Page 1

Hämeenlinnan Judoseuran jäsenlehti

Nro 1 • Kevät 2018 • 21.5.2018

Judouutiset HENKILÖKUVASSA

JANNE SELIN

SIRPA RITA 80 VUOTTA NIMITETTIIN KUNNIAJÄSENEKSI

Venyttelystä VOIMAA OIKEIN TEHTYNÄ HAASTATTELUJA • KUVIA TAPAHTUMISTA • JUDOASIAA


Mainosmyynti Jarmo Koskinen jamppa1.koskinen@hotmail.com

SISÄLTÖ 3

Sirpa Rita 80 vuotta

Seuran Kunniajäseneksi

4-5 Janne Selin  Hämeenlinnan JS:n menestynein kilpajudoka

6-7 Tyttöjuniorit  Elina ja Vanessa kertovat

Sirpa Ritasta seuran kunniajäsen Hämeenlinnan Judoseura myönsi kunnianosoituksena 6.9.2017 Sirpa Ritalle seuran historian ensimmäisen kunniajäsenyyden, kun hän täytti 80-vuotta.

Petteri Ingalsuo petteri.ingalsuo@fimnet.fi

Juttuvinkit judouutiset@gmail.com

Taitto Jaakko Keski-Nisula jaakkokeskinisula@gmail.com

tyttöporukastaan

8-9

Venyttelystä voimaa

Venyttelystä useita hyötyjä

10-11 Juliste

Turpal Djoukaev

12-13 Kuvia HML Shiaista 14

Judon kasvatuksellisuus

16

Liikut Sää-messut

Laji tutuksi messuilla

Tämä nimitys myönnettiin tunnustuksena ja kiitoksena pitkäaikaisesta ja pyytteettömästä tuesta Hämeenlinnan Judoseuralle. Lisäksi Hämeenlinna Shiaissa jaettava erikoispalkinto parhaalle hämeenlinnalaiselle juniorille nimettiin Sirpa Ritapalkinnoksi. Sirpa ja Jouko Ritan säätiö lahjoittaa esimerkiksi vuosittain pikkujoulujen yhteydessä merkittävän määrän stipendejä.

18-19 Hallitus esittäytyy

2 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

Uusi kokoonpano

Tunnustusta olivat luovuttamassa seuran puolesta Olli Paasimaa, Jarmo Koskinen ja Jaakko Keski-Nisula (ei kuvassa). Mukana tunnelmissa oli myös Jouko Rita (vas.).

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 3


Janne Selin ja Jarmo Hankaniemi mattorandorissa vuonna 1999.

Janne Selin - S. 15.2.1968 - Vyöarvo 1. dan (v. 1989) - Tokui waza: Haraigoshi - Painoluokka kilpailuissa: +95 kg, raskas sarja (115 kg - 130 kg)

JANNE SELIN -

Kilpailutietoja: - Nuorten SM (B- ja A-pojat), 5 kultaa - Miesten SM, 4 -kultaa, 1 pronssi - Nuorten PM, 1 kulta - Miesten PM, 1 kulta, 1 hopea - Nuorten EM, 2 pronssia, edustus 3 kertaa - Miesten EM, edustus 2 kertaa - Miesten MM, edustus 1 kerta

Hämeenlinnan JS:n menestynein kilpajudoka Janne Selin aloitti judon syksyllä 1983 15 vuotiaana Hämeenlinnan judoseurassa Olli Paasimaan vetämällä alkeiskurssilla, jolla oli n. 30 kurssilaista. Matot kannettiin harjoitusten yhteydessä varastosta itse paikalle. Alkeiskurssin lopuksi suoritettiin keltainen vyö, ja saatiin lupa käydä ylempivöisten harjoituksissa. Uran alussa judoharjoituksissa käytiin kaksi kertaa viikossa, mutta melko nopeasti harjoitusmäärät kasvoivat. Harjoituskavereistaan Selin mainitsee nimeltä Erkki Laakson ja Marko Valmun. Harjoitukset olivat pääosin tekniikkaperusteisia, mutta myös randoria otettiin

4 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

sopivassa suhteessa. Selin alkoi harjoitella seuran ns. perusharjoitusten lisäksi kaksi kertaa viikossa muiden kilpailijoiden kanssa n. vuoden kuluttua judon aloittamisesta. Ryhmä koostui n. 10:stä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hyvinkään alueen kilpailevasta judokasta, jotka kaikki halusivat harjoitella kovaa. Harjoittelu lähes ammattimaistui. Ryhmä kokoontui vaihtelevasti toistensa harjoitussaleilla. Tuosta ryhmästä Selin mainitsee nimeltä mm. Jouko Heikkilän ja Tapio Mikkolan. Hämeenlinnan ajalla Selinin valmennuksesta päävastuun kantoi Olli Paasimaa.

Kilpaileminen alkoi heti keltavöisenä. Menestystä tuli alusta saakka, ja Selin voittikin ensimmäisessä judo-ottelussaan B-nuori -ikäisenä silloisen A-nuorten Suomen mestarin, voittaen myös koko sarjansa. Selin halusi pian kilpailla myös kansainvälisillä tatameilla. Vuonna 1985 Selin saavutti mm. A-nuorten Suomen mestaruuden sekä pohjoismaiden mestaruuden sekä sijoittui miesten sarjassa SM -pronssille. Lisäksi Selin edusti Suomea ensimmäisissä nuorten EM -kilpailuissa Sveitsissä. Kilpailuissa Selin muistaa hävinneensä ensimmäisen ottelunsa. Tuolloin Selin päätti, että ensi

vuonna kisoihin tullaan “eri jätkänä”. Seuraavana vuonna (1986) Selin saavutti mm. A-nuorten ja miesten SM -kultaa ja miesten PM -hopeaa. Nuorten EM -kilpailuista hän sai tuona vuonna ensimmäisen arvokisamitalinsa sijoittuen pronssille. Selin valittiin ko. vuonna myös Judoliiton taholta vuoden judokaksi ja Hämeenlinnan kaupungin taholta vuoden urheilijaksi. Mutkia Selinin lupaavalle judouralle toi sittemmin v. 1986 lopulla sattunut liikenneonnettomuus, jonka jälkeen ura kuitenkin jatkui kuntoutuksen myötä. Samoihin aikoihin Selin muutti Helsinkiin.

Helsingissä harjoituskavereina olivat etenkin Juha “pupu” Salonen ja Pasi Lind. Valmentajana toimi Seppo Myllylä. Selin osallistui taas vuonna 1988 nuorten EM -kilpailuihin, joissa hän saavutti jälleen pronssia. Ko. kisoissa Selin voitti pronssiottelussa David Douletin, joka jatkoi kehitystään ja saavutti sittemmin menestystä mm. olympialaisissa. Tämän jälkeen Selin otteli vielä vuosina 1989 -1992 mm. kahteen kertaan miesten EM- ja kertaalleen miesten MM-kilpailuissa Suomen edustajana ja lisäksi kansallisissa kilpailuissa. Hän ymmärsi tuolloin, että

jalat eivät liikenneonnettomuuden vuoksi toimi niin kuin pitäisi. Selin ei halunnut jäädä kansallisen tason judokaksi, joten kilpailu-ura sittemmin hiipui. Kilpajudossa Seliniä kiehtoi kaikki mahdollinen. Sen myötä näki maailmaa, sai ystäviä ja etenkin kansainvälisissä kilpailuissa näki judon todellisen tason. Judoura oli kaiken kaikkiaan opettavainen tarina. Judo on Selinin sanoin antanut hänelle “kaiken”. Vaikka ura ei antanut hänelle sitä mitä lähti etsimään, ei judon parissa vietetty aika ollut hukkaan heitettyä aikaa.

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 5


Tyttöjengi

tsemppaa toisiaan Moi, olemme Vanessa ja Elina Hämeenlinnan judoseurasta. Olemme molemmat vihreävöisiä juniorijudokoita ja Elina on harrastanut judoa noin kolme vuotta, Vanessa noin kaksi ja puoli vuotta. Meillä vihreä/oranssivöisillä tytöillä on jonkinlainen oma ryhmämme, me nimittäin menemme kisoihin aina suurella tyttöjoukkueella, sovimme tyttöjen kesken aina parit ennen alkavia treenejä ja olemme suuressa ryhmässä ja keksimme aina jotain ajanvietettä. Kannustamme toisiamme kisoissa ja muualla, vaikkei aina itselläänkään menisi hyvin, olemme toistemme tukena. Meillä on omia lempinimiä toisillemme, kuten vaikka Önnö-Irmeli, Pena ja

6 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

Kevätkauden päättäjäisi ssä Elv Ninja, Elina, Wilma, Vane i, ssa, Saana ja Kira.

Martti. Itse (Elina) olen lempinimeltäni Pena ja Vanessa on Önnö-Irmelin äiti. Kisoissa katsomme innoissamme toistemme matseja. Ryhmässämme on 7 tyttöä, 4 vihreävöistä ja 3 oranssivöistä. Ryhmässämme on yli 20 judokaa. Vanessa: Minä pidän judosta, koska siinä ei kisoissa määrätä, että millä heitolla sinun pitää heittää vastustajasi, eikä siinä pidä alkaa miettiä sen tarkemmin mitä tekniikoita on opetettu.

Elina: Pidän judosta, koska matseissa saat tehdä sen tekniikan mikä tuntuu luontevimmalta. Judossa on myös hauskaa, kun saa uusia ystäviä, salilla, kisoissa ja leireillä.

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 7


Mirjami Merikallio pitää liikkuvuutta yllä säännöllisellä venyttelyllä. Tässä staattinen venytys.

Voimaa venyttelystä Notkeus on osa ihmisen fyysistä suorituskykyä. Yleisesti on ajateltu, että notkeuden lisääntyminen vähentää vammaalttiutta ja edistää suorituskykyä. Tämän vuoksi erilaisiin harjoitusohjelmiin ja alkuverryttelyihin on sisällytetty venyttelyä. Nyt näille ajatuksille on osittain saatu tieteellistä tukea. Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa on nimittäin ensimmäistä kertaa selkeästi tieteellisesti todistettu että säännöllinen venyttelyharjoittelu lisää liikkuvuutta ja parantaa lihasvoimaa, lihaskestävyyttä ja lihaksen tehoa.

Venyttelyssä oleellista on ajoitus

Staattisella venyttelyllä tarkoitetaan sitä, että asetutaan venyttelyasentoon ja pidetään asento tietyn ajan. Dynaaminen venyttely tarkoittaa hallittua, suorituksenomaista, nivelen tai kehonosan liikeratojen läpikäyntiä. Tyypillinen dynaaminen venytys on esimerkiksi alaraajan heiluriliike. Lämmin lihas venyy paremmin kuin kylmä. Siksi suurta liikelaajuutta vaativassa liikunnassa lämmitetään kehoa

lähinnä liikelaajuuksien varmistamiseen ja suorituksen liikeratojen läpikäyntiin. Pidemmän harjoituksen aikana suositellaan lyhyitä tai keskipitkiä (5-30sek) dynaamisia venytyksiä, voimavenytyksiä lisäpainoilla ja isometrisiä venytyksiä. Pidemmän kilpailusuorituksen tai harjoituksen jälkeen on vuoro keskipitkille (2030sek) staattisille venytyksille, mutta tällöinkään ääriasentoja ei tule hakea. Vasta erillisessä venyttelyharjoituksessa, jota edeltää lihasten lämmittely, kannattaa käyttää pitkiä (yli 30 sek) ääriasentoihin asti meneviä staattisia venytyksiä. Edellä mainittujen aktiivisten venyttelyharjoitusten lisäksi on käytettävissä passiivisia menetelmiä, kuten passiiviset venytykset ja manuaalisen terapian menetelmät, kuten hieronta, mobilisaa-

tio, manipulaatio, lihasenergiatekniikat ja faskiakäsittelyt .

Tuloksia muutamassa viikossa

Venyttelyn kohteena ovat nimenomaan lihakset ja jänteet. Nivelkapselin ja – siteiden venyttäminen sen sijaan voi aiheuttaa nivelten yliliikkuvuutta ja altistaa vammoille ja rasituskivuille. Liikkuvuus ja lihasten venytyksen sieto lisääntyvät nopeasti. Keskimäärin jo muutamassa viikossa voi huomata selvää edistymistä. Pysyvää rakenteiden muokkaantumista tapahtuu 6-8 viikon jälkeen. Parhaiten ja turvallisimmin tuloksia saadaan erillisillä venyttelyharjoituksilla, jolloin käytetään pitkäkestoisia (15-60 sekuntia) venytyksiä pienellä voimalla.

Suositeltavaa on tehdä 3-5 venytystä per raajan tai kehonosan lihasryhmä. Toisaalta mitkä tahansa suurella liikelaajuudella tehtävät harjoitteet parantavat notkeutta. Hyviä liikkuvuutta edistäviä tukiharjoitteita kenelle tahansa liikkujalle ovat keppi- tms. voimistelut, jooga, tanssi ja muut vastaavat laajan liikeradan lihaskestävyysharjoittelut. Laita sinäkin siis liikettä niveliin! Marjo Ingalsuo, fysioterapeutti Fysio Fresh

Kirjallisuutta: Terveysliikunta, Duodecim Kehonpainoharjoittelu, Movement

Alaraajan heiluriliike on tyypillinen dynaaminen venytys.

ensin suuria lihasryhmiä kuormittavalla kestävyys- tai lihaskestävyystyyppisellä liikunnalla. On myös osoitettu että staattinen venyttely juuri ennen suoritusta tilapäisesti heikentää voimaa ja nopeutta jopa neljänneksen. Venyttelyllä ennen urheilusuoritusta ei myöskään ole tutkimuksissa osoitettu olevan vammoja vähentävää vaikutusta. Tämän vuoksi ennen kilpailusuoritusta suositellaankin lämmittelyn jälkeen vain lyhyitä, muutaman sekunnin dynaamisia venytyksiä ilman ääriasentoja

Yli 3400 vaihtoautoa! 8 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 9


www.judoseura.fi 10 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

Kuva: Ville Heikkiniemi www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 11


Hämeenlinna

Shiai 2018 kuvasatoa Kuvat: Ville Heikkiniemi

12 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 13


Mietteitä judon

Kasvatuksellisuudesta

Nothing under the sun is greater than education. By educating one person and sending him into the society of his generation, we make a contribution extending a hundred generations to come. –Jigoro Kano, 1934

Yllä olevaan lauseeseen kerrotaan tiivistyvän Jigoro Kanon kasvatuksellinen ajattelu, jolla on vahva kaiku yhä tähän päivään asti. Kano oli kasvatustieteen professori ja oli kamppailulajien kehityksen ohella merkittävässä roolissa myös kasvatustieteen ja japanilaisen koulumaailman kehittämisessä. Kanon kasvatusajattelussaan vaalima yhteisen hyvän periaate oli vahvassa asemassa myös judon kehittämisessä jo varhain. Hänen filosofiassaan laajemminkin ihmiselämän tavoitteena näyttäytyi yhteisen, hyvän elämän edistäminen. Alusta asti judo nähtiin paitsi kamppailulajina ja urheilumuotona, myös menetelmänä henkiseen ja moraaliseen kasvuun.

Yhteiskuntamme on monin tavoin erilainen kuin Jigoro Kanon aikainen Japani. Siitä huolimatta näen judon taustafilosofian ajankohtaisempana kuin koskaan. Tuoreimmassa Kasvatus-lehdessä (Suomen kasvatustieteellisen seuran tiedejulkaisu kasvatusalan tutkijoille ja ammattilaisille) on pääkirjoitus, jossa pohditaan hyvän elämän tavoittelun ja kestävän kehityksen suhdetta. Pääkirjoituksessa todetaan kohtalokkaasti ihmisten itse tuhoavan elämäänsä ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä niin nopeasti, että usko hyvään tulevaisuuteen heikkenee. Tutkijat tarjoavat tieksi kestävämpään yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen tyytyväisyyskasvatusta, sillä elämäänsä tyytyväisten ihmisten elintapojen on todettu olevan kestävämmällä tasolla kuin tyytymättömillä. Kirjoitus herätti ajattelemaan asiaa judon näkökulmasta,

14 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

sillä tutkijoiden esittämät tyytyväisyyden avaimet kuulostivat monella tapaa judolle ominaisilta. Ensimmäisenä tekijänä mainittiin riittävyyden ja riittämättömyyden välisen rajan onnistunut määrittäminen. Tulisi kiinnittää huomiota siihen mitä meillä on, ei vain siihen, mitä puuttuu. Ainakin Hämeenlinnan judoseuran harjoituksissa niin pienten junioreiden kuin meidän isompien harrastajien kanssa ohjaajat ovat taitavasti ohjanneet aina havaitsemaan tasaisesti sekä niitä onnistumisia, että haasteita. Meitä ohjataan havaitsemaan omat vahvuutemme ja puutteemme, antaen näin eväitä määrittää itse, mikä milloinkin on tarpeeksi. Toisena tyytyväisyyden tekijänä mainittiin halujen ja tarpeiden erottaminen toisistaan. Erityisesti pinnallisuuden välttäminen on tässä olennaista. Judossa treenataan jopa hyvin askeettisissa olosuhteissa, emme esimerkiksi käytä kalliita urheiluvälineitä ja pukeudumme kaikki

samanlaisiin vaatteisiin, olemme ikään kuin samalla viivalla varallisuudesta tai muista sosio-ekonomisista tekijöistä riippumatta. Judokalta vaaditaan paitsi itsekontrollia, myös kykyä hiljentyä ja keskittyä. Kaikki nämä auttavat vaimentamaan markkinamaailman rakentamaa halujen kakofoniaa, judossa niille ei ole sijaa. Kolmantena tekijänä mainitut rikastavat sosiaaliset suhteet lienevät tässä kohtaa itsestäänselvyys. Judotatamilla rakennetaan merkittäviä ystävyyssuhteita, seuramme sisällä jokunen avioliittokin lienee muodostunut. Junioreiden sekaan on muodostunut tiiviitä porukoita, jotka tapaavat usein myös tatamin ulkopuolella. Kokonaisuutenakin Hämeenlinnan judoseura on monille jäsenilleen kuin toinen koti, salilla saat olla juuri sellaisena kuin olet ja porukalla tehdään työtä yhteiseksi hyväksi talkoovoimin. Kasvatus-lehden pääkirjoituksen kirjoittajat toteavat, että sosiaalisissa suhteissa ehdoitta saatava hyväksyntä vähentää materiaalisten asioiden merkitystä ihmisille ja antaa voimaa olla sitä, mitä ihminen parhaimmillaan voi olla. Tätä on judo. Neljäntenä ja viimeisenä tyytyväisyyden tekijänä tutkijat mainitsevat vastuullisen suhteen ympäröivään maailmaan. He kertovat tutkimusnäytön osoittavan, että ihminen, joka oppii ottamaan vastuuta ystävästään, ottaa helpommin vastuuta myös ympäristöstään laajemminkin. Ja kuten alussa kuvasin, kaverin kunnioitus ja yhteinen hyvä ovat judossa perustavanlaatuisia taustaoletuksia, joita harjoitellaan jatkuvasti lajitaitojen ohella. Salilla jokainen on arvokas ja jokaisella on jotain annettavaa myös muille, välillisesti koko yhteiskunnalle. Tätä, ennen kaikkea, on judo. Jaakko Pohjala

Uutisia, tunteita, elämyksiä paikallisesti monipuolisin


Liikut Sää-messuilla

FYSIO FRESH Marjo Ingalsuo Fysioterapeutti

o Kaiv

FYSIOTERAPIA • HIERONTA JA LIHASKALVOKÄSITTELYT LIIKKEEN JA JUOKSUN ANALYSOINTI • AKUPUNKTIO Varaa aikasi Fysioterapia 65€ osoitteesta timma.fi/fysiofresh FYSIO FRESH Faskiakäsittely 65€ tai soita 040 555 3252 Akupunktio 70€ Hieronta 50 min 50€ KAIVOKATU 5 A, HÄMEENLINNA katu

inen

jo Poh

tie

n Turu

Goo

atu

enk

one

tihu

Raa

atu

ank

unn

k Palo

Hieronta 25 min 27€

an

dm

Hämeenlinnan judoseura osallistui jokavuotisiin Liikut Sää-messuille, jossa seura on nyt tänä vuonna neljättä kertaa. Päivän ohjelmaan kuului lajiesittelyä, johon osallistui seuran eri harjoitusryhmien judokat niin junnuista kuin kilpailijoistakin. Liikut Sää messut ovat koko perheen ilmainen liikuntatapahtuma, jossa eri urheiluseurat esittelevät toimintaansa. Viime Vuonna kävijöitä oli noin 3500 ja eri urheiluseuroja 25. Junnuista aamupäivällä messuilla oli mukana Vanessa, Elvi ja Elina, jotka ovat esitelleet mattojudoa sekä pystytekniikoita. Junnujudokoiden mielestä messuilla on ollut kivaa sekä hyvin urheilullinen tunnelma. Tauoilla tytöt ovat kierrelleet messuilla tutustumassa muihin eri lajeihin.

e

enti

ikiv

s Paa

Fysioterapeutti Marjo Ingalsuo

Harri Lehtola puh. 0500 836 321

Ammattitaidolla uudiskohteet, saneeraukset, pohjatyöt ym. rakennustyöt kaikenkattavasti e-mail: lehtola.harri@kolumbus.fi

16 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 17


Hallitus esittäytyy Hämeenlinnan Judoseura ry:llä on jäsenistön valitsema hallitus. Yhdistyslain 35 §:n mukaisesti: ”Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. ... Hallitus edustaa yhdistystä.” Suomeksi sanottuna hallitus vastaa yhdistyksen (seuran) toiminnan pyörittämisestä. Hallituksen lisäksi seuramme toiminta

on myös lukuisten muiden talkoohenkisten jäsenten panoksen varassa. Hallituksen jäsenille tai muille toimihenkilöille ei makseta palkkioita tai muita etuuksia, joten toiminta perustuu täysin talkootyölle. Seuramme sääntöjen mukaan hallituksessa on seitsemän varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Seuraavassa esitellään nykyinen, vuosikokouksessa 7.12.2017 valittu hallitus. Osalta henkilöistä on myös oma esittelyteksti.

Simo Ansalahti, Jäsen, Puheenjohtaja, 1. dan Aloitin judon v. 1999 kaverin isän pyytämänä. Tuolloin harjoitussali oli verkatehtaalla ja harjoituksia oli kahdesti viikossa. Vuonna 2001 judon harrastaminen loppui väliaikaisesti, mutta v. 2006 palasin tatamille. Tuolloin harjoitussalikin oli muuttunut nykyiselle paikalleen Poltinaholle. Tämän jälkeen olen ollut aktiivisesti mukana harrastajana, kilpailijana eri kurssien vetäjänä ja hallituksen jäsenenä. Hallituksessa toimin useamman vuoden kilpailupäällikkönä ja tämän vuoden alusta seuran puheenjohtajana.

Elli Jokinen, Jäsen, Jäsensihteeri, 1. dan Toiminut maton puolella viime vuosina mm. muksujudo -harjoitusten vetäjänä ja hallituksessa seuran jäsensihteerinä.

Jarmo Koskinen, Jäsen, Varapuheenjohtaja, Taloustoimikunnan vastaava, 2 kyu Toiminut viime kauteen asti useamman vuoden ajan seuran puheenjohtajana.

Juha Lempinen, Jäsen, Kilpailupäällikkö, 2 kyu

Puheenjohtaja

Simo Ansalahti

Jäsensihteeri

Elli Jokinen 18 • Hämeenlinnan Judoseura ry • www.judoseura.fi

Valmennuspäällikkö Sensei

Olli Paasimaa

Koulutuspäällikkö

Kai Oinonen

Varapuheenjohtaja talouspaallikkoö

Jarmo Koskinen

Kilpailupäällikkö

Juha Lempinen

Tuli judon peruskurssille v. 2009 tammikuussa, ja nykyään olen sinisen vyön judoka. Aiemmin olen ollut jalkapallon parissa ihan nappulasta asti pelaajana. Jalkapallovalmentajana olen toiminut

Tiedotus- ja pr- toimikunnan vastaava

Jaakko Pohjala

n. 20 vuotta. Judourani on käytännössä aivan harrastuspuolella, eikä kilpailukokemusta ole. Tässä seurassa on hyvä harrastaa ja kilpailla laadukkaan valmennuksen ja kasvatustavan ansiosta.

Kai Oinonen, Jäsen, Koulutuspäällikkö, 1. dan Judon aloitin 1991 syksyllä aikuisten peruskurssilla verkatehtaalla. Kurssilla oli n. 15 kurssilaista. Ryhmä pysyi oranssiin vyöhön saakka hyvin koossa. Lopulta tältä peruskurssilta on kolme suorittanut ainakin yhden danin. Kansallisissa kilpailuissa kävin harvakseltaan ja muutaman vuoden kuluttua alkoi perhe kasvamaan ja mukaan tulivat myös kolmivuorotyöt sairaanhoitajana sairaalalla, joten panostus on ollut harrastusmaista siitä lähtien. Danin suoritin Juha Ryypön kanssa v. 2001. Olen ollut vaihtelevasti mukana vetäjänä aikuisten ja junioreiden kursseilla sekä seuratoiminnassa. Jälkikasvu Aki ja Sini ovat myös olleet aktiivisesti mukana. Molemmilla lapsilla on myös 1. dan vyöarvo.

Olli Paasimaa, Jäsen, Valmennuspäällikkö, 6. dan Ollut seuran kantavia voimia jo pitkään. Vetää useita ryhmiä ja vastaa mm. kilpailijoiden valmennuksesta.

Olli-Pekka Rekola, Varajäsen, 2 kyu Hoitanut aiemmin tiedotustoimikunnan

Varajäsen, Junioritoimikunnan vastaava

Kristiina Samppala

vastaavan tointa. Opiskelee nykyisin kadettikoulussa.

Jaakko Pohjala, Jäsen, Tiedotus- ja pr- toimikunnan vastaava, 3 kyu Aloitin judon v. 2015 syksyllä Kai Oinosen vetämällä peruskurssilla, jolla oli 6 kurssilaista. Harrastin judoa myös aikoinaan juniorina hieman aikaa, ja aloitin uudelleen samalla, kun tyttäreni aloitti nappulajudossa. Judo vei mukanaan ja into on edelleen korkealla. Muutamissa kilpailuissa olen ehtinyt käymään, tosin vielä ilman sen suurempaa menestystä. Vihreän vyön suoritin v. 2017 keväällä. Hallituksessa olen ollut mukana tämän vuoden alusta asti toimenkuvana tiedotus ja pr-asiat.

Kristiina Samppala, Varajäsen, Junioritoimikunnan vastaava, 5. kyu Olen luokanopettaja Hämeenlinnasta ja teen samalla kasvatustieteellistä väitöskirjaa Tampereen yliopistolle. Olen kahden tyttären äiti ja judoseuraankin olen tieni löytänyt vanhemman tyttäreni Vanessan kautta. Olen itse vasta keltaisen vyö judoka, mutta vihreävöisen tyttäreni inspiroimana pyrin saavuttamaan vielä uusia värejä. Hallituksessa olen ollut tämän vuoden alusta asti.

Kirjoittaja: Jaakko P.

Varajäsen

Olli-Pekka Rekola www.judoseura.fi • Hämeenlinnan Judoseura ry • 19


Menestyksekästä judotoimintaa tukemassa

Taide Rita Koipiniementie 76

GSM +358 (0) 400 499 500

33720 Tampere

fax +358 (3) 318 7594

jouko@taiderita.fi

Judouutiset kevat 2018  

Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti Kevät 2017

Judouutiset kevat 2018  

Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti Kevät 2017

Advertisement