Page 1

JUDOUUTISET JÄSENLEHTI

Pikkujouluissa palkittiin ja hassuteltiin

Shime-wazan historiasta

HELMIKUU 2006

Tekniikkapalstalla kääntö kuzure-yoko-shiho-katameen

Puheenjohtajan judoura, kevään harjoitusaikataulu, Eveliinan Japanin-matkan päiväkirjaa, vanhan parran judo herää, muksujudo alkoi vauhdilla, Antti Simola väitteli tohtoriksi, syksyn juniori cupin tulokset, kevään tapahtumakalenteri, Markuksen tekniikkaa, syksyn vyögraduoinnit, vuoden 2005 parhaat, syksyn Finnish Judo Open -matka, syyskauden päättäjäiset, shime-wazasta.


HÄMEENLINNAN JUDOSEURA RY HALLITUS Puheenjohtaja Kaija Paasimaa Idänpääntie 1 D 29 13210 Hämeenlinna Puh. (03) 6741 309/ 050 531 7518 kaija.paasimaa@hameenlinnanjudoseura.fi

Varapuheenjohtaja/ talouspäällikkö Antti Simola Silapolku 9 B 3 13500 Hämeenlinna Puh. (03) 618 3023/ 050 340 6123 antti.simola@pp4.inet.fi

Valmennus- ja koulutuspäällikkö Olli Paasimaa Idänpääntie 1 D 29 13210 Hämeenlinna Puh. (03) 674 1309/ 050 549 4507 olli.paasimaa@hameenlinnanjudoseura.fi

Tiedottaja Lauri Poropudas Salomaankatu 23 13220 Hämeenlinna Puh. (03) 616 6688/ 0400 711 917 lauri.poropudas@pp.inet.fi

Talkoovastaava Raimo Tiihonen Korventie 89 14200 Turenki Puh. (03)684 9664/ 0400 452 725 raimo.tiihonen@armas.fi

Jäsentoimikunnan vastaava Marko Hakkarainen Kylätie 22 D 31 13500 Hämeenlinna Puh. 040 703 0589 marko.hakkarainen@pp3.inet.fi

Sihteeri Piritta Puomiranta Saaristenkatu 23 A 17 13100 Hämeenlinna Puh. 050 300 2732 peeppis@hotmail.com VARAJÄSENET Jäsensihteeri Sari Spelman-Koivusaari Näsiäntie 36 13500 Hämeenlinna Puh. 041 502 9997 sari.spelman-koivusaari@om.fi

Nuorten edustaja Katjusa Hörman Rietoontie 90 13720 Parola Puh. 041 545 3055 katjusah@luukku.com

Hämeenlinnan Judoseuran osoite: c/o Kaija Paasimaa, Idänpääntie 1 D 29, 13210 Hämeenlinna

Hämeenlinnan Judoseuran sali ja toimisto: Paukkulantie 4 hml.judoseura@mail.htk.fi Fax: (03) 616 9406 www.judoseura.fi


Iloinen ja innostunut tervehdys kaikille jäsenille

Tämän vuoden alusta sain loistopaikan seuran puheenjohtajana jatkaa pitkäjänteistä, laadukasta ja yhdessä tehtävää seuratoimintaa. Reilu parikymmentä vuotta sitten oli Pohjanmaan tyttö tullut opiskelijaksi Hämeenlinnaan. Liikkuva sorttia olevana piti uudesta kaupungista löytää mielekästä tekemistä ja yksi kaveri ylipuhui judon peruskurssille. Enpä aavistanut, miten judo ja Hämeenlinnan judoseura tulisivat imaisemaan minut mukaansa aivan kokonaan. Judo vei ja minä vikisin mennessäni. Innostus oli rajua alusta asti. Koko ajan judo on paljastanut minulle uskomattomia fyysisiä, teknisiä, mentaalisia taidon tasoja tai niiden puutetta. Joka päivä on judon päivä, elävät judon periaatteet kun sopivat minne elämän alueelle vain.

Nöyrästi on saanut uutta oppia jatkuvasti. Tämä matkalla oleminen on ollut elämää, ei aina niin helppoa, mutta hyvin tapahtumarikasta ja antoisaa. Treenien ohjaajaksi aloin hyvin aikaisessa vaiheessa ja parasta ohjaajakoulutusta olen saanut toimiessani Ollin apuohjaajana mm. eri junioriryhmissä. Oma judoura eteni paljon treenaten, pikkuisen kisaillen, leireillen ja ohjaten harjoituksia. Seuratoiminta oli myös alusta asti kiehtovaa ja niin mutkattoman rehellistä. Judokat tuntuivat auttavaisilta ja ketään ei jätetty porukassa yksin. Samalla yhteisellä tyylillä hommiakin tehtiin. Olen saanut olla eri toimikuntien jäsenenä ja vastuuhenkilönä. Hallituksessa olin aiemmin sihteerinä ja toimin jokusen vuoden passisihteerinä. Sitten oli pieni huilin paikka, kun meidän Sanna ja Sonja syntyivät. Vaikka tatamilla ja tatamin laidalla he ovat kyllä pienestä asti kasvaneet, sillä osallistuin koko ajan seuratoimintaan ilman mitään tarkkaa toimenkuvaa. Ja nyt olen taas vahvasti kiinni seuratoiminnassa hallituksen puheenjohtajana. Seuran toimikunnissa 3

(tiedotus-, talous-, juniori- ja jäsentoimikunnassa) on aina tilaa uusille innokkaille jäsenille. Meistä kaikista seura koostuu ja se mitä me osaamme, sen seura osaa. Tulkaa mukaan! Kevät 2006 on tapahtumarikas. Treenien lisäksi on tarjolla yhteisesti aikaansaatuja tapahtumia. Tapahtumakalenterista löytyy koko kevään ohjelma ja tässä muutamia poimintoja: Maaliskuussa (12.3.) on riemukas talvipäivän tapahtuma koko perheelle. Otetaan iloinen mieli ja pakataan liukurit, pulkat mukaan ja pidetään hauskaa. Huhtikuun alussa (8.4.) Hämeenkaaressa järjestetään Hämeenlinna Shiai -kansallinen judokilpailu, jonka toteuttamiseen meidän kaikkien panos on tärkeä. Hml Shiai on koko vuoden tärkein yhteisesti talkoilla järjestetty tapahtuma. Laittakaa päivämäärä kalenteriin. Kysykää rohkeasti kisasta salilla hallitusväeltä, vetäjiltä tai ylemmiltä vöiltä. Kevätkauden päättäjäiset ovat muksuille, nappuloille ja junioreille perheineen toukokuun lopulla. Aikuisten kauden päätös on kesäkuun puolella. Kaija


Hämeenlinnan Judoseura kevään 2006 harjoitukset PÄIVÄ/AIKA MAANANTAI 16.45-18.00 18.00-19.30 19 30-21.00

RYHMÄ

VETÄJÄT

JUNIORIT PERUSKURSSI JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT AIKUISET KILPAILIJAT O.P.

K.P. M.P., L.P.

TIISTAI 16.45-18.00 18.00-19.15 19 15-20.45

JUNIORIT JATKOKURSSI 3 KYU — KATA JA ITSEPUOLUSTUS AIKUISET JATKOKURSSI

O.P., L.P. O.P. K.O., M.H.

KESKIVIIKKO 16.45-18.00 JUNIORIT PERUSKURSSI 18.00-19.30 AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI 19.30-21.00 AIKUISET PERUSKURSSI

K.P., P.P. O.P., J.P. J.P., A.S.

TORSTAI 16.45-18.15 18.15-19.30 19.30-21.00

JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT JUNIORIT JATKOKURSSI YLEINEN PYSTYRANDORI

M.P. O.P., E.P. O.P.

PERJANTAI 17.30-18.30 18.30-19.30 19.30-21.00

NAPPULAJUDO UUSIEN RYHMÄ NAPPULAJUDO JATKORYHMÄ VAPAA HARJOITUS

K.P., K.H., A.H. K.P., K.H., A.H. Ylin vyö

LAUANTAI 11.00-12.00 14.00-15.30 15.30-16.30 16 30-18.00

MUKSUJUDO UUSIEN RYHMÄ AIKUISET/JUNIORIT KILPAILIJAT YLEINEN MATTORANDORI NAISET KUNTOJUDO

E.K., E.A. O.P., M.P. Ylin vyö K.P., P.P.,E.K., K.L.

SUNNUNTAI 15.30-17.00 17.00-18.30 18.30-20.00

AIKUISET JATKOKURSSI AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI AIKUISET PERUSKURSSI

K.O., M.H. O.P., J.P. J.P., A.S.

HARJOITUSTEN VETÄJÄT: O.P. OLLI PAASIMAA 5 dan M.P. MARKUS PEKKOLA, 3 dan K.P. KAIJA PAASIMAA, 2 dan J.P. JARI PAULMAN, 1 dan K.O. KAI OINONEN, 1 dan A.S. ANTTI SIMOLA, 1 kyu E.P. ELINA PAULMAN, 1 kyu P.P. PIRITTA PUOMIRANTA, 2 kyu M.H. MARKO HAKKARAINEN, 2 kyu A.H. ARI HEIKKINEN, 2 kyu L.P. LAURI POROPUDAS, 2 kyu K.H. KATJUSA HÖRMAN, 3 kyu E. K. ELIISA KOSONEN, 3 kyu K. L. KIRSI LIUKKONEN, 3 kyu E.A. ELINA AUTERE, 4 kyu

puhelin 050 549 4507 seuran puhelin 040 768 6484 dan-kollegio puhelin 050 531 7518 puhelin 0440 813 383 puhelin 050 528 9014 puhelin 050 340 6123 puhelin 050 524 3636 puhelin 050 300 2732 puhelin 040 703 0589 puhelin 050 495 9519 puhelin 0400 711 917 puhelin 041 545 3055 puhelin 050 535 3545 puhelin 044 333 1110 puhelin 040 562 1811 4


Judoseuran hallitus

Hämenlinnan Judoseuran hallitus 2006. Eturivissä vasemmalta sihteeri Piritta Puomiranta, puheenjohtaja Kaija Paasimaa, nuorten edustaja Katjusa Hörman, jäsensihteeri Sari SpelmanKoivusaari. Takarivissä talkoopäällikkö Raimo Tiihonen, jäsentoimikunnan vastaava Marko Hakkarainen, valmennus- ja koulutuspäällikkö Olli Paasimaa ja tiedottaja Lauri Poropudas. Kuvasta puuttuu talousvastaava ja varapuheenjohtaja Antti Simola, hänen kuvansa löytyy sivulta 14.

TOIMIKUNNAT

JUDOTOIMINTA

SEURATOIMINTA Jäsentoimikunta Marko Hakkarainen, vastaava Kaikki seuran aikuisjäsenet kuuluvat jäsentoimikuntaan Junioritoimikunta Katjusa Hörman, vastaava

Tiedotustoimikunta Lauri Poropudas vastaava Taloustoimikunta Antti Simola, vastaava Passisihteeri (ei hallituksessa) Veli-Pekka Suontausta 5

Valmennustoimikunta Olli Paasimaa, vastaava Markus Pekkola Kaija Paasimaa Jari Paulman Kai Oinonen Eliisa Kosonen Dan-kollegio Olli Paasimaa, vastaava


Eve leirillä Japanissa Seuraava artikkeli on Eveliina Kallioniemen matkapäiväkirjaa hänen kolmen viikon harjoitusmatkaltaan Japaniin tämän vuoden tammikuussa. Viimeistä osiota lukuunottamatta tekstit on kirjoitettu paikan päällä Japanissa. Lauantai 7. tammikuuta Eilen perjantaina saavuimme pelipaikalle Tokain yliopiston asuntolalle pitkän matkustamisen jälkeen — lähdin kotoa torstaiaamuna ennen kuutta. Tokiossa olimme kymmenen aikaan perjantaiaamuna ja omissa huoneissa asuntolassa vasta viideltä illalla. Aikaa kului siis 28 tuntia ja rapiat, kun ottaa seitsemän tunnin aikaeron huomioon. Vaihdoimme välissä konetta Frankfurtissa, minne asti matka menikin rattoisasti lueskellen ja Jukka-Pekan pulmapelejä ratkoen. Pidempi lento kului koomassa istuessa ja onneksi myös nukkuen. Naritan lentokentältä pääsimme kolmella junalla ja taksilla vihdoin perille. Nyt, kun matkassa on Anniina, joka osaa japania, on vaikea tajuta, kuinkas sitä viimeksi oikein selvittinkin niin hyvin ilman japaninkielentaitoista mukana. Meitä on matkassa kym-

Eveliina Kallioniemi tähtää kevään EM-kisoihin, jotka järjestetään Tampereella. Osana harjoittelua oli kolmen viikon leiri Japanissa tammikuussa, josta hän kertoo ohessa. menen urheilijaa: Anniina Jokinen, Jaana Sundberg, Nina Koivumäki, Valtteri Jokinen, Aarne Pitkänen, Ilkka Porna, Petteri Luukkainen, Tomi Jaakkola, Timo Peltola ja minä. Valmentajana mukana on Jukka-Pekka Metsola. Tarkoitus on harjoitella kolme viikkoa Japanissa. Miehillä on Tokain yliopiston harjoitusten lisäksi ensi viikonloppuna Jigoro Kano -cup ja sen jälkeen leiri. Porukasta kaikki paitsi Ilkka Porna ovat käyneet jo 6

aiemminkin Japanissa ja suurin osa on ollut Tokaissa ennemminkin. Mulle tämä on toinen Japanin reissu. Viimeksi olin kaksi vuotta sitten Tokaissa. Nyt tänne tuleminen tuntui helpommalta. Tiesin mitä varata mukaan, kaupasta tuotteiden valitseminen on huomattavasti helpompaa ja tiedän minkälaisia harjoituksia odottaa. Kävin eilen majoittautumisen jälkeen poikien kanssa pelaamassa vähän jalkapalloa. Teki hyvää saada


Even uimahallin käyttöön oikeuttava kortti. Nimi Eveliina näytään kirjoitettavan japaniksi niin kuin NAME-rivillä näkyy. tökköjalat liikkumaan. Kaupparareissun jälkeen saikin jo melkein painua pehkuihin. Liikkuminen täällä käy kätevästi vuokratuilla polkupyörillä. Aikaeroon sopetuminen on käynyt suhteellisen hyvin. Siirsin jo kotona rytmiä tunnin pari ja onnistuin pysytelemään eilen hereillä koko päivän. Tullessa huoneet olivat jääkylmät. Anniina, joka on huonetoverini, katsoi herätyskellon lämpomittaria, kun lämmitys oli puhaltanut jo useamman tunnin ja se näyt-

ti vieläkin yhdeksää astetta. Yön nukuin lähes kaikki vaatteet päällä, pipo päässä, toppatakki ja judogin takki lisäpeittoina. Silti vasta aamusta alkoi tuntua, että varpaat eivät enää olleet kohmeessa. Nyt täytyy vain toivoa, ettei pienestä yskästä tule isoa yskää... Maanantai 9. tammikuuta Nyt on kolmet judoharjoitukset japanilaisten kanssa takana. Yleensä täällä on yhdet noin 2-3 tunnin harjoitukset illalla. Aamuisin on tarkoitus ottaa oman ohjel-

7

man mukaan vähän tekniikkaa, punttia ja loikkia. Maanantaina oli paikallisilla jokin pyhäpäivä, joten harjoitukset olivat jo kello 9. Ohjelmassa oli lämmittelyn, uchi-komien ja heittojen lisäksi kahdeksan 3 minuutin newaza (matto) randoria ja kymmenen 6 minuutin tachi-waza (pysty) randoria. Otin tosi “kevyen” laskun ja huilasin kaksi pystyä. Tiistain harjoitukset kestivät kolme tuntia ja tuli tahkottua yhteensa 60 minuuttia pystyrandoria ja 15-20 minuuttia mattoa keskellä, ipponista parin vaihto -periaatteella. Kuolema oli korjata. Nyt tuli sentään vähän enemman jo onnistumisiakin. Tänään jouduin jättämään harjoitukset kesken, kun nilkka vääntyi. Sama vanha nilkka on vaivannut aiemminkin ja luulen, että huomenna uskaltaa jo ottaa taas. Naisten harjoituksissa on tapana lämmitellä musiikin soidessa ja hyppelehtiä koomisesti jonoissa eri liik-


keitä tehden. Naisia on harjoituksissa ollut noin 25-40. Sali on ollut harjoitusten alussa aina tuhottoman kylmä. Salille tullessa, harjoitusten alkua odotellessa, voi ottaa kaksi tekniikkaa: joko täytyy seistä samalla paikalla liikkumatta kunnes tatami lämpenee jalkojen alta tai liikkua niin paljon, että jalat ei juuri kosketa maata. Huhkiminen ja kulmassa oleva lämmitin on kuitenkin lämmittanyt salin sopivaksi alle tunnissa. Lisää myöhemmin ... Keskiviikko 18. tammikuuta Jouduin jättämään yhdet harjoitukset kokonaan väliin nilkan takia, mutta tällä viikolla on sujunut judo jo teippauksen kanssa. Harmi vaan, että jouduin jättämään Tokion reissunkin väliin säästääkseni jalkaa. Toiset tytot meinaan kävivät katsomassa sunnuntaina jotain hienoa temppeliä ja ostelemassa tuliaisia. Olivat käyneet suuressa vuoristoradassakin, joka sijaitsee Kodokanin vieressa. Itse mätänin kämpillä lueskellen ja vähän lähiympäristössä kierrellen. Eilen olin ensimmäistä kertaa keskellä pystyrandoreissa. Tarkoitti, että otimme kahdeksan 6 minuutin randoria ja välissä oli 25 sekuntia parinvaihto-/ puvunkorjaustauko ja aina uus akka kimppuun. Harjoitukset

Harjoittelua Kodokanin dojossa. venyivät taas mukavasti kolmeen tuntiin. Majoitumme kahden hengen huoneissa. Jokaisessa on oma jääkaappi ja liesi eli kokkailu sujuu mukavasti. Yliopistolla syöminen olisi myös vaihtoehto, mutta itse oon pidättäytyny lähinnä omissa tekeleissä: tietää paremmin mitä suuhunsa pistää — ruokalassa se voi joskus olla vaikeaa. On tullut silti kokeiltua jotain japanilaistakin. Tein Anniinan avustuksella inareita (lausutaan kai oinari), jotka ovat riisillä täytettyjä tofupötkylöitä. Vielä täytyisi 8

tehdä onigireja eli levällä päällystettyjä riisikakkuja, joku päivä. Huoneissa on myös oma kylpyamme (ofuro?), johon on mukava mennä lillumaan kovan harjoituksen jälkeen. Tänään meillä onkin palauttava päivä ja käymme ottamassa oman kevyen judon. Hieman heittoja, kun meinaavat jäädä vähän liian vähille muuten. Torstai 26. tammikuuta Onhan täällä jotain tapahtunutkin, mutta koneaika on rajoitettu 10 minuuttiin, joten ei useinkaan ole aikaa


Kylpyläkortti.

kirjoittaa rauhassa. Kirjoitan nytkin varmaan lyhyesti. Viime viikon miehet olivat maanantaista perjantaihin leirillä Tokiossa ja me oltiin tyttöjen kanssa keskenämme. Japanilaisilla on joku tällainen perinne, että harjoittelevat vuoden kylmimpään aikaan aamulla yli aikaisin. Paikasta riippuen tämä kai kestää viikon tai on kerran viikossa tammikuun. Täällä se oli naisilla torstaista lauantaihin. Me osallistuttiin niistä tosin vain perjantain ja lauantain aamuharjoituksiin, jotka alkoivat kello 5.30. Hieman meinas olla unihiekkaa silmissä. Viime perjantaina Jaana sai yhden jaapon hermostumaan, kun pääsi pari kertaa heittämään. Haukkui Jaanaa BAKAksi eli suunnilleen

idiootiksi. Kun Jaana sattui tunnistamaan haukkumasanan, vastasi, että ite oot BAKA. Sen jälkeen se otti kaikkien suomalaistyttöjen kans rantut ja aika sikaa. Täällä on pari muutakin, jotka on vähän herkkiä kuumenemaan, vaikka kaiken kaikkiaan meidät on otettu mukavasti vastaa ja oltu ystävällisiä. Lauantaina kävimme kylpylässä. Oli mukava lillua rauhassa erilaisissa altaissa ja käydä saunassa. Ei ollut yhtään samanlainen, kuin Suomen huvituskylpylät. Ei mitään vesiliukumäkiä, vaan hiljaista musiikkia ja lämpimiä ja kylmiä altaita. Sunnuntaina lähdimme käymään Machidassa. Se on pysäkki noin 20 minuutin päässä Tokaista Tokioon päin. Kierreltiin kaupoissa ja käytiin syömässä. Itse en löytänyt mitään ostettavaa, mutta oli mukavaa päästä hetkeksi pois kämpiltä. Eilen illalla käytiin koko Suomen joukkueen voimin syömässä japanilaisessa ravintolassa. Hyvät olivat sapuskat, vaikka kaikki eivät aina tienneetkään, mitä lautasella oli. 9

Maanantaina nilkka taas otti vähän itseensä ja tämä viikko on mennyt minun osalta vähän puihin. Tämän päivän treenit oli jostain syystä peruttu eli enää perjantain judoharjoitus jäljellä. Lau-antaina palailemmekin jo Suomeen. Maanantai 30. tammikuuta Torstaina, kun naisten harjoitukset oli peruttu, tyydyin heilumaan punttisalilla. Käväisin myös läheisessä keskustassa pyörällä. Siellä olisi saanut kyllä enemmänkin aikaa ja rahaa palamaan jättikauppakeskuksessa. Perjantaina oli sitten viimeiset judoharjoitukset. Nilkkakin oli rauhoittunut niin, että sain vielä hyvät väännöt. Lauantai-aamusta oli lähtö kotiin. Pääsimme onneksi Hollannin joukkueen kanssa samalla bussilla suoraan Naritan lentokentälle. Säästimme mukavasti aikaa ja vaivaa. Nyt matkustaminen tuntui paljon tuskaisemmalta kuin mennessä. Olin kotona lauantain ja sunnuntain välisenä yönä puoli kahden aikoihin. Oli mukava alkaa sunnuntaina muuttopuuhat kolmen tunnin yöunien jälkeen... Terveisin Eveliina


Judo herää Tikkurilan hienosti hoidettu viime syksyn avoin kisa näytti kansalliset taistelutyylit. Kun judoka tulee Uralin vuoriston tiimoilta, tai jopa sen takaa, on hän ladattu täyteen halua voittaa. Onhan se kurjaa muutoin mennä kotikylään kamelien keskelle ja sanoa paikallisessa hevossiittolassa, käynyttä aasintammanmaitoa hörppiessä: ”No, muttakun ei oikein sillai irronut ja jotenkin väsyttikin…” Ei, niin ei ollut. Mitä eksoottisempi nimi judokalla oli, sen tulisempi oli tahto voittaa. Olihan kyseessä myös muut tulevat ulkomaanmatkat. Sitä paitsi: judo on kampailulaji! Suomalaisetkin taistelivat. Helposta paikasta tatamin reunalta oli hyvä tähyillä ja tehdä kommentteja. Vaikutelmaksi kuitenkin jäi, että jotain puuttui. Se jotain ei varmaankaan ole harjoituksen puute, eivätkä huonot opettajat. Huomatkaa, että vaatimattomalla kilpailukokemuksellani kunnioitan jokaista suoritusta, jonka suomalaiset tekivät. En vähiten seuramme naisten panosta! Antaisin kuitenkin esimerkin vääränlaista löysyydestä, joka ei ole joustamista

Markku Sarastamo.

”Taitavin veistäjä veistää vähiten” (ju), vaan tien antamista (do). Kun vastustaja on pudonnut kontilleen taistelijan eteen, suomalainen yleensä mietti sekunnin murto-osan, että kävisiköhän käsiksi. Tämä on luterilaisen moraalin mukanaan tuomaa kiltteyttä! Näin ei saa olla! Jos on huono matossa, on päätettävä jo ennen ottelua, että meneekö mattoon vai ei. Tämän jälkeen asian on oltava sisäistettynä. 10

Mikäli judoka haluaa taistella loppuun asti, on jo ennen ottelun alkua oltava selkäytimessä käsky käydä kiinni kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vastustaja ei saa tatamilta nousta polviasennosta rauhassa, vaan silloin puree silmiä hivelevä O-soto–gari tai utsi-mata hidarina ja mieluummin heti, kuin välittömästi! Tällaisiakin ”vapaanousuja” näki. Ne olisi ehkä voinut


kääntää ”vapaaheitoiksi”. Tikkurilassa näin myös muutaman kerran judokan katsovan taululta ottelutilannetta, tai vilkaisevan tuomariin, että mikä oli tuomio heiton jälkeen. Tätä me judokat emme tee! Meidän on luotettava siihen, että tuomari kyllä ilmoittaa ottelun päättymisestä. Heiton jälkeen taistelu jatkuu. Kamppailulaji! Suorituksen täydellisyyttä voi pohtia porukalla kisan jälkeen.

Ottelua ei voiteta etukäteen psyykkisellä tatamilla. Olen kuitenkin vakuuttunut, että aivojen henkisen kaislapunoksen päällä käydään kaikki taistelut. Se, mitä fyysisellä tasolla näemme, on vain tämän mielenkamppailun heijastumaa. Mielemme temppelin immateriaaliselle tatamille meidän on rakennettava. Fyysinen olemuksemme on sen jälkeen vain instrumentti, joka toimii opetetulla tavalla.

Nämä ovat havaintoja turvapaikasta tatamin reunalta ja täynnä vastustajan kunnioittamista. ”Jos emme näe, emme voi korjata”. Korjatkaamme kuitenkin hienovaraisesti. Ei repien. ”Taitavin veistäjä veistää vähiten” (Laotse (604 e.kr.) Vanha Parta Markku Sarastamo

Jarista A-tuomari

Makkelle kolmas dan

Jari Paulman on suorittanut A-tuomarin pätevyyden 23.102005. Kuopiossa järjestettyjen nuorten SM-kilpailujen yhteydessä pidetyissä tuomarikokeissa. A-tuomarin pätevyys on korkein kansallinen tuomari-aste. Se mahdollistaa tuomaroinnin kansallisissa kisoissa, SMkisoissa ja myös kansainvälisessä Finnish Judo Openissa. Kansainväliseen tuomarointiin tarvitaan oma tuomarikortti.

Markus Pekkola suoritti lauantaina 10.12.2005 liittograduoinnissa Vantaalla kolmannen daninsa. Seuran korkein vyöarvo on Olli Paasimalla, 5 dan, sitten onkin Makke. Jouko Heikkilä on myös seurittanut seurassamme 3 dan -arvon, mutta hän ei ole enää toiminnassa mukana. Toisen danin suorittaneita meillä on mukana Kaija Paasimaa, Jukka Oratuomi ja Timo Tonteri. 11


Judoseuran kevään uutuutena

Muksujudo 5-7-vuotiaille Hämeenlinnan Judoseurassa alkoi tammikuussa uusi alkeisryhmä, muksujudoryhmä 5-7-vuotiaille. Muksujudoryhmän aloittamista on suunniteltu jo muutama vuosi. Aiemmin nuorimmat judon harrastajat ovat olleet 7-9-vuotiaita nappulajudossa. Varsinaiselle junioreiden peruskurssille pääsee noin 10-vuotiaana. Muksujudo voitiin aloittaa nyt, kun saatiin varmistettua asialle omistautuneet ja sitoutuneet vetäjät Elina Autere ja Eliisa Kosonen, kertoo Kaija Paasimaa. Kaija vastaa lasten ja nuorten judosta muksuista peruskurssiin. Kaijalla (2 dan) on jo lukuisien vuosien kokemus lasten judo-opetuksesta. Yksi syy ryhmän perustamiseen oli sekin, että oli selvää tarvetta vieläkin nuoremmille suunnattuun liikunnalliseen opetukseen. Judo kehittää muksujen oman kehon hallintaa: lihaksia ja notkeutta, koordinaatiokykyä, motoriikkaa ja tasapainoa. Kaija Paasimaa sanoo, että muksu- ja nappulajudossa ei lähtökohtana ole niinkään judo siinä mielessä, kuin se kilpailuissa nähdään. Tavoitteena on ennen kaikkea liikunnan avulla auttaa

Muksujudo tuli juosten sisään — vauhtia riittää jatkossakin. lapsia kehittymään niin fyysisesti kuin henkisestikin. Hänen mukaansa leikinomainen harjoittelu kasvattaa itsehillintää, toisten kunnioittamista ja yhteishenkeä. Aivan alusta asti koitetaan opetalla tekemään asiat aidolla panoksella: keskity-

tään siihen mitä tehdään ja ponnistellaan kohden päämäärää. Muksujudon ensimmäinen ryhmä tuli heti täyteen, mukana on 30 innokasta vipeltäjää, joita vanhemmat seuraavat silmä kovana salin penkiltä.

Ensimmäisiä kääntöjä, kuten monia muitakin asioita, on opetettava ”kädestä pitäen”. 12


Jo yhteen harjoituskertaan mahtuu monta hellyttävää tilannetta: asennetta, kokeiluja, kaveria ei jätetä ja väsyttää. Kimikin näyttää olevan vauhdissa ”formulallaan”.

Muksujudon vetäjinä toimivat Eliisa Kosonen (vasemmalla) ja Elina Autere (oikealla). Ritva Oinonen (keskellä) on yksi niistä, jotka auttavat ajoittain suuren ryhmän harjoituksissa. 13


Antti Simola väitteli tohtoriksi Antti Simola, Hämeenlinnan Judoseuran yksi pitkäaikaisista aktiiveista seurapuolella ja tatamilla, väitteli viime kesänä tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa. Antin väitöskirjan aihe käsittelee työturvallisuutta ja turvallisuuden johtamista. Koska ala on uusi, on siinä mukana aimo annos johtamisesta muutenkin. Väitöskirjassa todetaan, että turvallisuuden johtaminen sekä parantaa työyhteisöä ja turvallisuusoloja että myös johtamista yleensäkin. Mutta se vaatii johdon sitoutumista asiaan, asian kärsivällistä ja pitkäjänteistä hoitamista. Väitöskirja oli tapauskohtainen tutkimus Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalla, missä Antti toimi väitöskirjantekoaikana tehdaspalvelun päällikkönä. Kyseessä lienee ensimmäinen Suomessa laadittu väitöskirjatutkimus, missä kokonaisvaltaisen turvallisuusohjelman toteutumista kuvataan kehittämisprosessin ”sisältäpäin”. Tutkimuksessa kehiteltyä ’turvallisuuden johtamisen kehittämismallia’ pystyttiin koettelemaan suuren tehtaan todellisessa hankkeessa. Malli osoittautui toimivaksi ja mahdollisti myös ohjelman tehokkaan ja uskotta-

Antti Simola. van viestinnän koko tehtaan henkilöstölle heti kehittämishankkeen käynnistysvaiheesta lähtien. Lisäksi mallin avulla arvioitiin ja tulkittiin kehittämishankkeen tuloksia. Kehittämishanke onnistui ja saavutti sille asetetun varsin haasteellisen tavoitteen parantaen työyhteisön turvallisuutta. Yhtymäkohtia judoon Antti Simola aloitti judon Lappeenrannassa vuonna 1976 suorittaen siellä oranssin vyön. Sen jälkeen seurasi välivuosia, kunnes hän Hämeenlinnaan muutettuaan tuli mukaan Hämeenlinnan Judoseuraan omien poikien judoharrastuksen myötä vuonna 1989. Täällä hän on edennyt judourallaan ruskeaan vyöhön, jonka hän suoritti vuonna 2003. 14

Judoseuran hallitukseen Antti valittiin 1992 ja seuran puheenjohtajana hän toimi vuodet 1993 ja 1994, jonka jälkeen työkiireet estivät jatkamisen. Seuran hallituksessa Antti on vastannut lähinnä taloudesta joko hallituksen ulkopuolella kirjanpitäjänä tai hallituksessa, kuten nytkin, talouspäällikkönä ja varapuheenjohtaja. Tatamilla Antti on toiminut Kai Oinosen parina apuvetäjänä aikuisten jatkokurssilla ja tällä hetkellä hän on Jari Paulmanin kaverina aikuisten peruskurssilla. Peruskurssivetämistä Antti pitää mielenkiintoisena, sillä siinä palataan takaisin aivan perusasioihin ja niitä on mukava verrata siihen, mitä oppia hän sai itse aikanaan. Omasta judostaan Antti sanoo, että suurin harmin aihe onkin ollut nuoruuden opit. Kun vetäjät olivat vihreävöisiä, tuli moni asia opittua ”väärin” ja niistä poisoppiminen on aina paljon vaikeampaa kuin uuden asian oppiminen. Saman hän sanoo koskevan myös työelämää, vääriä tai riskejä aiheuttavia työtapoja on vaikea oppia pois, jos asenne ei ole kunnossa. Asenne turvalliseen toimintaan pyrittäessä on elintärkeä, aivan kuten se on judossakin. Judosta löytyvät


myös keskittyminen, kurinalaisuus ja kärsivällisyys, joita kaikkia tarvitaan turvallisuuden johtamisessa ja sen kehittämisessä. Antti Simolan mielestä työelämän turvallisuuden johtamiseen liittyy sellainen paradoksi, että siinä yritetään hallita elämää, mikä sinänsä on mahdotonta — kukaan ei voi ennustaa kaikkia elämän vaihtoehtoja ja

mahdollisuuksia. Samoin judossakin pyritään aina täydellisempään osaamiseen ja lajin hallintaan, mutta aina löytyy osaajia ja tekniikoita, joihin ei ole osannut varautua ja harjoitella. Muita judon kanssa yhteisiä elementtejä turvallisuuden johtamisessa on mm. varautuminen pahimpaan mahdolliseen: se pätee niin tapaturmien torjuntaan kuin

itsepuolustukseenkin. Ylimielisyys ja hyvän olon tunteeseen tuudittautuminen kostautuu myös turvallisuustyössä. Lisäksi judon ajatus olla yhtä aikaa kova ja pehmeä pätee turvallisuustyöhön. Myös kaveriin luottaminen on yhteistä näille ja ennen kaikkea sitoutuminen, ilman sitä ei edistystä tapahdu.

Hämeenlinnan Judoseuran kevään 2006 tapahtumakalenteri päivä 10.2. 12.2. 13.2. 15.2. 18.2. 18.2. 26.2. 2.3. 9.3. 12.3. 20.3.

tapahtuma kello paikka Nappulajudoinfo vanhemmille 17.30-18.30 salilla Jäsenkoulutus 1 seuratoiminta 14.00salilla Hml Shiai kisapalaveri 1 18.00salilla Aikuisten peruskurssin hallitusinfo 19.30salilla Talkoot 9.00Polarcup Aikuisten saunailta 16.00Inkalan kartano Yhteisharjoitus/ seuran vuosikokous 15.30salilla Juniori-cup 1 / jäsenilta 17.00salilla Hallituksen kuukausikokous 17.30salilla Talvipäivän tapahtuma Apparalla Hml Shiai kisapalaveri 2 17.30salilla Talkoot Polarcup 5.4. ke Aikuisten yhteisharjoitus / jäsenilta 18.00salilla 6.4. to Juniori-cup 2 / jäsenilta 17.30salilla 8.4. la Hämeenlinna-37-Shiai 8.00Hämeenkaari 13.4. to Hallituksen kuukausikokous 17.30salilla 4.5. to Juniori-cup 3 / jäsenilta 17.30salilla 10.5. to Aikuisten yhteisharjoitus / jäsenilta 18.00salilla 11.5. to Hallituksen kuukausikokous 17.30salilla Talkoot Polarcup 22.5. ma Vyökoe/ sinisen ja vihreän vyön koe 17.30salilla 23.5. ti Vyökoe/ oranssin vyön koe 17.30salilla 24.5. ke keltaisen vyön koe (peruskurssit) 17.30salilla 25.5. to Nuorten kevätkauden päättäjäiset 17.00- Syöksynsuun leirikeskus 10.6. la Aikuisten kevätkauden päättäjäiset Huom! Muutokset mahdollisia, seuraa liitutaulua, tietoa jaetaan myös harjoitusryhmissä. pe su ma ke la la su to to su ma

15


Markus Pekkolan tekniikkaa

Kääntö kuzure-yoko-shiho-katameen Kuva 1: Ota ote uken pään yli vyöhön, jolloin uken pää jää kainaloon. Nosta samalla jalka uken jalkojen väliin. Ukena Markuksella on Marko Hakkarainen.

Kuva 2: Kahmaa uken käsi kainalon alta kunnolla kiinni ja kontrolloi uken ylävartalo painamalla alaspäin. Pidä itsesi pystyssä

Kuva 3: Heivaa itsesi selälleen, vedä käsillä ja nosta jalalla uken reidestä. 16


Kuva 4: Kippaa uke jalan avulla sivulle ja selälleen. Ohjaa käsillä oikeaan suuntaan. Pidä tiukka kontrolli koko ajan.

Kuva 5: Jatka liikettä ja pyörähdä mukana sidontaan.

Kuva 6: Valmis kuzureyoko-shiho-katame. 17


V y ö k o k e i l i j o i t a

Syksyllä 2005 keltaisen vyön suorittaneita junioreita

Oranssin vyön suorittaneita junnuja. 18


Syksyllä 2005 keltaisen vyön suorittaneita aikuisia yläkuvassa. Alla vihreän vyön suorittaneet Jari Kallio ja Teija Koivulahti ja sinisen vyön suorittanut Katjusa Hörman.

19


Judoseuran vuoden 2005 parhaat Kilpailut yht.

mitalit yht. K H

P

Paras E-nuori Samu Koivulahti 20 12 5 2 5 Paras D-nuori Sampsa Koivulahti 15 15 8 4 3 Paras C-nuori Rene Nurminen 3 2 1 0 1 Paras A-nuori Elina Paulman 15 8 4 2 2 A-tyttöjen SM 1. (AT-70 kg) naisten SM 3., Finlandia Cup 1. (N-70 kg) Naisten paras Eveliina Kallioniemi 13 7 3 3 1 naisten PM 2., SM 2., Finnish Judo Open 3. Finlandia Cup 1. (N-57 kg) Jouko ja Sirpa Ritan rahaston stipendit Eveliina Kallioniemi 13 7 3 3 1 naisten PM 2., SM 2., Finnish Judo Open 3. Finlandia Cup 1. (N-57 kg) Elina Paulman 15 8 4 2 2 A-tyttöjen SM 1. (AT-70 kg) naisten SM 3., FINLANDIA CUP 1. (N-70 kg) Jukka Oratuomi Poliisien judon SM 2. (M-81 kg) Olli Paasimaa monipuolinen judo- ja seuratoimintatyö

Aktiivisin nappulajudoka Joona Hinkkuri Aktiivisin juniorijudoka Saana Tattari Vuoden judoka Katjusa Hörman 4 kilpailua, 4 mitalia: 3 kultaa ja hopea apuvetäjä nappulajudoryhmissä 2 kyu joulukuussa Vuoden toimihenkilö Veli-Pekka Suontausta Hallituksen jäsen, jäsensihteeri, passisihteeri Vuoden judon ystävä Pekka Jussila

Aktiivisin juniorijudoka Saana Tattari ja vuoden judoka Katjusa Hörman, vuoden judon ystävä Pekka Jussila ja vuoden toimihenkilö Veli-Pekka Suontausta. 20


Harjoitusten päävetäjät saivat pikujouluista kotiin viemisiksi hedelmäkorit. Olli ja Kaija Paasimaa, Markus Pekkola, Ari-Pekka Sarjanto ja Jari Paulman. Kuvasta puuttuu Kai Oinonen.

Jouko ja Sirpa Ritan rahaston stipendinsaajista paikalla olivat Eveliina Kallioniemi, Elina Paulman ja Olli Paasimaa. Vasemmalla seuramme kunniapuheenjohtaja Jouko Rita. 21

Junnu-cupin nopeimmasta ipponista (4 sekuntia) palkittiin Samu Koivulahti.


Syksyn 2005 junnu-cupin mitalisteja

Vasemmalta alle 32-kiloisten sarjan voittanut Samu Koivulahti, hopeaa saanut Miska Puputti ja pronssimitalisti Julius Suominen.

Alle 36-kiloisista kultamitalisti Roope Rekola, kakkonen Pekka Mustonen ja kolmonen Matias Koivusaari.

Alle 44-kiloisten mitalisteista ykkÜnen Olli Uimonen ja kakkonen Miro Nurminen. Kuvasta puuttuu Erkka Seppänen.

Alle 53-kiloisten sarjan voitti Julius Haanperä (ei Alle 57-kiloisten sarjan voittaja Jukka Moisio kuvassa), toiseksi tuli Saana Tattari ja kolmoseksi ja kakkonen Ville Suominen. Kuvasta puuttuu Eeki Airola. kolmanneksi tullut Marko Koivuranta. 22


Syksyn 2005 juniori-cup Hämeenlinnan Judoseuran kolmiosainen juniori-cup oteltiin tortaisin 6.10., 3.11. ja 1.12.2005. Kierrosten sijoitukset ja lopullinen sijoitukset näkyvät seuraavalta sivulta. Kaikkiaan cupiin osallistui 20 eri henkilöä. Ensimmäiselle kierrokselle osallistui 17, toiselle 19 ja kolmannelle 18 junnu-judokaa. Mukana oli kolme tyttöä ja 17 poikaa. Nuorin ottelija oli 10-vuotias, vanhin 15-vuotias. Kilpailijat ottelivat pai-

noluokkien mukaan, punnitus tehtiin judogi päällä. Painoluokkia oli viisi. Kevein osallistujista painoi 29,4 kiloa ja raskain 57,5 kiloa. Mukana olleista alin vyöarvo oli 5 kyu eli keltainen ja ylin oli 3 kyu eli vihreä. Kaikkiaan kierroksilla oteltiin 73 ottelua. Niistä puhtaita eli ippon voittoja oli 56 kappaletta (77 prosenttia). Otteluista täysiaikaisia oli 17. Nopeimman ipponin sarjassa teki Samu Koivulahti

toisella kierroksella, neljä sekuntia. Ensimmäisen kierroksen nopeimman ipponin teki Erkka Seppänen 18 sekunnissa ja kolmannella kierroksella Olli Uimonen 16 sekunnissa. Tulokset seuraavalla sivulla.

Kevään juniori-cupin ensimmäinen kierros otellaan to 2.3.2006 alkaen kello 17, toinen kierros on 6.4. ja kolmas 4.5.

Otteluvoitot eri kierroksilla ippon wazari yuko koka hantei yhteensä 1-kierros 6.10.2005 18 2 2 0 0 22 2-kierros 3.11.2005 19 1 3 1 1 25 3-kierros 1.12.2005 19 2 2 2 1 26 yhteensä 56 5 7 3 2 73

Olli Uimosen heitto syksyn junnucupissa. Täysiä pisteitä ei tule, kun heittäjä on päästänyt otteensa irti vastustajasta eikä kannattele heittoa loppuun asti. 23


Syksyn 2005 juniori-cupin tulokset ja osakilpailusijoitukset yhteis- sijoitus pisteet kierroksilla

yhteis- sijoitus pisteet kierroksilla

alle 32 kg Koivulahti Samu Puputti Miska Suominen Julius

30 22 20

1/1/1 2/2/3 3/3/2

alle 53 kg Haanperä Julius Tattari Saana Airola Eeki Moller Minttu

28 24 20 18

2/1/1 1/3/ 3/2/3 4/4/4

alle 36 kg Rekola Roope Mustonen Pekka Koivusaari Matias Raukola Ville

30 22 20 12

1/1/1 2/2/3 3/3/2 4/-/4

alle 57 kg Moisio Jukka Suominen Ville Koivuranta Marko

30 24 6

1/1/1 2/2/2 -/3/-

alle 44 kg Uimonen Olli Nurminen Miro Seppänen Erkka Manner Roope Ala-Leppilampi Aku Korteoja Pinja

30 24 19 18 10 5

1/1/1 2/2/2 3/3/3 4/4/4 -/5/5 -/6/-

Sarakkeissa sijoitus, ottelija ja yhteispisteet kolmelta kierrokselta. Sijoitus kierroksilla tarkoittaa, monesko oli kullakin ottelukierroksella, esimerkiksi Samu oli kaikilla kierroksilla ensimmäinen. Vaakaviiva tarkoittaa, että ottelija ei osallistunut kyseiselle kierrokselle, eikä siis saanut pisteitäkään. Ykkössija antaa 10 pistettä, toinen 8, kolmas 6, neljäs ja viides 5, kuudes ja seitsemäs 4 jne. Ne junnut, jotka menestyvät kansallisella tasolla, eivät saa osallistua junnu-cupiin, silä he ovat saavuttaneet toisiin nähden sen verran ylivoimaisen aseman, etteivät ottelut olisi reiluja muille.

Moision Jukan jalkapyyhkäisy on onnistunut syksyn junnucupissa. 24


Pikkujoulutunnelmia Neljä kuvaa viime syksyn pikkujouluista. Yläkuvassa nähdään yksi otos junnujen pikkujoulusta Palokunnantalolta leikistä, missä joukkueen piti koskettaa lattiaa tietyllä määrällä raajoja. Siitä syntyikin erikoisia ihmisrykelmiä. Alemmassa kuvassa on otos aikuisten pikkujoulujen näytelmällisestä leikistä, missä oli mukana lukuisia roolihahmoja ja hauska kertomus. Leikki oli hauska sekä yleisön että esittäjien mielestä. Alakuvissa nähdään, että kyllä se joulupukki on yksi ja sama henkilö. Kuvista näkynee sekin, kumpi on otettu aikuisten ja kumpi junnujen pikkujouluissa? Takakannesta löytyy pari kuvaa lisää.

25


Kisareissu Tikkurilaan Varhain marraskuun 5. päivänä oli jälleen aika lähteä yhteisreissulle Finnish Judo Open 2005 -kilpailuihin. Lauantai-aamuna Poltinahon judohallin pihassa odottelikin parikymmentä judoseuran jäsentä Vesa Koivulahden ohjastamaa linjaautoa. Jokavuotinen yhteismatka suuntautui Vantaalle, Tikkurilan urheilutalolle. Lauantaina alkukilpailut starttasivat kello yhdeksän, ja tänä vuonna oltiin hyvissä ajoin perillä. Urheilutalon aulassa järjestettiin nimenhuuto, ja huomattiin, että jäätäisiin yhtä seuralaista vajaaksi ryhmäalennuslipun ostoa ajatellen. Samaan aikaan osti lippuaa vanha tuttu herrasmiesjudoka, joka lähti mukaa ryhmäämme, ja näin saimme ryhmäliput. Lauantaina Tikkurilassa kilpailtiin miesten sarjoista 60, -73, -90 ja +100 kilon sarjat. Naisista ottelivat -48, -57, -70 ja +78-kiloiset. Jännittävintä oli odottaa seuran omien tyttöjen, Eveliina Kallioniemen (-57 kg) ja Elina Paulmanin (-70 kg) matseja. Valitettavasti Ellun kisa katkesi kahteen tappioon, mutta Eve kamppaili itsensä pronssiotteluun. Alkukilpailujen jälkeen lähdettiin porukalla Tikkurilan keskustaan etsimään ruokapaikkaa. Pieni jaloittelu ja happihyppely teki

Hämeenlinnalaisia Finnish Judo Open -katsomossa. hyvää puupenkillä istumisen jälkeen. Osa päätyi pitsalle, ja ravintolan väenpaljoudesta päätellen myös muu kisakansa oli jalkautunut matsien tauon ajaksi kaupungille ja juuri samaan ravintolaan. Vatsat täynnä tallustelimme kisojen avajaisiin kello 15. Avajaisohjelmaan kuului kunniapalkitsemisten lisäksi tänä vuonna myös näkövammaisten näytösottelu. Para-olympialaisissakin menestynyt Jani Kallunki matsasi ottelussa, joka kesti jatkoajalle asti. Kaikki eivät olleet ennen nähneet erityisjudoa. Nyt sai hyvän käsityksen siitä, kuinka näkövammaiset muun muassa aloittavat matsin ote kiinni. Finaaliotteluissa jännitettiin Eveliinan puolesta, ja kyllähän sieltä pronssi Hämeenlinnaan saatiinkin. 26

Kuuden aikoihin ensimmäinen kisapäivä alkoi olla lopuillaan, ja seuran porukka suuntasi kotimatkalle. Vesa käynnisti bussin pimeässä marraskuun illassa, ja moottoritietä huristellessa alkoi tihuuttamaan vettä. Aikaisempina vuosina ollaan kisareissulle menty lumen pöllytessä ja pakkasen paukkuessa. Bussissa ehdittiin vielä vieruskaverin kanssa kerrata kisapäivän tapahtumat ja tunnelmat. Ennen kahdeksaa oltiin takaisin kotisalin pihassa. Marraskuisesta Finnish Judo Open -yhteisreissusta on tullut tapa, ja kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita tulevinakin vuosina mukaan katsomaan kilpajudoa.

Piritta Puomiranta


Pronssiottelu

Kuvasarjassa on neljä kuvaa Eveliina Kallioniemen pronssiottelusta Finnish Judo Open -kisoista viime syksynä. Kisa on Suomen kovatasoisin judokisa ja Even saavutus seuralaisten paras vuonna 2005. Pronssiottelussa Eve kukisti Viron Julia Bezkon. Palkintopallilla olevien nimet kertovat, ettei kyse ollut mistään piirikunnallisista kisoista. Pallilla ovat hopean otellut Lena Göldi Sveitsistä, kullan vienyt Maria Lindberg Ruotsista vieressään pronssimitalistit Cindy Madelrieux Ranskasta ja Eve. 27


Kashiwazakin shime-waza -kokemuksia

Shime-waza -kanji. Katsuhiko Kashiwazaki on yksi oman aikamme suurista judokoista. Hänen erikoistekniikoihinsa kuuluu newaza eli mattotekniikat ja siinä vielä shimewaza eli kuristukset. Hän on kirjoittanut kirjasarjassa Judo Masterclass Techniques kirjan ’SHIMEWAZA’ eli kuristustekniikat (ensipainos 1992, uusin 2004). Toimitus suomensi kirjasta lyhentäen otteita Kashiwazakin kolmesta ensimmäisestä luvusta, joissa hän kertoo omasta näkemyksestään kuristuksiin ja kuristustekniikoiden historiasta sekä tekniikan keskeiset periaatteet. Tässä julkaistaan tekstistä Kashiwazakin omakohtaisia kokemuksia. Syyskuussa käydään läpi shime-wazan historiaa ja yleistä tekniikasta.

Oma näkemys Kashiwazaki sanoo nauttineensa nuoresta lähtien mattotekniikoista. Hän aloitti judonsa pienikokoisen Kyozo Mifunen (10 dan, 55 kiloa) perustamassa dojossa, ei siis perinteiseen tapaan koulun urheilutunneilla. Vaikka Kodokan on kieltänyt kuristukset alle 13vuotiailta, joutui Kashiwazaki niiden pariin jo ennen tuota ikää, sillä dojoissa harjoittelevat kaikenikäiset, eikä ikärajoja siellä katsota samalla tavalla kuin kouluissa. Hän siis kasvoi luonnostaan kuristusten, sidontojen ja käsilukkojen (myös kiellettyjä nuorilta) maailmassa. 1960-luvulla suhtautuminen lukkoihin, sidontoihin ja kuristuksiin oli hieman toinen kuin nykyisin. Silloin oli hyväksyttävää kieltäytyä lukoista, koska siinä saattoi

28

tulla vaurioita, jos toinen esitti sankaria. Mutta sidonnoista ja kuristuksista ei sopinut kieltäytyä, koska niissä ei nähty vaaraa, pelkkä pyörytyminen korkeintaan. Sen nähtiin vain nopeuttavan oppimista, sillä koska ei ollut mitään helppoa tapaa antautua kuristustilanteessa, oli opittava, ettei sellaisiin saanut joutua. Kashiwazakin ensimmäinen tajunnanmenetys tapahtui vasta kun hän oli 15-vuotias, jolloin hän sai ensimmäisen mustan vyönsä. Tuolloin hänen senseinsä (opettaja) Shotaro Kubo kutsui Kashiwazakin mattaharjoitukseen. Kashiwazaki tiesi mitä oli tulossa, sillä se tavallaan kuului ensimmäisen mustan vyön saamisen seremoniaan. Kesken harjoituksen sensei teki Kashiwazakille okuri-erijime -kuristuksen, jolloin tämä menetti tajuntansa. Hän ei pitänyt sitä minään. Sen sijaan kokemusta ensimmäistä ja ainoasta tajunnanmenetyksestä otteluissa hän ei voi unohtaa. Hän otteli koulujen välisessä kisassa 16-vuotiaana ja pääsi finaaliin, joka alkoikin hyvin. Ottelu meni mattoon, mutta Kashiwazaki luotti itseensä, mattotekniikkaansa ja piti niskaansa vahvana.


Primitiivinen ebi-garami (giljotiinikuristus) vanhasta ju-jitsu -kirjasta. Jotenkin hänen päänsä antoi kuitenkin tilaa vastustajan käsille hänen noustessaan ylös ja silloin vastustaja sai o k u r i - e r i - j i m e -kuristuksen. Seuraava muistikuva on, kun tuomari virvoitti häntä. Vasta noustuaan pystyyn hän huomasi, että tatamilla oli lammikko: kuristus oli ollut niin syvä, että lihaksisto oli lakannut toimimasta ja rakko oli tyhjentynyt. Se ei Kashiwazakia sen kummemmin häirinnyt, vaikka yleisöä oli paljon: se kuuluu judoon. Hän oli vain vihainen itselleen, kun oli hävinnyt ottelun. Myöhemmin Tokain yliopistossa saattoi tapahtua niin, että saman harjoituskerran aikana saattoi joutua kokemaan kaksi-kolmekin

tajuttomuutta. Samaa tapahtui Keshickossa, poliisien dojolla, missä vanhat, voimansa menettäneet poliisit osoittivat suurta taitoa mattotekniikoissa. Kashiwazaki opiskeli lujasti mattotekniikoita Tokaissa, myös kuristuksia ja käsilukkoja, ja hän käytti ajoittain kuristuksia enemmän kuin sidontoja tai lukkoja varsinkin tilanteissa, missä vastustaja oli ollut turhan kovakourainen tai tarvitsi muuten opetuksen. Tuolloin oli tavallista nähdä joku makaamassa tajuttomana tatamilla, ja kaveri siinä virvoittelemassa häntä. Elvytystä opetettiin samaan aikaan kuristusten kanssa. Kashiwazakin kilpailuuran kannalta kuristukset 29

ovat olleet tärkeitä, vaikka ne ovat jääneetkin toiseksi sidonnoille. Hän kehitti erityisen vastakuristuksen ippon-seoi-nage -heittoon, mikä toimikin hyvin muun muassa Japanin yleisten mestaruuskisojen semifinaalissa. Nuori, itseluottamusta pursuava kaveri yritti heittoa, jota Kashiwazaki odotti, ja johon hän antoi vastustajansa päästä niin pitkälle, että Kashiwazaki oli jo ilmassa. Siinä vaiheessa Kashiwazaki otti vastustajan kontrolliinsa ja kuristi, jolloin kun molemmat olivat tosissaan liikkeellä, ei vastustaja ennättänyt edes antatua ennen kuin pimeys voitti. Myöhemmin otellessaan ja opettaessaan eri puolilla maailmaa Kashiwazaki näki, että kuristuksia tehdään melko vähän, mutta silloin kun niitä tehdään, ne ovat hyvä vaihtoehto. Vaikka suhtautuminen kuristuksiin on nykysin kielteisempää, uskoo Kashiwazaki, että tulevaisuudessakin jopa kaikkein kovimmat judokat osaavat arvostaa kunnon kuristuseksperttiä. •

Yuki- eli rohkaus -kanji.


Elina Paulman kolmas Belgian judokisoissa Judoseuramme Elina Paulman oli hienosti kolmas 3.2.2006 Belgian kansainvälisissä judokisoissa. Ellu oli kisojen ainoa suomalaismitalisti. Suomalaisten on ollut vaikea menestyä tyttöjen ja naisten Belgian Ladies Openissa.

Ellun A-tyttöjen alle 70 kilon sarjassa 22. Elina voitti ruotsalaisen ja saksalaisen vastustajansa ipponeilla. Kärsittyään saksalaiselle wazari-tappion, tuli hän poolissaan toiseksi. Seuraavaksi hän kärsi ippon-tappion koko sarjan

voittaneelle Ison-Britannian Sally Conwaylle. Pronssiottelun Ellu voitti wazarilla. Sunnuntaisessa naisten kisassa Elina kärsi kokan ja wazarin tappiot, eikä päässyt jatkoon, vaikka voitti yhden ottelun ipponilla.•

Hämeenlinnan Judoseuran kilpailumenestys vuonna 2005 Oheen on lueteltu Hämeenlinnan Judoseuran jäsenten kilpailuihin osallistuminen ja menestyminen vuoden 2005 aikana. Judokat ovat aakksojärjestyksessä aikuisista nuorimpiin. kulta hopea pronssi yht. kilpailuja aikuiset Autere Mikko 1 1 3 Hakkarainen Marko 0 2 Hörman Katjusa 3 1 4 4 Kallioniemi Eveliina 3 3 1 7 13 Koivulahti Vesa 1 2 3 4 Lassila Matti 1 1 2 2 Nykänen Jukka 0 1 Oratuomi Jukka 1 1 1 Pekkalo Markus 0 5 A-nuoret Paulman Elina 4 2 2 8 15 B-nuoret Lehtinen Outi 0 1 Säynäväjärvi Jarkko 0 2 Vekama Lasse 0 1 C-nuoret Balatkhanov Vadud 7 4 2 13 13 Hellenurm Rainer 3 3 6 9 Nurminen Rene 1 1 2 3 D-nuoret Airola Eeki 0 2 Haanperä Julius 0 1 Koivulahti Sampsa 8 4 3 15 15 Mustonen Pekka 0 4 Männistö Henri 0 1 Nuorteva Lalli 1 2 4 7 8 Nurminen Miro 3 3 5 Salonen Mauri 0 1 E-nuoret Koivulahti Samu 5 2 5 12 20 Koivusaari Matias 2 2 4 8 Tattari Saana 1 2 2 5 5 Kaikki yhteensä kisaajia 27 35 28 30 93 149 30


Seppo Kekäläinen täytti 60 vuotta

Hämeenlinnan Judoseuran pitkäaikainen aktiivi niin tatamilla kuin seuratoiminnassakin, Seppo Kekäläinen täytti joulukuun alussa 60 vuotta. Sunnuntaina 18.12. käviät Seppoa onnittelemassa judoseuran edustajina Olli Paasimaa, Markku Sarastamo ja Lauri Poropudas, jotka luovuttivat Seppo Kekäläiselle samurai-miekkasarjan. Sepon rinnalla kuvassa on Heta-vaimo. Kahvittelun lomassa vierähti useampi tunti vanhoja muistellen ja entisaikojen judokoiden elämänkaaria kelaten. Noista muistelmista saisi vaikka mainion kirjankin, oli meno entisaikaan sen verran värikästä.

Judouutiset Hämeenlinnan Judoseuran jäsenlehti Ilmestyy kahdesti vuodessa Painosmäärä 300 kpl Painopaikka Offset-Kolmio Toimitus Lauri Poropudas Kannen kuvassa muksuja juuri alkaneesta muksujudosta Takakannessa on kuvia junnujen pikkujouluista

Judouutiset ilmestyy taas syyskuussa 31


Pikkujoulukuvia Palokunnantalolta

Syyskauden nuorten päättäjäisiä vietettiin tavan mukaan jälleen Palokunnantalolla leikkien, virkokkeita nauttien, joulupukin tuomia lahjoja ja parhaille palkintoja jakaen. Paikalla oli reilusti yli sata juhlijaa. Alakuvassa ikäluokkiensa vuoden parhaina palkittuja: Sampsa ja Samu Koivulahti, Rene Nurminen, Elina Paulman ja Eveliina Kallioniemi.

Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti  

Hämeenlinnan judoseuran jäsenlehti helmikuu 2006

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you