Page 1

Kievarin UUTISET

1/2013


TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA

OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi

Toiminnanjohtaja

Eija Tuohimaa 040 595 6504 eija.tuohimaa@jstry.fi

Ruokapalveluesimies Raija Niemi 040 588 3384 raija.niemi@jstry.fi

Hanketyöntekijä

Tanja Närhi 040 737 6055 tanja.narhi@jstry.fi

TULE KÄYMÄÄN Jokikievari

Matarankatu 6 40100 Jyväskylä

Jokikievarin keittiö 040 653 7629 Avoinna: ma–pe la

8.00–18.00 8.00–15.00

Taloustoimisto 040 653 7694 toimisto@jstry.fi Avoinna: ma–pe

9.00–15.00

Palveluosasto

Matarankatu 4, 3. kerros 40100 Jyväskylä

Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi

Toimisto avoinna: ma–pe 9.00–15.00

www.jstry.fi 2


Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Säpäkkä alkuvuosi ................................................................................. 4 Yksilön vai yhteisön kriisi............................................................................................ 6 Vuosikokous 2013...................................................................................................... 8 Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä.............................................................................. 9 Raija Niemi - Ruokapalveluesimies............................................................................ 12 Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä.......................................................... 13 Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja.......................................... 19 Kohtaamisia Jyväskylässä.......................................................................................... 20 Saako työtön tehdä vapaaehtoistyötä?....................................................................... 22 Laulellen Kangasniemellä.......................................................................................... 24 Haluaisitko ryhtyä Omille jaloille –tukihenkilöksi?..................................................... 27

LEHDEN TIEDOT Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Jyvässeudun Työttömät ry Yhteystiedot Matarankatu 4 40100 Jyväskylä 040 821 1987 toimisto2@jstry.fi

Päätoimittaja Tuija Öystilä 050 329 0870 tuija.oystila@jstry.fi

Kannen kuva Tasavallan presidentin vierailu Matarassa (Kuva: Anna Sarkkinen)

Taitto Mikko Jylänki Jarkko Kolu

Seuraava lehti syksy/2013 Palautteet: toimisto2@jstry.fi 040 821 1987

3


Pääkirjoitus

Säpäkkä alkuvuosi

Alkuvuoden hektisyyden vuoksi Kievarin Uutiset 1/2013 saatiin koottua kasaan vasta kesän kynnyksellä. Olen tästä pahoillani. Vuosi ei työttömien kannalta ole lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Työttömyys on lisääntynyt edelleen. Jyväskylän työttömyysaste oli maaliskuun lopussa huimat 14,4 %. Vuoden alusta tuli voimaan TE-toimiston palvelu-uudistus, joka ruuhkautti pahasti TE-toimistot ja aiheutti harmia sekä harmaita hiuksia lukuisille työttömille ja työnantajille. Uudistuksen tavoitteena oli kuitenkin selkiyttää palveluita. Ehkä näin käykin ajan mittaan, ainakin toivon näin.

Tiedottaminen siirtyy yhä enemmän verkkoon Kuten varmaan huomaatte, julkaisemme tämänkertaisen Kievarin Uutiset ainoastaan verkkolehtenä. Lehti toimitetaan jatkossakin tässä muodossa. Tarvittaessa julkaisemme myös painettuja jäsentiedotteita. Tiedän, ettei tämä ole kaikille mieleen, mutta muutokseen on vahvat perusteet. Viime vuoden lopulla järjestettiin kysely, jossa tiedustel-

4

tiin millaisessa muodossa lehteä jatkossa halutaan. Kyselyyn päädyttiin siksi, että oli herännyt epäily ettei lehteä kovin paljon lueta. Kyselyyn vastasi vain viitisenkymmentä jäsentä - vaikka lehti, jossa asiasta tiedotettiin meni kuitenkin noin 1000 jäsenelle. Epäilymme taisivat osua oikeaan. Teimme alhaisesta vastausprosentista sen johtopäätöksen, ettei painettua lehteä ole enää järkevää julkaista, sillä paino- ja postikustannuksiin kului vuosittain noin 20 tuhatta euroa. Jäsenlehden ja nettisivujen ohella tärkeäksi tiedotuskanavaksi on noussut Facebook (www.facebook.com). Yhdistyksen Facebook-sivuilta löytyy muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja linkkejä sekä kuvia ja juttuja yhdistyksen omasta toiminnasta.

Henkilöstömuutoksia Yhdistyksen vuosikokous pidettiin huhtikuun alussa, kiitokset kaikille mukana olleille. Yhdistyksen hallitus uudistui yhdellä jäsenellä. Mukaan saatiin yhdistyskonkari Petäjävedeltä, Erja Horpio. Hän toimi helmikuussa toimintansa lopettaneen Petäjäveden Työttömät ry:n toiminnanjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Uskon, että saimme Erjasta sitoutuneen ja asiaa tuntevan hallitustoimijan, jolla on kokemusta niin työttömien edunvalvonnasta kuin työllistämistoiminnastakin. Täydennys olikin tarpeen, sillä hallitustyöstä jäi pois pitkäaikainen aktiivinen jäsen, Pirjo-Liisa Junttila. PirjoLiisa jäi tammikuussa myös eläkkeelle Jokikievarin pääemännän tehtävistä. Kiitän häntä hänen pitkästä ja ansiokkaasta toiminnastaan alueen työttömien ja yhdistyksen hyväksi ja toivotan hänelle antoisia ja kokemusrikkaita

eläkepäiviä. Tammikuussa Jokikievarin ruokalaja pitopalvelutoimintaa ryhtyi luotsaamaan ruokapalveluesimies Raija Niemi. Toiminta oli tullut hänelle jo ennestään tutuksi hänen toimiessaan apuemäntänä. Raijan kokemuksiin ja mietteisiin voitte tutustua tuonnempana tässä lehdessä.

Säpäkällä eteenpäin Tammikuussa saatiin ELY-keskukselta jännityksellä odotettu rahoituspäätös uudelle työllistämishanke Säpäkälle. Tämä mahdollistaa yhdistyksen työllistämistoiminnan jatkuvuuden toivon mukaan seuraavat kolme vuotta. ELYkeskuksen lisäksi työllistämistoimintaa rahoittavat Jyväskylän kaupunki ja TEhallinto. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä kolmannen sektorin työllistäjä. Viime vuonna yhdistys työllisti tai tarjosi työharjoittelupaikan yhteensä 148 henkilölle. Säpäkkä-hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin.

Vielä nimen muutoksesta Kyselin teiltä jäseniltä jo viime vuonna ehdotuksia yhdistyksen uudeksi nimeksi ja kyselen niitä edelleen. Olen saanut ainoastaan yhden nimiehdotuksen, enkä ole ollenkaan varma, oliko se ihan vakavissaan esitetty. Toivon mukaan seuraavassa vuosikokouksessa ehdimme paneutua asiaan paremmin.


Vielä kertauksen vuoksi kerron syitä tähän muutokseen. Suurimpana syynä tähän muutostarpeeseen on, että nykyinen nimi koetaan sävyltään leimaavaksi. Olemme saaneet tästä palautetta niin meillä työssä olleilta kuin TE-toimiston virkailijoiltakin. Joidenkin mielestä yhdistyksen nimi toimii jopa työllistymisen esteenä. Nimen muutos vaatii sääntömuutosta ja samalla voisimme lisätä sääntöihin, että rekisteröidymme sosiaali- ja terveysalan yhdistykseksi. Tällöin

meillä olisi mahdollisuus löytää uusia hyviä yhteistyökumppaneita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Edunvalvontaa Jyvässeudun Työttömät ry valvoo työttömien etuja yhdessä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n kanssa. Tänä vuonna edunvalvonnan painopisteenä on muun muassa työmarkkinatuen suojaosa, joka mahdollistaisi

500 euron ansion ilman että tuki vaikuttaa muihin etuuksiin. Tämän lisäksi vaaditaan, että työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain.

Lämpöisiä kesäpäiviä toivotellen! Tuija Öystilä Puheenjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry

Muistoja vuosien varrelta? Onko sinulla jokin tarina kerrottavana Jyvässeudun Työttömät ry:n 20-vuotisesta historiasta? Haluatko, että tarinasi julkaistaan Kievarin Uutisissa tai JST ry:n nettisivuilla? Ota yhteyttä päätoimittaja Tuija Öystilään p. 050 329 0870, s-posti: tuija.oystila@jstry.fi

5


YKSILÖN VAI YHTEISÖN KRIISI? Pitkittyessään työttömyys kutistaa, ahdistaa, itkettää, vituttaa, masentaa, suututtaa, turhauttaa ja katkeroittaa. Jatkuva varuillaan olo, itsensä ja ympäristön kontrolloiminen sekä taloudellinen epävarmuus estävät levollisen mielialan. Tämän myötä ihmisen elimistökin väsyy ja altistuu sairauksille. Työttömät toki kärsivät rahan puutteesta, mutta myös voimattomuudesta siitä, että he eivät pysty vaikuttamaan elämäänsä eivätkä saa riittävästi apua ongelmien kohtaamiseen ja arjesta selviämiseen. Tilanteesta seuraava syrjäytyneisyys ja osattomuus saattavat purkautua rajuina tekoina. Ja huolestuttavat lieveilmiöt ovat jo näkyvissä. Apua ja palveluja vaille tuntuvat jäävän juuri ne, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Pystyykö nykyinen järjestelmämme vastaamaan näihin syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ilmentymiin? Kuntien terveydenhoitopalveluiden resurssit ovat selvästi alimitoitettuja, palveluista ei tiedoteta eikä niitä ole riittävästi saatavilla. Terveydenhoitohenkilöstö ei tunne työttömien maksutonta terveyspalvelua eikä kykene tunnistamaan kokonaisvaltaisesti kohderyhmän erityispalveluntarpeita. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan koko avosairaanhoidon henkilöstön asiantuntijakouluttamista kohtaamaan ja tunnistamaan riittävän ajoissa työttömyyden mukanaan tuomat terveysongelmat (mm. paniikkihäiriöt ja muut mielenterveysongelmat) ja tämän oppimisprosessin on oltava jatkuva. Valitettavasti jo olemassa olevat kuntoutuspalvelut taas toimivat tyhjäkäynnillä, kun työttömillä ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista eri kuntoutusmahdollisuuksista. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö tulppaa vastentahtoiseen hoitoon ohjaamisen ja usein jopa oma-

6

ehtoinen hoitoon hakeutuminen tuntuu toivottoman vaikealta. Vuodenvaihteessa toteutetun työttömyysturvalain uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu parantaa työttömien yhdenvertaista kohtelua, kannustaa työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun, työvoimapalveluihin osallistumiseen sekä omien työllistymisedellytysten parantamiseen. Todellisuudessa lakiuudistus ei todellakaan kannusta vaan kurjistaa, eriarvoistaa, katkeroittaa ja tekee välinpitämättömäksi. Työttömyyden ahdinkoon ja huono-osaisuuteen ajautunut ihminen ei ensimmäisenä ajattele kansalaisvelvollisuuksiaan ja yhteiskuntavastuutaan. Tällöin se, mistä toimeentulo tulee menettää merkityksensä. Ydinkysymys on arjessa jaksaminen ja siitä jollain keinoin selviäminen. Avuksi tarvitaan TE-hallinnon, kuntien työllistämisyksiköiden, työvoimapalvelukeskusten ja aikuissosiaalityön poikkihallinnollista yhteistyötä siten, että saadaan aikaan yksilölliset asiakaslähtöiset tarkoituksenmukaiset palvelut. Mitä sitten todellisuudessa tapahtuu?

Kuvaaja Iida Liimatainen Valtionvarainministeriön valmistelemalla Asiakaspalvelu2014 –hankkeella tavoitellaan sitä,  että asiakas saa jatkossa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä eli ns. yhden luukun periaatteella (etä- ja videoyhteyspalveluna). Tämän seurauksena julkiset palvelut (sis. poliisi, te-toimisto, Verohallinto, maistraatti, ELY-keskus, työvoiman palvelukeskus ja Kela) etääntyvät ja muuttuvat kasvottomiksi, joten tarvittava erityisosaaminen on osattava itse etsiä. Tänä päivänä meiltä */ välityömarkkinoiden toimijoilta odotetaan moniammatillista osaamista, innovatiivisuutta, ongelmien ratkaisukykyä, vertaistuen jakamista ja loputonta jaksamista, jotta selviytyisimme alati kurjistuvassa toimintaympäristössä ja haastavien asiakkaiden kohtaamisesta. Avuksi tähän välityömarkkinoiden haasteelliseen tehtävään esitän Terveysluotsi-palvelun kehittämistä. Tavoitteena olisi helpommin lähestyttävä ja tavoitettava kiertävä terveydenhoitaja, joka jalkautuisi sinne missä työttö-


mät ovat. Lisäksi terveystupa- ja terveyskioskipalveluja tulee lisätä paikoille, joissa on normaalia päivittäistä asiakasvirtaa. Myös hammashuolto tulee saattaa osaksi työttömien terveydenhuoltopalveluita. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden tulisi olla työttömien etuutena, aivan kuten ne ovat työsuhde-etuna työssä olevilla. Eläkeselvittelyihin tulee panostaa niin, ettei työkyvyttömien tarvitse turhaan kuormittaa te-toimistojen alati supistuvia jo nyt ylikuormittuneita palveluita. Työttömien vertaistukitoimintaan on löydyttävä yhtenäinen rahoitusinstrumentti, joka takaa jatkuvan toiminnan kehittämismahdollisuuden. Jokaiseen kuntaa tulee nimetä hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen toiminta on saatettava kansalaisille näkyväksi ja kuuluvaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on toimintasektoreittain nimettävä vastuuhenkilöt. Järjestökentän osaaminen ja asiantuntijuus

on tunnistettava ja tunnustettava osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja toimijoille on koottava ”työkalupakki”, josta löytyy koottua tietoa terveyden edistämiseen kehitetyistä ja jo tarjolla olevista palveluista. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat on koottava mukaan tietoon perustuvaan päätöksen tekoon ja toimijoita on myös rohkaistava oikea aikaiseen päätöksen tekoon. Esimerkkinä keskustelun avaukselle haluan vielä nostaa valtion budjettikirjan kirjauksen: Kohta 51. Julkiset työvoimapalvelut Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään maan työmarkkina-alueen  työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimää-

räisestä tasosta.  Määrärahan käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60-prosentilla maan keskimääräisen tason. Samalla esittää kysymyksen: Olisiko tässä nyt toiminnan paikka? Yhteiskunnan kannaltahan työllisyydenhoidon määrärahat ovat pieniä menoeriä, joista osa palautuu verokertyminä sekä selkeinä säästöinä (mm. Kelan passiivituki-, toimeentulotukimenot jne.) suoraan kunnille. Henkisen ilmapiirin on tässä maassa muututtava jos tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi ja menestyvä Suomi! ”Työ luo parasta sosiaalipolitiikkaa” Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja

*/ Välityömarkkinat on kehitetty Suomessa 1990-luvulla vallinneen laman mukanaan tuoman suurtyöttömyyden purkuun ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan välityömarkkinoiden (sis. järjestöt, säätiöt, työpajat ja sosiaaliset yritykset) tarkoitus on tarjota lähinnä vaikeasti työllistyville työnhakijoille työllistymismahdollisuuksia työttömyyden ja vapaiden työmarkkinoiden välillä aikana, jolloin maassamme vallitsee korkea työttömyys ja näin turvata osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, jolloin työvoimalle on taas kysyntää.

Jäseneksi voit liittyä toimistoissamme Matarankatu 4:ssä tai 6:ssa. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä työttömät työnhakijat, lomautetut työttömyyskorvausta saavat, työttömänä koulutuksessa olevat, työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 5 € / vuosi. Muut henkilöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on 12 € / vuosi.

7


Vuosikokous 2013 Jyvässeudun Työttömät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 4.4.2013 Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Jyvässeudun Työttömät ry on sitoutumaton työttömien etujärjestö, joka toimii työttömien työnsaannin edistämiseksi, elämän laadun ja toimeentulon parantamiseksi sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Jyvässeudun Työttömät ry:n hallitus: Hallituksen puheenjohtaja Tuija Öystilä, Erja Horpio (vpj.), Pia Kervinen, Satu Kortelainen, Kari Otollinen, Sirpa Pietikäinen, Päivi Salkojärvi, Ljubov Sopanen ja PirjoRiitta Viinikka. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämä työvoimapoliittinen Säpäkkä – hankerahoitus on mahdollistanut

kolmen hanketyöntekijän palkkaamisen toimintavuoden ajaksi. Hankkeen tavoitteena on työllistää ja aktivoida Jyvässeudun alueen työttömiä, ehkäistä heidän syrjäytymistään sekä kohottaa erilaisin aktivointitoimin työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia. Yhteistyö muiden jyväskyläläisten työllisyyttä edistävien toimijoiden kanssa on lujittunut Kansalaistoiminnankeskus Mataraan muuton myötä. Jyvässeudun Työttömät ry on merkittävä jyväskyläläinen kolmannen sektorin työllistäjä (vuonna 2012 erilaisissa työmarkkinatoimenpiteissä oli 148 henkilöä). On perusteltua, että yhdistys jatkaa ja kehittää työllistämistoimintaansa ja hyödyntää siinä vuosien mittaan hankkimaansa osaamista ja kokemusta. Yhdistys on ollut erittäin haluttu työkokeilupaikka, ja monelle maahanmuuttajalle se on ollut jopa ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan

suomalaiseen

työelämäkulttuuriin.

Yhdistykselle toiminta-avustusta ovat myöntäneet: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Kunnossa kaiken ikää – ohjelma sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Lisäksi toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotolla ja rahoitusta kerätään myös myyjäistapahtumilla sekä jäsenmaksuilla. Jyvässeudun Työttömät ry:n ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry: edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Palkkatukityöstä karttuva työssäoloehto on nostettava täysimääräiseksi ja työmarkkinatukeen on määriteltävä suojaosa, joka mahdollistaa 500 euron ansion, ilman että se vaikuttaa muihin etuuksiin. Lisäksi työttömyysturvan perusosaa on tarkistettava vuosittain.

Vasemmalta takaa; Päivi Salkojärvi, Kari Otollinen, Ljubov Sopanen, Erja Horpio ja Satu Kortelainen. Edessä; Pia Kervinen ja puheenjohtaja Tuija Öystilä. Kuvasta puuttuvat; Sirpa Pietikäinen ja Pirjo-Riitta Viinikka

8


Hyvinvointia yhdessä - yhteistyöllä Kansalaisten kohtaamispaikkojen merkitys on kasvanut yhteiskunnallisten tehostamis- ja säästämistoimien myötä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osoitti arvostavansa järjestökentän työyhteisöllisyyden, osallisuuden ja sitä myöten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä vierailemalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa - jo toistamiseen. Ensimmäisen kerran hän tutustui paikkaan tammikuussa presidentinvaalikampanjansa aikana. Kansalaistoiminnankeskus Matara on keskisuomalaisten järjestöjen ja kansalaisten tarpeesta syntynyt kohtaamispaikka – kansalaisten olohuone. Yksi keskuksen keskeisistä tavoitteista on yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Matarassa toimii noin kolmenkymmenen eri järjestön ohella mm. Jyvässeudun Työttömät ry:n ruokala Jokikievari, SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut. Presidentin Kanslian ohjeistuksen mukaan vierailu pidettiin salassa aivan

Kuvaaja Tanja Närhi

viime hetkiin saakka, sillä presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio halusivat tutustua keskuksen toimintaan nimenomaan sen normaalissa arjessa, siten ettei luontaista asiakasvirtaa estettäsi edes heidän vierailunsa aikana. Aivan normaali ei päivä tietenkään ollut, siitä pitivät huolen nuo tummiin pukeutuneet turvamiehet ja -naiset sekä valtaisa mediaedustajien joukko. Kättelyiden lomassa Monikulttuurikeskus Glorian väki esitti presidenttiparille tervehdyslaulun neljällä eri kielellä. Yksi esityskielistä oli svahili, jota pari kuunteli sujuvasti hymyssä suin. Omassa tervehdyspuheessaan presidentti korosti, etteivät suuret markkinavoimat pelkästään riitä tuottamaan hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös pienen ihmisen panostusta ja siitä tämä järjestötyö on oiva esimerkki. Presidentti oli myös pannut merkille, että Matara yhdistää erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja joissain tapauksissa autettavista itsestään tulee auttajia, jolloin voidaan puhua aidosta vertaistuesta. Lahjaksi presidentti Niinistölle ja rouva Haukiolle ojennettiin paikallista suk-

laata sekä sporttiset Matara liikuttaa –urheilupaidat. Mataran vieraskirjaan presidentti kirjoitti: Matara sen kun parantaa! Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry

Kuvaaja Anna Sarkkinen

Kuvaaja Sari Naappi.

9


Kesä-syyskuun 2013 lomat ovat haettavissa. Loppuvuoden 2013 lomat tulevat haettavaksi elokuun aikana. Hakemukset tulee palauttaa viimeistään kaksi kuukautta ennen loman alkua.

Kerää voimia arkeen! Solaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein.

Kuka voi hakea tuettua lomaa? Tuettua lomaa voivan hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollista hakea yksin tai perheen kanssa.

Lomapäätökseen vaikuttavat: Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut. Sosiaaliset syyt: työttömyys. lomautukset, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne. Terveydelliset syyt: fyysinen tai psyyjkinen sairaus, pitkäaikaissairaudet, vammat. Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.

Lisätietoja: www.solaris-lomat.fi Lisätietoja ja hakulomakkeita saa myös sähköpostilla solaris@solaris-lomat.fi tai soittamalla palvelunumeroon 0600 418 200 klo 9 - 12. Puhelun hinta on 0,14€/min + pvm. Hakulomakkeita saa myös Jyvässeudun Työttömät ry:n toimistosta osoitteesta Matarankatu 4. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry:n toimisto, p. 040 821 1987, toimisto2@jstry.fi

Hakemukset osoitteeseen: Solaris-lomat ry Kauppakaarre 1 00700 HELSINKI HUOM! Hakulomakkeet voi palauttaa sähköisesti. Järjestöjen lomille hakemusta ei voi palauttaa sähköisesti, vaan hakemus lähetetään ryhmän yhteyshenkilölle.

10


Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun).

HYVINVOINTIRYHMÄ

PAINONHALLINTARYHMÄ

Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo 13.00 Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen.

Ryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4.

Lisätietoja: Marja Kortesalmi p. 040 821 1987, marja.kortesalmi@jstry.fi

Lisätietoja: Marja Kortesalmi p. 040 821 1987, marja.kortesalmi@jstry.fi

KIRJALLISUUSPIIRI Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisätietoja: Jyvässeudun Työttömät ry p. 040 821 1987, toimisto2@jstry.fi

TARINATUPA Keskusteluryhmä on avoin kaikille ja kokoontuu kerran kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p. 040 821 1987, marja.kortesalmi@jstry.fi

KIEVARIN LAULAJAT Kievarin Laulajat harjoittelee maanantaisin klo 15.00−18.00 Matarankatu 6:ssa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio, p. 040 755 3605

Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua!

www.jstry.fi

JST ry työllistää Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnan- ja ompelunohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan.

Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin.

AVOIMET TYÖPAIKAT Jokikievariin tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä ja leipuri.

Palveluosastolla ei tällä hetkellä avoimia työpaikkoja.

Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä

Lisätietoja: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä

tuija.oystila@jstry.fi

tuija.oystila@jstry.fi

050 329 0870

050 329 0870

Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme

www.jstry.fi

11


Raija Niemi - Ruokapalveluesimies Raija aloitti Jyvässeudun Työttömien yhdistyksen ruokalan ruokapalveluesimiehenä tammikuussa 2013. Hän vastaa Jokikievarin ruoka- ja pitopalvelusta. Ruokala- ja pitopalveluhenkilöstön rekrytoinnista vastaa Tuija Öystilä. Raija tuntuu olevan kutsumusammatissaan kun kuuntelee hänen kertomustaan. Hän on pienestä asti saanut äitinsä opastuksella touhuta keittiössä. Kansakoulun ja kansalaiskoulun jälkeen Raija meni ammattikouluun opiskelemaan keittäjäksi v. 72-73. Sen jälkeen hän työskenteli eri laitosten keittiöissä keittäjänä ja emäntänä sekä leipomossa. Raija sai nähdä ja kokea alansa koneistumisen sekä työn muuttumisen hektisemmäksi. Kun Raijan poika lähti armeijaan, halusi Raijakin jotain uutta elämäänsä. Hän opiskeli ilta-opiskeluna hierojaterapeutin koulutuksen. Vaikkei siitä hänelle uutta ammattia tullutkaan, se koitui läheisten ja sukulaisten onneksi sillä he saivat olla hierottavina. Raija halusi uudistua ja kehittyä omassa ammatissaan ja hakeutui opiskelemaan hotelii-ravintola suurtalousesimieheksi. Ensin hänen täytyi opiskella sitä miten opiskellaan koska siitä oli aikaa kun hän viimeksi oli istunut koulun penkillä. Aikuisopiskelu vaati omatoimisuutta. Raija valmistui v. 2000. Opiskelun jälkeen Raijalla oli oma yritys Keuruulla joka tarjosi pitopalvelua ja lounaspalveluja A-oikeuksilla. Perhesyistä Raija myi osuutensa pois. Sen jälkeen Raija meni miniänsä leipomoon töihin. Välillä työskentely JST ry:n ruokalassa Kumppanuustalolla apuemäntänä toi mukavaa vaihtelua. Ja kuten tapana on, työtä löytyi tekevälle sen jälkeen jälleen leipomosta. Raija on yhden lapsen isoäiti ja 7-vuotias pojanpoika onkin Raijan ”aarre”, jonka kanssa hän haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa. Raija ei käytä kotonaan eineksiä. Hän

12

haluaa tietää mitä syö. Raija ei pidä siitä että elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ovat puutteellisia ja virheellisiä. Raija suosii pääsääntöisesti kasvisruokaa ja vaalea lihaa. Pääsiäismenuun tulee ainakin keväistä salaattia ja mämmiä. Raija harrastaa koiran ulkoiluttamista, käsitöitä, lukemista ja posliinimaalausta. Nauraen hän toteaa, että jo 30 vuotta kestänyt harrastus on täyttänyt sekä sukulaisten kaapit että ”mitan” hänen töistään. Raija on juhannuksena syntyneenä todellinen ”kesän lapsi”. Etelän lämpö ja erityisesti Kreikan aurinko on Raijan suosikki. Siellä hän on käynyt 10 kertaa ja yhä edelleen sinne halajaa. Kreikan ruokakulttuuri on myös Raijalle mieleen. Ruoka-asioissa Raija on sukunsa neuvonantaja. Nykyisessä työssään Raija viihtyy hyvin ja kokee saavansa toteuttaa asioita itsenäisesti. Hän toivoo, että hän osaa

toimia reilusti johdettaviaan kohtaan ja haluaa mahdollistaa sen että työntekijöillä on mukavaa tulla töihin . Raija toivoo työyhteisöönsä yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä vaikkapa työpaikkakuntoilun merkeissä. Mutta keittiötyön luonteen vuoksi sitä on vaikeaa mahdollistaa työaikana. Raija kertoo että asiakkaiden suosikit ovat kala- ja kokoliharuoat. Eksoottisten ruokalajien tarjoaminen on käynyt mielessä mutta siinä on omat haasteensa. Osa asiakkaista haluaa sitä tuttua ja turvallista mutta osa on kokeilunhaluisia ja heille olisi mukava tarjota uusia makuelämyksiä. Koska työntekijöinä on eri maiden kansallisuuksia edustettuina on Raijan mielestä fiksua ottaa heiltä oppia ja siten monipuolistaa ja rikastuttaa suomalaista ruokaperinnettä. Kirjoitti Marja Kortesalmi


Tanja Närhi; yhdistyksen uusi hanketyöntekijä Tanja tuli toiseksi hanketyöntekijäksi Tuijan pariksi Säpäkkä-hankkeeseen. Eija Tuohimaa on hankkeen vetäjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 500 päivää työttömänä olleet, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, maahanmuuttajat sekä nuoret työnhakijat. Hankkeen tavoitteita ovat mm. kohderyhmään kuuluvien kokonaisvaltainen palvelutarpeen kartoittaminen, avoimille työmarkkinoille työllistymisen ja kouluttautumisen tukeminen sekä työllistymistä edistävien lyhytkestoisten koulutusten järjestäminen hankkeessa. Tanja aloitti yhdistyksellä 11. päivä helmikuuta 2013. ”Kävin peruskoulun ja lukion Joensuussa. Sen jälkeen lähdin Korpilahdelle Alkio-opistoon opiskelemaan ympäristöalaa. Se oli hyvä tapa ottaa etäisyyttä kotipaikkakunnan kuvioihin ja samalla hyvä välivuosi miettiä, mikä minusta tulee isona. Opintojen aikana varmistui ainakin se, ettei minusta tule ympäristöalan ammattilaista, vaikka olinkin työskennellyt jo pitkään sivutoimisena havaintoaseman hoitajana Suomen ympäristökeskuksella.” ”Hieman myöhemmin aloitin sairaanhoitajaopinnot Joensuussa, innostuttuani alasta muutaman hoitotyön harjoittelujakson jälkeen. 2,5 vuoden opiskelun jälkeen totesin kuitenkin, että en halua tehdä hoitotyötä lopun elämääni. Opintoihin kuuluvissa käytännön harjoitteluissa tapasin useita loppuun palaneita ja työhönsä kyynistyneitä hoitajia. Jo silloin hoitohenkilöstön määrä suhteessa potilaslukuun ja avun tarpeeseen oli riittämätön. Tässä jouduin kohtaamaan myös oman riittämättömyyden tunteeni.” Hoitoalan opintojen keskeydyttyä Tanja pääsi opiskelemaan Kuopion yliopistoon yhteiskuntatieteitä: sosio-

logiaa, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalipsykologiaa. Tämä ala tuntui heti alkuvaiheessa omalta ja innostavalta. Kolmen vuoden päästä hän siirtyi Jyväskylän yliopistoon jatkamaan tutkinnon loppuun asti. Gradun aihe käsitteli mielenterveysongelmia kokeneita nuoria ja heidän osallisuuden/ syrjäytymisen kokemuksiaan. ”Valmistuin vuonna 2005. Huomasin ettei minulla ollut riittäviä verkostoja ja olin työttömänä noin puolitoista vuotta. Kävin tuona aikana useammassa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Olin mukana myös yhdistystoiminnassa ja vapaaehtoistyöntekijänä.” Eikä aikaakaan kun Tanja sai jalkansa oven väliin avoimeen yliopistoon, ensin harjoittelijana ja sitten projektiin palkattuna työntekijänä. Reilun vuoden työskentelyn jälkeen määräaikainen työsuhde päättyi ja edessä oli työttömyys. ”Tämän jälkeen työ- ja harjoittelujaksot ovat vuorotelleet työttömyysjaksojen kanssa. Palkkatyön lisäksi olen ollut työelämävalmennus- ja harjoittelujak-

soilla mm. eri yhdistyksissä. Pidin näitä jaksoja antoisina ja mielenkiintoisina, vaikka monet arvostelivat ja pitivät ´valmennusta´ ja ´harjoittelua´ nöyryyttävinä ja koulutetulle ihmiselle tarpeettomina. Työttömänä ollessani koin välillä etten kelpaa mihinkään, enkä osaa enää mitään. Ulkopuolelta tulevat odotukset loivat turhia paineita. Itseluottamus ja usko omiin kykyihin säilyivät paljolti toisilta työttömiltä saadun vertaistuen avulla. Koko ajan tiesin kuitenkin mitä haluan jatkossa tehdä työkseni; heikommassa asemassa olevia tukevaa järjestö- tai yhdistysalan työtä.” ”Perheeseeni kuuluu mies, pieni vilkas poika ja koira; parson russell-terrieri. Kotona vapaalla ollessani luen, kuuntelen musiikkia ja ulkoilen koiran kanssa. Liikuntaa harrastaisin enemmän, jos olisi aikaa ja sopivat harrastusmahdollisuudet vaivattoman matkan päässä. Meillä kotityöt jakautuu sen mukaan, mistä itse pitää ja on kiinnostunut (siivousta lukuun ottamatta). Minä hoidan leipomisen, lumityöt ja

13


ruohonleikkaamisen ja toimin miehen rakennusprojekteissa maalariapulaisena. Mieheni suunnittelee ja laittaa puutarhaa sekä piharakennuksia ja kokkaa myös mielellään.” Tulevaisuuden työkuvioista puhuttaessa Tanja toivoo toimivansa yhdistystai järjestötehtävissä, tosin ei johtotehtävissä tai kellokkaana vaan pikemmin kehittäjänä ja taustavaikuttajana. Hän haluaa työskennellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta esim. jossakin mielenterveysjärjestössä tai olla muuten edistämässä vähemmistöjen asioita ja oikeuksia. ”Minulle palkkaa ja uraa tärkeämpää

ovat työn merkityksellisyys ja omien arvojen mukainen työ. Se tuo mukanaan viihtyvyyden ja tyytyväisyyden. Ja jos jostain syystä nämä toiveet eivät toteudu, olen valmis miettimään vaikkapa opiskelua oppisopimuksella toiselle alalle.” Miten Tanja päätyi Jyvässeudun työttömien yhdistykseen töihin? ”Olin kiinnostunut palkkatuella tiedottajan tehtävästä mutta toisella paikkakunnalla asuvana en olisi saanut kuntalisää. Sitten avautui mahdollisuus työllistyä hanketyöntekijäksi. Nyt kaksi kuukautta tätä työtä tehneenä olen jo alkuinnostuksestani hieman rauhoit-

tunut ja ideat, toiveet ja suunnitelmat ovat realisoituneet ajan käytön asettamiin puitteisiin.” Tanjalta on siis tulossa yhdistyksen työntekijöille ja työttömille jäsenille erilaisia aktiviteetteja ja infotilaisuuksia. Tanjan avustuksella työllistettyjen ja työkokeilijoiden työnhakuasiakirjat päivitetään, selvitellään mm. koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia sekä mietitään muita jatkotyöllistymiseen liittyviä asioita. Tutustu Säpäkkä-hanke esitteeseen seuraavalla aukeamalla. Haastatteli Marja Kortesalmi

Wire Liikuntaryhmä tiedote 29.4.2013 6.5. – 14.6.2013 Wire liikuntaryhmien kesävuorot 9.5.13 Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) 10.5.13 Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) 23.5.13 Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) 30.5.13 Ei Wire liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) 31.5.13 Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) 17.6.13 Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. Syksyn 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: 2.9.2013 alkaen. Mahdollisista muista uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoa p. 014 – 266 4267/ 040 580 8576 www.jyvaskyla.fi/liikunta tarja.l.oksanen@jkl.fi

Onko taloutesi hallinnassa? Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin.  Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja  velkaneuvojalta.

Wire Liikuntaryhmä tiedote 29.4.2013

Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammal-

6.5. – 14.6.2013 Wire liikuntaryhmien kesävuorot 9.5.13 Ei Wire liikuntaryhmiä (Helatorstai) 10.5.13 Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta- infosta) 23.5.13 Wire kuntosali omatoimisesti ja venyttely peruttu (Ohjaaja koulutuksessa) Talous- ja30.5.13 velkaneuvojat auttavat Ei Wire liikuntaryhmiä Graniitissa (Liikuntapalveluiden Tyhy-päivä) 31.5.13 Omatoimisulkapallossa ei ohjaaja paikalla (Mailat tarvittaessa Liikunta-infosta) - velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista 17.6.13 Wire liikuntaryhmät jäävät kesätauolle. Syksyn 2013 Wire liikuntaryhmät käynnistyvät vk 36: 2.9.2013 alkaen. - neuvotteluissa velkojien kanssa la kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja.

- maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä Mahdollisista muista uusista muutoksista ilmoitetaan myöhemmin. - tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Lisätietoa p. 014 – 266 4267/ 040 580ja8576

www.jyvaskyla.fi/liikunta tarja.l.oksanen@jkl.fi

KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA, Hannikaisenkatu 37

Neuvonta ja ajanvaraus päivystysaikana ti – to klo 12 - 14, p. (014) 266 0000

Lisätietoa: www.jyvaskyla.fi/sotepa/velkaneuvonta

14


www.palkkatuki. - sivusto internetissä ja Facebookissa!

Mikä? Palkkatuki. on yhdistysten työ- ja harjoittelupaikkojen välittämiseen tarkoitettu internet-sivusto. Sivusto toimii netissä ja facebookissa. Miksi? Sivusto syntyi, kun toimijat kokivat, etteivät asiakkaat löydä heillä avoimina olevia työpaikkoja. Sivuston kautta keskisuomalaiset yhdistykset ja järjestöt voivat tiedottaa avoimina olevista palkkatukityöpaikoistaan, joista muutoin työttömien työnhakijoiden on ollut hankala saada tietoa. Sivustoa voi käyttää apuna myös valmennus-, koulutus- ja ohjaustyössä, koska sivuilla on paljon hyvää tietoa työttömyyteen ja työnhakuun liittyen. Sivusto on pyritty rakentamaan työttömän työnhakijan tarpeiden näkökulmasta, jotta tarvittavaa tietoa löytyisi mahdollisimman paljon yhdeltä sivustolta. Miten? Yhdistys täyttää sivustolla olevan lomakkeen joka lähetetään eteenpäin. Hankkeemme henkilöstö on sitoutunut ylläpitämään sivustoa ja paikka ilmoitetaan sivuilla ja facebookissa vuorokauden sisällä (arkipäivisin) lomakkeen lähettämisestä. Työnhakijoita ohjeistetaan tarkistamaan palkkatukioikeutensa ensin TEtoimistosta ja vasta sen jälkeen olemaan yhteydessä työnantajaan. Facebookin kautta tavoitellaan laajaa yleisöä, niin työpaikkoja tarjoavia työnantajia kuin työtä tarvitsevia työnhakijoita! Sivustoa tullaan kehittään edelleen esiin tulevien tarpeiden mukaan ja palautetta otetaan mielellään vastaan! www.palkkatuki.

Oletko jo tutustunut ilmaiseen OsaajaPLUS arviointimenetelmään? Se sisältää kattavan lomakkeiston asiakkaan ohjaukseen. Arviointiin liittyvät lomakkeet ovat internetpohjaisia ja kaikkien käytettävissä. Lomakkeistot ohjeineen ladattavissa www.yhdistystori. sivulta.

Sivuston takana VälittäjäPLUS-hanke on KeskiSuomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoima välittäjäorganisaatiohanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä osahankkeiden toiminta-alueiden kunnat. VälittäjäPLUS-hankkeesta rahoitetaan työllistämistoiminnan kehittämishankkeita Keski-Suomessa. Kohderyhmänä ovat 3. sektorin toimijat ja heidän asiakkaansa sekä toimijoiden yhteistyökumppanit ja työnantajat. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia. VälittäjäPLUS käynnistyi kesäkuussa 2011 ja se toimii osahankkeiden tukena ja ohjaa hankkeita niiden toteutuksen ajan. Tavoitteena on kehittää työllistämistoimintaa. Yhdessä osahankkeiden kanssa arvioidaan ja tunnistetaan sopivia toimintatapoja sekä parannetaan toiminnassa mukana olevien yhteistyötahojen verkostoitumista. VälittäjäPLUS-hankkeen projektipäällikkö Eija Lapin mielestä on tärkeää, että asiakkaille mahdollistetaan oikea-aikainen ohjaus jopa henkilökohtaisesti sekä etsitään kiinnostavia ja mielekkäitä työllistymismahdollisuuksia. Osahankkeita ovat Tempo Pihtiputaalla (Viitaseudun Kumppanuus ry), Etumatka Äänekoskella (Äänekosken katulähetys ry), Välitän 2 Hankasalmella (Hankasalmen 4H ry) sekä Jyväskylässä Tulevaisuuden uudet tekijät – TUT (Jyvässeudun 4H ry), Kasi (Keski-Suomen MSyhdistys ry) ja Open Ways (Jyväskylän Katulähetys ry).

15


-hanke

OPPIA IKÄ KAIKKI! �yössäoloaika�a o� �ahdollista suoritaa lyhytkoulutuksia �esi�. ����� hy�ie�iaosaaja� ja atk�koulutukset�. �utki��e yhdessä �yös �uut koulutus�ahdollisuutesi. �yössäolojakso� aika�a sel�itä��e �ahdollisuutesi jatkotyöllistyä. TARJOAMME ERILAISIA TYÖTEHTÄVIÄ JOKIKIEVARI a�ue�ä�tä ruoka�al�elutyö�tekijä lei�uri kokki PALVELUOSASTO toi�istotyö�tekijä it�tukihe�kilö iedotaja työ�suu��itelija toi�istoassiste�� � sii�ooja

�ahi�estari assiste�� sii�ooja o��elija kutoja harrasteohjaaja kudo��a�� ja o��elu�ohjaaja

ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA

16

TYÖTÄ

TOIMEENTULOA


-hanke HANKKEEN HALLINNOINTI �y�ässeu�u� Työ�ö�ät ry TOTEUTUSALUE JA -AIKA Jyväskylä, 2013-2015 KOHDERYHMÄ yli ��� päi�ää työ�ö�i�ä olleet� pitkäaikaistyö�ö�ät ja �uut heikossa työ�arkki�a-ase�assa ole�at� �aaha��uu�ajat ja �uoret työ�hakijat. TAVOITE Koh�eryh�ä� koko�ais�altai�e� pal�elutarpee� kartoi�a�i�e� ja a�oi�ille työ�arkki�oille työllisty�ise� ja koulu�autu�ise� tuke�i�e�� koh�eryh�ä� lyhytkestoi�e� koulutus ha�kkeessa ja yritysyhteistyö� kehi�ä�i�e�. SÄPÄKKÄ -HANKKEEN ASIAKKAAKSI? �i�ä jy�äskyläläi�e�� oletko tällä hetkellä joute� - il�a� työpaikkaa tai koulutusta? Tarkistetaa� yh�essä olisiko �eillä tarjota �i�ulle työ - tai työkokeilujakso. YHTEISTYÖKUMPPANIT �y�äskylä� kaupu�ki T�-toi�isto Työ�oi�apal�elukeskus T�� Kela Töihi��-pal�elu RAHOITUS Keski-�uo�e� ���-keskus OTA YHTEYTTÄ Tuija Öysilä puh. ��� ��� ���� tuija.oysila@jstry.i �isäietoja� ���.jstry.i

ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA

TYÖTÄ

TOIMEENTULOA

17


Erja Horpio - JST ry:n hallituksen uusi varapuheenjohtaja

Jyvässeudun Työttömät ry:n vuosikokous 4.4. valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Erja Horpion. Hallitus valitsi Erjan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Omien sanojensa mukaan Erja on empaattinen tunneihminen, sosiaalinen ja muista vastuuta ottava. Häntä voisi kuvata myös hurtilla huumorintajulla varustetuksi naiseksi, joka lähtee ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin ja tapahtumiin. Toisten auttaminen on Erjalla verissä: kouluajoiltaan hän muistaa tilanteita, joissa jotakin toista oppilasta kiusattiin ja hän oli aina valmiina auttamaan, puolustamaan heikompaa. ----Erja on toiminut aiemmin Petäjäveden työttömien yhdistyksessä toiminnanjohtajana ja pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä. Petäjäveden Työttömät ry perustettiin kesäkuussa 2003 ja Erja oli yksi sen perustajajäsenistä. Toiminta on ollut aktiivista ja sille oli ilmeinen tarve Petäjäveden kunnassa. Alkuvaiheessa neljän henkilön voimin perustettu yhdistys asetti tavoitteekseen oman toimitilan saamisen

18

ja kirpputoritoiminnan käynnistämisen. Sittemmin ensimmäinen pieni, ahdas toimitilahuone vaihtui teollisuushalliin ja lopulta Kuntalan tarjoamiin tiloihin. Kunnantalosta kehittyi muutamassa vuodessa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan keskus ja sillä oli suuri merkitys työttömien arjessa. Petäjäveden Työttömät ylläpiti omaa kahviota ja kirpputoria, jakoi EU-ruokapaketteja ja teki yhteistyötä paikallisen kauppaliikkeen kanssa ruoka-avustuskassien jakelussa. Lisäksi yhdistys työllisti vuosittain useita henkilöitä ja tarjosi samalla työapua kodin siivous- ja pihatöihin kyläpiika-/kylärenkitoiminnalla. Vapaaehtoisten vähäisestä määrästä huolimatta yhdistyksen hallitus oli aktiivinen ja kaikessa toiminnassa täytettiin rahoittajan vaatimukset. Näin erittäin tarpeelliseksi koettu toiminta sai jatkua, samalla kun esim. Multian ja Keuruun työttömien yhdistykset joutuivat lopettamaan. Tämän vuoden alussa (18.2.2013) liki 10-vuotias Petäjäveden työttömien yhdistys jouduttiin kuitenkin lopettamaan, sillä se ei enää saanut ELYkeskukselta toimintansa ylläpitoon tarvittavaa rahoitusta. Vaikkei tulevaisuudesta voi koskaan olla varma, kenties joskus vielä Petäjäveden porukkakin lämmittää toimintansa uudelleen käyntiin. Tämän asian Erja jättää vielä avoimeksi. ----Erjan työhistoriaan kuuluu mm. 25 vuotta talotehtaalla työskentelyä, myyjän ja kassanhoitajan tehtäviä sekä viimeisin pesti yhdistyksen toiminnanjohtajana. Työn ohella Erja on toiminut myös itsenäisenä tukihenkilönä Petäjäveden seudulla. Tällä hetkellä Erja on määräaikaisessa työsuhteessa henkilökoh-

taisena avustajana. Työn päätyttyä hän aikoo suunnata seuraavaan, itselle hyvin mieluisaan tehtävään: tyttärelleen syntyvän lapsen hoitajaksi. Vapaaehtoistyötä Erja on tehnyt parikymmentä vuotta Palokuntanaisissa, jonka aikana hän kouluttautui mm. henkisen ja sosiaalisen ensiavun saralla. Monenlaista muutakin koulutusta ja kurssia on vuosien varrella tullut käytyä, työllisyyteen liittyen esim. Välityömarkkinoiden osaaja-koulutus. Eräänlaiseksi vapaaehtoistyöksi voi katsoa myös luottamustehtävien hoitamisen: Erjalla on takanaan jo reilut 4 vuotta Petäjäveden kunnallispolitiikassa. Kuten muussa elämässään, myös politiikan saralla hän pitää tärkeänä perusturva-asioista huolehtimista ja heikompien oikeuksien puolustamista. Kunnanvaltuutettuna ja perusturvalautakunnassa hänelle ovat tulleet tutuksi mm. omaishoidon tuesta ja vammaispalveluista käytävät keskustelut – lukuisia lakitekstejä unohtamatta. ----Alun perin Säynätsalosta kotoisin oleva Erja asuu Petäjäveden Metsäkulmalla, lähellä Jyväskylän rajaa. Pieni punaruskea hirsitalo sijaitsee metsän keskellä ja aivan veden äärellä. Pihapuutarhassa kasvatetaan mm. aroniaa (jota Erjan mukaan riittäisi muillekin jakaa) ja joka kevät seurataan joutsenten paluuta lähijärvelle. Erja kertoo olevansa hyvin eläinrakas – omien koirien ja kissojen lisäksi hän on hoitanut usein toistenkin lemmikkejä. Erjan perheeseen kuuluu mies, kaksi aikuista lasta sekä kissa. 2-vuotias lapsenlapsi saa pian seuraa toukokuussa syntyvästä pikkuvauvasta. Erjan harrasteisiin kuuluvat eläimet, valokuvaus ja puutarhanhoito.


Kysymykseen, ”mikä sinulle on elämässäsi tärkeää?” Erja antaa vastauksen: Lapset ovat tärkeitä. Ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen. Oman itsen huoltaminen tahtoo usein jäädä toiselle sijalle arkielämän pyörteissä. Tämä on kuitenkin ”työn alla”, Erja sanoo. Lasten, eläinten ja harrastusten lisäksi Erja nauttii rentouttavasta autolla ajosta sekä moottoripyörän kyydistä. Moottoripyöräilyyn Erjalla ja hänen miehellään liittyy olennaisesti jokakesäinen reissu Kesälahden Ponutaipaleelle, perinteikkääseen motoristitapahtumaan. Erjan sanoin: ”Sinne on pakko päästä!” Pariskunta on tehnyt pyörällään pitkiäkin ajoreissuja kotimaassa

ja jalkatreenit kesän ajokautta varten täytyy aloittaa jo helmikuussa. ”Koska moottoripyörän jalkalauta on korkealla, istuimelle nousu vaatii ponnistusta”, selittää Erja asiaa heikommin tuntevalle. Heikoilla pohkeilla ei pitkälle ponnisteta.. Motoristeilta vaaditaan siis ilmeisen hyvää fyysistä kuntoa, jotta jaksaa istua yhdessä asennossa pitkänkin matkaa. ----Erjan pitkäaikaista kokemusta työttömien yhdistyksen aktiivina huomioitiin keväällä Jyvässeudun Työttömissä ja häntä kysyttiin mukaan hallituksen toimintaan. Erja oli aiemmin yhdistyksen kannatusjäsen ja nyt varsinainen jäsen. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoi-

mintajärjestön (TVY) hallituksessa Erja on ollut 2 vuotta varajäsenenä. Jstry:ssä hän on vielä varsin tuore toimija, vasta kevätvuosikokous käytynä. Omat tavoitteet ovat kuitenkin jo selvillä: hyödyntää omaa osaamista ja tietotaitoa jäsenistön hyväksi. Lopuksi Erja haluaa välittää terveisensä kaikille Jstry:n jäsenille: ”Puhalletaan yhteen hiileen - tätä kautta saadaan tulosta aikaiseksi, yhdessä!” HAASTATTELI: TANJA NÄRHI

Kohtaamisia Jyväskylässä Pidemmän aikaa jo vireillä ollut ja hartaasti odotettu Turun Seudun TST ry:n toimijoiden vierailukäynti Jyväskylään toteutui vihdoinkin 7.- 8.5.2013. Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaalla oli ilo esitellä yhdistyksen toimintaa ja uudehkoja toimitiloja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Turun Seudun TST ry:n puheenjohtaja/toiminnan koordinoija Joe Majaselle, Matti Kontiolle, Hannu Isotalolle sekä Harri Laaksoselle.

Esittelyjen ja kuulumisten vaihdon jälkeen piipahdettiin vielä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen ylläpitämillä Veturitalleilla, jossa tutustuttiin mm. rap-musiikin levytysstudioon ja nuorisobändien treenitiloihin. Yhdistystoiminta tänä päivänä elää suuressa murroksessa, toimijoita tippuu kelkasta - kuka mistäkin syystä ja toiminnanvetäjät joutuvat kamppailemaan haasteellisissa olosuhteissa - usein jopa oman jaksamisensa rajamailla. Ul-

kopuoliset tekijät asettavat toiminnoille jatkuvasti uusia velvoitteita ja vaatimuksia ja siksi tämän tyyppiset kohtaamiset, jossa on mahdollista jakaa omia ja kuulla toisten samojen haasteiden parissa työskentelevien kokemuksia ja ajatuksia. JST ry kiittää vierailijoita mukavasta kohtaamisesta ja toivottaa Turun Seudun TST ry:lle intoa, virtaa ja jaksamista sinne Turkuun remontin keskelle! Eija Tuohimaa

Kuvassa: Erja Horpio, Eija Tuohimaa, Otto (Kari Otollinen), Joe Majanen, Harri Laaksonen ja Hannu Isotalo. Kuvaaja: Matti Kontio

19


KK-Kunto Oy/Jyväskylä Kurssit 2013 Kelan ammatilliset kuntoutuskurssit: Kurssit on tarkoitettu 26-60 –vuotiaille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä alentuneen tai uhattuna olevan työkykyisyyden vuoksi. Kurssien tavoitteena on parantaa ja säilyttää kuntoutujien työkykyä ja auttaa kuntoutujia pääsemään työelämään.

 Aikuisten lyhytkestoinen kurssi (kurssinro 46128): 5.8. – 9.10.2013, lisäksi 3 seurantapäivää  Aikuisten pitkäkestoinen kurssi (kurssinro 46132): 2.9.2013 – 7.2.2014, lisäksi 4 seurantapäivää  Nuorten kurssi (kurssinro 46266): 28.10.2013 – 11.4.2014, lisäksi 5 seurantapäivää Hakeutuminen

Lisätietoja

Kelan kuntoutushakemus KU101 ja selvitys terveydentilasta kuntoutusperusteluineen (B-lausunto) KK-Kunnon Jyväskylän yksikköön. Hakuaika 3kk, hakuajan umpeuduttua kannattaa kuitenkin kysellä vielä vapaita tai peruutuspaikkoja. Aino Lahti, palvelupäällikkö p. 040 833 8641

HAKUAIKA KURSSEILLE PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ, HAE NYT!

TUTUSTU MYÖS MUIHIN PALVELUIHIMME www.kk-kunto.fi  jyväskylä (mm. työkokeilut, työhönvalmennukset ja mielenterveyskuntoutujien valmennukset)

KK-Kunto Oy / Jyväskylä Betonitie 4,40340 Jyväskylä, puh.044 7191061, etunimi.sukunimi@kk-kunto.fi, www.kk-kunto.fi

20


Sinustako vapaaehtoinen? Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen riittää oman elämänkokemuksen tuomat tiedot ja taidot. Iällä ja sukupuolella ei ole väliä. Tärkeintä on läsnäolosi sekä toisten ihmisten kohtaaminen sellaisena kuin sinä olet.

Toimii kuin harrastus Auttamisen halu ja hyödyksi oleminen saavat useat lähtemään vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisena saat uutta sisältöä elämään sekä uusia ystäviä. Vapaaehtoistoiminta on kuin harrastus, jota teet silloin kuin se sinulle parhaiten sopii.

Jokaiselle jotakin Voit valita useista tehtävistä juuri sinulle sopivan ja eniten kiinnostavan tavan osallistua ja vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta.

Mukaan toimintaan Jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä Vapariin. Vaparin yhteystiedot: Palvelusihteeri , puh. 014 266 76 46 leila.k.koskinen@jkl.fi Koordinaattori, puh. 040 777 56 48 sari.valimaki@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/vapari

VAPAAEHTOISTOIMINNAN INFOT 2013 tämän vuoden viimeinen info on toukokuun 28. päivä kello 17.00 osoitteessa Matarankatu 6.

Infoon ei tarvitse ilmoittautua ja se on maksuton.

21


SAAKO TYÖTÖN TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ? Työttömien oikeus vapaaehtoistoimintaan on ollut viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja työttömien omissa keskusteluissa. Poliittinen keskustelu työttömän vapaaehtoistyöstä käynnistyi kun Kansalaisareena ry, Helsingin VALIKKOverkosto ja Espoon Vapaaehtoisverkosto jättivät asiasta vetoomuksen Työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuun lopulla. Vetoomuksen jättämisen jälkeen työttömien vapaaehtoistoiminnasta on jätetty eduskunnassa jo kaksi kirjallista kysymystä. Työministeri Lauri Ihalainen vastasi molempiin, että ongelmat ovat työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa. Ministeriö selvittää parhaillaan, kuinka työttömyysturvalain soveltamista selkiytetään: Täsmennetäänkö työttömyysturvalain vapaaehtois- ja talkootyötä koskevaa säännöstä vai annetaanko työ- ja elinkeinotoimistoille selkeämmät tulkintaohjeet. tumisesta saatetaan määrätä karenssi. ”Hankalaa rajankäyntiä aiheuttaa lain kohta, joka epää päivärahan silloin, kun työtön työskentelee ’palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yrittäjänä’.  Suuri osa vapaaehtoistyöstä kuitenkin on sellaista, mitä tehdään myös palkkatyönä: esimerkiksi yhdistyksen kahvion pito, urheiluvalmennus, leirien ohjaaminen, nettisivujen ylläpito, vanhuksen kodin siivous tai lumityöt jne. ” Työttömyysturvalain yksi tavoite on edistää työttömien osallistumista yleishyödylliseen vapaaehtoistoimintaan. Työ- ja elinkeinotoimiston virallisen ohjeistuksen mukaan työttömällä työnhakijalla on oikeus osallistua tavanomaiseen vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön, työttömyysetuuttaan menettämättä. Näissä asioissa kehotetaan kuitenkin ottamaan aina etukäteen yhteyttä lähimpään TE-toimistoon. Ongelmaksi onkin muodostunut ohjeistuksen tulkinta: mikä katsotaan ”tavanomaiseksi vapaaehtois- ja talkootyöksi”. Joidenkin kokemusten mukaan työttömälle ei ole annettu lupaa vapaaehtoistyöhön työnhakijana ollessaan. Toisten kokemus on sen sijaan aivan päinvastainen: työvoimaviranomaiset ovat jopa kannustaneet työttömänä olevaa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Eri viranomaisilta voi saada samaan kysymykseen täysin toisistaan poikkeavia vastauksia. TE-toimistojen tulkinnat laista ja työttömien oikeudesta vapaaehtoistoimintaan ovat maanlaajuisesti

22

hyvin vaihtelevia ja ennakoimattomia. Päätökset työnhakijan oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä tehdään TEtoimistoissa aina tapauskohtaisesti. Päätöksenteon kriteerinä on yleensä se, onko henkilö työmarkkinoiden käytettävissä. Kuitenkin jopa hyvin epäsäännöllisestä ja ajallisesti lyhyestä osallis-

Tekevätkö työttömät siis vapaaehtoistyötä kaikessa hiljaisuudessa, viranomaisilta kyselemättä? ”Kyllä monet tekevät. Ja sitten on valitettavasti myös niitä, jotka eivät uskalla edes kysyä TEtoimistosta, vaan päättävät vain jäädä kotiin. Se on ehkä kaikkein huonoin vaihtoehto, sillä joillekin ihmisille vapaaehtoistyö on ainoa asia, joka pitää


heidät mukana tässä yhteiskunnassa”, sanoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen projektipäällikkö Jenni Sademies. (www.storify.com) Työttömien vapaaehtoistoimintaa koskeviin työvoimahallinnon ohjeistuksiin on tulossa lähiaikoina muutoksia, joilla pyritään ratkaisemaan edel-

lä kuvattua ristiriitaa. Kansalaisareenan suunnittelija Tero Ipatin mukaan lainsäädäntö on kuitenkin laajemman remontin tarpeessa. ”Laki on edelleen vapaaehtoistyölle esteitä asettavaa eikä sitä mahdollistavaa. Suomi tarvitsee vapaaehtoistoiminnalle oman lain. Tarvitsemme yleistä keskustelua

ja säännökset siitä, millaisin edellytyksin vapaaehtoistoimintaa Suomessa tehdään” sanoo Ipatti. Ongelma ei ole vain Suomen sisäinen: myös useissa muissa EU-maissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota lainsäädännön puutteisiin vapaaehtoistyötä koskien.

TAUSTAA Määritelmän mukaan vapaaehtoistoiminta on yksilön omista arvoista lähtevää, toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan (palkattomuus). Vapaaehtoistoiminta on merkki vapaaehtoisesta halusta vaikuttaa ja osallistua (pakottomuus). On myös tärkeää, että vapaaehtoistyö on mielekästä tekijälleen ja että siihen ei sälytetä liikaa tai liian raskaita tehtäviä. Vapaaehtoistyössä toimitaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Arkijärjellä ajatellen työttömien tulisi voida olla ylpeitä tällaisesta osallistumisesta, ja heitä tulisi rohkaista vapaaehtoistyöhön - myös työvoimahallinnossa. Vapaaehtois-toimintaan kannustaminen on erityisen tärkeää niille työttömille, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat sosiaalisesti eristäytyneet tai ovat vaarassa syrjäytyä. Työtön voi vapaaehtoistoimintaan osallistumalla tuntea itsensä hyödylliseksi, ylläpitää sosiaalista toimintakykyään ja pysyä näin mukana yhteiskunnassa. Vapaaehtoistyössä myös oppii, luo verkostoja ja pysyy aktiivisena –

kaikki nämä edistävät työllistymistä. Vapaaehtoistyö voi lisäksi tarjota mahdollisuuden oppia monenlaisia työelämässä tarvittavia taitoja ja tuoda uutta sisältöä elämään. Lain pitäisi nimenomaan kannustaa työttömiä ottamaan osaa yleishyödylliseen vapaa-ehtoistyöhön. Vapaaehtoistyön tekeminen on jokaisen, työttömänkin, kansalaisoikeus. Jokaisen täytyy voida itse päättää, haluaako osallistua. Vapaaehtoistyö voi olla myös monelle työttömälle se viimeinen asia, joka pitää toimintakykyisenä. Tämä tavoite on keskeinen Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa ja Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean suosituksissa. Vapaaehtoistoiminnalla on lisäksi laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä solidaarisuuden, tasa-arvon ja demokratian toteutumisessa sekä kansantaloutta hyödyttävänä arvona. Vapaaehtoistoiminnan kautta yksilö voi osaltaan osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se parantaa elämänlaatua, edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa yhteisöjä.

Lähteet http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/vapaaehtoistoiminta http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/07_tyottomyys/02_oikeudet_velvollisuudet/index.jsp http://storify.com/Kansalaisareena/suomi-tarvitsee-lain-vapaaehtoistoiminnasta (18.4.2013) http://yle.fi/uutiset/osa_vapaaehtoistyosta_on_kielletty_tyottomilta/6534461 (18.3.2013) Ipatti, Tero. Suomi tarvitsee vapaaehtoislain. Sähköpostiviesti 8.4.2013 Pessi Anne Birgitta ja Oravasaari, Tomi: Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. Raha-automaattiyhdistys 2010

23


Laulellen Kangasniemellä Jyvässeudun Työttömät ry:n Kievarin Kööri-nimellä toimintansa jo vuonna 1995 aloittanut lauluryhmä on vaihtanut nimensä Kievari Laulajiksi. Nimen muutokseen päädyttiin, jottei ryhmää sekoitettaisi enää Vaajakoskella toimivaan toiseen Kööri-nimiseen lauluryhmään. Kievarin Laulajia luotsaa vapaaehtoistyönä hanuristi Erkki Autio ja hänen ollessaan estynyt, säestäjän virkaa hoitaa toinen harmonikkataituri Ismo Lotila. 13.5.2013 Kievarin Laulajat tekivät bussimatkan Kangasniemen Työttömät ry:n kaksikymmentävuotisjuhliin Kangasniemen jyljiin ja kauniisiin maalaismaisemiin. Aurinkoista ja lämminhenkistä juhlaa vietettiin Kangasniemen Työväentalolla hernekeiton voimalla ja Kievarin Laul-

24

jien letkeästä esiintymisestä nauttien. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Kangasniemen Työttömät ry:n puheenjohtaja ja projektipäällikkö Arja Kuparinen, kertoen samalla koko yhdistyksen kaksikymmentävuotisen historian. Onnittelupuheista vastasivat Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n puolesta hallituksen jäsen Eija Tuohimaa, Kangasniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Hokkanen ja kansanedustajam Pauliina Viitamies. Juhlaohjelman jälkeen siirryttiin tutustumaan yhdistyksen toimitiloihin Tehdastielle, jossa nautittiin perinteiset nisukahvit ja lopuksi Kievarin Laulajien solisti Raimo Kokkinen vielä pokkasi Arja Kuparisen valssin pyörteisiin. Paluumatka Jyväskylään sujui ren-

toutuneissa merkeissä Erkki Aution hanurimusiikin ja Immo Paanasen laulun saattelemana, jopa niin hyvin että mukana ollut Jyvässeudun Työttömät ry:n puheenjohtaja Tuija Öystilä tuudittautui uneen. Tunnelmakuvina matkasta, likipitäen alkuperäinen Kievarin Laulajien jäsen Immo Paananen totesikin, että Kangasniemen reissu oli hyvä eivätkä juhlapuheet olleet liian pitkiä. Kievarin Laulajien esiintymistilaukset voi osoittaa Erkki Autiolle 040 755 3605. Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Jyvässeudun Työttömät ry


OMILLE JALOILLE -TALOUSTIETOPISTE

Taloustietopiste on erittäin matalan kynnyksen tiedonhankkimispaikka. Useimmat taloustietopisteet ovat itsepalvelupisteitä, jonne voi mennä rauhassa tutustumaan esitteisiin ja materiaaleihin. Taloustietopisteistä löytyy Omille jaloille -taloustietokansio, joka on maassamme tällä hetkellä ainoa yhtenäinen hakuteos talous- ja velka-asioihin liittyen. Tämän lisäksi taloustietopisteestä löydät erilaisia esitteitä, joita voit halutessasi ottaa mukaasi. Taloustietopisteessä on esillä paikallisten auttavien tahojen yhteystiedot sekä lomakkeita omaehtoista velkojen selvittelyä varten. Taloussuunnitelmalomakkeita ja ohjeita niiden täyttämiseksi voit myös noutaa taloustietopisteestä. Taloustietopisteitä pitävät yllä kumppanuusjärjestömme. Yhdistyksestä riippuen taloustietopiste voi olla suuri tai pieni, käytettävissä saattaa olla tietokone tai ei. Pienimmät taloustietopisteet ovat kirjahyllyn pätkiä, joihin on laitettu esitteet ja materiaalit esille. Suurin taloustietopiste on taas kokonainen huone, joka toimii myös tukihenkilöiden toimistona. Tärkeintä on se, että voit mennä selittelemättä ja kainostelematta taloustietopisteeseen etsimään tarvitsemaasi tietoa talous- ja velka-asioista.

TALOUSTIETOPISTE JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän A-kilta ry Kortesuon kartano Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä Avoinna arkisin klo 9-15 Lisätietoja: Mika Lamberg Puh. 040 1317 520

25


OMILLE JALOILLE – TOIMINTA www.omillejaloille.fi Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa mukaan. Tukihenkilöltä voit saada apua esimerkiksi perintätoimistoista tulleiden kirjeiden avaamiseen, jos se tuntuu omin voimin ylivoimaiselta. Tukihenkilö voi lähteä tueksesi talous- ja velkaneuvontaan, ulosottovirastoon tai muuhun talous- ja velkaasioita hoitavaan virastoon. Monilla tukihenkilöillä on hyvä virastotuntemus sekä kokemus niissä asioimisesta. Tukihenkilö on hyvä kuuntelija. Joskus ongelmat helpottavat jo sillä, että niistä pääsee puhumaan ja kokee tulevansa ymmärretyksi. Tukihenkilö voi ottaa itkutkin vastaan; hän on luotettava ja tukeva olkapää. Tukihenkilöt voivat auttaa sinua erilaisten papereiden hankkimisessa. Jotkut tukihenkilöt osaavat auttaa esimerkiksi velkaantumishistorian kirjoittamisessa. Tukihenkilö pystyy myös selvittämään, mistä apua saadaan, jos kaikki ei onnistu omin voimin. Tarvittaessa tukihenkilö voi olla apuna myös taloudenhallintaan liittyvissä asioissa. Tukihenkilö kykenee opastamaan sinua taloussuunnitelman tekemisessä sekä miettimään kanssasi, miten rahat riittäisivät paremmin. Omille jaloille -tukihenkilö tukee vastuunottamiseen ja asioiden oma-aloitteiseen hoitamiseen. Tuettava vastaa siis itse omien asioidensa hoitamisesta. Tukihenkilö kulkee rinnalla ja tarvittaessa opastaa ja rohkaisee. Joskus tukihenkilö jarruttaa, sillä toisinaan on tarpeen edetä rauhallisemmin. Talous- ja velkaasioiden selvittäminen on yleensä pitkä prosessi, joka vaatii oikea-aikaisuutta. Tärkeää on myös laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: Päihdeongelman ja mielenterveysongelman hoitaminen menee talous- ja velkaongelmien hoidon edelle. Ensin pitää olla pää kunnossa, jotta jaksaa tarttua velka-asioihin. Näin pettymykset vähenevät. Omille jaloille -tukihenkilötoiminta on tuettavalle maksutonta. Tukihenkilön taustalla on aina jokin organisaatio, Kotipesä. Kotipesä tarjoaa tukihenkilölle tilat, missä tuettavia voi tavata.

Tukihenkilöt Jyväskylässä: Pirjo Vääränen

050 514 6715

klo 12-16

pirjo.vaaranen@nic.fi

Mika Lamberg (päihdetaustaisille)

040 1317 520

ark klo 9-15

mika.lamberg@a-kilta.net

26


Haluaisitko ryhtyä Omille jaloille –tukihenkilöksi? Tueksi talouden hallintaan Talouden hallintaan ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat voivat kasaantua. Vaikeudet raha-asioiden hoidossa tuottavat taloudellisten vaikeuksien lisäksi usein myös muita ongelmia, jotka koettelevat fyysistä hyvinvointia, mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita. Taloudellisen tilanteen selkiinnyttäminen voi olla pitkä prosessi, jonka kuluessa omat voimavarat sekä luottamus tulevaisuuteen ja ongelmien helpottumiseen joutuvat koetukselle. Tällaisessa tilanteessa ihminen tarvitsee tukea ja arkista rinnalla kulkemista. Tule vapaaehtoistyöntekijäksi Omille jaloille -toimintaan! Vapaaehtoisena toimiminen ei edellytä sinulta erityisosaamista velka- ja talousasioissa. Tavanomaiset maallikkotiedot yhdessä Omille jaloille - toiminnan järjestämän koulutuksen kanssa antavat sinulle riittävät valmiudet toimia tukihenkilönä. Koulutuksia järjestetään useita vuoden aikana. Mikäli talous- ja velkaasioihin erikoistuneena tukihenkilönä toimiminen kiinnostaa, ota yhteyttä hankekoordinaattoreihin!

Omille jaloille -toiminnan tarkoituksena on auttaa sellaisia talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet tai elävät syrjäytymisuhan alaisina ja jäävät helpoimmin julkisen talous- ja velkaneuvonnan palveluiden ulkopuolelle. Omille jaloille -toiminta järjestää koulutusta talouden hallintaan liittyvistä kysymyksistä ja talous- ja velkaneuvonnan auttamisjärjestelmistä. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen vapaaehtoisina toimivien tukihenkilöiden verkosto. Tukihenkilöllä tarkoitetaan vapaaehtoistyöntekijää, joka on saanut Omille jaloille -tukihenkilökoulutuksen. Koulutukset ovat maksuttomia osallistujille. Osalla tukihenkilöistä on myös oma kokemus talous - ja velkaongelmista sekä ennen kaikkea selviytymiskokemus niistä. Vapaaehtoistyöntekijä on • Henkilö, jolla on halua auttaa, kykyä kuunnella ja aikaa annettavana toiselle ihmiselle. • Henkilö, jolla on voimavaroja tukea toista ihmistä. • Vapaaehtoisena toimiva tukihenkilö tai vertaistukija.

Mitä vapaaehtoistyöntekijä tekee? • Auttaa tuettavaa talouden suunnittelussa. • Rohkaisee tuettavaa selvittämään velka-asioiden tilaa ja on tukena selvittelyn eri vaiheissa • Kannustaa ja auttaa tuettavaa löytämään omia voimavaroja asioiden selvittämiseksi. • Antaa toivoa ja luo uskoa ongelmien helpottumisesta. Kotisivut: www.omillejaloille.fi Sähköpostiosoite: omillejaloille@takuu-saatio.fi Hankekoordinaattori Anne Vierelä Hallituskatu 20 A, 2. krs 96100 Rovaniemi puh. 046 851 4529 etunimi.sukunimi@takuu-saatio.fi Hankekoordinaattori Sari Lehtonen Kauppakatu 12 C 2. krs 33210 Tampere puh. 0400 194 427 etunimi.sukunimi@takuu-saatio.fi

27


Jokikievari Matarankatu 6 40100 Jyväskylä Ruokapalveluesimes Raija Niemi raija.niemi@jstry.fi 040 588 3384 Assistentti 040 653 7696 Toimisto toimisto@jstry.fi 040 653 7694

Jyvässeudun Työttömät ry Matarankatu 4 40100 Jyväskylä

Hanketyöntekijä Tanja Närhi tanja.narhi@jstry.fi 040 737 6055

Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa 040 595 6504 eija.tuohimaa@jstry.fi

OIVA-projekti Projektin vetäjä, Kaija Suuronen kaija.suuronen@jstry.fi 045 260 3211

Palveluosaston esimies Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi 050 329 0870

Toimisto toimisto2@jstry.fi 040 821 1987


Kievarin Uutiset 1/2013  
Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you