Page 1

3/2017

J O U T S A N K U N N A N T I E D OT U S L E H T I Uusi OPS vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä

Tietohallintoon saatiin lisäresurssia

Kaavoituskatsaus 2017

Tervetuloa itsenäisyysjuhlaan

Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta 27.10.

Joutsan kesäsometus oli menestys Työelämän muuttu­ minen näkyy myös joutsalaisten nuor­ ten kesätyöpaikoissa. ­Perinteisten kesätyö­ paikkojen lisäksi Jout­ san kunta palkkasi ke­ sätöihin nuoria, joiden tehtävänä oli kertoa kunnan tapahtumista sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja pienten juttujen avulla.

Vapaa-ajan asuntojen määrä on Joutsassa suuri, joten eten­ kin kesäaikaan väkimäärä vä­ hintäänkin kaksinkertaistuu, jopa kolminkertaistuu. Samal­ la myös sosiaalisen median tärkeys­ korostuu. Kesäsomettajiksi viidenkym­ menen hakijan joukosta valitut Tuuli Liukkonen ja Katri Kuitunen ottivat kesän ajaksi hal­ tuunsa kunnan Facebook-sivut, Twitter-tilin sekä Instagramin. Tavoitteena oli erityisesti nuor­ ten ja kesäasukkaiden kiinnos­ tuksen herättäminen. – Meille annettiin vapaat kä­ det. Pyrimme julkaisemaan joka päivä jossain some-kana­

vassa ja tarkastelimme, minkä­ lainen sisältö saa suosiota, Tuu­ li Liukkonen kertoo. Tarkempia tavoitteita ei ase­ tettu, mutta tilastotietojen pe­ rusteella jokainen Facebookviesti tavoitti keskimäärin 1080 henkilöä, suosituin viesti yli 3600 henkilöä. Lisäksi viesteil­ le kertyi kesä-heinäkuun aika­ na huimat 44 000 yksittäistä näyttökertaa. Kesäsometus on­ nistui siis erittäin hyvin. Myös Instagram-kuvat saivat muka­ vasti tykkäyksiä.

Paljon mediajulkisuutta Muissa kunnissa ei kesäsomet­ tajia juurikaan ole, joten asia

sai paljon julkisuutta eri tie­ dotusvälineissä. Kesäsometta­ jia haastattelivat esimerkiksi Yle ja Keskisuomalainen sekä tietenkin Joutsan Seutu -lehti. Myös Kuntalehden artikkelissa Joutsan kunnan kesäsomettajat saivat paljon palstatilaa. – Mediajulkisuus todellakin yllätti. Yhtenäkin päivänä ka­ verit soittivat, että laita radio äkkiä päälle, Radio Novassa puhutaan sinusta, Tuuli Liuk­ konen naurahtaa. Joutsan kunnan kesätyöpai­ kat tulevat hakuun jälleen maa­ liskuussa. Erittäin todennä­ köisesti töitä on tarjolla myös kesäsomettajille.

– Kannattaa lähteä rohkeas­ ti mukaan erilaisiin tapahtu­ miin, myös niihin, jotka eivät ole oma juttu. Juttelemaan vaan rohkeasti ihmisten kanssa, siel­ tä niitä ideoita syntyy, Tuuli vinkkaa seuraajilleen. TEKSTI: SARI-MAARIT PELTOLA KUVA: HELI KASKI/YLE

Seuraa Joutsan kuntaa somessa: www.facebook.com/joutsankunta/ @joutsan_kunta


2

JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI • Nro 3 – Lokakuu 2017

PÄÄKIRJOITUS TÄNÄ SYKSYNÄ TEHDÄÄN JOUTSAN KUNNAN TULEVAISUUDEN ­KANNALTA TÄRKEIN PÄÄTÖS,

kun kunnanvaltuusto päättää uuden sote-keskuksen rakentamisesta. Uuteen sote-keskukseen sijoittuvat kuntalaisten kannalta tärkeät sosiaali- ja terveyspal­ velut. Näitä palveluja ovat vastaanottopalvelut (sekä lääkärin että hoitajien), sosiaalitoimen palvelut, hammashoitola, lasten ja nuorten palvelut, perhekeskus sekä sairaanhoidollisten ja kuntoutuspalveluiden yksikkö. Tämä yksikkö sisältää vuode­ paikat, lyhyt- ja pitkäaikaishoidon ja kunto­arviot. Yksikkö on uudenaikainen toimintamalli ja takaa laajat palvelut Joutsassa, vaikka sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen siirtyykin maakunnan vastuulle. Rakentamisesta ei ole vielä päätöstä, mutta oma arvioni on, että rakennamme kokonaan uuden rakennuksen ja puramme vanhan terveysaseman. Olen iloinen, että olemme yhdessä seututerveyskeskuksen kanssa tehneet erinomaisen palvelurakennetyön, jonka pohjalta kunnanval­ tuusto pystyy päättämään tulevaisuuden palveluista Joutsassa. Voin vakuuttaa, että sairaat hoidetaan ja ikäihmisistä huolehdi­ taan tulevaisuudessakin hyvin. Uuden kuntalain mukaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. kunnan elinvoimasta huolehtiminen ja kuntalaisten vai­ kuttamismahdollisuuksien lisääminen. Elinvoimaan kuuluu elinkeinotyön lisäksi mm. kulttuuripalvelut. Haluamme lisätä panostusta elinkeinotyöhön ja tukea paikallista kulttuurityötä, jota ilokseni on runsaasti. Kuntalaisten vaikuttamismahdol­ lisuuksia lisätään mm. asiakasraadeilla ja suorilla palaut­ teilla. Kunnanhallitus pitää syksyllä ainakin kaksi kokousta kylillä, jolloin kuullaan myös kylien näkemyksiä niiden kehittämisestä. Joutsan kunta haluaa myös kuulla nuorten ja vanhuksien mielipiteitä kunnan toiminnasta ja lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Kunnan talouden suhteen olemme haasteellisessa tilanteessa. Tästä vuodesta ei tule taloudellisesti niin hyvä kuin aikaisem­ mista vuosista. Menot ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidossa ja vanhusten asumispalveluissa. On hyvä, että palvelut on kuitenkin voitu pitää hyvinä, eikä niistä ole tarvinnut karsia. Aikaisempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset antavat meille hieman pelivaraa, vaikka tiukkaa onkin. Kuntaorganisaatiossa varaudutaan jo vuoteen 2020, jolloin sosiaali- ja terveystoimi ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Keskeisiä työntekijöitä eläköityy ja uusia tehtäväkuvia mieti­ tään huomioiden kunnan toiminnan laajuus ja uudet tehtävät. Yksi pitkäaikaisemmista, luotettavista virkamiehistä hallin­ tojohtaja Hannu Pulkkinen jää eläkkeelle vuoden lopussa. Toivotan Hannulle muka­ via eläkepäiviä ja kiitän Hannua sekä monia muita eläkkeelle siirtyviä työstänne Joutsan kehittä­ miseksi. Toivotan kaikille joutsa­ laisille kuulaan kirkkaita syyspäiviä sekä iloa ja terveyttä elämään! Harri Nissinen, kunnanjohtaja

Talouskatsaus Kuntatalouden toiminta­ ympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia lähivuosina. Yleinen talouskehitys, työllisyys, muutto­ liike ja digitalisaatio vaikuttavat osaltaan, mutta suurin vaikuttava tekijä on valmis­ teilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Se muuttaa vuodesta 2020 lähtien julkisen ta­ louden rakenteita, kuntataloutta kokonai­ suutena sekä yksittäisten kuntien taloutta. Vaikka soten aloitus siirtyi vuodel­ la eteenpäin, sen vaikutukset näkyvät jo ensi vuoden talousarvion laadinnassa. Sote –kustannusten nousu/lasku vuonna 2018 vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2020 lähtien vo-simulaattorissa olevan muutosrajoittimen kautta. Joutsan kunnan ylijäämäiset tilipäätök­ set vuosina 2014-16 luovat hyvän pohjan soten jälkeiseen aikaan siirtymisessä. Ker­ tyneellä ylijäämällä on kunnan velkamää­ rää pystytty vähentämään. Joutsan valtionosuudet vähenevät ensi vuonna tästä vuodesta 430.000 € ja viime

vuodesta 550.000 €. Nollatulokseen pääse­ minen edellyttää käyttömenojen pitämistä tämän vuoden tasolla! Jälleen kerran saat­ taa olla edessä palvelujen karsinta? Kunnan järjestämät julkiset palvelut ovat pitkälti verorahoilla tuotettuja. Hin­ tajoustoa ei ole ja lähes ilmaisten palve­ lujen kysyntä on rajaton. Joutsan kunnan toimintakulut ja poistot ovat tämän vuo­ den talousarviossa 34,6 M€. Tuo rahoite­ taan toimintatuotoilla (14 %), verotuloilla (41 %) ja valtionosuuksilla (45 %). Soteen siirtymisen jälkeen arvioidaan toiminta­ tuotoilla rahoitettavan 27 %, verotuloilla 48 % ja valtionosuuksilla 25 % kunnan menoista. On syytä muistaa, että kunnan saamat valtionosuudet ovat myös verorahoitusta. Tosin tällä vuosikymmenellä ne on suu­ relta osin rahoitettu valtion lisääntyneel­ lä lainanotolla. Eli, ovat vasta sitten ve­ rorahoitusta, kun kansalaisilta kerätyillä veroilla lainat maksetaan pois joskus ha­ massa tulevaisuudessa. TEKSTI: PEKKA TAKALA

Tietohallintoon saatiin kaivattua lisäresurssia Joutsan kuntaan haettiin keväällä uutta työntekijää, koska tietohallinto on ollut pitkään niukasti resursoitu ja tietohallin­ toasioista vastanneen talousjohtajan työ­ panosta tarvitaan talousasioihin. Tieto­ hallinto monimutkaistuu ja ICT -tukeen tarvittiin osaavaa henkilöä, joka hallit­ see asennukset, päivitykset, korjaukset ja suunnittelun. Jarkko Puhakka valittiin ICT-suunnit­ telijaksi 28 hakijan joukosta. Hänen laa­ jaan työnkuvaansa on kuulunut koko kunnan ICT:n kokonaisuuden hallinta.

Jarkko on osoittautunut mitä parhaim­ maksi työntekijäksi. – Jarkko on vastannut odotuksiin erin­ omaisesti: hän hallitsee työnkuvansa, on ystävällinen, pitkäpinnainen, avulias ja innostunut sekä tulee hyvin toimeen muiden työntekijöiden kanssa. Jarkko ke­ hittää kunnan tietohallintoa ja hahmottaa sekä isot kokonaisuudet että pienet nip­ pelitiedot, kunnanjohtaja Harri Nissinen kertoo. TEKSTI: SARI-MAARIT PELTOLA

J O U T S A N K U N N A N T I E D OT U S L E H T I Näköislehti verkossa osoitteessa www.issuu.com/joutsan_kunta Lehti ilmestyy vuonna 2017 helmikuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lehti on saatavissa Joutsan kunnan yhteispalvelupisteestä ja kirjastosta sekä monista kaupoista ja oppilaitoksista. Lehden toimituskunta: Päätoimittaja Harri Nissinen, Leena Hietala, Jari Lämsä, Sari-Maarit Peltola, Leena Seppälä Toimituskunnan osoite: Joutsan kunta, PL 20 (Länsitie 5), 19651 Joutsa Toimituksella on oikeus muokata saapunutta aineistoa. Painos 2500 kappaletta Ulkoasu ja taitto: Pekka Sell Graphics Painopaikka Lehtisepät Oy


Lokakuu 2017 – Nro 3 • JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI

3

JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI

Henkilökuvassa Jarkko Puhakka, Joutsan kunnan ict-asiantuntija Joutsaan kolme vuot­ ta sitten paluumuutta­ nut 30-vuotias Jarkko Puhakka on työsken­ nellyt viime keväästä lähtien kunnan ICTasiantuntijana.

Tietoturva on osa tämän päivän arkea

Nuoruusvuosina kotipaikka­ kuntaansa paikoin kriittisesti­ kin suhtautunut nuorimies on nyt tyytyväinen elämäänsä ja työhönsä Joutsassa.

Lukio on elintärkeä Joutsan kunnalle Jarkko Puhakka muistelee nuo­ ruusvuosiaan Joutsassa läm­ möllä ja kuvailee lukiovuosia mukavana ajanjaksona elämäs­ sään. Suhtautuminen kotikun­ taan ei kuitenkaan ole ollut aina yhtä positiivista. Arkisto­ jen kätköstä paljastuu Itä-Häme –lehden julkaisema juttu, jos­ sa Jarkko oli lukioikäisenä hy­ vin vakuuttunut siitä, ettei tule Joutsaan palaamaan. Toisin kui­ tenkin kävi. Vuosien myötä pa­ luumuuttotoiveet lisääntyivät ja muuttolaatikot pakattiin, kun vaimo sai työpaikan Sysmästä. – En olisi palannut Joutsaan, jos lukioajoilta ei olisi jäänyt niin hyviä muistoja, Jarkko Pu­ hakka kertoo ja pitää lukion säi­ lymistä Joutsassa erittäin tär­ keänä asiana. Lukion jälkeen Puhakka pää­ si ensin opiskelemaan humanis­ tiseen ammattikorkeakouluun Äänekoskelle, mutta vaihtoi alaa ja valmistui insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakou­ lusta. Varsinaisia jatko-opinto­ haaveita hänellä ei ole, mutta tietotekniikka-ala on sellainen, jota on seurattava jatkuvasti. Tuore ICT-asiantuntija kokee löytävänsä tarvittavan tiedon internetistä, keskustelufooru­ meilta, blogeista ja hän kehuu myös YouTubea tiedonsaanti­ kanavana.

Lähitukitehtävät mukavaa vaihtelua Nuoruusvuosien aikana Pu­ hakka työskenteli niin huolto­ asemalla kuin Joutsan kunnan Uimalan valvojana ja kesälei­ rien järjestäjänäkin. Suurim­ man osan opiskeluajasta Jark­ ko työskenteli TeliaSoneralla, nykyisellä Telialla. Sieltä hän sai myös vakituisen työpaikan opintojen päätyttyä. Joutsan kunnan palvelukseen Jarkko Puhakka haki, koska työskentely omalle kotikunnal­ le tuntui hienolta ajatukselta. Myös työtehtävät olivat ajan­

saatossa muuttuneet entistä enemmän sähköpostien ja pa­ lavereiden täyttämiksi, joten paluu käytännössä tekemiseen tekniikan parissa houkutti. Iso osa ICT-asiantuntijan työ­ ajasta menee lähitukitehtäviin, mutta Puhakka tekee myös yllä­pito- ja kehitystehtäviä. – Parasta työssäni on se, kun pääsin vielä palaamaan myös käytännön tekemisen pariin ja että samalla työssäni pääsee kuitenkin olemaan jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä, Jarkko iloitsee. Sähköposteja tulee toki Jout­ sassakin. Etenkin viikonlo­ pun jälkeen Puhakan puhelin soi ja sähköpostissa on erilai­ sia vikailmoituksia ja viestejä rikkoontuneista laitteista. ITinfran ja järjestelmien kehittä­ minen sekä ylläpito ovat myös osa tehtäviä. – Lisäksi olen esimerkiksi ol­ lut mukana kehittämässä kun­ nan nykyisiä tietoturvasuun­ nitelmia ja tietoturvauhkien kartoitusta sekä niihin liittyvää riskien arviointia. Oli mukavaa huomata että Joutsan kunnassa tähänkin osa-alueeseen halu­ taan kiinnittää huomiota.

Lukion säilyminen on erittäin tärkeää Joutsassa on hyvät harrastus­mahdollisuudet

Nuoruusvuosina Jarkko Pu­ hakka vietti paljon aikaa kave­ reiden kanssa ”kylillä” ja hänel­ lä on yhä ystäviä niiltä ajoilta. Esimerkiksi bestmaniinsä hän tutustui jo hiekkalaatikolla ja on hänen lapsensa kummisetä. – Täytyy kehua Joutsan har­ rastusmahdollisuuksia. Jout­ sassa oli bändikämppä, joka oli ilmainen ja jossa oli myös esi­ merkiksi rummut ja PA-laitteet valmiina, Jarkko kertoo. Vuonna 2014 perusvälineis­ tön sisältävä bänditila muutti­ Työvarikon yläkertaan. Sen käyttö on yhä ilmaista, mutta aika on varattava ja täysi-ikäi­ sen henkilön on ilmoittaudut­ tava vastuuhenkilöksi. Puhakan lapsuudenkotiin ostettiin aikoinaan ensimmäi­ nen tietokone Takalan Pekalta, joka on nyt Jarkon esimies. – Pekka oli pyynnöstäni asentanut kyseiselle koneelle

Tietoturva puhuttaa tänä päivänä enenevissä määrin. Tähän on vaikuttanut tieto­tekniikan ja digitalisaation voimakas kasvu. Kukapa ei olisi kuullut uutisista maailmalla leviävistä haittaohjelmista tai mainittavan vaikkapa Edward Snowdenin paljastuksista ja termeistä kuten kybersota. Meillä Suomessa tietoturva on kuitenkin otettu varsin hyvin huomioon. Suomessa ei ole varsinaista yksittäistä tietoturvaa ohjailevaa lakia, mutta sitä koskevaa lainsäädäntöä käsitellään kuitenkin monissa laissa. Esimerkiksi henkilötietolaissa on säädetty henkilörekisterin muodostumisesta ja rekisterinpitäjien velvollisuuksista. Rekisteriseloste on dokumentti, jollaiseen jokaisen henkilötietoja ylläpitävän ja käsittelevän rekisterinpitäjän on kuvatta mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen näitä tietoja käytetään. Esimerkin tyyppisillä järjestelyillä meillä varmistetaan ihmisten yksityiselämän suojaa. Viestintävirasto kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja sen tarjoamien palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Ehkäpä joku on sattunut kuulemaan mainittavan leikkisästi puhtaimmat vedet lausahduksesta väännetyn ”Suomessa on maailman puhtaimmat verkot” lausahduksen. Meillä mahdollisesti tosiaan on käytössämme vesien lisäksi myös maailman puhtaimmat verkot. Osaltaan tähän tilanteeseen on päästy viestintäviraston määrittelemien teleyrityksien oikeuksien avulla. Meillä operaattorilla on oikeus estää sellaisen laitteen pääsy verkkoon, joka aiheuttaa sinne haitallista

sen hetken kuumimman pelin eli Duke Nukem 3D:n. Tuohon aikaan kirjastosta tuli sitten lai­ nailtua myös esimerkiksi eri­ laisia peliohjelmointikirjoja ja muita tietotekniikkaan liittyviä teoksia. Nuorena musiikki oli kuitenkin tietokoneita lähem­ pänä sydäntä, Jarkko muistelee. Joutsan nykyisetkin harras­ tusmahdollisuudet saavat Jar­ kolta paljon kiitosta. Hän ker­ too Joutsaan kylään tulevien kavereidensa kiinnittävän huo­ miota hulppeisiin liikunta­ kenttiin ja -tiloihin. Joidenkin liiketilojen ikkunoissa olevis­

liikennettä. Näin meillä Suomessa saadaan mahdollistettua haitallisten ohjelmien, verkkorikollisten, tietojenkalastelun yms. leviämisen torjuntaa ja vaikutuksien ehkäisyä verkossa. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen että yksittäinen käyttäjä on ollut itse täysin tietämätön tietokoneessaan piileskelleestä haittaohjelmasta, mutta sen edelleen leviäminen tai muut haitalliset vaikutukset on saatu pysäytettyä operaattorin toiminnalla, sulkemalla käyttäjän liittymä tilapäisesti ja informoimalla liittymän omistajaa havaitusta haitallisesta liikenteestä. Monien palveluiden digitalisoituessa saattaa mieleen hiipiä huoli niiden turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Tänä päivänä kuitenkin järjestelmien ja palveluiden suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon myös tietoturva. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset suoritetaan enenevissä määrin sähköisessä muodossa. Järjestelmä on kuitenkin suunniteltu siten että se olisi mahdollisimman tietoturvallinen, suljettu oma ympäristönsä sisäänrakennettuine ominaisuuksineen verkkoon kuulumattomien laitteiden havaitsemiseksi. Luotettavuutta varten on käytössä oltava varapalvelin ja varayhtey­det vikatilanteista toipumiseen. Kuten muualla myös kunnissa kiinnitetään huomiota tietoturvaan. Joutsan kunnan tietoturvapolitiikkaan pääsee tutustumaan kunnan kotisivuilla osoitteessa www.joutsa.fi/dokumentit/ tietoturvapolitiikka/ TEKSTI: JARKKO PUHAKKA

ta papereista Puhakka toivoisi kuitenkin päästävän eroon. Puhakka harmittelee sitä, että musiikkiharrastus on viime aikoina jäänyt vähiin. Vapaa-­ aikanaan hän käy mielellään rock-keikolla, mutta nykyään soittimeen saattaa eksyä ras­ kaamman musiikin lisäksi myös vaikkapa kantria tai jazzia. Yh­ teistä aikaa tulee vietettyä myös vaimon ja kissan kanssa. – Vaimo tosin ilmoittautui useille kansalaisopiston kurs­ seille, Jarkko naurahtaa. TEKSTI JA KUVA: SARI-MAARIT PELTOLA


4

JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI • Nro 3 – Lokakuu 2017

Taidepiirissä kokeiltiin painotyötä taikinamaalaustekniikalla. Värien ja taikinan kuivettua, taikina rapsuteltiin pois. Simo ja Veikko työn touhussa.

Tervehdys Helperistä Mikä paikka se on, jossa poimitaan ja perataan marjoja, jossa mehumaija pörisee, jossa kohotetaan kun­ toa ulkolenkeillä tai punttisalin laitteissa, jossa taiteillaan, teh­ dään syttyruusuja, jossa kissat vierailevat, josta käydään seuraamassa Karimäen siltaremontin edistymistä? Se on toimintakeskus Helperi, paikka jossa on paljon arjen as­ karetta ja mielen virikettä. Hel­ peri on avoinna maanantaista perjantaihin, osa asiakkaista käy joka päivä, osa muutamana päivänä viikossa. Pohvinrinteellä sijaitseva toi­ mintakeskus Helperi järjestää virikkeellistä päivä – ja työtoi­ mintaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitse­ ville henkilöille. Palvelut ovat lakisääteisiä ja kuuluvat perus­ turvalautakunnan toimialaan. Toiminnassa pyritään huomi­ oimaan asiakkaan yksilöllisyys. Työskentelemme kuntouttaval­ la työotteella, tavoitteena on tarjota mielekästä ja elämään sisältöä tuovaa toimintaa vah­ vistaen asiakkaan kykyjä ja voimavaroja. Kannustaminen omatoimisuuteen kuuluu vah­ vasti asiakkaiden ohjaukseen ja avustamiseen. Jokaisen asiak­ kaan päivän sisältö pyritään ra­ kentamaan yksilölliset tarpeet ja omat erityispiirteet huomioi­ den.

Jokaisella oma ohjelma Jokaisella asiakkaalla on taval­ laan oma päiväohjelmansa, jo­ hon sisältyy omia tehtäviä kuten esimerkiksi ruohonleikkuuta ja muita ulkokunnostustöitä, keit­ tiötehtäviä, siivousta, erilaisia kädentaitoja. Lisäksi voi osal­ listua viikottaisiin ryhmätoi­ mintoihin – tarjolla on kuva­ taidetta, musiikkia, kuntosalia. Koko talon väkeä koskettavat mm. seurakunnan ja muiden mahdollisten tahojen vierailut, sanomalehtikatsaukset ja viik­ kopalaverit. Päivittäin tehdään retkiä talosta ulospäin, jos ei muualle niin ainakin lenkille. Helperi on yhteisö, jossa yksilö huomioidaan. Se tarkoittaa vas­ tuunjakamista, yhdessäolemis­ ta ja -tekemistä, toisten kuunte­ lua, toisten huomioonottamista – sosiaalista kanssakäymistä.

Tapahtumia Suomi 100 -hengessä Seuraamme paikkakunnan ta­ pahtumia ja osallistumme nii­ hin mahdollisuuksien mukaan. Elokuussa kävimme ihastele­ massa kotieläinpiha Kukon ja Kilin eläimiä. Nyt mielenkiin­ non kohteena ovat Karimäen siltatyömaan tapahtumat. Meneillään oleva Suomi 100 – juhlavuosi on kuulunut myös monin tavoin ohjelmaan. Helmi­ kuussa järjestimme Kin­ kerit yhdessä seurakunnan ja kehitysvammapappi Maarit Nuopposen kanssa, toukokuus­ sa vierailimme talomuseolla tutustuen oman paikkakunnan historiaan ja esineistöön oppaa­ namme Mervi Ruokola-Park­ konen, elokuun taidenäyttely kirjastossa Värit valloillaan esit­ teli taidepiiriläisten värikkäitä ja upeita töitä – vieraskirjamer­

Helperissä järjestetään monipuolista toimintaa

kinnöistä päätellen näyttely oli nimensä veroinen! Osallistum­ me myös koko vuoden kestä­ vään liikunta­tempaukseen ”100 päivää liikettä”. Syyskuussa osallistumme Vaalijalan valta­ kunnalliseen kirkkopyhään Piek­ sämäellä. Ja vuosi huipen­ tuu Helperin omaan itsenäisyys­ päivän vastaanottoon 5.12. !

Tule tutustumaan Helperin asiakkaat valmistavat myös myyntiin tuotteita, kier­ rätysmateriaalista ja muusta sopivasta materiaalista. Villa­ puseroharjat ja syttyruusut lienevät tämän hetken suosi­ tuimmat tuotteet. Myymälä on avoinna päivittäin, tervetuloa siis ostoksille. Ja jo tässä vai­ heessa tiedoksi, että perintei­ nen Joulutori on lauantaina 2.12. klo 9–13. Helperin ajan­ kohtaistoimintaa voit seurata Facebookissa, josta näet, mitä täällä tehdään ja mitä talos­ sa tapahtuu. Ohjaajat päivittä­ vät ahkerasti tietoja ja olemme huomanneet, että omaiset ja lä­ heiset seuraavat aktiivisesti si­ vustoa päästen näin lähemmäk­ si Helperin arkipäivää. Haaste sinulle lukija! Jos tun­ net, että toimintakeskuksen toi­­minta voisi olla sopivaa lä­ heistäsi ajatellen, ota yhteyt­ tä, mietitään ja etsitään sopivia vaihtoehtoja. Tärkeää olisi, että jokainen löytäisi mielekästä ja virkistävää toimintaa itselleen sekä toisten seuraa. Jos tunnet, että voisit olla asiakkaillemme avuksi vaikkapa vapaa-ajas­ sa avustajana niin ota yhteyt­ tä kehitysvammahuollon esi­ mieheen: Pirkko Simo, p. 040 5319101. TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO SIMO

Elokuussa käytiin poimimassa viinimarjoja, joita Mirjam keräsi innokkaasti.


Lokakuu 2017 – Nro 3 • JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI

5

Yhteisöllinen koulu – koulu kasvuyhteisönä Koulujen yhtenäistä­ miset tai muut hallin­ nolliset ja rakenteelli­ set uudistukset ovat nyt työn alla monen kunnan opetus- ja ­sivistystoimessa. Uusi opetussuunnitelma tuo oman haasteensa muutokseen. Yhteinen nimittäjä muutokses­ sa on yhteisöllisyys: muutok­ selta halutaan – ja uusi ope­ tussuunnitelmakin edellyttää – yhteisöllisyyden vahvistu­ mista. Miten luoda yhteisölli­ nen koulu, jossa kaikkien yk­ silölliset vahvuudet saadaan esiin ja yhteiseen käyttöön? Yhteisöllisessä koulussa kes­ keistä on osallistava suunnitte­ lu ja yhteisöllinen työskentely, yhteinen toimintamalli ja -stra­ tegia, yhteisöllisen ja hyvin­ voivan kouluyhteisön kehittä­ minen eri toimijoiden kesken sekä uuteen opetussuunnitel­ maan kirjattujen tavoitteiden käyttöönotto erityisesti erityis­ opetuksessa. Yhteisöllisyys koulussa edel­ lyttää muutosprosessia, jonka lopputuloksena syntyy kou­ lun käyttöön työvälineitä, jotka mahdollistavat yhteisöllisyy­ den toteutumisen ja kehittämi­ sen. Yhteisöllisessä koulussa on keskeistä, että vain hyvin­ voiva lapsi oppii. Muutos on aina prosessi, jos­ sa on keskityttävä jokaiseen yk­ silöön erikseen. Yhteisölliset rakenteet ja toimintatavat tuke­ vat jokaisen yhteisön jäsenen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja vahvuuksien tunnistamista, nä­ kyväksi tekemistä ja käyttöön ottamista. Yhteisesti määritel­ lyt arvot, periaatteet ja perus­ tehtävä luovat kasvatustyön ja toimintakulttuurin kehittämi­ selle kestävän kivijalan, jolle rakentuu yhteinen ymmärrys lapsen parhaasta.

Yhtenäiskoulun alakoululaiset laulavat suomalaisia lauluja kerran kuussa.

Yhteiskunta tarvitsee laajaalaista osaamista omaavia ih­ misiä. Lapset tarvitsevat taitoja, joiden avulla pärjätä ja menes­ tyä työelämässä. Koulun yh­ teisöllisyyden kautta luodaan ja vahvistetaan opettajien kes­ kinäistä yhteistyötä ja luodaan kaikkien oppilaiden kestävää tulevaisuutta. Tämä vaatii yh­ teisöllisiä taitoja. Vahva yhteisö kestää yhteiskunnassa tapahtu­ vat muutokset paremmin kuin yksilöt yksinään. Uuden opetussuunnitelman myötä kouluilla on suoranai­ nen velvoite yhteisöllisyyteen,

jonka lähtökohtana on lapsi muuttuvassa maailmassa. Kou­ lun on oltava valmis tarkastele­ maan, mitä lapsen toiminnassa ja oppimisessa tulee kehittyä, jotta saavutettaisiin yhteisölli­ nen tapa toimia ja oppia. Ope­ tuksen järjestäjällä ja koulun johdolla on oltava valmiudet tarkastella sitä, mitä muutos vaatii opettajayhteisöltä. Yhteisöllinen tapa toimia tuo myös ajankäytöllistä hyötyä, kun suunnittelu- ja kehittämis­ työtä ei tehdä vain yksin. Uusi opetussuunnitelma edellyttää oppilaiden tarpeita – ei opetus­

suunnitelmaa – varten tehtävää työtä. Uusi opetussuunnitelma suo­ rastaan vaatii silmien avaamis­ ta laaja-alaiselle ja ensiarvoisen tärkeälle opetus- ja kasvatus­ työlle. Tässä työssä on merki­ tyksellistä myös vuorovaikutus koulua ympäröivän lähiyhtei­ sön ja -verkostojen kesken – aito dialogi. Keskeistä tässä kasva­ tustyössä on yhteinen arviointi ja mittaaminen lapsen näkökul­ masta läpi prosessin. TEKSTI JA KUVAT: ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA

Malli muutosprosessin vaiheista

Yhteisöllisyyden lähtökohtana on lapsi muuttuvassa maailmassa


6

JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI • Nro 3 – Lokakuu 2017

Kouluissa juhlitaan satavuotiasta Joutsan kaikissa kou­ luissa on puuhattu mo­ nenlaista Suomen juhla­ vuoteen liittyen. Jokainen opettaja on tietysti tuonut päivänsankaria esille ope­ tuksessaan, mutta paljon yhteistäkin on tehty. Yhtenäiskoulun alakoululaiset kokosivat perinteisistä suoma­ laisista lauluista lauluvihkot ja C-talon käytävällä on raikunut laulut kerran kuussa. ”Juokse sinä humma” ja ”Oravan pesä” onnistuvat jo uusilta ekaluok­ kalaisiltakin. Kevätkonsertis­ sa jokainen alakoulun luokka ja muutamat yläkoululaisetkin lauloivat suomalaisia lauluja täpötäydelle salille. Yhtenäis­ koulun ruokalan väki on ot­ tanut myös juhlavuoden tee­ makseen ja välillä on puputettu pullaa ja välillä rieskaa tai lat­ kittu kalakeittoa. Kurkiauran koulu suunnit­ teli Suomi 100 -passin, jonka tehtävissä on vaikkapa musti­ kan poimintaa, saunassa käyn­ tiä, Sibeliuksen musiikin kuun­ telua tai revontulien katselua. Sama passi otettiin käyttöön kaikissa Joutsan kouluissa. Yh­ tenäiskoulun henkilökunnan tyhy-passissa kannustetaan katsomaan kotimaista eloku­ vaa, lukemaan suomalaisia kir­ joja tai sienestämään. Kurkiauralle on koottu MLL:n Leivonmäen osaston kanssa le­ lunäyttely ja Leivonmäki-seu­

ran kanssa kuvataidenäyttely. Syyskuun lopulla koululla pal­ jastetaan veteraanimuistomerk­ ki ja istutetaan Veteraanipuu ja Tulevaisuudenpuu. Mieskonmäen koulu tempai­ si alkuvuodesta kansallisruo­ kaviikon ja 3.-6.-luokkalaiset valmistivat koulun keittäjän, Marttojen vinkkien ja kalastaja Jouni Sinkkosen opastuksella sellaisen a la carte -menun, että suupieliä pyyhitään vieläkin. Ruokalista ma–pe: Maanantai, Pirkanmaa: Musta­ makkara, valkokastike, puolite­ tut perunat uunissa ja puolukka­­ hillo Tiistai, Häme, Länsi-Suomi: Possunlapaan tehty hernekeit­ to, ruisleipä ja pullavanukas

Keskiviikko, Savo: Paistetut muikut, perunamuusi, kirkas­ tettu voi ja mustikkakukko Torstai, Karjala: Karjalanpais­ ti, perunat ja karjalanpiirakat Perjantai, Lappi: Käristys, puikulaperunat ja leipäjuusto lakkahillolla

Jouluiset posliinit, 30 € pe 17.11. klo 18.00–20.30, la 18.11 klo 10.00–16.00, su 19.11. klo 10.00–15.15 Opintomatka Suomen kädentaidot –messuille (Tampere) la 18.11., 45 € Letti- ja pikakampauskurssi, 20 € la 18.11. klo 10.00–13.15 Jouluinen kukkasidonta, 30 € su 19.11. klo 9.00–16.30 Oljesta koristeita jouuluun, 20 € (Rutalahti) ma 20.–27.11. klo 10.00–13.15 Runopaja, 40 € pe 24.11. ja 19.1. klo 17–2015 sekä la 25.11. ja 20.1. klo 10–16 Joulua odotellessa, 20 € (Pappinen) la 25.11. klo 10.00–16.30 Digikuvauksen peruskurssi, 30 € la–su 25.–26.11. klo 9.00–15.30 HUOM. Kaikki alle 70 euron kurssit sisältyvät kausikorttiin! ILMOITTAUDU: www.opistopalvelut.fi/puula/ 040 743 4811 (ma–to klo 9–15) www.puulanseutuopisto.fi

Yläkoulun tekstiilityössä to­ teutetaan parhaillaan yhteis­ projektina Suomi 100 -tekstiili­ työtä, jonka kokoamiseen ovat tähän mennessä osallistuneet yläkoululaiset sekä koulul­ la käyneet vierailijat. Esimer­ kiksi kiinalaiset olivat oikein innoissaan. Työ tehdään teh­ dään perinteisellä ryijysolmu­ tekniikalla, jota on mukautet­ tu nykyaikaan. Materiaalina on kierrätetyt ympäristöraadin värjäämät t-paidat. Aiheena työssä on suomalainen metsä ja karttakuvanomaisesti Joutsaa ympäristöineen. Kaikki kunnan lapset päivä­ hoitolaisista lukiolaisiin ko­ koavat Suomi 100 -aiheisen liitteen Joutsan Seutuun. Liite julkaistaan 29.11. TEKSTI JA KUVAT: LIISA LIIAS

Mieskonmäkeläiset valmisti­ vat myös Puulan seutuopiston kanssa yhteistyössä Suomi 100 -valotaideteoksen koulun ikku­ naan. Yhtenäiskoulussa alkoi vuo­ den alusta ”Minun arkeni” -va­ lokuvanäyttelyn kokoaminen. C-talon seinällä olevissa kuvis­ sa näkyy lasten talven ja kevään puuhia. Näyttely kasvaa parhail­ laan kesän ja syksyn kuvilla. Uuden opetussuunnitelman

Syksyllä 2017 Joutsassa pidettäviä lyhytkursseja: Viittomakielen alkeet, 30 € la 11. ja 25.11. klo 10.00–15.00

mukaan kouluissa pitää olla niin sanottuja monialaisia op­ pimiskokonaisuuksia, jossa eri oppiaineiden yhteistyönä to­ teutetaan oppilaita kiinnosta­ via asioita ja joiden suunnitte­ lussa koululaiset ovat saaneet olla mukana. Näitä kaikkien peruskoulujen ”Mono-päiviä” pidetään syksyllä neljä ja sa­ malla valmistellaan liikunta­ hallilla 5.12. pidettävää itsenäi­ syysjuhlaa. Maanantai-iltana 4.12. on juhla kuntalaisille ja ja tiistaina 5.12. on kaikkien kunnan koululaisten yhteinen päiväjuhla. Oppilaat saavat va­ lita kiinnostuksensa mukaan it­ senäisyysjuhlia valmistelevan ryhmän, jossa työskentelevät ”monopäivinä”. Valittavia ryh­ miä ovat esimerkiksi media ja markkinointi, koristelu, valo- ja äänitekniikka, runo/rap.

Kansalaisopiston kursseille voi vielä ilmoittautua PUULAN SEUTUOPISTON opetus alkaa pääosin syyskuun lopus­ sa, mutta monille kursseista voi tulla mukaan myös luku­ kauden aikana. Opetus on kes­ kittynyt erityisesti musiikkiin, käsitöihin ja liikuntaan, mut­ ta opetusta laajennetaan jatku­ vasti uusille osa-alueille. Tänä lukuvuonna uusina kursseina on esimerkiksi ehostusta, asu­ kokonaisuuksien suunnittelua, GIMP-kuvankäsittelyä ja yrtti­ poimijakoulutusta. – Englannin kielen verkko­ kurssit olivat viime vuonna to­ della suosittuja, joten niiden määrää nostettiin tälle vuo­ delle. Tänä syksynä yritetään käynnistää jälleen myös viitto­ makielen kurssi. Italian ja es­

panjan kielen kursseille ei tul­ lut riittävästi ilmoittautuneita, mutta vuoden 2018 puolella yritetään uudestaan, toimis­ tosihteeri Paula Lavia kertoo.

Opiston tulevaisuutta Puulan seutuopiston asioista päättää opistolautakunta, johon kuuluu yhteensä seitsemän jä­ sentä Joutsasta, Toivakasta ja Kangasniemeltä. Joutsan edus­ tajina toimivat Pekka Hytönen ja Lea-Elina Nikkilä, sekä vara­ puheenjohtaja Eero Peltoniemi. Tulevan lukuvuoden aika­ na päätettäväksi tulee ainakin organisaatiouudistus ja taiteen perusopetuksen opetussuunni­ telman uusiminen. TEKSTI: ELIAS VIRO

Puuttuuko harrastus? Onko liikaa vapaa-aikaa? Puulan seutuopisto tarjoaa syksyn alkaessa kaikenlaisia aihepiirejä käsitteleviä kursseja pianonsoitosta kuvankäsittelyyn Joutsassa, Toivakassa ja Kangasniemellä. Tervetuloa harrastamaan! Suurin osa kursseista alkaa syyskuun lopussa, mutta suurimmalle osalle kursseista voi ilmoittautua lukukauden aikana. Ilmoittautumista netin kautta suositellaan, mutta myös puhelimitse voi ilmoittautua.

On erittäin tärkeää ilmoittautua etukäteen, sillä kurssit alkavat vain, mikäli minimimäärä oppilaita on ilmoittautunut viimeistään seitsemän päivää ennen kurssin alkamista. Mahdollinen osallistumisen peruutus täytyy tehdä viimeistään seitsemän päivää ennen kurssin alkua. Maksuttomia tutustumiskäyntejä ei ole käytössä. Kurssimaksut laskutetaan vasta kurssien alkamisen jälkeen.


Lokakuu 2017 – Nro 3 • JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI

7

Kaavoituskatsaus 2017 Maankäyttö- ja raken­ nuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tule­ vista kaava-asioista. Kaavaa laadittaessa tulee riittä­ vän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja mer­ kitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutus-menettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvi­ oinnista (osallistumis- ja arvi­ ointisuunnitelma, OAS). Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa niin, että osal­ lisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökoh­ dista ja arviointimenettelyistä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merki­ tyksen kannalta sopivalla taval­ la. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksessa. Kaavaa valmisteltaessa vara­ taan tilaisuus mielipiteen esit­ tämiseen ja kaavaehdotus ase­ tetaan julkisesti nähtäville.

Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suo­ men maakuntakaavan tarkistuk­ sen. Tarkistus koskee Keski-Suo­ men maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhtey­ dessä arvioidaan voimassa ole­ via kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan tee­ moja: asutusrakennetta, liiken­ nettä, teknistä huoltoa, luon­ nonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnon­ suojelua ja virkistystä. Maakuntakaavan tarkistuksen lopputuloksena saadaan kaik­ ki voimassa olevat maakunta­ kaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaa­

vaprosessin aikana ratkaistaan, miltä osin aikaisempien kaavo­ jen merkintöjä otetaan tarkistuk­ seen mukaan, siirretään muutta­ mattomina tai päivitettyinä ja mitä uusia asioita otetaan mu­ kaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maa­ kuntakaavat. Maakuntavaltuus­ ton on tarkoitus hyväksyä kaava kokouksessaan 1.12.2017.

Yleiskaavoitus Yleiskaava on kunnan yleispiir­ teinen maankäytön suunnitel­ ma, sillä ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet pitkällä aikajaksolla (10–20 vuotta). Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai vain osaa siitä, jol­ loin puhutaan osayleiskaa­ vasta. Yleiskaava ohjaa alu­ een asemakaavojen laatimista. Yleiskaavan hyväksyy kunta. • Joutsan ja Leivonmäen taajamissa on voimassa kunnanvaltuustojen 1990-luvulla hyväksymät oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat. Kaavat ovat osin vanhentuneet tavoitteiltaan. • Joutsassa, Oravakivi – Karimäki alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava • Rutalahden kylän yleiskaava on voimassa oleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava

Joutsassa vireillä olevat yleiskaavahankkeet: • Joutsan kirkonkylän osayleiskaa-

va on vireillä. Yleiskaavoitusta varten kunta valitsee hankkeelle kaavoituskonsultin syksyn 2017 aikana. • Rutalahden yleiskaavan laajennus kiinteistöllä 172-419-3-74. Kaava viimeistellään hyväksymiskäsittelyyn 2017.

Rantaosayleiskaavat Joutsassa on voimassa ranta­ osayleiskaavat seuraavilla ve­ sistöillä: Angesselkä – Puttolan­ selkä, Viheri – Jääsjärvi, Pohjois – Suontee ja Etelä – Suontee sekä Rutajärvi. Rantaosayleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia yleiskaa­ voja, jolloin rakennusluvat voi­

daan pääsääntöisesti myöntää yleiskaavan perusteella. Rantayleiskaavoitus 2017: • Joutsan pohjoisosien (Leivon-

mäki) rantaosayleiskaava etenee hyväksymiskäsittelyyn 2017. Kaava kumoaa voimaantullessaan vanhan Rutajärven ranta­ yleiskaavan. Kaava-alueeseen sisältyvät Joutsan pohjois-osan vielä toistaiseksi kaavoittamattomat vesistöalueet. • Tieransaari / Säynätniemen alueel­la rantaosayleiskaavan laajentaminen etenee hyväksymiskäsittelyyn 2017 • Rantaosayleiskaavan muutos, ­Siikaniemi, etenee hyväksymis­ käsittelyyn 2017 • Rantaosayleiskaavan muutos, Koivula, etenee hyväksymiskäsittelyyn 2017 • Rantaosayleiskaavan muutos, ­Kuhala, vireille 2017

Asemakaavat Kunnan tulee seurata asemakaa­ vojen ajanmukaisuutta ja tarvit­ taessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen

uudistamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asema­ kaava on laadittava ja pidettä­ vä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Vireillä olevat asemakaavahankkeet 2017: • Oravakiven asemakaavan laajentaminen. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn 2017. • Valtatien 4 muutoksiin liittyvä Leivonmäen asemakaavojen osittainen kumoaminen, muutos ja laajentaminen, kaavan hyväksyminen 2017 • Asemakaava-alueiden maanteiden hallinnolliset muutokset. Taajamien maantiealueita koskevat asemakaavan osittaiset muutokset kaduiksi. Hanke tuli vireille 2017.

Ranta-asemakaavat Yksityisiä rantakaavoja on laa­ dittu Joutsassa 1970-luvun ­lopulta alkaen ja osa näistä on laadittu matkailupalvelutar­ koituksiin ja osa perinteiseen ­loma-asumiseen.

Rantakaava nimitys on muut­ tunut ranta-asemakaavaksi maan­ käyttö- ja rakennuslain tultua voi­ maan. Joutsassa on useita yksityisten laatimia lainvoimaisia rantaasemakaavoja eri puolilla kun­ taa. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaava-alueilla muu­ toin, kuin ranta-asemakaavaa muutettaessa yleiskaavan on otettava huomioon.

Rakennusjärjestys Joutsan voimassa oleva raken­ nusjärjestys on kunnanhalli­ tuksen hyväksymä 19.9.2011. Rakennusjärjestyksen uudista­ minen käynnistyy 2017. TEKSTI: JARI LÄMSÄ, tekninen johtaja

Yhteystiedot Joutsan kunta, tekninen- ja ympäristöosasto, Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA tai kunta@joutsa.fi Kaavoitushankkeista tiedotetaan Joutsan kunnan internetsivuilla osoitteessa www.joutsa.fi/kaavoitus.

Pienten kuntien työkkäri

Työhönvalmentaja Sirpa Hallman.

JOUTSASSA ON ALOITTANUT Pien­ ten kuntien työkkäri -hanke. Hankkeeseen on rekrytoitu kaksi työntekijää, yritysasian­ tuntija Juha Liukkonen ja työ­ hönvalmentaja Sirpa Hallman. Hankkeessa kartoitetaan han­ kekuntien alueella olevat työt­ tömät ja autetaan heitä työllis­ tymisessä. Hanke ohjaa työttömiä am­ matilliseen koulutukseen, työ­ voimakoulutukseen tai oppiso­ pimuskoulutukseen ja järjestää infotilaisuuksia työttömille ja mahdollisille työnantajille. Korttikoulutukset ovat välttä­ mättömiä monille työttömille, useisiin työpaikkoihin tarvi­ taan jokin kortti, esim. tulityö-,

työturva- tieturva-, ensiapu-, hygieniapassi-, ym. TE-toimis­ to järjestää korttikoulutuksia, mutta yritämme saada niitä omalle- tai naapuripaikkakun­ nalle. Koulutuksen puute on merkittävä työllistymisen este, kertoo työvalmentaja Sirpa Hallman. Koulutus voi myös sitouttaa työelämään ja motivoi työtöntä hakemaan työpaikkoja. Sirpa haluaisi yrittäjien käyt­ tävän työkokeilua nykyistä enemmän. Sitä kautta työnan­ taja voi löytää itselleen hyviä ja pysyviäkin työntekijöitä. Työko­ keilu on työttömälle keino saa­ da ”jalka oven väliin” työpai­ koille ja tutustua työnantajiin.

Hanke palvelee työnantajia myös henkilöstön rekrytoin­ nissa ja kertoo työllistämisen vaihto­ehdoista. Yrittäjä voi ottaa yhteyttä suo­ raan Sirpaan tai Juhaan ja kysyä työkokeilusta, palkkatukiasiois­ ta tai oppisopimuksen järjestä­ misestä. Silläkin tavoin voimme toimia samoin kuin perinteinen työkkäri, kertoo Sirpa. Lisäksi edistetään yrittäjäksi ryhtymistä ja yritysten jatku­ vuutta. Hankkeessa kannus­ tetaan myös työmarkkinoilla liikkuvuutta yli kuntarajojen, raportoidaan hankkeen tulok­ sista ja luodaan uusia hyviä käytäntöjä. Hanke toimii neljän kunnan

alueella, Joutsassa, Hartolassa, Sysmässä ja Pertunmaalla. Har­ tola hallinnoi hanketta. Sirpa ja Juha ovat kunnanta­ lolla läsnä omassa työhuonees­ sa yhtenä päivänä viikossa, Sirpa aina perjantaisin. Heidät tavoittaa myös sähköpostitse (etunimi.sukunimi@hartola.fi)­ ja puhelimitse arkisin klo 8–­ 15.30. TEKSTI: LEENA SEPPÄLÄ

Hankkeella on omat facebook-sivut: https://www.facebook.com/toimitaan/ Puhelin: 044 7432262/Sirpa, 044 7432254/Juha.


8

JOUTSAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI • Nro 3 – Lokakuu 2017

Hallintojohtaja Hannu Pulkkinen siirtyy ansaitulle eläkkeelle Joutsan kunnan pitkä­ aikainen hallintojohtaja­ Hannu Pulkkinen jää eläkkeelle 1.2.2018 lähtien.

kunnanpolitiikasta, jos keskit­ tymistä isoihin keskuksiin ei tietoisesti ja rahallisesti hillitä.”

Hän jää kuitenkin vuosilomalle marraskuun alusta lähtien. Lä­ hes kolmeenkymmeneen työ­vuoteen Joutsan kunnassa mah­ tuu monenlaisia asioita. Kysy­ tään Hannulta, mitkä ovat hä­ nen parhaat muistonsa ja mikä on muuttumassa Joutsan kun­ nan hallinnossa. Kuinka kauan olet työskennellyt Joutsan kunnassa? Mikä on ollut parasta? ”Tulin Joutsaan töihin kunnan­ sihteerin virkaan 1.8.1989, aja­ tuksella että Päijänne on länti­ sin raja, mihin savolaisena voi muuttaa. Parasta on ollut kun on saanut tehdä monenlaisia töitä ja monien henkilöiden kanssa, vaikka pääasiassa papereita on pyöritelty. Hoidin välillä myös terveydenhuollon kuntayhty­ män talouspäällikön tehtäviä ja toimin myös kunnanjohtajan viransijaisena.­Oman terveys­ keskuskuntayhtymän purkami­ nen ja sen toimintojen siirtymi­ nen seututerveyskeskukseen oli mielenkiintoinen vaihe työssä.” ”Joutsa on ollut hyvä asuin­ paikka ja kunta on ollut hyvä työnantaja. Monen työkaverin kanssa on tehty yhdessä töitä vuosikymmenet. Kunnassa on rikkautena se, että työkaverien ja

asiakkaiden lisäksi on vielä luot­ tamusmiehet, jotka 4 vuoden vä­ lein tulevat uusina ja innokkai­ na asioita hoitamaan. Tärkeää on että on myös luottamusmie­ hiä, jota jaksavat hoitaa tehtäviä useampia vaalikausia ja tuovat jatkuvuutta asioiden hoitoon.” Minkälaisena näet Joutsan kunnan tulevaisuuden? ”Joutsan kunnan tärkein vah­ vuus on sijainti, sillä etäisyys Helsingin seudusta on kohtuul­ linen ja sijainti Nelostien var­ ressa on myös tulevaisuudes­ sa tärkeä. Yrittäjät ja asukkaat ratkaisevat, mitä Joutsa on tu­ levaisuudessa. Kunta on yksi toimija, jolla on tärkeä rooli. Ul­ kopuolisista rahoittajista riip­ puu se, miten paljon kunta jou­ tuu ottamaan roolia ja riskiäkin tulevaisuudessa alueen kehittä­ miseksi. Paljon riippuu valta­

VÄLÄHDYKSIÄ JOUTSAN KUNNAN KUVITETUSTA STRATEGIASTA, OSA 4 KUVITUS: MERJA METSÄNEN / TAIDELAITOS HAIHATUS

Olit valmistelemassa uutta hallintosääntöä, joka astui voimaan 1.6.2017. Mitkä ovat joutsalaisten näkökulmasta tärkeimmät muutokset? ”Uusi hallintosääntö ei var­ maan paljoa muuta asioita kun­ talaisten suuntaan, lähinnä se on työkalu kunnan työtekijöille ja luottamushenkilöille. Hallin­ tosääntö kokoaa kaikki kunnan omat säännöt yhteen kokonai­ suuteen, kun aikaisemmin esim. kaikilla toimialueilla oli omat sääntönsä. Säännösten käyttö pitäisi olla helpompaa erityisesti kunnan luottamushenkilöille.” ”Rutiiniasioiden ja rutiini­ päätösten pitäisi sujua jouhe­ vammin, kun päätösvaltaa on joiltain osin annettu enemmän viranhaltijoille.” Miten aiot viettää eläkepäiviä­si? ”Lapsenlapsille tulee nyt enem­ män aikaa ja tarkoitus on hiih­ tää, kalastaa ja käydä metsällä. Talonmiehen tehtäviä riittää omakotitalossa ja mökillä. Olen kyllä saanut kokeneemmilta opastusta eläkepäiviin eli oh­ jeena oli että aamulla pitää käy­ dä torikahviossa ja sitten Hut­ tulassa ja ABC:lla.” Joutsan kunta kiittää Hannua menneistä vuosista ja toivoo leppoisia eläkepäiviä!

Itsenäisyysjuhla 6.12.2017 Kunnan itsenäisyys­ juhlaa on Joutsassa vie­ tetty jo monien vuosien ajan uudistetulla peri­ aatteella. Joka toinen vuosi järjestetään perinteisen mallin mukainen juhla ja joka toinen vuosi esi­ merkiksi konsertti tai muu esi­ tys. Suomi 100 -juhlavuoden juhla toteutetaan perinteisesti eli luvassa on juhlapuhe ja eri­ laisia ohjelmanumeroita. Juhlapuhujaksi saadaan Jout­ sassa lukion käynyt professori Aila Mielikäinen. Puheessaan Mielikäinen aikoo pohtia sitä, miten suomen kieli on muuttu­ nut sadan vuoden aikana: onko murteet menetetty ja onko kir­ jakielikin jo alkanut rapautua? Suurempi paino on kuitenkin puhutun kielen muuttumises­ sa; sen yhtenä taustavaikutta­ jana on juuri kirjakieli. Lasten energiaa juhlaan tuo ainakin Joutsan nuorisoseuran lasten tanhuryhmä. Tarkoituksena on myös järjestää pienimuotoinen kansallispukuesittely, jonka se­ lostaa Tuula Tanttula-Murto. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan pukuinesi, ota yhteyt­ tä nina.kuikka@joutsa.fi tai puh. 040 725 8056. Muutamien kansallispukuisten kanssa tästä olikin puhetta jo kesällä talo­ museon katoksen vihkiäisjuh­ lassa, jossa nähtiin paljon upei­ ta pukuja. Nyt on aika toimia! Moni ohjelmanumero on vielä varmistumatta, mutta seuraa il­ moittelua.

Tytti (vas.) ja Tuulia Heino Joutsan nuorisoseuran lasten tanhuryhmästä esiintyvät juhlassa

Juhlavuoden kunniaksi on päätetty tarjota ruoka ennen juhlaa ja kahvit juhlan jälkeen. Myös bussikyytejä juhlapaikal­ le on suunniteltu, mutta näistä­ kin on tulossa lisätietoa myö­ hemmin. Juhlapaikkana toimii vanha tuttu yhtenäiskoulun auditorio Joutsassa (Koulutie 2) ja ruoka­ tarjoilu alkaa klo 11.15. Tule mukaan, nähdään juhla­ vissa merkeissä mutta jousalai­ sen rennosti! TEKSTI: NINA KUIKKA KUVA: JOHANNA HEINO

TEKSTI: SARI-MAARIT PELTOLA

Uudistunut Kino JOUTSAN KUNNALLINEN ELOKUVA­ TEATTERI Joutsan Kino aloitti

toimintansa vuonna 1983. Vuo­ sien saatossa niin kuva- kuin ää­ nilaitteistokin ovat parantuneet moneen kertaan ja laitteiston toiminta on monipuolistunut. Nuorisoseura on osaltaan kun­ nostanut taloa lähes jatkuvin hankkein. Yhteistyössä kunnan kanssa ja Suomen elokuvasäätön avustuksella rakennettiin tar­ peellinen ja hyvin rakennuksen ulkoasuunkin sopiva luiska lii­ kuntarajoitteisille viime vuonna.

Kauan odotetut uudet istuimet Kinon muoviset tuolit irrallisi­ ne tyynyineen eivät ole olleet katsojien mieleen. Nyt muuta­ man esityksen ajan on ollut käy­ tössä 80 kpl hyviä kotimaisia, pehmustettuja ja toisiinsa kyt­ kettävissä olevia istuimia. Han­ kinnan mahdollistivat lukui­ sat yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset lunastamalla itselleen ”nimikkotuolin” sekä Maaseu­ tukehitys ry:n tuki. Tarvittaessa käytettävissä on 40 kpl vanho­ ja istuimia, joita nuorisoseura vuokraa esimerkiksi ulkotilois­

Uusilta pehmustetuilta istuimilta on miellyttävää katsoa pitkiäkin elokuvia

sa järjestettäviin tilaisuuksiin.

Tulossa useita kotimaisia ensi-iltoja Kinon kokonaisuuden rakenta­ miseen on osallistunut Joutsan kunta, Joutsan Nuorisoseura, Suomen elokuvasäätiö ja Maa­ seutukehitys ry ja lukuisat yk­ sityishenkilöt merkittävin tal­ kootunnein. Toiminnan tulot koostuvat pääsylipputuloista, kunnan maksuosuudesta ja elo­ kuvasäätiön toimintatuesta. Joutsassa näin monipuolista ohjelmistoa esittävän teatterin tekee mahdolliseksi nykyaikai­ nen digitaalinen laitteisto, joka

puolestaan tekee mahdollisuu­ den kaikkien elokuvien saami­ sen meille haluttaessa ensi-il­ toina. Tärkeää on myös useiden lipunmyyjien ja ovimiehinä va­ paaehtoistoiminta. Syksyllä nähdään Joutsan Ki­ nossa lukuisia kotimaisia ensiiltoja. Näistä odotetuin on ehkä uusi Tuntematon sotilas, jon­ ka ensi-ilta on Joutsassa kuten muuallakin Suomessa perjan­ taina 27. lokakuuta. Julkisten esitysten lisäksi siitä voidaan järjestää myös yrityksille ja yh­ teisöille tilausnäytöksiä. TEKSTI JA KUVA: EERO PELTONIEMI

Joutsan kunnan tiedotuslehti 3 2017  

Joutsan kunnan tiedotuslehti 3 2017

Joutsan kunnan tiedotuslehti 3 2017  

Joutsan kunnan tiedotuslehti 3 2017

Advertisement