Page 1

Kievarin U

U

T

I

S

E

T

3/11


2


Tässä numerossa:

LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset

Pääkirjoitus: Meitä on jo yli 1000..........................................5 Töihin-palvelu avaa ovia yrityksiin.........................................6 Töihin-palvelun kautta urkeni ura automekaanikkona...........8 Ruoanlaitto on hauskaa oikeassa seurassa..........................10 Elämäntapaliiton kuulumisia ..............................................12 Vapaaehtoisuudesta potkua työnhakuun tai sisältöä eläkepäiviin............................................................14 Sunnuntaikutojan pitkän tähtäimen projekti........................17 Työkompassi auttaa työuran alkuun....................................18 Työtön voi saada karenssin, jos CV-netti unohtuu...............20 Wire liikuntaryhmät, syksy 2011 ........................................21 JKT:n opintokerhot ja kurssit syksy 2011............................22 TVY TIEDOTTAA – Tuetut lomat.........................................24 Pitopalveluhinnasto 2011 ..................................................25 Pieneläkeläinen, hae takuueläkettä Kelasta syyskuun loppuun mennessä..............................................26 Kartta, Matarankatu 4, 3. Kerros.........................................27

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa

Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry

Yhteystiedot Matarankatu 4 40100 Jyväskylä 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi

Päätoimittaja Tuija Öystilä 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi

Toimitus Satu Kortelainen Eija Tuohimaa

Taitto Jenni Tikkinen Ljuba Sopanen

Kannen kuva Kuvassa: Matarankatu Kuvaaja: Eija Tuohimaa

Painopaikka Jyväskylän Yliopistopaino Seuraava lehti 4/2011 ilmestyy joulukuussa

Palautteet ja osoitteenmuutokset toimisto2@jstry.fi 040 821 1987 Näin värikkäissä ja iloisissa tunnelmissa vietimme kaunista kesäpäivää heinäkuun lopulla. Kongolainen kudonnanharjoittelijamme Elina (keskellä) toi meille afrikkalaiset puvut, joissa poseerasimme Matarankatu 4:n pihamaalla.

3


Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun). HYVINVOINTIRYHMÄ

KIRJALLISUUSPIIRI

Hyvinvointiryhmään ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita omasta ja/tai kanssaihmistensä hyvinvoinnista. Ryhmässä keskustellaan, kuunnellaan asiantuntijaluentoja sekä tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin kohteisiin ja tapahtumiin. Teemoina ovat mm. psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ylläpitävät ja niitä lisäävät elintavat, kuten ravitsemus, liikunta, jne. Ryhmäläiset voivat itse vaikuttaa keskustelun ja muun toiminnan teemoihin.

Kirjallisuuspiiriin ovat tervetulleita kaikki, joita kirjallisuus kiinnostaa. Kirjallisuuspiirissä keskustellaan kirjallisuudesta (ja vähän muustakin) sekä esitellään kirjoja/kirjailijoita. Osallistujat voivat esitellä myös omia tuotoksiaan ja saada halutessaan kommentteja ja vinkkejä toisilta. Kirjoittamispakkoa ei kuitenkaan ole.

Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo 13.00 Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja: Tuija Öystilä 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi

Lisätietoja: Satu Kortelainen satu.kortelainen@jstry.fi 040 737 6055

TYÖNHAKURYHMÄ

KIEVARIN KÖÖRI Tule laulamaan Kievarin Köörin laulu- ja soittoryhmään. Ryhmä viihdyttää kansanruokaloiden asiakkaita yhdistyksen omissa tapahtumissa. Kievarin kööriä voi tilata esiintymään erilaisiin tapahtumiin. Kööri harjoittelee maanantaisin klo 16.00−19.00 Kumppanuustalolla Verkko-kabinetissa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio 040 755 3605 Pirjo-Liisa Junttila 040 732 4476

Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin 2 kertaa kuukaudessa.

Ryhmässä keskustellaan mm. työnhausta ja koulutusmahdollisuuksista, laaditaan yhdessä hakemuksia ja annetaan vertaistukea puolin ja toisin. Käymme myös mm. työnhakuun liittyvissä tapahtumissa ja järjestämme muutakin ohjelmaa osallistujien toiveiden mukaan. Tarkoituksena on suunnitella elämää yhdessä eteenpäin toisiamme kannustaen. Kokoontumisia on noin 2 kertaa kuukaudessa Matarankadun toimipisteessä. Lisätietoja: Satu Kortelainen satu.kortelainen@jstry.fi 040 737 6055

Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internet-sivuillamme. Seuraa ilmoittelua!

www.jstry.fi 4


Pääkirjoitus:

Meitä on jo yli 1000! Pian on kulunut vuosi siitä, kun muutimme Tourulaan Matarankadulle muodostuvaan Kansalaistoiminnan keskukseen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, erityisesti kanssakäyminen Sovatekin Töihin!palvelun, Versova-hankkeen ja Työkompassi2 -hankkeen kanssa on ollut hyvää, ja uskon, että se tulee jatkossakin olemaan erittäin hedelmällistä. Kyseiset toimijat esitellään tässä lehdessä, erityisesti siitä näkökulmasta, mitä heillä tarjottavana työttömille. Keväällä maahan saatiin pitkien neuvottelujen jälkeen uusi hallitus. Hallitusohjelma vaikutti työllisyyden hoidon kannalta lupaavalta, erityisesti siinä oli suunnitelmia pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi. Todellisuus näyttää kuitenkin valkenevan aivan toisenlaisena eli hallitusohjelma ja budjettiesitys ovat pahasti ristiriidassa. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2012 yksityisen sektorin (johon myös edustamamme kolmas sektori toimijoineen lukeutuu) palkkatukimäärärahoja on esitetty leikattavaksi vähintään 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2011 vastaavaan esitykseen, ja näyttää siltä, että Työja elinkeinoministeriön hallinnon alan määrärahat saattavat vähetä vieläkin suuremmilla summilla. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin sekä työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin. Hämmästyttää ja kummastuttaa, mihin nämä tavoitteet perustuvat, kun työllisyydenhoidon resursseja koko ajan vähennetään. Samaan aikaan työttömyyden taittuminen on jo nyt hidastunut ja vaikuttaa siltä, että työttömyys kääntyy taas nousuun, koska Suomen ja koko Euroopan taloudel-

linen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Toivoa sopii, ettei budjettiesitys mene läpi. Jotain on tehtykin eikä vain toivottu. Jyvässeudun Työttömät ry on yhdessä Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY ry:n kanssa lähettänyt asiasta kannanoton ministereille, kansanedustajille ja medialle. Juhannusviikolla ratkesi ruokalamme uusi sijainti. Ruokala muuttaa kesällä 2012 Tourulaan osoitteeseen Matarankatu 6 eli entiseen Ylen taloon. Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä saammehan näin kaikki toimintomme samaan pihapiiriin. Myös asiakkaiden kannalta ruokalan uusi sijainti on hyvä. Toivon, että kanta-asiakkaamme sopeutuvat muutokseen ja ottavat uuden Jokikievarin omakseen. Jäsenmäärä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt roimasti. Elokuun lopulla tuhannes jäsen liittyi joukkoomme. Sitä kannattaisi jo hieman juhlistaa. Ensi vuonna on myös aihetta juhlaan, sillä yhdistyksemme viettää 20-vuotissyntymäpäiviä 5.11.2012. Lopuksi haluan vielä mainita muutaman syyskauden tapahtuman, joita olemme järjestämässä yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kansa. Lokakuun 8. päivä Tanssisali Lutakossa pidettävässä messutapahtumassa esitellään, millaista vapaaehtoistoimintaa on tarjolla kiinnostuneille. Joulukuun 5. päivä Tanssisali Lutakossa järjestetään kaiken kansan itsenäisyyspäivän juhla. Näistä kaikista löytyy tarkempaa tietoa tämän lehden ilmoituksista.

Kauniita syyspäiviä toivotellen. Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry

5


Töihin-palvelu avaa ovia yrityksiin Sovatekin Töihin-palvelu etsii TE-toimiston listoilla oleville työttömille työnhakijoille työpaikkoja liikeyrityksistä. Palvelu on alkanut vuoden 2010 alusta ja se on tarkoitettu kaikille työttömille – niin aikuisikäisille, nuorille kuin maahanmuuttajillekin. Työllistämisen työkaluina käytetään TEV- ja palkkatukityöjaksoja, joten esim. opiskelijoita ei voida ottaa palvelun piiriin. Asiakkaat ohjautuvat palveluun pitkälti TE-toimiston kautta, mutta myös puskaradio, kotisivut ja lehtijutut ovat tärkeitä tiedotuskanavia. Vuonna 2010 palvelua käytti noin 250 henkilöä, joista yli 90 oli maahanmuuttajia. ”Asiakaskunta on tosi kirjava. Ikähaitari ulottuu 16-vuotiaista päälle kuusikymppisiin. Joukkoon mahtuu sekä täysin kouluttamattomia että hyvin pitkälle koulutettuja. Osalla on pitkä työkokemus ja toisilla ei lainkaan kokemusta”, työvalmentajina työskentelevät Annina Suutama ja Kirsi Lamminaho kertovat.

Yksilöllistä työnetsintää Työnetsintäprosessi lähtee liikkeelle alkuhaastattelusta, jossa selvitetään asiakkaan koulutus, kiinnostukset ja työhistoria, koska jokainen hakuprosessi on yksilöllinen ja palvelun ideana on räätälöidä asiakkaalle työpaikka yritykseen. Tämän jälkeen lähdetään etsimään paikkaa. ”Ensimmäiselle työpaikkavierailulle lähtee mukaan oma työvalmentaja, joka

6

Kirsi Lamminaho ja Annina Suutama pitävät ovet auki.

toimii tilanteessa ns. neutraalina osapuolena. Jos päädytään työhaastatteluun, alkuun tehdään aina kuukauden harjoittelusopimus, jotta työnantajalla on aikaa tutustua henkilöön”, Suutama selvittää. Harjoittelun loppupuolella järjestetään valmennuspalaveri, johon työvalmentaja tulee mukaan keskustelemaan jatkosta. Valmennuspalaverin jälkeen päädytään yleensä johonkin seuraavasta kolmesta ratkaisusta: 1) harjoittelusuhde loppuu ja asiakkaalle etsitään uusi paikka, 2) harjoittelua jatketaan vielä 1-2 kk tai 3) henkilö palkataan yritykseen työhön.

Tavoitteena pitkäaikainen työ Töihin-palvelu on tätä nykyä Sovatekilla pysyvä toiminto, joka koostuu useista

kehittämisprojekteista. Työntekijöitä on kaikkiaan seitsemän. Yhteistyöyrityksiä on yli 300, ja valinnanvaraa riittää ravintoloista autoliikkeisiin. Töihin-palvelua edelsi vuosina 2003 – 2009 mamupalvelu, jonka ideana oli ohjata maahanmuuttajia silloisen Tekevän yksiköihin harjoitteluun ja työhön, mutta ongelmana oli, että työtä oli tarjolla vain vähäksi aikaa. Siksi palvelua päätettiin laajentaa yrityksiin ja Heikki Laasanen palkattiin tässä tarkoituksessa yrityskoordinaattoriksi vuonna 2009. ”Heikin tehtävänä on soittaa yrityksiin, kertoa ensin palvelusta ja myöhemmin tarjolla olevista työnhakijoista. Koska tulokset vuodelta 2009 olivat hyviä, palvelu laajennettiin koskemaan kaikkia työttömiä”, Annina Suutama sanoo. Olennaista yritysyhteistyössä on lisäarvon tuottaminen työnantajalle rek-


rytointiprosesseja helpottamalla. Tässä molemminpuolisen luottamussuhteen syntyminen on tärkeää. Pienyrittäjille myös palkkatukimahdollisuus on ollut iso apu ja helpottanut heidän työtaakkaansa. Suuremmat yritykset ovat palkanneet ihmisiä suoraan jopa vakituisiin työsuhteisiin. Moniin yrityksiin on syntynyt kokonaan uusia toimenkuvia.

Oma motivaatio ratkaisee Töihin-palvelun asiakkuus on vapaaehtoista, joten oma motivaatio ja harjoitteluun suostuminen on työn löytymisen kannalta ratkaisevinta. Jos asiakkaalla on vain vähän hakuvaihtoehtoja, paikan löytyminen voi muodostua hankalaksi. Nuoria on helppo motivoida uusiin kokeiluihin siten, että ensin mennään työpaikalle ”vain katsomaan”, jotta asiakkaalle jää kieltäytymisen mahdollisuus, jos työpaikka ei tunnu hyvältä. ”Holhoaminen ja tyrkyttäminen eivät auta. Palvelun vapaaehtoisuuteen vetoamalla ja aika suorallakin puheella saadaan parhaat tulokset”, Kirsi Lamminaho kertoo. Myös asiakastyöntekijän tavoitettavuus on tärkeää. Kun asiakkaalla on

mahdollisuus soittaa omalle työvalmentajalle mahdollisen ongelmatilanteen tullen, tämä rauhoittaa ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Harjoittelu vie eteenpäin Kirsi Lamminaho on ollut Sovatekilla (entisellä Tekevällä) vuodesta 2006 ja Annina Suutama vuodesta 2009. Molemmat ovat edenneet nykyiseen tehtäväänsä harjoittelun kautta ja pitävät sitä

hyvänä tapana tutustua potentiaaliseen työnantajaan. Annina Suutaman tarina on malliesimerkki siitä, mihin harjoittelu voi parhaimmillaan johtaa. ”Valmistumisen jälkeen oli vaikea saada työtä, joten päätin kokeilla työelämävalmennusta. Monikulttuurinen työ kiinnosti, joten soitin Tekevälle ja kerroin kiinnostuksestani. Harjoittelumahdollisuutta ei sillä hetkellä ollut, mutta seuraavana keväänä pääsin järjestelemään maahanmuuttajaseminaaria. 3,5 kuukauden TEV-jaksoni aikana Töihin-palvelu sai lisärahoitusta, jolloin avautui uusi työntekijän paikka. Hain paikkaa ja tulin valituksi – varmasti pitkälti siksi, että olin jo osoittanut harjoittelussa, mihin pystyn”, Suutama kertoo. Nuoret naiset toivovat työttömien rohkaistuvan käyttämään Töihin-palvelua ja suhtautuvan avoimin mielin työnhakuunsa. ”Lähtökohtanamme on keskittyminen hyviin puoliin, ei ongelmiin, koska meillä kaikilla on monenlaisia tietoja ja taitoja. Onnistumiset vievät elämässä eteenpäin ja vahvistavat. Myös epäonnistumisissa olemme tukena ja autamme yrittämään uudelleen”. Satu Kortelainen Kuva: Ljuba Sopanen

Töihin-palvelun menestystarinoita Jalkapalloseura etsi huoltajaa, joten seuran kannalta oli tärkeää löytää henkilö, joka ymmärtää pelin säännöt ja jolla on pelikokemusta. Liikuntatieteellisestä valmistunut nuori mies pääsi seuraan harjoitteluun ja on nyt seurassa työssä.

Pintakäsittelijäksi valmistunut nuori nainen oli hakenut tuloksettomasti töitä ja sopeutunut siihen, että maalarin paikkoja ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Niinpä hän myöntyi hakemaan huvipuistoon laitehuoltajaksi ja asiakaspalvelijaksi. Haastattelussa työnantaja kysyi työhistoriaa ja yllättyi iloisesti kuullessaan, että nainen oli maalari. Nyt nainen työskentelee huvipuistossa sekä maalaus- että asiakaspalvelutehtävissä ja viihtyy hyvin.

7


Töihin-palvelun kautta urkeni ura automekaanikkona Alexander Zalit on oppisopimuskoulutuksessa Atoy Power/Autofit Seppälässä. Kahdessa vuodessa hän valmistuu automekaanikoksi, jonka jälkeen hänen on tarkoitus jatkaa työntekoa yrityksessä. Työpaikka löytyi Sovatekin Töihin-palvelun kautta reilun vuoden etsinnän jälkeen.

Vaikeuksien kautta voittoon Zalit muutti Suomeen Moskovasta noin 7 vuotta sitten mentyään naimisiin. Vai-

mo on niin ikään taustaltaan venäläinen, mutta asunut Suomessa jo 14 vuotta. ”Muutto oli hyvä asia ja Suomi tuntui rauhalliselta paikalta”, hän hymyilee. Venäjällä Zalit oli valmistunut sähköasentajaksi ja ehti olla kuukauden työharjoittelussa ennen Suomeen tuloaan. Jyväskylässä hän opiskeli aikuisopistossa koneasentajaksi noin 5 vuotta sitten, mutta työpaikkaa ei löytynyt millään. Työttömyys venyi muutamaksi vuodeksi, ennen kuin Zalit löysi tiensä Töihin-palveluun alkuvuodesta 2010. Tästä alkoi pitkä työharjoitteluiden

sarja. Aluksi Zalit oli Peukkulassa noin puoli vuotta kiinteistöhuollon tehtävissä. Koska työllistymismahdollisuutta sinne ei ollut, hän haki rakennusalan opintoihin, joihin ei kuitenkaan päässyt. Tämän jälkeen Töihin-palvelussa tuumailtiin yhdessä, että työkokemus rakennusalasta voisi olla tarpeen, joten Zalit lähti Top Sportin muuttoprojektiin pariksi kuukaudeksi. Samoihin aikoihin hän kävi talotekniikan koulutuksen valintahaastattelussa, mutta opiskelupaikkaa ei silläkään kertaa irronnut. Kuoppala Finland Oy:stä löytyi piharakentamisen harjoittelupaikka noin kuukaudeksi, mutta ulkotyöt tyssäsivät talven tuloon. Marraskuussa 2010 Zalitin onni alkoi viimein kääntyä. Hän aloitti Autofitin varaosapuolella harjoittelun, joka osoittautui hankalaksi asiakaspalvelussa tarvittavien kielitaitovaatimusten vuoksi, mutta samalla kuljetusala rupesi kiinnostamaan enemmänkin. ”Alexanderista tykättiin paikassa, joten päätettiin kokeilla harjoittelua yrityksen korjaamopuolella ja oppisopimuskoulutus aloitettiin jo 18.4. eli runsaan kuukauden kuluttua korjaamoharjoittelun alkamisesta”, Annina Suutama kertoo.

Työnantajan sitoutuminen on tärkeää

”Nyt asiat ovat mallillaan”, toteavat Alexander Zalit, Annina Suutama ja korjaamopäällikkö Seppo Tunturi.

8

Zalitin työnantajayritys Atoy Power on perustettu jo vuonna 1930 autojen varaosien maahantuontiyrityksenä, ja sillä on useita toimipaikkoja ympäri Suomea. Autofit Seppälässä työskentelee sekä varaosa- että korjaamopuolella puolenkymmentä henkilöä kummallakin. Korjaamotoimintaa yritys on harjoittanut vasta vähän aikaa.


”Ryhmäpoikkeusasetuksen tultua lakiin myös korjaamotoiminta tuli mahdolliseksi, koska asiakkailla on nyt mahdollisuus kilpailuttaa autonsa huolto. Uudenkin auton takuu säilyy, vaikka autoa ei korjautakaan merkin omassa liikkeessä. Annamme kaikille tekemillemme töille ja varaosille kahden vuoden takuun”, korjaamopäällikkö Seppo Tunturi myhäilee. Tunturi on tyytyväinen oppisopimusopiskelijansa työpanokseen, mutta tähdentää, että opiskelijan ohjaaminen vaatii paljon sitoutumista ja panostusta työnantajalta. ”Haemme parhaillaan konttorin puolelle paperityöntekijää, jotta minulle vapautuisi enemmän aikaa ohjaustyöhön ja asiakaspalveluun”, hän toteaa. Maahanmuuttajan ohjaamisessa on Tunturin mielestä omanlaisiansa haasteita. Tuen ja kannustuksen merkitystä hän pitää ensiarvoisen tärkeänä. ”Toisesta maasta tullut vaatii monenlaista rohkaisua, jotta kaveriin ei iske arkuus työssä.” Korjaamoon harjoitteluun ja oppisopimukseen haluavia on Tunturin mukaan jonoksi asti. Työn kautta ammattiin pätevöityminen houkuttaa erityisesti nuoria miehiä, joista monikaan ei tunnu viihtyvän koulun penkillä.

Oma ala löytyi Zalit kokee alan omakseen ja intoa opintojen loppuun viemiseen riittää. Kielitaitokin soveltuu hyvin korjaamopuolen tehtäviin, koska työhön sisältyy vain vähän varsinaista asiakaspalvelua ja ammattiin pätevöityminen tapahtuu ensisijaisesti käytännön työssä toisen mekaanikon työparina. Opintojen teoriapuolesta vastaa Jalasjärven ammattiopisto. Lukuisat harjoittelujaksot Zalit on kokenut epävarmuudesta huolimatta hyväksi tavaksi etsiä omaa paikkaansa ja suosittelee niitä etenkin työttömänä oleville nuorille. ”Pitää kokeilla erilaisia töitä ja päättää sitten, mitä haluaa tehdä”, onnellisen oloinen tuleva automekaanikko ohjeistaa.

Alexander Zalitilla on työn alla autonkorjauksen viimeistely. Nestevuoto on paikattu ja auto alkaa olla valmis koeajettavaksi, ennen kuin se matkaa vielä samana päivänä asiakkaan mukana Rovaniemelle.

Satu Kortelainen Kuvat: Jenni Tikkinen

TANSSITALO KIVISTÖN TANSSIT

Työttömät voivat ostaa alennuksella tanssilippuja JST ry:n Kumppanuustalon ja Matarankadun toimistoista. Liput maksavat 7 € (norm. 13 €). Ostettaessa on esitettävä Työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijan asiakaskortti. Tanssitalo Kivistön tulevia esiintyjiä syksyllä 2011 ovat mm.: su 2.10. Channel Four su 23.10. Tulipunaruusut su 30.10. Kari Piironen & Caminito su 6.11. Helmenkalastajat su 13.11. Jaska Mäkynen & Nelostie su 4.12. Kauko Simonen 60v. juhlavuosi Markku Harjunpää Orkesteri

9


Ruoanlaitto on hauskaa oikeassa seurassa Suomen kielen omaksuminen onnistuu aikuisiässä usein parhaiten toiminnan ja tekemisen kautta. Käsitöiden ohella Jyvässeudun Työttömissä on panostettu yhteiseen ruuanvalmistukseen, johon myös kantasuomalaiset harjoittelijat ja työntekijät ovat voineet halutessaan osallistua. Ruokapäiviä on järjestetty Marttakeskuksen ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen Naisten kanssa jo useampien vuosien ajan, ja näitä arvokkaita kumppanuuksia on tarkoitus edelleen jatkaa. Kiitämme lämpimästi molempia tahoja tähänastisesta hyvästä yhteistyöstä. Painopiste on ollut molemmissa ruokaryhmissä suomalaisen ruuan valmistuksessa, mutta silloin tällöin on tarjoutunut tilaisuus maistella myös etnisiä erikoisuuksia. Toukokuulla venäläiset perehdyttivät porukkaa pelmenien valmistuksen saloihin Marttakeskuksen ruokapäivässä. Pelmenit ovat raviolia eli täytepastaa muistuttava ruokalaji, joita nautitaan usein voisulan, sipulisilpun, smetanan ja venäläisten suolakurkkujen kanssa.

Valentina, Liudmila, Olga ja Ljuba työn touhussa

”Pelmenejä on kiva tehdä porukalla, koska työvaiheita on paljon. Harva venäläinen tekee näitä ihan yksin ko-

tonaan”, pelmeniasiantuntija Ljuba Sopanen kertoo. Hänen harmikseen pelmenejä tuntuu joka kerta valmistuvan liian vähän. Tähteitä ei jäänyt ruokapäivänäkään, ja sipulittomat pelmenit loppuivat jo alkuunsa. Suuritöisyyden takia venäläiset tekevät pelmenejä usein kerralla ison satsin, josta osa pakastetaan. ”Koskaan pelmenejä ei saa syödä rauhassa, kun aina joku tunkee osille”, kokemusasiantuntija nurisee. Ruokalistalla oli samana päivänä myös kasvissosekeittoa sekä kinkkuja kalamuffineita. Jälkiruuaksi nautittiin kääretorttua. Satu Kortelainen Kuvat: Eija Tuohimaa Jenni Tikkinen Lae Lae Win valmistaa sienipunajuuripyöryköitä.

10


11


Elämäntapaliiton kuulumisia:

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry perustettiin Ehkäisevän päihdetyön järjestökenttä tiivistyy, kun Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry perustivat kesäkuussa uuden yhdistyksen nimeltään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Tarkoituksena on muodostaa järjestö, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja jolla on vahva asiantuntemus ja osaaminen ehkäisevässä päihdetyössä sekä päihdepolitiikassa. Elämäntapaliitto on yhteistoiminta- ja kansalaisjärjestö, joka toimii erityisesti aikuisväestön parissa edistäen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia päihdehaittoja ehkäisemällä. Jyvässeudun Työttömät ry on Elämäntapaliiton jäsenjärjestö ja Kellarikievari on mukana sen valtakunnallisessa kohtaamispaikkaverkostossa.

Terveys ry:n toiminta keskittyy erityisesti lapsiin ja nuoriin. Sillä on Jyväskylässä paikallistoimintaa ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Harri Jukkalan työhuone sijaitsee Kumppanuustalolla, mistä se on vuodenvaihteen myötä siirtymässä EHYT ry:n paikallistoimistoksi Kansalaistoiminnan keskukseen Tourulaan. Elämä On Parasta Huumetta ry tekee ehkäisevää päihdetyötä erityisesti tarjoamalla erilaisia neuvontapalveluita muun muassa verkossa ja puhelimitse. Elämäntapaliitto, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta siirtävät EHYT ry:lle toimintansa, toiminta-avustuksensa ja henkilöstönsä vuoden vaihteessa. Toimintansa aloittaessaan EHYT ry:llä on noin 60 työntekijää, joten sillä on nykyistä paremmat edellytykset olla paikallisille jäsenyhdistyksilleen avuk-

si. Keskustoimiston ohella järjestöllä on toimintaa eri puolilla Suomea. Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n yli sataa jäsenyhdistystä toivotaan mukaan uuden järjestön jäseniksi.

Syksyn toimintaa Yhdistymisvalmisteluiden lisäksi Elämäntapaliiton syksyn toimintaan kuuluu muun muassa TUL:n syyskuun Liikkeelle! -kuntokampanjaan osallistuminen (www.tul.fi) sekä Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toiminta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. (www.asunnottomienyo.fi). Jiri Sironen

KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Yhteydenotot ja ajanvaraukset puhelimitse ti – to klo 12 - 14, p. 014 – 266 0000 Talous- ja velkaneuvojat neuvovat ja avustavat yksityistalouksia erilaisissa talouteen ja velkaantumiseen liittyvissä ongelmissa. Talous- ja velkaneuvontaan voi ottaa yhteyttä, jos • tulot eivät kata menoja • laskut laahaavat jatkuvasti myöhässä • on maksuvaikeuksia kulutusluottojen kanssa (korttivelat, osamaksut, pikalainat) • on ylivelkaantunut annettuaan takauksen • on ylivelkaantunut työttömyyden, sairauden tai muun yllättävän tapahtuman seurauksena • ylivelkatilanne on seurausta päättyneestä yritystoiminnasta

Lisätietoa: www.jyvaskyla.fi/sotepa/velkaneuvonta 12


Jiri Sironen – Elämäntapaliiton uusi järjestöpäällikkö tuntee hyvin Jyväskylän järjestökenttää Olen Jiri Sironen, Jyväskylästä kotoisin oleva Elämäntapaliiton uusi järjestöpäällikkö. Aloitin työni loppukeväästä, kun vuodesta 1996 tehtävää hoitanut Antti Honkonen - syntymäpaikkana Tikkakoski - siirtyi vetämään Elämäntapaliiton eläkeläishanketta. Olin 90-luvulla mukana silloisessa Keski-Suomen työttömien toiminnassa, mistä mieleen jäivät erityisesti Lutakossa sijainnut Rantakievarin ruokala sekä Murrostorstai –mielenosoitusmatka Helsinkiin. Nuoruuden harrastuksiin kuului myös muun muassa Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen Jelmun ja Maan ystävien toimintaan osallistuminen.

Valtio-opin opintojen ohessa työskentelin 2000-luvun alkupuolella Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurisihteerinä sekä Yläkaupungin yö -festivaalin tuottaja-tiedottajana. Elämäntapaliittoon saavuin Vantaan kaupungin asukaspalveluiden aluekoordinaattorin toimesta. Elämäntapaliitossa minua kiinnostaa kansalaisten kohtaamispaikkaverkoston ja jäsenjärjestökentän laajuus sekä toimintaa ohjaava näkemys päihdeongelmien suhteesta muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Pidän työssäni tärkeänä myös kansalaisjärjestötoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan edellytysten turvaamista.

Jiri Sironen osallistui 90-luvulla mm. Keski-Suomen Työttömät ry:n toimintaan.

Minulla on unelma

Opiskelen Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Välityömarkkinoiden osaajaksi -koulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on sekä taustaorganisaation että hankeväen ammatillisen osaamisen syventäminen välityömarkkinoiden toimintaympäristöissä. Olen valinnut kehittämishankkeeni ja opinnäytetyöni aiheeksi otsikon:

Minulla on unelma Tutkin työttömien ja työmarkkinatoimenpiteessä (eli työharjoittelijat, työelämävalmennettavat, kuntouttavassa ja palkkatuetussa työssä) olevien henkilöiden unelmia ja odotuksia. Nämä unelmat voivat olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä. Kirjoita minulle ensin lyhyt kuvaus taustoistasi kuten esim. koulutus- ja ammattialasi, mahdollinen työelämän kokemus, ikä ja asuinkuntasi, sitten kerro työttömyydestäsi, sen alusta, kestosta ja kokemuksistasi työttömyyden aikana. Ja pääosassa anna unelmillesi siivet ja kirjoita kaikki se, mistä unelmoit. Älä lainkaan kaihda sitä, olivatko ne unelmat sitten toteuttamiskelpoisia eli ei. Kaikki kiinnostaa. Kerään kohderyhmäni unelmat opinnäytetyöhöni, pohdin niiden merkitystä ihmisen arjessa sekä sitä miten työvoimapolitiikassa, työllisyydenhoidossa ja erityisesti välitysmarkkinoiden toiminnoissa ja hankkeissa on aikaisemmin unelmia huomioitu, vai onko niitä ylipäätään koskaan kuunneltu. Lisäksi tutkin ja pohdin sitä miten nämä esiin tulevat unelmat tulisi jatkossa huomioida välityömarkkinoilla. Kaikki kirjoitelmat käsitellään niin, ettei kenenkään identiteetti paljastu, ellet sitten erityisesti halua antaa tarinallesi omia kasvojasi. Kirjoituksen pituuden ja kirjoitustavan voit itse vapaasti valita.

Minulla on unelma, kirjoita Sinä minulle se tarina! Palauta kirjoituksesi tämän vuoden loppuun mennessä: Jyvässeudun Työttömät ry, Eija Tuohimaa • Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä tai eija.tuohimaa@jstry.fi

13


Vapaaehtoisuudesta potkua työnhakuun tai sisältöä eläkepäiviin Versova on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan kumppanuushanke. Sen tarkoituksena on koordinoida vapaaehtoistoimintaa, välittää vapaaehtoistoiminnan paikkoja sekä tarjota tukea ja järjestää koulutusta vertaisryhmien vetäjille. Hankkeessa työskenteleviin Sari Välimäkeen, Anne Laimioon ja Leila Koskiseen kannattaa olla suoraan yhteyksissä, jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa. Sari Välimäki on työskennellyt vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina jo 7 vuotta Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnankeskuksessa eli Vaparissa. Kehittämistyö on aina tuntunut omalta, ja aiemmin hän on toiminut Romano Missiossa ja Lastensuojelun Keskusliitossa. Leila Koskinen on Vaparissa työkokeilussa, ja suunnitelmissa on ammatinvaihto hoitoalalta vapaaehtoistoimintaan. Toimenkuvaan kuuluisivat keskeisesti vapaaehtoistoiminnan organisointi sekä yhteisöjen konsultointi ja neuvonta. Anne Laimion palkan maksaa Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ja hänen työnsä liittyy erityisesti vertaistoiminnan kehittämiseen. Laimion monimuotoiseen työuraan on sisältynyt mm. yrittäjyyttä, mutta kansalaistoiminnan kentälläkin on kertynyt jo 15 vuoden työkokemus mm. Kuopion Setlementti Puijolassa ja Jyväskylän Seudun Mielenterveysseurassa.

14

Vapari auttaa oman paikan löytämisessä Vapaaehtoistoiminnan paikkoja on tarjolla paitsi järjestöissä, myös kaupungin yksiköissä. Vaparista saa neuvontaa ja ohjausta itselle sopivan vapaaehtoistehtävän löytämiseen. ”Helpoin tapa saada tietoa vapaaehtoistoiminnasta on osallistua infoihin, joita järjestetään joka kuukauden viimeinen tiistai klo 17 – 20 kansalaistoiminnankeskuksessa. Infojen tarkoituksena on auttaa löytämään itse kullekin sopivia vapaaehtoistoiminnan muotoja”, Anne Laimio ohjeistaa. ”Ihmiset lähtevät toimintaan mukaan yleensä jonkun tutun ihmisen tai itselleen tärkeän asian kautta. Oman ryhmänsä muodostavat ”voisin tehdä jotain, en tiedä mitä” - ihmiset, jolloin Vapari voi tehdä näkyväksi vapaaehtoistoiminnan paikkoja”, Välimäki kertoo ja toteaa, että lisäapua saa ”Vapaaehtoiseksi?”vihkosesta, jossa esitellään eri järjestöjen vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoimintaan voi lähteä oikeastaan kuka tahansa, mutta oma kiin-

nostus, voimavarat ja taidot on syytä ottaa huomioon toimintaa valitessa. ”Periaatteessa kuka tahansa voi olla vapaaehtoinen, mutta pitäisi löytää jokaisen tietoja ja taitoja vastaava tehtävä eikä hakea tavallisen ihmisen tavallista toimintaa. Jokaisella meistä on asiantuntijuutta, jota voimme vapaaehtoistoiminnassakin käyttää”, Välimäki luonnehtii. ”Kannattaa ajatella itsekkäästi mitä minä haluan. Motiivina ei tarvitse olla vain muiden auttaminen, vaan toiminta kannattaa valita niin, että se on itselle henkisesti palkitsevaa”, Anne Laimio täydentää.

Vapaaehtoistoiminta myös työttömien oikeudeksi Työttömien kannalta vapaaehtoistoiminta on tehty työlääksi, ja tulkinnat ovat vaihdelleet työvoimapiireittäin, vaikka edellinen työministeri Anni Sinnemäki on korostanut vapaaehtoistoiminnan olevan myös työttömien oikeus. Jyväskylässä vapaaehtoistoiminta on


Leila Koskinen, Anne Laimio ja Sari Välimäki työpaikan edustalla

mahdollista kirjata TE-toimiston työnhakusuunnitelmaan osana työn etsintää. Ongelmia saattavat aiheuttaa toiminnasta maksettavat kulukorvaukset, jotka helposti tulkitaan verollisiksi eduiksi ja jotka saattavat heikentää sosiaalietuuksia. ”Tilanne on tältä osin aivan hirveä. Yhteiskunta kannustaa avoimuuteen, mutta käytännössä pakottaa salailuun”, naiset myöntävät. Laimion mukaan työttömät saattavat joskus kieltää itseltään tekemisen ilon sillä perusteella, ettei vapaaehtoistoiminnasta saa palkkaa, jota herkästi pidetään oman arvostuksen ainoana mittana. Itsetunnon ja päivärytmin

säilymisen kannalta vapaaehtoisuudella voi olla iso merkitys niin työttömälle kuin eläkeläisellekin. Välimäki ja Laimio korostavat, että vapaaehtoistoiminta ei liioin ole palkkatyön vastakohta. ”Vapaaehtoistoiminnassa tapahtuva oppiminen tulisi yleisesti tunnustaa. Usein vapaaehtoisuus avaa ovia työelämään, koska se auttaa työssä tarvittavien verkostojen syntymisessä”, he toteavat.

Vapaaehtoisuus on merkki halusta vaikuttaa

ka on järjestetty Euroopan vapaaehtoistoiminnan keskuksen (CEV) aloitteesta. Vuoden tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. ”Vapaaehtoistoiminta on määritelty jopa takeeksi kansakuntien sopusointuiselle kehitykselle, koska kansallisvaltiot painivat parhaillaan isojen yhteiskunnallisten muutosten äärellä. Suomessa julkinen järjestelmä on tullut taitekohtaansa eikä enää kykene yksin huolehtimaan kansalaisista, jolloin haasteena yksilön ja yhteisön vastuun lisääminen”, Välimäki selvittää. Vuoden aikana järjestetään paljon tapahtumia eri puolilla Eurooppaa, esim. Irlannissa on pidetty videokilpailu. Suomessakin on kampanjoitu näkyvästi, ja eduskunnassa on oma vapaaehtoistoiminnan tukiryhmänsä. Messutapahtumia pidetään eri paikkakunnilla: Jyväskylässä 8.10. Tanssisali Lutakossa. Välimäen mielestä vapaaehtoistoimijan arvostus on lisääntynyt ja toimija on alettu ymmärtää uudella tavalla. Vapaaehtoisuus nähdään nyt merkkinä halusta osallistua ja vaikuttaa. Arvostuksen lisäämiseen vaikuttaa sekin, että toiminnan organisointi on alettu nähdä vakavasti otettavana työnä. Hän uskoo, että ihmisillä on tulevaisuudessakin kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan. ”Toiminta ei ainakaan vähene, mutta muuttaa varmasti muotoaan. Sosiaalisen median vaikutusta en osaa edes arvailla. Ihmisten pitkäaikainen sitoutuneisuus toimintaan on vähenemään päin, nyt ollaan kiinnostuneempia määräaikaisista projekteista ja vapaista liikkeistä”, Välimäki arvioi. Satu Kortelainen Kuva: Ljuba Sopanen

EU-maissa vietetään parhaillaan vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, jo-

15


CMYK 74 / 6 / 96 / 0 RGB 68 / 157 / 45

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia messuilla esittelevät mm. Parasta Lapsille ry, Kulttuuriluotsit, Eläkeliiton Keski-Suomen piiri, Suomen UN Women, Jyväskylän paikallistoimikunta, Kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry, SPR Campus osasto, Jyväskylän Sydänyhdistys ry, MLL, Keski-Suomen MS-yhdistys, Kuiville pyrkivien tuki ry, SPR Jkl:n osasto, Jyväskylän kaupunki, Vaajakosken Suvanto ry, Jkl:n seurakunta, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry, YAD, Keski-Suomen Näkövammaiset, Nuk-Su, Pelastakaa Lapset ry, Jelmu ry # 449D2D

CMYK 90 / 24 / 4 / 0 RGB 30 / 128 / 179 # 1E80B3

CMYK 74 / 6 / 96 / 0 RGB 68 / 157 / 45 # 449D2D

CMYK 16 / 92 / 78 / 0 RGB 212 / 21 / 31 # D4151F

CMYK 90 / 24 / 4 / 0 RGB 30 / 128 / 179 # 1E80B3

CMYK 0 / 19 / 93 / 0 RGB 255 / 207 / 20 # FFCF14

CMYK 0 / 0 / 0 / 100 RGB 0/0/0

CMYK 16 / 92 / 78 / 0 RGB 212 / 21 / 31 # D4151F

# 000000

CMYK 0 / 19 / 93 / 0 RGB 255 / 207 / 20 # FFCF14

CMYK 74 / 6 RGB 68 / 15 CMYK 0 / 0 / 0 / 100 RGB 0/0/0 # 449D2D

Helsinki

# 000000

CMYK 90 / 24 RGB 30 / 12

Helsinki H

16

Paikkakuntafontti: News Gothic MT H-kirjain (kapiteeli) ulottuu valikkologon o-kirjaimen sisäympyrän reunoille (valkoinen alue). Tarvittaessa se voi ulottua myös o-kirjaimen ulkoreunoille, jos koetaan että paikkakuntatekstiä täytyy suurentaa. Huom. mittakirjaimena aina H. Paikkakunnan ja logon erottavan viivan ylä- ja alapuolelle jää yhtä paljon tilaa

Helsinki

# 1E80B3

CMYK 16 / 92 RGB 212 / 2 # D4151F

CMYK 0 / 19


Sunnuntaikutojan pitkän tähtäimen projekti Tämän jälkeen matossa alkoi olla sen verran mittaa, että oli harjoiteltava itsehillintää. Tiesinkö itsekään enää mitä halusin? Olihan alkuperäinen suunnitelma jo muuttunut moneen otteeseen, koska jahkailuni aikana ehdin muuttaa kaksi kertaa: karata ja erota. Vasta kaksioon muutto itsekseen riitti käynnistämään tekovaiheen: tyhjyyttään kumisevalle laajalle lattiapinta-alalle oli saatava täytettä. Kutominen kipeytti selän perusteellisesti, mutta lopputulos nauratti ja hämmästytti. Keittokomeron lattian väri ja korkeus vaihtuivat maton myötä. Valoa alkoi näkyä pimeässä. Matto innosti ostamaan kaksi muuta mattoa ja mattosuunnitelmien vyöry tulvi mieleeni. Mattofriikkiyteni kohosi täysin uusiin ulottuvuuksiin. Kutomiskokeilusta lähtien matonteko onkin sitten ollut mielessä aina. Seuraava matto on jo toteutusta vaille valmiina ja tällä menolla toteutuksen hetki lähenee vääjäämättä. Ehkä kuitenkin suosiolla teetän seuraavan.

Nyt hymy on herkässä...

Maton kutominen on käynyt mielessä siitä asti, kun tulin Jyvässeudun Työttömiin palkkatuettuun työhön ensimmäisen kerran syksyllä 2007. Teetin alkuvuodesta 2008 kutomossa komean turkoosinsinisen maton ja uhosin, että seuraavan maton teen sitten itse. Kolmen vuoden perusteellisen jahkailun ja loputtoman matonteosta höpöttämisen jälkeen tuntui viimein siltä, että totuudenhetki on koittanut. Koska minulla on traumaattisia kokemuksia koulun käsityötunneista, päätin väsätä kuvioinniltaan yksinkertaisen hillityn, vain noin puolitoistametrisen maton. Mielenrauhan kannalta tuntui tärkeältä tehdä matto pieneen suljettuun tilaan (=keittokomeroon), jossa se ei pääsisi häiritsemään muuta

sisustustani. Innoittuneen pohdinnan jälkeen päätin tehdä kolmiraitaisen keltalimekirjavan maton. Kun pääsin kangaspuiden ääreen, väri ja malli alkoivat ikävystyttää. Ensimmäisenä kudontapäivänä päätin kokeilla mattoon persikan- ja oranssinvärisiä liukuraitoja. Toisena päivänä tämä väriyhdistelmä näytti liian imelältä ja kaipasin raikasta vihreää joukkoon. Uskoin jo olevani tyytyväinen, mutta unessa seuraavana yönä sen sitten näin: turkoosinsävyiset tehosteraidat, jotka kokonaisuudesta vielä uupuivat.

Satu Kortelainen Kuvat: Eija Tuohimaa

... vaikka sormeen jäi työnjälki.

17


Työkompassi auttaa työuran alkuun Omakohtainen kokemus auttaa työssä

Mikael Isomäki tietää omakohtaisesti, millaista maahanmuuttajien työnhaku on.

Työkompassi 2 -projektin vetäjä Mikael Isomäki auttaa työkseen maahanmuuttajia työllistymään. Projektissa käytetty tuettu työllistymisen malli on peräisin Yhdysvalloista ja siinä painottuu erityisesti pitkäaikainen henkilökohtainen tuki työuran alussa ja työpaikalla.

”Työkompassissa maahanmuuttajan on mahdollista saada yksilöllistä suomen kielen opetusta ja ohjausta työnhakuun liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa. Työsuhteen alettuakin voi kääntyä projektin puoleen, jos jokin asia askarruttaa”, hän kertoo. Asiakkaiksi voivat tulla Suomessa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat, jotka ovat työnhakijoina TE-toimistossa tai työttömyysuhan alaisia. Projekti auttaa myös ensimmäistä työpaikkaansa etsiviä maahanmuuttajanuoria. Vuositasolla asiakkaita on noin 30–50 ja he edustavat yli 20 kansalaisuutta. Miesten ja naisten osuudet vaihtelevat.

18

Suomessa mallia on sovellettu vuodesta 1995 lähtien ja ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu kokeilu tehtiin pääkaupunki seudulla (Vantaa, Helsinki, Espoo) vuosina 2001–2005 Majakka-Beacon Equal-projektissa, jossa myös Isomäki työskenteli. Työsuhteen loputtua vuonna 2004 hän palasi Jyväskylään ja ryhtyi kehittämään samaa mallia täällä. Rahoitus löytyi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen avulla vuonna 2005, jolloin alkoi kolmivuotinen Työkompassi -projekti, joka sai jatkokseen Työkompassi 2:n vuonna 2008. Työkompassi 2 jatkuu vuoteen 2013.

Isomäki tuntee omakohtaisestikin maahanmuuttajien työnhaun vaikeudet. Hän on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena 1990-luvun alussa perheensä kanssa. Alkuvaihe oli hyppy tuntemattomaan. ”Tuntui siltä, kuin olisi heitetty mereen ja olisi pitänyt saman tien oppia uimaan”, hän luonnehtii. Kielikursseja oli 1990-luvun alussa vain kaksi: suomen kielen perus- ja jatkokurssi, joiden kesto oli noin vuosi. Tämän jälkeen oli pärjättävä ilman tukea. Isomäki opiskeli ja haki aktiivisesti työtä. ”Kävin suoraan yrityksissä kysymässä työtä, koska en tuntenut kulttuuria enkä tiennyt miten toimia. Jopa lakiasiaintoimistosta kysyin siivoustyötä”, hän naurahtaa. Siivoustyötä löytyikin, koska työtilanne oli parempi kuin nykyään. Toisaalta maahanmuuttajiin ei ollut totuttu eikä tuettuja työmahdollisuuksia ollut. Isomäen työkokemus karttui nuorisotyössä, ja 2000-luvulla hän on työskennellyt maahanmuuttajien työllistymisprojekteissa. ”Oma työni on minulle sydämen asia ja moniin asiakkaisiin syntyy henkilökohtaisempi suhde. Työn määräaikaisuus on joskus rasite, koska työsuhde on ajoittain katkolla”, hän sanoo.


Ei harjoittelua harjoittelun ilosta Työelämään pääsyä pyritään helpottamaan työharjoittelun avulla, jotta työnantajalla on mahdollisuus tutustua työllistettävään henkilöön. ”Harjoittelun kautta on voitava päästä oikeaan työhön. Jos työsuhdetta yritykseen ei synny 3 kuukauden harjoittelun aikana, etsimme asiakkaalle toisen paikan. Monella maahanmuuttajalla on vain harjoittelukokemusta, mistä tulee helposti tunne, että käytetään hyväksi”, Isomäki sanoo. Koska työmarkkinat vetävät Jyväskylässä huonosti, maahanmuuttajat ovat monesti pätkätyössä ja palaavat työjakson loputtua uudestaan projektin asiakkaiksi. Isomäen mielestä työnantajia olisi sitoutettava suurempaan yhteiskuntavastuuseen. ”Työnantajien olisi hyvä järjestää työtehtävien opetustunteja ja siten ottaa vastuuta työllistämisestä. Monien alojen työtehtäviä ei voi oppia koulussa, vaan ne opitaan vasta käytännön työssä”, hän toteaa.

Isomäen mielestä työvoimapula olisi ratkaistavissa paremmalla suhdetoiminnalla. Usein maahanmuuttajat eivät hallitse itsensä puhuttamista ansiotyöhön, vaan harjoittelujakso saattaa päättyä hyvässä yhteisymmärryksessä ilman, että jatkosta edes keskustellaan. ”Yrittäjien osalta raha on ratkaisevampi kuin ihminen. Työnantajat epäröivät maahanmuuttajien kohdalla paitsi sitä, osaako ihminen työnsä, myös pärjääkö hän toisten työntekijöiden kanssa. Valitettavasti yksikin huono kokemus maahanmuuttajatyöntekijästä leimaa helposti muutkin maahanmuuttajat”, Isomäki sanoo.

Projekti on poikinut paljon onnistumisia Isomäellä on pitkä lista työllistymisen menestystarinoita. Valtaosa asiakkaista on päässyt projektin kautta työn tai opiskelun syrjään kiinni. Silti aika ajoin tulee myös takaiskuja. Asiakas voi olla työnhaussaan liian kapea-alaisesti suuntautunut, varsinkin

Yli 60-vuotias mies halusi vielä työhön, vaikka hän tiesi, etteivät mahdollisuudet ole hyvät. Parin kuukauden harjoittelun jälkeen hän kuitenkin työllistyi harjoittelupaikkaansa vuodeksi ja on hyvin tyytyväinen.

Keski-ikäisellä naisella oli ollut omassa maassaan oma kauppa ja Suomessa hän oli harjoittelijana pienessä kaupassa, mikä ei vastannut hänen osaamistaan. Työkompassiprojekti löysi naiselle harjoittelupaikan isommasta kaupasta ja hän on nyt vakituisessa työssä.

jos koulutustaso on korkea ja hän haluaa vain alansa asiantuntijatehtäviin. Osalla työnhaku voi tyssätä kielitaidon ja koulutuksen puutteisiin, jolloin asiakas usein päätyy opiskelemaan tai oppisopimuskoulutukseen. ”On tärkeää, että maahanmuuttaja pääsee työhön heti suomen kielen kurssin loputtua, jotta kielitaito ei unohdu. Kieli opitaan kunnolla vasta kommunikaatiossa suomalaisten kanssa”, hän sanoo. Hän ei allekirjoita näkemystä, että maahanmuuttajat tulisivat Suomeen päästäkseen elämään leveästi sosiaaliturvan varassa. ”Useat asiakkaani ovat olleet hyvin ilahtuneita työhön pääsystään, koska he kokevat kunnia-asiakseen maksaa takaisin velkansa yhteiskunnalle”, hän toteaa. Satu Kortelainen Kuva: Jenni Tikkinen

Tarinoita Työkompassista Kaupan alan ammattiin valmistunut nuori tyttö oli epätoivoinen, kun harjoittelu- tai työpaikkaa ei millään tahtonut löytyä. Työkompassissa tehtiin haastattelu, jonka jälkeen paikka löytyi saman tien. Tyttö pääsi ensin harjoitteluun, sen jälkeen hänet palkattiin samaan paikkaan vuorotteluvapaasijaiseksi ja nyt hän on edelleen samassa paikassa vakituisessa työssä.

19


Työtön voi saada karenssin, jos CV-netti unohtuu Työvoimahallinto aloitti syyskuussa kampanjan, jolla kannustetaan asiakkaita verkkoasiointiin. Erityisesti heitä patistetaan tekemään vapaaehtoinen työnhakuilmoitus CV-netti. Työttömälle voi kuitenkin tulla yllätyksenä se, että työllistymissuunnitelmassa sovitun CV-netin tekemättä jättäminen voi tuoda jopa kahden kuukauden karenssin. CV-netin avulla työnhakija voi esitellä osaamistaan työnantajille. Jos työtön sitoutuu tekemään CV-netin, velvoite kirjataan hänen työllistymissuunnitelmaansa ja sille asetetaan takaraja. Kaikki työnhakijat eivät kuitenkaan ymmärrä, että CV-netti on silloin tärkeää tehdä määräajassa, koska se on periaatteessa vapaaehtoinen. Pakolliseksi CV-netti muuttuu vasta,

jos se merkitään yhteisesti sovittuun työllistymissuunnitelmaan. Lain mukaan henkilö voi saada karenssia, jos hän laiminlyö suunnitelmansa toteuttamista. Se koskee myös CV-nettiä. Asiasta kerrotaan henkilökohtaisessa ja verkon työnhakuinfossa, jota esimerkiksi kaikki pitkäaikaiset pätkätyöläiset eivät kuitenkaan käy uudestaan läpi. ”Jos työnhakija ei noudata suunnitelmaa, häneltä pyydetään kirjallista selvitystä, jonka jälkeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto maksajalle. Karenssi ei ole automaattinen”, toteaa Tampereen työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Taisto Tuominen. Tuominen painottaa, että CV-netti on hyvä työllistymisväylä. Sitä käyttävät myös sellaiset työnantajat, jotka ei-

vät muuten ilmoita työpaikkoja avoimiksi TE-toimistoon. ”SAK pitää tärkeänä sitä, että CV-netti perustuu vapaaehtoisuuteen. Siihen on myös saatava tarvittaessa ohjausta”, sanoo koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen. Siekkisen mukaan virkailijan pitää tehdä työnhakijalle selväksi, että kaikki työllistymissuunnitelman vaatimukset on täytettävä - myös CV-netti. Työvoimahallinto seuraa tiukasti niiden noudattamista. TE-toimistot ovat alkaneet yhä useammin edellyttää työnhakijoilta CVnetin tekemistä. Toistaiseksi kuitenkin vasta kolme prosenttia työttömistä on tehnyt niitä. Sähköisiä työnhakuilmoituksia on nyt verkossa noin 9 000. STT

Satu Kortelainen ja Tuija Öystilä budjettimielenosoituksessa Helsingin Säätytalolla 14.9.2011 Kuva: Ljuba Sopanen

20


 - työkykyä ylläpitävää liikuntaa työttömille työnhakijoille 

MAANANTAI

Ryhmä

Paikka

Alkamisajankohta

12:15 – 13:45

Kuntojumppa

Kilpajäähallin liikuntasali,

Vko 36

TIISTAI 10:00 – 12:00

Kuntosali

Kuokkalan Graniitti kuntosali

Vko 36

Venyttely ja rentoutus Omatoiminen Sählyryhmä

Kuokkalan Graniitti painisali,

Vko 36

Kuokkalan Graniitti sählykaukalo

Vko 36

KESKIVIIKKO 13:30 – 15:00

Kuntojumppa

Kilpajäähallin liikuntasali,

Vko 36

TORSTAI 10:00 – 12:00

Kuntosali

Kuokkalan Graniitti kuntosali

Vko 36

12:00 – 12:30

Venyttely

Kuokkalan Graniitti painisali

Vko 36

PERJANTAI 09:30 – 10:15

Vesivoimistelu Wellamo, Vaajakoski uimahalli* Vko 36

12:00 – 13:00 11:30 – 13:00

12:30 – 14:00

(ohjattu)

(ohjattu)

Omatoiminen Sulkapallo

Rautpohjankatu 10

Pohjanlahdentie 12

Rautpohjankatu 10

Pohjanlahdentie 12

Savonmäentie 7

Monitoimitalo palloilusali

Kuntoportti 3

5.9.11

Vko 36

Wire työttömien liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan paikan päällä ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Kuntopiiri kello 10.00 - 11.00 joka kuukauden ensimmäinen torstai Kuokkalan Graniitissa. *Vesivoimisteluun ilmoittautuminen Wire – liikuntaryhmien yhteydessä, maksu 2 €/ kerta. Lisätietoa:

Tarja Oksanen Erityisliikunnanohjaaja Tarja.L.Oksanen@jkl.fi Puhelin (014) 266 4267 Tekstiviestit 040 580 8576

Jyväskylän kaupunki Kuntoportti 3, 40700 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/liikunta

21


Jyväskylän Kumppanuustoiminnan Tuki JKT ry:n opintokerhot ja kurssit syksy 2011 Kielikurssit ja Opintokerhot

Taidekurssit

Venäjän alkeet

Englanti keskustelu I ja II

Vesiväri 5 x 3h

6.9.-20.12. ti klo 12-14 Opettajana Lilia Fedorova

30.8.-13.12. ti klo 12–13.30 ja 14–15.30

7.9.-5.10. ke klo 12-15

Englanti alkeet

Pastelli 5 x 3h

Ranskan jatko

1.9.-8.12. to klo 12–13.30

12.10.-9.11. ke klo 12-15

Englanti jatko

Akryyli 5 x 3h

1.9.-8.12. to klo 14–15.30 Opettajana Johanna Lappalainen

16.11.-14.12. ke klo 12-15

Filosofian keskustelupiiri

Kurssin hinta 30 €/kurssi

29.8.-1.12. ti klo 16.15-18 Opettajana Heidi Henttinen

Espanjan alkeet 3.10.-15.12. ma ja to klo 9.30-11 Opettajana Ensio Tuomi

Espanjan jatko 4.10.-16.12. ti ja pe klo 9.30-11 Opettajana Ensio Tuomi

Debate en español

1.9.-15.12. to klo 11.30–13.45 Ohjaajana Seppo Sillman

Kielikurssien ja opintokerhojen hinta 22 € (sis. kopiomaksut)

6.9.–16.12. ti ja pe klo 12–14 Ohjaajana Reino Husso

Opettajana taiteilija Lilia Fedorova Järjestämme erilaisia askartelukursseja syksyllä. Ohjaajana Milja Vesander

Hinta 8 €/askartelukurssi sisältäen materiaalit

Opintokerhoihin ja kursseille voi tulla mukaan niiden alkamisajan jälkeenkin! Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh. 044–3557980 tai jktkurssit@gmail.com Osoite: Kumppanuustalo, Vapaudenkatu 4, Jyväskylä, www.kumppanuustalo.fi

Pirta Väriä täytyy hakata, jotta se tarttuu mieleen eikä sitten lähde sieltä kulumallakaan. Unien turkoosi raita reaalistuu nyt. Tähän kutoutuu todellisuuteni. Hakkaan hakkaan ja maailma syntyy taas.

Runot: Satu Kortelainen

22

Hallitsemattomia väriläiskiä Mitään ei ole kylliksi suunniteltu. Hallitsemattomia väriläiskiä joka paikassa, miten nyt näin. Ei harrasta kirppareita, käy mutta ei ole varaa, menee halpahalliin. Ostaa tyhmänä ja näyttää siltä.


Kuva: Eija Tuohimaa

OIVA2 - Projekti Edelleensijoittaminen OIVA2 -projekti edelleensijoittaa työttömiä työnhakijoita yrityksiin ja yksityistalouksiin, Jyväskylässä, Hankasalmella ja Toivakassa.

Kouluttaminen OIVA2 -projekti järjestää ja ostaa lyhytkestoisia koulutuksia asiakkailleen.

Tutustu netissä: www.oivaprojekti.fi

Yhteystiedot: Projektin vetäjä Kaija Suuronen P. 045 260 3211 kaija.suuronen@jstry.fi

Työn ja osaavan tekijän kohtauspaikka

23


TVY TIEDOTTAA – Tuetut lomat Joulu kaikille 21. - 26.12. Kuka voi hakea tuettua lomaa? Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollisuus hakea yksin tai perheen kanssa.

Lomapäätökseen vaikuttavat: Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut. Sosiaaliset syyt: työttömyys, lomautus, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne. Terveydelliset syyt: fyysinen tai psyykkinen sairaus, pitkäaikaissairaudet, vammat. Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. Kylpylähotelli Summassaareen voivat hakea sekä lapsiperheet että muut lomalaiset.

Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee 5 km Kuopion keskustasta, kauniin Kallaveden rannalla.

Luonnonläheinen Kylpylähotelli Summassaari sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärvellä, noin 65 km Jyväskylästä.

Kylpylähotelli Rauhalahden joulu on tarkoitettu vain lapsiperheille. Lomalla ei ole järjestettyä lastenhoitoa.

Lisää tuetusta lomasta http://www.solaris-lomat.fi/tuetut_lomat Omavastuu 120 €/aikuinen. Alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta. 1 hh-lisämaksu 140 €/5 vrk.

Huom! Joululomien hakuaika päättyy 30.9.2011.

Hakulomakkeet lähetetään TVY ry:n toimistoon: TVY ry Sörnäisten Rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Hakulomakkeita saa myös JST ry:n toimistosta Matarankatu 4 Lisätietoja: Satu Kortelainen 040 7376055 satu.kortelainen@jstry.fi

Edullisia päivämatkoja Helsingin matkat joka lauantai 25 € Tilausliikenne A. Kainulainen Oy puh. 040 774 0010, 014 373 1051 www.tilausliikennekainulainen.com Helsingin matkat joka lauantai 25 € Ilpon Matkat puh. 040 5335 110 Päivämatkat Tuuriin Keskiselle 10 € Töysän Linja Oy puh. 014 336 4000 www.toysanlinja.fi

24


Pitopalveluhinnasto 2011 Leivonnaiset Täytekakut Pakkaus................................................................1,50 € 3 munan, n. 5 – 10 henkilölle...................... 16,50 € 4 munan, n. 10 henkilölle............................. 18,50 € 6 munan, n. 10 – 15 henkilölle.................... 23,50 € 8 munan, n. 15 – 20 henkilölle.....................31,00 € - gluteeniton ja laktoositon lisä edellisiin ...3,00 € 10 munan, n. 20 – 25 henkilölle.................. 38,00 € 12 munan, n. 25 – 30 henkilölle................. 43,00 € 14 munan, n. 30 – 35 henkilölle.................. 48,00 € 16 munan, n. 35 – 40 henkilölle.................. 53,00 € - gluteeniton ja laktoositon lisä edellisiin.....5,00 € 24 munan, n. 50 henkilölle........................... 85,00 € - gluteeniton ja laktoositon lisä edelliseen... 7,00 € Hääkakku n. 60 henkilölle.......................... 120,00 €

Muut leivonnaiset Itävaltalainen suklaakakku/Tuorejuustokakku...23,00 € Hyytelökakut.......................................................21,00 € Kahvikakut.............................................9,00 – 12,00 €/kpl Toscakakku/Mokkaleivos - pieni/iso... 16,00 / 30,00 €/pelti Marjapiiras - pieni/iso.........................12,00 / 20,00 €/pelti Pullapitko..............................................................7,00 €/kg Pullakranssi..........................................................9,00 €/kg Pullakranssi, täytetty......................................... 11,00 €/kpl Pikkupullat............................................ 0,50 – 0,80 €/kg Pikkuleivät...........................................18,00 – 20,00 €/kg Kääretortut........................................... 7,00 – 9,00 €/kpl Sarvet....................................................................0,60 €/kpl Täytetyt sarvet - pienet/isot.....................0,80 / 1,30 €/kpl Tuulihatut..............................................................0,70 €/kpl Tuulihatut, täytetyt...............................................0,90 €/kpl Sämpylät.................................................. 0,20 – 0,40 €/kpl Sämpylät, täytetyt ................................... 1,30 – 1,80 €/kpl Pasteijat, liha/riisi/muna.....................................0,90 €/kpl Karjalanpiirakat....................................................0,70 €/kpl Karjalanpiirakat, päällystetyt ............................. 1,10 €/kpl Cocktailpiirakat....................................................0,30 €/kpl Cocktailpiirakat, päällystetyt...............................0,50 €/kpl Suolaiset piiraat......................................... alk. 27,00 €/pelti Voileipäkakku................................................... 28,00 €/kg

Hintoihin sisältyy alv 13 % Jäsenille pitopalveluhinnoista -10 % Asiakkaan toivomuksesta valmistamme myös muita ruokia ja leivonnaisia.

Ruoat Pizzapelti + salaatti ja kastike.......................... 20,00 €/pelti Kiusaukset............................................................5,00 €/hlö Porokiusaus..........................................................7,00 €/hlö - Ateriaan sisältyy salaatti ja kastike, patonki/sämpylä ja levite Laatikot + salaatti ja kastike.................. 4,00 – 6,00 €/hlö Lasagne + salaatti ja kastike..............................6,00 €/hlö Lohi-/lihakeitto.....................................................6,00 €/litra Muut keitot...........................................................4,00 €/litra Lihapullat, sika-nautajauhelihasta.....................8,00 €/kg Lihapullat nautajauhelihasta..............................9,00 €/kg Ruokaisa salaatti.................................................3,00 €/hlö - Ateriaan sisältyy patonki/sämpylä ja levite Vihreä salaatti......................................................2,00 €/hlö - Ateriaan sisältyy patonki/sämpylä ja levite

Astiavuokrat Ruokaserviisi........................................................0,40 €/setti - Iso lautanen + veitsi ja haarukka + leipälautanen Leipälautanen tai juomalasi................................ 0,10 €/kpl Kahviserviisi.........................................................0,40 €/setti - Kahvikuppi ja asetti + lusikka + leipälautanen Pöytäliina..............................................................5,00 €/liina PALVELUMAKSU............................................. 40,00 €/h

Tilaaminen: Leivonnaiset ja pitopalvelu tilataan suoraan pääemäntä Pirjo-Liisa Junttilalta, tai apuemännältä. Leivonnaiset myös suoraan leipureiltamme.

Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila puh. (014) 635 304 (014) 635 442 040 732 4476 Apuemäntä / Leipurit puh. (014) 635 442

Kumppanuustalo Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä

25


JST ry työllistää Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnanohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin.

Avoimet työpaikat Kansanruokalaan tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä, kokkeja ja apuemäntä. Lisätietoja työtehtävistä: Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila (014) 635 304, 040 732 4476 pirjoliisa.junttila@jstry.fi

Palveluosastolle tarvitaan palkkatukeen oikeutettu kudonnannohjaaja. Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä

050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi

Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme www.jstry.fi

Pieneläkeläinen, hae takuueläkettä Kelasta syyskuun loppuun mennessä! Maaliskuusta 2011 alkaen Kela on myöntänyt hakemusten perusteella jo 95.000:lle pieneläkeläiselle uutta takuueläkettä. Lisäksi takuueläkkeeseen oikeutettuja on vielä noin 20.000 henkilöä. Heidän tulee tehdä hakemus Kelaan syyskuun 2011 loppuun mennessä, sillä siihen asti takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika eli myönnetty eläke maksetaan maaliskuusta alkaen takautuvasti. Pieneläkeläinen, mikäli työ- ja kansaneläkkeesi yhdessä jäävät tällä hetkellä alle takuueläkkeen rajan 687,74 euroa/kk (ennen veroja), maksetaan puuttuva osa Kelasta erillisellä hakemuksella takuueläkkeenä. Perhesuhteet eivät vaikuta eläkkeeseen. Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Jos kansaneläke on myönnetty varhennettuna ennen Kelan 65 vuoden vanhuuseläkeikärajaa, myös takuueläkettä vähennetään samalla vähennysprosentilla kuin kansaneläkettäkin. Tee takuueläkehakemus mieluiten kirjallisesti Kelan lomakkeelle (GE 1). Hakemus on mahdollista tehdä myös suullisesti soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon 020 692 202, joka palvelee ma-pe klo 8-18, tai käymällä Kelan toimistossa. Kelasta saa neuvoja.

Toimi nopeasti!

26


Kaiken kansan itsenäisyyspäivän vastaanotto Maanantaina 5.12. klo 15 – 20 Tanssisali Lutakossa, os. Messukatu 3 Tapahtuma on kaikille kiinnostuneille avoin, alkoholiton ja maksuton kansanjuhla, joka sisältää kulttuuriohjelmaa. Tarjolla on pientä purtavaa. Järjestäjinä toimivat Keski-Suomen alueen työttömien yhdistykset eri yhteistyötahojen kanssa. Tapahtuma on osa vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, ja se toteutetaan vapaaehtoistoimijoiden voimin.

Tervetuloa! 27


TULE KÄYMÄÄN Kellarikievari ja taloustoimisto Kumppanuustalo: Vapaudenkatu 4, 40100 Jyväskylä Kellarikievari: (014) 635 442 Avoinna: ma - pe 8.00 - 20.00, la 8.00 - 15.00

Taloustoimisto (014) 635 230, toimisto@jstry.fi Avoinna: ma - to 10.00 - 13.30 pe 10.00 - 12.00 Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo Matarankatu 4, 3. kerros 40100 Jyväskylä 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi Toimisto avoinna: arkisin 9.00 - 14.00 Kutomo ja ompelimo avoinna: arkisin 9.00 - 14.30

OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi Toiminnanohjaaja Eija Tuohimaa 040 595 6504 eija.tuohimaa@jstry.fi Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila (014) 635 304, 040 732 4476 pirjoliisa.junttila@jstry.fi Työsuunnittelija Satu Kortelainen 040 737 6055 satu.kortelainen@jstry.fi

Kievarin Uutiset 3/2011  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you