluttajahintoja maaliskuussa 2017 h http://www.stat.fi/til/ehi/2017/01/ehi _2017_01_2017-06-07_tau_003_fi.html Puun hinta pääkaupunkiseudulla hankittuna 100 euroa/pinokuutio (p-m3), pakkauskoko 1,2 p-m3 www.vantaanekopalvelu.fi

2000 €

Lämmitysenergian kulutustiedot on laskettu esimerkkitalolle Motivan Lämmitystapojen energialaskurilla osoitteessa lammitysvertailu. eneuvonta.fi. Esimerkkitalo on sama kuin aikaisemmissa numeroissa, 9/2013 2/2014 8/2014 2/2015 8/2015 2/2016 8/2016 2/2017 8/2017 viimeksi kuvattu tarkemmin numerossa 3/2016. Tästä eteenpäin laskemme lämpimän käyttöveden kulutuksen laskurin antaman keskiarvokäytön perusteella (1000 kWh/asukas/vuosi).

1000 €

LÄMMITYKSEN HINTA Lämmitysmuoto

Öljylämmitys

Suora sähkölämmitys

Kaukolämpö

Maalämpö

Puu

Pelletti

Hyötysuhde (maalämpö COP)

0,93

0,99

0,95

3

0,8

0,8

Polttoaineen hinta (€ / kWh)

87,10

124,20 €

78,30 €

124,20 €

66,70 €

57,00 €

2 149 €

3 043 €

2 102 €

1 004 €

2 151 €

1 837 €

Vuotuiset lämmityskulut, perhe ”Keskiverto”

Lämmitysenergian hinnat pysyivät vuoden 2016 aikana lähes samoina. Suuria lämmitysenergian hinnankorotuksia ei ollut yhdelläkään lämmitysmuodolla


Muotovalio Kabe 2018 – keulii ja näyttää perää Kabe on luonut nahkansa. Huippukuosit pukevat sekä vaunua että autoa keulasta peräpeiliin. Muotokieli on kestävän kehityksen mukaista ja se tullaan huomaamaan niin liikenteessä kuin leirintäalueilla. Nyt jos koskaan on syytä tulla ihastelemaan Kabea ja hieromaan kauppaa. Tervetuloa!

www.kabe.se/fi

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 09-2766560 • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 • Kajaani Kemppaisen Auto Oy (08) 614 0464 • Kempele JP-Caravan Oy 050 3030 819 • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159

www.helsinkicaravan.fi www.jyvascaravan.fi www.kemppaisenauto.fi www. jpcaravan.fi www.vaunupalvelu.fi

• Kouvola • Kuopio • Rovaniemi • Salo • Tampere • Turku • Tuusula

Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 Caravan Larvanto 017 5800 645 Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 Auto Simelius Oy (02) 733 1550 Caravan Erälaukko Oy *) 02075 59960 Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 K&K Kivinen Oy (09) 273 1707

SUOMEN

www.kouvolanvaunu.com www.caravanlarvanto.fi www.reatalo.net www.auto-simelius.fi www.eralaukko.fi www.lansivankkurit.com www.kkkivinen.fi OMAKOTILEHTI 3 • 2017


KUTSU

SYKSYN SUURET KEITTIÖPÄIVÄT ...............................................

LA - SU 7. - 8.10.

................................................

PUUSTELLI-MYYMÄLÖISSÄ KAUTTA MAAN

PUUSTELLI.FI

TERVETULOA!

Tämän päivän keittiö on vaativa, tekninen tuote. Siksi me Puustellissa haluamme palvella Sinua suunnittelusta asennukseen. TAKUUTYÖNÄ.

TUTUSTU KEITTIÖGALLERIAAN

TOTEUTAMME VUOSITTAIN YLI 6000 REMONTTIA SUOMESSA.

NÄE YLI 250 ASIAKASKEITTIÖTÄ

TELLI.FI WWW.PUUS

TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA KOTIISI

112 SIVUA

JA PUHDAS EN TURVALLIN VALINTA

Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI OMAKOTI ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 Viestin lähettäminen on sinulle maksuton.

keittiogalleria.fi


Teksti: Timo Kiiski Kuvat: VELUX Suomi Oy, Vitrea Oy, Uudenmaan Peltityö Oy

Kattoikkunat ja kattolyhdyt antavat lisää valoa niin uudistaloon kuin vanhan talon asuintilaksi muutettuun ullakkokerrokseenkin. Tämän päivän kattoikkunat myös eristävät lämpöä hyvin.

c Kattoikkunasta tulee jopa 40 % enemmän valoa kuin samankokoisesta pystyikkunasta. Lappeen myötäisinä kattoikkunat eivät muuta talon ulkonäköä, joten niitä voidaan helposti käyttää myös vanhoissa rakennuksissa. Kuva Velux Suomi Oy.

LISÄÄ VALOA

c Yläsaranoitu kattoikkuna toimii tarvittaessa myös poistumistienä. Kuva Vitrea Oy.

kattoikkunoilla ja kattolyhdyillä c Tämän päivän tyylikkäät ja tasaiset kattoikkunat ovat syrjäyttäneet tasakattotalojen takavuosikymmenten kömpelöt kupumallit. Kuva Vitrea Oy.

Kattoikkunoiden kulta-aika oli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, kun katotkin olivat vielä jyrkempiä. – Nyt rakennetaan yksi- ja kaksikerroksisia omakotitaloja loivemmilla katoilla, se rajoittaa perinteisen kattoikkunan asentamista. Parhaiten kattoikkuna toimii takavuosikymmeninä suosituissa puolitoistakerroksisissa ja jyrkempikattoisissa taloissa, sanoo Vesa Virkkunen julkisivuratkaisuja ja erikoislasituotteita toimittavasta Vitrea Oy:stä. Kattoikkunan toimivuuden peruslähtökohta on ollut vähintään 15 asteen kattokaltevuus. – Markkinoille on kuitenkin tullut sellaisiakin ikkunoita, jotka toimivat vähemmänkin kaltevilla katoilla, eli niin sanotuille tasakatoilla. Ennen tasakattotaloihin asennettiin kupuikkunoita, jotka eivät näyttäneet kovin hyviltä. Tänään tasakattotaloihin on tarjolla tyylikkäämpiä ja talon

ilmeeseen paremmin sulautuvia matalan profiilin kattoikkunoita, joiden karmikorkeus on vain 20 cm. Eniten kattoikkunoita meneekin saneerausikkunoina remonttikohteisiin, joissa muutenkin katon uusiminen on ajankohtaista.

ENTISTÄ TOIMIVAMPIA Kattoikkuna on edelleen toimiva tapa saada lisää valoa asuintilaksi muutettavaan vinttikerrokseen. Myös pelko kattoikkunoiden toimivuuden ongelmista on vähentynyt selkeästi. – Enää ei puhuta kattoikkunoiden vuotamisesta. Lisävaloa vinttikerrokseen haluavan on ihan hyödyllistä tehdä kattoon sellainen, Virkkunen sanoo. Myös ikkunalasit ovat kehittyneet. – Uudiskohteessa kattoikkunan lämmönläpäisevyys- eli U-arvon pitää olla sama kuin muidenkin ikkunoiden, eli 1.0. SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

15


” Lupakäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, eikä välttämättä ole yhdentekevää, mille puolelle taloa kattoikkuna aiotaan tehdä.”

c Keskisaranointi takaa kattoikkunan käytön helppouden, vaikka ikkunan alla olisi kalusteita. Kuva Velux Suomi Oy. c Kattoikkuna on hyvä ratkaisu, kun asuintilaksi muutettu ullakko otetaan asumiskäyttöön. Kuva Velux Suomi Oy.

Vanhempaan kohteeseen voi asentaa uuden ikkunan huonommallakin eristävyysarvolla, mutta enää niitä ei kovin huonoilla arvoilla enää myydäkään. Meidänkin ikkunoissa huonoin U-arvo on 1,2, kun parikymmentä vuotta sitten kattoikkunoiden yleinen arvo oli 1.8. Parhaimman kattoikkunamme U-arvo on peräti 0,58, Virkkunen sanoo. Vanhojen kattoikkunoiden merkittävä ongelma on ollut lumen herkkä sulaminen lasin päältä ja vastaavasti sen uudelleen jäätyminen alapuoliselle katepinnalle. Koska tämän päivän ikkunalasi eristää hyvin lämpöä, myös nämä ongelmat ovat vähentyneet. – Ongelmatapauksissa ikkunat ovatkin yleisimmin yli 15 vuotta vanhoja, sanoo aluemyyntipäällikkö Miikka Halme VELUX Suomi Oy:stä. Nykyään globaalisti toimiva Velux asensi ensimmäisen kattoikkunan tanskalaiseen kouluun jo 75 vuotta sitten, Suomessakin yritys on toiminut jo 35 vuotta.

KESKI- JA YLÄSARANOITUJA Markkinoilla on kahdentyyppisiä kattoikkunoita: keski- ja yläsaranoituja sekä pelkästään keskisaranoituja. Keskisaranoitua ikkunaa käytetään aina, jos erityistä tarvetta yläsaranoidulle ikkunalle ei ole. Sitä suositellaan silloin, kun ikkuna halutaan tai on pakko sijoittaa matalalle: esimerkiksi tilaan, jossa katto on matalalla, tai jos haluaa saada mahdollisimman hyvän

näkyvyyden ympäristöön. Keskisaranoitu ikkuna tarjoaa erinomaiset näkymät ulos sekä seisaaltaan että istualtaan. Sen alle voidaan sijoittaa kalusteitakin, kun puite saranasta ylöspäin aukeaa huonetilaan ja saranasta alaspäin ulkotilaan. Keski- ja yläsaranoidussa yhdistelmäratkaisussa kattoikkunaa voi käyttää molemmilla tavoilla tarpeen mukaan ja vain eri kahvaa käyttämällä. – Kun kattoikkuna avautuu ulos- ja

ylöspäin, ikkunasta avautuu terassimainen, vapaa näköala. Yläsaranoitua kattoikkunaa voidaan käyttää myös poistumistienä, sanoo aluemyyntipäällikkö Miikka Halme VELUX Suomi Oy:stä. Yläreunan avauskahvan ansiosta niin keskisaranoitu kuin keski- ja yläsaranoitukin ikkuna on helppo pestä. Niin ikään tuuletus onnistuu yhtä helposti molemmilla saranointivaihtoehdoilla.

VAIHTELEVAT LUPAKÄYTÄNNÖT Kun iäkkäämmässä pientalossa kattoremontti tulee ajankohtaiseksi ja ajatuksissa käy luonnonvalon lisääminen kattoikkunan asentamisella, kannattaa olla yhteydessä oman paikkakunnan rakennusvalvontaan. Lupakäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, eikä välttämättä ole yhdentekevää, mille puolelle taloa kattoikkuna aiotaan tehdä. Pihan puolelle sijoittamiseen voi riittää pelkkä ilmoitusmenettely, kun taas kadun-

c Alas asennettu kattoikkuna vaatii lumi- ja sadekuormituksen riskin takia lumiesteen.Kuva Velux Suomi Oy.

16


puolelle asentaminen voi olla haasteellisempaa. – Esimerkiksi ympäristön kannalta huomaamattomat kattoikkunat eivät välttämättä vaadi lupapäätöstä. Lupaa tarvitaan, jos julkisivu tai kattonäkymä merkittävästi muuttuu ympäristössä. Muutoksen suuruudesta ja rakenteellisista vaikutuksista riippuen päätös käsitellään julkisivutoimenpiteenä tai muutoksen rakennuslupana, sanoo Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Päivi Tuomola. Korjausrakentamisessa harkinta tehdään tapauskohtaisesti, koska suunnitelmatkin voivat olla laidasta laitaan. Uudisrakentamisessa harkinta kattoikkunoista tehdään rakennuslupapäätöstä valmisteltaessa. Lupaa tarvitaan myös silloin, jos ullakkotilaa otetaan kattoikkunoita lisäämällä asuinkäyttöön. Tällöin asuintilat laajentuvat. – Tämä ei ole mahdollista, jos tontin rakennusoikeus on jo entuudestaan käytetty kokonaisuudessaan eikä ole edellytyksiä korottaa tontin rakentamistehokkuutta Pieni osa rintamamiestaloista on Helsingissä julkisivuiltaan suojeltuja, mutta se ei Tuomolan mukaan ole automaattisesti este tehdä katolle valoaukkoa, jos suunnitelmat ovat huolella laaditut. – Kaupunkikuvan huomioimisen lisäksi tärkeää on myös erittäin huolellinen toteutus, jottei katolle jää vuotopaikkoja. Nämä voivat olla tuhoisia rakenteille ja ennen pitkää sisäilman laadullekin. Olennaisia rakenteita kuten kantavia palkkeja tai ristikoita ei voi kattoikkunoiden tieltä harkitsemattomasti poistaa. – Muutos pitää suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin remontointiin ja rakentamiseen.

Rajatapauksissa tulee luvanvaraisuus varmistaa viranomaiselta, Tuomola korostaa.

HUOMIOI LUMIRASITUS Tämän päivän kattoikkunalle voidaan periaatteessa puhkaista reikä mihin tahansa katemateriaaliin. Kattoikkunoiden materiaalihin• Kattoikku na Velux Trip nat löytyvät valmistajien kotisivuilta. leProtect käsikäyttöi Kokonaishinnan arviointi asennuknen ja keskis aranoitu la peikkuna 78 seen on jo selkeästi haasteellisemcm x 140 cm ol i Taloon. comissa elok paa: työn määrä riippuu esimerkikuussa tarjo u k sessa si kattoon tehtävän reiän puhkaihintaan 818 euroaÐ, asenn semisen vaativuudesta. ussarjan hinta oli 21 8 ÐeuroaÐ (EDW Paljon riippuu siitä, miten pitkäl2000 78 x 140 cm (pelli tys, karmin le katon lappeen sisäpuoli on teher iste, aluskate pr ofiilikatteill ty: jos sinne on jo tehty kaikki erise). teet, vedetty gyproc-levyt ja ta• Vitrea Oy:n keskitason petit, niin siitä tulee jo yksi työkeskisaranoitu ja valkoinen 78 vaihe lisää. x 98 cm -kokoisen Fa Uudenmaan Peltityö tekee kro FTU-V U5 -k attoikkuna on lä remonttikohteisiin vuosittain mmöneristäv y ydeltään keskitasoa, noin 30 kattoikkunaremonttia. U-arvo 0,97. Ikkunan läh hinta on 654 – Eniten uusitaan vanhoja töeuroa, siihen liittyvä kattoikkunoita remonttikohasennussarja aluskatemat teissa. Kokonaan uusia kattoeriaaleinee tiilikattoo n n li ittyvällä p ikkunoita tehdään enintään ellityksell maksaa halv ä im m illaan n. 20 kymmenkunta vuodessa. Uu0 euroa. Vastaava kes k i- ja yläsar sissa ikkunoissa tavallisimmin anoitu ikku asennussarjo na otetaan asuinkäyttöön ullakineen tulee n . 85 euroa kalliimmak kotilaa, sanoo Uudenmaan si. Peltityön Janne Puumala. Perinteisesti uudelle kattoikkunalle on ollut helpointa puhkaista reikä tiilikatteeseen. Puumalan mukaan ammattimiehelle tänä päivä- toakaan ei silti tarvitse lähteä kokonaan nä peltikatto ei kuitenkaan ole sen haas- purkamaan. tavampi. Kokonaiskustannus vaihtelee työn – Onhan siinä iso työ, kun ikkunaa var- määrän ja haastavuuden mukaan. ten pitää tehdä määrätyt alusrakenteet – Ikkunoita on tietysti erilaisilla lämvarmistuksineen, ilmanohjauksineen ja pölaseilla ja erikokoisia, ja se tietysti vaivedenohjauspelteineen. Mutta peltikat- kuttaa hintaan. Mutta tavallisin, 60 x 90 SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

17


cm –vakiokoon ikkuna materiaaleineen maksaa noin 800 euroa. Työkustannus vaihtelee 1000 eurosta jopa 3000 euroon asti, Puumala sanoo. Veluxin Halmeen mukaan kattoikkunat yleisesti asennetaan liian korkealle: olettaen, että korkeammalta tulee enemmän valoa. – Samalla maisemana on vain taivas, eli mitään muuta ikkunasta ei nähdä. Myös käyttö hankaloituu huomattavasti. Liian alhaalle asennettu kattoikkuna puolestaan joutuu suurelle rasitukselle lumen ja sateen takia. Halme suositteleekin lumiesteen asentamista, kun kattoikkuna asennetaan alas. Myös jiirien ja erkkerin läheisyys ovat aina riski. – Kattoikkuna on varminta rakentaa suoralle lappeelle, Puumala neuvoo.

c Kattoikkuna tuo lisää valoa myös lastenhuoneeseen. Kuva Velux Suomi Oy.

c Vitrean keskisaranoidun Fakro FTU – V U5 –kattoikkunan lämmönläpäisevyys- eli U-arvo on keskitasoa 0,97. Kuva Vitrea Oy.

NÄYTTÄVÄ KATTOLYHTY Kattolyhty on hyvä vaihtoehto kattoikkunalle, mutta tulee usein myös kalliimmaksi. Sen etuihin kuuluu ennen kaikkea näyttävyys: kattolyhty tuo taloon enemmän ulkoista ilmettä. Sen avulla saadaan myös rakennuksen ylimpään kerrokseen lisää korkeaa tilaa ja valoa. – Joskus talotehtaiden talopaketeissa on silmänlumeeksi ns. feikkilyhtyjäkin, koska ne antavat ilmettä katon muuten tylsältä näyttävälle pitkälle lapeosalle, Virkkunen sanoo. Kattolyhdyn voi rakentaa paikalla tai tilata elementtinä. Kantavat rakenteet vaativat rakennesuunnittelijan laskelmia. Suunnittelussa voidaan käyttää myös arkkitehtia. Kattolyhty kerää yleensä hieman enemmän lumikuormaa sekä kasvattaa katon omapainoa ja tämä kuorma on siirrettävä rakennuksen perustuksille saakka. Tavallisesti rakennukseen joudutaan kattolyhdyn vuoksi rakentamaan kantavia väliseiniä tai pilareja, ellei niitä muuten talossa ole. Kattolyhtyyn voidaan tehdä normaaleja ikkunoita. Valmiin kattolyhty-elementin asentaminen vaatii tarkkuutta, jotta siitä tulisi tiivis. Loivalla katolla kattoikkuna on usein parempi vaihtoehto, sillä kattolyhty voi näyttää liian hallitsevalta. Uudenmaan Peltityö tekee vuosittain myös kattolyhtyjä 2-3 pientalokohteeseen. – Se on jo kattoikkunaa paljon kalliimpi ja vaativampi työ, kokonaiskustannus lähtee 3000 eurosta ja voi nousta jopa 10 000 euroon, Puumala sanoo. Kattoikkunaa näkyvämmän kattolyhdyn rakentaminen edellyttää aina lupapäätöstä, koska silloin myös julkisivu muuttuu. 

c Keskisaranoitu kattoikkuna tarjoaa raikasta ilmaa käden käänteessä. Kuva Velux Suomi Oy.

S c Uudenmaan Peltityö rakentaa vuosittain noin 30 kattoikkunakohteen lisäksi myös näyttäviä kattolyhtyjä 2-3 kohteeseen. Kuva: Uudenmaan Peltityö Oy.

18


6

VUODEN NIBETURVA

invertteri


NELIVETOAPUA – PERILLE ASTI

Aina et voi tietää etukäteen mitä perille pääseminen vaatii. Siksi on hyvä, että allasi on auto, joka ei jätä pulaan yllättävissäkään tilanteissa.

SUBARU FORESTER Hinta alk.

32.818,90 €

SUBARU OUTBACK

Hinta alk. SUBARU FORESTER

SUBARU OUTBACK

Autoveroton hinta alk. 23.725,00 €. Arvioitu autovero 8.493,90 €. Toimituskulut 600 €. Kokonaishinta 32.818,90 €. Kulutus 6,9 l/100 km (EU-yhd.) CO2-päästöt 160 g/km.

Autoveroton hinta alk. 30.380,00 €. Arvioitu autovero 11.012,56 €. Toimituskulut 600 €. Kokonaishinta 41.992,56 €. Kulutus 7,0 l/100 km (EU-yhd.) CO2-päästöt 161 g/km.

Kuvan autot erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. nce.

Subaru Suomi

subaru_finland

Subaru.fi

41.992,56 €


Teksti: Dakota Lavento Kuvat: valmistajat

c Kauko-ohjattavan VELUX INTEGRA®

c Kotimainen keraamisella tasoaltaalla varustettu IDO Elegant allaskaappi on helppo pitää puhtaana. Kaapissa on moderni push open –mekanismi, mutta sen saa halutessaan myös erilaisilla vetimillä, vaikkapa nahkaisilla. Tasoaltaan suositushinta 483 €, alakaapin 930 €. Kuva: IDO.

-kattoikkunan voi ohjelmoida tuulettamaan kylpyhuonetta käytön jälkeen. Se sulkeutuu automaattisesti sateen sattuessa. Ikkunan sisäpuolinen pinta on huoltovapaata polyuretaania, joten se sopii erinomaisesti kosteisiin tiloihin. Paitsi sähköllä, ikkunan käyttövoimana voi olla myös aurinko, jolloin siihen on integroituna aurinkokenno alkaen 787 €. Kuva VELUX Suomi Oy.

Kylpyhuoneremontissa on MONTA ASIAA mielessä Harva remontti parantaa asumisviihtyvyyttä yhtä paljon kuin kylpyhuoneen tai saunan pesuhuoneen uusiminen. Ensimmäisenä uudesta kylpyhuoneesta huomaa usein uudet laatat. Tänä vuonna ne ovat entistäkin suurempia. Myyntipäällikkö Anne Heikniemi Laattapisteestä kertoo, että 30 x 60 cm:n laattaa ei nykyisin pidetä enää ollenkaan suurena. – Nykyisin kysytään ja asennetaan 50 x 100 cm:n kokoisia ja jopa niitäkin suurempia laattoja. Nyt ovat muodissa maanläheiset sävyt ja erityisesti puukuosit ja kivimäiset pinnat sekä laattojen

c Myyntipäällikkö Anne Heikniemi räätälöi Laattapisteellä kylpyhuoneremontteja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan.

c Maanläheiset sävyt viehättävät nyt keraamisissa laatoissa. Kuvan tilausmallin seinälaatat Arabesque Silk -sarjaa väreissä Pergamena, Sand, Tabacco ja Piombo, 14,5x14,5 cm, 130,74 €/m², lattialaatat Lune-sarjaa värissä Hydra,10x 0 cm, 82,90 €/m², Laufenin Palaceallas, 198 e, Hansgrohen Metris-hana ja -bideesuihku, 392,83 €, Dansanin Luna-taulunkehyspeili, hinta 730 € ja Firenze-pyyhekoukut, 20 €/kpl. Kuva: Laattapiste.

erilaiset muodot ja kuvioinnit.

HYVIN SUUNNITELTU ON JO PUOLIKSI TEHTY Toimivan kylpyhuoneen suunnittelun voi aloittaa, vaikka remontti ei ihan heti olisikaan ajankohtainen. Olennaisinta onkin kirjata ylös omat tarpeensa, toiveensa ja miettiä sitten realistisesti mahdollisuuksia. Remontille tarvitaan rakennuslupa,

mikäli olemassa olevaa märkätilaa halutaan laajentaa tai uusi märkätila halutaan rakentaa muuhun tilaan. Ota siis yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaan. Märkätilojen rakentaminen tai kunnostaminen on erittäin vaativaa työtä. Siihen tarvitaan suunnitelmat, kokeneet toteuttajat sekä remontin laajuudesta riippuen vastaavan työnjohtajan lisäksi myös LVItyönjohtaja sekä valvoja. Vaivattomin tapa selvitä koko projektista on ostaa urakka kylpyhuoneremontteihin erikoistuneelta yritykseltä kokonaistoimituksena. Voit myös kilpailuttaa urakoitsijoita erillisillä suunnitelmilla. Tutustu aina urakoitsijoiden suosituksiin ja tee ehdottomasti urakkasopimus kirjallisena. Sopimuspohjia löytyy esimerkiksi Rakennustiedon sivuilta: www.rakennustietokauppa.fi tai Gyprocin verkkosivuilta: http://www.gyproc.fi/toteutus/asennusohjeet/markatilat-/yleiset-asennusohjeet

ILMANVAIHTOA JA LUONNONVALOA Märkätiloissa käytetään nykyisin enemmän vettä kuin aikaisemmin. Niinpä pintoihin ja rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on kasvanut. Vanhojen omakotitalojen koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimainen ilmanvaihto eivät välttämättä nykytilanteessa enää riitä kosteuden poistamiseen märkätiloista. Uusissa taloissa ja SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

21


c Korkeaan IDO Elegant -kaappiin mahtuu paljon säilytet-

c Lasitiilillä kylpyhuoneeseen saa kätevästi

tävää, suositushinta 442 €. Ovissa on Push open -mekanismi, mutta myös erilaisia vetimiä on saatavilla. Kuva: IDO.

toteutettua valoa läpäiseviä seinäpintoja ja suihkuseiniä. Suihkuseinänä on Vitrea:n valmistama asennusvalmis AquaBlock lasitiiliseinä, joka toimitetaan yhtenä elementtinä ja kiinnitetään seinään ruuvikiinnityksellä. Seinässä olevat lasitiilet ovat mattapintaisia Vitrea Sahara-lasitiiliä, alkaen 6 €/kpl. Kuva Vitrea.

niiden kylpyhuoneissa käytetäänkin lähes poikkeuksetta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Nykymääräysten tasolle vanhan talon märkätilan ilmanvaihtoa ei ole helppo saada ilmanvaihtoremonttiin ryhtymättä. Ilmanvaihtoa voi kuitenkin tehostaa asentamalla katolle vievään poistohormiin kosteus- tai aikaohjattu kanavapuhallin sekä varmistamalla riittävän korvausilman saanti. Apua voi olla myös uudesta tuuletusikkunasta. Kattoikkuna antaa myös lisää valoa.

RÄÄTÄLÖITYJÄ REMONTTEJA

c Totuttua korkeampia wc-istuimia on kaivattu markkinoille pitkään. IDO:n uutuuden IDO Glow 62:n istuinkorkeus on 46 senttimetriä. Neljä lisäsenttimetriä helpottavat sekä pitkiä että hieman kankeammin liikkuvia käyttäjiä. Mallissa on piiloviemäröity S-lukko. WC-istuin on myös huuhtelukaulukseton. Se on siis helppo pitää puhtaana, suositushinta 489 € (istuinkansi ei sisälly hintaan). Kuva: IDO.

Esimerkiksi Laattapisteeltä kylpyhuoneremontin voi hankkia alusta loppuun asti toteutettuna kokonaispalveluna. Yleisimmin 3-4 m2:n kylpyhuoneen remontti kestää kolmisen viikkoa ja maksaa n. 15-20 000 €. Pesuhuone/saunaremontti kestää viitisen viikkoa ja maksaa n. 20-30 000 €.

PIILEVÄT ONGELMAT SELVILLE

Huoltokirja neuvoo Suomen Omakotiliiton Sähköinen huoltokirja on korvaamaton apu märkätilan remontin suunnittelussa. Tarvittava tieto sekä yhteydet löytyvät sieltä vaivattomasti. Muista myös täydentää omaan huoltokirjaasi remonttia koskevat tiedot. Sieltä ne ovat helposti otettavissa esille aina tarvittaessa: www.omakotiliitto.fi/huoltokirja

c Klassista mustavalkoista: Kylpyhuoneen uuden ilmeen valinnassa kannattaa miettiä pitkälle tulevaisuuteen. Laatoitusta ei yleensä viitsi vaihtaa aina muutaman vuoden välein. Tyylikäs mustavalkoinen ratkaisu toimii aina. Kuva: Gyproc.

Aina kun kylpyhuonetta ryhdytään remontoimaan, on varmistuttava, ettei hyväkuntoiselta vaikuttavan laatoituksen takana muhi kosteusvauriota. Kosteusvaurio on voinut syntyä myös uuteen, nykymenetelmillä toteutettuun märkätilaan, jos sen vedeneristyskerros on rikkoutunut esimerkiksi seinärakenteisiin myöhemmin tehtyjen kiinnitysten vuoksi. Weberin laatoitus- ja vedeneristystuotteista vastaava kehityspäällikkö Sari Aarnio varoittaa luottamasta pelkkään pintakosteuden mittaukseen. – Rakenteen kosteus voidaan mitata luotettavasti esimerkiksi porareikämittauksena. Kokonaisuutena kallista pesuhuoneremonttia tehdessä kannattaa rakenteita purkaa mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta rakenteiden kunnosta voi olla aivan varma.

Kivirakenteisessa seinässä ja lattiassa laatoituksen purkaminen ei ole ongelma, sillä laatoitukset voidaan purkaa nopeasti piikkaamalla. Levyrakenteisessa kylpyhuoneessa joudutaan purkamaan ja uusimaan koko seinärakenne ennen uudelleen levytystä.

TARKKANA ASBESTIN KANSSA Ennen 1994 rakennetussa talossa on myös muistettava, että rakenteita purettaessa on selvitettävä, löytyykö purettavista materiaaleista asbestia.

Vakuutusyhtiöt neuvovat käyttämään remontissa ammattilaisia Vakuutusyhtiön puoleen käännytään usein, jos märkätilaremontissa jotakin menee pahasti pieleen. Vakuutusyhtiöissä ollaan myös hyvin perillä suomalaisten rakennusten kosteusvauriotilastoista. Ifin omaisuusvakuutusten asiantuntija Johannes Pulkki muistuttaa, että vaikka omakotitalon omistaja saakin tehdä remonttia melko vapaasti itse, märkätilojen remonteissa kannattaa käyttää alan ammattilaisia. – Märkätiloissa on rakenteiden toiminnan suhteen vaativia työvaiheita. Suosittelemmekin Ifissä, että remonteissa käytetään aina alan ammattilaisia. Esimerkiksi vedeneristys kannattaa aina teettää henkilöllä, jolla on sertifikaatti niiden asennuksiin. – Kun urakan teettää ammattilaisella, myös korvausvastuu mahdollisista rakennusvirheistä on urakoitsijalla. Vakuutukset eivät korvaa vahinkoja, jotka johtuvat työ- tai asennusvirheistä, Johannes Pulkki painottaa.

22


vedeneristys on toteutettava siten, että rakenteen kaikki osat: pinnat, saumat, läpiviennit ja liittymät, ovat vesitiiviitä. Laatoitus ei itsessään ole vesitiivis, joten sen alle asennetaan vedeneristys. Kuva Vetonit Vedeneristysjärjstelmällä oikein toteutetusta kylpyhuoneesta. Kuva e-Weber.

c Vedeneristyksen tekemisessä nurkat on toteutettava erityisen huolellisesti. Vetonit-vedeneristysjärjestelmässä sisä- ja ulkonurkat sekä limittämättömät saumat vahvistetaan Kuitukangasvahvistuksella. Kuva e-Weber. VEDENERISTYS TOIMIVUUDEN TAKUUNA Sertifioidut vedeneristystuotteet ja menetelmät takaavat hyvän lopputuloksen, kunhan eristys tehdään huolellisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Gyprocin teknisen palvelun päällikkö Harri Kemppainen Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:stä sanoo, että oikein toteutettuna märkätilarakenteet vedeneristyksineen kestävät hyvinkin muutamia vuosikymmeniä.

makoti Yhteistyössä o Omakotiliitto esivek ja

V

A

INOA

KO UR

Raidat sopii paitaan, muttei rännin laitaan Valitse Vesivekin Arvo-kouru, se pysyy puhtaana! • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, eeii väli väälikä ikkässiä iä • 100 % kotiimainen to toi toimitusketju oim mit itu tus usskke ket ettju j • Omat, serttifioidut asentajat, ainoana Suuomessa

Soita heti

019 211 3800

tai pyydä tarjous: vesivek.fi Paikalliset pojat!

Hometalkoot.fi-sivustolta löytyvät oman talon ikäisten rakennusten kosteustekniset ongelmakohdat ja ohjeet ongelmien korjaamiseen: www.hometalkoot.fi

c Homehtumaton, vettä imemätön wedi-märkätilalevy on tarkoitettu erityisesti märkätilojen seinien toteuttamiseen. Se soveltuu niin ranka- kuin kivirakenteisillekin seinille ja toimii samalla vedeneristeenä. Wedi-märkätilalevystä saa toteutettua myös kaarevia suihkuseiniä, hyllyjä ja penkkejä. Wedi-märkätilajärjestelmällä on VTT:n sertifikaatti. Saatavana eri levyisenä ja paksuisena, alk. 52 €, Laattapiste.

c Kipsilevy on kevyenä mainio märkätilojen rakennusmateriaali. Levyseinärakenne on kevyt, nopea asentaa eikä vie paljon tilaa. Rakenne ei elä, joten laatoitukselle ei ole halkeiluriskiä. Glasroc® H GHOE 13 Ocean™ -märkätilalevy sisältyy uusittuun VTT:n sertifioimaan Gyproc kylpyhuonejärjestelmään. Kuvassa runko on toteutettu Gyprocin Gypsteel rangalla ja kiskoilla. Kuivalla puolella voidaan käyttää mitä tahansa kipsilevyä. Märkätilan puolella suositellaan käytettäväksi Glasroc® H GHOE 13 Ocean™ -märkätilalevyä. Vedeneristys on toteutettava sertifioidulla vedeneristysjärjestelmällä tai vedeneristysmuovimatolla. Päälle on asennettu kaakelilaatta. Glasroc® H GHOE 13 Ocean maksaa n. 17,50 €/m2. Kuva: Gyproc.

U

c Märkätilojen

: asujien asialla

www.halltex.fi

Sisus eristää, pinta koristaa


Suosi vedeneristystöissä VTT:n sertifioimaa asentajaa. Vedeneristysjärjestelmällä tulee olla VTT:n myöntämä sertifikaatti tai CE-merkintään oikeuttava ETA-hyväksyntä.

c Näyttävän turkoosi ja valkoinen on raikas yhdistelmä. Seinälaatta Yonne 20x40 Azul Turquesa on kiiltävälasitteinen seinälaatta, jossa on kevyt raidoitus, 23,90 €/m2, K-Raudat.

c Näyttävät suuret laatat ja maanläheiset kuviot tuovat kylpyhuoneeseen ylellistä hotellitunnelmaa. Kuvan kylpyhuoneen seinälaatat ovat Devore-sarjaa väreissä Gris Clair ja Blu Piombo, 20 x 60 cm, 52,50 €/m2, lattialaatat Alchimia Esagono Elisir 27 x 23 cm, 127,10 €/m2. Dansanin tilausmallin Zaro-allaskaappi, 1 433 € ja Canto-allas, 714 € Axorin Citterio E -hana, 549,32 €. Dansanin Zaro-taulunkehyspeilissä on integroituna led-valaistus, 804 €. Baltecon Coral-suihkuovet, 346 €/kpl ja Hansgrohen Croma Select E 180 2jet Showerpipe -suihku, 907,68 €. Nordhemin Nääspyyhepatteri, 520 €, Laattapiste.

c Hyvin suunnitellussa kylpyhuoneessa kaikelle on oma paikkansa. Peilikaappi Cello Juno 600, 199 € ja saman sarjan allaskaappi Cello Juo 600 LTK 225 €. Viistokulmainen suihkukaappi Cello Aldan on savunharmaata lasia, 995 €, K-Raudat. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen uuden asbestilain (684/2015) ja –asetuksen (798/2015) nojalla kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista taloista purettavista materiaaleista on aina selvitettävä asbestipitoisuus. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin vuonna 1993. Asbestikartoituksen tekijällä on oltava työhön perehtyneisyys ja kartoitus tehdään valtuutetussa laboratoriossa. Kylpyhuoneissa asbestia on käytetty esimerkiksi tasoitteissa ja kiinnityslaasteissa. – Suurimmat asbestimäärät löytyvät varmaankin putkieristeistä, Sari Aarnio huomauttaa. Anne Heikniemi kertoo, että Laattapisteen tekemissä remonteissa kartoituksia tehdään usein, mutta asbestia löytyy aika harvoin. Kartoitukset maksavat näytteiden määrästä riippuen n. 500-1000 euroa. 

24

€ €€ €€ € € € € € € € € € € €

Muista hyödyntää kotitalousvähennys Kotitalousvähennystä voi tänäkin vuonna saada enintään 2 400 euroa/ henkilö. Korvausastetta on kuitenkin nostettu viime vuodesta. Yrityksen kohdalla se nousi 45 prosentista 50 prosenttiin. Jos palkkaat henkilön työsuhteeseen, saat vähentää 20 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Omavastuu on 100 euroa ja puolisoiden maksimivähennys 4 800 euroa.

c Kingspan Sauna-Satu käy paitsi nimensä mukaisesti saunan seinien ja kattojen, myös kosteiden tilojen kattopintojen eristeeksi. Eriste toimii itsessään höyrynsulkuna, 33 mm paksu täyspontattu levy, 0,72 m2 alkaen 8,90 €/ kpl. Märkätilan eristämiseen soveltuvat myös Kingspan Therma TW55-levyt.

h www.vero.fi

€€ €€ €€ €€ €€ €€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €


10

Säätila on mikä on. Mutta voit pitää sen kotisi ulkopuolella. Vaativat sääolosuhteet kuormittavat asuinrakennusten eri osia, esimerkiksi kattoikkunoita. Mitä kovemmissa sääolosuhteissa eletään, sitä varmemmin on valittava laadukkaat ja säänkestävät ikkunat. Lumen ja jään täyttämiin talviin VELUX on suunnitellut asiakkailleen erityisen kattoikkunamalliston. Vuodesta toiseen ikkunat suojaavat sään vaihteluilta ja pitävät olosi mukavana.

VELUX Suomi Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Puhelin: 0207 290 800 velux-fin@velux.com www.velux.fi


Ilmaista sähkÜä

auringosta Yhä useampi tavallinen suomalainen pienentää sähkÜlaskuaan omalta katolta saatavalla energialla. AurinkosähkÜjärjestelmän hankinnasta voi hyÜtyä jokainen sähkÜä ostava talous. LämpÜäkotiin-jälleenmyyjä asentaa valmiit aurinkosähkÜjärjestelmäpaketit, jotka sisältävät paneelien ja invertterin lisäksi kattoasennustelineet ja kaapelit. Kaikki paketit ovat sähkÜverkkoon kytkettäviä. Valikoimista lÜytyvät myÜs tarvittavat ylijännitesuojat ja turvakytkimet.

Pakettiesimerkkejä. Teho kWp      

Paneelit kpl      

Vuosituottoarvio kWh       

Pinta-ala m2      

Hanki helppo aurinkosähkÜpaketti!

2WD \KWH\WWl OlKLPSllQ MlOOHHQP\\MllVL /lPS|lNRWLLQĂ&#x20AC;

Mukavuutta asumiseen ja säästÜä lämmityskustannuksiin. Â&#x2021; 1HOM 1HOMOMl l NR NRNR N OX XRN RNND NDD     MD M  Â&#x2021; 0D 0DOOOOHL HLKL KLQ Q  MD  VD DDW DWDY DYDQ DQD D OLOLVl VlYD DUX UXVW VWH H :L :L)L )LVVRY RYLWLQ jonka avulla laitetta voidaan kauko-ohjata monipuolisella Android- tai iOS-sovelluksella. Â&#x2021; <OOlSLWRWRLPLQWR VlLO\WWll W\KMlQ WLODQ  Â&#x192;&VVD Â&#x2021; .DXNRRKMDLPHVVD RQ RKMDDYD OlPS|WLODDQWXUL josta se voi mitata myĂśs lämpĂśtilan. Â&#x2021; -llKG\WWll KXRQHWLODD YLHOl VLOORLQ  NXQ XONROlPS|WLOD RQ  Â&#x192;& Â&#x2021; /XRWHWWDYDD OlPPLW\VWl P\|V WDOYLSDNNDVHOOD


Teksti ja kuvat Sari Toikkanen

e l l a n e t l e k l u o k a p s a iP h c Räsymatto houkuttelee tuoksuttelemaan kukkivaa valamonruusua.

Pop up -polku räsymatosta tai ikuinen kulkuväylä luonnonkivistä – pihapoluissa on valinnanvaraa. Askelten talloma, luontaisesti syntynyt polku on paikkansa ansainnut. Jos taas polkua lähtee suunnittelemaan, on sille oltava syy. ”Polku asettaa suuria odotuksia siitä, mitä sen päässä on”, hortonomi Tuula Muranen tietää. Pihavelho-nimisessä yrityksessään pihoja suunnitteleva va ja rakentava ammattilainen nauraakin, ettei aina edes pihan n perällä oleva halkoliiteri ole ollut riittävä syy perustaa polkua, a, vaan liiterin lähettyville on haluttu pystyttää myös puinen n patsas. Toki halkoliiterikin voi olla tärkeä, lähes päivittäisen käyn-nin kohde. Polku jouduttaa askeleita myös muun muassa au-totallille, postilaatikolle, mattotelineelle, kompostorille… Mitä arkisempi ja tärkeämpi kohde on, sitä enemmän myös sinne e vievään polkuun on kiinnitettävä huomiota.

vien ostoskassien kanssa helpompi kulkea suorinta tietä kuin mutkitellen. Toisaalta mutkillakin on puolensa. ”Polusta tulee mukavamman näköinen, kun sitä kaartaa. Mutta polun muoto on silloin perusteltava. Sisäkurviin voi esimerkiksi laittaa kiven tai istuttaa kasvin, jolloin tulee illuusio, että polku kiertää sen.” Kulkuväylän on myös leveydeltään sovittava pihapiiriin. ”Kotipihoissa 60–80 sentin leveys on yleisin. 120 sentin polulla pääsee ohittamaan hyvin, mutta se on pienessä pihassa hurjan leveä.”

KAUNIISTI KAARTAEN Usein polusta rakennetaan suora. Onhan esimerkiksi paina-

c Polku kaartelee istutusten lomassa ja virittää kulkijan aistit kasvien kauneudelle.

c Polun kaarrokselle on syynsä: se kiertää komean väriminttu- ja jaloangervopenkin. Polun reunat on huoliteltu luonnonkivillä ja reunakivillä. SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

27


c Kunnolla perustettu ja kestävää siemenseosta sisältävä nurmikko sietää melko hyvin tallaamista eikä nurmialueita aina tarvitse halkoa poluilla. Tässä nurmipolkua on vain hieman vahvistettu laattarivistöin.

Muranen huomauttaa myös, että polun mitoitukseen vaikuttaa sen talvinen kunnossapito. Kovin kapean polun hoito menee lapiopeliksi, kun taas leveämmällä mahtuu työntämään kolaa tai lumilinkoa. Kesäisiä hoitotoimia taas helpottaa, kun polulle rakentaa selkeät reunat. Perinteisesti hiekkakäytävien reunat on kantattu, mutta nykyään suositaan reunakiviä. Myös erilaiset puureunukset ja turveharkot rajaavat käytävää ympäröivästä istutus- tai nurmialueesta.

c Sammaloituneet turveharkot rajaavat käytävää. Niiden takana kasvit viihtyvät korotetuissa istutuspenkeissään.

KIVIPINNAT ROUTIMATTOMAAN MAAHAN Niin polun kunnossapitoon kuin sen ulkonäköönkin vaikuttaa myös siihen valittava materiaali. Suosittuja ovat helppohoitoiset kivipinnat. Betonikivet ja -laatat sopivat erityisesti kaupunkimaiseen ympäristöön, luonnonkivet kaikkialle. Kivipinnat on perustettava huolellisesti, ettei routa pääse liikuttamaan niitä. Tämä on tärkeää etenkin talvella käytössä olevilla väylillä. Savimailla se voi tietää melkoisia kaivutöitä ja maa-ainesten vaihtoja, tosin routaeristelevyillä urakkaa voi jonkin verran helpottaa. Kannattaa myös muistaa, että maata on lapioitava laajemmalta kuin vain käytävän leveydeltä. Routaeristyksen on hyvä ulottua vähintään puoli metriä käytävän molemmin puolin, jolloin lopputuloksesta tulee kestävä.

POLKU PUIDEN LOMAAN Kivipintaa edullisempi vaihtoehto jo perustamistöiltäänkin on niin hiekka-, kivituhka- kuin murskepintakin. ”Riittää kun ottaa parikymmentä senttiä maata pois, laittaa pohjalle suodatinkankaan, etteivät maa-ainekset sekoitu, ja levittää päälle murskeen”, Muranen ohjeistaa. Murske on järkevä vaihtoehto myös kovin puustoiselle tontille. ”Maata voi ottaa pois varovasti pintajuuria väistellen ja sitten vain mursketta päälle.”

28 8

c Tontilta kaivetuista kivistä on rakennettu polulle reunukset.


c Hyppyruudukon muotoon asennetut laatat innostavat pomppimaan hiekkalaatikolle.

c Parvekkeelta katsottuna kaareva polku on viivasuoraa kauniimpi.

c Luonnon liuskekivilaatoista ladottu polku ohjaa kulkua kunttapihalla.

c Pitkospuupolku suojaa kunttavarvikkoa tallaamiselta Mikkelin tämänvuotisilla asuntomessuilla. Päällyslankut on hyvä nikkaroida irti maasta, jolloin ne kestävät pidempään. Vaakatukiin valitaan kosteuden kestävää lehtikuusta tai kestopuuta. c Askellaatta voi olla myös pyöreä.


c Mihin polku johtaa? Kasvien lomassa kaarteleva polku on kiinnostava, sillä se ei näytä kaikkea kerralla.

Hiekka-, kivituhka- ja murskepinnoissa on se huono puoli, että maa-ainekset kulkeutuvat jaloissa hieman sisätiloihin. Ne myös saattavat lähteä valumaan jyrkissä rinteissä. Muranen suositteleekin jyrkkiin rinteisiin mieluummin hieman karkeampaa kuin kovin hienoa maa-ainesta. Toisaalta liian karkeatakaan maaaines ei saa olla. Singeli on hengenvaarallinen, jos se lähtee rinteessä pyörimään jalan alla.

LAATTOJA ASKELKIVIKSI Helppo tapa perustaa polku on tehdä se askelkivistä, kuten liuskekivilaatoista. Sellaiseen valitaan vähintään 30 milliä paksuja laattoja ja ne asetellaan esimerkiksi nurmikolle suunnitellun polun muotoon. Kun laattajono alkaa miellyttää silmää, nostetaan kivet aina yksitellen ylös, kaivetaan maata kiven muotoiselta alueelta, lapioidaan kuopan pohjalle kivituhkaa ja asennetaan laatta. Kaikkein keveimmin perustettuihin polkuihin ei maa-aineksia tarvitse juurikaan vaihtaa. Kuntta-alueen halki voi rakentaa pitkospuut suojaamaan varvikkoa. Kasvimaan huoltokäytäville voi puolestaan levittää puunkuorikatetta, joka samalla estää rikkaruohoja kasvamasta niille. Ja nurmikolle syntyy hauska pop up -polku, kun sille levittää iloisenkirjavan räsymaton toivottamaan vaikka pihan syyskekkerivieraat tervetulleiksi. 

JÄSENKORTTI / MEDLEMSKORT

2017

Omakotiliitto 70 vuotta

^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽƌLJǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮƉ͘ϬϵϲϴϬϯϳϭϬ Kevätmessut


Lämpöä asumiseen ROM\ODPPLW\VÀ

Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiatehokas ja turvallinen Edullisin asentaa, taloudellinen käyttää Lisätietoa ja säästöneuvoja: ZZZROM\ODPPLW\VÀ


Uutta & uutisia Uusi luonnonmukainen selluvilla Termex-Eriste Oy on kehittänyt uuden lämmöneristeen puhallusvillatuoteperheeseensä. Green+ -tuotteeseen on käytetty lajitellun sanomalehtipaperin lisäksi puhdasta luonnon savea palonestoaineena. Gree+-tuotteen palonestoaineena käytetty savi lisätään paperikuituun ilmaturbiinikuiduttimessa, joka kuohkeuttaa kuidun hyvin lämpöä eristävään muotoon. Tutkimuksiemme mukaan saviaines säilyy ongelmitta kuiturakenteessa tuotteen koko elinkaaren ajan. Ja elinkaarensa lopussa Termex Green+ on helposti kierrätettävissä oleva tuote, toimitusjohtaja Keijo Rautiainen vakuuttaa. Teknisesti Termex Green+ vastaa markkinoilla olevia selluvilloja. Lämmönjohtavuus on 0,039 W/mK ja Euroclass –paloluokitus on E. Tuote voidaan asentaa puhaltamalla ylä-, väli- ja alapohja- sekä seinärakenteisiin. Tuotteella on VTT:n myöntämä tuotesertifikaatti (VTT-C-11413-15.  h www.termex.fi

c Tulikiven uusi näyttävä Kareliamalliston Akko-takka,jossa on struktuuripintaista Grafia-vuolukiveä.

Yksilöllinen vuolukivitakka Tulikiveltä Karelia-takkamalliston kahdestatoista takasta voi muokata yhteensä yli 160 ulkonäöltään erilaista versiota.

Syksy on räystäiden, kourujen ja valokatteiden puhdistusaikaa. Lehtiä, sammalta ja kaikenlaista eloperäistä kertyy puhdistettavaksi. Räystäät, rännit ja kourut pitäisi pystyä pitämään puhtaina, sillä vain siten ne toimivat moitteettomasti. Oikeilla välineillä hankala työ hoituu helpommin. Fiskarsin monikäyttöinen räystäsputsari QuikFit sopii yhteen Fiskarsin letkun kanssa. Kasteluketjun letku liitetään putsarin lapio-osaan ja veden annetaan virrata putsarin läpi räystääseen. Puhdasta syntyy helposti. Samalla menetelmällä myös valokate puhdistuu kätevästi. Fiskarsin -räystäskourun puhdistaja, 24,90€.

Tulikiven uusi Karelia-mallisto koostuu 12 takasta, joiden verhoiluihin voi valita erilaisia vuolukivipintoja. Suuret lasiluukut nostavat tulen näyttävästi esiin. Tulipesässä voi grillata ja laittaa ruokaa mukana tulevan jalallisen grilliritilän avulla. Malliston on suunnitellut Tulikiven Design Manager Mika Moilanen. Takan ulkonäköä voi muokata omaan tilaan ja sisustustyyliin sopivaksi. Korkeudeksi voi valita 180 tai 210 senttimetriä, sekä leveämmissä malleissa myös 150 senttimetriä. Pintaverhoiluihin on saatavana kaikissa takoissa sileää Classic-vuolukiveä ja struktuuripintaista Grafia-vuolukiveä. Uritetun Rigatta-vuolukiven voi valita kaikkien Raitaja Koli-takkojen pintaan. Kolmiulotteinen, lohkottu Natural-vuolukivi on vaihtoehtona joidenkin takkojen koristelaattoihin. Korkeutta ja pintamateriaaleja muuntelemalla voi luoda yli 160 erilaista variaatiota. Spiraalikiertoa tarkoittavalla S-kirjaimella merkityt takat ovat kapeampia malleja. Niissä lämpöä varaa luukkua ympäröivä ja sen yläpuolella oleva massa. Leveämmissä malleissa takan kyljissä kulkevat poskikanavat, jotka saavat takan koko painavan massan varaamaan lämpöä. 

h www.fiskars.fi

h www.tulikivi.fi

Apua räystäiden puhdistukseen

32


Uutta & uutisia STIEBEL ELTRONilta uusi energiatehokas ilma-vesilämpöpumppumallisto Saksalaisen STIEBEL ELTRONin uusi invertteriohjattu ilma-vesilämpöpumppujen tuotemallisto WPL 19 / 24 sopii niin uudis- kuin saneerauskohteisiinkin. Malliston ilma-vesilämpöpumput voidaan asentaa sekä sisään että ulos. Tarkan tehonsäädön ansiosta laitteiden lämmityskapasiteetti on sovitettu juuri vallitsevaan lämmöntarpeeseen. STIEBEL ELTRON käyttää omaa patentoitua kylmäainehöyryn väliruiskutustekniikkaa, jolla saavutetaan jopa +65 °C virtauslämpötila vielä -20 °C ulkolämpötilassa. Uuden energiatehokkaan teknologian ansiosta käyttökulut ovat lähes maalämpöjärjestelmän tasolla. Perinteisen STIEBEL ELTRON –koteloinnin ansiosta laite voidaan asentaa myös kauemmas rakennuksen ulkoseinästä. 

h www.stiebel-eltron.fi

Conturan kiertoilmatakoissa uutta tekniikkaa Ruotsalaisen takkavalmistaja Conturan uusissa kiertoilmatakoissa on useita teknisisiä palo-ominaisuuksia parantavia uudistuksia. Automatic Start Function -toiminto säätää automaattisesti palamisilman syöttöä arinan läpi. Siksi luukun voi sulkea heti sytykkeiden sytyttyä. Refueling Boost Function -toiminnolla voi herättää henkiin lähes sammuneen hiilloksen: kahvaa kääntämällä palotilaan virtaa altapäin uutta happea, joka auttaa c Contura 690T Style- sarjan kierto- sytyttämään uudet puut. Kolmas ilmatakka vuolukivi-kuorilla, teho tekninen uudistus on äänettömästi 3–9 kW, 3490 €. liukuva, kapea tuhkaluukku. Uudistuneen kiertoilmatakkasarja Contura 690 Stylen muotoiluun on haettu vaikutteita kakluuneista. Tulipesää on nostettu totuttua ylemmäs, jotta tulen sytyttäminen ja huoltaminen käy helpommin. Loimuavat liekit pääsevät samalla paremmin näkyviin. Contura 690 Style -malleja on yhteensä kuusi. Pintaverhoiluun voi valita harmaan, valkoisen ja mustan teräskuoren lisäksi joko perinteinen vuolukivi tai Artstone-betonipinta. Luukun kuumenematon kahva sulautuu siluettiin. Tulipesän alla on kookas säilytystila takkapuille. Takassa on vakiona sivulle avautuva puutilan ovi, joka kätkee klapit takan sisään. 

h www.contura.eu

34

UUSI laattakattotiili Suomen ilmastoon Ormax Monier Oy:n Orimattilassa valmistettava laattakattotiili Ormax EVO on kehitetty nimenomaan Suomen vaativiin ilmasto-olosuhteisiin. Eläväpintainen, kaunis laattakattotiili on ohut ja ilmeeltään kevyt. Siitä syntyy tasainen kattopinta. Tiili lukkiutuu tiiviisti paikoilleen ja pysyy siinä vakaasti. Kattopinta on hiljainen kaikissa sääolosuhteissa. Ormax EVO sopii hyvin myös korjausrakentamiseen, sillä se korostaa vanhan talon persoonallista ilmettä. ORMAX EVO sopii kaikille katoille, joka kaltevuus on vähintään 1:3 (18,4°). 

h www.ormax.fi

Metallisavupiippujen asennus- ja tulisijan käyttötapa saattavat tutkimuksen mukaan vähentää paloturvallisuutta Metallisavupiipuista aiheutuneiden tulipalojen määrä on kasvanut 2000-luvulla. TTY:n rakennustekniikan laboratorion tutkimuksissa on selvitetty, vastaako tulisijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus suomalaista käyttöä ja olosuhteita. Suomessakin käytettävät tulisijat ja savupiiput testataan eurooppalaisten standardien mukaan. Laboratoriokokeet ovat kuitenkin aina yksinkertaistettuja. Savupiippujen testauksessa oleellista on, että testaustapa kuvaisi mahdollisimman hyvin savupiipun todellista asennustapaa. Tutkimuksessa selvisi, että todellisissa olosuhteissa savupiipun veto voi olla huomattavasti testeissä käytettyä korkeampi, mikä nostaa savukaasujen lämpötilaa. Myös tulisijan käyttötavalla on suuri vaikutus savukaasujen lämpötilaan. – Savupiiput asennetaan meillä c DI Perttu Leppänen toisin kuin standardissa oletetaan. selvittää, vastaako tuliKaton eristepaksuus on 600 mm tai sijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus enemmänkin, kun standardissa se suomalaista käyttöä ja on 200 mm. Savupiiput testataan olosuhteita. Kuva: Ida nurkassa, kun ne oikeasti asennetaan Jouttunpää. keskelle tilaa. Se voi nostaa lämpötilaa läpiviennissä kymmeniä asteita korkeammaksi kuin testeissä. Ongelmia voi aiheuttaa myös läpiviennissä käytetty sinänsä A1-euroluokan mineraalivilla, jossa voi kuitenkin tapahtua kytevää palamista, joka tuottaa lämpöä savupiipun läpivientiin, tutkimuksen tehnyt DI Perttu Leppänen painottaa. TTY:n suorittamien kolmen tutkimuksen päärahoittaja on ollut Palosuojelurahasto. Perttu Leppänen tekee aiheeseen liittyen väitöskirjaa. 


LÄMMITTELETHÄN SINÄKIN ENNEN STARTTIA

Lämmin auto talveksi CaliixCa x-au auto utonl to on nllä äm mmi mity tysj sjjä ärrje j st stel e mä el m llllä äp pä äivväs äsi al alka kaa mu muka kava ka vast va stii st ja tu ja urr vva allllis ises essttii liiiike k ntee nttee e ss ssä. ä. Lissäk ä. äksi ssii auton utton u on hai aita tall ta alllli lliset pääst ääst ää stöt öt vä ähe hene neevä vät. t Jär t. ärje jest s el elmä mää mä ä vo voii mu muok okka okat atta siinu ulllle so sop piva pi aks k i. i. Istu läm Istu ämpi pimä pi mä ään aut utoo oo o on ja ikk kkun unat un at ova vat su s lat la at ja ja huu uurt rtee rt eetttttto ee oomat, kun u val alititse sett si sisä sätititila sä lanl la nlläm ämmi miittttim im meen n. LLiisä säkks ksi liliik ksi ikku ik kumi ku mine mi nen n on tur u vallllista, näet ymp mpä ärillleesi s hyvvin in.. Mo Moot otto tori to rinl ri nläm nl ämmi äm miti mi ititin n vähe vä hent ntää ää hai aita tallllllis ta isia is ia pak akok o aa ok aasu suja ja, po ja poltltltto toai to aine aine neen en kul ulut utus usta us ta ja moo oottttttor orrin kul ulum u is um ista ta.. Ak ta A kku ula l tu t riilllla la varm va armis ista tatt ai ain na autossi käyn kä ynni nist stym ymis isen en,, va vaik ikka ka aja j is isititki kin n usseiin ly lyhy hyititä ä matk matkkoj oja. a Voi oitt myös my ös ohj h ata a lä lämm m ititys ystä täsi si älyypu puhe helilime mellllas asii ja aja jastaa sen toimimaan silloin kuin sinun tarvitsee lähteä.

calix.fi


JÄRJESTÖSIVUT

ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŚĂƵŬŬĂĂǀĂƚƚƵůĞǀŝŶĂǀƵŽƐŝŶĂLJŚć ƐƵƵƌĞŵŵĂŶŽƐƵƵĚĞŶƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĞŶƚƵůŽŝƐƚĂ͕ ŬĞƌƚŽŽWĞůůĞƌǀŽŶƚĂůŽƵƐƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞŶƐĞůǀŝƚLJƐ͘ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŬĂƐǀĂǀĂƚϮϬϭϳͲϮϬϭϵŶŽŝŶϮ͕ϱ ƉƌŽƐĞŶƫ ĂǀƵŽĚĞƐƐĂ͕ũŽƐŬŝŶƟůĂŶŶĞǀĂŝŚƚĞůĞĞ ŬŽƟƚĂůŽƵĚĞŶ͕ĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŶũĂĂƐƵŝŶƉĂŝŬĂŶ ŵƵŬĂĂŶ͘ Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla ŬĞƐŬŝŵććƌŝŶϮ͕ϵƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂĂƐƵǀŝůůĂϮ͕ϭ ƉƌŽƐĞŶƫ ĂǀƵŽĚĞƐƐĂũĂŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂǀƵŽŬƌĂůůĂĂƐƵǀŝůůĂ Ϯ͕ϱ͘ ƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂĂƐƵǀĂůůĂůĂƉƐŝƉĞƌŚĞĞůůć ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŬĂƐǀĂǀĂƚǀƵŽŶŶĂϮϬϭϳϭ͕ϳƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on Ϯ͕ϲƉƌŽƐĞŶƫ Ă͘ŬŽŶŽŵŝƐƟŶƫ <ĞŬćůćŝƐĞŶ mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriyƚLJŶĞĞƚĂůƵĞĞůůŝƐĞƐƟ͘ƐƵŵŝŶĞŶŽŶƐĞůǀćƐƟŬĂůůĞŝŶƚĂũĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶŬĂƐǀƵŶŽƉĞŝŶƚĂƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂ͘

<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂůŝŝƩŽũĂKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽŽǀĂƚŚƵŽůŝƐƐĂĂŶ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶŬĂƐǀƵƐƚĂ͕ũŽŶŬĂǀĂƵŚƟLJůŝƩćć ĂŶƐŝŽƚƵůŽũĞŶŬĂƐǀƵǀĂƵŚĚŝŶ͘ƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶ ĞŶŶĂŬŽŝĚĂĂŶůćŚŝǀƵŽƐŝŶĂŬĂƐǀĂǀĂŶƚƵŶƚƵǀĂƐƟ͘ sĂůŵŝƐƚĞůƵƐƐĂŽŶŵŽŶŝĂƵƵĚŝƐƚƵŬƐŝĂ͕ũŽŝůůĂŽŶ ŝƐŽƚǀĂŝŬƵƚƵŬƐĞƚƐĞŬćŽŵŝƐƚƵƐͲĞƩćǀƵŽŬƌĂͲĂƐƵͲ ũŝĞŶŵĞŶŽŝŚŝŶ͘ŶƐŝŽƚƵůŽƚƐĞŶƐŝũĂĂŶŬĂƐǀĂǀĂƚ ůćŚŝĂŝŬŽŝŶĂŬŝůƉĂŝůƵŬLJŬLJƚĂǀŽŝƩĞŝĚĞŶƚĂŬŝĂǀĂŝŶ ŚLJǀŝŶŵĂůƟůůŝƐĞƐƟ͘ ƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚƵŚŬĂĂǀĂƚũŽƚLJƂůůŝƐLJLJƩćũĂ ŬŝůƉĂŝůƵŬLJŬLJć Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi ĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝƚLJƂƉĂŝŬĂŶƉĞƌćƐƐćŵƵƵƩĂŵŝƐĞůůĞ͘^ĂŵĂůůĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚĂŝŚĞƵƩĂǀĂƚƉĂŝŶĞƩĂƉĂůŬŬŽŝŚŝŶũĂ

36 36

Omakotiliitto 70 vuotta

ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŬĂƐǀĂǀĂƚƚƵůŽũĂŶŽƉĞĂŵŵŝŶ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂŶŽƐƚĂǀĂƚƚĞŬŝũćƚǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚ͘<ĞƌƌŽƐͲ taloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin ŬŽƌũĂƵƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ͕ŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂĂƐƵǀŝůůĂƐLJLJŶć ŽǀĂƚƐćŚŬƂŶũĂƂůũLJŶŶŽƵƐĞǀĂƚŚŝŶŶĂƚ͘<ƵŶƚĂŬŽŚƚĂŝƐĞƐƟ LJŬƐŝŵĞƌŬŝƩćǀćǀĂŝŬƵƩĂǀĂƚĞŬŝũćŽŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽ͕ ũŽŶŬĂŵƵƵƚŽŬƐŝůůĞƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐćŽŶůĂƐŬĞƩƵĞƌŝůĂŝƐŝĂ ƐŬĞŶĂĂƌŝŽŝƚĂ͘ Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚŬĂƐǀĂǀĂƚŬćLJƚĞƩćǀŝƐƐćŽůĞǀŝĂƚƵůŽũĂ ŶŽƉĞĂŵŵŝŶ͘ŶƐŝŽŬĞŚŝƚLJŬƐĞŶĂƌǀŝŽŝĚĂĂŶƉLJƐLJǀćŶŬŽŬŽ ĞŶŶƵƐƚĞũĂŬƐŽůůĂŵĂůƟůůŝƐĞŶĂ͘<ĞƐŬŝŵććƌŝŶǀƵŽŶŶĂϮϬϭϳ ƐƵŽŵĂůĂŝƐĞŶƚƵůŽŝƐƚĂŵĞŶĞĞĂƐƵŵŝƐĞĞŶϮϳƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ ŵƵƩĂŬĂƵƉƵŶŬŝͲũĂĂƐƵŶƚŽƚLJLJƉƉŝŬŽŚƚĂŝƐĞƚǀĂŝŚƚĞůƵƚ ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloiselůĂĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶƵƉƉŽĂĂƚƵůŽŝƐƚĂũŽϯϳƉƌŽƐĞŶƫ Ă͘ ͟^ĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐćŬƵůƵŝŚŝŶŽŶŽƚĞƩƵŵƵŬĂĂŶŵLJƂƐůĂŝŶĂŶ lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka

ŬŝůƉĂŝůƵŬLJǀLJŶƐćŝůLJƩćŵŝƐĞůůĞ͘ ͟<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽũĞŶũĂŬƵŶŶĂůůŝƐƚĞŶƚĂƌŝĸ ĞŶŬŽƌŽƚƵŬƐĞƚ ŚĞŝŬĞŶƚćǀćƚŬƵůƵƩĂũŝĞŶŽƐƚŽǀŽŝŵĂĂũĂŽǀĂƚŶćŝŶƉŽŝƐ muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekoŶŽŵŝƐƟ:ƵŬŬĂ<ĞƌŽ͘ WŝĞŶƚĂůŽĂƐƵŬŬĂŝƚĂĞĚƵƐƚĂǀĂŶKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶƚŽŝŵŝŶŶĂŶͲ johtaja <ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶŬŽƌŽƐƚĂĂ͕ĞƩćŽŶƚćƌŬĞćŵƉćć Ŭƌŝŝƫ ƐĞƐƟƚĂƌŬĂƐƚĞůůĂũĂůĞŝŬĂƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂũĂLJŚƚĞŝƐͲ ŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂŵĞŶŽũĂŬƵŝŶũĂƚŬƵǀĂƐƟƉĂŝŬĂƚĂŬƵŶƚĂͲũĂ ǀĂůƟŽŶƚĂůŽƵƩĂŬĂƐǀĂƩĂŵĂůůĂĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂ͘͟<ĂƐǀĂǀĂƚ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚǀĂŝŶůŝƐććǀćƚƚĂƌǀĞƩĂĂƐƵŵŝƐƚƵŝůůĞ͕ũŽŝƚĂ ũŽŶLJƚŵĂŬƐĞƚĂĂŶǀƵŽƐŝƩĂŝŶůćŚĞƐϮŵŝůũĂƌĚŝĂĞƵƌŽĂ͕͟ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶŚƵŽŵĂƵƩĂĂ͘

<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶŬŝƉƵƌĂũĂƚƵůŽƐƐĂǀĂƐƚĂĂŶ <ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶƚƵŽƩŽŽŶŬĂƐǀĂŶƵƚƌƵŶƐĂĂƚϲϬƉƌŽƐĞŶƚͲ

Omakotiliitt

ŬŽƟƚĂůŽƵĚĞŶŽŶĂƐƵŵŝƐĞƐƚĂĂŶŵĂŬƐĞƩĂǀĂ͕ǀĂŝŬŬĂ lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen ŚƵŽŵĂƵƩĂĂ͘

<ŽƌŬŽũĞŶŶŽƵƐƵŝƐŬŝƐŝĞƚĞŶŬŝŶƉŬͲƐĞƵĚƵŶǀĞůĂůͲ lisiin Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys ũŽŚƚƵƵƉććŽƐŝŶŵĂƚĂůĂƐƚĂŬŽƌŬŽƚĂƐŽƐƚĂũĂŽŵĂŬŽƟƚĂůŽͲ ũĞŶŵĂůƟůůŝƐĞƐƚĂŚŝŶƚĂŬĞŚŝƚLJŬƐĞƐƚćŬŽŬŽŵĂĂŶƚĂƐŽůůĂ͘ Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia ƉŝƚŬććŶŬŽŚƚƵƵůůŝƐŝŶĂ͕ŵƵƩĂƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐćŽŶůĂĂĚŝƩƵ ŵLJƂƐƐŬĞŶĂĂƌŝŽŝƚĂƟůĂŶƚĞĞƐƐĂ͕ũŽƐƐĂŬŽƌŬŽƚĂƐŽůćŚƚĞĞ ŶŽƵƐƵƵŶ͘ Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkauƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵŶĂƐƵŶƚŽǀĞůĂůůŝƐŝůůĂ͕ũŽŝůůĂǀĞůŬĂĂŽŶƐĞůǀćƐƟ ĞŶĞŵŵćŶ͘<ĞƐŬŝŵććƌćŝŶĞŶĂƐƵŶƚŽǀĞůŬĂƉŬͲƐĞƵĚƵůůĂ on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 ϬϬϬĞƵƌŽĂ͘<ŽƌŬŽŬƵůƵũĞŶŵƵƵƚŽƐǀĂŝŚƚĞůĞĞƉĂůũŽŶ

ƟĂϮϬϭϬͲůƵǀƵůůĂ͘ELJŬLJŝƐĞŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶŽŚũĞůŵĂƐƐĂŬŝŝŶͲ ƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂƉŝƟŬŽƌŽƩĂĂϭϬϬŵŝůũŽŽŶĂĂĞƵƌŽĂ͕ŵƵƩĂ nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan ĞƵƌŽŶƚĂƐŽůůĞ͘>ŝƐćŬƐŝǀĂůƟŽŶŚĂůůŝŶŶŽŶƐŝƐćŝŶĞŶŬĞŚŝƚͲ yshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta ϮϬϮϬĂůŬĂĞŶ͘DƵƵƚŽŬƐĞƚŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂƐƚćƚŽŝƐĞĞŶǀŽŝǀĂƚ ŽůůĂŚLJǀŝŶŬŝŶƐƵƵƌŝĂ͘DLJƂƐƐŽƚĞͲũĂŵĂĂŬƵŶƚĂƵƵĚŝƐƚƵƐ ĂŝŚĞƵƩĂĂŬĂƐǀƵƉĂŝŶĞƩĂŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŽŶŵŽŶŝƐƐĂ ŬƵŶŶŝƐƐĂ͘ ͟KŶƐĞůǀćć͕ĞƩĞŝŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶŵĂŬƐĂũŝĞŶŬĂŶƚŽŬLJŬLJ ŽůĞůŽƉƵƚŽŶ͘<ĂŝŬŬŝĂƚĂůŽƵƐƉŽůŝƟŝŬĂŶƵƵĚŝƐƚƵŬƐŝĂĞŝ ŵŝůůććŶǀŽŝĚĂƌĂŚŽŝƩĂĂŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂŬŝƌŝƐƚćŵćůůć͕͟ ƉĂŝŶŽƩĂĂ:ƵŬŬĂ<ĞƌŽ͘ KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽŽŶŚƵŽůŝƐƐĂĂŶŬŽƟƚĂůŽƵŬƐŝĞŶŵĂŚĚŽůůŝͲ ƐƵƵŬƐŝƐƚĂǀĂŝŬƵƩĂĂŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞĞŶƐĂ͘<ŽƟƚĂͲ ůŽƵĚĞƚĞŝǀćƚŽůĞǀŽŝŶĞĞƚĞŶŶĂŬŽŝĚĂ͕ĞƩćǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ƉĂŝŶŽƉŝƐƚĞƩćƐŝŝƌƌĞƚććŶĂŶƐŝŽƚƵůŽǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƚĂŬŝŝŶƚĞŝƐͲ


to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

377VXWUHGQLQJ|YHUÀQOlQGDUQDVERHQ deutgifter: >ƵĞůŝƐććƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ͲƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞƐƚĂ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Įͬ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚϮϬϭϳ

EN ALLT STÖRRE ANDEL AV FINLÄNDARNAS INKOMSTER GÅR TILL BOENDEUTGIFTER – STOR SKILLNAD MELLAN STÄDERNA ŶůŝŐƚĞŶƵƚƌĞĚŶŝŶŐƵƞƂƌĚĂǀWĞůůĞƌǀŽĞŬŽŶŽͲ ŵŝƐŬĂĨŽƌƐŬŶŝŶŐŬŽŵŵĞƌĞŶĂůůƚƐƚƂƌƌĞĂŶĚĞůĂǀ ĮŶůćŶĚĂƌŶĂƐŝŶŬŽŵƐƚĞƌĂƩŐĊƟůůďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌƵŶĚĞƌĚĞŬŽŵŵĂŶĚĞĊƌĞŶ͘ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌͲ ŶĂƂŬĂƌϮϬϭϳʹϮϬϭϵŵĞĚĐŝƌŬĂϮ͕ϱƉƌŽĐĞŶƚƉĞƌ Ċƌ͕ćǀĞŶŽŵƐŝƚƵĂƟŽŶĞŶǀĂƌŝĞƌĂƌĞŶůŝŐƚŚƵƐŚĊůů͕ ďŽĞŶĚĞĨŽƌŵŽĐŚŚĞŵŽƌƚ͘

myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennysƚĂƉĂŽŶǀĂůŝƩƵ͘ dćŵćŶǀƵŽĚĞŶƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐćŽŶƉŽŚĚŝƩƵŵLJƂƐ valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia ǀĂŝŬƵƚƵŬƐŝĂĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶ͘ ”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainoƟůĂŶŵƵƵƚŽƐƚĂƐŽƚĞͲƵƵĚŝƐƚƵŬƐĞŶũćůŬĞĞŶ͘hƵĚŝƐƚƵƐ ǀŽŝĂŝŚĞƵƩĂĂŶŽƵƐƵƉĂŝŶĞŝƚĂĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶŬĂƵƩĂ͕ŵƵƩĂŵĂŚĚŽůůŝƐĞƚŵƵƵƚŽŬƐĞƚ ǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚŬĂƵƉƵŶŐĞŝƩĂŝŶ͕͟<ĞŬćůćŝŶĞŶŬĞƌƚŽŽ͘ <ĞŬćůćŝŶĞŶŵƵŝƐƚƵƩĂĂ͕ĞƩćƐŽƚĞͲƵƵĚŝƐƚƵŬƐĞŶ ǀĂůŵŝƐƚĞůƵŽŶLJŚćŬĞƐŬĞŶ͕ũŽƚĞŶŽůĞƚƵŬƐĞƚƐĂĂƩĂǀĂƚ ǀŝĞůćŵƵƵƩƵĂ͘^ĞůǀŝƚLJŬƐĞŶƐŬĞŶĂĂƌŝŽƉĞƌƵƐƚƵƵƚćͲ ŵćŶŚĞƚŬŝƐŝŝŶƟĞƚŽŝŚŝŶũĂŶŝŝĚĞŶƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂƚĞŚƚLJŝŚŝŶ ůĂƐŬĞůŵŝŝŶƐŽƚĞƐƚĂ͘ ^ĞůǀŝƚLJƐŽŶŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂĂŶůƵĞƩĂǀŝƐƐĂǁǁǁ͘ ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į͕ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩŽ͘ĮũĂǁǁǁ͘ƉƩ͘Į

ƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞĞŶũĂŬƵůƵƚƵŬƐĞŶǀĞƌŽƩĂŵŝƐĞĞŶ͘WĞƌƵƐͲ ƚƵƐůĂŝƐƐĂƚŽĚĞƚĂĂŶ͕ĞƩćũƵůŬŝƐĞŶǀĂůůĂŶƚĞŚƚćǀćŶćŽŶ ĞĚŝƐƚććũŽŬĂŝƐĞŶŽŝŬĞƵƩĂĂƐƵŶƚŽŽŶũĂƚƵŬĞĂĂƐƵŵŝƐĞŶ ŽŵĂƚŽŝŵŝƐƚĂũćƌũĞƐƚćŵŝƐƚć͘KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽŬĂƚƐŽŽ͕ ĞƩćŶLJŬLJŝŶĞŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵƐƚƌĞŶĚŝũŽƉĂƉĂŬŽƩĂĂ ŬĂŶƐĂůĂŝƐŝĂůƵŽƉƵŵĂĂŶŽŵĂƐƚĂŬŽĚŝƐƚĂĂŶ͘ ”Tarvitaan laajempi verotuksen uudistus ja pitkäaikainen suunnitelma siitä, miten veroja tulevaisuuĚĞƐƐĂŬĞƌćƚććŶ͕͟ĞƐŝƩćć<ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ ͟KŵĂŬŽƟŽŶƉŝƚŬćŝŬćŝŶĞŶũĂŬĂůůŝƐŝŶǀĞƐƚŽŝŶƟ͘ <ŽƟƚĂůŽƵŬƐŝĞŶŬćLJƚĞƩćǀŝƐƐćŽůĞǀĂƚƚƵůŽƚŽŶŚƵŽŵŝͲ oitava myös kiinteistöverotuksessa, ja ylipäätään ŬĂŶƐĂůĂŝƐƚĞŶŽŶƉLJƐƚLJƩćǀćǀĂƌĂƵƚƵŵĂĂŶǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ŬĞŚŝƩLJŵŝƐĞĞŶŽŵĂĂĂƐƵŵŝƐƚĂĂŶƐƵƵŶŶŝƚĞůůĞƐƐĂĂŶ͕͟ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶƚŽƚĞĂĂ͘

ŶůŝŐƚƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌϮϬϭϳŬŽŵŵĞƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂĨƂƌĚĞŵƐŽŵďŽƌŝćŐĂƌďŽƐƚćĚĞƌŝ ŚƂŐŚƵƐĂƩƂŬĂŵĞĚŝŐĞŶŽŵƐŶŝƩϮ͕ϵƉƌŽĐĞŶƚ͕ĨƂƌĚĞŵ ƐŽŵďŽƌŝĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐŵĞĚϮ͕ϭƉƌŽĐĞŶƚƉĞƌĊƌŽĐŚ ĨƂƌĚĞŵƐŽŵďŽƌŝŚLJƌĞƐůćŐĞŶŚĞƚŝŚƂŐŚƵƐŵĞĚϮ͕ϱ ƉƌŽĐĞŶƚ͘ &ƂƌƟůůĞdžĞŵƉĞůĞŶďĂƌŶĨĂŵŝůũƐŽŵďŽƌŝĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐ ƂŬĂƌďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂĊƌϮϬϭϳŵĞĚϭ͕ϳƉƌŽĐĞŶƚ͕ ĨƂƌĞŶĨĂŵŝůũƐŽŵďŽƌŝŚLJƌĞƐůćŐĞŶŚĞƚŝŚƂŐŚƵƐƂŬĂƌ ƵƚŐŝŌĞƌŶĂŵĞĚϮ͕ϲƉƌŽĐĞŶƚ͘ŶůŝŐƚĞŬŽŶŽŵŶƫ  <ĞŬćůćŝŶĞŶŚĂƌďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂŽĐŚŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂƐ ĂŶĚĞůĂǀŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂƐŬŝůũƚƐĊƚĞŶůŝŐƚƌĞŐŝŽŶ͘ŽĞŶĚĞƚ ćƌŬůĂƌƚĚLJƌĂƐƚŽĐŚďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂƂŬĂƌƐŶĂďďĂƐƚŝ ŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ͘

ďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚćƌďĞƚLJĚůŝŐƚƐƚƂƌƌĞ͘ŶŐĞŶŽŵƐŶŝƩůŝŐďŽƐͲ tadsskuld i huvudstadsregionen är över 130 000 euro ƉĞƌďŽƐƚĂĚƐŚƵƐŚĊůůŵĞĚďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚĞƌŽĐŚƉĊĂŶĚƌĂ ŽƌƚĞƌŝůĂŶĚĞƚćƌĚĞŶŶĊŐŽƚƵŶĚĞƌϭϬϬϬϬϬĞƵƌŽ͘ŶćŶͲ ĚƌŝŶŐĂǀƌćŶƚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂǀĂƌŝĞƌĂƌćǀĞŶŝƐƚŽƌŽŵĨĂƩŶŝŶŐ ĞŶůŝŐƚǀŝůŬĞŶƚLJƉĂǀĂŵŽƌƚĞƌŝŶŐŵĂŶŚĂƌǀĂůƚ͘ /ĊƌĞƚƐƵƚƌĞĚŶŝŶŐŚĂƌŵĂŶćǀĞŶďĞĂŬƚĂƚĚĞŶƵŶĚĞƌ ďĞƌĞĚŶŝŶŐǀĂƌĂŶĚĞƐŽĐŝĂůͲŽĐŚŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶƐ ĞǀĞŶƚƵĞůůĂŝŶǀĞƌŬĂŶƉĊďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂ͘ ”Vi har granskat balansläget inom den kommunala ekoŶŽŵŝŶĞŌĞƌƐŽĐŝĂůͲŽĐŚŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶ͘ZĞĨŽƌͲŵĞŶ ŬĂŶŽƌƐĂŬĂĞƩŚƂũŶŝŶŐƐƚƌLJĐŬƉĊďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂǀŝĂ ĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶ͕ŵĞŶĞǀĞŶƚƵĞůůĂćŶĚƌŝŶŐĂƌǀĂƌŝĞƌĂƌ ĨƌĊŶƐƚĂĚƟůůƐƚĂĚ͕͟ďĞƌćƩĂƌ<ĞŬćůćŝŶĞŶ͘ <ĞŬćůćŝŶĞŶƉĊŵŝŶŶĞƌĂƩďĞƌĞĚŶŝŶŐĞŶĂǀƐŽĐŝĂůͲŽĐŚŚćůͲ ƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶĨŽƌƞĂƌĂŶĚĞƉĊŐĊƌŽĐŚĂƩĂŶƚĂͲŐĂŶĚĞͲ ŶĂćŶŶƵŬĂŶćŶĚƌĂƐ͘^ĐĞŶĂƌŝŽƚŝƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶŐƌƵŶĚĂƌƐŝŐ ƉĊŶƵǀĂƌĂŶĚĞƵƉƉŐŝŌĞƌŽĐŚƉĊŬĂůŬLJůĞƌŐćůůĂŶĚĞƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶƐŽŵŚĂƌƵƞƂƌƚƐƵƟĨƌĊŶĚĞƐƐĂ͘ hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶĮŶŶĞƌĚƵŝƐŝŶŚĞůŚĞƚŚćƌ͗ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƚͲ ƚŽ͘Į͕ǁǁǁ͘ƉƩ͘ĮŽĐŚǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩŽ͘Į

ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂƂŬĂƌƐŶĂďďĂƌĞćŶŝŶŬŽŵƐͲ ƚĞƌŶĂ ĞĨĂŬƚŽƌĞƌƐŽŵƂŬĂƌďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂǀĂƌŝĞƌĂƌ͘ŽĞŶͲ ĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂĨƂƌĚĞŵƐŽŵďŽƌŝŚƂŐŚƵƐƂŬĂƌƉĊŐƌƵŶĚ ĂǀƵŶĚĞƌŚĊůůƐŬŽƐƚŶĂĚĞƌŽĐŚƐćƌƐŬŝůƚƌĞƉĂƌĂƟŽŶƐŬŽƐƚŶĂͲ ĚĞƌ͕ĨƂƌĚĞŵƐŽŵďŽƌŝĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐćƌŽƌƐĂŬĞŶĚĞĂůůƚ ŚƂŐƌĞƉƌŝƐĞƌŶĂƉĊĞůŽĐŚŽůũĂ͘&ĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶƵƚŐƂƌ ĞŶďĞƚLJĚĂŶĚĞŬŽŵŵƵŶƐƉĞĐŝĮŬĨĂŬƚŽƌŽĐŚǀĂĚŐćůůĞƌ ĚĞŶŚĂƌŵĂŶŝƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶƵƚĂƌďĞƚĂƚŽůŝŬĂƐĐĞŶĂƌŝĞƌ͘ ĞƚĮŶŶƐĚŽĐŬĞŶƵƚǀĞĐŬůŝŶŐƐƌŝŬƚŶŝŶŐƐŽŵćƌŐĞŵĞŶͲ ƐĂŵĨƂƌĂůůĂ͗ďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂƂŬĂƌƐŶĂďďĂƌĞćŶ ĚĞŶƟůůŐćŶŐůŝŐĂŝŶŬŽŵƐƚĞŶ͘>ƂŶĞƵƚǀĞĐŬůŝŶŐĞŶďĞĚƂŵƐ ĨƂƌďůŝĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵƵŶĚĞƌŚĞůĂƉƌŽŐŶŽƐƉĞƌŝŽĚĞŶ͘ ƌ ϮϬϭϳŐĊƌŝŐĞŶŽŵƐŶŝƩϮϳƉƌŽĐĞŶƚĂǀŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂƟůů ďŽĞŶĚĞ͕ŵĞŶǀĂƌŝĂƟŽŶĞƌŶĂŵĞůůĂŶŽůŝŬĂƐƚćĚĞƌŽĐŚ ŽůŝŬĂďŽƐƚĂĚƐƚLJƉĞƌćƌƐƚŽƌĂ͗&ƂƌĞŶŵĞĚĞůŝŶŬŽŵƐƩĂͲ ŐĂƌĞƐŽŵďŽƌŝĞŶĞŶƌƵŵŵĂƌĞŝ,ĞůƐŝŶŐĨŽƌƐƵƚŐƂƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂƌĞĚĂŶϯϳƉƌŽĐĞŶƚĂǀŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂ͘

ZćŶƚĞŚƂũŶŝŶŐĞŶƉĊǀĞƌŬĂĚĞƐćƌƐŬŝůƚƐŬƵůĚƐĂƩĂŝ ŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ ĞŶůĊŶŐƐĂŵŵĂƌĞƂŬŶŝŶŐĞŶǀĂĚŐćůůĞƌƵƚŐŝŌĞƌŶĂ ĨƂƌĚĞŵƐŽŵďŽƌŝćŐĂƌďŽƐƚćĚĞƌďĞƌŽƌŚƵǀƵĚƐĂŬůŝͲ ŐĞŶƉĊĚĞŶůĊŐĂƌćŶƚĞŶŝǀĊŶŽĐŚĚĞŶĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵŵĂ ƉƌŝƐƵƚǀĞĐŬůŝŶŐĞŶĨƂƌĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐƉĊƌŝŬƐŽŵĨĂƩĂŶĚĞ ŶŝǀĊ͘ĞŶůĊŐĂƌćŶƚĞŶŝǀĊŶŚĂƌƵŶĚĞƌĞŶůĊŶŐƟĚŚĊůůŝƚ ƵƚŐŝŌĞƌŶĂĨƂƌůĊŶĞƐŬƂƚƐĞůƉĊĞŶƐŬćůŝŐŶŝǀĊ͕ŵĞŶŝ ƵƚƌĞĚͲŶŝŶŐĞŶŚĂƌŵĂŶćǀĞŶƵƚĂƌďĞƚĂƚƐĐĞŶĂƌŝĞƌĨƂƌĞŶ ƐŝƚƵĂƟŽŶĚćƌƌćŶƚĞŶŝǀĊŶŚƂũƐ͘ KŵƌćŶƚĞŶŝǀĊŶŚƂũƐćƌƌŝƐŬĞƌŶĂƐƚƂƌƌĞĨƂƌĚĞŵƐŽŵŚĂƌ ďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚĞƌŝŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ͕ĞŌĞƌƐŽŵĚĞƌĂƐ

DEN BELASTNING BOENDEUTGIFTERNAS ÖKNING TILLFÖR ÄR REDAN NU OSKÄLIG &ĂƐƟŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚŽĐŚŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚćƌ ŽƌŽĂĚĞƂǀĞƌƂŬŶŝŶŐĞŶĂǀďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌ͕ǀĂƌƐ ƂŬŶŝŶŐƌĞĚĂŶƂǀĞƌƐŬƌŝĚĞƌƂŬŶŝŶŐĞŶĂǀĨƂƌǀćƌǀͲ ŶŝŶŐƐŬŽƐƚŶĂĚ͘DĂŶĨƂƌƵƚƐƉĊƌĂƩďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌŶĂŝŶŽŵĚĞŶćƌŵƐƚĂĊƌĞŶŬŽŵŵĞƌĂƩƂŬĂŝ ďĞƚLJĚĂŶĚĞŐƌĂĚ͘ƩŇĞƌƚĂůĨƂƌćŶĚƌŝŶŐĂƌ͕ƐŽŵ ŬŽŵŵĞƌĂƩŚĂďĞƚLJĚĞůƐĞƉĊƵƚŐŝŌĞƌŶĂĨƂƌďĊĚĞ ćŐĂŶĚĞͲŽĐŚŚLJƌĞƐďŽĞŶĚĞ͕ćƌƵŶĚĞƌďĞƌĞĚŶŝŶŐ͘ &ƂƌǀćƌǀƐŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂƐƟŐĞƌĚŽĐŬĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵƚ͕ ƐŽŵĞŶĨƂůũĂǀŵĊůĞƚĂƩƂŬĂŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌĞŶ͘ ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂƵƚŐƂƌƌĞĚĂŶĞƩŚŽƚŵŽƚƐLJƐͲ ƐĞůƐćƩŶŝŶŐĞŶŽĐŚŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌĞŶ ŶůŝŐƚ&ĂƐƟŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚƐŽŵƌĞƉƌĞƐĞŶƚĞƌĂƌďŽƐƚĂĚƐćͲ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

ȝ 37 37


JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitto 70 vuotta

Omakotiliitt

ŐĂƌĞćƌĚĞƚǀŝŬƟŐƚĂƩĚćŵƉĂĞŶƂŬŶŝŶŐĂǀďŽĞŶĚĞƵƚͲ ŐŝŌĞƌŶĂĞŌĞƌƐŽŵŚƂŐĂďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŬĂŶƵƚŐƂƌĂĞƩ ŚŝŶĚĞƌƟůůĞdžĞŵƉĞůĨƂƌĚĞŵƐŽŵŇLJƩĂƌĞŌĞƌĂƌďĞƚĞƚ͘ ^ĂŵƟĚŝŐƚƐŬĂƉĂƌďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌŶĂƉƌĞƐƐƉĊůƂŶĞƌŶĂ ŽĐŚĞŶĨŽƌƚƐĂƩŐŽĚŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌ͘ ͟,ƂŐƌĞĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞƌŽĐŚŬŽŵŵƵŶĂůĂƚĂƌŝīĞƌŵŝŶƐͲ ŬĂƌŬŽŶƐƵŵĞŶƚĞƌŶĂƐŬƂƉŬƌĂŌŽĐŚƟůůĨƂůũĚĂǀĚĞƩĂ ŵŝŶƐŬĂƌĚĞŶƂǀƌŝŐĂŬŽŶƐƵŵƟŽŶĞŶ͕͟ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƌ:ƵŬŬĂ <ĞƌŽ͕ĐŚĞĨƐĞŬŽŶŽŵǀŝĚ&ĂƐƟŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ͘ Verksamhetsledaren <ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ vid EgnaŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ͕ƐŽŵƌĞƉƌĞƐĞŶƚĞƌĂƌƐŵĊŚƵƐŝŶǀĊŶĂƌĞ͕ ďĞƚŽŶĂƌĂƩĚĞƚćƌǀŝŬƟŐĂƌĞĂƩŬƌŝƟƐŬƚũƵƐƚĞƌĂŽĐŚŐƂƌĂ ŶĞĚƐŬćƌŶŝŶŐĂƌŝŬŽŵŵƵŶĂůĂŽĐŚƐĂŵŚćůůĞůŝŐĂƵƚŐŝŌĞƌ ćŶĂƩŬŽŶƟŶƵĞƌůŝŐƚĨƂƌƐƂŬĂĨƂƌďćƩƌĂĚĞŶŬŽŵŵƵŶĂůĂ ŽĐŚŽīĞŶƚůŝŐĂĞŬŽŶŽŵŝŶŐĞŶŽŵĂƩƂŬĂďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌŶĂ͘ ͟,ƂŐƌĞďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌƂŬĂƌĞŶĚĂƐƚďĞŚŽǀĞƚĂǀďŽƐͲ ƚĂĚƐƐƚƂĚ͕ƐŽŵƌĞĚĂŶŶƵƵƉƉŐĊƌƟůůŶćƐƚĂŶϮŵŝůũŽŶĞƌ ĞƵƌŽƉĞƌĊƌ͕͟ƉĊƉĞŬĂƌ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘

^ŵćƌƚŐƌćŶƐĞŶĨƂƌĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶćƌŶćƌĂ /ŶƚćŬƚĞƌŶĂĂǀĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩŚĂƌƂŬĂƚŵĞĚĚƌLJŐƚϲϬ ƉƌŽĐĞŶƚƉĊϮϬϭϬͲƚĂůĞƚ͘/ĚĞƚŶƵǀĂƌĂŶĚĞƌĞŐĞƌŝŶŐƐƉƌŽͲ ŐƌĂŵŵĞƚƐŬƵůůĞĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶƂŬĂƐŵĞĚϭϬϬŵŝůͲ ũŽŶĞƌĞƵƌŽ͕ŵĞŶĞŶůŝŐƚĂŬƚƵĞůůĂƵƉƉŐŝŌĞƌŬŽŵŵĞƌĨƂƌͲ ŚƂũŶŝŶŐĞŶĂƩůĂŶĚĂƉĊϭϳϱŵŝůũŽŶĞƌĞƵƌŽ͘ĞƐƐƵƚŽŵ ŬŽŵŵĞƌƐƚĂƚƐĨƂƌǀĂůƚŶŝŶŐĞŶƐŝŶƚĞƌŶĂƵƚǀĞĐŬůŝŶŐƐƉƌŽũĞŬƚ ĂƩŵĞĚĨƂƌĂĞŶŽŵǀćůǀŶŝŶŐǀĂĚŐćůůĞƌĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶ ĨƌĊŶŽĐŚŵĞĚĊƌϮϬϮϬ͘ ŶĚƌŝŶŐĂƌŶĂĨƌĊŶĞŶĨĂƐƟŐŚĞƚ ƟůůĞŶĂŶŶĂŶŬĂŶǀĂƌĂŵLJĐŬĞƚƐƚŽƌĂ͘ ǀĞŶƐŽĐŝĂůͲŽĐŚ ŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶƐĂŵƚůĂŶĚƐŬĂƉƐƌĞĨŽƌŵĞŶƐŬĂƉĂƌŝ ŵĊŶŐĂŬŽŵŵƵŶĞƌĞƩƟůůǀćdžƩƌLJĐŬƉĊĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩĞŶ͘ ͟ĞƚćƌŚĞůƚŬůĂƌƚĂƩĚĞƐŽŵďĞƚĂůĂƌĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ŝŶƚĞŬĂŶďĞƚĂůĂŚƵƌŵLJĐŬĞƚƐŽŵŚĞůƐƚ͘ůůĂƌĞĨŽƌŵĞƌ ŝŶŽŵĮŶĂŶƐƉŽůŝƟŬĞŶŬĂŶŽŵƂũůŝŐƚĮŶĂŶƐŝĞƌĂƐŵĞĚ ŚũćůƉĂǀŚƂŐƌĞĨĂƐƟŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ͕͟ďĞƚŽŶĂƌ:ƵŬŬĂ<ĞƌŽ͘ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚćƌďĞŬLJŵƌĂƚƂǀĞƌŚƵƐŚĊůůĞŶƐŵƂũͲ ůŝŐŚĞƚĞƌĂƩƉĊǀĞƌŬĂĨĂƐƟŐŚĞƚƐďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĞŶ͘,ƵƐŚĊůůĞŶ ŚĂƌŝŶƚĞŬƵŶŶĂƚĨƂƌƵƚƐĞĂƩďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĞŶƐƚLJŶŐĚƉƵŶŬƚ ƂǀĞƌĨƂƌƐĨƌĊŶŝŶŬŽŵƐƚďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĞŶƟůůĨĂƐƟŐŚĞƚƐďĞƐͲ ŬĂƩŶŝŶŐŽĐŚďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĂǀŬŽŶƐƵŵƟŽŶ͘/ŐƌƵŶĚůĂŐĞŶ ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƐĂƩĚĞŶŽīĞŶƚůŝŐĂŵĂŬƚĞŶƐƵƉƉŐŝŌćƌĂƩ ĨƌćŵũĂǀĂƌũĞƉĞƌƐŽŶƐƌćƩƟůůĞŶďŽƐƚĂĚŽĐŚĂƩƐƚƂĚĂ ŽƌĚŶĂŶĚĞƚĂǀƐũćůǀƐƚćŶĚŝŐƚďŽĞŶĚĞ͘ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶͲ ĚĞƚĂŶƐĞƌĂƩĚĞŶŶƵǀĂƌĂŶĚĞƚƌĞŶĚĞŶĨƂƌĨĂƐƟŐŚĞƚƐďĞƐͲ ŬĂƩŶŝŶŐƟůůŽĐŚŵĞĚƚǀŝŶŐĂƌŵĞĚďŽƌŐĂƌŶĂĂƩŐĞƵƉƉ ƐŝƩĞŐĞƚŚĞŵ͘ ͟sŝďĞŚƂǀĞƌĞŶŵĞƌŽŵĨĂƩĂŶĚĞƌĞĨŽƌŵĂǀďĞƐŬĂƩŶŝŶͲ ŐĞŶŽĐŚĞŶůĊŶŐƐŝŬƟŐƉůĂŶĨƂƌŚƵƌƐŬĂƩĞƌŶĂŝĨƌĂŵƟĚĞŶ ƐĂŵůĂƐŝŶ͕͟ĨƂƌĞƐůĊƌ<ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ ͟ƩĞŐĞƚŚĞŵćƌĞŶůĊŶŐƐŝŬƟŐŽĐŚĚLJƌŝŶǀĞƐƚĞƌŝŶŐ͘ ,ƵƐŚĊůůĞŶƐƟůůŐćŶŐůŝŐĂŝŶŬŽŵƐƚĞƌŵĊƐƚĞďĞĂŬƚĂƐćǀĞŶ ŝĨĂƐƟŐŚĞƚƐďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĞŶŽĐŚƉĊĚĞƚŚĞůĂƚĂŐĞƚŵĊƐƚĞ ŵĞĚďŽƌŐĂƌŶĂŬƵŶŶĂĨƂƌďĞƌĞĚĂƐŝŐƉĊďĞƐŬĂƩŶŝŶŐĞŶƐ ƵƚǀĞĐŬůŝŶŐŶćƌĚĞƉůĂŶĞƌĂƌƐŝƩďŽĞŶĚĞ͕͟ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƌ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌĞƌϮϬϭϳĮŶĂŶƐŝĞƌĂƐĂǀ &ŝŶůĂŶĚƐ&ĂƐƟŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚŽĐŚ&ŝŶůĂŶĚƐŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌͲ ďƵŶĚ͘hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶĮŶŶĞƌĚƵŝƐŝŶŚĞůŚĞƚŚćƌ͗ǁǁǁ͘ƉƩ͘ Į͕ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩŽ͘ĮŽĐŚǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į

Siirtomaksujen kertakorotuksille katto ^ćŚŬƂŶũĂŵĂĂŬĂĂƐƵŶƐŝŝƌƚŽͲũĂũĂŬĞůƵŵĂŬƐƵŝůůĞĂƐĞƚĞƚĂĂŶϭϱƉƌŽƐĞŶƟŶŬĞƌƚĂŬŽƌŽƚƵƐŬĂƩŽ͘^ćŚͲ ŬƂŵĂƌŬŬŝŶĂůĂŝŶŽƐĂůƚĂƵƵƐŝƐććŶŶƂƐĂƐƚƵƵǀŽŝŵĂĂŶũŽƚćŶćƐLJŬƐLJŶć͘:ĂƚŬŽƐƐĂŬŽƌŽƚƵƐŬĂƩŽĞƐƚćć ƚŽŝƐƚƵǀĂƚϭϱƉƌŽƐĞŶƟŶŬŽƌŽƚƵŬƐĞƚ͕ǀĞƌŬŬŽLJŚƟƂƚǀŽŝǀĂƚŬŽƌŽƩĂĂŚŝŶƚŽũĂŬŽƌŬĞŝŶƚĂĂŶϭϱƉƌŽƐĞŶƟůͲ ůĂŬĞƌƌĂŶϭϮŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͘>ĂŬŝŵƵƵƚŽŬƐĞŶŵLJƂƚćŚŝŶŶŽŝƩĞůƵŶŬŽŚƚƵƵůůŝƐƵƵƩĂǀĂůǀŽǀĂŶĞƌŐŝͲ ĂǀŝƌĂƐƚŽǀŽŝƉƵƵƩƵĂŬŽƌŽƚƵƐŬĂƚŽŶLJůŝƩćǀććŶŚŝŶŶŽŝƩĞůƵƵŶ͕ǀĂůǀŽŶƚĂƚŽƚĞƵƚĞƚĂĂŶϭϮŬƵƵŬĂƵĚĞŶ ƐĞƵƌĂŶƚĂũĂŬƐŽŝƐƐĂ͘ĚƵƐŬƵŶƚĂŚLJǀćŬƐLJŝŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶĞƐŝƚLJŬƐĞŶƵƵƐŝƐƚĂƐććŶŶƂŬƐŝƐƚćƐćŚŬƂͲũĂ ŵĂĂŬĂĂƐƵŵĂƌŬŬŝŶĂůĂŬŝŝŶϮϲ͘ŬĞƐćŬƵƵƚĂ͘

Erityisryhmien asumisen investointiavustukset haettava 8.11. mennessä ƐƵŵŝƐĞŶƌĂŚŽŝƚƵƐͲũĂƚƵƚŬŝŵƵƐŬĞƐŬƵƐZŵLJƂŶƚććĞƌŝƚLJŝƐƌLJŚŵŝĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽůŽũĞŶƉĂƌĂŶƚĂŵŝƐĞŬƐŝ ĂǀƵƐƚƵŬƐŝĂ͕ũŽŝůůĂůŝƐćƚććŶĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝůƚĂĂŶŬŽŚƚƵƵůůŝƐƚĞŶũĂŬćLJƩƂƚĂƌŬŽŝƚƵŬƐĞĞŶƐĂƐŽǀĞůƚƵͲ ǀŝĞŶǀƵŽŬƌĂͲĂƐƵŶƚŽũĞŶƚĂƌũŽŶƚĂĂ͘ǀƵƐƚƵŬƐĞƚƚƵůĞĞŚĂŬĞĂϴ͘ϭϭ͘ŵĞŶŶĞƐƐć͘>ŝƐćƟĞƚŽũĂ͗ǁǁǁ͘ĂƌĂ͘Į

Huikea jäsenmäärän lisäys: ennätykselliset 809 uutta jäsentä asuntomessuilta! Mikkelin Kirkonvarkaudessa pidetyt vuoden 2017 AsunƚŽŵĞƐƐƵƚŽŶŶŝƐƚƵŝǀĂƚKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶŶĂŶ ŬĂŶŶĂůƚĂůŽŝƐƚĂǀĂƐƟ͘WććĂƐŝĂƐƐĂKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶĂŬƟŝǀŝĞŶ ǀŽŝŵŝŶƚŽƚĞƵƚĞƩƵũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶƚĂƚŽŝϴϬϵƵƵƩĂũćƐĞŶƚć KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽŽŶŬƵƵůƵǀŝŝŶũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐŝŝŶ͊ DŝŬŬĞůŝŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶũćƐĞŶĞƚLJŚĚĞƐƐćŵƵŝĚĞŶ ĂŬƟŝǀŝĞŶŬĂŶƐƐĂŽůŝǀĂƚĂŬƟŝǀŝƐĞƐƟƌĂŬĞŶƚĂŵĂƐƐĂŵĞƐͲ ƐƵƉŝƐƚĞƩćŵŵĞũĂƚĞŬĞŵćƐƐćũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶƚĂĂ͘DŝŬŬĞůŝŶ KŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶũćƐĞŶŵććƌćŬĂƐǀŽŝLJůŝϰϬϬ͗ĂĂŶ ŵĞƐƐƵũĞŶĂŶƐŝŽƐƚĂ͘ hƵƐŝĞŶũćƐĞŶƚĞŶŵććƌćŽƐŽŝƩĂĂ͕ĞƩćKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶ ũĂƐĞŶũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶƚŽŝŵŝŶƚĂũĂƉĂůǀĞůƵƚŬŽĞƚĂĂŶ ƚĂƌƉĞĞůůŝƐŝŬƐŝũĂŚLJƂĚLJůůŝƐŝŬƐŝ͘ Tuomalla toimintaamme ĞŶƟƐƚćĞŶĞŵŵćŶĞƐŝůůĞũĂƚĂƌũŽĂŵĂůůĂũćƐĞŶLJLJƩćĂŬƟŝͲ ǀŝƐĞƐƟŝŚŵŝƐŝůůĞƉLJƐƚLJŵŵĞůŝƐććŵććŶũćƐĞŶŵććƌććŵŵĞ ja korostamaan vaikutusmahdollisuuksiamme asumisen ĂƐŝŽŝƐƚĂƉććƚĞƩćĞƐƐć͘ ^ƵƵƌŬŝŝƚŽƐŵĂŚƚĂǀĂƐƚĂŽŵĂŬŽƟLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƚćDŝŬŬĞůŝŶ KŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞůůĞũĂŵƵŝůůĞŵĞƐƐƵŝůůĂƚLJƂƐŬĞŶŶĞůůĞŝůͲ le eri yhdistysten jäsenhankkijoille! ^ƵƵƌŬŝŝƚŽƐŵLJƂƐŵĞƐƐƵLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƚćKƐƵƵƐŬƵŶƚĂƐƵŶƚŽͲ messut ja Netrauta!

38 38

sŝŝĚĞƐƐĂĚĂƐĂƐƵŶƚŽŵĞƐƐƵŝůůĂůŝŝƩLJŶLJƚũćƐĞŶŽůŝ dĞƌƩƵ<ĂŵƵůĂ<ƵƌŝŬĂƐƚĂ͘<ƵǀĂƐƐĂŵLJƂƐƉƵŽůŝͲ ƐŽŶƐĂ,Ăƌƌŝ<ĂŵƵůĂ;ǀĂƐͿƐĞŬćũćƐĞŶŚĂŶŬŬŝũĂ DĂƌƫ ELJŬćŶĞŶ͘ KŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶŵĞƐƐƵƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞŶĂƚŽŝŵŝͲ ŶƵƚ>ƵŽŵĂŶ>ŝůůĞǀŝůůĂͲŬĞƐćŬĞŝƫ ƂĂƌǀŽƫ ŝŶ ŵĞƐƐƵũĞŶũćůŬĞĞŶŬĂŝŬŬŝĞŶŽƐĂƐƚŽůůĂǀŝĞƌĂŝůůĞŝͲ ĚĞŶũćƐĞŶƚĞŶũĂũćƐĞŶĞŬƐŝůŝŝƩLJŶĞŝĚĞŶŬĞƐŬĞŶ͘ ƌǀŽŶŶĂƐƐĂǀŽŝƫ ƵƵƐŝũćƐĞŶĞŵŵĞWćŝǀŝ <ĞůůŽŬŽƐŬŝ>ŽŚũĂůƚĂ͘KŶŶŝƩĞůƵƚ͊


to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

+HUUDWDORVVD <ŝĞůŝƚŽŝŵŝƐƚŽŶ ƐĂŶĂŬŝƌũĂŶ ŵƵŬĂĂŶ ŚĞƌƌĂ ǀŽŝ ƚĂƌŬŽŝƩĂĂ ŵŵ͘ ŝƐćŶƚćć͕ƉććůůŝŬŬƂć͕ũŽŚƚĂũĂĂ͕ĞƐŝŵŝĞƐƚćƚĂŝǀĂůƟĂƐƚĂ͘KůůĂŚĞƌƌĂ ƚĂůŽƐƐĂ ƚĂŝ ŽůůĂ ŽŵĂ ŚĞƌƌĂŶƐĂ ũĂ ŵććƌćƚć ŝƚƐĞ ĂƐŝŽŝƐƚĂĂŶ͘ <ƵŶ puhdistetaan sanonnasta sen sukupuolisidonnaisuus, voidaan puhua sellaisesta keskeisestä yhteiskunnallisesta arvosta kuin LJŬƐŝůƂŶǀĂƉĂƵƐ͘ <ćLJƚćŶŶƂƐƐć ƐĞ ƚĂƌŬŽŝƩĂĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƩĂ ƚĞŚͲ ĚćLJŬƐŝůƂůůŝƐŝćǀĂůŝŶƚŽũĂ͘DĂŚĚŽůůŝƐƵƵƩĂŽůůĂŽŵŝĞŶǀĂůŝŶƚŽũĞŶƐĂ ŚĞƌƌĂƚĂŝƌŽƵǀĂ͘ Asumismuodon valinta on yksi ihmisen elämässä tehtäviä isoũĂǀĂůŝŶƚŽũĂ͘sĂƉĂƵƐĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŶǀĂůŝŶŶĂƐƐĂĞŝŽůĞƌĂũĂƚŽŶƚĂ ƐŝůůćŵŽŶĞƚŽŵĂŬŽƟĂƐƵŵŝƐĞĞŶůŝŝƩLJǀćƚĂƐŝĂƚƌĂƚŬŽƚĂĂŶƚŽŶƟŶͲ ƌĂũŽũĞŶ ƵůŬŽƉƵŽůĞůůĂ ʹ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ͕ ŵĂĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ ƚĂŝ ŬƵŶƚĂƚĂƐŽůůĂ͘ ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ ƌLJ͗Ŷ ŬĂŶŶĂůƚĂ ŵŝĞůĞŶŬŝŝŶͲ ƚŽŝŶĞŶŬLJƐLJŵLJƐŽŶ͕ŬƵŝŶŬĂǀĂŚǀĂƐƟŵĞŝͲ tä ohjataan asumismuodon valinnassa?

"

:ĂƌŵŽ<ŝƵƌƵ ^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶ ϭ͘ǀĂƌĂƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ

ŽŝŵĂĂŶƐŝƚć͕ŵŝůůĂŝƐŝĂĞƌŽũĂĞƌŝƉĂŝŬŬĂŬƵŶƟĞŶǀćůŝůůćŽŶũćůũĞůůĞ ũććǀŝĞŶĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵƐƚĞŶŽƐĂůƚĂ͘<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚ͕ůćŵŵŝƚLJƐͲ ŬƵůƵƚ͕ ǀĞƐŝͲ ũĂ ũćƚĞŚƵŽůƚŽŵĂŬƐƵƚ ǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚ ƉĂŝŬŬĂŬƵŶŶŝƩĂŝŶ͘ Näin arvioituna kallein paikkakunta ei olekaan pääkaupunkiƐĞƵƚƵ͘ Asumismuodon suosio on toinen hyvä tapa arvioida kansalaisƚĞŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝĂ ǀĂůŝƚĂ ĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŬƐĞĞŶ ŽŵĂŬŽƟĂƐƵͲ ŵŝŶĞŶ͘ ^ƵŽŵĞŶ ǀŝƌĂůůŝƐĞŶ ƟůĂƐƚŽŶ ƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚ ũĂ ŬĞƐćŵƂŬŝƚ mukaan noin 5,4 miljoonan henkilön asuntoväestöstä 2,7 miljoonaa asuu erillisissä pientaloissa, 0,7 miljoonaa rivi- ja ketjutaloissa, 1,9 miljoonaa asuinkerrostaloissa ja 0,08 miljoonaa ŵƵŝƐƐĂŬƵŝŶĂƐƵŝŶƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƐĂ͘KŵĂŬŽƟĂƐƵũĂŶŶćŬƂŬƵůŵĂƐƚĂ ŶćLJƩćŝƐŝ Ɛŝůƚć͕ ĞƩć ĞƌŝůůŝƐĞƐƐć ƉŝĞŶƚĂůŽƐƐĂ Ğůŝ ŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂ asuminen on suosituin asumismuoto eli jotakuinkin puolet väestöstä asuu erillisessä ƉŝĞŶƚĂůŽƐƐĂ͘

Yksi hyvä tapa mitata asumismuodon Suomen Omakotiliitto ry on ǀĂůŝŶŶĂŶǀĂƉĂƵƩĂ ŽŶ ƚĂƌŬĂƐƚĞůůĂ ǀĂůŝŶͲ Kolmas tapa lähestyä asumismuodon valinomakotiasujan ykkösnyrkƚŽũĞŶƚĂůŽƵĚĞůůŝƐŝĂĞĚĞůůLJƚLJŬƐŝć͘^ƵŽŵĞŶ taa voisi olla suomalaisten asumisunelmien ki, kun puhutaan valtakunKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽƌLJůĂĂƟŝLJŚĚĞƐƐćLJŚƚĞŝƐƚLJƂͲ ƐĞůǀŝƩćŵŝŶĞŶ͘dƵƚŬŝŵƵƐƚĞŶŵƵŬĂĂŶϲϬͲϴϬй nallisesta vaikuttamisesta͘ kumppaneiden kanssa erilaisia selvitykƐƵŽŵĂůĂŝƐŝƐƚĂŚĂůƵĂĂĂƐƵĂŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂĞůŝ ƐŝćũĂƚƵƚŬŝŵƵŬƐŝĂĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝƐƚĂ͘ ƵƐĞĂŵƉŝŬƵŝŶ͕ŵŝƚćƚćůůćŚĞƚŬĞůůćĂƐƵƵ͘ DŝĞůĞŶŬŝŝŶƚŽŝƐƚĂůƵĞƩĂǀĂĂŽŶĞƐŝŵĞƌŬŝŬͲ ƐŝƟĞĚŽƚƐŝŝƚć͕ŵŝƚćŵĂŬƐĂĂĂƐƵŵŝŶĞŶŽŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂ͕ŬĞƌƌŽƐͲ KŵĂŬŽƟĂƐƵũŝĞŶũćƌũĞƐƚćLJƚLJŵŝŶĞŶŽŶŬĞŝŶŽƐĂĂĚĂŽŵĂŬŽƟĂƐƵͲ ƚĂůŽƐƐĂ ƚĂŝ ƌŝǀŝƚĂůŽƐƐĂ͘ KŵĂ ƚƵůŬŝŶƚĂŶŝ ƟůĂƐƚŽŝƐƚĂ ũĂ ŬćLJƚćŶŶƂŶ ũĂŶ ććŶŝ ŬƵƵůƵŵĂĂŶ ŬĂƵĞŵŵĂƐ Ͳ Žůŝ ƐŝƩĞŶ ŬLJƐĞ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůͲ ŬŽŬĞŵƵŬƐĞŶŝŽŶ͕ĞƩćŽŵĂŬŽƟĂƐƵŵŝŶĞŶŽŵŝƐƚƵƐĂƐƵŶŶŽƐƐĂŽŶ ůŝƐĞƐƚĂ͕ ŵĂĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƚĂ ƚĂŝ ƉĂŝŬĂůůŝƐĞƐƚĂ ƉććƚƂŬƐĞŶƚĞŽƐƚĂ͘ yleisellä tasolla kenelle tahansa mahdollinen vaihtoehto suu^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ ƌLJ ŽŶ ŽŵĂŬŽƟĂƐƵũĂŶ LJŬŬƂƐŶLJƌŬŬŝ͕ ŬƵŶ ƌĞƐƐĂŽƐĂƐƐĂŵĂĂƚĂ͘ ƉƵŚƵƚĂĂŶ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƚĂ ǀĂŝŬƵƩĂŵŝƐĞƐƚĂ͘ >ŝŝƩŽƌĂŬĞŶŶĞ ŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂĂǀĂŝŬƵƩĂŵŝƐĞŶƉŝŝƌŝƚĂƐŽůůĂƉŝŝƌŝũćƌũĞƐƚƂũĞŶƚŽŝŵĞƐͲ ƌŝƩćŝŶ ŵŝĞůĞŶŬŝŝŶƚŽŝƐŝĂ ũĂ ŽƐŝŶ ŚćůLJƩćǀŝć ƚƵůŽŬƐŝĂ ŽŶ ƐĂĂƚƵ͕ ƚĂ ũĂ ƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJŬƐŝƐƐć ůƵŽĚĂĂŶ ĂƐƵŵŝƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJƩć ůćŚŝͲ ŬƵŶĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵƐůĂƐŬĞůŵŝƐƚĂŽŶƉŽŝƐƚĞƩƵůĂŝŶĂŶůLJŚĞŶŶLJƐͲ ĂůƵĞƩĂ ŬŽƐŬŝĞŶ͘ WŝĚĞƚććŶ ŽŵĂŬŽƟĂƐƵŵŝŶĞŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐĞŶĂ ũĂ ũĂŬŽƌŬŽŵĞŶŽƚ͘<ĂŝŬŬŝƐƵŽŵĂůĂŝƐĞƚƟĞƚćǀćƚ͕ĞƩćƉććŬĂƵƉƵŶŬŝͲ mieluisana vaihtoehtona! seudulla asuminen on korkeista asuntojen hinnoista johtuen ŬĂůůĞŝŶƚĂ͘:ŽƐĂƐƵŶƚŽũĞŶŚŝŶŶĂƚũćƚĞƚććŶƐŝǀƵƵŶ͕ƉććƐƚććŶĂƌǀŝͲ :ĂƌŵŽ<ŝƵƌƵ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

39 39


JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitto 70 vuotta

Omakotiliitt

z>/EEW/E<//Ed/^dPz,/^dz^Zz͗E ^ EdPD Z /EE^zz^<K<Kh^ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ Yleinen Pienkiinteistöyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϳ͘ϬϬŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂ^ŝůĂƟĞϲĂ͕ϬϬϳϱϬ,ĞůƐŝŶŬŝ͘ Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat eli 2018 talous- ja toimintasuunniƚĞůŵĂƚƐĞŬćŚĞŶŬŝůƂǀĂůŝŶŶĂƚ͘ <ŽŬŽƵƐƚĂƌũŽŝůƵŶǀƵŽŬƐŝĞŶŶĂŬŬŽŝůŵŽŝƩĂƵƚƵŵŝŶĞŶϭϭ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐć ƐćŚŬƂƉŽƐƟƚƐĞůĞĂ͘ƐĂƌŬĂŵĞƌŝΛƐĂƵŶĂůĂŚƟ͘Į

, DE:W/Z<EDEKD<Kd/ͳ: DP<</> /^z,/^dz^Zz ͳ^zz^<K<Kh^ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ^zz^<K<Kh^Ɵϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ<ůŽϭϴ͗ϬϬ>ŽŬŬŝZĂǀŝŶƚŽůĂ<ĂďŝŶĞƫ :ĂůŬĂƌĂŶͲ ŶĂŶƟĞϭϵ͕>ĂŚƟ͘<ŽŬŽƵƐŬĂŚǀŝƚĂůƵƐƐĂ͘dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͘<ćƐŝƚĞůůććŶƐććŶƚƂũĞŶ ƐLJLJƐŬŽŬŽƵŬƐĞůůĞŵććƌććŵćƚĂƐŝĂƚ͘,ĂůůŝƚƵƐ

dDWZE:W/Z<EDEKD<Kd/ͳ: DP<</> /^z,/^dz^Zz <K/E> DD/dz^:EZ'/ ŝŬĂ͗ϭϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϰ͗ϬϬʹϭϴ͗ϬϬ WĂŝŬŬĂ͗WŝƌŬĂŶDĂĂůćŵƉƂKLJ͕zƌŝƩćũćŬĂƚƵϵ͕ϯϳϭϬϬEŽŬŝĂ WƵŚ͘ϬϭϬϯϮϬϯϱϬϬǁǁǁ͘ƐƵŶĐŽ͘Į WŝƌŬĂŶDĂĂůćŵŵƂŶĂƐŝĂŶƚƵŶƟũĂƚĞƐŝƩĞůĞǀćƚŬŽĚŝŶůćŵŵŝƚLJƐũćƌũĞƐƚĞůŵŝć͘ >ćŵƉƂƉƵŵƉƵƚũĂDĂĂůćŵƉƂ͕ƐĞŬćƵƌŝŶŬŽƐćŚŬƂĂƐŝĂŶƚƵŶƟĂƉĂŝŬĂůůĂ͘ >ŝƐćƟĞƚŽũĂ͗DŝŬŬŽ>ĞƉƉćŶĞŶƉ͘ϬϰϬϴϳϲϳϳϬϲŵŝŬŬŽ͘ůĞƉƉĂŶĞŶΛƐƵŶĐŽ͘Į <ĞƐŬƵƐƚĞůůĂĂŶdĂŵƉĞƌĞĞŶĂůƵĞĞŶKŵĂŬŽƟƚĂůŬŬĂƌŝĂƐŝŽŝƐƚĂ͘ dƵůĞƉĂŝŬĂůůĞŬĞƌƚŽŵĂĂŶƚĂůŬŬĂƌŝƚĂƌƉĞŝƐƚĂƐŝũĂƚŽŝŵŝŶŶĂŶŬĞŚŝƩćŵŝƐĞƐƚć͘ dŝůĂŝƐƵƵƐŽŶĂǀŽŝŶŬĂŝŬŝůůĞŽŵĂŬŽƟͲũĂƌŝǀŝƚĂůŽũĞŶŽŵŝƐƚĂũŝůůĞ͘

, >^E/E'Z&Z E</D/dKPE ^ŽŵŵĂƌĞŶŚĂƌŐĊƩŽĐŚǀŝćƌŶƂũĚĂĨĂƐƚćŶǀĊƌǀćƌŵĞŬŽŵĨƂƌƐƚĚĞŶϮϯũƵůŝŝĊƌ͘ dŝĚŝŐĂƌĞŚĂĚĞǀŝƌĞŐŶŽĐŚƌƵƐŬŵĞĚĨĊǀĂƌŵĂĚĂŐĂƌ͕ŵĞŶǀŝŚćƌƉĊ<ŝŵŝƚŽƂŶćƌũƵ ŬćŶĚĂĨƂƌĂƩŝŶƚĞŬůĂŐĂ͕ǀŝďŝƚĞƌŝŚŽƉŽĐŚƌƵůůĂƌƉĊĨƂƌĨƵůůƚ͘ dćŶŬǀŝůŬĞƚƵƚďƵĚĂǀŚĂƉƉĞŶŝŶŐƐǀŝŚĂƌŚćƌƉĊƂŶ͕ĂůƟĐ:Ănjnj͕<ĂƐŶćƐĚĂŐĞŶ͕dƌĂŬͲ ƚŽƌ<ĂǀĂůŬĂĚĞŶŝ<ŝŵŝƚŽ͕<ĂůŬŚŽůŵĞŶŝsćƐƚĂŶłćƌĚ͕ĞŶŐƚƐŬćƌ͕PƌƂ͕&ŽƌŶĞůĚĂƌŶĂŝ ĂůƐďƌƵŬ;LJĂůĂŐĞƚͿEŽƌƉĂƐŽĐŚƟůůƐŝƐƚ^ĞƉƚĞŵďĞƌKƉĞŶ;ĚćƌƚƌćīĂƌŶŝŽĐŬƐĊŽƐƐͿ ŽĐŚƐĊćǀĞŶĚŽŵŚćƌůŝŐĂƚŽƌŐĚĂŐĂƌŶĂŝĂůƐďƌƵŬ͘DĂƐƐŽƌŵĞĚĨŽůŬ͕ĚŝƚŵĊƐƚĞĂůůĂ ŬŽŵŵĂĨƂƌŚćƌƚƌćīĂƐŵĂŶŽĐŚƵŵŐĊƐ͕ćƚĞƌĞŶŐŽĚďŝƚƉĊZŽƐĂůĂ,ĂŶĚĞůƐďŽĚŽĐŚ ƉĊĂŶĚƌĂŵLJƐŝŐĂĐĂĨĠĞƌ͕ŐĊƌƟůůƌĞƐƚĂƵƌĂŶŐWŽƌƚƐŝĚĞƉĊůƵŶĐŚĞůůĞƌƚĂƌĞŶƐƉĞĐŝĂů ƉŝnjnjĂƉĊ,ŽƚĞůů^ƚƌĂŶĚ͕ƚƌćīĂƌĞŶŵĂƐƐĂǀćŶŶĞƌƉĊƚŽƌŐĞƚŽĐŚĨƌŽƩĞƌĂƌƐĞũďůĂŶĚ ĂůůĂ͘ZŽůŝŐŽĐŚŚćŶĚĞůƐĞƌŝŬƐŽŵŵĂƌƟĚŚĂƌǀŝŚćƌƉĊƂŶ͘ĞƚĮŶŶƐǀĞƌŬůŝŐĞŶĞƩ ŽƚƌŽůŝŐƚƐƚŽƌƚƵƚďƵĚĂǀǀĂĐŬƌĂƉůĂƚƐĞƌƌƵŶƚŽŵĂƩďĞƐƂŬĂ͘ <ŽŵćǀĞŶŝŚĊŐĂƩĨƌĊŶƐĞƉƚĞŵďĞƌŵĊŶĂĚŬĂŶĚŝŶŐƌĂŶŶĞ͕ƐůćŬƚŶŝŶŐ͕ďĞŬĂŶƚĞůůĞƌ ďĞŬĂŶƚƐďĞŬĂŶƚĨĊŐƌĂƟƐŵĞĚůĞŵƐƐŬĂƉŝĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶĨƌĂŵƟůůĊƌĞƚƐƐůƵƚ͕ůĊƚĚũƵŶͲ ŐĞůƚĞůĞĨŽŶĞŶĨƂƌŵĞĚůĂĚĞƩĂǀŝĚĂƌĞ͘sŝŚĂƌũƵŵĂƐƐŽƌĮŶĂĨƂƌŵĊŶĞƌ͕ƚĂŐŐćƌŶĂ ŬŽŶƚĂŬƚƟůůŶŶ>ĂƵƌĠŶϬϰϬͲϳϯϵϳϴϴϯĨƂƌŵĞƌŝŶĨŽƌŵĂƟŽŶ͘

ELJƚLJŚĚĞƐƐćƉŽŚƟŵĂĂŶŬŽĚŝŶĞŶĞƌŐŝĂŬLJƐLJŵLJŬƐŝć͊<ĂŚǀŝͲũĂŵĞŚƵƚĂƌũŽŝůƵ͘ sĂƉĂĂƉććƐLJ͘>ćŵƉŝŵćƐƟƚĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊

dǀĊŶLJĂƐĂŵĂƌďĞƚƐƉĂƌƚŶĞƌŚĂƌǀŝĨĊƩ͕ĞŶĨŽƚŽŐƌĂĨ͕ƐĊƌŽůŝŐƚŵĞĚĞƩƉŽƌƚƌćƩĂǀ ĚŝŶĨĂŵŝůũ͕ďĂƌŶďĂƌŶ͕ĚũƵƌŵŵ͘EƵŐƂƌŵĂŶĚĞƚŐćƌŶĂƵƚĞŝŶĂƚƵƌĞŶƐŐƌƂŶƐŬĂž ,ĂŶŶĂ,ŽůŵďĞƌŐ͕,ĂŶŶŽůŝ&ŽƚŽŬŽŶƚĂŬƚƚĞů͘ϬϰϬϬͲϰϱϬϵϮϱ͕ĞƉŽƐƚŝŶĨŽΛŚĂŶŶŽůŝ͘Į ćƌǀĊƌŶLJĂƐĂŵĂƌďĞƚƐƉĂƌƚŶĞƌ͘dĂĐŬ,ĂŶŶĂž

dĂŵƉĞƌĞĞŶũĂWŝƌŬĂŶŵĂĂŶKŵĂŬŽƟͲũĂŵƂŬŬŝůćŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ WŚũ͘WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶŵƉ͘ϬϰϰϱϲϲϰϳϮϬ͕ƉĞƌƫ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į sƉũ͘^ĞƉƉŽdĂŵŵŝŶĞŶŵƉ͘ϬϰϰϬϮϯϲϬϬϭ͕ƐĞƉƉŽ͘ƚĂŵŵŝŶĞŶΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į

&͗ŵĂĂŶŝĞů>ŝŶĚƌŽŽƐ͕ƚĂƉĞƚƐĞƌŝŶŐ͕ŵĊůŶŝŶŐƐĂƌďĞƚĞ͕ďĂĚƌƵŵƐĂƌďĞƚĞŶĞƚĐ͕ƚĞů͘ ϬϰϬͲϱϵϰϮϳϱϵ͕ĞƉŽƐƚĚĂŶŝĞů͘ůŝŶĚƌŽŽƐϵϭΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘dĂĐŬĂŶŝĞůž ,P^dE^WZK'ZD͗

sZ^/E/^ͳ^hKDEKD<Kd/z,/^dz^ <K/sh>ͳ,Z/dhEKD<Kd/z,/^dz^ dddZ/Dd<;D/>E^ W,K/dd:Ϳ >Ϯϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐũĂ<ŽŝǀƵůĂͲ,ĂƌŝƚƵŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐͲ ƚLJƐũćƌũĞƐƚćǀćƚƚĞĂƩĞƌŝŵĂƚŬĂŶhƵĚĞŶŬĂƵƉƵŶŐŝŶdĞĂƩĞƌŝŝŶůĂƵĂŶƚĂŝŶĂ Ϯϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ͘EćLJƚƂŬƐĞŶćŽŶDŝĞůĞŶƐćƉĂŚŽŝƩĂũĂ͕ŶćLJƚƂƐĂůŬĂĂŬůŽϭϯ͘ WććƐLJůŝƉƵƚĞůćŬ͘ϯϳ͕ϱϬΦͬŵƵƵƚϯϵ͕ϱϬΦƐŝƐćůƚćĞŶďƵīĞƚͲƌƵŽŬĂŝůƵŶ ŚŽƚĞůůŝƋƵĂƌŝƵŬƐĞƐƐĂĞƐŝƚLJŬƐĞŶũćůŬĞĞŶ͘ Yhdistykset tarjoavat väliaiŬĂŬĂŚǀŝŶũĂŬƵůũĞƚƵŬƐĞŶhƵƚĞĞŶŬĂƵƉƵŶŬŝŝŶ͘ DĂƚŬĂůůĞůćŚĚĞƚććŶ<ŽŝǀƵůĂŶůŝŝŬĞŬĞƐŬƵŬƐĞŶƉLJƐćŬƂŝŶƟĂůƵĞĞůƚĂ ;<ĂƚĂƌĂŝƐƚĞŶƟĞϳͿϮϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϭ͘DĂƚŬĂƌĞŝƫ dƵƌƵƐƚĂ͗ϴ͕ƟĞϭϵϮ <ƵƐƚĂǀŝŶƟĞ͕ƟĞϭϵϰzͲƟĞũĂƟĞϭϵϲ>ŽŬĂůĂŚĚĞŶƟĞ͘DƵŬĂĂŶƉććƐĞĞ ŵLJƂƐƌĞŝƟŶǀĂƌƌĞůƚĂ͘ /ůŵŽŝƩĂƵŵŝƐĞƚ • sͲ^KŬLJ͗WŝƌũŽWĂĂũĂŶĞŶϬϱϬϯϱϴϵϲϬϯƚĂŝ ƉŝƌũŽ͘ƉĂĂũĂŶĞŶΛůŝǀĞ͘Įϭϱ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐćũĂůŝƉƵƚŽŶŵĂŬƐĞƚͲ tava yhdistyksen ƟůŝůůĞ&/ϳϲϱϳϭϮϮϮϮϬϬϮϴϱϳϵ Ϯϯ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐćǀĂƌŵŝƐƚĂĂŬƐĞŶŶĞŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐĞŶŶĞ͘ • <Ͳ,KŬLJ͗Ŷƫ WĂĂũĂŶĞŶϬϱϬϯϰϱϲϯϱϲƚĂŝ ĂŶƫ ͘ƉĂĂũĂŶĞŶϮΛŚŽƚŵĂŝů͘ĐŽŵϭϱ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐćũĂůŝƉƵƚ ŽŶŵĂŬƐĞƩĂǀĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƟůŝůůĞ&/ϳϱϱϳϭϯϰϱϮϬϬϭϵϮϭϲ Ϯϯ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐćǀĂƌŵŝƐƚĂĂŬƐĞŶŶĞŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐĞŶŶĞ͘ Yhdistysten hallitukset

40 40

ϭϵ͘ϭϬ͘ϭϳ,ƂƐƚŵƂƚĞƉĊZĞƐƚĂƵƌĂŶŐ ^ƚƌĂŶĚŝĂůƐďƌƵŬŬů͘ϭϴ͗ϬϬ͕ŐćƐƞƂͲ ƌĞůćƐĂƌĞZĞŚĂďĞŶƚĞƌ͕'ƵŶŶĞǀŝ sĞƐƚĞƌůƵŶĚ͕ŝŶĨŽƌŵĂƟŽŶĂŶŐ͘ŶLJĂ ďĞŚĂŶĚůŝŶŐƐŵĞƚŽĚĞƌŽĐŚŵĂƐƐŽƌĂǀ ĂŶŶĂƚŶLJƩƉĊĚĞŶĨƌŽŶƚĞŶ͘ ϭϭ͘ϭϭ͘ϭϳ/ŬĞĂ͕ĂŶŵćůĚĞũƟůůĂƌŝƚĂ ƚĞů͘ϬϱϬͲϯϮϮϴϳϭϲ͘ ϭϴͲϭϵ͘ϭϭ͘ϭϳ:ƵůdĂůůŝŶŶ͕ĂŶŵćůĚĞũƟůů ŶŶƚĞůϬϰϬͲϳϯϵϳϴϴϯ͘WĊŵĞĚͲ ůĞŵŵĂƌƐďĞŐćƌĂŶƌĞƐĞƌǀŝŝŐĞŶƟůů dĂůůŝŶŶ͘ŶŵćůŐćƌŶĂĚŝƩŝŶƚƌĞƐƐĞƐĊ ĨŽƌƚƐŽŵŵƂũůŝŐƚ͕ŝŶƚĞďŝŶĚĂĚĞ͕ďĂƌĂ ƐĊǀŝǀĞƚůŝƚĞŽŵĚĞƚďůŝƌŶĊŶƌĞƐĂ͘ Ϭϱ͘ϭϮ͘ϭϳ:ƵůďƵīĠƉĊƌĞƐƚĂƵƌĂŶŐ WŽƌƚƐŝĚĞ͕ĂŶŵćůŶŝŶŐĂƌĨƌŽŵ͘ Ϭϵ͘ϭϭ͘ϭϳƟůů:ƵƌŝƚĂƚĞů͘ϬϰϬͲϴϰϴϲϳϵϳ͘ ,ƂƐƚŚćůƐŶŝŶŐĂƌ ŶŶͬŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶŝƌĂŐƐͲ łćƌĚƌĨ &ŽƚŽ͗^ƵƐĂŶ,ŽůŵďĞƌŐ͕ŚƂƐƚĞŶƐ ĨćƌŐƉƌĂŬƚ <ŽůůĂƵƉƉŽƐƐƉĊ͗ ŚƩƉ͗ͬͬǁǁǁ͘ĞŚĨͲĚƌĂŐƐłĂƌĚ͘Įͬ ŚƩƉ͗ͬͬǁǁǁ͘ĨĂĐĞŬ͘ĐŽŵͬĞŐŶĂͲ ŚĞŵƐĨŽƌĞŶŝŶŐĞŶ͘ĚƌĂŐƐłĂƌĚͬ


to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

KZ/Ddd/>EKD<Kd/z,/^dz^Zz z,/^dz<^Eϰϱs͘:h,>͵W/<<h:Kh>h >Ϯϴ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ<>Kϭϱ͗ϬϬ:zDz>/EE^^͘ /ůůĂŶŽŚũĞůŵĂƐƐĂ͗ZƵŽŬĂŝůƵ͕ƉƵŚĞĞƚ͕ŚƵŽŵŝŽŶŽƐŽŝƚƵŬƐĞƚ͕ŵƵƐŝŝŬŬŝĂ͕ DĂůůƵƐũŽĞŶŵŝĞƐǀŽŝŵŝƐƚĞůŝũĂƚĞƐŝŝŶƚLJLJ͕ŬĂŚǀŝƚ͕ĂƌǀŽŶƚĂĂũĂƚĂŶƐƐŝĂ͘

JÄRJESTÖSIVUT

d<ͳ<hZ^^/dKZ/Ddd/>EK<z͗E : ^E/>>

<ƵƌƐƐŝŵĂŬƐƵũćƐĞŶŝůƚćϭϬ͕ϬϬΦͬŬĞƌƚĂ <ƵƌƐƐŝŵĂŬƐƵƵŶƐŝƐćůƚLJLJŽƉĞƚƵƐũĂŬĂŚǀŝƚ͘

WĂŝŬŬĂ͗zŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƚŽŝŵŝƟůĂtĂŶŚĂŵŝƐ <ŽƵůƵƟĞϭϵ͕KƌŝŵĂƫ ůĂ

<ŽƵůƵƩĂũĂŶĂKƌŝŵĂƫ ůĂŶƚĂůŬŬĂƌŝ<ĂƌŝsŝŝƚĂͲ nen joka on myös ATK-talkkari, sekä yhdistyksen henkilöitä vertaistuki kouluksena ja muita ĂƐŝĂŶƚƵŶƟũŽŝƚĂ͘

Ͷ<Ğϰ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϯ͗ϬϬͲϭϲ͗ϬϬ tŝŶĚŽǁƐϭϬŬćLJƚƂŶŽƉŝƐŬĞůƵ

sĂƌĂĂŝůůĂůůŝƐŬŽƌƫ ĂŝŬƵŝƐĞƚϮϱΦ͕ůĂƉƐĞƚϲͲϭϮǀ͘ϭϱΦ͕ĂůůĞϲǀ͘ĞŝŵĂŬƐƵĂ͘ /ůŵŽŝƩĂƵĚƵϭϬ͘ϭϬ͘ŵĞŶŶĞƐƐć͗ZŝŝƩĂ,ŝĞƚĂůĂŵƉ͘ϬϰϬϳϭϲϭϳϳϯ͘ dĞƌǀĞƚƵůŽĂũćƐĞŶĞƚƉĞƌŚĞŝŶĞĞŶ͘

ͶdŝϭϬ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŬůŽϵ͗ϬϬʹϭϮ͗ϬϬ tŝŶĚŽǁƐϳũĂϭϬŬćLJƚƂŶŽƉŝƐŬĞůƵ

d/>KD<Kd/d><<Z/WhhE

ͶDĂϭϲ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϯ͗ϬϬʹϭϲ͗ϬϬ ^ćŚŬƂƉŽƐƟŶƉĞƌƵƐƚĂŵŝŶĞŶũĂŬćLJƩƂ

KƌŝŵĂƫ ůĂŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƚĂůŬŬĂƌŝ<ĂƌŝsŝŝƚĂŶĞŶƉ͘ϬϰϰϳϭϮϲϲϲϵ ŽƩĂĂǀĂƐƚĂĂŶƚLJƂƚĞŚƚćǀćƚ͘<ĂƌŝƚĞŬĞĞŶŽƌŵĂĂůŝƚĂůŬŬĂƌŝƚƂŝĚĞŶůŝƐćŬƐŝ ƉŝŬŬƵƐŝƐćƌĞŵŽŶƩĞũĂ͕ŵĂĂůĂƵŬƐŝĂ͕ƚĂƉĞƚŽŝŶƟĂ͕ůĂŵŝŶĂĂƫ ĂƐĞŶŶƵŬƐŝĂLJŵ͘ ƐĞŬćd<ʹĂƉƵĂũćƐĞŶƚĞŶŬŽƚŽŶĂ͘WĂůǀĞůƵƐƚĂǀĞůŽŝƚĞƚĂĂŶϭϳ͕ϬϬΦͬŚн ŵĂƚŬĂŬŽƌǀĂƵƐϬ͕ϰϭΦͬŬŵ͘

KŵĂŬŽƟƚĂůŽũĞŶƐĂƌũĂŶǀŽŝƩŽ͕EƵƌŵĞƐ͗^ĂƌŝZĂŶƚŽŶĞŶũĂ dĂƉĂŶŝZćďŝŶć

>ŝƐćƟĞƚŽũĂͬŝůŵŽŝƩĂƵƚƵŵŝŶĞŶ͗WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į Ɖ͘ϬϰϬϬϰϱϵϮϮϮƚĂŝƉĞƌƫ <ƵƌƐƐŝůůĞŽƚĞƚĂĂŶϰʹϴŚůƂͬƟůĂŝƐƵƵƐ͘KƌŝŵĂƫ Ͳ ůĂŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶũćƐĞŶƚć͘KŵĂ>ćƉƉćƌŝ ũĂŵŽŬŬƵůĂŵƵŬĂĂŶ͘zŚĚŝƐƚLJŬƐĞůůćŽŶLJŬƐŝ ůćƉƉćƌŝŬćLJƚĞƩćǀŝƐƐć͘

Ͷ<Ğϭ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϯ͗ϬϬͲϭϲ͗ϬϬ /ŶƚĞƌŶĞƟŶŬćLJƩƂũĂƉĂŶŬŬŝŽŚũĞůŵĂƚ

<ƵƌƐƐŝŽŶƚĂƌŬŽŝƚĞƩƵƐĞŶŝŽƌĞŝůůĞ͕ŝŬćŝŚŵŝƐŝůůĞ͕ veteraaneille, eläkeläisille ja kaikille niille jäƐĞŶŝůůĞ͕ũŽƚŬĂƚĂƌǀŝƚƐĞǀĂƚd<͗ŶũĂůŝƐćůĂŝƩĞŝĚĞŶ ŬćLJƚƂůůĞůŝƐćŽƉĂƐƚƵƐƚĂ͘

Ͷdŝϳ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϳ͗ϬϬʹϮϬ͗ϬϬ dĂůŽŶŚƵŽůƚŽŬŝƌũĂŶŬćLJƩƂ

KŵĂŬŽƟƚĂůŽũĞŶƐĂƌũĂŶǀŽŝƩŽ͕sĂůƟŵŽ͗ƌƚŽũĂ/ƌũĂ<ŝůƉŽŶĞŶ

ቒᆋEƵƌŵĞŬƐĞŶũĂsĂůƟŵŽŶǀƵŽĚĞŶϮϬϭϳƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŶǀŽŝƩĂũĂƚǀĂůŝƩƵ zůćͲ<ĂƌũĂůĂŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͕EƵƌŵĞŬƐĞŶŬĂƵƉƵŶŬŝ͕sĂůƟŵŽŶŬƵŶƚĂũĂDĂƌƚĂƚũƵŚůŝƐƟǀĂƚ^ƵŽŵĞŶ/ƚƐĞŶćŝƐLJLJĚĞŶƐĂƚĂǀƵŽƟƐͲ ũƵŚůĂǀƵŽƩĂƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŚĂŶŬŬĞĞůůĂ͘sƵŽĚĞŶϮϬϭϳƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŽůŝƐƵƵŶŶĂƩƵŚĂũĂͲĂƐƵƚƵƐĂůƵĞĞŶŽŵĂŬŽƟƉŝŚŽŝůůĞ͕ŵƵŬĂĂŶůƵŬŝĞŶ ŵĂĂƟůĂŶƉŝŚĂƉŝŝƌŝƚ͘ĚĞůůŝƐĞŶǀƵŽĚĞŶϮϬϭϲƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŽůŝŬĂĂǀĂͲĂůƵĞŝĚĞŶŽŵĂŬŽƟƉŝŚŽŝůůĞ͘<ŝůƉĂŝůƵƐĂŝŵƵŬĂĂŶŚLJǀćŶŵććƌćŶ ŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĂũĂŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĞŶƉŝŚŽũĞŶƚĂƐŽĂǀŽŝĚĂĂŶƉŝƚććĞƌŝŶŽŵĂŝƐĞŶĂ͘WĂůŬŝƩƵũĞŶƉŝŚŽũĞŶǀŽŝŵĞƚWŝŚĂƚͲƉćŝǀćƚŽƚĞƵƚĞƫ ŝŶ ƐƵŶŶƵŶƚĂŝŶĂϮϳ͘ϴ͘ŬůŽϭϭͲϭϱ͘>ŝƐććŬƵǀŝĂůƂLJĚćƚǀĞƌŬŽƐƚĂ͗ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬLJůĂŬĂƌũĂůĂŽŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐ

dĂůŽƚũĂƉŝŚĂƚ ŬƵŶƚŽŽŶ Näin yhdistyksissämme ƉƵƵŚĂƫ ŝŶŬĞƐćŶĂŝŬĂŶĂ͊

ቒቂ<ĞƐŬŝͲ<ĂƌũĂůĂŶ<ĂƵŶŝƐWŝŚĂͲŬŝůƉĂŝůƵƐƐĂũĂĞͲ ƚƵůůĞĞŶƐŝŵŵćŝƐĞůůĞƐŝũĂůůĞǀŝŝƐŝƉŝŚĂĂŵŽůĞŵŵŝƐƐĂ ƐĂƌũŽŝƐƐĂ͊ <ŝůƉĂŝůƵƵŶŝůŵŽŝƩĂƵƚƵŝŵććƌćĂŝŬĂĂŶŵĞŶŶĞƐƐć ϮϳƉŝŚĂĂ͘<ŝůƉĂŝůƵŶƚĂƐŽŽůŝŬŽƌŬĞĂ͕ŚLJǀŝćƉŝŚŽũĂŽůŝƚŽƐŝƉĂůͲ ũŽŶ͘dƵŽŵĂƌŝƐƚŽLJƌŝƫ ŬĂƚƐŽĂƉŝŚŽũĂŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵŬƐŝŶĂ͕ĞŝǀĂŝŶ ƉĞůŬŬŝćLJŬƐŝƚLJŝƐŬŽŚƟĂ͘WŝŚŽũĞŶŬŽŬŽ͕LJŵƉćƌŝƐƚƂũĂŵĂĂƐƚŽ vaihtelevat, joten tuomaristo katsoi miten hyvin nämä on ŚƵŽŵŝŽŝƚƵƉŝŚĂŶƐƵƵŶŶŝƩĞůƵƐƐĂ͕ƐĞŬćƚŽƚĞƵƚƵŬƐĞƐƐĂ͘,LJǀŝĞŶ pihojen tasaväkisyyden vuoksi tuomaristo teki tänä vuonna poikkeuksellisen ratkaisun ja valitsi molempien sarũŽũĞŶǀŽŝƩĂũŝŬƐŝũĂĞƚƵůůĞĞŶƐŝŵŵćŝƐĞůůĞƐŝũĂůůĞǀŝŝƐŝƉŝŚĂĂ͘<ĂƚƐŽŬĂŝŬŬŝǀŽŝƩĂũĂƚũĂůŝƐććƉŝŚĂŬƵǀŝĂǀĞƌŬŽƐƚĂ͗ǁǁǁ͘ ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬƐƵŽŵŝϭϬϬͬŬĞƐŬŝͲŬĂƌũĂůĂŶͲŬĂƵŶŝƐͲƉŝŚĂͲϮϬϭϳ

ቒZĂƵŵĂŶWŝĞŶƚĂůŽƚzŚĚŝƐƚLJƐƌLJƉŝƟŬĞǀććůůć^ƵŽŵŝϭϬϬ talot ja pihat kuntoon teemalla omenapuiden ja pensaiden ůĞŝŬŬĂƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂͲƟůĂŝƐƵƵĚĞŶ͘,ŽƌƚŽŶŽŵŝŽďĞƌŐŶĞƵǀŽŝ ŵLJƂƐLJŵƉƉććŵŝƐƚć͘ELJƚŬƵŶŽŶŬĞƐćũŽǀŝŚĚŽŝŶƚƵůůƵƚ͕ ǀŽŝŵŵĞƚŽĚĞƚĂũĂŝŚĂƐƚĞůůĂ͕ŵŝƚĞŶŬŽŵĞĂůƚĂŶćLJƩććƉƵƵƚĂƌŚĂ ŬƵŬŝŶŶĂƐƐĂ͘<ƵǀĂ͗ƵůŝƐ:ŽŬŝŶĞŶ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

41 41


Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitt

MAKSUTONTA NEUVONTAA JÄSENILLE JÄRJESTÖSIVUT

Laki

Laki-, rakennus- ja energianeuvonta sekä pihaja puutarhaneuvonta ovat jäsenille maksutonta ƉƵŚĞůŝŶŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͕ũŽŬĂŽŶŬƵƐƚĂŶŶĞƩƵũćƐĞŶͲ ŵĂŬƐƵǀĂƌŽŝŶ͘ΎͿ

Rakennus

Jätevesi hhdd͊ ,:ͳ^hdh^>h/E : ds^/EhsKEd KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽĂŶƚĂĂǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐƚĂ ũćƚĞǀĞƐŝŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͘<LJƐLJŚĂũĂͲĂƐƵͲ tusalueen jätevesiasioista

ͻ

></EhsKEd •DEEd/^/E<>Kϭϯͳϭϵ •d//^d/^/E<>Kϭϳͳϭϵ •<^</s//<<K/^/E <>KϭϯͳϭϲũĂ<>Kϭϳͳϭϵ

<z^z^ ,<P/^^d/ - LakiŶĞƵǀŽĂǀŽŝŬLJƐLJćŵLJƂƐƐćŚŬƂŝƐĞƐƟ ǀĞƌŬŬŽůŽŵĂŬŬĞĞŶŬĂƵƩĂŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬŶĞƵǀŽŶƚĂ͘ ></D/^dsdds/^^ :K<dK/EEdKZ^d/ >ĂŬŝŵŝĞƐƚĂǀĂƩĂǀŝƐƐĂKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶ toimistolla Helsingissä ũŽŬĂƚŽŝŶĞŶ ƚŽƌƐƚĂŝ, parillisina viikkoina, klo ϭϱͲϭϳ͘,ĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝƐĞŶůĂŬŝŶĞƵǀŽŶͲ ŶĂŶĂŝŬĂŽŶϮϬŵŝŶ͘ũĂŶǀĂƌĂƵŬƐĞƚ ƚŽŝŵŝƐƚŽĂƐƐŝƐƚĞŶƫ ŶŶĞ,ŽŶŬĂƐĞŶ ŬĂƵƩĂ͕ƉƵŚ͘;ϬϵͿϲϴϬϯϳϭϱϬ͕ŬůŽ ϵ͘ϬϬͲϭϱ͘ϬϬǀćůŝƐĞŶćĂŝŬĂŶĂ͘,ƵŽŵ͘ ƚĞĞĂũĂŶǀĂƌĂƵƐǀŝŝŵĞŝƐƚććŶĞĚĞůůŝͲ ƐĞŶǀŝŝŬŽŶƉĞƌũĂŶƚĂŝŶĂ͊

Ezdd͊ :hZ//^<Z '/sE/E' W ^sE^< •<>K<Eϭϲͳϭϳ W &P>:E'Z͗ ϰ͘ϭϬ͕͘ϭ͘ϭϭ͕͘Ϯϵ͘ϭϭ͘

Z<EEh^ͳ EhsKEd •dKZ^d/^/E<>Kϭϳͳϭϵ

hhdd͊ Z<EEh^ͳ: ^hD/^dZsz^ͳ EhsKEd

^ĞƵƌĂĂǀĂƐƐĂKŵĂŬŽƟůĞŚĚĞƐƐćũćƚĞǀĞƐŝƟĞƚŽƉĂŬĞƫ ͊

Energia

Piha

•dKZ^d/^/E<>Kϭϲͳϭϳ

<KZ:h^Z<EEh^ͳ EhsKEd •dKZ^d/^/E<>Kϭϯͳϭϱ Asunnon muutostyön korjausrakennusneuvontaa ikääntyneille LJŚͲ ƚĞŝƐƚLJƂƐƐćsĂŶŚƵƐƚLJƂŶ<ĞƐŬƵƐůŝŝƚŽŶ ;s<d>ͿŬĂŶƐƐĂ͘ VKTL:n 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyviä ĂƐƵŶŶŽƐƐĂƚĂƌǀŝƩĂǀŝĞŶŵƵƵƚŽƐƚƂŝͲ ĚĞŶŬĂƌƚŽŝƩĂŵŝƐĞƐƐĂ͕ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵƐͲ sa ja korjausavustusten hakemisesƐĂ͘<ŽƌũĂƵƐŶĞƵǀŽũŝĞŶLJŚƚĞLJƐƟĞĚŽƚ löydät ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Įͬ ŶĞƵǀŽŶƚĂ

: ^E^/sh/>d>Pz dW /s <K,d/^dEhsK:d:,/ Ed/ͳ dKE^͘EhsKEd/K>:h,>Wz,/E d/E//EddK/E͘ ΎͿEĞƵǀŽŶŶĂƐƚĂĞŝƉĞƌŝƚćĞƌŝůůŝƐƚćŵĂŬƐƵĂ͘ƐŝĂŬĂƐũŽƵƚƵƵŬƵŝƚĞŶŬŝŶŵĂŬƐĂŵĂĂŶŽŵĂƚ ƉƵŚĞůƵŵĂŬƐƵŶƐĂ͘^ŽŝƩĂŵŝŶĞŶϬϭϬϴϬƉĂůǀĞůƵŶƵŵĞƌŽŽŶŵĂŬƐĂĂŬĂŝŬŝƐƚĂŬŽƟŵĂĂŶ ůĂŶŬĂǀĞƌŬŽŶũĂŵĂƚŬĂƉƵŚĞůŝŶǀĞƌŬŽŶůŝŝƩLJŵŝƐƚćϴ͕ϯϱƐŶƚͬƉƵŚнϭϲ͕ϲϵƐŶƚͬŵŝŶ͘,ŝŶŶĂƚƐŝƐ͘ Ăůǀ͘Ϯϰй͘

42 42

^ ,<P/^^d/͗ ttt͘KD<Kd/>//ddK͘&/ͬ:ds^/EhsKEd

EZ'/ͳ EhsKEd

W/,ͳ:WhhdZ,ͳ EhsKEd

EE>dD Z ddz/E  WZ:Ed/W /s/E <>Kϭϳͳϭϵ

D>/^ͳ^zz^<hh^^͕ :K<dK/EEd//^d/ ΈWZ/>>/^/>>s//<K/>>Ή <>Kϭϯͳϭϱ

^ĞƵƌĂĂǀĂŬƐŝ͗ϭϳ͘ϭϭ͕͘ϭϱ͘ϭϮ͘ <LJƐLJŵLJŬƐĞƚǀŽŝǀĂƚůŝŝƩLJćĞƌŝůĂŝƐƚĞŶ lämmitysjärjestelmien valintaan, ŬćLJƩƂƂŶ͕ŝŶǀĞƐƚŽŝŶƟͲũĂŬćLJƩƂŬƵƐͲ tannuksiin sekä asennuksiin eriƚLJŝƐĞƐƟƐĂŶĞĞƌĂƵƐŬŽŚƚĞŝƐƐĂŵƵƩĂ ŵLJƂƐƵƵĚŝƐƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƐĂ͘

^ĞƵƌĂĂǀĂŬƐŝ͗DĂĂůŝƐŬƵƵƐƐĂϮϬϭϴ


to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

ůĞŶŶƵƐƚĂůĂŬŝƚŽŝŵŝƐƚŽũĞŶ ƚŽŝŵĞŬƐŝĂŶƚŽƉĂůŬŬŝŽŝƐƚĂ ϭϱй͕ŬƵŝƚĞŶŬŝŶĞŶŝŶƚććŶ ϯϬϬĞƵƌŽĂ :ćƐĞŶŵĂŬƐƵŶƐĂŵĂŬƐĂŶĞĞƚũćƐĞŶĞƚƐĂĂǀĂƚũćƐĞŶŬŽƌƫ ĂŶćLJƩćͲ ŵćůůćƚćƐƐćŵĂŝŶŝƩƵũĞŶĂƐŝĂŶĂũŽͲũĂůĂŬŝƚŽŝŵŝƐƚŽũĞŶdK/D<ͳ ^/EdKW><</K/^dϭϱй>EEh^d͕ŬƵŝƚĞŶŬŝŶĞŶŝŶƚććŶ ϯϬϬĞƵƌŽĂ͘,hKD͊KD<Kd/>//dKEdZ:KDD<^hͳ dKEEhsKEdW>s>hs/EZ/>>/^^d EhsKEdEhͳ DZK^d͗ϬϭϬϴϬϭϯϬ͘EĞƵǀŽŶƚĂͲĂũĂƚũĂƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽŵLJƂƐ ǀĞƌŬŽƐƐĂũćƐĞŶƐŝǀƵŝůůĂ͊ sZ^,^ ^/E:KdK/D/^dKKz Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki ǁǁǁ͘ĞǀĞƌƐŚĞĚƐ͘ĐŽŵ ^/E:KdK/D/^dK<h,EE͕ ^/</EEΘ<EZsKz Unioninkatu 13, 00130 Helsinki Puhelin 029 360 1100 ǁǁǁ͘ŬĂŬͲůĂŬŝ͘Į ></^//EdK/D/^dK W>KΘKKz sĞƐƉĞƌƟĞϵ͕ϬϬϯϮϬ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin (09) 477 8790 ƚŽŝŵŝƐƚŽΛƉůƚͲůĂŬŝ͘Į ǁǁǁ͘ƉůƚͲůĂŬŝ͘Į ></^//EdK/D/^dK ,EW ΘKKz Laurinmäenkuja 3, 00440 Helsinki Puhelin 050 559 8561 ĂƐŝĂŬĂƐƉĂůǀĞůƵΛŚĐůĂǁ͘Į ǁǁǁ͘ŚĐůĂǁ͘Į :hZ/EdKz WĂŬŝůĂŶƟĞϳϭ͕ϬϬϲϲϬ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin 029 009 2590 ŝŶĨŽΛũƵƌŝŶĞƚ͘Į ǁǁǁ͘ũƵƌŝŶĞƚ͘Į ^/E:KdK/D/^dK DhZ/,><<h> DŝŬŬŽůĂŶƟĞϮϬ͕ϬϬϲϰϬ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin 0500 722 791 ŵĂƵƌŝ͘ŚĞůŬŬƵůĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ŚŬƵůĂǁ͘ĐŽŵ ^/E:KdK/D/^dK />KE<zdP,KE< WĞƌƫ ůćŶƟĞϭϮ͕ϬϰϰϮϬ:ćƌǀĞŶƉćć Puhelin (09) 271 2907 ŝůŽŶĂ͘ŬLJƚŽŚŽŶŬĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^/E:KdK/D/^dK ^WWK<hWW/>Kz <ƌŝƐƟŝŶĂŶŬĂƚƵϰϭ͕ϮϬϭϬϬdƵƌŬƵ Puhelin (02) 250 0978 ƐĞƉƉŽ͘ŬĂƵƉƉŝůĂΛƐĞƉƉŽŬĂƵƉƉŝůĂ͘Į ǁǁǁ͘ƐĞƉƉŽŬĂƵƉƉŝůĂ͘Į

^/E:KdK/D/^dK dDDZͳ:hZ/^d/dKz ůĞŬƐŝƐ<ŝǀĞŶŬĂƚƵϭϭ͕ 33100 Tampere Puhelin 010 34666 40 ŝŶĨŽΛƚĂŵŵĞƌͲũƵƌŝƐƟƚ͘Į ǁǁǁ͘ƚĂŵŵĞƌͲũƵƌŝƐƟƚ͘Į ^/E:KdK/D/^dK ,>KEE͕><<ΘdhKD/ sćŝŶƂŶŬĂƚƵϮϴ͕ϰϬϭϬϬ:LJǀćƐŬLJůć Puhelin 010 3221 890 ƚŽŝŵŝƐƚŽ;ĂƚͿŚůƚůĂŬŝ͘Į ǁǁǁ͘ŚůƚůĂŬŝ͘Į ^/E:KdK/D/^dK<dd>h^͕ ZhK<K>ΘDh<<>Kz <ĂůĞǀĂŶŬĂƚƵϲͲϴ͕///ŬƌƐ͕͘ ϲϬϭϬϬ^ĞŝŶćũŽŬŝ Puhelin (06) 429 7000 ƚŽŝŵŝƐƚŽΛƌƵŽŬŽůĂ͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ƌƵŽŬŽůĂ͘ĐŽŵ ^/E:KdK/D/^dK <KEddhZ/ΘKKz <ĂƵƉƉĂŬĂƚƵϭϳ͕ϴϬϭϬϬ:ŽĞŶƐƵƵ Puhelin (013) 120 731 ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽΛŬŽŶƩƵƌŝ͘Į ǁǁǁ͘ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽ͘ĐŽŵ ^/E:KdK/D/^dK :h,E/^WW EE Kauppakatu 10, ϴϵϲϬϬ^ƵŽŵƵƐƐĂůŵŝ Puhelin (08) 713 821 ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽΛũƵŚĂŶŝƐĞƉƉĂŶĞŶ͘ Į ǁǁǁ͘ũƵŚĂŶŝƐĞƉƉĂŶĞŶ͘Į ></^//EdK/D/^dK ZdK,/<</> Asemakatu 20, 90100 Oulu Puhelin (08) 371 155 ĂƌƚŽ͘ŚĞŝŬŬŝůĂΛĂǀĂŝŶƚĞĞŵĂ͘Į ǁǁǁ͘ĂǀĂŝŶƚĞĞŵĂ͘ĮͬŝŶĚĞdžϮ͘Śƚŵů ^/E:KdK/D/^dK ></ͳ&KZhDKz W>ϭϭϵϯ͕ZŽǀĂŬĂƚƵϭϯ͕ϵϲϭϬϭ ZŽǀĂŶŝĞŵŝ Puhelin (016) 340 0520 ĞƐĂ͘ůƵŽŵĂũŽŬŝΛůĂŬŝͲĨŽƌƵŵ͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ůĂŬŝͲĨŽƌƵŵ͘ĐŽŵ

KD<Kd/>//ddK^hK^/dd>E /E ^/E:Kͳ:></dK/D/^dK:E W>s>h:E< zddP ͊

JÄRJESTÖSIVUT

KD<Kd/d><<Z/W//Z/E z,dz^,E</>Pd hhEDEW//Z/ ƉƌŽũĞŬƟĂƐƐŝƐƚĞŶƫ  ZĂŝũĂ ŚŵĂŶ ƉƵŚ͘ϬϱϬϯϬϬϱϳϯϰ ĂƐƐĂƌŝ͘ƵƵƐŝŵĂĂΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į

sZ^/E/^ͳ^hKDEW//Z/ ZĂŝũĂdƵŽŵŝŶĞŶ ƉƵŚ͘ϬϰϬϳϭϱϭϲϳϴ ƉƌŽũĞŬƟ͘ǀƐƉŝŝƌŝΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ

,>^/E'/EW//Z/ ĂƐƐŝƐƚĞŶƫ  ZŝƚǀĂ>ŽŚƚĂũĂ ƉƵŚ͘ϬϰϰϮϵϯϳϴϮϵ ƌŝƚǀĂ͘ůŽŚƚĂũĂΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į DƵŝĚĞŶĂůƵĞŝĚĞŶŽƐĂůƚĂ͕ŽƚĂƐƵŽƌĂĂŶLJŚƚĞLJƩćƉĂŝŬĂůůŝƐĞĞŶLJŚĚŝƐƚLJŬͲ ƐĞĞŶ͘dĂůŬŬĂƌŝLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚũĂŚĞŝĚćŶLJŚƚĞLJƐƟĞƚŽŶƐĂůƂLJĚćƚKŵĂŬŽͲ ƟůŝŝƚŽŶǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į

/ŶŬŽŽŶŽŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͘ʹ/ŶŐĊĞŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶƌĨ͘ KD<Kd/d><<Z/Ez,dz^d/Kd Inkoolaisia on palvellut kahtena edellisenä vuonna kolme talkkaria ŬŝŝƌĞŝƐŝŵƉćŶćĂŝŬĂŶĂŚƵŚƟͲůŽŬĂͲ ŬƵƵƐƐĂ͖ƚĂůǀŝŬĂƵĚĞůůĂŽŶƌŝŝƩćŶLJƚ ŬĂŬƐŝ͘ dćƐƚćůƂLJĚćƚLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŵŵĞ ƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽƚ͕ũŽƚŬĂŽǀĂƚƉLJͲ ƐLJǀŝćǀĂŝŬŬĂŬŽ͘ƚŽŝŵŝƐƐĂŚĞŶŬŝůƂƚ ǀĂŝŚƚƵŝƐŝǀĂƚŬŝŶ͘ dĂůŬŬĂƌŝƚǀĂƐƚĂĂǀĂƚŶƵŵĞƌŽŝƐƚĂ ĂƌŬŝƐŝŶŬůŽϵͲϭϱ͘^ŝůůŽŝŶũŽƐƉĂůŬĂƚͲ

tuna on vain yksi talkkari, muut ŶƵŵĞƌŽƚŬććŶƚLJǀćƚĂƵƚŽŵĂĂƫ ƐĞƐͲ ƟŚćŶĞůůĞ͘:ŽƐĞƚƚĂǀŽŝƚĂƚĂůŬŬĂƌŝĂ heidän numeroistaan, voit olla yhteydessä myös talkkarivastaaǀĂĂŶƚĂŝƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂĂŶ͘ dĂůŬŬĂƌŝϭͲϬϰϬϲϴϬϰϴϴϴ dĂůŬŬĂƌŝϮͲϬϱϬϯϮϰϮϵϭϳ dĂůŬŬĂƌŝϯͲϬϰϬϵϲϵϴϭϰϳ dĂůŬŬĂƌŝǀĂƐƚĂĂǀĂϬϰϬϵϲϵϴϰϮϰ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂϬϰϬϵϲϵϴϭϱϳ

,ćŵĞĞŶũĂWŝƌŬĂŶŵĂĂŶKŵĂŬŽƟͲũĂDƂŬŬŝůćŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͗Ŷ KD<Kd/d><<Z/Ez,dz^d/Kd W /: dͳ, DE KD<Kd/d><<Z/d ͻ>ĂŚƟũĂLJŵƉćƌŝƐƚƂ͕EĂƐƚŽůĂũĂ ympäristö: Talkkari Arto Murto 044 566 4713 ͻKƌŝŵĂƫ ůĂŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͗ Talkkari Kari Viitanen 044 712 6669 ;<ĂƌŝƚƵƵƌĂĂŵLJƂƐ>ĂŚĚĞŶĂůƵĞƩĂ ja tekee sisämaalauksia ja pikku ƌĞŵŽŶƩĞũĂLJŵ͘Ϳ dLJƂŶũŽŚƚŽϬϰϰϱϲϲϰϳϮϬ͘ <Edͳ, DE KD<Kd/d><<Z/d ͻdƵƌĞŶŐŝŶKŵĂŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͗ ,ƵŽŵ͘ƚĂůŬŬĂƌŝŶƚLJƂƚƉććƩLJŝǀćƚ ϰ͘ϵ͘ϮϬϭϳ͘dLJƂŶũŽŚƚŽϬϰϬϬϵϵϲϳϲϯ͘ TE-toimistojen palkkatukirahojen loppumisen (yhdistyksille) takia ƚĂůŬŬĂƌŝƚŽŝŵŝŶƚĂŽŶƉććƩLJŶLJƚ ŵŽŶĞƐƐĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐƐć͘ sĂůƟŽͬŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂŵLJƂƐŽŚũĂĂƉĂůŬͲ

ŬĂƚƵŬŝƌĂŚŽũĂLJƌŝƚLJŬƐŝĞŶŬćLJƩƂƂŶ͘ :ŽƐƐLJŬƐLJůůćƚƵůĞĞůŝƐćŵććƌćƌĂŚĂĂ͕ aloitetaan rekrytoinnit yhdisƚLJŬƐŝŝŶ͘dŽŝŵŝŶƚĂŽŶƉććƩLJŶLJƚ͗ Tampere ja Hervanta, Valkeakoski ũĂ,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂ͘ >ĂŚƚĞĞŶŽŶƉĞƌƵƐƚĞƩƵKƐƵƵƐͲ ŬƵŶƚĂ͘dĂƌŬŽŝƚƵƐŽŶƚƵůĞǀĂŝƐƵƵͲ dessa tarjota talkkaripalvelua eri LJŚĚŝƐƚLJŬƐŝĞŶĂůƵĞŝůůĂ͘dŽŝŵŝŶƚĂǀŽŝ olla ilman ALV:tä tai ALV:n kanssa, riippuen saadaanko työllistämiƐĞĞŶƉĂůŬŬĂƚƵŬĞĂ͘ >ŝƐćƟĞƚŽũĂƚĂůŬŬĂƌŝƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͗ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂWĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ͕ ƉƵŚ͘ϬϰϰϱϲϲϰϳϮϬƚĂŝ ƉĞƌƫ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į ^ĞƉƉŽdĂŵŵŝŶĞŶƉƵŚ͘ϬϰϰϬϮϯ 6001 tai ƐĞƉƉŽ͘ƚĂŵŵŝŶĞŶΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘Į WŽƐƟŽƐŽŝƚĞ͗<ĞƐŬƵƐŬƵũĂϭĂƐ͘ϭϱ ϭϰϮϬϬdƵƌĞŶŬŝ͘ ǁǁǁ͘ŚĂƉŝŽŬLJ͘Į

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

43 43


Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitt

YLI 20 ETUA JÄSENKORTILLA >ƵĞƚĂƌŬĞŵŵĂƚƟĞĚŽƚĞĚƵŝƐƚĂ͗ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬũĂƐĞŶĞƚƵͬũĂƐĞŶĞƚƵũĂ

UUSI ETU

Dz^&dz͗Nyt sinulla on ĂŝŶƵƚůĂĂƚƵŝŶĞŶƟůĂŝƐƵƵƐƚƵƌǀĂƚĂ ŬŽƟƐŝ͘^ĂĂƚŵLJ^ĂĨĞƚLJŶ<ŽĚŝŶƚƵƌͲ va- ja Lukkoturva-vakuutukset ĞƌŝŬŽŝƐŚŝŶƚĂĂŶǀĂŝŶϲϵΦͬǀƵŽƐŝ ;ŶŽƌŵ͘ϭϬϴΦͬǀƵŽƐŝͿ͘

Θ^K>hd/KE^KD<Kd/ ͲW>s>hd͗ WĂůǀĞůƵŝĚĞŶŚŝŶŶĂƐƚĂͲϭϱй͘ Avullamme löydät ja kilpailutat ƵƌĂŬŽŝƚƐŝũĂƚ͕ƐƵƵŶŶŝƩĞůŝũĂƚ͕ƚLJƂŶͲ johtajat ja arkkitehdit kaikenkokoisiin hankkeisiin sijainnista ƌŝŝƉƉƵŵĂƩĂ͘

, DE>dhZDKEdd/͗ <ĂƩŽƌĞŵŽŶƟŶƟůĂĂũĂůůĞŶćƉƉćƌć <ŽƵƌƵͲ<ĂĂƉŽƌćŶŶŝĞŶƉƵŚĚŝƐƟŶ ŬĂƵƉĂŶƉććůůĞ͘

^dϭ͗KŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶũćƐĞŶŬŽƌƚͲ ƟŽŶŚĞƟŬćLJƩƂǀĂůŵŝƐ^ƚϭ͗Ŷ ŬćƚĞŝƐĂůĞŶŶƵƐŬŽƌƫ ͘ůĞŶŶƵƐŽŶ asemakohtainen ja vaihtelee ĂũĂŶŬŽŚĚŝƩĂŝŶ͘ůĞŶŶƵƐƚĂŵLJƂƐ lämmitysöljystä numerosta 0800 ϭϲϲϮϲϲ͕ŬƵŶŵĂŬƐĂƚƟůĂƵŬƐĞŶ LJŚĚĞƐƐćĞƌćƐƐć͘

ZKE&/y^hKD/Kz͗ ZĂĚŽŶͲ ŵŝƩĂƵƐƉƵƌŬŝƚŚŝŶƚĂĂŶϯϯΦͬ ƉƌŬ;ŶŽƌŵ͘ϯϵΦͿ͘ZĂĚŽŶŵŝƩĂƵƐ tehdään kahdella purkilla, hinta LJŚƚĞĞŶƐćϲϲΦ͘,ŝŶƚĂƐŝƐćůƚćć ŵŝƩĂƵƐƉƵƌŬŝƚ͕ǀĂůŵŝŝŬƐŝŵĂŬƐĞͲ tun palautuskuoren ja sähköisen ƌĂƉŽƌƚŽŝŶŶŝŶ͘

^hKZ;^ƵŽŵĞŶZĂŬĞŶŶƵƐͲ ĂƐŝĂŶƚƵŶƟũĂƚKLJͿ͗ Talokatsastus eli tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja ƌŝƐŬŝƌĂŬĞŶƚĞŝƐƚĂŚŝŶƚĂĂŶϯϵϱΦ ;ŶŽƌŵ͘ϰϵϱΦͿ͘

ZDK͗ůĞŶŶƵƐƚĂϭϬͲϱϬй ǀƵŽŬƌĂŬŽŶĞŝƐƚĂũĂůĂŝƩĞŝƐƚĂ͘ EhEEhhE/͗ NunnaUuni-tulisiũĂŶŽƐƚĂũĂůůĞŝŬĂͲƚƵŽƩĞĞŶ,ĂůŝͲ Pieni puunkannin kaupan päälle! ĚƵŶĂƌǀŽϭϮϰΦ͘

Z<^z^dD^͗<ŽƟŬĂƌƚŽŝƚƵŬƐĞůůĂ ǀĂƌŵƵƵƩĂŬŽĚŝŶƚĂůŽƵĚĞůůŝƐĞĞŶ ja suunnitelmalliseen kiinteisƚƂŶƉŝƚŽŽŶ͘:ćƐĞŶĞƚƵŶĂŬŽƟŬĂƌͲ ƚŽŝƚƵƐŶLJƚͲϭϬй͘

Zds͗ Myymälöistä tuoteryhmäsƚćƌŝŝƉƉƵĞŶĂůĞŶŶƵƐƚĂϭϬͲϯϱй ƐĞŬćĂŝŶĂŬĂŵƉĂŶũĂƚƵŽƩĞŝƐƚĂŬŝŶ ĂůĞŶŶƵƐƚĂϱй

sZ/^hZ:ϭϬϬΦĂůĞŶŶƵƐsĞͲ ƌŝƐƵƌĞͲƉĂŬĞƩĞŝŚŝŶũĂŝůŵĂŝŶĞŶ ŬŽĚŝŶƚƵƌǀĂŬĂƌƚŽŝƚƵƐ͘

/&͗ /ĨƚƵŽŚũĞůŵĂƉĂůŬŝƚƐĞĞ͘^ĂĂƚ ǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞƐŝKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶũćƐĞͲ ŶĞŶćĞĚƵůůŝƐĞĞŶŚŝŶƚĂĂŶ͘

44 44

Kevätmessut <s dD^^hdϲ͘Ͳϵ͘ϰ͘ϮϬϭϳ͗ 2 ƉććƐLJůŝƉƉƵĂϭŚŝŶŶĂůůĂ;ŶŽƌŵ͘ ŚŝŶƚĂŝƐĞƐƚĂƐŝƐććŶƉććƐLJƐƚćͿ͘^ĂͲ ŵĂŶĂŝŬĂŝƐĞƐƟƐŝŝƐϱŵĞƐƐƵƚĂƉĂŚͲ ƚƵŵĂĂ͗KŵĂ<ŽƟ͕KŵĂDƂŬŬŝ͕ Kevätpuutarha, Lähiruoka&LuoŵƵ͕^ŝƐƵƐƚĂ͊

EKZ/'ZEEZ'zʹ^ ,Ͳ <P^KW/Dh^͗ Katso ajantasaiset edulliset sähkösopimushinnat ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬũĂƐĞŶĞĚƵƚͬ ŶŽƌĚŝĐŐƌĞĞŶĞŶĞƌŐLJ͘

W<^WZ//Dʹ^ ,<P^KW/Dh^͗ Katso ajantasaiset edulliset ƐćŚŬƂƐŽƉŝŵƵƐŚŝŶŶĂƚǁǁǁ͘ŽŵĂͲ ŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬũĂƐĞŶĞĚƵƚͬW<^͘

^hKDE<ddKEdZ͗ KƌŝŵĂͲŬĂƩŽƚƵƌǀĂƚƵŽƩĞĞƚϯϬй ĂůĞŶŶƵŬƐĞůůĂ͘>ŝƐćŬƐŝ<ĂƩŽĞŶƚĞƌ ƚĂƌũŽĂĂŝůŵĂŝƐĞŶŬĂƩŽƚĂƌŬĂƐͲ tuksen toimialueellaan oleviin ƉŝĞŶƚĂůŽŝŚŝŶ͘

^zE^D͗^ŝůŵćůĂƐĞŝƐƚĂͲϮϱй͕ ƵƌŝŶŬŽůĂƐĞŝƐƚĂͲϮϬй͕WŝŝůŽůŝŶƐͲ ƐĞŝƐƚćͲϭϬй͘ĚƵƚŵLJƂŶŶĞƚććŶ ŬĂŝŬŝƐƚĂ^ƵŽŵĞŶ^LJŶƐĂŵͲůŝŝŬŬĞŝƐͲ ƚćũćƐĞŶŬŽƌƫ ĂŶćLJƩćŵćůůć͘

<Kd/WhhdZ,ʹ>,d/͗ Uusille ƟůĂĂũŝůůĞǀƵŽƐŝƟůĂƵƐƉƵŽůĞĞŶ ŚŝŶƚĂĂŶũĂŶLJŬLJŝƐŝůůĞƟůĂĂũŝůůĞϭϬΦ ĂůĞŶŶƵƐǀƵŽƐŝƟůĂƵƐŚŝŶŶĂƐƚĂ͘

^/^ />D,hK>dK^hKD/Kz͗ ϯϬΦĂůĞŶŶƵƐŽŵĂŬŽƟƚĂůŽŶ ŝůŵĂŶǀĂŝŚĚŽŶƉƵŚĚŝƐƚƵŬƐĞƐƚĂ͘

hDh>h^Z^KZd͗ Alennusta ϭϮйƉćŝǀćŶŚŝŶŶĂƐƚĂ͘ ^hEEZ'/͗KŵĂŶŬĂƩŽƐŝ aurinkosähköinvestoinnin kanŶĂƩĂǀƵƵƐƌĂƉŽƌƫ ͲϱϬй͘

EZ^͗ ϱůŝƚƌĂŶĂƐƟĂŬĂƩŽͲũĂ ŬŝǀŝƉĞƐƵĂŝŶĞƩĂŚŝŶƚĂĂŶϱϬΦ ;ŽǀŚ͘ϴϯΦͿнƚŽŝŵŝƚƵƐŬƵůƵƚ͘

>//dd/<dKd͗<ĂƩŽƌĞŵŽŶƟŶ ƟůĂĂũĂůůĞϯϬϬΦĂƌǀŽŝŶĞŶ,ŽůŝĚĂLJ ůƵďʹŬLJůƉLJůćůĂŚũĂŬŽƌƫ ŬĂƵƉĂŶ ƉććůůĞ͘

d>>/E<^/>:͗>ŝŝƚLJůƵďKŶĞ ͲũćƐĞŶĞŬƐŝǀĞůŽŝƚƵŬƐĞƩĂ͕ƐƵŽƌĂĂŶ ^ŝůǀĞƌͲƚĂƐŽůůĞ͘^ŝůǀĞƌͲƚĂƐŽŶ ĞƚƵŝŚŝŶŬƵƵůƵƵŵŵ͘ũŽƉĂϮϬй ƉĞƌƵƐĂůĞŶŶƵƐƟĞƚLJŝƐƚćŶŽƌŵĂĂůŝͲ ŚŝŶƚĂŝƐŝƐƚĂƚƵŽƩĞŝƐƚĂ͘

s/</E'>/E͗ Alennusta päivän ƌŝƐƚĞŝůLJͲũĂƌĞŝƫ ŚŝŶŶŽŝƐƚĂϭϬͲϯϬ й͘<ŽƐŬĞĞŵLJƂƐĂƵƚŽƉĂŝŬŬŽũĂ͘

/E:ʹd//s/^dz^>/^dd͗ TiivisƚLJƐůŝƐƚĂƉĂŬĞƫ ǀĞƌŬŬŽŬĂƵƉĂƐƚĂ ŚŝŶƚĂĂŶϯϰΦнƌĂŚƟϭϮ͕ϬϬΦd/ϯ ƉŬƚϭϬϬΦƌĂŚƟǀĂƉĂĂƐƟ͘

/EZ/<^<Kd/͗IlmanvaihƚŽŬŽŶĞĞŶƐƵŽĚĂƫ ŵĞƚŬŽƟŝŶ ƚŽŝŵŝƚĞƩƵŶĂ͘ůĞŶŶƵƐƚĂϭϬй ǀƵŽƐŝƐŽƉŝŵƵŬƐĞƐƚĂ͘

>EEh^d></dK/D/^dK:E dK/D<^/EdKW><</K/^d͗ KŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶLJŚƚĞŝƐƚLJƂĂƐŝĂŶĂũŽͲ ja lakitoimistojen toimeksianƚŽƉĂůŬŬŝŽŝƐƚĂĂůĞŶŶƵƐƚĂϭϱй͕ ŬƵŝƚĞŶŬŝŶĞŶŝŶƚććŶϯϬϬΦ͘


to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Juhlavuoden 2017 kunniaksi!

LIITY JÄSENEKSI NYT –

LOPPUVUODEN 2017 JÄSENYYS MAKSUTTA! KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽŬĂŶƐĂůĂŝƐũćƌũĞƐƚƂŶćĞĚƵƐƚĂĂƉŝĞŶƚĂůŽĂƐƵŬŬĂŝƚĂũĂǀĂƉĂĂͲĂũĂŶĂƐƵŬŬĂŝƚĂůĂŝŶƐććĚćŶŶƂŶǀĂůŵŝƐƚĞůƵƐƐĂũĂŬĞŚŝƩćŵŝƐĞƐƐć͘ zŚĚĞƐƐćƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶŬĂŶƐƐĂůŝŝƩŽĂƵƩĂĂũćƐĞŶŝćƉŝƚćŵććŶŬŽƟŶƐĂũĂůćŚŝLJŵƉćƌŝƐƚƂŶƐćŚLJǀćƐƐćŬƵŶŶŽƐƐĂƚĂƌũŽƚĞŶƟĞƚŽĂ͕ ŶĞƵǀŽŶƚĂĂũĂƚLJƂŬĂůƵũĂ͘^ƵŽŵŝϭϬϬͲũƵŚůĂǀƵŽĚĞŶũĂKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶϳϬͲǀƵŽƟƐũƵŚůĂǀƵŽĚĞŶŬƵŶŶŝĂŬƐŝƐLJLJƐŬƵƵƐƚĂϮϬϭϳĂůŬĂĞŶƵƵĚĞƚ ũćƐĞŶĞƚƐĂĂǀĂƚůŽƉƉƵǀƵŽĚĞŶũćƐĞŶLJLJĚĞŶŵĂŬƐƵƩĂ͊

Saat neuvontaa ja hyötytietoa, alennuksia ja edunvalvontaa!

ϭϬ,zs ^zzd >//ddz : ^E<^/ ϭ͘ Ϯ͘ ϯ͘ ϰ͘

>ĂŬŝŶĞƵǀŽŶƚĂ ZĂŬĞŶŶƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂ ŶĞƌŐŝĂŶĞƵǀŽŶƚĂ WŝŚĂͲũĂƉƵƵƚĂƌŚĂͲ ŶĞƵǀŽŶƚĂ ϱ͘ dĂůŽŶŚƵŽůƚŽŬŝƌũĂ ϲ͘ KŵĂŬŽƟůĞŚƟ ϳ͘ KŵĂŬŽƟƚĂůŬŬĂƌŝ

ϴ͘ ůĞŶŶƵŬƐĞƚũćƐĞŶŬŽƌƟůůĂ ϵ͘ WŝŝƌŝŶũĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ũćƐĞŶĞĚƵƚ͕ƚĂƉĂŚƚƵŵĂƚ ΘƌĞƚŬĞƚ ϭϬ͘sĂŚǀĂǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝŶĞŶ ũćƌũĞƐƚƂƉƵŽůƵƐƚĂĂũĂ ǀĂůǀŽŽĞƚƵũĂƐŝ

VOITA MATKA!

/ůŵŽŝƩĂŵĂůůĂƐćŚŬƂƉŽƐƟŽƐŽŝƩĞĞƐŝũćƐĞŶƟĞƚŽŝŚŝƐŝ ƐĂĂƚƐććŶŶƂůůŝƐĞƐƟƟĞĚŽƩĞŝƚĂĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝƐƚĂĂƐŝŽŝƐͲ ƚĂũĂĞĚƵŝƐƚĂƐćŚŬƂƉŽƐƟŝƐŝ͘<ĂŝŬŬŝƐćŚŬƂƉŽƐƟŶƐĂ ŵĂƌƌĂƐŬƵƵŚƵŶϮϬϭϳŵĞŶŶĞƐƐćŝůŵŽŝƩĂŶĞĞƚũćƐĞŶĞƚ ŽƐĂůůŝƐƚƵǀĂƚϱϬϬΦŵĂƚŬĂůĂŚũĂŬŽƌƟŶĂƌǀŽŶƚĂĂŶ͘

LIITTYMISKORTTI

LIITTYMISKORTTI

LIITTYMISKORTTI

KůĞŶƉĂƌĞŵŵĂŶĂƐƵŵŝƐĞŶŬĂŶŶĂƩĂũĂũĂŚĂůƵĂŶůŝŝƩLJć^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƚŽŶƉĂŝŬĂůůŝƐĞĞŶũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞĞŶ͘>ćŚĞƩćŬćć ŵŝŶƵůůĞũćƐĞŶŬŽƌƫ ƐĞŬćƟůŝƐŝŝƌƚŽũćƐĞŶŵĂŬƐƵĂǀĂƌƚĞŶ͘KƐĂůůŝƐƚƵŶƐĂŵĂůůĂĂƌǀŽŶƚĂĂŶũĂǀŽŝŶǀŽŝƩĂĂƉƉůĞŶŝWĂĚͲƚĂƵůƵƟĞͲ ƚŽŬŽŶĞĞŶ͘;ƌǀŽŶƚĂũŽƵůƵŬƵƵƐƐĂ͕ǀŽŝƩĂũĂůůĞŝůŵŽŝƚĞƚĂĂŶŚĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝƐĞƐƟͿ͘dćLJƚćĂŝŶĂŬŝŶƚćŚĚĞůůćΎŵĞƌŬŝƚLJƚŬŽŚĚĂƚ͘

EƚƵͲũĂƐƵŬƵŶŝŵŝΎ >ćŚŝŽƐŽŝƚĞ;ǀĂŬŝƚƵŝŶĞŶŽƐŽŝƚĞͿΎ WŽƐƟŶƵŵĞƌŽũĂͲƚŽŝŵŝƉĂŝŬŬĂΎ

KŵĂŬŽƟͲ ůŝŝƩŽ maksaa ƉŽƐƟͲ maksun

Loppuvuosi 2017 ilmaiseksi!

^ćŚŬƂƉŽƐƟ WƵŚĞůŝŶ WĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐ;ƚćLJƚć͕ŵŝŬćůŝƟĞĚćƚͿ

Tunnus 5005655 ϬϬϬϬϯs^dh^> ,dz^

:ćƐĞŶŚĂŶŬŬŝũĂŶũćƐĞŶŶƵŵĞƌŽ;ƚćLJƚć͕ŵŝŬćůŝƟĞĚćƚͿ ƐƵŶ KŵĂŬŽƟƚĂůŽƐƐĂZŝǀŝƚĂůŽƐƐĂWĂƌŝƚĂůŽƐƐĂ<ĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂ DŝŶƵůůĂŽŶǀĂƉĂĂͲĂũĂŶĂƐƵŶƚŽ͗ͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺŬƵŶŶĂƐƐĂ͘ ŝĚŝŶŬŝĞůŝƐƵŽŵŝƌƵŽƚƐŝdŝĞƚŽũĂŶŝĞŝƐĂĂŬćLJƩććƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟŝŶ ^ƵŽŵĞŶKŵĂŬŽƟůŝŝƩŽLJůůćƉŝƚććŬĞƐŬŝƚĞƚLJƐƟũćƐĞŶƌĞŬŝƐƚĞƌŝćƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶũćƐĞŶŝƐƚć͘KŵĂŬŽƟůŝŝƩŽǀŽŝůƵŽǀƵƩĂĂũćƐĞŶĞŶŽƐŽŝƚĞƟĞĚŽƚƚĂƉĂƵƐŬŽŚƚĂŝƐĞŶ ŚĂƌŬŝŶŶĂŶƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂũĂŬĞƌƚĂůƵŽŶƚŽŝƐĞƐƟůŝŝƚŽŶLJŚƚĞŝƐƚLJƂŬƵŵƉƉĂŶŝůůĞ͘<LJƐĞŽŶƚćůůƂŝŶũćƐĞŶĞƚƵũĞŶũĂͲƉĂůǀĞůƵũĞŶŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶŶŝƐƚĂŬŝƌũĞŝƚƐĞŵƵƩĂũŽƐŬƵƐŵLJƂƐ ƉƵŚĞůŝŵŝƚƐĞ͘:ŽƐĞƚŚĂůƵĂũćƐĞŶĞƚƵŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟĂ͕ǀŽŝƚĂƐĞƩĂĂƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟŬŝĞůůŽŶĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝƐćŚŬƂƉŽƐƟůůĂƚŽŝŵŝƐƚŽΛŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮƚĂŝŶĞƫ ůŽŵĂŬŬĞĞŶ ĂǀƵůůĂǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟůŝŝƩŽ͘ĮͬũĂƐĞŶŚĂŬĞŵƵƐͬŽƐŽŝƩĞĞŶŵƵƵƚŽƐ͘:ŽƐŚĂůƵĂƚƉŽŝƐƚĂĂƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟŬŝĞůůŽŶ͕ƐĞŽŶŶŝƐƚƵƵĞĚĞůůćŵĂŝŶŝƚƵŝŶƚĂǀŽŝŶ͘

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

45 45


ILMOITUS

KUNNON KODISTA pidetään huolta

Kun Jari Ärling sai vieraakseen Anticimexin talotarkastaja Jari Raatikaisen, Ifin tarjoamaan maksuttomaan talotarkastukseen oli harvinaisen helppo lähteä. ”Jari tulee tarkastamaan Jarin taloa”, Jari Ärling totesi myhäillen.

ULKOPUOLISEN ARVIO MARSSIJÄRJESTYKSESTÄ

LUVASSA SALAOJIEN HUUHTELUA JA HUOPAKATTEEN TARKASTUSTA

Perheellä on kunnossapito-ohjelma, mutta oli hyvä saada ammattilaisen näkemys. Pääosin tarkastus vastasi omia mielikuvia talon kunnosta, mutta uusiakin asioita nousi esiin.

Oman talon kunnosta huolehtiminen on Jarin mukaan tärkeää, koska sitä ei kukaan muu tee. Toisaalta omakotitalossa on juuri se hyvä puoli, ettei ”yhtiökokouksessa tarvitse muille kahveja keitellä”.

Vuonna 1968 rakennetun 270-neliöisessä, kaksikerroksisessa rinnetalossa tarkastettiin silmämääräisesti koko huusholli, puurakenteisesta yläkerrasta aina betonipohjaan asti. Erityisesti keskityttiin vesipisteisiin ja viemäreihin.

Itse tarkastuksessa ei löytynyt paljon huomautettavaa. Toimenpide-ehdotuksia Jari sai huopakatteen osalta. Myös salaojat kannattaisi painehuuhdella.

Tarkastus kestää talon koosta riippuen noin 1,5–2 tuntia, nyt aikaa meni kolmisen tuntia. ”Taidettiin ajoittain jutella vähän käsikirjoituksen ulkopuoleltakin.”

Saatu kirjallinen raportti oli helppo ymmärtää – etenkin kun oli itse ollut paikalla. Säännöllinen, neljän vuoden välein tehtävä talotarkastus kuuluu noin 500 euron arvoiseen Kunnon koti -palveluun. Lue lisää osoitteessa if.fi/kunnonkoti.

ILMOITUS


KUMPPANINA PARAS

PIPELIFE

WWW.PIPELIFE.FI

Jätevesijärjestelmä kotiin tai mökille? Verkkopalvelussamme on kattava paketti jätevesitietoa! Lataa uusi jätevesiopas, jossa kerrottu mm. • Uudistuneesta jätevesilainsäädönnöstä • Eri jäteveden puhdistusmenetelmistä • Pipelifen jätevesijärjestelmistä Jätevesioppaan ja paljon muuta löydät osoitteesta www.puhdastulevaisuus.fi Pipelife Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 C, 90220 OULU, Puh: +358 30 600 2200 www.pipelife.fi, www.puhdastulevaisuus.fi


Lämpöä koteihin jo vuodesta 1949

Säästäminen lämmittää

Jäspi Tehowatti Air Ilma-vesilämpöpumppu uusiin ja vanhoihin omakoti- ja rivitaloihin.

Tiesitkö, että energiaremontin voi tehdä myös vähitellen? Iso osa ilma-vesilämpöpumpuista asennetaan vanhan öljykattilan rinnalle ja säästöä syntyy jopa 1 000 euroa vuodessa.

Kotimaiset Jäspi-tuotteet suunnittelee ja valmistaa Raisiossa toimiva Kaukora Oy. Jälleenmyyjät löydät osoitteesta ƀƀƀǍģàŜŔĕǍƧ.

Omakoti 3.2017