Page 1

Metsähallituksen lehti joulukuu 6 • 2011

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet sivu 3 Maalaserista apua metsän arviointiin sivu 6 Laatumaa – maakauppojen moniosaaja sivu 7 Täsmätietoa suojelun tueksi sivu 10

Katse kohti tähtitaivasta sivut 8–9


6 • 2011

2

Palstan reunalta

SISÄLLYS 6 • 2011

Tulosta voidaan parantaa mutta ei määrättömästi

Metsähallituksen lehti joulukuu 6 • 2011

M

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet sivu 3

etsähallitus on parantanut liiketoiminnan tulostaan reippaasti 2000-luvulla. Valtio-omistajan asettama tavoite pääoman tuotolle on toistuvasti ylitetty siinä määrin, että voidaan puhua suorastaan uudesta tuottotasosta. TuKatse kohti tähtitaivasta loksemme on viime vuosina ollut lähes säännöllisesti 100 miljoonan euron paremmalla puolen. On jopa saattanut syntyä käsitys, että Kannen kuva: Esko Keski-Oja tuloksemme paranee automaattisesti – ikään kuin sitä voitaisiin kasvattaa hallinnollisilla päätöksillä 2 Pääkirjoitus tulostavoitetta aina vain kiristäen. Suomen rikas maaperä kiinnostaa kaivosyhtiöitä Ensi vuodelle asetettu tavoite tuloksen parantamisesta edelleen 3 Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet 20 miljoonalla eurolla tuntuu tuoreimpien talousnäkymien valossa perin vaikealta. Jos näkymät eivät METSÄMAKASIINI 4–5 parane, on meidän neuvoteltava omistajan kanssa tulos- ja tuloutustavoitteiden tarkistamisesta. UsMaalaserista apua apteeraukseen 6 kon siihen tarpeen tullen löytyvän Metsähallituksen puut ymmärrystä. Mikkilän kyydissä kuusi vuosikymmentä Valtiontalouden huolet heijastuvat meihin toistakin kautta. Luontopalveluille hallitusohjel7 Laatumaa – maakauppojen moniosaaja massa luvattua määrärahojen nostoa täyteen mittaansa saadaan vielä Talvisen tähtitaivaan alla 8–9 odottaa. Tosin näissä suhdanteissa rahoituksen pysymistä ennallaan voidaan pitää vähintäänkin torjunMaalaserista apua metsän arviointiin sivu 6 Laatumaa – maakauppojen moniosaaja sivu 7 Täsmätietoa suojelun tueksi sivu 10

sivut 8–9

Suojeltujen korpien verkosto täydentyi 1 050 hehtaarilla Täsmätietoa suojelun tueksi

10

Nuuksiossa muurattiin jykevä perusta Haltialle

11

Tietotekniikka saapui metsurin taskuun

12

Kalastuskohteille uusia toimintamalleja Kainuussa Henkilöstötutkimuksesta hyvät tulokset

13

Jyrki Kangas Pääjohtaja Tikkurilassa 8.12.2011

Kuva Kuvatoimisto Rodeo

Suomen rikas maaperä kiinnostaa kaivosyhtiöitä

14 Henri ja Jonne hallitsevat metsäkoneet Eräkokkina Pirjo Halme 15 Pystymetsästä Tapahtumia Suvi Honkavaara Nimityksiä Lapin männiköistä kerättiin 170 000 litran käpysaalis

leen erinomainen, jokaisen tulosyksikön suorituksiin on syytä olla tyytyväinen. Kiitän teitä ponnistuksistanne, joiden ansiosta Metsähallituksen menestys jatkui nyt päättyvänäkin vuonna. Joulunajan rauha ja riemukas vuodenvaihde on ansaittu. Toivotan Metsähallituksen henkilöstölle, asiakkaille, sidosryhmien edustajille ja teille kaikille Metsä.fin lukijoille Oikein Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2012!

tavoittona. Luotamme, että hallitusohjelman lisärahoituslupaus lunastetaan lähivuosina – varsinkin, kun kokonaisuutena katsottuna valtion maat ovat yhä selvemmin yhteiskunnan muiden toimintojen rahoittaja. Poliittista linjausta Metsähallituksen tulevasta organisaatiomallista ja suuntaviivoja toiminnalle on kaivattu uuteen Metsähallituslakiin jo vuosikaudet. Pitkä odottaminen saatetaan palkita. Olemme saaneet yhä enemmän ymmärrystä alkuperäiselle näkemyksellemme, että organisaatiohankkeessa kannattaa tehdä vain välttämättömin eli ainoastaan komission vaatimat minimimuutokset. Toimivaa konetta ei kannata laittaa kokonaan uusiksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen esitti marraskuun alussa kantanaan, että Metsähallituksen tulee jatkaa pitkälti nykymallin kaltaisena erityisliikelaitoksena. Tämä on erinomainen kannanotto. Asiasta on kuitenkin vielä erilaisia näkemyksiä, eivätkä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriö olleet vielä itsenäisyyspäivään mennessä saavuttaneet lopullista yhteisymmärrystä. Päättyvästä vuodesta tulee jäl-

16

Metsä.fi on Metsähallituksen henkilöstölehti, joka jaetaan myös sidosryhmille. Osoite: Metsähallitus, Pl 94, 01301 Vantaa Internet: www.metsa.fi Puhelin: 0205 64 100 Vastaava toimittaja: Juha Mäkinen, Toimittaja: Hanna Kaurala Toimitussihteeri: Leena Hulsi/Viestintätoimisto Jokiranta Oy Toimituskunta: Juha Mäkinen (pj), Markku Eklund, Leena Hulsi, Timo Karhapää, Hanna Kaurala, Mikko Koivula, Ritva Vaarala, Pauli Määttä, Anne Paakkarinen Taitto: Tuuli Holopainen/Jokiranta Oy Osoitteenmuutokset: Leena Pöllä p. 0205 64 4214, metsafilehti@metsa.fi Aineisto toimitukseen: 1 /2012 30.1. mennessä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja toimittaa Metsä.fi-lehteen lähetettyjä tekstejä. Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä: 13 000 kpl, ISSN 1458-4700 (painettu) ISSN 1458-4719 (verkkoversio) Tämä lehti on painettu ympäristömerkitylle paperille.

V

oimakkaassa noususuhdanteessa olevalla kaivosalalla on tapahtunut viime vuosina paljon. Suomessa käynnissä oleviin kaivoshankkeisiin investoidaan yli miljardi euroa, ja lähiaikoina päätetään useiden uusien kaivosten avaamisesta ja nykyisten laajennuksista. Louhintamäärät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla ja erityisen kovaa kehitys on ollut parina viime vuotena, jolloin kasvu on louhittu ennen kaikkea PohjoisSuomesta. Kova kiinnostus Suomen rikasta maaperää kohtaan on johtanut myös ristiriitatilanteisiin. Metsähallitus on maanomistajana tällä hetkellä osallisena Talvivaaran ja Kittilän kaivosten louhimismaksuja koskevassa riidassa, jota kä-

sitellään korkeimmassa hallintooikeudessa. Kiistan osapuolina ovat metsäyhtiö UPM Kymmene, Metsähallitus sekä muutamat pienmaanomistajat ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kyse on vanhan kaivoslain louhimismaksupykälästä, jota sovelletaan vanhan lain aikana aloitettuihin hankkeisiin. Siinä maanomistajille vuosittain korvattava osuus muodostuu louhittujen kivennäisten arvosta. Uusi kaivoslaki tuli voimaan heinäkuun alussa ja ennen sitä TEM päätti uudesta matemaattisesta mallista, jossa korvausten määrä perustuu kyseessä olevan kaivoksen taloudelliseen tulokseen. Metsähallituksen mielestä kaivosyhtiöiden tulokset eivät korreloi louhitun malmin arvon kanssa. Kaivosteollisuuden nopeasta kehityksestä kertovat myös tutkimuslupa-anomukset, joiden

käsittely on ruuhkautunut työja elinkeinoministeriössä. Myös maanomistajalla on mahdollisuus myöntää tutkimuslupia, ja Metsähallitus päätti syyskuussa aloittaa maanomistajan suostumusten myöntämisen kaivosyrityksille mahdollistaakseen tutkimustoiminnan aloittamisen ennen varsinaisia viranomaispäätöksiä ja helpottaakseen viranomaisen luparuuhkaa. – Suostumusten antamiseen liittyviä menettelytapoja kehitetään uuden kaivosviranomaisen eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa, ja noudatettavista käytännöistä käydään parhaillaan keskustelua myös elinkeinoministeriön ja kaivosyhtiöitä edustavan Kaivannaisteollisuus ry:n kanssa, käyttöoikeuspäällikkö Pekka Pamppunen kehittämisyksiköstä kertoo. Innostusta maaperän tutkimiseen tuntuu siis riittävän – osittain hieman liikaakin. – Länsi-Lapissa eräs kaivosyhtiö aloitti maaperätutkimukset Metsähallituksen alueella ilman minkäänlaisia lupia. Maata on kaivettu muun muassa lehtojenja soidensuojelualueilla, jotka ovat myös Natura-alueita. Lapin luontopalvelut on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille, aluepäällikkö Yrjö Norokorpi kertoo. Suvi Honkavaara


6 • 2011 Kuva Hanna Kaurala

3

– Jos puun hinta laskee merkittävästi ja markkinat hiipuvat, tulemme neuvottelemaan tulostavoitteen alentamisesta, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo.

Metsähallitukselle kovat tulostavoitteet Tutkijat ennustavat, että uusiutuvien luonnonvarojen, myös metsien, merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tässä valossa ei olekaan ihme, että Metsähallitukselle on ainoana liiketaloudellisena toimijana määritetty tulostavoitteet hallitusohjelmassa. Hanna Kaurala

M

etsähallituksen tuloutustavoitteen kirjaaminen hallitusohjelmaan osoittaa, että Metsähallitukseen kohdistuu valtava kiinnostus ja suuret odotukset. Millekään muulle toimijalle ei ole asetettu vastaavaa tulostavoitetta. Edes valtion yhtiöiden osingonmaksusta ei mainita hallitusohjelmassa mitään. – Hallitusohjelmaa laadittaessa Metsähallitusta on katsottu kokonaisuutena ja sille on annettu kaksi plusmerkkistä lukua: 20 miljoonan lisäys tuloutustavoitteeseen ja kolme miljoonaa euroa lisää julkisten hallintotehtävien hoitamiseen, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas luonnehtii. – Kolmen miljoonan euron lisäys luontopalveluille oli hieno asia. Nyt yritämme pitää kiinni siitä, että se myös toteutuu, Kangas sanoo. Annettu 20 miljoonan lisäeuron tavoite on yhteinen kaikille Metsähallituksen liiketoiminnoille. Suurin osa euromäärästä tulee luonnollisesti metsätalou-

desta. Hallitusohjelma laadittiin kesällä, jolloin maailman taloustilanne ja metsätalouden suhdanteet näyttivät erilaisilta kuin nyt joulun alla. Kangas uskoo kuitenkin, että jos markkinat ensi vuonna säily-

jolloin markkinat sulivat alta, Kangas kertoo. Kangas muistuttaa, että markkinoihin ei voi vaikuttaa hallinnollisilla päätöksillä ja Metsähallitus toimii markkinoilla markkinoiden tapaan.

Kolmen miljoonan euron lisäys luontopalveluille oli hieno asia. Nyt yritämme pitää kiinni siitä, että se myös toteutuu.”

vät keskimäärin tämän vuoden kaltaisina, tavoite pystytään saavuttamaan ja vielä niin, että panostus Metsähallituslain mukaisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin (monimuotoisuus, poronhoidon ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ja työllisyys) säilyy viime vuosien 50 miljoonan euron suuruisena. – Mutta jos puun hinta merkittävästi laskee ja markkinat toimialoillamme hiipuvat, tulemme neuvottelemaan omistajan kanssa tavoitteen alentamisesta. Näin tehtiin esimerkiksi 2008–2009,

– Olemme vakaa puun myyjä, mutta ei olisi loogista lisätä myyntiä hintojen ollessa alhaalla, Kangas linjaa.

Luonnonvarasuunnittelu antaa hyvän pohjan – Isoin asia tavoitteen saavuttamisessa on metsätalouden ja metsien muiden käyttömuotojen yhteensovittaminen, Kangas sanoo. – Mutta sehän meillä osataan, olemme metsien monikäytössä maan paras, hän jatkaa. Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tarkoittaa tiivistä

vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. – On tärkeää muistaa, että toimimme luonnonvarasuunnitelmien pohjalta. Hakkuita lisätään maltillisesti. Valtion talousmetsien puusto kasvaa nyt 11 miljoonaa kuutiota vuodessa ja hakkuut ovat kuusi miljoonaa kuutiota. Vaikka päälle laskettaisiin miljoona kuutiota energiapuuta ja hakkuutähteitä, nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin kertyy vääjäämättä lisää puuta ja hakkuumahdollisuudet kasvavat jatkuvasti, Kangas laskee. Metsätalous on muuttunut pienipiirteisemmäksi ja suunnittelu vaativammaksi. – Entistä pienemmät ja hajallaan olevat hakkuukohteet löydetään nykyään laserinventoinnin avulla. Niiden lisäksi tarvitaan hyvät paikkatietojärjestelmät, jotka uusimmekin ensi vuoden aikana, Kangas kertoo.

Kulut ja investoinnit seurantaan Metsähallituksella on ollut vuosittain 30 miljoonan euron investointivaltuutus. Ensi vuodeksi se

on kuitenkin laskettu 20 miljoonaan euroon. – Tämä on osa valtio-omistajan investointipolitiikan muutosta, Kangas kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Metsähallituksen on vähennettävä talousmetsien hankintaa, joka on perinteisesti ollut suurimpia investointikohteita. – Jatkossakin ostamme kuitenkin maata Puolustusvoimien käyttöön ja nämä maat palvelevat myös metsätaloutta, Kangas sanoo. Metsäautoteiden rakentamisesta ja Laatumaan kiinteistökehitysinvestoinneista ei voida luopua. Esimerkiksi Laatumaan tuulivoima-aluehankkeet ovat edenneet hienosti ja niistä on saatu nopeasti hyviä tuloksia. Metsäautoteiden kunnossapitoa tehdään entistä tarkemmin vain siellä, missä teille on puunkuljetuskäyttöä. – Metsähallituksen pienissä liiketoiminnoissa on vaikeista markkinatilanteista huolimatta saatu kovalla työllä positiivisia tuloksia. Kannattamattomia toimintoja ei meillä ole, Kangas sanoo.


Kuva Pentti Pieski

metsämakasiini Morenia vihreän kiviaineksen asialla Morenia Oy on järjestänyt kesän ja

syksy on aiheuttanut haasteita Ylä-Lapin metsätaloudelle. Syksyn kelirikkoaika kesti tänä vuonna syyskuun alusta jopa marraskuun puoliväliin. – Viime vuosina tehdyt teiden peruskorjaukset olivat pelastus tämän syksyn kaukokuljetuksille, ilman niitä kuljetukset olisivat joutuneet odottamaan pakkasia. Pitkään jatkuneesta kelirikosta huolimatta pystyimme ohjaamaan korjuita sellaisten teiden varsille, jotka on peruskorjattu ja pinnoitettu murskeella, Metsähallituksen korjuuesimies Jukka Harju kertoo. Tukkirekkaa ajava ivalolainen Petri Pesonen tuntee Inarin alueen metsäautotiet kuin omat taskunsa. – Huonoilla teillä ajoaika tuhraantuu metsässä ja loppuu kesken maantiellä. Teiden pinta on parantunut ja teiden rakentamisessa Metsähallituksen suunnittelijat tekevät yhteistyötä autoilijoiden kanssa. Teiden kunnostus ei ole iso investointi, mutta hyöty sen sijaan on suuri, Pesonen toteaa.

Kirjoja savottamiehen elämästä Metsähallituksella metsurina työskennellyt Leo Juntunen on julkaissut tänä vuonna toisen omakustannekirjansa, Neljäs mies. Kirja on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Hyvästi kotini, korpi kutsuu -kirjalle. Kirjat kertovat Metsähallituksen savotoilla Suomussalmella metsurityötä tekevästä Untosta ja hänen suhteestaan nuoreen Anjaan. Parilla on monenlaista mutkaa matkassa ja salakihlatkin tulevat tutuksi. Kirjailija myy kirjaa 33 eurolla kappale, hinta sisältää postikulut. Tiedustelut: Leo Moilanen, 050 3303733.

Fin Forelialle Suomen Vahvimmat -sertifikaatti Suomen Asiakastieto Oy:n myöntä-

män Suomen Vahvimmat -sertifikaatin kriteerinä on, että yritys on saavuttanut korkean Rating Alfa -luokituksen viitenä perättäisenä vuotena. Rating Alfa -luokittelu on laaja-alainen ja tiukka läpivalaisu yrityksen liiketoimintaan useamman vuoden ajalta. Luokitteluraportti sisältää muun muassa arvion yrityksen taloudellisesta tilasta verrattuna toimialaan, luottosuositukset ja luottokelpoisuusluokituksen sekä luokitusta selittävät tekijät. – Liiketoimintaa on seurattava jatkuvasti ja arvioitava etenkin ulkopuolisen toimesta, toimitusjohtaja Juha Hotti sanoo. – Sertifikaatti kertoo asiakkaille, että yhtiö on luotettava yhteistyökumppani nyt ja tulevaisuudessa, Hotti selventää. Fin Forelia on kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Taimitarhat ovat siirtyneet esimerkiksi valtakunnallisiin yhtenäisiin prosesseihin. Se on taimialalla vielä suhteellisen uutta. – Toiminnan prosessiohjaus näkyy taloudellisessa tuloksessa ja on myös laatua parantava asia, Hotti kertoo. Johanna Konttila

Peruskorjatut metsäautotiet palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa Pitkään jatkunut lämmin ja lumeton

syksyn aikana OKTO-rakennustuotekoulutusta Pohjois-Suomessa. Koulutukseen on osallistunut viitisenkymmentä rakennusalan ammattilaista. OKTO:n raaka-ainetta syntyy sivutuotteena Outokumpu Oyj:n Tornion tehtaiden ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistuksen yhteydessä. Materiaali jalostetaan OKTO-rakennustuotteeksi, jota käytetään muun muassa teiden ja rakennusten pohjien eristyskerroksena sekä asfaltin runkoaineena. Tornion tehtaiden laajennuksen valmistuttua OKTO-tuotteiden vuosittainen tuotanto kasvaa noin 800 000 tonniin. Johanna Konttila

6 • 2011

Inarin kunnan itäosassa sijaitseva peruskorjattu Kontosjärven tie soveltuu vaikka linja-autoliikenteelle.

Metsäautotiet ovat hyödyksi myös alueen kalastajille, metsästäjille, marjastajille ja poronhoitajille. Nellimin kylän asukas Tauno Haltta kulkee alueen metsäautoteitä pitkin muutaman kerran kuukaudessa. – Marjastus- ja sienestysaikaan ajan niitä pitkin päivittäin. Nellimövaaran tie on tehty todella hyväksi, sitä pitkin saa huristella huoletta normaalilla henkilöautolla, kun taas aikaisemmin mäkien nousu vaati kohtuullisia rallikuskin taitoja, Haltta kertoo. Nellimövaarantie palvelee myös Nellimin rännijuhla -kylätapahtumaa. Teiden peruskorjausten lisäksi määrärahoja täytyy olla myös teiden ylläpitoon. – Joka kesä teitä on lanattu ja tasoitettu tiekarhulla. Tämä lisää teiden ikää. Vuonna 2011 Metsähallitus korjasi Ylä-Lapissa yli 50 kilometriä teitä ja rakensi uutta tietä seitsemän kilometriä. Peruskorjauksilla taataan toimintavarmuus ja samalla hyväkuntoinen tie säästää kalustoa, Metsähallituksen suunnittelija Tapani Pennanen kuvailee. Tiekorjaukset tehdään Metsähallituksen investointirahalla. Pentti Pieski

Liminganlahden luontokeskuksen rakentaminen hyvässä vauhdissa Liminganlahden luontokeskuksen

harjannostajaisia vietettiin marraskuun puolivälissä. Rakennus valmistuu helmikuun 2012 alussa ja se avataan yleisölle huhtikuussa. Laajennusosaan, joka on lähes 600 neliömetriä, tulee uusi näyttely, auditorio ja kokoustilaa. Vanhaan osaan saneerataan toimistotiloja, ja koko talon lämmitysjärjestelmäksi tulee maalämpö. Koko hankkeen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa. Rakennushankkeen kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Limingan kunnan rahoitusosuus on 275 000 euroa. Näyttelyn kustannusarvio on 800 000 euroa, ja sen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ympäristöministeriö rahoittaa hankkeita yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla. Hankkeen myötä Liminganlahden luontokeskus nousee valtakunnalliseksi toimijaksi Metsähallituksen luontokeskusverkostoon. Samalla Liminganlah-

desta tulee seudullinen luontomatkailun ja virkistyskäytön keskus. Tavoitteena on kävijämäärien kaksinkertaistaminen. Kohteen pääurakoitsijana toimii rakennusyhtiö Observo Oy Haukiputaalta. LVI-urakoinnista vastaa Reijo Mällinen Limingasta, sähköurakoinnista Kuusisalo

Oy Siikajoelta ja työmaavalvonnasta Prodeco Oy Oulusta. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, rakenne- ja sähkösuunnittelijana Arkins Suunnittelu Oy. Näyttelysuunnittelusta vastaa EST Oy ja LVIJA-suunnittelusta LVI-insinööritoimisto Mäkelä. Kuva Jouni Kosonen

4

Liminganlahden uudistettu ja laajennettu luontokeskus avataan ensi keväänä.

Kalanistutuksia Metsähallituksen vesiin Metsähallituksen Pohjanmaan luonto-

palvelut on kuluneen syksyn aikana istuttanut yli 490 000 kesänvanhaa kalanpoikasta Kainuussa, Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseville valtion vesille. Siikojen osuus istutuksista on ollut noin 380 000 poikasta, lisäksi on istutettu kuhia, harjuksia ja taimenia. Arvoltaan lähes 90 000 euron istutusten tarkoituksena on vahvistaa talouskalastusvesien kalakantojen tilaa ja lisätä saalista. Tämän vuoden poikasistutukset näkyvät kalastajien saalissa 4–7 vuoden kuluttua. Istutettavat kalat on pääosin kasvatettu Metsähallituksen hallinnassa olevissa luon-

nonravintolammikoissa Kainuussa ja Keski- Pohjanmaalla. Poikasistutuksia on tehty ensisijaisesti vesialueille, joihin ei kohdistu esimerkiksi velvoiteistutuksia. Istutuskohteiden valintaan on vaikuttanut myös vesistökohtainen kalastuspaine. Metsähallituksen periaatteisiin kuuluu, että kalastusjärjestelyt ja kalavesien hoito mitoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metsähallitus pyrkii kalavesien hoidossaan edistämään kalaston luontaista lisääntymistä ja suosii luontaisia ja mahdollisimman paikallisia kalakantoja. Kalavesien hoidolla luodaan edellytyksiä monipuolisen kalastuksen jatkumiselle.

Kalastuksen ja kalavesien hoidon työkaluna Metsähallituksella on käytössä Kalatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä (KSSJ). Järjestelmän toiminta perustuu kalastajien lähettämiin saalispalautteisiin, joita voi antaa helpoiten Tuikki-järjestelmän kautta osoitteessa www.tuikki.fi. Samalla voi ottaa käyttöön maksuttoman, henkilökohtaisen saalispäiväkirjan. Saalispalautteet ohjaavat ja auttavat myös istutusten kohdentamisessa. Metsähallituksen kalavesien hoidon rahoitus perustuu kalastajilta kerättyihin lupatuloihin, joten kalastusluvan lunastamisella jokainen kalastaja osallistuu kalavesien hoitotyöhön.


metsämakasiini

5

Kuva Jere Rauhala

6 • 2011

Erakon maja oli vaapuntekijä Toivo Pylvänäisen asuinsija.

Erakon maja Päijänteellä kunnostetaan Metsähallitus ja Sysmä Seura ovat sopi-

neet Erakon majan kunnostamisesta. Sysmän, Padasjoen ja Kuhmoisten kunnissa keskellä Päijännettä sijaitseva pieni Harhun saari oli pitkään Harhun eli Koreakoivun erakon Toivo Pylvänäisen asuinsija. Pylvänäinen oli kuuluisa käsintehdyistä vaapuistaan. Hänen vaappujensa kerrotaan olleen mallina maailmankuuluille Rapalavaapuille. – Erakon majaa pidetään erittäin arvokkaana kohteena, lähes pyhiinvaelluspaikkana, ja sillä on vapaa-ajankalastukseen liittyvää historiallista arvoa, Metsähallituksen kenttäpäällikkö Jere Rauhala kertoo.

– Pystymme toteuttamaan kunnostustyöt Sysmä Seuran vapaaehtoistyön ja paikallisten matkailutoimijoiden avulla. Heidän taholtaan on kyse aidosta halusta säilyttää paikalliskulttuuria, Rauhala jatkaa. Erakon maja otetaan kunnostuksen jälkeen pääasiassa matkailukäyttöön. Saareen rantautuminen on hankalaa niin kauan kuin saaressa ei ole yleistä laituria. Saarelle on jo tehty kuluneena kesänä tilausristeilyjä ainakin Padasjoelta ja Sysmästä. Kohteen käyttöä mietitään myös Päijänteen kansallispuiston valmisteilla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Saariselän rinnealueille uusia palveluja Inarin kunta ja Metsähallitus Laatumaa

ovat tehneet merkittävän sopimuksen, joka käynnistää monipuolisen, Saariselän rinnealueiden matkailua palvelevan kiinteistöjalostamisen. Inarin kunta ottaa sopimuksen myötä nyt entistä vahvemman roolin Saariselän kehittämisessä ja alueen matkailun vetovoiman kasvattamisessa. Samassa yhteydessä kunta ostaa Saariselän hiihtokeskusliiketoiminnan. – Saariselän rakentamisen painopiste on lähivuosina hiihtokeskuksen suunnassa eli keskusta tulee laajentumaan Kaunispään ja Iisakkipään suuntaan. Rinnetoimintojen osto ja nyt tehty sopimus antavat kunnalle konkreettiset työkalut, joilla se voi yhdessä Laatumaan kanssa lähteä kehittämään rinnealueen kaavoitusta, kiinteistöjen muodostamista myyntiin ja vuokralle sekä

Saariselän hiihtokeskustoimintaa, Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi sanoo. – Meillä on kunnan kanssa samanlaiset tavoitteet ja näkemykset Saariselän matkailun edistämisestä ja sen tärkeydestä, Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen näkee. Saariselän rinnealueita kaavoitetaan erityisesti uudisrakentamiseen erikokoisille rakennuskohteille. Alueen ja sen rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon aktiviteettien helppo saavutettavuus. Vireillä olevassa Saariselän yleiskaavassa rinnealueelle on osoitettu matkailua palvelevaa rakennusoikeutta yli 150 000 kerrosneliömetriä. Alueelle on suunnitteilla lisää majoitus-, ravintola-, urheilu-, virkistys- ja matkailupalveluja. Rinnealueen asemakaavoitus käynnistetään heti yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.

www.metsa.fi

Tuotesuunnittelukilpailusta vauhtia jalkalavojen hyödyntämiseen Metsähallitus kehittää ja testaa jalka-

lavojen käyttöä puutavaran lastauksessa ja maantiekuljetuksissa. Kehittämishanke on osa laajempaa Puuta perille tehokkaasti ja energiaa säästäen –projektia. Sen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön nykyistä kustannustehokkaampia ja energiaa säästäviä kuljetusratkaisuja sekä kuljetuskalustoa. Jalkalavoja hyödynnetään jo muun muassa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Alustavien selvitysten mukaan vetoautoon liitettävällä, jalkalavoihin perustuvalla kuormatilaratkaisulla voidaan saavuttaa merkittävää kustannusten ja energian säästöä erityisesti pitkillä autokuljetusmatkoilla. Myös Suomessa ensimmäisiä sovellutuksia pyöreän puutavaran kuljetuksiin on jo otettu käyttöön. Metsähallitus järjesti syksyllä avoimen tuotesuunnittelukilpailun, jonka avulla haettiin mahdollisimman käyttökelpoisia tuotekehitysideoita jalkalavoihin perustuvaan kuljetukseen. Kilpailussa palkittiin Reijo Kankaisen (Multiforest Tmi) ja Kauko Haatajan jalkalavaratkaisut. Molemmat saivat 4 000 euron palkinnon ja kunniakirjan. Kilpailun tulokset julkistettiin Metsähallituksen Jalkalavat – Ideasta käytäntöön -seminaarissa 30.11.

Jalkalavoja käytettäessä puutavaran metsäpään kuljetus ja pitemmät maantiekuljetusmatkat hoidetaan eri autokalustolla. Metsäpäässä käytetään järeämpää, kuormaimella varustettua puutavara-autoa, jolla puut kuljetetaan ja lastataan jalkalavoilla varustettuun vetoautoon. Pitemmät maantiekuljetusmatkat hoidetaan puolestaan kevyemmin varustetulla vetoautolla, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja tuo kustannussäästöjä. Kun vetoautossa ei ole kiinteänä rakenteena kuljetuksen vaatimia pankkorakenteita, vetoautoja voidaan hyödyntää tarvittaessa myös muihin kuljetuksiin eikä sen kuljettaminen vaadi erityistaitoja kuten esimerkiksi kuormaimen käsittelytaitoa. Metsähallituksen marraskuussa järjestämässä jalkalavaseminaarissa jatkettiin kehittämistyötä yhdessä kuljetusyritysten edustajien, tuotesuunnittelijoiden ja suunnittelukilpailun tuomariston kanssa. Tilaisuudessa palkitun Multiforestin suunnittelema ensimmäinen jalkalava on jo tilattu ja valmistuu tammikuun loppuun mennessä, jolloin Metsähallituksen kuljetusyrittäjät ja henkilöstö käyvät tutustumassa sen käyttöön. Sari Hiltunen

Raputaloudelle toimintaohjelma

Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitseva Pilke-talo ja -tiedekeskus on palkittu tänä vuonna kolmeen kertaan. Nordea ja Metsänhoitajaliitto valitsivat Pilkkeen Vuoden Metsäteoksi, Puuinfo Oy jakoi sille vuoden 2011 Puupalkinnon ja Suomen Metsäyhdistys palkitsi sen Pro Silvis -ansioplaketilla valtakunnallisten metsäpäivien yhteydessä. Pilkkeen väki on palkinnoista mielissään ja lähettää kiitokset kaikille sidosryhmilleen.

Metsähallitus on julkaissut vesiensä raputalouden toimintaohjelman 2011–2016. Toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on tehostaa kotimaisen jokiravun suojelua muun muassa kartoittamalla suojelukohteiksi sopivia rapuvesiä. Lisäksi halutaan luoda kattavampi kuva olemassa olevista jokirapukannoista ja niiden tilasta sekä tehostaa tiedotusta ja ravustajien valistusta rapurutosta. Metsähallitus hallinnoi pääosaa valtion omistamista maa- ja vesialueista. Näiltä vesialueilta löytyy useita elinvoimaisia jo-

kirapukantoja (Astacus astacus), mutta myös vieraslajia täplärapua (Pacifastacus leniusculus). Täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille muodostaa tällä hetkellä suurimman uhan kotimaiselle jokiravulle. Suomessa todetaan vuosittain useita uusia rapuruttotapauksia, jotka heikentävät jokirapukantoja. Metsähallituksen monipuoliset vesialueet ovat Suomen raputalouden kehittämiselle merkittävä voimavara, jota raputalouden toimintaohjelmalla pyritään hyödyntämään entistä paremmin.


6 • 2011

Kuva Matti Ronkainen

6

Garret Mullooly esitteli maalaserlaitteen toimintaa. Laite skannaa metsää ja tuottaa runkokohtaista tarkkaa tietoa, josta on hyötyä niin metsän arvioinnissa kuin toimenpiteiden suunnittelussa.

Maalaserista apua apteeraukseen Nurmeksen metsätiimin kankailla ja korpimailla pyörii kolmen päivän ajan irlantilaisen yhtiön maalaser. Näppärä vekotin tuottaa muun muassa puuston runkokohtaista tietoa metsätalouden käyttöön. Matti Ronkainen

T

reeMetrics Ltd:n operatiivinen johtaja Garret Mullooly painaa jalustan turpeeseen Rumon, PohjoisKarjalan pohjoisimman kylän liepeillä. Mies kaivaa repustaan isoa kameraa muistuttavan laitteen ja kiinnittää sen jalustaan. Taskustaan Garret poimii älypuhelimen ja virittää siihen kompassitoiminnon. Hän näyttää suuntaa ja projektipäällikkö Risto Laamanen käy tuikkaa-

massa lähellä olevan petäjän runkoon spraymaalilla merkin. Toisen merkin Risto ruiskauttaa koivun kylkeen. – Laite ei tunnista puulajeja, siksi tämä merkki, mies kertoo koetta seuraaville. Samaan aikaan irlantilainen on käynnistänyt maalaserin. Siihen on syttynyt sininen valo ja toisessa päässä oleva kuvaruutu on herännyt eloon. Mullooly näyttää, missä saa ja pitää seistä, ettei joudu skannauksen kohteeksi. Hiukan siinä naurattaa,

että mitä laite miehestä kertoisi, sillä tiedon mukaan se osaa kurkata puun rungon sisälle. Laite keilaa tai skannaa metsää 360 astetta ja tallentaa tiedon muistikortille. Yksi keilaus vie viisi minuuttia, keilauksen jälkeen muistikortin tiedot siirretään tietokoneelle. Mullooly kehuu laitteen helppokäyttöisyyttä. – Tämä painaa vain viisi kiloa. Se on suunniteltu yhden henkilön työkaluksi. Mullooly puhuu älykkäästä metsästä. Yhtiö lupaa metsän tarkkaa kolmiulotteista inventointia, mistä seuraa mahdollisuus arvioida puuston arvo aiempaa paremmin. Saantoon luvataan viidenneksen kohennusta. Tarkan mittaustiedon ansiosta hukkaa syntyy vähän ja arvo-osat saadaan talteen optimaalisesti. Tietokoneen ruudun ääressä

leimikon suunnittelijalta edellytetään sitä, että hän pystyy määrittämään, mitä puusta tehdään. Ruudulta näkee rungon kolmiulotteisena kuvana: läpimitan, tilavuuden, kapenemisen, lenkouden – siitä voi apteerata sahatukin, sellupöllin tai muun käytön. Järjestelmään sisältyy myös sovellus, jolla tarkka korjuuohje voidaan siirtää hakkuukoneelle sekä seurata korjuuta.

Nyt kokeillaan, päätökset tehdään myöhemmin Koetta seurannut metsätalouden Itä-Suomen hankintapäällikkö Markku Eklund pitää hyvänä, että erilaisia menetelmiä mietitään. Hän näkee maalaserin edun puiden katkonnassa, varsinkin jos tehdään monia erilaisia puutavaralajeja. – Nyt meillä on aika vähän la-

jeja, joten tämän hyötyä on vaikea arvioida. Suunnittelumetsuri Keijo Okkonen tietää, ettei työ laserkaudellakaan muuttuisi kokonaan siistiksi sisätyöksi. – Suurin apu näyttää olevan siinä, että maalaserilla saadaan tarkkaa dataa tukkiprosentista ja kuituprosentista, silmämääräisen arvioinnin sijaan. Risto Laamasen mukaan maalaser on yksi monista ideoista, joilla suunnittelutyötä voitaisiin kehittää. – Metsähallituksessa ei ole päätetty siirtyä tähän, olemme sitoutuneet vain tähän kokeeseen. Arvioimme tulokset ja myöhemmin katsomme, ryhdymmekö kauppoihin irlantilaisten kanssa. Laite on melko arvokas ja niitä pitäisi olla meidän kokoisellamme toimijalla useampia eri alueilla.

Kuvat Matti Ronkainen

Metsähallituksen puut Mikkilän kyydissä kuusi vuosikymmentä Matti Ronkainen

V

Valtteri ja Hannu Mikkilä.

Metsähallituksen kumppanina korjuilla ja kuljetuksissa on paljon pienehköjä perheyrityksiä. Harvinaisen pitkä yhteistyösuhde on nurmeslaisella Kuljetusliike V. Mikkilällä.

altteri Mikkilä otti ensimmäisen kuormansa valtion puuta tammikuussa 1955. Oman firman hän oli perustanut jo vuoden 1952 kesäkuussa. – Karttulan automiehiä tuli urakoimaan tänne. Metsähallituksen leimikoilta ajettiin puuta, kuljetusveteraani muistelee alkuaikoja. Töitä riitti niin, että mies jäi Nurmekseen. Nyt perheyrityksessä on käytössä kolme puutavara-autoa ja yksi sora-auto. Kaluston määrä on pysynyt samana 1970-luvun alusta lähtien. Valtteri Mikkilä on

itse jo jättänyt ajot, mutta pojista Hannu ja Heikki jatkavat isänsä työtä. Heidän lisäkseen yritys työllistää neljä kuljettajaa. Yrityksen lähes koko toiminta on Metsähallituksen puun kuljetusta sahoille, tehtaille, uittoon ja rautatieterminaaleihin. – Uutena tavaralajina on viime aikoina tullut energiapuun kuljetukset välivarastoihin, joissa sitä haketetaan esimerkiksi Kuopion Energian ja Fortumin Joensuun voimalaitoksissa poltettavaksi, Hannu Mikkilä kertoo. Kuljetusliike Mikkilä Oy:n autot operoivat isolla säteellä Itä-Suomessa. Vuosien saatossa kuljetusmatkat ovat pidentyneet.

Nykyään kuormien keskimääräinen kuljetusmatka on noin sata kilometriä.

Palvelun laadulle lisää painoarvoa Lähes kuuden vuosikymmenen aikana kalusto on kehittynyt, tiet ovat parantuneet, mutta itse asia, korjatun puutavaran kuljetus, on pysynyt samana. Moni asia on silti muuttunut. Toistaiseksi voimassaolevien sopimusten tilalle ovat tulleet tarjouskilpailut ja tietotekniikka on mullistanut yhteydenpidon. Nykyään myös yrittäjiltä vaaditaan aiempaa enemmän. – Uusissa sopimuksissa vaa-


6 • 2011

7

Laatumaa – maakauppojen moniosaaja

Leena Hulsi

P

erustehtävämme on ostaa ja myydä maata Metsähallitus-konsernin tarpeiden mukaisesti. Toiminnan alkaessa 90-luvulla myimme valtion maaalueita lähinnä mittavien suojelualuehankintojen rahoittamiseksi. Nyt maata ostetaan ensisijaisesti metsätalouden tarpeisiin, Metsähallitus Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen kertoo. Metsähallituksen kiinteistökauppojen lisäksi Laatumaa vastaa myös Puolustusvoimien maahankinnoista. – Etsimme ja ostamme Puolustusvoimien käyttöön soveltuvia maa-alueita, jotka sitten vuokraamme heille. Suuri yleisö tuntee Laatumaan parhaiten aktiivisena lomatonttitoimijana. Laatumaalla on eri puolella Suomea lomaasumiseen hyvin soveltuvia kohteita, joita myydään ja vuokrataan sekä yksittäisille kuluttajille että matkailu- ja rakennusalan yrittäjille.

Jalostettua rakennusmaata Laatumaa kehittää toimintaansa jatkuvasti voidakseen tarjota asiakkailleen entistä parempaa palvelua ja pidemmälle jalostettuja tuotteita. Laatumaassa uskotaan pitkäjänteiseen kumppanuuteen ja ympäristön kannalta kestävään tuotekehittelyyn. – Päätuotteemme on varsin pitkälle jalostettu tontti. Kaikki eivät edelleenkään halua loma-asunnolleen sähköä tai vesijohtoa, mutta suurin osa rakentaa vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotiseen käyttöön. Tällöin myös vaatimustaso nousee, Oikarinen sanoo. Laatumaalta asiakas voi halutessaan

ditaan renkaiden ilmanpaineen säätelyä. Siitä ei ole vielä paljon muuta kokemusta kuin noin 26 000 euron lisämaksu, Hannu Mikkilä sanoo. Hän ei kuitenkaan kritisoi uusia vaatimuksia, sillä monista on hyviä kokemuksia. Sen sijaan tarjouskilpailukriteereissä hänen mukaansa palvelun laadun painoarvo – viisi prosenttia – voisi olla suurempi. – Se on kuitenkin hyvä asia, että nyt seurataan tiukemmin sitä, että yrittäjät ja alihankkijat todella käyttävät tarjouksissa ilmoitettua kalustoa. Mikkilöiden mukaan Metsähallitus on vakaa ja tasaisesti toimiva kumppani. Heillä ei ole ollut syytä katsella muualle, sillä kilpailussa on pärjätty ja yhteis-

hankkia täysin rakennusvalmiin tontin. Kun tontilla on valmiina sähkö-, vesijohto- ja viemäriliittymät, rakentaminen voidaan aloittaa heti. Moni pitää tätä merkittävänä etuna. – Tonttien infran toteutamme yhteistyössä kuntien kanssa. Asemakaava-alueilla yhteistyötä on tehty jo pitkään, lomatonttikohteilla muutamia vuosia. Kaikessa toiminnassaan Laatumaa pyrkii noudattamaan kestävän loma-asumisen periaatteita ja edellyttää ympäristön huomioon ottamista myös yhteistyökumppaneiltaan.

Vuokratonttien kysyntä kasvussa Laatumaalta tonttia ei tarvitse välttämättä ostaa omaksi, sillä sen voi myös vuokrata. – Pyrimme tässäkin tarjoamaan asiakkaalle hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivan vaihtoehdon. Ostamisen sijaan tontin voi vuokrata suoraan 40 vuodeksi tai aluksi vain muutamaksi vuodeksi, Oikarinen sanoo. – Pitkien ja turvallisten sopimusten vuoksi moni pitää vuokratonttia oman tontin veroisena vaihtoehtona. Osa taas haluaa aluksi vuokrata tontin, jotta rakentamiseen jäisi enemmän rahaa. Kun tontti ostetaan omaksi myöhemmin, kustannukset jakaantuvat tasaisemmin. Vuokratonttien kysyntä onkin Oikarisen mukaan ollut viime aikoina selvässä kasvussa. Tyypillisesti vuokratonttien kysyntään vaikuttavat taloudelliset suhdanteet ja tonttien sijainti. – Etelän arvokkaat rantatontit halutaan yleensä ostaa omaksi, pohjoisessa taas vuokratonttien kysyntä on vilkkaampaa. Esimerkiksi hiihtokeskusten ympäriltä tontteja halutaan pääsääntöisesti vuokrata.

työ pelaa. He pitävät oman yrityksensä kokoa sopivana. Alan näkymät eivät ole synkät, puuta hakataan ja kuljetetaan jatkossakin metsäteollisuuden rakennemuutoksista huolimatta. Uhkia yrittäjän näkökulmasta on lähinnä kaksi: kuljettajapula ja kustannusten nousu erilaisten veroratkaisujen myötä. – Puutavaran kuljetus on vaativa laji, kaikista ei ole siihen. Vuoden 2009 ajokorttiasetuksen muutos ei myöskään helpottanut kuljettajapulaa. Hannu Mikkilä kuuluu myös kuljetusyrittäjien edustajana Metsähallituksen maakunnalliseen neuvottelukuntaan. Näköalapaikka on hänen mukaansa avartanut Metsähallituksen ja sen toiminnan tuntemusta monipuolisemmaksi.

Kuva Esko Keski-Oja

Metsähallitus-konsernin kiinteistöliiketoiminnasta vastaava Laatumaa palvelee myös kuluttajia tarjoamalla yksityishenkilöille lomatontteja eri puolelta Suomea. Lomatonttikaupan suurimpiin toimijoihin lukeutuvalla Laatumaalla on merkittävä rooli myös kehittyvillä tuulivoimamarkkinoilla. Asiakkaina on myös monia pohjoisen matkailuyrityksiä. Omalta osaltaan Laatumaa pyrkii aktiivisesti edistämään matkailukeskusten kestävän kehityksen mukaista rakentamista. – Yksi isoimmista hankkeista on Ylläksellä, jossa Metsähallituksen maille rakennetaan uutta täyden palvelun matkailukeskusta ekologista lähtökohdista. Ja toissa viikolla allekirjoitimme Inarin kunnan kanssa sopimuksen Saariselän matkailukeskuksen kehittämisestä, Oikarinen kertoo.

Tuulivoimaa tarvitaan lisää Ekologisuus liittyy vahvasti myös Laatumaan toiseen liiketoiminta-alueeseen eli tuulivoimaan. Oikarisen mukaan tuulivoimahankkeet ovat käynnistyneet hyvin, ja niistä on tulossa merkittävä tukijalka Laatumaan toiminnalle. Laatumaa jalostaa sopivasta maa-alueesta rakennusvalmiin tuotteen, myy sen ja vuokraa hankkeeseen liittyvän maa-alueen. – Etsimme esiselvitysten avulla sopivia alueita ja kun sellainen löytyy, käynnistämme YVA-prosessin ja kaavoituksen sekä hankimme tarvittavat luvat. Kun kaikki on kunnossa, myymme paketin kilpailutuksen perusteella esimerkiksi energiayhtiölle. Vireillä on nyt kaikkiaan kuusi tuulivoimahanketta. Ympäristöystävällistä tuulivoimaa tarvitaan lisää, jatkossa mahdollisesti myös merialueilta.

Lisäarvoa jalostamalla Laatumaa toimii yhdeksällä eri paikkakunnalla ja sen tonttituotanto-, myynti-, maakauppa- ja tuulivoimatiimeissä työskentelee yhteensä 40 henkilöä. – Meillä on hyvin laaja-alaista osaamista

– Tuotteemme vaihtelevat luonnontilaisesta metsämaasta täysin rakennusvalmiiseen tonttiin, Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen sanoo.

ja valmiudet toiminnan kehittämiseen. Perustuotteemme on tonttimaa, jota voidaan jalostaa monin tavoin. Jalostusastetta nostamalla lisäämme myös liiketoimintamme kannattavuutta. Uusia mahdollisuuksia voisi löytyä vaikkapa kaivannaispuolelta, Oikarinen visioi.


6 • 2011

Kuvat Esko Keski-Oja

8

Talvisen tähtitaivaan alla Kurjenrahkan kansallispuistossa liikenteen melu ja kaupungin valot ovat jääneet kauas taakse. Tumman metsän yllä kaartuvalla taivaankannella loistaa tuhansia tähtiä. Mirka Sillanpää

etsän keskellä marraskuinen ilta on hiljainen ja pimeä, ilman taskulamppua täällä ei näkisi eteensä. Metsäpolun varrella puut kurkottelevat kohti taivasta. Polku johtaa järven rannalle, josta avautuu upea näkymä talviselle tähtitaivaalle. – Täällä kaukana kaupungista ei ole häiriövaloja ja osa tähdistä näkyy hyvin paljaalla silmälläkin. Kaikki taivaalla paljain silmin näkyvät yksittäiset tähdet ovat oman Linnunrata-galaksimme tähtiä, tutkija Kari Nilsson Tuorlan Observatorion Suomen ESO-keskuksesta sanoo.

Jos tarkkailijan näkökyky on virheetön ja havainto-olosuhteet täydelliset, voi tähtitaivaalta havaita paljain silmin noin 2500 tähteä. Lähimpänä maata oleva tähti on Aurinko, seuraavaksi lähin tähti eli Proxima Centauri sijaitsee yli neljän valovuoden etäisyydellä maasta. – Tähdet ovat omavaloisia, yleensä pallomaisia ja kaasumaisia taivaankappaleita, joiden väliset suhteelliset etäisyydet ovat tavallisesti hyvin suuria. Tähdet muodostavat tähtijoukkoja, joissa voi olla tuhansia tähtiä sekä galakseja, joissa on jopa satoja miljardeja tähtiä, Nilsson kertoo. Nilsson selvittää, että näkyvässä maailmankaikkeudessa on yli sata miljardia galaksia. Planeettamme Maa ja muu aurinkokunta sijaitsee Linnunrata-galaksissa,

Jupiter on talvella näkyvissä koko yön, mutta erityisen hyvin se näkyy alkuillasta, kaakon suunnalla matalalla horisontissa.

joka on kiekon muotoinen tähtirykelmä. – Linnunradalla on satoja miljardeja Auringon kaltaisia tähtiä. Kaupungin valojen keskellä Linnunrataa ei pysty ha-

vaitsemaan, mutta täällä pimeän keskellä Linnunrata näkyy hienosti päämme yläpuolella. Se kulkee kauniina valovyönä koko taivaan yli.

Kesäkolmio joulukuun taivaalla Tutkijan mukaan paljain silmin tähtiä näkee parhaiten syksyisin ja talvisin, kun on tarpeeksi pimeää ja sää on kirkas. – Jos haluaa tarkkailla tähtiä kannattaa lähteä pois kaupungista jollekin aukealle paikalle. Yleensä etelän puoleinen taivas on tähtien katselun kannalta pohjoista mielenkiintoisempi. Vaikka marraskuussa kesä on enää kaukainen muisto, taivaalla voi näin alkuillasta nähdä vielä Kesäkolmion. Erityisesti loppukesän ja syksyn yötaivaalla korkealla


6 • 2011

9

– Kurjenrahkan kansallispuistossa ei ole tähtien tarkkailua häritsevää valosaastetta, tutkija Kari Nilsson sanoo.

Luvassa tähtisadetta Tähdenlento eli meteori on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä. Yleensä valoilmiö kestää korkeintaan muutaman sekunnin. Meteoroidista tulee meteoriitti, kun se putoaa maahan asti. Suomessa on vuosittain muutamia viikon jaksoja, jolloin tähdenlentoja näkyy tavallista enemmän. Seuraava kirkas tähdenlentoparvi on nähtävissä 13.–14.12. välisenä yönä. Eniten tähdenlentoja eli jopa 60–70 tunnissa voi nähdä yöllä kello kolmen jälkeen. Lue lisää www.ursa.fi, www.spaceweather.com

etelässä näkyvä tähtiasterismi muodostuu Lyyran tähdistön päätähdestä Vegasta, Joutsenen Denebistä ja Kotkan Altairista. – Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistöjen tähtiä tai erotettu tähdistön osa omaksi kuviokseen. Kesäkolmio on nimensä mukaisesti kolmen tähden muodostama lähes suorakulmainen iso kolmio. Vega on kuvion kirkkain tähti ja himmein niistä on kolmion alimmassa kärjessä sijaitseva Altair, Nilsson selvittää. Tammi-helmikuussa Kesäkolmio kuviona katoaa läntiselle taivaalle, keväällä se tulee taas näkyviin aamuyöllä itäiselle taivaalle. Ennen satelliittinavigoinnin yleistymistä Kesäkolmion tähdet olivat tärkeitä navigointitähtiä, sillä ne näkyvät aamuyöstä hyvin selkeinä ja kirkkaina.

– Myös talvitaivaalle on yritetty nimetä vastaavia kuvioita, joista talvitimantti ja talvineliö tai -suunnikas ovat ehkä tunnetuimmat. Talvineliö muodostuu Orionin tähdistön Rigelistä ja Betelgeuzesta sekä Pienen Koiran Procyonista ja Iso koiran Siriuksesta, Nilsson kertoo. Kesäkolmion lisäksi tunnettuja tähtiasterismeja ovat Orionin vyö ja Otava. Nilsson osoittaa taivaalle, jossa Otava näkyy näin marraskuun lopulla kuuden aikaan illalla pohjoisen suunnassa. – Otavan seitsemän tähteä muodostavat kauhan muotoisen kuvion, joka erottuu selvästi. Orionin tähtikuvio näkyy etelän suunnalla puolen yön maissa. Myös Orion muodostuu seitsemästä tähdestä, joista kolmea ikään kuin viivalla vierekkäin ole-

vaa tähteä kutsutaan Väinämöisen vyöksi.

Jupiter ja Joulun tähti Talviaikaan eräs taivaankannen kirkkaimmista tähdistä ei ole tähti ollenkaan vaan planeetta nimeltä Jupiter. Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta, viides planeetta Auringosta lukien. – Jupiter on talvella näkyvissä koko yön, mutta erityisen hyvin se näkyy alkuillasta, kaakon suunnalla matalalla horisontissa. Nousemassa oleva Jupiter on hyvin kirkas, kirkkaampi kuin tähdet. Korkeimmillaan Jupiter on kymmenen maissa illalla etelän suunnassa, josta se lähtee laskemaan, Nilsson kertoo. Eräs tähtitieteilijöitä jo kaksituhatta vuotta askarruttanut arvoitus on niin sa-

nottu Joulun tähti, jota myös Beetlehemin tähdeksi kutsutaan. Nilssonin mukaan tutkijat ovat käyneet erilaisia tähtitieteen ilmiöitä läpi ja miettineet sitä, mikä ilmiö Joulun tähti olisi voinut olla. – Joulun tähti voi tietysti myös olla pelkkää tarua. Yleisin selitys on se, että Joulun tähti ei aikoinaan ollut uusi tähti, vaan erikoinen planeettakonjuktio eli kahden planeetan kohtaaminen. – Se tiedetään, että ennen ajanlaskun alkua Jupiter ja Saturnus kohtasivat Kalojen tähtikuviossa eli olivat hyvin lähellä toisiaan taivaalla kaikkiaan kolme kertaa. Tätä kohtaamista alettiin pitää syntymän ennusmerkkinä. Joulun eli Beetlehemin tähti on siis voinut tällainen planeettakonjuktio, Nilsson sanoo.


6 • 2011

Kuva Jouni Penttinen

10

Tiimiesimies Arto Kinnunen, ympäristöasiantuntija Niklas Björkqvist ja suojelubiologi Mikko Siitonen kävivät tutustumassa muutamaan maastotarkastuksessa mukana olleeseen korpikohteeseen.

METSOn toteutus etenee Metsähallituksessa

Suojeltujen korpien verkosto täydentyi 1 050 hehtaarilla Metsähallitus on saanut valmiiksi selvityksen korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta. Selvityksen mukaan kolmasosa valtion mailla olevista korvista on suojeltu METSO-alueella. Suojeltujen korpien verkostoa täydennettiin vielä siirtämällä 1 050 hehtaaria uusia korpikohteita luontokohteiksi pois metsätalouskäytöstä. Sari Hiltunen

E

Kuva Maria Latokartano

telä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa (METSO) Metsähallitukselle on määritelty monia tehtäviä. Yhtenä niistä oli laatia selvitys valtion mailla olevien korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja määritellä toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Työ on tehty metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä paikkatietojärjestelmää hyödyntäen. Selvitys kohdistui METSO-alueeseen, johon metsätalouden alueista kuuluu Länsi- ja ItäSuomi, Pohjanmaan länsiosa sekä LänsiLapin lounaisosa. Selvityksen mukaan korpien suojelun tila on varsin hyvä. Kaikkiaan 31 prosenttia valtion mailla sijaitsevista korvista on METSO-alueella suojeltu. Suojelluista korvista 59 prosenttia on suojelualueilla ja

loput metsätalouden mailla toiminnan ulkopuolelle rajattuina luontokohteina. Lettoja ja puustoisia luhtia on valtion mailla hyvin vähän, ja käytännössä ne ovat kokonaan metsätaloustoiminnan ulkopuolella. Korpia on siirretty parin viime vuosikymmenen ajan pois metsätalouskäytöstä useiden eri kartoitusten ja suojeluprosessien tuloksena. Lisäksi jo vuoden 2004 ympäristöoppaassa oli lueteltu uhanalaiset suotyypit, jotka rajattiin hakkuiden ja kunnostusojitusten ulkopuolelle. – Talousmetsien korvista on muun muassa alue-ekologisen kartoituksen sekä aiempien METSO-toimenpiteiden yhteydessä valittu suojeluun aina suojeluarvoiltaan edustavimmat kohteet, joihin kuuluu paljon reheviä korpia. Siksi on luonnollista, että talousmetsien korvista ei enää juuri löydy helmiä uusiksi luontokohteiksi, selvitystyötä koordinoi-

nut metsätalouden ympäristöasiantuntija Erkki Hallman sanoo.

Pienialaisia korpia uusiksi luontokohteiksi Kaikilla alueilla tehtiin vielä jatkotarkastelu metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä. Jatkotarkastelussa selvitettiin, onko metsätalousalueilla vielä lisää suojelunarvoisia korpia. Tarkasteluun liittyi vaihtelevassa määrin myös maastokäyntejä. – Jatkotarkastelun pohjana oli paikkatietojärjestelmästä tuotettu aineisto, johon oli poimittu muun muassa metsätalousalueilla sijaitsevat ojittamattomat korvet sekä vesitaloudeltaan ojikkovaiheessa olevat rehevät korvet. Metsätalouden tiimiesimies ja luontopalveluiden vastaava suojelubiologi tekivät yhdessä karttatarkastelun, jossa tarkasteltavat korvet luokiteltiin joko kriteerit täyttäviin, hylättäviin tai maastossa

tarkastettaviin kohteisiin, kertoo LänsiSuomen alueen ympäristöasiantuntija Niklas Björkqvist. Länsi-Suomessa maastotarkastuksia teki kaikkiaan kymmenen luontopalveluiden asiantuntijaa. – Maastotarkastuksissa selvitettiin muun muassa suotyyppi, puustotiedot, lahopuun määrä sekä vesitalouden luonnontilaisuus, ja kriteerit täyttävät kohteet merkittiin uusiksi luontokohteiksi, suojelubiologi Jouni Penttinen kertoo. Länsi-Suomen alueella uusien luontokohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on 280 hehtaaria. – Kriteerit täyttäviä, laajempia kokonaisuuksia ei enää löytynyt. Pääosa kohteista on pienialaisia, noin hehtaarin laajuisia täydennyksiä, Björkqvist lisää. Jatkotarkastelun tuloksena korpien suojelun tila paranee entisestään, kun yhteensä 1 050 hehtaaria pienialaisia korpikohteita siirtyy uusiksi luontokohteiksi.

Täsmätietoa suojelun tueksi Zonation on tietokoneohjelma, joka paikkatietoa analysoimalla etsii luontoarvoiltaan merkityksellisimpiä metsäalueita. Ohjelma löytää myös sellaiset kohteet, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta. Samalla nykyistä useammalle maanomistajalle voi avautua mahdollisuus tarjota metsäänsä vapaaehtoiseen suojeluun. Maria Latokartano

Tuomas Haapalehto

M

etsiensä vapaaehtoisesta suojelusta kiinnostuneille maanomistajille on jatkossa luvassa entistä tarkempaa tietoa siitä, mitkä kohteet juuri

heidän metsissään parhaiten soveltuisivat METSO-ohjelmaan. Helsingin yliopiston professori Atte Moilasen tutkimusryhmän kehittämä Zonation-tietokoneohjelma esittää paikkatietoaineistoa hyväksi käyttämällä arvion metsän luontoarvoista.

Metsähallituksessa valtakunnallista Zonation-kehitystyötä koordinoiva Tuomas Haapalehto levittää pöydälle rasterikartan. – Tässä on yhden Zonation-analyysin tulos. Selvitimme arvokkaiden lehtojen esiintymistä Etelä-Savossa. Mitä tummempi väri, sitä arvokkaampi kohde on kyseessä.

Oma malli jokaiseen analyysiin Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Analyysiin voidaan käyttää esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinneissa kertynyttä aineistoa tai metsätalouden käyttöön kerättyä metsävaratietoa. Suomessa metsiin kohdistuvan paikka-


6 • 2011

Nuuksiossa muurattiin jykevä perusta Haltialle Kuvat Jari Kostet

tiedon keräämisellä on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Lähdemateriaalia on runsaasti, suurin työ on Haapalehdon mukaan siinä, miten tiedosta poimitaan talteen kussakin analyysissä tarpeellinen osa. – Jokaista analyysiä varten rakennetaan oma malli, jossa käytetään hyväksi niitä paikkatiedon osia, jotka kertovat tietystä luontoarvosta. Jos halutaan selvittää runsaslahopuustoisten vanhojen kangasmetsien esiintymistä, saatetaan malliin ottaa mukaan maaperän rehevyydestä ja puustosta kertovaa aineistoa. Jos etsitään arvokkaita soita, tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi ojitustilanteesta.

11

Lisäarvoa kytkeytyneisyydestä Yksi Zonation-ohjelman valteista on sen tehokkuus. Koko Suomea koskevan aineiston analysointi ei tuottaisi ohjelmalle ongelmia ja vastauksen se antaisi 40X40 metrin tarkkuudella. Meillä näin perinpohjaista analyysiä ei vielä ole tehty, mutta esimerkiksi Madagaskarilla Zonationia käytettiin koko saarta koskevan suojeluverkoston laajennuksen suunnitteluun. Toinen valtti on se, että paikkatietoja analysoidessaan Zonation havaitsee myös alueiden kytkeytyneisyyden. – Kytkeytyneisyydellä tarkoitetaan maantieteellisen läheisyyden lisäksi myös luonnon samankaltaisuutta, Haapalehto selvittää. Pienten suojelukohteiden lajisto on altis sukupuutolle, joten mitä pienempiä kohteita säilytetään, sen tärkeämpää olisi säilyttää yhteydet muihin lajeille sopiviin alueisiin. Kytkeytyneisyyden kautta arvokkaaksi voi paljastua myös sellainen alue, joka yksinään ei täyttäisi METSOn kriteerejä.

Rosenfink-yhtyeen huilistit johdattivat juhlaväen peruskiven muurauspaikalle.

Suomen luontokeskus Haltian peruskiven muuraus perjantaina 4. marraskuuta käynnisti luontokohteiden esittelyssä ja suomalaisessa puurakentamisessa uuden ajanjakson. Outi Ala-Härkonen

P

itkäjärven rannalle ja Solvallan urheiluopiston läheisyyteen rakennettavassa luontokeskus Haltiassa ovat esillä saman katon alla Suomen upeimmat luontokohteet. Haltia on myös Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä toteu-

tettava julkinen rakennus, jossa kaikki rakenteet ovat puuta, lukuun ottamatta maanalaista kellarikerrosta. Nuuksioon nouseva luontokeskus on ollut toiveissa jo kansallispuiston perustamisesta lähtien ja esiselvitys valmistui kymmenisen vuotta sitten. – Vuosikymmenien unelma on toteutumassa ja nyt raken-

netaan pääkaupunkiseudun luontomatkailun kärkituotetta. Tämän hankkeen arvo on nähty jo suunnitteluvaiheessa ja luontokeskus on haluttu tehdä alusta lähtien hyvin. Erityisen hienoa on, että pääkaupunkiseudun kunnat ovat aktiivisesti mukana yhteisessä hankkeessa, sanoi Nuuksiokeskuksen toimitusjohtaja Timo Kukko peruskiven muuraustilaisuudessa. Rakennustöiden käynnistymiseen ja tärkeän etapin saavuttamiseen olivat tyytyväisiä myös muurauskauhan varressa olleet pääkaupunkiseudun johdon edustajat: Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupunginjohtaja Martti Lipponen ja Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen. Lisäksi kutsuttuina ja nimettyinä muuraajina toimivat Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin edustajat, professori Rainer Mahlamäki Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä sekä YIT:n, Stora Enson, Pöyryn, WDCH:n, Solvallan ja Metsähallituksen johdon edustajat. Peruskiven sisään muurattiin lieriö, johon laitettiin tiedoksi tuleville sukupolville

Laajempaan käyttöön lähivuosina Haapalehdon mukaan viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan luonnon monimuotoisuus ei maassamme ole kestävällä pohjalla. Heikoimmassa tilassa ovat perinneympäristöt ja metsät. Soistakin noin 75 prosenttia luokitellaan valtakunnallisesti joko uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Zonationin tarkoitus ei ole antaa yhtä vastausta kysymykseen, mitkä alueet tulisi suojella ja mitkä ei. Sen sijaan se antaa päätöksenteon tueksi vaihtoehtoja, joiden avulla luonnonsuojeluun käytettävissä olevat rajalliset rahavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti. Zonation-ohjelmaa kehitetään parhaillaan yhteistyössä METSOn sidosryhmien kanssa. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama projekti käynnistyi vuonna 2010. Metsäkeskukset saavat ensimmäiset tulokset koekäyttöönsä vuodenvaihteen jälkeen. Laajempaan käyttöön ohjelma on tarkoitus ottaa lähivuosina. Nuuksiokeskuksen toimitusjohtaja Timo Kukko kutsui muuraajat vuorotellen lisäämään laastia Haltian peruskiveen.

Haltian peruskirja, havainnekuvat ja pääpiirustukset, muurauspäivän Helsingin Sanomat, käytössä olevia kolikkoja, valtionmaiden kartta ja juliste kansallispuistojen tunnuksista. Peruskirjan päätössanat ilmaisevat Haltian perimmäisen tarkoituksen: houkutella kävijät, erityisesti lapset ja nuoret lähtemään luontoon.

Vuosikymmenien unelma on toteutumassa, nyt rakennetaan pääkaupunkiseudun luontomatkailun kärkituotetta.”

Lieriöön laitettiin mukaan myös kivet viidestä kansallispuistosta eri puolilta Suomea: Lapista, Merenkurkusta, Kolilta, Tammisaaren kansallispuistosta ja Helvetinjärven kansallispuistosta. Kivet symboloivat sitä, että Haltia edustaa kaikkia Suomen 37 kansallispuistoa.


6 • 2011

Kuvat Jari Salonen

12

– Täällä metsissä oikeastaan ainoa murhe on kenttien puuttuminen. Ohjeet ja kartat tulevat hitaasti, Matti Kinnunen (vas.) ja Heino Hänninen kertovat.

Tietotekniikka saapui metsurin taskuun Paperittomasta toimistosta on puhuttu kauan, mutta tulokset näyttävät kehnoilta. Paperiton metsä näyttää olevan paljon lähempänä, kiitos muun muassa metsureiden toimivaksi osoittautuneiden älypuhelinten ja Taika-sovelluksen. Jari Salonen

P

akkasaamu on kuurannut sakean haapajärveläistaimikon vitivalkoiseksi. Lohijoen palstalla askaroi viisi metsuria ja raivaussahan laulu raikaa tyynessä aamussa kauas. Terho ja Risto Kähärä, Matti Kinnunen, Heino Hänninen ja Juhani Kärkkäinen kokoontuvat tankkaustauolle ja nuotion lämmössä alkaa höyry nousta. Varsin luontevasti joka ukon käsi käy rintataskulla. Siellä se on, työpuhelin, joka toi työmaalle melkoisen muutoksen. – Olihan se iso muutos, kun siirryttiin paperikartoista puhelimen näytölle tai paperisista työohjeista puhelimeen kilahtaville tiedoille. Mutta usko tai älä, vanhaan ei ole yhtään ikävä, Terho sanoo painavasti. – Muistele nyt paperikartan selailua tällaisella säällä. Se oli ensivilkaisun jälkeen märkä ja kohta epämääräistä silppua repun pohjalla, jatkaa Heino. Nuotion ympäriltä kuuluu toisenlaisiakin ajatuksia. – Kyllä tämän kanssa pärjäisi, jos osaisi sanankin englantia, vaan kun ei osaa. Kun tuo tietokonekin on outo, niin ei tätäkään oikein hallinnut. Nyt jo sujuu, Juhani sanoo. – Vaikka metsien miehillä harvoin on kiire, niin aika hitaasti kartat ja ohjeet het-

kittäin avautuvat, arvioi Risto. – Jos laitteen opettelu on käynyt pulmalliseksi, niin yhdessä täällä on ongelmat ratkaistu. Lyöty viisaat päät yhteen, Matti ynnää kaikkien tunnot.

Tarkkaa tiedon tallennusta Nuotion ääressä metsänhoitoesimies Teuvo Heikkinen sanoo, että uusi tekniikka ei ole kohdannut mittavaa muutosvastarintaa. Opettelua on tarvittu sitäkin enemmän. – Muutos oli niin iso, että kyllähän se on puhuttanut, Teuvo myöntää. Laiteen toimintaperiaate on sinänsä yksinkertainen. Metsurit saavat työkohteet, kartat ja ohjeet suoraan puhelimen Taikasovellukselle. Jokaisen työpäivän päätteeksi metsuri lähettää paluupostissa tiedot työajasta, siitä mitä työtä hän on päivän aikana tehnyt, samoin kuin tiedot mahdollisista lisistä ja työmatkakorvauksista. Kun kuvio on valmis, laitteelle tallennetaan myös toteutus- ja puustotiedot. Sen jälkeen ne lähetetään edelleen Metsähallituksen palvelimelle. Puustotieto siirtyy sieltä tarvittaessa myös suoraan paikkatietojärjestelmään. – Tallennus pitää tehdä huolellisesti ja niin se on tehtykin. Siihen on yksi hyvä kannustin: metsurin palkka maksetaan lähetettyjen tietojen mukaan. Kun itse

kukin hoitaa järjestelmässä oman osansa, kokonaisuus toimii, painottaa projektipäällikkö Olli Väihkönen. Alkuvaiheessa käyttäjien kiusana olivat jatkuvat versiopäivitykset. Kun niistä päästiin, laitteet ovat toimineet varsin hyvin. Akutkin kestävät kohtuudella ja käyttäjäystävällisyys on hyvää luokkaa. – Työmaat ovat välillä hyvinkin syrjässä ja siellä pulmana ovat huonot puhelinkentät. Työohjeet ja kartat pitääkin ladata kotona tai päätien varrella hyvillä kentillä, Teuvo tietää.

Tieto kulkee reaaliajassa Taika-järjestelmä on ratkaissut monta pulmaa. Sen kautta saadaan nyt muun muassa tärkeää reaaliaikaista tietoa siitä, missä työmailla mennään. – Toiveena on, että tiedot saadaan järjestelmään päivittäin. Se on toiminnan kannalta tärkeää ja siihen suuntaan ollaan jatkuvasti menossa. Tiedot eivät saa laahata perässä, Teuvo sanoo. – Eikä tietojen lähettäminen ainakaan ajasta ole kiinni. Uudella kohteella tietojen lähetys vie viitisen minuuttia, vanhalla kohteella taitaa riittää pari minuuttia, Matti laskee. Esimiehet näkevät järjestelmässä myös parannettavaa. – Tämän hetken versio on varsin työ-

läs. Tietoja tulee paljon ja niiden käsittelyä pitäisi saada joustavammaksi. Pieniä muutoksia on varmasti tulossa, Teuvo arvioi.

Kaikki ominaisuudet hyötykäyttöön Vaikka Taika toimiikin varsin kelvollisesti, myös metsurit ovat pohtineet kehittämistarpeita. – Tuo GPS-puoli kaipaisi pikaista parannusta. Se on liian hidas, Risto laskee. – Suunnittelijan tavoitepuustotietoja voisi hyödyntää nykyistä paremmin siinä vaiheessa, kun kohde on valmis. Sellainen on kuulemma tulossakin, Terho jatkaa. – Puheluiden soittamiseen tämä ei ole mikään paras laite. Niin herkkä, että soittaa kavereille ennen kuin on ehtinyt edes nimeä listalta valita, Matti nauraa. Niin hyvin sovelluksen avulla metsureiden tiedot kuitenkin saadaan ylös, että Haapajärvellä metsureiden kaikki tilit on tehty viime kesäkuusta alkaen Taika-tietojen perusteella. – Nyt opetellaan hyödyntämään kaikki sovelluksen suomat mahdollisuudet ja ominaisuudet. Sen jälkeen voidaan kehitellä uutta, arvioi Olli. – Hyvä järjestelmä tämä on, paljon paperiaikaa parempi, Heino kiteyttää. Yksi näyttää siis aivan varmalta. Tietotekniikka on tullut metsurinkin arkeen jäädäkseen.


6 • 2011

13

Kuva Hannu Huttu

Kalastuskohteille uusia toimintamalleja Kainuussa Millaisia Kainuun kalastuspaikat ovat tulevaisuudessa, vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Mitä kalastajat kalavesiltä toivovat? Muun muassa näitä Metsähallituksen hallinnoimiin kalavesiin liittyviä kysymyksiä on pohdittu Kehittyvien kalavesien Kainuu -esiselvityshankkeessa. Anne Seppänen

H

ankkeessa on selvitetty sitä, vastaavatko olemassa olevat kalapaikat ja kalavedet kalastajien kysyntää, millaisia kalastuspalveluita kalastajat haluavat ja vastaavatko nykyiset kalalajit toiveita, suunnittelija Heikki Laitala kertoo. Laitala on hankkinut tietoa kalastajien toiveista sidosryhmähaastattelujen, työpajojen ja avoimien keskustelutilaisuuksien kautta. Hankkeen kohteena ovat Kainuun seitsemän virkistyskalastuskohdetta sekä yli 100 000 hehtaaria viehe- ja pyydysvesiä.

Monipuolisempia kalastusmahdollisuuksia Virkistyskalastuskohteet ovat pieniä kohteita, joiden palveluihin kuuluvat tulipaikat, laavut, pitkospuut ja laiturit. Ne ovat oleellinen osa Kainuun matkailua ja paikallista käyttöä. Virkistyskalastuskohteilla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää, joista noin 15 000 lunastaa kalastusluvan. Kohteiden kävijämäärät ovat kuitenkin olleet selkeästi laskussa. – Virkistyskalastuskohteiden kalaston hoito on istutusten varassa. Pääosin istutetaan pyyntikokoista kirjolohta, osalle kohteista myös taimenta, harjusta ja siikaa. Pyyntikokoisten kalojen istutukset eivät ehkä vastaa nykypäivän kalastajien arvomaailmaa. Luontaisten lajien ja ekologisten menetelmien arvostus on nousussa, Laitala kertoo. Laitala huomauttaa, että eri kalastusmuodot eivät välttämättä sovi saman lammen rannalle, eivätkä kaikki kalastajat ole tyytyväisiä täysin samanlaisiin virkistyskalastuskohteisiin. – Virkistyskalastuskohteita olisi hyvä uudistaa. Keskeistä olisi kohteiden erikois-

tuminen ja tarjonnan monipuolistaminen. Tavoitteena voisi olla, että Metsähallitus tarjoaisi kestäviä ja monipuolisia kalastusmahdollisuuksia eri kalastusmuotojen harrastajille satunnaisista kalastajista erikoisharrastajiin. Lupavalvontaa on myös tärkeää kehittää etenkin virkistyskalastuskohteilla, joilla on omia erikoissääntöjään.

Ohjausta vieheja pyydysvesille Hankkeessa on selvitetty tilannetta myös Kainuun viehe- ja pyydysvesillä. Viehe- ja pyydysvedet ovat järvi-, lampi- ja jokivesistöjä, joissa kalastetaan vieheillä tai seisovilla pyydyksillä. – Eri kalastusmuotoja voisi ehkä ohjata omille vesialueilleen. Samassa yhteydessä pitää huomioida myös ammattikalastus, Laitala sanoo. Laitalan mukaan esimerkiksi luontaisten lohikalojen ja kuhan menestysehtoja Kainuussa olisi tarpeen parantaa kalastusjärjestelyin, kunnostamalla perattuja uomia ja ennallistamalla elinympäristöjä. – Yhteistyö alueen kalastusmatkailuyrittäjien ja kalastusseurojen kanssa on noussut yhtenä teemana esille. Metsähallitus hallinnoi itse kaikkia hankkeeseen sisältyviä vesialueita. Aiempien kalavesihankkeiden ongelmana on ollut vesialueiden omistussuhteiden rikkonaisuus, jonka takia tarpeellisia toimia on ollut hankala saattaa käytäntöön. Nyt sen uskotaan onnistuvan helpommin. Esiselvityshanke päättyy vuoden lopussa. Esille tulleiden toimenpiteiden toteutus edellyttää jatkohanketta, johon haetaan tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Kainuun ELY-keskuksen kautta. Jos rahoitus saadaan, Kainuussa testataan muun muassa virkistyskalastuskohteiden erikoistumista.

Metsähallituksen ravistelu laantui

Henkilöstötutkimuksesta hyvät tulokset Hanna Kaurala

M

etsähallituksessa syksyllä toteutetun henkilöstötutkimuksen mukaan talossa on työrauha ja työntekijät tietävät tarkkaan mitä tekevät. Edellisvuoden vastaavia tuloksia leimasi Metsähallituksen organisaatiomuutos ja sen aiheuttama epävarmuus. Välillä näytti siltä, että Metsähallitusta ravistellaan kunnolla ja on tulossa suuria muutoksia. Se aiheutti kuohuntaa, mutta nyt tilanne on vakaantunut ja suuren

muutoksen uhka pienentynyt. Henkilöstökysely lähetettiin noin 1 600 henkilölle, joista 63 prosenttia vastasi kyselyyn. Vuosittain suurelle joukolle tehtävän kyselyn vastauksissa muutokset ovat tyypillisesti pieniä, mutta suuret linjat tulevat esille. Viime vuonna metsähallituslaisten usko Metsähallituksen tulevaisuuden mahdollisuuksiin heikkeni, mutta nyt se on palannut entiselle tasolle. Mahdollisuuksien uskotaan olevan uhkia suuremmat. Ilahduttavaa tuloksissa on myös se, että tänä vuonna tapaturmia ja läheltä piti tilanteita on ollut vähemmän, vaikka kiire

työtehtävien tekemisessä vaivaa entiseen malliin. Entistä suurempi osaa vastaajista oli myös sitä mieltä, että Metsähallituksen johto tekee oikeita päätöksiä ja johtaminen on pitkäjänteistä. Yli kolmannes metsähallituslaisista on edelleen sitä mieltä, että he eivät saa riittävästi tietoa Metsähallituksen tulevaisuuden suunnitelmista. Tämä johtuu varmasti osaltaan siitä, että Metsähallituksen ohjaus on hajautettu kahteen ministeriöön. Myös eri tulosyksiköiden välisessä yhteistyössä on edelleen paljon kehitettävää.

Lisääntyvä yhteistyö ja toisten parempi tunteminen kohottaisi entisestään myös koko talon yhteishenkeä. Sen kehittämiselle on hyvät edellytykset, sillä metsähallituslaiset näyttävät viihtyvän työssään ja välit sekä esimiehiin että työkavereihin ovat hyvät. Kyselyyn vastanneista 17 prosenttia ilmoitti olevansa viiden vuoden kuluttua eläkkeellä. Ikä ei näytä metsähallituslaisia painavan, sillä vastaajien arvio omasta työkyvystä on hyvä ja jopa 90 prosenttia ilmoitti haluavansa edelleen kehittyä työssään sekä oppia ja tehdä uusia asioita.


6 • 2011

Kuva Olli Autonen

14 Olli Autonen

K

Serkukset Henri Kuusela ja Jonne Tuominen ovat Tiedekeskus Pilkkeen vakioasiakkaita.

Henri ja Jonne hallitsevat metsäkoneet Henri Kuusela, 14, ja Jonne Tuominen, 10, ovat kokeneita metsäkoneenkuljettajia. Rovaniemeläisserkukset kuluttavat ahkerasti Tiedekeskus Pilkkeen aulassa olevan John Deere -metsäkonesimulaattorin penkkiä ja harjoittelevat mahdollista tulevaisuudenammattia varten.

Eräkokkina Kuva Pauli Määttä

Palvelukeskuksen tiimiesimies Pirjo Halme on innokas ruoanlaittaja ja leipoja. – Olen käynyt talouskoulun, mikä antaa tiettyä taitopohjaa. Minusta on tullut myös suvun juhlien pitokokki. Viikonloppuisin laitamme miehen kanssa ruokaa hartaudella, mutta viikolla mennään lyhyen kaavan mukaan. Pirjo sanoo myös olevansa kokeileva kokki. Ensin reseptejä muokataan ja kokeillaan, jos tulos on hyvä, tarjotaan ruokia muillekin. – Laitan paljon hirvenlihaa eri muodoissa. Liha on itse metsästettyä ja käytän paljon kotimaisia juureksia eli luomu- ja lähiruokaa parhaimmillaan.

Kokeilin simulaattoria ekan kerran elokuussa, kun Jonne houkutteli minut mukaan. Siitä lähtien olen käynyt harjoittelemassa aina kun ehdin.

jälkeen Lapin Ammattiopistossa. Haaveena on, mikäpä muu kuin metsäkoneenkuljettajan ammatti, jonka vaatimukset ovat Henrillä tiedossa. – Homma on vaativaa, sillä tässä pitää pystyä hallitsemaan tosi monta juttua yhtä aikaa. Täytyy olla myös kärsivällinen, ja lisäksi metsässä on pystyttävä korjaamaan laitteet itse.

Pirjo Halme Hirvipata

Pauli Määttä

un harvesteri on kaatanut, karsinut ja katkonut sopivan määrän puita mäntyleimikosta, on aika ottaa käyttöön metsätraktori, kerätä tukit pois metsästä ja viedä tienvarteen lanssille. Henri Kuuselalta sujuu molempien koneiden käyttö, sillä harjoitustunteja on takana jo kymmeniä. – Tällä ajokoneella on vähän helpompi ajaa, ei tarvitse hallita ihan niin montaa nappia kerralla. Henri ja serkkupoika Jonne Tuominen ovat tulleet harjoittelemaan metsäkoneenkäyttöä Tiedekeskus Pilkkeeseen, jonka vakioasiakkaisiin pojat kuuluvat. – Kokeilin simulaattoria ekan kerran elokuussa, kun Jonne houkutteli minut mukaan tänne. Siitä lähtien olen käynyt harjoittelemassa aina kun ehdin. Pari kolme tuntia kuluu kerralla helposti, Henri sanoo. Isot työkoneet ovat molemmille pojille tuttuja ja ovatpa molemmat päässeet kokeilemaan ihan oikeitakin koneita. Henri on muun muassa ollut isänsä ajaman moton kyydissä ja päässyt myös itse kokeilemaan ajamista. Jonne puolestaan on ajanut isänsä pyöräkoneella, jolla kauhanvaihtokin kuulemma jo onnistuu. Jonne uskookin, että

hänestä tulee isona joko metsäkoneen- tai pyöräkoneenkuljettaja. – Metsäkoneenkuljettaja joutuu olemaan paljon yksin, mutta pyöräkonetta ajava saa olla paljon myös muiden kanssa, Jonne tietää. Henri menee ensivuonna peruskoulun viimeiselle luokalle ja uskoo, että opinnot jatkuvat sen

Pirjo on ollut ainoana naisena mukana Oulun toimiston hirviporukassa vuodesta 2004 lähtien. Syksyn lauantaipäivät kuluvat tiivisti Pyhäjoen Palosaaressa. Pirjo sanoo viihtyneensä hyvin miesporukassa. – Mitään etuoikeuksia ei ole, vaan sinne mennään minne käsketään. Tasa-arvo vallitsee ja meininki on reipasta ja reilua. Hirvenmetsästys sopii yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Ehkä silloin, kun vedetään kaadettua hirveä pulkalla pitkiä matkoja, olen ajatellut, että miehisistä voimista voisi olla hyötyä. Pirjon mielestä hirvenmetsästys on parasta mahdollista hyötyliikuntaa. Toimistotyön vastapainoksi saa myös olla ulkona. – Passissa istuessa voi rentoutua ja kuunnella luonnon rauhoittavia ääniä. Työporukan hirviporukassa tulee puhuttua paljon myös työasioista. Se ei haittaa, sillä tieto kulkee ja synergia jyllää. Harrastus vie paljon aikaa, mutta miksei hyvä harrastus saisi niin tehdäkin. Jos ruuanlaittoon ei ole paljon aikaa Pirjon ehdoton suosikki on käristyksestä valmistettu lapinukonkeitto. Enemmän aikaa vievä hirvipata soveltuu hyvin viikonlopun ateriaksi. Liha marinoidaan illalla ja valmistetaan valmiiksi ruoaksi seuraavana päivänä.

600 g hirvenpaistia kuutioina 150 g sipulia puolikkaina renkaina 180 g porkkanaa 180 g palsternakkaa 180 g juuriselleriä kuutioina katajanmarjoja tuoretta tai kuivattua rosmariinia suolaa mustapippuria myllystä 3 rkl balsamiviinietikkaa 170 g pekonia 1 l hirvi- tai lihalientä 1 dl smetanaa 2 rkl mustaherukkahyytelöä 3 rkl Aura-juustoa

Suurus 1 dl kermaa 4 rkl vehnäjauhoja Sekoita lihat ja juurekset keskenään astiassa ja rouhi sekaan katajanmarjaa, rosmariinia, suolaa ja mustapippuria. Lisää myös balsamiviinietikka. Pyöräytä ainekset hyvin sekaisin, peitä kelmulla ja anna maustua yön yli. Ota lihat seuraavana päivänä hyvissä ajoin lämpenemään. Suikaloi pekoni ja laita kuumaan pataan. Ruskista hirvi-juureskuutioita pekonissa pieni erä kerrallaan. Kaada joukkoon hirvi- tai lihaliemi ja hauduta noin 40 minuuttia. Mausta mustaherukkahyytelöllä, lisää suurus ja smetana. Hauduta vielä 5–10 minuuttia. Ripottele halutessasi pintaan sinihomejuustoa. Tarjoa hirvipataa esimerkiksi juuressoseen kanssa. Keitä kypsäksi porkkanaa (1/4), lanttua (1/4) ja perunaa (1/2) ja soseuta. Mausta suolalla ja ripauksella muskottipähkinää. Kuva Esko Keski-Oja


metsämakasiini

6 • 2011

15

Pystymetsästä Pauli Määttä Kuka olet? Olen Markus Aho (44) ja asun maaseudulla Oulaisissa. Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta. Vanhin on jo perustanut oman perheen, papan roolia tässä juuri opetellaan. Toimin erätarkastajana Pohjanmaan rannikolla ja vähän sisämaassakin. Olen juuriltani pohjalainen, syntynyt Hankasalmella ja käynyt koulut Kangasniemellä, siis pohjalaissavolais-keskisuomalainen eli en oikeastaan mistään kotoisin.

Markus Ahon kaksikymmenvuotinen poliisin ura vaihtui reilu vuosi sitten Metsähallituksen erätarkastajan työhön. Käytännön töistä ja ulkoilmaelämästä nauttiva mies on viihtynyt uudessa pestissään erittäin hyvin.

Liisa-Maija Hurme on nimitetty erikoissuunnittelijaksi Pohjanmaan luontopalveluihin Vaasaan. Hurmeen vastuualueena on luonnonsuojelualueiden maankäytön suunnittelu ja ohjaus sekä edunvalvonta. FM Mervi Laaksonen on nimitetty suojelubiologiksi Pohjanmaan luontopalveluihin Kainuuseen. Laaksosen vastuualueena on luonnonsuojelualueiden hoitoon, maankäyttöön ja edunvalvontaan liittyvät tehtävät. Hydrobiologi (FM) Ari Laine on nimitetty Etelä-Suomen luontopalveluihin vesiluonnonsuojelu-tiimin esimieheksi. Hänen toimipaikkanaan on Kotka. Metsätalousinsinööri Eric Raunio on nimitetty määräaikaiseen suunnittelijan tehtävään Jyväskylä-Hämeenlinna metsätiimiin. Raunion toimipaikka on Hämeenlinna. Biologi Minna Uusiniitty-Kivimäki on nimitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman Selkämeren Helmet Satakunnassa -hankkeen projektipäälliköksi.

Mitä erätarkastaja tekee? Päätehtävänä on laillisuusvalvonta. Valvomme myös Metsähallituksen etua maanomistajan näkökulmasta. Valvontaan kuuluvat metsästys, kalastus, maastoliikenne ja luonnonsuojeluasiat. Seuraamme retkeilijöiden käyttäytymistä. Asiakkaita kohdataan vuosittain useita satoja. Tavallisesti asiat ovat kunnossa, mutta väärinkäytöksiä löytyy tältäkin sektorilta. Erätarkastaja voi sakottaa tai toimittaa asian poliisin tutkittavaksi. Parhaillaan minua työllistää lähes päivittäin isompi hirvenmetsästykseen liittyvä juttu. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Tyypillistä työpäivää ei ole – vuodenaika vaikuttaa työtehtäviin tai säätila voi muuttaa suunnitelmat. Joskus joudutaan reagoimaan hyvin nopeastikin. Muilta viranomaisilta ei useinkaan löydy resursseja lähteä mukaan selvittämään eränkäyntiin liittyviä asioita. Petokysymykset ovat vaikeita, koska ihmisten oikeuskäsitys joutuu joskus koetukselle.

Erätarkastajan näkökulmasta tilanne on kuitenkin selvä – teemme laillisuusvalvontaa olemassa olevien lakien pohjalta. Usein tekijää ja jopa tekoa voi ymmärtää, mutta ei hyväksyä. Omaa erityisosaamistani on maastoliikenteen tuntemus, johon perehdyin jo entisessä työssäni. Jatkan edelleen yhteistyötä muiden viranomaisten kouluttajana sekä muun muassa liikennevahinkojen tutkijalautakunnassa maastoliikenteen asiantuntijajäsenenä. Toivon, että erätarkastajat saisivat toimia jatkossakin Metsähallituksessa tulevasta organisaatiomallista riippumatta. Erävalvonnalle on selkeä tarve nyky-Suomessa ja valtiovalta osoittaa sen lisäämällä erävalvonnan resursseja. Mitä harrastat? Kalastan ja metsästän, mutta en kuitenkaan intohimoisesti. Minusta tämä taso on sopiva erätarkastajalle eli pystyn hoitelemaan sesonkiaikaan työt ja tunnen asiat sekä harrastajat. Rankamehtä ja kaikenlainen rakentelu ovat minun juttujani. Liikun luonnossa marjastamassa ja sienestämässä. Mökkiprojekti on aluillaan. Sen verran on yhteiskunnallisia luottamustoimia, että olen tällä hetkellä Oulaisten sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja ehdin olla pari kautta myös valtuustossa.

Tapahtumia 15.12.2011 13.00–16.00 Yleisötilaisuus Kolin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta Kolin kansallispuiston sekä läheisten Natura-alueiden (Iso-Veteläinen, Huuhkajanvaara, HuurunlampiSammakkolampi-Huurunrinne ja Verkkovaara) hoidon ja käytön suunnittelu käynnistyy Luontokeskus Ukon auditoriossa 15.12. klo 13 (Ylä-Kolintie 39, 83960 Koli). Tilaisuudessa kerrotaan, mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma, miksi juuri Kolille tarvitaan sellainen ja miten jokainen voi vaikuttaa suunnitelmaan. Tule esittämään ajatuksesi Kolin alueen kehittämisestä!

Tapahtuma on ulkoilmatilaisuus, joten kannattaa pukeutua lämpimästi ja varautua taskulampulla. Tervetuloa viettämään rauhallista jouluiltaa Korteniemeen! Tapahtuma on maksuton. 22.12.2011 14.00–15.00 Luontopäivä Kellokkaassa. Luontopäivän teemana on eläinten talviselviytyminen. Riistabiologi Keijo Taskinen kertoo viihdyttävästi siitä, miten eläimet selviytyvät erilaisissa olosuhteissa. Hinta 7 € sis. jouluglögin ja piparin.

14.12.2011– 29.1.2012 Vuoden luontokuvat 2011 -näyttely. Vuoden luontokuva -kilpailun 40 parasta kuvaa ovat esillä Nestorissa Savonlinnan maakuntamuseolla 29.1.2012 saakka. Savonlinnasta näyttely jatkaa Siidaan, Skierriin, Pallastunturille, Seitsemiseen, Kalajoelle, Hämeeseen, Kellokkaaseen sekä Oulangalle. 1.12.2011–31.1.2012 Digiajan poromies Digiajan poromies Jouni Näkkälä tekee taidetta ja paimentaa. Jouni

Näkkälän ART LAVVU -valokuvanäyttely on esillä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa. 14.10.2011–30.6.2012 Enontekiöltä Etelänavalle Enontekiöläinen Pasi Ikonen oli mukana ensimmäisessä suomalaisessa etelänaparetkikunnassa, joka vuonna 2008 hiihti läpi tämän maailman kylmimmän mantereen. Ikosen koostama näyttely Etelänavan retkikunnan matkasta on nähtävillä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa.

Kuva Hannu Huttu

Nimityksiä

Mistä tulit Metsähallitukselle? Tein poliisin töitä 20 vuotta ja jo kauan sitten pohdin, että voisiko ura joskus jatkua Metsähallituksessa. Reilu vuosi sitten aloitin erätarkastajana ja olen ollut tosi tyytyväinen. Poliisin työssä on omat varjopuolensa ja poliisin organisaatio toimii kovassa puristuksessa. Työtä tehdään aina vain niukemmin resurssein. Erätarkastajan työssä saa viettää reipasta ulkoilmaelämää. Olen aina tykännyt käytännön töistä, enkä niinkään toimistohommista. Metsähallitus on yllättänyt monipuolisuudellaan. Pikku hiljaa alkaa hahmottamaan mitä kaikkea kokonaisuuteen oikein kuuluu. Talon ilmapiiristä on pelkästään positiivista sanottavaa.

Oma työkenttä on laaja ja repaleinen. Vielä en ole ehtinyt käydä läheskään joka paikassa. Vanhat verkostot ovat auttaneet kovasti työhön paneutumisessa.

20.12.2011 18.00–19.00 Jouluhartaus Tunnelmallinen jouluhartaus Teijon luontotalolla Salossa. 21.12 18.00–19.00 Korteniemen joulurauha Tuomaan päivänä eli keskiviikkona 21.12. klo 18 Liesjärven kansallispuistossa, Korteniemen perinnetilalla rauhoitutaan joulun viettoon ja unohdetaan kiire ja hälinä. Perinnetilalla juhlitaan joulua vanhan ajan tapaan yhdessä iltaa viettäen. Ulkona lauletaan vanhoja tuttuja joululauluja, kuullaan runonlausuntaa ja pappi tuo terveisiä seurakunnasta. Tuvassa on tarjolla kahvia ja mehua.

Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.luontoon.fi


6 • 2011

Kuvat Jari Salonen

16

Aamupäivän saalista, liki 70 litraa käpyjä. Ei ihme jos veteraanikolmikkoa, Heikki Rekolaa (vas.), Arvo Väyrystä ja Pentti Matinmikkoa hymyilyttää.

– Tässä kohtaa olisi pituudesta hyötyä, Arvo Väyrynen tuumii.

Lapin männiköistä kerättiin 170 000 litran käpysaalis Jostakin täältä Sodankylän takamailta pitäisi löytää kolme käpyjen kerääjää. Kapeneva tie käy uhkaavan kuoppaiseksi, ja sumu sakenee ihan silmissä. Sininen savu nousee sovitusta paikasta, ja kokenut kolmikko toivottaa tervetulleeksi. Ja vaikka on vasta aamupäivä, ensimmäiset saavilliset laatukäpyjä on jo kasassa. Jari Salonen

E

telän varikselle selviää nopeasti, että nyt jos koskaan ollaan tekemisissä alan taitajien kanssa. Arvo Väyrynen on porukan nestori, Heikki Rekola ja Pentti Matinmikko konkareita hekin, paikkakunnan omia poikia kaikki. Tulille on katettu kahvit ja maukkaat tarjoilut. – Metsässä joka päivä on juhlapäivä, miehet nauravat. Käpyveteraanit sanovat kaunistelematta, että aloittelija ei heille pärjää. Käpymetsässä tarvitaan oikeaa tekniikkaa, taktiikkaa ja kunnon varusteet – huipputekniikalle ei täällä ole kysyntää. – Paras keksintö on tämä kilpaonkijoiden käyttämä 20 litran vyölaukku, johon kävyt on nopea riipiä kaksin käsin. Oksat taas taitetaan ulottuville puukepillä, jossa on metallikoukku päässä; normaalimittainen mies saa oksan ulottuvilleen jopa 3,5 metrin korkeudesta. Ja sitten tarvitaan vain nopeat jalat ja kätevät kädet, Arvo selvittää nelimetrisessä taimikossa. – Meillä on sellainen työnjako, että minä ja Pentti keräämme maasta, mutta Arvo nousee puuhun kuin syysorava konsanaan. Onhan se 75-vuotias ukko ihan omiaan puihin kiipeilemään, vaikka toisinaan sellaisia muutaman richterin tömpsähdyksiä kuuluukin, Heikki hymyilee.

Satoa jo ensi kevään viljelmille Tänä syksynä Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvaraston käpysavotalla oli 170 000 litran tavoite. Lämmin syksy suosi keruuta niin hyvin, että tavoite saavutettiin.

– Kävyt kuljetetaan Saarijärvelle Pataman karistamoon karistettavaksi ja sieltä Rovaniemelle Imariin siementen varmuusvarastoon. Joillakin alueilla paikallisesta siemenestä on jo niin kova kysyntä, että tätä satoa päätyy ensi kevään

Vaikka käpysavotta näyttää äkkiseltään pikku näpräilyltä, sillä on melkoinen vaikutus paikallistalouteen.

– Pelkona oli aikainen talventulo. Lumi hidastaa aina keruuta valtavasti, mutta nyt päästiin keräämään hyvissä oloissa laadukas sato. Erityisen hyvin käpyjä oli alueilla, joilla kärsittiin jo siemenpulasta, iloitsee myös Metsähallituksen kävynkeruun koordinaattori metsätalousinsinööri Timo Ari. Käpysato on myös itävyydeltään laadukas, parhaimmillaan jopa 97 prosentin luokkaan. Tulosta voidaan pitää hyvänä, kun 150 litrasta käpyjä saadaan kilo siementä.

viljelyihin, Timo Ari sanoo. Kokeneet käpymiehet arvioivat tämän syksyn käpysadon hyväksi ja laadukkaaksi. – Meillä sellainen keskivertosaalis taitaa olla sata litraa miestä päälle päivässä. Kun siitä maksetaan tällä alueella 95 senttiä litralta verottomana, niin onhan se hyvä lisä eläkkeen päälle, miehet ynnäävät.

Piristysruiske paikallistalouteen Kävynkeräys on organisoitu yhdessä pai-

kallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Käytäntö on osoittautunut sopivan joustavaksi ja varmaksi. Myös käpyjen vastaanotto toimii moitteettomasti. Kuka tahansa ei käpymetsään saa kuitenkaan säntäillä. Jokaiselle kerääjälle on määrätty oma alue ja kiintiö. Sodankylässä työtä on tekemässä parikymmentä keruuporukkaa. Keskiviikkoaamuna Sodankylän keskustan kupeessa Rissasen taimistolla käykin melkoinen vipinä. Autoja kurvailee pihaan tasaista vauhtia, kenellä isompi saalis tuotavana, kenellä tällä kertaa aavistuksen vaatimattomampi. Liki 350 litran saaliinsa käy keräyspisteelle tuomassa myös sodankyläläinen Eija Sarpola. – Nuorena sitä saatettiin olla viikkokin metsässä käpyjä keräämässä, nyt työn ohessa vain vapaapäivinä. Mutta todella kivaa hommaa, oikein odottaa, koska taas pääsee metsään, Sarpola selvittää. – Käpyjä on otettu vastaan reilu viikko ja 17 000 litraa on jo kasassa. Puhtaan näköistä ja aika isokokoista käpyä, Mervi Rissanen iloitsee vuosien kokemuksella. Vaikka käpysavotta näyttää äkkiseltään pikku näpräilyltä, on sillä melkoinen vaikutus paikallistalouteen. – Tämä on rahaa suoraan tälle kylälle, puhdasta tuloa ihmisten käyttöön. Todella tervetullut lisä pikkukylälle, Rissanen myhäilee.

Metsä.fi 6/2011  

Metsä.fi on Metsähallituksen lehti.