Page 1

SEKTORI II Loppuraportti 1.1.2011 – 31.12.2013

Järjestötyöllistämisen osaamiskeskus Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry Juha K Humalajoki


2


3

SISÄLTÖ

SISÄLTÖ ............................................................................................................................................. 3 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 4 1. Työllistämishankkeen tavoitteet ....................................................................................................... 8 2. Tarvelähtöisyys ............................................................................................................................... 9 3. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa ......................................................................................... 10 3.1. Hallinnointi .......................................................................................................................... 10 3.2. Ohjausryhmä ...................................................................................................................... 10 3.3. Hankevastaava ................................................................................................................... 10 3.4. Ohjaajat .............................................................................................................................. 10 4. Työllistämismenetelmä .................................................................................................................. 11 4.1. Asiakasohjautuminen.......................................................................................................... 11 4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana ...................................................................... 12 4.3. Järjestöt työyksikkönä......................................................................................................... 13 4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö ............................................................................... 13 4.5. Asiakasohjautuminen välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille ..................................... 13 5. Koulutuksen kytkeminen hanketoimintaan..................................................................................... 14 6. Hankeaikataulu ............................................................................................................................. 14 6.1. Hanke oli aikataulutettu seuraavasti: ...................................................................................... 14 7. Rakenteellinen muutos ja hankkeen keskeyttämisesitys ............................................................... 15 8. Taustaselvitykset suunnitteluvaiheessa ......................................................................................... 16 9. Yhteenveto .................................................................................................................................... 16 9.1. Hankekokoukset ja kokousmenettelyt ................................................................................. 16 9.2. Henkilöresurssit ja talous .................................................................................................... 17 9.3. Suoritteet ............................................................................................................................ 18 9.4. Hankkeessa keskeyttämiset ............................................................................................... 19 9.5. Asiakasohjaus kuntouttavasta työtoiminnasta ..................................................................... 20 9.6. TE-hallinnon uudistukset .................................................................................................... 20 9.7. Järjestökenttään liittyvät havainnot ..................................................................................... 21 9.8. Lopuksi ............................................................................................................................... 21


4

JOHDANTO

Hankkeen suunnittelussa käytettiin apuna helmikuun 2010 Espoon TE-toimiston työllisyyttä koskevia tilastoja. Espoon työ- ja elinkeinotoimiston alueella oli työttömiä työnhakijoita kaikkiaan 9964 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömien (12/16 säännön mukaan) osuus oli 3366 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden aiempien vuosien hyvin jatkunut kehitys taittui huhtikuun 2009 aikana, jonka jälkeen tämän kohderyhmän osuus oli tasaisesti lisääntynyt. Syynä voitaneen pitää yleistä työllisyyden kehitystä. Maahanmuuttajia oli työttömänä työnhakijan 1247 henkilöä ja nuoria alle 25 vuotta täyttäneitä, oli työttömänä työnhakijana 923 henkilöä. Keskimääräinen työttömyyden kesto oli koko Espoon työ- ja elinkeinotoimisto alueella lokakuun -09 lopussa 36 viikkoa.

Espoon talousalueen työllisyyden hoidon haasteet oli kiteytetty Espoon kaupungin ja työ- ja elinkeinotoimiston työllisyydenhoidon ohjelmassa 2010 – 2013 seuraavasti;

1. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut lähes kymmeneen tuhanteen (lokakuu 2009 yhteensä 8 102 henkeä), mikä on reilu 3000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli lokakuun lopussa 6,3 % (vuosi sitten 4,3 %).

2. Työpaikkojen määrän kasvu on kääntynyt ensi kertaa 2000-luvulla laskuun, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on vuodessa lähes puolittunut vuodentakaiseen verrattuna. Lokakuussa 2009 TE -toimistoon ilmoitettiin 1453 uutta työpaikkaa.

3. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on vuoden aikana kaksinkertaistunut yli tuhanteen. Nuorten ammattiin valmistumisen viivästyminen tai ammattityön aloittamisen viivästyminen muodostaakin Espoon työllisyysohjelmalle merkittävän haasteen. Tähän myös kaupungin nuorisovaltuusto on kiinnittänyt huomiota.

4. Akateeminen työttömyys on hitaassa kasvussa, ja lomautettujen määrä vakiintunut noin 800 henkeen. Kaikkein ongelmallisimmassa asemassa ovat kuitenkin vasta valmistuneet akateemiset alle 30-vuotiaat, joiden työelämään pääsy on olennaisesti vaikeutunut.

5. Maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut laskusuhteen aikana. Espoossa ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli lokakuun 2009 lopussa 1309 henkeä, mikä oli 44 % enemmän kuin vuotta aiemmin.


5

6. Pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt kasvuun ja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden osuus työttömistä on noussut. Työttömien ja syrjäytyneiden palauttaminen takaisin työelämään on työttömyyden pitkittyessä aina vain haasteellisempaa, joten kehitykseen tulee puuttua ennaltaehkäisevästi ajoissa.

7. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta laajentuu 1.1.2010 koskemaan kaikkia pitkäaikaistyöttömiä, joille on tehtävä aktivointisuunnitelma ja järjestettävä kuntoutusta ja työllistymistä edistäviä toimia. TE-toimiston ja sosiaalityön tulee tehdä yhteistyötä myös työvoiman palvelukeskuksen ulkopuolella.

8. Huolimatta työttömyyden kasvusta Espoon kaupungilla on edelleen vaikeuksia saada kelpoisia työntekijöitä kaupungin perinteisille työvoimapula-aloille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla.

Vuoden 2010 vallitsevan taloudellisen taantuman seurauksena havaittiin työllisyyden taantuneen lähes vuoden 1997 tasolle (kuva 1.). Tilastojen valossa voitiin havaita myös vajaakuntoisten työnhakijoiden tasainen kasvu (kuva 2.).

Vuosina 2006–2010 toteutetussa SEKTORI -hankkeessa havaittiin, että pienetkin kansalaisjärjestöt voivat tarjota lukuisia erilaisia työtehtäviä ja työllistää ”matalan kynnyksen” periaatteella. Kansalaisjärjestötoimintaan osallistuminen antoi mahdollisuuden kuntoutua kohti avoimia työmarkkinoita. Merkittävä osa SEKTORI -hankkeen asiakkaista sijoittui pysyvään työsuhteeseen järjestökentässä.

Hankkeen suunnittelussa mukana olleiden kokemuksen mukaan vammaisille ja vajaakuntoisille sopivia työkokeilu-, työharjoittelu-, ja työpaikkoja ei Espoossa ollut riittävissä määrin tarjolla. Työnantajien suhtautuminen vajaan työpanoksen tarjoaviin henkilöihin oli osaltaan ymmärrettävää, johtuen taloudellisesta tulostavoitteellisuudesta sekä syvälle juurtuneista asenteista vajaakuntoisten henkilöiden työkykyisyyttä kohtaan.

Espoon talousalueella oli lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, joiden resurssit olivat pääsääntöisesti vapaaehtoistyössä. Taloudelliset voimavarat olivat järjestökentässä rajalliset ja ne suunnattiin mahdollisimman tehokkaasti, jotta järjestöt voisivat yhäti niukkenevien resurssien voimin tuottaa jäsenistölleen ja kansalaisille suunnattuja palveluita sekä toimintoja. Pienten järjestöjen resurssit eivät mahdollistaneet työllistämistoimintaan liittyvien asioiden hoitoa, mm. resursoimattoman taloushallinnon osalta. Ilmiö näkyi keskeisimpänä sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toiminnassa. SEKTORI -hankkeessa keskityttiin työllistämään edellä mainittuihin kansalaisjärjestöihin. Tämän suunnitelman myötä oli tarkoituksena laajentaa työllistämistä edellä mainittujen kansalaisjärjestöjen lisäksi liikunta-, urheilu- ja kulttuurijärjestöihin.


6

Sektori II -hankkeen (2011-) tavoitteeksi asetettiin että ensimmäisen ja viimeisen toimintavuotensa aikana työllistetään 50 henkilöä/vuosi ja kolmen keskimmäisen vuoden aikana 50–75 henkilöä. Työllistäminen tapahtuisi valtakirjapohjaisesti ensisijaisesti Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Hanke esitettiin resursoitavaksi siten, että hankkeeseen palkataan hankevastaava ja neljä ohjaajaa.


7

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry perustettiin vuonna 2004. Tarkoituksena oli rakentaa järjestöjen yhteistyötä siten, että mahdollisimman moni kuntalainen sekä kuntaorganisaatio voisivat hyötyä kansalaisjärjestöjen osaamispääomasta sekä tarjota näille pienille järjestöille kehittämis- ja toimintaedellytyksiä.


8

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui kesäkuussa 2010 58 sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteenliittymästä (65 jäsentä 2013). Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n jäsenjärjestöjen ja toimijoiden käyttöön tarkoitettu ”Yhteisötupa” avattiin 1.10.2006. Yhdistys vuokraa ja ylläpitää toimitiloja jäsenjärjestöjensä sekä omaan käyttöön Tapiolassa ja Suvelassa. Toimitilat tarjoavat yhdistyksille yhteistoimintafoorumin, jossa on mahdollista luoda verkostoja muihin toimijoihin. Toimitilat tarjoavat ajanmukaiset työskentelyolosuhteet toimistotyöhön ja välineet nykytekniikalla varustettujen kokousten järjestämiseen.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toimii RAY:n Ak. avustuksen turvin. Espoon kaupunki on osallistunut toiminnan rahoittamiseen vuosittain järjestöavustuksella. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toimii keskeisenä tahona koordinoidessaan sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen työllistämistoimintaa. 1. Työllistämishankkeen tavoitteet SEKTORI I -hankkeen toiminta osoittautui toimivaksi malliksi, jonka pohjalta esitimme SEKTORI II hankesuunnitelmassa SEKTORI I -hankemallin mukaisen toiminnan laajentamista ja toimintamallin kehittämistyön syventämistä. Määrälliseksi tulostavoitteeksi asetettiin 50–75 henkilön työllistäminen vuosittain.

Kohderyhmää määriteltäessä oli tunnistettu pitkäaikaistyöttömien, vaikeasti työllistettävien, vammaisten ja vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja nuorten työllistämiseen liittyvä erityistuen tarve. Erityistuen tarve vaikutti hankkeen määrällisen tavoitteen asettamiseen. SEKTORI II -hankkeessa keskityttiin laadulliseen työllistämiseen massatyöllistämisen sijaan.

Tarkoituksenmukaista oli tarkastella järjestöihin ja edelleen sijoittamisen kautta yrityksiin työllistämistä ja työllistymisen kokonaisvaltaisen toimintamallin kehitystyötä. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena oli kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kohentuminen. Tavoitteen asettamisessa oli huomioitu lisääntyvän rakennetyöttömyyden asettamat resursointivaatimukset hanke henkilöstön osalta. Lisääntynyt ja syventynyt rakennetyöttömyys edellytti kokonaisvaltaisempaa tukea työllistettäville työllistymisprosessin aikana.

SEKTORI II -hanketta toteutettiin SEKTORI-hankkeen mallin mukaisesti kolmen osatekijän summana, ”Kuntouttava työvalmennus/ohjaus” ja ”Valmentava työvalmennus/ohjaus” sekä ”Työllistävä työvalmennus/ohjaus”. Ensimmäinen kokonaisuus muodostui Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n (EJY Ry) omaan toimintaan työllistämistoimista. Tällöin toiminnassamme oli kyse ”Kuntouttavasta työvalmennuksesta/ohjauksesta”. Työllistettävän henkilön valmennuksen ja ohjauksen tarve oli tässä kokonaisuudessa suurinta. Ohjausta ja valmennusta voitiin tässä mallissa kuitenkin tarjota kokonaisvaltaisimmin.


9

Toinen kokonaisuus muodostui palkkatukityöllistämisestä kansalaisjärjestöihin. Tällöin oli kyseessä ”Valmentava työvalmennus/ohjaus”. Työllistettävän ja työllistävän yhdistyksen osalta oli ohjauksen ja valmentamisen tarvetta runsaasti, mutta vähemmän kuin ensimmäisessä kokonaisuudessa. Tässä kokonaisuudessa oli määrällisesti eniten ohjattavia.

Kolmas kokonaisuus muodostuu palkkatukityöllistämisestä ja edelleen sijoittamisesta yhdistyksiin ja yrityksiin sekä ns. ”toisen vuoden” palkkatuen hyödyntämisestä. Toisen vuoden työllistämisen osalta tarkastelimme toimintaa ”Työllistävänä työvalmennuksena/ohjauksena”. Ohjattavat - valmennettavat henkilöt olivat työllistymispolkunsa loppupäässä, jolloin valmennus keskittyi yrittäjän tarpeiden ja työllistyvän henkilön osaamispääoman kohdentamiseen. Ohjauksen keskeiseksi haasteeksi nousi työllistyvän henkilön taustatukena toimiminen ja yrittäjälle tarjottavan neuvonnan sisällöllinen tuotanto.

Edellä mainittujen valmennus/ohjaus kokonaisuuksien kautta työllistettäville henkilölle luotiin mahdollisuus kiinnittyä takaisin työelämään matalan kynnyksen periaatteella, jossa työtehtävien tuloshakuisuus ei ollut työllistymispolun alkupäässä ensisijaista.

2. Tarvelähtöisyys Hankkeen tarvelähtöisyys perustui selvityksiin, joita tehtiin Espoon työttömyyden rakenteesta. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli olla osa välityömarkkinoiden kehittämiseksi tarkoitettua espoolaista työllisyydenhoitorakennetta. Hankkeen kohderyhmäksi oli valittu espoolaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka olivat vaikeassa työmarkkinatilanteessa sekä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta yhä syvemmin. Hankkeen kohderyhmä segmentoitiin pitkäaikaistyöttömiin ja vieraskielisiin työnhakijoihin - maahanmuuttajiin.

Suunnitteluvaiheessa käytyjen keskustelujen yhteydessä nousi esiin tarve välityömarkkinoiden kehitystyölle. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville oli tarkoitus tarjota mahdollisuutta siirtymiseen palkkatukityöhön. SEKTORI II -hanke toimisi yhtenä linkkinä kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä.

Hankkeen tarvelähtöisyyttä tarkasteltiin myös seuraavasti. Yhtäällä oli järjestöjen tarve ja mahdollisuudet työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia toimintoihinsa. Toisaalla oli yhteiskunnallinen tarve työllistää kaikki toimintakuntoa omaavat henkilöt palkkatyöhön kiihtyvän eläkkeelle siirtymisen vastapainoksi. Kolmanneksi nousi kysymys yksilön mahdollisuudesta vastata omasta toimeentulostaan eli pitkäaikaistyöttömien runsaasta määrästä Espoon työllisyys- ja toimeentulotukitilastoissa. Laskelmiemme mukaan kunnan talouden kannalta oli taloudellisempaa työllistää henkilö kuin vastata henkilön toimeentulosta toimeentulotukina ja valtionosuusmaksuina.


10

Hanke toteutettiin kumppanuusperiaatetta noudattaen. Hankkeen tilaajakumppaneina toimivat Espoon kaupunki ja Espoon työ- ja elinkeinotoimisto. Tuottajakumppanina toimii Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hanke perustui laajempaan yhteiskunnalliseen työllisyyden hoidon näkökulmaan, jonka tarkoituksena oli kaikkien hankkeeseen osallistuvien hyöty. 3. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa 3.1. Hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastasi Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hankkeen toimintamalli oli suunniteltu yhdessä Espoon kaupungin ja Espoon TE-toimiston kanssa. Espoon kaupungin tarpeet jalostaa välityömarkkinoiden tuotantomallia ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä sekä vajaakuntoisia oli huomioitu hankkeen suunnitteluvaiheessa. 3.2. Ohjausryhmä Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jossa edustettuina olivat Espoon kaupunki, Espoon TE-toimisto, hanketta hallinnoiva organisaation edustaja ja hankkeen henkilöstö. Hankevastaava edusti kokouksissa esittelijää ja toimi kokousten sihteerinä. Ohjaajat edustivat kokouksissa ohjauksen asiantuntemusta. Ohjausryhmä kokoontui vähintään neljä kertaa vuosittain. 3.3. Hankevastaava Hankevastaava vastasi hankkeen kokonaiskoordinoinnista, laati ja allekirjoitti tarvittavat työsopimukset, hoiti työnantajavelvoitteet sekä toimii työryhmän esimiehenä sekä vastasi ensisijaisesti yrityksiin suuntautuvasta yhteistyöstä. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Juha K Humalajoki ajalla 1.1.2011–31.12.2013. 3.4. Ohjaajat Suunnitelmavaiheesta poiketen hankkeeseen saatiin kolmen ohjaajan resurssi neljän sijaan. Ohjaajien vastuualueet muodostuivat pääasiallisesti siten, että yhden ohjaajan vastuualueena olivat Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:hyn ja muihin Yhteisötuvan järjestöihin palkkatukityöllistetyt. Kaksi ohjaajaa vastasi muualle Espooseen ja Helsinkiin palkkatukityöllistettyjen ohjauksesta ja neuvonnasta. Hankevastaava ja ohjaajat vastasivat kukin omasta toimintasektoristaan kokonaisvaltaisesti, kuitenkin yhteistyössä keskenään, niin että mahdollisten poissaolojen tai sairastumisien vuoksi ei syntynyt työllistettävän tai työnantajan osalta palveluaukkoa.

Ohjaajat osallistuivat ohjattavan työelämätaitojen ja pystyvyysuskomusten lisäämiseen vuorovaikutussuhteessa ohjattavan kanssa. Ohjattavalle tarjottava tuki räätälöitiin yksilöllisesti hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Työotteena hankkeessa käytettiin kuntouttavaa ja valmentavaa työvalmennusta.


11

Hankkeen ohjaajien työnkuvaan kuului pääasiallisesti ohjattavan jatkosuunnitelmien jäsentäminen ja laatiminen, joko kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta, yhdessä ohjattavan kanssa. Toisena tavoitteena oli ohjattavan voimaantumisen tukeminen prosessin aikana. Edelleen sijoituspaikoissa/yhdistyksissä työtehtävien ohjauksesta vastaavalle henkilölle kuului työn sisältöjen opettaminen työllistetyille ja työskentelyn valvominen ja arvioiminen sekä työsuojeluun liittyvät tekijät.

Yhteistyössä yhdistyksen työnjohdon ja työyhteisön kanssa ohjaajat auttoivat ohjattavaa hänen sosiaalisten ja työelämätaitojensa kehittämisessä. Edelleensijoituspaikkojen/yhdistysten työnjohdon kanssa tehtiin yhteistyötä yhdistyksen tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Ohjattavien kehitystä ja edistymistä seurattiin säännöllisin keskusteluin ohjattavan kanssa. Keskustelua ja arviointia käytiin myös kolmikantaneuvotteluna edelleen sijoituspaikkojen/yhdistysten vastuuhenkilöiden kanssa kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi ohjattavan osaamisesta ja taidoista. Ohjaajat arvioivat ohjattavan ohjauksen tarvetta tapaamisten ja kolmikantakeskusteluiden perusteella.

Hankkeessa käytettiin SEKTORI I-hankkeessa luotuja työkaluja, joiden avulla voitiin seurata säännöllisesti ohjattavan kehittymistä eri näkökohtia tarkastellen (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset voimavarat sekä rajoitteet, toimintakyky, suoriutuminen ja työllistymisen esteet).

Hankkeen ohjaajina ovat toimineet ohjaaja Tuula Rannema-Yorke ajalla 1.1.2011–31.12.2013, ohjaaja Kent Lönnroth ajalla 17.1.2011–31.12.2013, ohjaaja Tiina Pikkarainen ajalla 28.3.–31.12.2011, ohjaaja Hanna Eno ajalla 2.4.–31.12.12 sekä ohjaaja Sari Kotamaa ajalla 4.3.–31.12.2013.

Ohjaajien vaihtuvuuteen vaikutti osaltaan hankkeen rahoitusmalli. Työsuhteet voitiin laatia kestämään kalenterivuoden kerrallaan, joka ei mahdollista kaikissa elämäntilanteissa kiinnittymistä organisaatioon ja työtehtäviin. 4. Työllistämismenetelmä 4.1. Asiakasohjautuminen Hankehenkilöstö oli kiinteässä yhteistyössä Espoon TE-toimistoon virkailijoihin, tiedottaen mm. avoinna olevat työtehtävät. Asiakkaat ohjattiin pääsääntöisesti hankkeeseen Espoon TE-toimistosta. Espoon työvoiman palvelukeskuksen rooli asiakasohjauksessa jäi vähäiseksi. Hankkeen kautta avoimeksi ilmoitetut tehtävät tulivat asiakkaille näkyviksi TE-toimistoon vuoden 2012 loppuun saakka ja he pystyivät myös omaehtoisesti hakeutumaan hankkeen pariin. Vuoden 2013 TE-hallinnon uudistuksen myötä työttömillä työnhakijoilla ei olut mahdollisuutta löytää avoimena olevia palkkatukipaikkoja omaehtoisesti. Palkkatukipaikat olivat vain TE-hallinnon virkailijoiden suodattamana URA-järjestelmässä. Tätä haastetta on pyritty ratkomaan toimijoiden itsensä kehittämin ratkaisuin.


12

SEKTORI II -hankkeessa päädyttiin ilmoittamaan avoimen olevista palkkatukipaikoista yhdistyksen kotisivujen avulla.

Hankkeen suunnitelma vaiheessa oli tarkoituksena, että Espoon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat pyrkivät ohjaamaan kuntoutettavia henkilöitä hankkeen prosesseihin siinä vaiheessa kun henkilön kuntoutus on edennyt niin pitkälle että palkkatuettutyö voisi tulla kyseeseen. Tämä toteutui yhden - kahden asiakkaan osalta vuosittain. Osa asiakkaista ohjautui hankkeeseen kolmannensektorin toimijoiden ohjauksella.

Kuva 5.

4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toimi hankkeen toteuttajaorganisaationa. Hanke tarjosi kansalaisjärjestöille valtakirjamenettelyyn pohjaten tukihakemusten käsittelyn, palkanmaksuvelvoitteiden hoitamisen, tukitilitykset sekä kaikki sellaiset työnantajavelvoitteiden hoitamisen, jotka työsuhteisiin kuuluivat. Hanke toimi keskeisesti työllistämistarpeessa olevien työttömien ja mm. työtehtäviä tarjoavien kansalaisjärjestöjen välimaastossa, yhdistäen työn ja tekijän.

Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n ylläpitämä Yhteisötupa tarjosi osaltaan useita erilaisia työtehtäviä ja toimi työtehtäviä tarjoavana yksikkönä. Työllistettäessä henkilöitä Yhteisötuvalle, voitiin toiminnassa huomioida parhaiten työllistettävän henkilön erityistuen tarvetta.


13

4.3. Järjestöt työyksikkönä Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui (12/2013) 65 sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestön yhteenliittymästä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 33.000 henkilöjäsentä. Espoossa järjestötoiminta oli vuoden 2013 lopulla edelleen kovin ”hajallaan” ympäri kaupunkia, johtuen mm. Espoon erityisluonteesta. Kaupunki muodostuu viidestä erillisestä kaupunkikeskittymästä ja kaikilla suuralueilla ei ole tarvittavia tiloja kansalaistoiminnan keskittämiseksi yhteen isompaan kokonaisuuteen. Tämä osaltaan asettaa omat haasteensa ohjausresurssin kohdentamiselle. Yhden ohjaajan ohjattavaksi voitiin asettaa 20–25 henkilöä, jolloin ohjauksen muodostama lisäarvo oli parhaiten hyödynnettävissä.

Työllistämisen tapahtuessa järjestöihin, työtehtävät olivat pääsääntöisesti sellaisia, joista työllistettävän tuli selvitä merkittävissä määrin itsenäisesti. Tällöin kuitenkin oli tarvetta ”Valmentavalle työvalmennukselle ja ohjaukselle”. Ohjausta ja valmennusta toteutettiin työllistetyille ja järjestötoimijoille siinä suhteessa, kuin kulloinkin oli tarpeen ja käytettävissä olevia resursseja oli vapaana.

Pienet yhdistykset olivat useimmiten toimineet vapaaehtoisvoimin perustamisestaan saakka. Ryhdyttäessä palkkatukityöllistämisen avulla kehittämään yhdistyksen toimintaa, syntyi usein epätietoisuutta työnantajan rooliin liittyvistä tehtävistä. Työnjohdon järjestäminen, työturvallisuusasiat, työajan seuranta ja monet muut yksittäiset tekijät edellyttivät toiminnan jäsentämistä. Näissä rakenteiden luomiseen tähtäävissä toimenpiteissä oli hankkeen ohjaajilla merkittävä rooli. Ohjaajat pyrkivät neuvomaan ja opastamaan järjestötoimijoita omien resurssiensa puitteissa. Monissa tapauksissa näiden ohjaustoimenpiteiden avulla saatiin luoduksi pysyviä työpaikkoja. 4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö Edelleensijoitettaessa työllistettäviä yrityksiin oli huomioitava yritystoiminnan lähtökohdat. Yritystoiminnan kustannustehokkuuteen pyrkivä toimintamalli ei juuri jättänyt tilaa työntekijän mahdollisuudelle opiskella työtehtävän vaatimuksia tai ammattitaitoa työsuhteen alettua. Yrittäjien lähtökohtana oli osaamisen hyödyntäminen, ei niinkään uusien työntekijöiden kouluttaminen. Yrityksillä ei ollut useinkaan mahdollista järjestää tarvittavaa työpaikkaohjaajaa varsinaisen työnjohdon lisäksi. Hankkeen resursseilla voitiin tarjota työllistettävälle ja yritystyönantajalle tarvittava alkuvaiheen tuki, jotta työllistettävän henkilön mahdollisuudet kiinnittyä yrityksen toimintaan paranivat. 4.5. Asiakasohjautuminen välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille Työllistettävän asiakkaan ohjautuminen Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n omista työtehtävistä sekä järjestökentän muista työtehtävistä avoimille työmarkkinoille sisälsi osassa tapauksia kaikkia aiemmin mainittuja ohjauskokonaisuuksia. Oli tarkoituksenmukaista laatia kullekin työllistetylle yksilöllinen ohjausratkaisu, jolloin lopputuloksen kannalta saatiin aikaiseksi pysyvämpiä työllistymis- tai koulutusratkaisuja.


14

5. Koulutuksen kytkeminen hanketoimintaan Järjestötoiminta on monilta osin haastavaa ja edellyttää itsenäistä työskentelytapaa. Tehtävien sisältö vaatii useita erityisosaamisen taitoja ”perustoimisto” osaamisen lisäksi. Järjestötoiminta on muuttuneiden yhteiskunnallisten odotusten myötä joutunut osaltaan tarkastelemaan osaamisvaatimuksia, jotta palkkaa saavien henkilöiden työpanoksen katsottaisiin olevan tarkoituksenmukaista ja järjestön toimintaa kehittävää. Järjestöjen toimistotyöhön työllistyessä oli henkilön omattava lähes poikkeuksetta hyvät atk-taidot ja mielellään jonkin asteista toimistotyönkokemusta sekä hallittava lukuisia rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä kysymyksiä.

Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa hankkeen kohderyhmälle tarkoituksenmukaisia koulutuksia ja esittää TE-toimistolle hankittavaksi sellaisia kulloinkin tilanteeseen sopivia koulutuksia, jotka tukisivat työllistettävien jatkosijoittumista avoimille työmarkkinoille.

Koulutusta ei onnistuttu kytkemään hankkeeseen edellisen SEKTORI I -hankkeen tavoin.

6. Hankeaikataulu Hanke oli suunniteltu vuosille 2011–2015. Hankekokonaisuuden jako useammalle vuodelle oli perusteltua, jotta toiminnan sisältöä saataisiin kokoaikaisesti siirretyksi yhdistysten omaksi pääomaksi.

6.1. Hanke oli aikataulutettu seuraavasti: 6.1.1. Vaihe 1., 1.1.2011 – 31.12.2011 

hankehallinnon organisointi

hanketoiminnan käynnistäminen hankevetäjän kiinnittämisellä

järjestökontaktien ja laajennetun työllistämisverkoston luominen

organisaatiomallin pystytys ja tiedotustoiminnan aloittaminen

seuraavien vuosien hanketoiminnan arviointi ja suunnittelutyö

tarvittavan ohjaushenkilöresurssin kiinnittäminen

työllistetään 50 henkilöä

6.1.2. Vaihe 2., 1.1.2012 – 31.12.2012 

työllistetään 75 henkilöä

kehitetään ja mallinnetaan ohjauskäytännöt ja kirjataan malli laatukäsikirjan perusteisiin

laaditaan toimintamalli yksityiselle sektorille edelleen sijoittamiseksi, selvitetään mahdolliset yhteistyötahot

6.1.3. Vaihe 3., 1.1.2013 – 31.12.2013 

työllistetään 75 henkilöä

toteutetaan ohjausta kehitetyn mallin mukaisesti ja arvioidaan ohjauskäytäntöjen toimivuus

laatukäsikirjan päivittäminen ja ajantasaistaminen saatujen kokemusten perusteella

käynnistetään edelleensijoittamisprosessit yksityissektorille


15

6.1.4. Vaihe 4., 1.1.2014 – 31.12.2014 

työllistetään 75 henkilöä

analysoidaan paikallinen työllisyystilanne ja tarkastellaan uusia työllistämismalleja

luodaan tarvittavia tukirakenteita kolmannen sektorin itsenäisemmän työllistämistoiminnan turvaamiseksi

6.1.5. Vaihe 5., 1.1.2015 – 31.12.2015 

työllistetään 50 henkilöä

vakiinnutetaan hankkeen hyvät toimintamallit

tuotteistetaan toiminnasta saatu osaamispääoma

jaetaan kokemuksia toiminnasta laajemmalle yleisölle

hankehallinnon alasajo

toimivien käytäntöjen siirto perusorganisaatioon

hankkeen toteutuksessa kirjattujen kokemusten kirjaaminen loppuraportiksi

7. Rakenteellinen muutos ja hankkeen keskeyttämisesitys Espoon talousalueen työttömyyden rakenteellinen muutos oli voimakasta vuosina 2011–13. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä Espoossa oli keskimäärin 9 942 työtöntä työnhakijaa kuukaudessa, mikä oli 34,9 % (2 573 henk.) enemmän kuin vuotta aikaisemmin mutta lähes saman verran kuin 2010. Määrällisesti eniten oli kasvanut muualla luokittelemattomaan työhön kuuluvien työtönten määrä sekä hallinto- ja toimistotyötä tai IT-alan työtä tehneiden määrä. Espoossa pitkäaikaistyöttömänä oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 2 024 henkilöä, mikä oli 495 (32,4 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vieraskielisten osuus kaikista pitkäaikaistyöttömistä Espoossa oli noussut 8 %. Nuoria alle 25 vuotta, työttömänä työnhakijan oli 1512 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömien suurimpien ammattiryhmien järjestys on Espoossa pysynyt lähes ennallaan, vaikka määrät ovatkin taantuman seurauksena kasvaneet. Suurin ryhmä oli muualla luokittelematon työ, eli henkilöt joilla ei ole määriteltyä ammattia tai jotka eivät halua enää työskennellä aikaisemmalla ammattialallaan. Vuoden 2013 toisella vuosineljänneksellä muualla luokittelemattomaan työhön kuului Espoossa keskimäärin 692 henkilöä eli 34,2 % kaikista pitkäaikaistyöttömistä. Ryhmän koko oli kasvanut vuoteen 2008 verrattuna 272 henkilöllä (64,8 %). Toiseksi suurin ryhmä Espoossa olivat hallinto- ja toimistotyötä tai IT-alan työtä tehneet henkilöt. Heitä oli vuoden 2013 tarkasteluajankohdassa keskimäärin 430, mikä oli 135 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Ryhmä oli kasvanut suhteellisesti 45,8 %. Ammattiryhmiä koskien oli huomioitavaa se, että pitkäaikaistyötönten ryhmässä alkavat nousta ”uusina” juuri iäkkäät toimistotyöntekijät, iäkkäät eri alojen yritysjohtajat ja ehkä nuoremmat ITalan työntekijät.

Edellä olevan perusteella katsottiin, ettei hanke varsinaisesti vastannut kentältä nousevaan haasteeseen alkuperäisen suunnitelman valossa, joten katsottiin viisaammaksi päättää käynnissä oleva hanke. Uusi hanke jäsennettäisiin ja resursoitaisiin kenttää vastaavaan haasteeseen nähden.


16

Edellä mainittujen muutosten ja kenttätyössä saatujen havaintojen pohjalta oli perusteltua tarkastella Sektori II hankkeen mahdollisuuksia vastata työllisyyden rakenteessa tapahtuneisiin muutoksiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hankkeen kohderyhmiksi segmentoitiin suunnitteluvaiheessa rakennetyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat sekä vammaiset työttömät työnhakijat.

Hanke oli monilta osin voinut vastata haasteeseen näiden segmenttien osalta mutta vuoden 2013 aikana tapahtuneiden rakenteellisten muutosten valossa oli tarkoituksenmukaista keskeyttää hankkeen toteuttaminen ja suunnitella uusi hanke, jonka tavoite, kohderyhmät ja työtapa uudistettaisiin. 8. Taustaselvitykset suunnitteluvaiheessa Alkuperäisissä taustaselvityksissä oli käytetty pohjana työvoimahallinnon kuukausitilastoja sekä arvioitu yhdessä Espoon TE-toimiston ja Espoon kaupungin edustajien kanssa työllisyydenrakenteita. Suunnittelun avuksi oli otettu Espoon kaupungin työllistämisstrategia sekä selvitetty järjestöjen mahdollisuutta toimia työnantajan roolissa tai työtehtäviä tarjoavana työpaikkana. Lisäksi oli käyty useita keskusteluja yritysedustajien kanssa mahdollisuuksista edelleensijoittaa työllistettäviä yrityksiin.

Taustaselvitykset auttoivat jäsentämään toiminnan merkitystä laajemmin yhteiskunnallisten näkökulmien huomioimiseksi.

9. Yhteenveto 9.1. Hankekokoukset ja kokousmenettelyt Hankkeen ohjausryhmä perustettiin ensimmäisen toimintavuoden 2011 alussa. Ohjausryhmän toimintaa ovat osallistuneet Pulkkinen Jorma / Espoon TE-toimisto, Luukkainen Mika / Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry, Reponen Sirkku / Espoon kaupunki, Haapamäki Sanna-Maria / Espoon kaupunki sekä Saarinen Mari /Espoon TE-toimisto.

Ohjausryhmä on kokoontunut vuosittain neljä kertaa. Hankevastaava on toiminut kokousten esittelijä ja sihteerinä. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on ollut toimia hankevastaavan toiminnan tukena ja neuvonantajana. Kokousten pöytäkirjat toimitettiin annettujen ohjeiden mukaan raportoinnin yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen.

Hankkeen toteutumista seurattiin määrällisten tavoitteiden osalta suoritetietoja keräämällä ja toimittamalla hanketta koskevia seuranta- ja taloustietoja rahoittajalle.


17

9.2. Henkilöresurssit ja talous Hankkeeseen kiinnitettiin hankevastaava ja kolme ohjaajaa. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa oli henkilöstöresurssit mitoitettu siten, että hankkeelle asetetut tulostavoitteet työllistämisen suhteen olivat työllistettävän ja työntekijöiden kannalta realistiset ja antoivat samalla mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteisempään kehittämiseen. Resursointi osoittautui hieman alimitoitetuksi tarpeeseen ja saavutettuihin tuloksiin nähden. Ajoittain työllistettyjen runsas määrä koettiin kuormittavana.

Hankkeen talouden kanssa jouduttiin tasapainoilemaan useampaan otteeseen. Rahoitusmalli ei mahdollistanut kaikkien kustannuserien kattamista ELY-keskuksen rahoituksella. Tällöin ei myöskään voitu kattaa kustannuksia kunnan myöntämällä projektiavustuksella. Lopulta kustannukset jäivät hallinnoivan organisaation katettaviksi. Malli koettiin ongelmalliseksi tällä tavoin toteutettavan hankkeen osalta. Hanke oli suunniteltu puhtaasti työkaluksi espoolaisen välityömarkkinan käyttöön, josta hyötyisivät kunta, järjestöt ja yksittäin työnhakija.

Talouden mittareilla tarkasteltuna kunta muodostui suurimmaksi edunsaajaksi. Kunnan säästö valtionosuusmaksuissa oli merkittävät. Valtionosuus säästöt kunnalle euroa/vuosi

2011 136 536

2012 232 721

2013 297 398

Valtion osuusmaksujen laskennassa on käytetty Valtioneuvoston asetusta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta seuraavasti: Vuosi Perushinta €/työtön

2011 568,90

2012 618,94

2013 637,51

Kunnan eduksi voidaan laskea työllistettyjen veronmaksu. Lisäksi voidaan arvioida eri tutkimusten pohjalta että työllistyessään henkilö kuormittaa kunnallista terveydenhoitojärjestelmää huomattavasti vähemmän kuin työttömänä ollessaan. Hanke toteutettiin seuraavin rahoitusosuuksin, taulukko.

Rahoitusosuudet 2011 2012 2013 ELY projektiavustus € 136 295 132 690 *144 874 Espoon kaupunki projektituki € 37 560 35 210 38 744 Rahoitus yhteensä 173 855 167 900 *183 618 *vuoden 2013 osalta luvut ovat arvio raporttia kirjoitettaessa


18

9.3. Suoritteet Espoolaisille pitkäaikaistyöttömille syntyi uusia mahdollisuuksia työllistyä matalan kynnyksen työpaikkoihin. Toimintamallin ja työllistävien yhdistysten kannustavan asenteen vuoksi syntyi osalle työllistettyjä tarvittava motivaatio hakeutua ammatillisen koulutuksen pariin. Hankkeeseen osallistuminen vaikutti maahanmuuttajien sosiaaliseen integroitumiseen osaksi yhteiskuntajärjestelmää. Tämän voidaan katsoa osaltaan vähentäneen riippuvuutta sosiaaliturvasta. Nuorten osallistuminen hankkeeseen loi heille polkuja kohti työelämää ja pidempikestoisia työsuhteita.

Hankkeessa laadittiin ajalla 1.1.2011–31.12.2013 362 työsopimusta. Työllistämiskuukausia toteutui vastaavana ajankohtana 2262 suoritekuukautta, sekä muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä 15 suoritekuukautta.

Suoritekuukaudet

2011 kpl

Työsopimuksia Työharjoittelussa Työelämävalmennus Työkokeilussa Työllistämiskuukausia Työharjoittelukuukausia Yhteensä kuukausia

2012 kpl

90 3

580 8 588

2013 Yhteensä kpl kpl 136 136 362 3 2 2 1 1 749 933 2262 3 4 15 752 937 2277

Naisia hankkeen työllistetyistä oli 64,09 % (232) ja miehiä oli 35,91 % (130). Vieraskielisten/maahanmuuttajien osuus työllistetyistä oli 32,04 % (116). Vajaakuntoisten osuus työllistetyistä oli 12,43 % (45).

Osallistujista Naisia Maahanmuuttajia Vajaakuntoisia

2011 54 21 12

2012 90 39 16

2013 Yhteensä 88 232 56 116 17 45

Työllistäneitä yhdistyksiä oli hankkeen aikana lähes 50 kpl. Yhdistysten tarve työllistää vaihteli vuosittain. Osaan yhdistyksistä kiinnittyi työllistettyjä toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin tai oppisopimukseen, jolloin heidän tarve työllistää väheni. Työllistäneitä yrityksiä oli hieman toistakymmentä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana hankkeen kohderyhmänä ei ollut varsinaiset yritystoimijat, vaikka kokemusta pyrittiin keräämään myös tältä sektorilta. Viimeisen toimintavuoden 2013 aikana yrityksiä pyrittiin aktivoimaan mukaan toimintaan. Ajoitus ei ollut aivan optimaalinen yhteiskunnallisesta taloustilanteesta ja suhdanteista johtuen. Yritykset ja yrittäjät suhtautuivat hyvin varauksellisesti uusiin investointeihin ja henkilöstölisäyksiin.


19

Yritykset ja yhdistykset/kpl Työllistäneen yhdistykset Työllistäneen yritykset

2011 34 3

2012 39 8

2013 38 13

Hankkeessa työllistettyjen edelleen sijoittaminen keskittyi valtaosin Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin (58,73 %). Tähän vaikutti edellisen Sektori- hankkeen (2006–2010) luoma pohja. Sektori II -hankkeen käynnistyessä 2011, suunnattiin tiedottamista ja viestintää voimakkaasti muihin kuin sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoihin. Tätä kautta saatiin avatuksi uusia työtehtäviä kulttuuri- ja liikunta-alan järjestöissä. Edelleensijoittaminen toimialan mukaan Edelleensijoitukset Sijoitettiin SOTE alan järjestöön Sijoitettiin kulttuurialan järjestöön Sijoitettiin liikunta-alan järjestöön Sijoitettiin muuhun järjestöön Sijoitettiin maahanmuuttaja järjestöön Sijoitettiin yksityiselle sektorille Sijoitettiin asukastilaan tai järjestöön

2011 61 10 6 7 3 2

2012 81 11 12 9 7 8 8

2013 Yhteensä 70 212 13 34 18 36 6 22 9 16 13 24 7 17

Hankkeessa on vuosittain toteutettu seurantakysely henkilöille, joiden työsuhde on kuluvan vuoden aikana päättynyt. Alla olevassa taulukossa on koottu hankkeessa päättäneiden henkilöiden työvoimapoliittinen status vuoden 2013 osalta. Päättyneet työsuhteet 2013, N= 82 Status Eläkkeellä Työssä Opiskelu tai koulutus Työttömänä Ei tavoitettu Työssä, opiskelu tai eläke

Henkilöä 5 21 8 38 10 34

% osuus 6,10 % 25,61 % 9,76 % 46,34 % 12,20 % 41,46 %

Vuoden 2013 seurantatilasto noudattelee edellisten vuosien 2011 ja 2012 seurantatietoja. 9.4. Hankkeessa keskeyttämiset Hankkeen ohjausresursseilla pyrittiin ennaltaehkäisemään keskeyttämisiä eri tavoin. Tämä ei kuitenkaan aina riittänyt. Toisinaan paljastui sellaisia terveyteen liittyviä tekijöitä, jotka eivät mahdollistaneet työntekoa. Keskeyttämiset olivat kuitenkin vähäisiä suhteessa työllistettyjen määrään. Työllistetyistä 17 (4,7 %) henkilöä työllistyi kesken työsopimusta muihin tehtäviin. Omalla pyynnöllä keskeytti 13


20

(3,59 %) henkilöä, syinä mm. paikkakunnalta muutto, terveydelliset syyt ja sopeutumattomuus työyhteisöön. Työsuhde purettiin 12 henkilön (3,31 %) osalta elämänhallintaongelmien vuoksi.

Neljän henkilön (1,1 %) kanssa laadittiin työsopimus mutta he eivät aloittaneet tehtävässään. Varsinaisten keskeyttäneiden joukko, kesken työllistyneet tai koulutukseen siirtyneet pois sulkien on varsin pieni, 15 henkilöä (6,9 %) kaikista aloittaneista.

Keskeyttämiset Syy Työllistyi muualle Työsuhde purettiin Työsuhde päättyi omalla pyynnöllä Aloittivat opinnot Ei aloittanut tai keskeyttämiseen syy ei tiedossa

2011 2012 2013 Henkilöä Henkilöä Henkilöä 5 11 1 3 6 3 0 6 7 1 0 1 0 2 2

Hankeen ja hankkeen toimintaympäristön kannalta oli tarkoituksenmukaista keskittää enenevässä määrin järjestöihin liittyvän työllistämisen hallinnointia kehitettyyn ja kehittyvään osaamiskeskukseemme. Tällä menettelyllä saavuttiin helpommin hallinnoitava kokonaisuus eri toimijoiden välillä Espoolaisessa toimintakentässä. Tämän kokemuksemme pohjalta voimme suositella toimintatapaa laajemmin hyödynnettäväksi eri paikkakunnilla.

9.5. Asiakasohjaus kuntouttavasta työtoiminnasta Asiakasohjauksen ennakoitiin lähtevän liikkeelle kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukituettuun työhön vuoden kahden viiveellä siitä kun lakia muutettiin aikuisikäisten osallistamiseksi. Espoossa tämä ei toteutunut tai näkynyt hankkeen tarjoamien työpaikkojen suhteen. Joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa ohjaavana tahona toimi jokin muu instanssi kuin kunnan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja.

9.6. TE-hallinnon uudistukset TE -toimistoissa toteutettu organisaatiouudistus johti alkuvuodesta 2013 passiiviseen asiakasohjaustilanteeseen. Hankkeessa oli avoimena noin 20 työtehtävää kuukausittain. Tämä asetti haasteita sille, että hanke onnistuisi säilyttämään jo syntyneet järjestötyöpaikat. Järjestöjen kyky sopeutua vallitsevaan tilanteeseen olisi voinut johtaa helposti siihen, että syntyneistä tehtävänkuvista olisi luovuttu ja asiat hoidettu ilman palkattua työvoimaa.

Uudistuksen myötä uutena haasteena nousi asiakkaiden tukioikeuksien tiedustelu ennakkoon, ennen hakemuspapereiden täyttöä tai työsopimuksen laadintaa. Mikäli hankkeen vakiintunut yhteyshenkilö TE-toimistossa ei ollut tavoitettavissa, tilanne muodostui mahdottomaksi. Keskuksen kautta soitettaessa puhelun vastausajat olivat kohtuuttoman pitkiä, mikäli puheluun ylipäätään vastattiin. Toistuvasti


21

puheluita ohjattiin mm. yrityspalveluihin, joka johti useamman äänilevyn kuunteluun ennen puhelun katkeamista. Edelleen vuoden 2013 loppuneljänneksellä tukioikeuksien tarkistaminen puhelimitse oli sattuman kauppaa. Virkailijoita oli lähestulkoon mahdoton saada puhelimitse tavoitetuksi. Sähköpostitiedusteluihin vastaus tapahtui melkoisella viiveellä, joskus vastauksen saaminen kesti useita päiviä. Vastauksen viipyminen saattoi johtaa pahimmillaan asiakkaan menettämiseen.

TE-toimistossa tapahtuva organisaatiouudistus ja työllisyysmäärärahatilanteen ennakoimattomat heilahtelut ovat jossain määrin asettaneet toimintaan hidasteita toimintavuosien saatossa. Voidaan kuitenkin nähdä, etteivät nämä hidasteet ole merkittävissä määrin vaikuttaneet hanketoiminnan määrällisiin tuloksiin. 9.7. Järjestökenttään liittyvät havainnot Hankkeessa saatiin luotua onnistuneesti yhteys urheilu- ja kulttuurialan järjestöihin kuluneiden kolmen vuoden aikana. Tästä kertoo se, että yli 41 % työllistetyistä on sijoitettuna muualle kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Kartoitettaessa paikkoja kulttuuri-, urheiluseura-, asukas- ja kotiseutuyhdistystoiminnasta tai muista vastaavista järjestöistä, havaitsimme puutteena edellä mainittujen ryhmittymien yhteisen edustuksen puuttumisen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteinen toimielin Espoon Järjestöjen Yhteisö ry oli ja on laatuaan ainutlaatuinen toimielin Espoon järjestökentässä. Muiden ryhmittymien edustuksen puuttuessa oli projektihenkilöstön lähestyttävä jokaista potentiaalista toimijaa erikseen. Tästä aiheutuva työmäärä oli mittava suhteessa jokaista löytyvää työpaikkaa kohden. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa että entistä useampi järjestöryhmittymä nimeäisi (tai perustaisi) toimielimen neuvottelemaan yhteisistä tavoitteista, niin työllisyyden kuin muunlaisen kansalaistoiminnan edunvalvonnaksi.

9.8. Lopuksi Espoota koskevien työllisyystilastojen valossa voidaan havaita että hankkeen kohderyhmäksi valittujen pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien määrä ei tilastollisesti vaihtele kovin suuresti suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Sektori-hankkeen kaltaista toimintaa tulisi olla Espoossa huomattavasti laajemmassa mittakaavassa, jotta se vaikuttaisi näkyvämmin työllisyystilastoihin.

Toteuttajaorganisaatiolle muodostui tarvittavaa osaamispääomaa uusien työllistämismallien kehittelyssä ja juurruttamisessa espoolaisen järjestötyön kenttään. Tätä osaamispääomaa tullaan tarvitsemaan jatkossa enenevässä määrin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja heille suunnattujen järjestöpohjaisten palveluiden toteuttamiseksi. Osaamispääoman turvin voidaan tulevaisuudessa osallistua yhä merkittävämpien työllisyyshankkeiden toteuttamiseen ja olla osana yhteiskunnallista ratkaisua työllisyyden hoidossa.


22

Kansalaisjärjestöt saivat mahdollisuuden kehittää ja tuotteistaa omaa ydintoimintaansa ilman taloudellista riskiä henkilöstökulujen osalta. Näiden työllistävien yhdistysten toiminnan kehittyessä syntyy yhä uusia pysyviä työtehtäviä, jotka osaltaan voivat olla ratkaisemassa tulevia työllistämistarpeita.

Työllistettäessä muihin kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, oli haasteena sopivien henkilöiden löytäminen työttömien joukosta. Esimerkkinä tästä voidaan mainita urheiluseurojen kyky työllistää esim. apuvalmentajiksi useita henkilöitä. Näitä paikkoja oli haastava saada täytetyiksi, johtuen siitä että TE-hallinnossa on pyritty kirjaamaan järjestelmään vai ammattihakua vastaava nimike. Ilman tällaista harrastukseen liittyvää mainintaa, ei järjestelmästä saatu tai saada seulotuksi potentiaaliasia hakijoita avoimena oleviin työpaikkoihin.

Hankkeen hyvä työllistämistulos oli pitkälti toimivan yhteistyön tulosta. Hankkeen, Espoon TEtoimiston ja kunnan välillä on toimiva yhteistyö, joka osaltaan mahdollistaa tuloksekkaan toiminnan. Hankehenkilöstön määrätietoinen työskentely avasi lukuisia uusia tehtäviä järjestökentässä. Voidaan perustellusti olettaa järjestötoimijoiden vakuuttuvan pidemmällä aikavälillä siitä, että palkkaa saavien henkilöiden sijoittuminen perinteisesti vapaaehtoistoiminnaksi koettuihin tehtäviin ei vaaranna yhdistyksen perusajatusta. Työllistämistoimet kansalaisjärjestöissä mahdollistavat järjestöjen oman toiminnan olemassaolon ja kehittämisen.

Espoossa 7.1.2014

Juha K Humalajoki Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry


Sektori 2 loppuraportti 2011 2013  

Järjestötyöllistämisen osaamiskeskus, Espoolaista järjestötyöllistämistä

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you