Issuu on Google+

Tuulivoiman kunnossapidon liiketoiminta- ja osaamisverkostot Kaakkois-Suomessa


Tuulivoima, aurinkovoima ja bioenergia tulevat olemaan merkittäviä kehityskohteita seuraavien 20 vuoden aikana. Suomalainen osaaminen ja tuotannollinen osaaminen näyttävät voimansa samalla, kun uusilla palveluinnovaatioilla voidaan luoda koko toimialalle vahva kannattavuuspohja ja kasvua.


Tuulivoimasektori kehittyy globaalisti – kotimainen kehitys vasta alkamassa Uusiutuvan energian kasvu Euroopassa ja globaalisti on edennyt Suomea nopeammin. Teollinen kehitys kotimaassa on suosinut energiantuotantoa, joka palvelee energiaintensiivisiä toimialoja ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan seurauksena on Suomellekin asetettu kasvavia vaatimuksia ympäristöystävällisen energiantuotannon lisäämiselle. Valtio onkin linjannut 2020 tavoitetason esimerkiksi tuulivoiman tuotannolle kymmenkertaiseksi nykyiseen tuotantokapasiteettiin nähden. Voimakas tuulivoiman kasvattaminen vaatii usean toimijan yhteistyötä ja pitkäjänteistä pääomanhallintaa, investointeja ja suunnittelua. Lupakäsittelyjen yksinkertaistaminen, investointipohjan vahvistaminen, rakentamisen ja kunnossapidon osaaminen sekä tuulisähkön tuotannon osaaminen ovat tärkeitä osakokonaisuuksia, eivätkä ne synny itsestään.

Tuote-kehitys

Palveluliiketoiminta

Hankekehitys

Tuulivoima

Tarvitaan myös kehittämishankkeita.

Tämän selvityksen kohteena on Kaakkois-Suomen tuulivoimatoiminta ja erityisesti kunnossapidon palveluliiketoiminta sekä alan koulutustarjonta. Työssä on haastateltu alan toimijoita sekä tehty verkkopohjainen kysely. Kyselyn ja haastattelujen kautta on selvitetty lähtökohtia ja nykytilannetta ja tehty sen jälkeen kehityssuunnitelman runko jatkotoimenpiteitä varten. Tuotannon kasvatus on ensisijainen kehittämisen kohde. Siitä seuraa myös tarve kasvattaa osaavan henkilöstön määrä pitkäjänteisellä koulutustoiminnalla ja uusilla palveluilla. Palvelut kohdistuvat erityisesti rakentamisajan alihankintaan sekä käyttövaiheen kunnossapitotoimintaan. Kansainväliset valmistajat tuottavat kunnossapitopalvelut pääsääntöisesti omilla organisaatioillaan, mutta toiminnan kasvaessa, yritysten on luotava paikallisia palveluorganisaatioita, suomalaisella koulutetulla työvoimalla. Suomen maantieteellinen sijainti antaa lisäksi mahdollisuuden erikoistumiseen laajassa mitassa erityisesti arktisiin Off-Shore-olosuhteisiin rakennettavan tuulivoimaosaamisen sektorilla.

Investointi ja rahoitus

Operointi ja tuotanto Kunnossapito


Liiketoimintaklusterit Tuulivoimaklusteri on tavallisesti ymmärretty koko toimialan kattavana toimijajoukkona. On kuitenkin syytä tarkastella eri toimijoiden roolia liiketoiminnan luonteen pohjalta ja erotettava tuotekehitys ja voimaloiden myynti asiakaspuolen operatiivisesta sähköntuotannosta.

1

Tuulivoimaklusteriin kuuluvat toimijat suunnittelevat energiajärjestelmiä ja testaavat niiden toimivuutta, tuottavat teollisesti komponentteja, maahantuovat ja luovat energiatoimialan tekniset puitteet. Liiketoiminta etenee teknologisesti nopeasti, tuotantokapasiteetti kasvaa, turbiinien tehokkuus, huollettavuus ja rakentamisen nopeus lisääntyvät alan kehityksen myötä. Enää ei tarvitse puhua pilotoinnista tai koelaitoksista, vaan ala on vakiintunut normaaliksi teollisuudenalaksi. Tuulivoimaklusterin tehtävänä on siis viedä teknologiaa eteenpäin ja myydä sitä asiakashankkeiden toteutuksiin. Elinkaariklusterissa on useita vaiheita, joiden riskitasot ja osaamisvaatimukset poikkeavat toisistaan. Myös liiketoiminnan toimintaympäristöissä on eroja. Elinkaariklusteri palvelee investoreita. Siihen sisältyy keskeisesti investoinnin kokonaistuotto, josta huolehditaan yhtenä kokonaisuutena: investoinnin ja energiatuotannon suunnittelu, rakentamisen täsmällinen ja kustannustehokas suunnittelu ja toteutus, optimaalinen huolto ja kunnossapito, operointi, joka takaa tuuliolosuhteisiin nähden parhaan energiatuoton.

2

Hankkeiden kehittäjät käynnistävät tarvittavat selvitykset ja lupakäsittelyt ja hankkivat projektoinnille ja suunnittelutyölle rahoituksen. Lopuksi hanke voidaan myydä rakennuttajalle tai lopulliselle investorille. Hankevalmisteluun sisältyy korkea riski, koska lupakäsittely on epävarmaa. Työ on korkean tason projektiosaamista vaativaa ja liiketoimintaosaaminen perustuu toimialan hyvään tuntemukseen.

3

Rakentamisvaiheessa on hallittava pääomitus ja rahoittajien sitouttaminen, laitosrakentaminen, tuotantoon valmistautuminen sekä itse rakennustyön ohjaus. Työn oikea suunnittelu ja vaiheistus, valmistuksen ja logistiikan osaaminen sekä tietysti sähköverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin liittyvä osaaminen korostuvat. Lisäarvo syntyy täsmällisestä ja aikataulun mukaisesta toteutuksesta, Time-toCommissioning.

4

Operointivaiheen tehtävänä on voimalaitoksen optimaalinen käyttö ja hyötysuhteen optimaalinen hyödyntäminen sähköntuotannossa. Operointi hoidetaan useimmiten etävalvonnan kautta ja tuotannolle on luotu omat bonusjärjestelmänsä. Ennakoiva kunnossapito ja huoltotoiminnan aukottomuus on suunniteltava jatkuvuussuunnittelun ja käyttövarmuuden lähtökohdista – yhdessä ammattitaitoisen operoinnin kanssa. Kunnossapitoa tarjoavat organisaatiot on pidettävä paikallisina, jotta nopeat vasteajat ongelmatilanteissa pystytään takaamaan. Samat toimijat voivat olla mukana sekä tuulivoimaklusterissa että energiatuotannon klusterissa, omilla tehtäväalueillaan. Yritysten kehittymisen kannalta on kuitenkin olennaista että ne keskittyvät vahvuusalueisiinsa ja laajentuminen tapahtuu vasta mahdollisten fuusioiden tai verkoston yhteistyörakenteiden kautta.


Koulutus


Uusiutuvan energian koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena ja koko maan kattavasti. Koulutuskokonaisuus sisältää useita eritasoisia ja suuntautuneisuudeltaan erilaisia lohkoja, jotka kuitenkin tarvitaan hyvän palveluliiketoiminnan perustaksi. Yliopistotason korkeakouluissa keskitytään tutkimustoimintaan, teknologian kehittämiseen., energiatuotannon ja turbiiniteknologian alueilla, kun taas ammattikorkeakoulut valmentavat energia-alan ja sähkötekniikan ammatteihin sekä kunnossapidon ammatteihin. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa myös paljon liitännäisiä koulutuslinjoja ja täydentäviä opintosuuntia, joita tarvitaan näin kokonaisvaltaisella toiminnan alueella. Toimialan elinkaariin kuuluu perinteisempää laitosrakentamista, kaupallisia ja taloudellisia osa-alueita jne. joiden koulutus on hoidettavissa perinteisen koulutusjärjestelmän puitteissa. O&M, eli käyttö ja kunnossapito ovat keskeinen kasvualue palveluliiketoiminnan kehittyessä ja siihen liittyvä koulutus on tämän hankkeen keskeinen suunnittelukohde. Koulutus-strategian täsmentäminen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen parantavat toimialan valmiuksia hankkeiden nopeaan läpivientiin, korkealaatuisiin kansainväliset kriteerit täyttäviin kompetensseihin ja palveluihin ja voi myös henkilökohtaisella tasolla johtaa kansainvälisiin työtehtäviin. Verrokkimaissa tuulivoimateollisuuden koulutuksesta valtaosa on ammattikorkeakoulujen tehtävää – ruotsissa toimii 12 ammattikorkeakoulua tuulivoiman koulutusresurssina ja palvelee koko maan alueella. Järjestelmä on syntynyt verkostomaisesti, yhteistyössä turbiinivalmistajien kanssa. Koulutus tuottaa ammattilaisia Ruotsin kasvavalle tuulivoimateollisuudelle, kapasiteetin kasvu on hieman Suomen tavoitteita nopeampaa, mutta suhteessa samankaltaista. Uusia hankkeiden, rakentamisen, operoinnin ja kunnossapidon ammattilaisia koulutetaan 13.000 henkilöä tulevien 8 vuoden aikana.

Perusaste

Toinen aste

Korkea-aste

Ammattikoulu

Ammattikorkeakoulu

Lukio

Korkeakoulu

Peruskoulu


Koulutusjärjestelmän kokonaisuudet Akateeminen tutkimus, muotoilu ja R&D Kuormitus ja aerodynamiikka Konsultointi, asiantuntijapalvelut Sähkötekniikka/sähköverkko Tietojärjestelmät Turbiinitekniikka

Valmistus Sähkö ja energia Laadunhallinta Diagnostiikka Metallirakenteet Koneistus Mekaaninen ja sähkötekninen kokoonpano Testaus

Markkinakehitys, Business development Suoramyynti Markkinointi Viestintä Rahoitus Tuulivoiman rahoitus Projektirahoitus Yritys- ja pääomarahoitus Projekti-insinöörikoulutus Sähkö/voimantuotanto Rakennesuunnittelu Mekaniikka Käyttöönotto Kunnossapito Projektinhallinta, -suunnittelu ja monitieteellisen taidot Projektinhallinta Energiatuotannon arviointi Aluesuunnittelu/lupamenettely Lakien ja säädösten analyysit Projektien suunnittelu ja johtaminen Lakiasiat Viestintä

Ammattikoulutus ja työharjoittelu Huolto ja kunnossapito Asennus ja käyttöönotto Tuulivoiman perusteet Voimalaturvallisuus Palontorjunta Kiipeily Pelastustoiminta Ensiapu

Luokittelu ja ryhmittely on laadittu EWEA:n euroopan laajuisen kyselyn lopputuloksena. From www.ewea.org: http://www.ewea.org/publications/reports/workers-wanted/


Eurooppalainen koulutusjärjestelmä EWEAn tekemä raportti tuulivoimateollisuuden kompetenssitarpeista on julkaistu 2013 nimellä ”Workers Wanted”. Raportin johtopäätökset tiivistyvät viereisen sivun koulutuskokonaisuuksiksi (toim. käännös). Kuvassa on osaamispainotukset liitetty aiemmin esitettyyn elinkaarilogiikkaan. Alla on kuvattu koulutuslinjat kahtena kokonaisuutena, joista vasen puoli edustaa valmistelevan tason osaamisten hankkimisen maailmaa, kun taas oikean puolenopintosuunnat valmistavat opiskelijat käytännön toteutuksiin ja pitkäjänteiseen työhön tuulivoimaloiden rakentamisen ja energiantuotannon alueella. Suomelle uusia painopisteitä voidaan kehittää kaikille osa-alueille arktisten olosuhteiden ja Off-Shore -tuulivoiman yhdistelmien alueella. Akateeminen tutkimus, muotoilu ja R&D

Projekti-insinöörikoulutus

Kuormitus ja aerodynamiikka Konsultointi, asiantuntijapalvelut Sähkötekniikka/sähköverkko Tietojärjestelmät Turbiinitekniikka

Sähkö/voimantuotanto Rakennesuunnittelu Mekaniikka Käyttöönotto Kunnossapito

Valmistus Sähkö ja energia Laadunhallinta Diagnostiikka Metallirakenteet Koneistus Mekaaninen ja sähkötekninen kokoonpano Testaus

Markkinakehitys, Business development Suoramyynti Markkinointi Viestintä

Rahoitus Tuulivoiman rahoitus Projektirahoitus Yritys- ja pääomarahoitus

Projektinhallinta, -suunnittelu ja monitieteellisen taidot Projektinhallinta Energiatuotannon arviointi Aluesuunnittelu/lupamenettely Lakien ja säädösten analyysit Projektien suunnittelu ja johtaminen Lakiasiat Viestintä

Ammattikoulutus ja työharjoittelu Huolto ja kunnossapito Asennus ja käyttöönotto Tuulivoiman perusteet Voimalaturvallisuus Palontorjunta Kiipeily Pelastustoiminta Ensiapu

Suomen koulutusjärjestelmän tulee jatkossa olla yhteensopiva eurooppalaisten sisältöjen ja tasovaatimusten kanssa. Vaaditut ja tulevat sertifioinnit ja pätevöitymistasot määritellään käytännössä suurten turbiinivalmistajien toimesta. Työpaikat osoitetaan järjestelmän kautta pätevöityneille ammattilaisille. Suomen erikoistumisen alueet liittyvät Off-shore-tuulivoiman suuunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä arktisiin olosuhteisiin. Näiden kahden alueen yhdistelmä on erityisen kiinnostavaa. Arktisen off-shoren turvallisuus, torneihin pääsy, etävalvonnan kehitäminen, jalustojen ja merenpohjan tuntemus, korroosio- ja eroosiosuojausten osaaminen luovat Suomelle erikoisaseman.


Osaamisjärjestelmä

Tuulivoimateollisuuden ammattilaisia tuottavan koulutusjärjestelmän on tuettava alalla tarvittavaa osaamista kattavasti. Oheinen kuva on esimerkki Etelä-Afrikan tuulivoimateollisuuden ammatillisesta koulutusjärjestelmästä, joka on samankaltainen kuin Suomessa. Vaadittavat koulutuskokonaisuudet on helppo sijoittaa tasoajatteluun ja valmistaa opiskelijat työharjoittelun kautta eri käytännön ammatteihin. Tarkasteltaessa koko tuulivoimateollisuutta, on syytä tuoda mukaan myös EWEA:n peräänkuuluttamat liitännäiset koulutuslinjat ja sisällöt talouden, projektiosaamisen, lainsäädännön, hankeosaamisen, jne. osalta. Osaamisjärjestelmä tulee laatia kansainväliset mitat täyttävälle tasolle, ja siihen tulee sisältyä kansainvälinen sertifiointi eri tasoilla.


Tuulivoiman kunnossapito – curriculum (esimerkki)

Peruskoulutus, joka tähtää tuulivoimaloiden käyttövarmuuden ja jatkuvuuden turvaamiseen systemaattisen ja oikein mitoitetun huolto- ja kunnossapidon avulla. Koulutus koostuu moduuleista, joista voi koota halutun opintosuunnan ja sisällön. Koulutukseen kuuluu pakollinen työharjoittelu tuulivoimalassa.


Koulutuksen kysyntä Kyselyjen ja haastattelujen avulla pyrittiin luomaan kuva osaamistarpeista ja koulutuksen riittävyydestä. Kysely on edelleen auki mm. Tuulivoimateollisuuden jäsenistölle. Kokoamme vastauksia pidemmältä aikajaksolta koko Suomesta. Tuulivoimateollisuus ja erityisesti uuden kapasiteetin rakentaminen on voimakkainta länsirannikolla, jonne suunnitellaan ja toteutetaan suuri määrä Off-Shore tuulipuistoja. Rannikkoseudut Haminasta Tornioon ovat erityisen kiinnostuksen kohteina, vaikka myös muille alueille suunnitellaan suurempia tuulipuistoja. Alueellisia valmiuksia tulee kehittää rakentamisen mukana. Palveluyritysten tehtävänä on tuottaa palvelut paikallisesti, joten lähes kaikilla tuulipuistopaikkakunnilla on oltava riittävä miehitys. Tästä syystä koulutusjärjestelmän on katettava merkittävimpien alueiden kysyntä paikallisesti. Teollisuuden kunnossapitotyön vähetessä hyvin peruskoulutettua ja kokenutta kunnossapitohenkilöstöä on voitava hyödyntää palvelutuotannossa lyhyemmän täydennyskoulutuksen avulla. Vastaavaa käytäntöä on noudatettu myös naapurimaissa. Koska koulutuksen sisältö on jakaantunut seitsemään pääryhmään, on tunnistettava erilaiset osaamistarpeet ja määriteltävä koulutettavien määrä lähivuosina opintosisältöjen mukaan. Käsitykset esimerkiksi operoinnin, huollon ja kunnossapidon henkilöstötarpeesta vaihtelevat. Yleinen käsitys on, että tuulipuiston vuosittainen kunnossapito vaatii keskimäärin 2 henkilötyövuotta jokaista 10 voimalaa kohden asentajatasolla. Vaativammat huollot voidaan keskittää palveluyhtiön yhteisille resursseille ja lisäksi tarvitaan työnjohtoa. Mikäli puisto vaatii päivystyksiä tai vuorotyötä, voi henkilöpanos nousta.. Tämä johtaa 500-600 asentaja/huolto- kunnossapitohenkilön vuosityömäärään, mikäli tuulivoimaloita rakennetaan lähivuosina 800 – 1000 kpl. Lukuun on laskettu mukaan välilliset työtehtävät, varaosahuolto, logistiikka, jne. jotka kuuluvat yleensä palveluyhtiön toimenkuvaan. Palvelua tuottavat yhtiöt syntyvät osittain jo rakentamisvaiheen aikana, joten kunnossapitohenkilöstö ja asentajat ovat osittain samoja henkilöitä. Valmistajilla on yleensä myös tarve kouluttaa omia paikallisia asennushenkilöitä. Henkilöstön ammatti-ikä on tornityössä 25-45 (50), joka johtuu fyysisistä vaatimuksista. Tämän jälkeen henkilöt yleensä siirtyvät työnjohdollisiin tai valvomotehtäviin. Toimiala on suhteellisen nuori, joten todellista kokemusta urakehityksestä ei ole laajemmin kertynyt. Tuulivoimaan perehdytettäviä ammattilaisia on koulutettava rakentamisen edistyessä ja myöhemmin alalta poistuvien korvaamiseksi. Uusien alalle tulevien määrä on arviolta 50 per vuosi, mikä vastaa myös käynnistysvaiheen koulutustarvetta.


US tyรถllistyvyysennuste ja ammattinimikkeet


Mitä koulutusta järjestätte tai toivoisitte järjestettävän? Toimialalle rekrytoitavien henkilöiden saatavuuteen vaikuttavaa koulutusta tulisi kehittää seuraavasti:

Koulutuskysyntä ja –tarpeet käsittävät pääasiassa henkilöstöä palkkaavien organisaatioiden vastauksia. Oppilaitosten arviot raportoidaan erikseen, kun vastaajien määrä kasvaa riittävän suureksi.


Kyselytutkimuksen väliaikatietoa Kyselytutkimuksella pyritään selvittämään koulutussisältöjen painotukset yritysten tarpeiden näkökulmasta sekä oppilaitosten näkemykset koulutusjärjestelmän riittävyydestä ja kehittämisen painopisteistä. Mallina on käytetty EWEA:n vastaavaa Euroopan laajuista tutkimusta. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia pätevyyksiä ja painopisteit�� uusia henkilöitä palkattaessa tuulivoimaan liittyviin tehtäviin erityisesti omassa toiminnassanne? Arvioi nykyistä tuulivoimaan liittyvää koulutustarjontaa (1- liian paljon, 5 – liian vähän)

Suomen koulutusjärjestelmän tulee jatkossa olla yhteensopiva eurooppalaisten sisältöjen ja tasovaatimusten kanssa. Vaaditut ja tulevat sertifioinnit ja pätevöitymistasot määritellään käytännössä suurten turbiinivalmistajien toimesta. Työpaikat osoitetaan järjestelmän kautta pätevöityneille ammattilaisille. Tulokset ovat vielä alustavia, mutta pääosa henkilöstöä palkkaavista organisaatioista painottaa laajaa peruskoulutusta. Tuulivoimaan liittyvät erikoistumiset liittyvät käytännön taidot ja pätevyydet nousevat hieman keskitason yli tärkeydessä kun taas selvästi kaupalliset taidot näyttävät jäävän pienempään rooliin. Skaala 1-5. Koulutustarjonnan kattavuuden arvioinnissa vastaajat pitävät kaikkia alueita puutteellisina. Tutkimus on uusittava kehittämishankkeiden käynnistämisen yhteydessä.


Tuulivoimaloiden huolto Tuulivoimaloiden suhteellisen lyhyt historia (30v) ja alkuvaiheen voimakas kehittyminen (kapasiteetin kasvu) ei ole tarjonnut mahdollisuuksia operoinnin ja kunnossapidon yleisten käytäntöjen vakiintumiselle. Sisällöllisesti tuulivoimaloiden kunnossapito ei poikkea paljon muusta energiateollisuuden kunnossapidosta. Mekaniikan, automaatiolaitteiden ja hydrauliikan kunnonvalvonta ja huolto/korjaustoimenpiteet ovat tuttuja. Siipien kunnonvalvonta ja huolto sekä korkean paikan työskentely tuovat omat vaatimuksensa työhön ja pätevyysvaatimuksiin. Nykyaikaiset tuulivoimalat on suunniteltu toimimaan 120.000 tuntia kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa laskennallisesti 66% käyttöaikaa. Osa komponenteista toimisi pidempäänkin, mutta kaikille osille ei voida taata pidempää käyttöikää. Kahden vuosikymmenen jälkeen turbiinikokonaisuus on kannattavampaa kunnostaa (refit) kuin korvata (replace), mutta tästä ei ole vielä laajempaa kokemusta. Uusimpien voimaloiden huoltotarvetta on myös onnistuttu vähentämään teknologian kehittyessä.

Tuulivoimaa rakennetaan hyvin erilaisten teknisten ratkaisujen pohjalta sekä maalle että merelle. Turbiinivalmistajia on lukuisia ja eri ikäiset turbiinit vaativat monenlaisia taitoja ja kykyä kehittyä teknologian mukana. Koska historiatietoa puuttuu vikaantumisista, on ennakkohuoltojen suunnittelu haasteellista. SCADA-järjestelmiä on kehitetty tuulipuistojen tarpeisiin ja niitä on otettu käyttöön kaikissa uusissa kohteissa. Datan keruu on siis jokseenkin kunnossa, mutta se jää ainakin takuuaikana valmistajan tietoon eikä itsenäisillä huoltopalvelun tarjoajilla (ISP) tai omistaja-operaattoreilla ole käytettävissään samaa tietoa. Tuulipuistot jäävätkin siksi usein valmistajien huollon ja kunnossapidon piiriin. Kunnossapito kuuluu käsitteellisesti O&M-palveluun, johon sisältyy operointi, vakuutukset, maavuokrat, varaosat, kunnossapitohenkilöstön kulut, jne. Henkilöstökulut edustavat 15% elinkaaren aikaisista O&M-kustannuksista, (jotka ovat vuositasolla 3% alkuperäisen investoinnin arvosta per vuosi). Koko O&M-kuluerä näyttää pienenevän kun tuulipuiston koko kasvaa, johtuen kiinteiden kulujen jakaantumisesta useamman voimalayksikön kesken. O&M-kustannus on luokkaa 15 - 20€/MWh per vuosi kun huipunkäyttöaikaa on 2000h vuosittain. Tämä merkitsee käyttökustannusta, joka on vuodessa 120.000€ 3MW voimalassa. Turbiinien vanhetessa kustannukset nousevat lisääntyvän vikaantumisen seurauksena. Keskiarvoseisokki vuosittain on hieman alle 10% käyttöajasta, ja se jakaantuu 2-4 kunnossapitoseisokkiin sekä satunnaisiin vikaantumisiin. Yllättäviä ja kalliita vaihteistokorjauksia on joissain tapauksissa jouduttu tekemään jo 6 vuoden kuluttua, mikä lisää kustannuksia merkittävästi. Eniten rasitusta kohtaavia ja huoltoa vaativia kohteita ovat siivet, kääntömoottorit ja vaihteistot. Huoltohenkilöstön osuus kustannuksista on 15-20%, eli 18.000€. Lisäksi on laskettava mukaan palveluorganisaation työnjohto, yleiskulut ja liikevoitto. Yhden henkilön vuosipalkalla on siis voitava huoltaa vähintään 3-4 voimalaa. 1000 voimalan kokonaisuus Suomessa merkitsee 500 – 600 asentajan ja huoltohenkilön työpanosta vuosittain, plus muu palveluyrityksen henkilöstö.


Palveluliiketoiminta Tuulivoima hankesuunnitelmien tasolla toiminta Suomessa on haasteellista. Hankkeita ei koordinoida kokonaisuutena ja ne ovat suunnitelmina ja lähtökohdiltaan eri tasoisia. Lopputuloksena on, että tavoiteltu kapasiteetti ylittyy 10-kertaisesti jo käynnistettyjen hankesuunnitelmien yhteisvaikutuksesta. Kaikki eivät siis toteudu ja heikot hankkeet syövät rahoitus- ja osaamisresursseja järkeviltä hankkeilta. Turbiinivalmistajat omistavat käytännössä suurimman osan O&M-toiminnasta, sillä rahoittajat ja investoijat vaativat tuotantotakuut ja valmistajan sitoutumisen käyttövarmuuteen. Tällä hetkellä takuuaika on noin 2 vuotta, ja takuun jälkeen valmistajat yleensä solmivat operoinnista ja kunnossapidosta 7-8 vuoden kunnossapitosopimuksen, johon on sisällytetty tuuliolosuhteisiin suhteutettu tuotantotakuu ja bonusjärjestelmä. Valmistajat sitovat siis sopimuksella työt itselleen, eikä riippumattomilla palvelutoimijoilla ole asiaa näihin O&Mkohteisiin. Kaukoidän ja Etelä-Euroopan voimalavalmistajat käyttävät kuitenkin paikallisia palveluyhtiöitä O&M-toiminnassa. Palvelukokonaisuus on usein myös erittäin kattavaa, lähtien hankesuunnittelusta ja projektien rakentamisesta ulottuen aina operointiin ja kunnossapitoon saakka. Kotimaisten palveluyritysten ja eurooppalaisten valmistajien kotimaiset toimintayksiköt voivat lisäksi luoda vahvan kotimaisen osaamispohjan ja työllistävän palvelutoimialan, kunhan valmistajan markkinaosuus kasvaa riittävän suureksi. Suomessa tulee kasvattaa erikoisosaamista arktisten olosuhteiden osaamisessa sekä Off-Shore tuulivoimatuotannon suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Arktinen Off-Shore tuulivoima tulee kasvamaan voimakkaasti 5 vuoden sisällä, ja on monessa asiassa riippuvaista meneillään olevista demonstraatiohankkeista ja muista kohdistetuista kehittämishankkeista (huoltotekniikat, alusteknologia, kunnossapitojärjestelmät, jne.) Palveluliiketoiminta ei voi olla yksinomaan maakunnallista, vaan sekä koulutus että palvelutuotanto on sovitettava Suomen tasolle. Alueelliset ja tuulipuistokohtaiset palvelut riippuvat aina asiakkaan vasteaikavaatimuksista, jotka tulevat kasvamaan sitä mukaa, kun tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman palveluliiketoiminnan taloudellinen merkitys on suuri. Koko käyttöajalle tasattuna 25% tuulivoiman elinkaarikustannuksista kohdentuu O&M-toimintaan edellä esitetyn kustannusjakauman mukaisesti. Aluksi sen osuus on 10% tasolla heti takuuajan jälkeen, mutta kasvaa turbiinien vanhetessa jopa 35% vuosikustannuksista.

Liiketoiminnan arvo on Suomen tuulivoimakapasiteetin osalta 50M€ vuositasolla mikäli suunniteltu kapasiteetti rakennetaan. Luku on vuodessa noin 40.000€ - 50.000€ per voimala. Tätä tukee esimerkiksi Vestas as:n vuosittainen O&M liikevaihto tilinpäätösttietojen mukaan. Liiketoiminnan työllistävä vaikutus ulottuu välillisesti myös muihin teollisuuden palveluihin, nostoihin, kuljetuksiin, alusten rakentamiseen, konepajoihin ja rakentajiin sekä alan liiketoiminnan ja kunnossapidon konsultointiin. Koulutusjärjestelmän tulee tukea toimialan osaamistarpeita hyvin monipuolisesti ja kansainvälisesti pätevällä tasolla.


Kehittämisen painopisteet Koulutusjärjestelmä 1. Tuulivoiman koulutuksen tulee sisältää ainakin seuraavia kokonaisuuksia: • Tuulivoiman peruskoulutus sekä tekniikan että operoinnin osalta • Tuulivoimaprojektien läpivienti projektiosaamisen, pätevöityminen projektinhallinnan osalta • Arktinen ja Off-Shore käyttövarmuus • Kunnossapidon liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen tuulivoimateollisuudessa • Kunnossapidon laadunhallinta - sertifiointivalmius • Sähkötekniikan soveltaminen tuulivoimaverkoissa • Kunnossapidon ammattipätevyydet mekaniikan ja automaation osalta - sertifiointivalmius • Turvallisuuskoulutukset - sertifiointivalmius 2. Sertifiointi tulee saattaa eurooppalaiselle tasolle 3. Koulutus on toteutettava yhteistyössä valmistajien kanssa, jotka sitoutuvat työllistämään valmistuvaa henkilöstöä. 4. Koulutukseen on yhdistettävä 1-2 vuoden työharjoittelu ennen sertifiointia. 5. Tasomäärittelyt, koulutusreitit ja pätevöityminen on liitettävä olemassa oleviin oppilaitoksiin ja toimijoihin. Palveluliiketoiminta 1. Luodaan kansallinen osaamiskeskus, joka kokoaa osaajien verkoston ja johtaa palveluliiketoiminnan kehittämistä osaksi Suomen vientiteollisuutta (käännetään asetelma tuonnista vienniksi). Arktisen ja Off-Shore-tuulivoimarakentamisen keskittymä. 2. Rakennetaan yhteistyötä valmistajien kanssa tutkimuksen, koulutuksen ja hankekehityksen alueilla. 3. Luodaan laaja yhteistyöjärjestelmä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. 4. Yritysverkostojen kehittäminen alueellisen kattavuuden ja keskeytymättömän palvelun takaamiseksi. Luodaan 10 palveluekosysteemiä, jotka kattavat tuulivoimateollisuuden O&M-toiminnan laajasti. 5. Kehitetään tuulivoiman yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä eri sidosryhmien keskuudessa.


Hanke-ehdotus


Wind Competence Center Finland, osaamiskeskuksen kehittäminen - Timeline

Kilpailutus

Ennakointi, tutkimukset ja selvitykset Työvoiman tarvearviointi Koulutussuunnittelu Opinto-ohjelmien kuvaaminen Sertifiointitasojen määrittely Kansainvälisten yhteyksien ja yhteistyön rakentaminen

Oppilasvalinnat Koulutusyhteistyö Valmistajayhteistyö Sertifioinnit Työharjoittelu Seuranta ja kehittäminen

Rahoituspäätös

Koulutusjärjestelmän määrittely

Koulutustoiminta

2014/Q3-Q4 2014/Q1-Q2

2015/Q1

2014/Q3

2015/Q3 2015/Q3

2016/Q1

Hankevalmistelu

Osaamiskeskuksen suunnittelu ja käynnistys

Osaamiskeskuksen operointi

Kehitystoiminta

EU-hankkeen suunnittelu Projektisuunnitelma Rahoitushakemuksen laatiminen Sidosryhmien hankkiminen

Kansainvälisten yhteistyökumppanien valinta Valmistajien sitouttaminen Verkoston kokoaminen Rekrytoinnit Rahoituksen järjestäminen Toimintaympäristön luominen Käynnistys ja viestintä

Toimittajille asettavien vaatimusten keruu ja tiedottaminen Hankesuunnittelun koordinointi ja tuki Alueellisten suunnitelmien täsmentäminen Alueellinen edunvalvonta, viestintä, tuulivoimafoorumi Yhteistyö tuulivoimateollisuuden edunvalvonnan kanssa (STY) Toimijaverkoston operointi, yhteistyön kehittäminen Ekosysteemien ennakointi, ideointi, aktivointi Rahoitusjärjestelyt, (rahastot, sijoittajat, omistajat) Palveludesign uusille liiketoiminta-alueille

Tuulivoimastrategian kehittäminen Teknologia ja palvelut Arktiset olosuhteet Off-Shore rakentaminen Käyttövarmuus Valmistajayhteistyö TC88-jäsenyys Standardisointityö


Wind Competence Center Finland • •

Perustettava osuuskunta tai osakeyhtiö Osakkaat: • • • • •

Ohjausryhmä • • •

EWEA/EWI/IEA/ … IIF LUT

Rahoitus • • • • •

Alueiden kehitysyhtiöt, Investorit Omistaja-operaattorit Valmistajat Palveluyhtiöt

IIF Sitra TEKES EWEA Valmistajat

Tehtävät • • • • • •

Tuulivoimateollisuuden palvelutuotannon käynnistys Kehitystoiminta kansallisesti Kansainvälinen yhteistyö Koulutuksen ja sertifioinnin ohjaus Palveluliiketoiminnan kehitys Yritysten verkottaminen

1. Kokonaistavoitteena on luoda ainutlaatuinen osaamiskeskus-konsepti, joka hyödyntää alueellisia vahvuuksia, kokoaa alan tietotaidon ja kehityshankkeet yhteen loogiseen keskittymään. 2. Vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa kansainvälisille valmistajille ja sertifiointilaitoksille vahvan yhteistyökumppanin ja kontaktipisteen. 3. Edistää tulevien vuosien hankesuunnittelun laadullista paranemista ja synnyttää vahvan palveluliiketoiminnan verkoston valmistajien, rakentajien ja omistajien tueksi. 4. Luo sisällölliset tavoitteet ja puitteet alan kansainväliselle koulutukselle ja sertifioitumiselle. 5. Suomen erikoistumisprofiilin kansainvälistäminen. Mahdollistaa ammattilaisten sijoittumisen kansainvälisiin off-shore- ja arktisen tuulivoiman hankkeisiin kaikilla osaalueilla.

Rahoituksen osalta tukeudutaan alussa kansallisiin ja EU-tason rahoitus-ohjelmiin ja painopisteohjelmiin. Toiminnan aktivointiin hankitaan yrityspääomia ja sijoituksia


Wind Competence Center Finland-liitynnät Julkiset rahoittajat • • • • • •

TEKES Sitra THL Eri ministeriöt EU Horizon 2020

Yliopistot

Tuulivoimayritykset • Rannikkoalueiden yrityskeskittymät. • Alueelliset kehitysyhtiöt • Ammattikorkeakoulut ja niiden laboratoriot • Palveluyritykset • Omistajat/Operaattorit

• Lappeenranta • Helsinki • Oulu

Hankkeet Yksityiset rahoittajat • Lukuisia rahoittajatahoja VC Suomessa • Yksityiset tuulivoimatoimijat • Eläkevakuutusyhtiöt

• • • • • •

Demonstraatio Horizon 2020 IEA-yhteistyö Groove 2014 SET Plan CleanTech

Pilotti-ympäristöt • • • • • •

Oulu Vaasa Pori Turku Kotka …

Verkostot ja yhteisöt • • • • • • • •

Valmistajat Palvelutuottajat ProMaint Oppilaitokset Tutkimus KV yhteisöt Sertifiointilaitokset TC88


L채hdeluettelo 1. Asmus Peter 2010. The Wind Energy and Maintenance Report 2. Wind Measurement International: http://www.windmeasurementinternational.com/wind-turbines/om-turbines.php 3. Craig Houston, Garrard-Hassan: http://www.glgarradhassan.com/assets/downloads/The_Real_Truth_About_Wind_Farm_O_and_M_Costs.pdf 4. Ryan Wiser, Mark Bolinger, Lawrence Berkeley National Laboratory:2012 Wind Technologies Market Report, U.S. Department of Energy http://osti.gov/bridge 5. Deutsche Gesellschaft f체r Internationale Zusammenarbeit (GIZ) GmbH: Assessment of training and skills needs for the wind industry in South Africa 6. A National Skills Assessment of the U.S. Wind Industry in 2012: http://www.windpoweringamerica.gov/pdfs/wpa/2013/national_skills_assessment.pdf 7. EWEA Platform: Strategic Research Agenda Market Deployment Strategy: Annex B, State-of-the art and current insufficiencies 8. PACIFIC NORTHWEST NATIONAL LABORATORY, UNITED STATES DEPARTMENT OF ENERGY: 2012 Market Report on U.S. Wind Technologies in Distributed Applications (2013), (AC Orrell and HE Rhoads-Weaver) 9. EWEA: The European Wind Initiative, Wind Power Research and Development to 2020 10. EWEA: Green Growth, The impact of wind energy on jobs and the economy, a report by the European Wind Energy Association


RAMSE Consulting Oy Bertel Jungin aukio 7 02600 Espoo, Finland Juha Ekberg 040 507 1373 juha.ekberg@ramse.fi www.ramse.fi

26


Loppuraportti tuulivoiman kunnossapidon liiketoiminta ja osaamisverkostot