Page 1

vo

yrityksiä, osaajia ja edelläkävijöitä metsämaakunnasta

l. 2


2

Pääkirjoitus

Pilottialue elää kuten opettaa E

U:n itäisellä rajalla sijaitseva Pohjois-Karjala teki vuonna 2011 kauaskantoisen valinnan. Maakunta päätti kääntää alueen energiankulutuksen laskuun ja nostaa uusiutuvan energian osuuden vajaasta kahdesta kolmanneksesta yli 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on luopua kokonaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä. Sähköä on vajaan kymmenen vuoden kuluttua määrä tuottaa yli oman tarpeen, sekin uusiutuvasti. Tukea ja laajempaa perspektiiviä päätöksille antoi syyskuussa 2011 järjestetty Koli Foorumi. Kolin teesit määrittivät biotalouden keskeiseksi välineeksi otettaessa vastuuta kansainvälisten ilmastotavoitteiden toteutuksesta. Samalla metsät, muut uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous Joensuusta nousevat tulevien vuosikymmenien keskeiseksi talouden ajuriksi ja Euroopan kilpailukykytekijäksi.

taa metsävarat, osaa puubiomassan tuottamisen, korjuun ja logistiikan sekä tuntee puun raaka-aineominaisuudet. Joensuussa runsaat 500 biotalouden asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksissa – uusimpana tulokkaana intialainen Teriinstituutti – rakentavat yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia. Yritysten ei siis tarvitse yksin ratkaista uusien tuotteiden kehittämisessä kohtaamiaan ongelmia, sillä Joensuun ainutlaatuinen, monitieteinen biotalouden osaamiskeskittymä on valmiina ratkomaan kehityshaasteita. Käytettävissä on lisäksi laaja kansainvälinen partneriverkosto – kehitysresurssi, jonka harva toimintaympäristö voi yritykselle tarjota.

Pyrolyysiöljyn kohdallakin suurimmat odotukset kohdistuvat sen käyttöön kemian teollisuuden raaon rakentumassa ka-aineena. Bioöljystä voidaan jalostaa vaikkapa diesel-polttoainetta. Mutta mitä yksi kuumimmista biotalouden henkilöautojen kaikkia puun kasvun ja pyrolyysiprosessin tuottaMaakunnan strateginen päätös sitoutua biotaloukemiallisia yhdisteitä puutieteilijät tuosta tertutkimuksen eurooppalaisista mia den tavoitteisiin on käynnistänyt positiivisen ketjuvamaisesta nesteestä mahtavatkaan löytää? Tätä reaktion. Fortum Oy:n Joensuun-biovoimalaitokvalottaa Itä-Suomen yliopisto (UEF), joka käynkeskittymistä sen yhteyteen rakennetaan maailman ensimmäinen nistää kansainvälistä ja monitieteistä Wood Matekaupallisen mittakaavan pyrolyysiöljyn tuotantorial Science -koulutusohjelmaa. Yliopiston kunnilaitos. Pyrolyysiprosessissa puubiomassa muutetaan nestemäiseen muotoon, anhimoisena tavoitteena on ”oppia tietämään kaikki puusta”. energian ja raskaiden moottoreiden polttoaineeksi. Raaka-aine kerätään alueen metsistä ja jalostetaan bioöljyksi kaukolämmön ja valtakunnan verkkoon Puu kiinnostaa muitakin kuin perinteisen metsäteollisuuden toimijoita. Uusisyötettävän sähkön sivutuotteena. Laitos ja sen polttoainehuolto luovat kymen prosessien kehitysympäristönä ja tuotantomittakaavaan siirtämisessä Pohmeniä uusia työpaikkoja, pääosin maaseutualueille. Mikä sopisikaan paremmin jois-Karjalan etuina ovat runsaat metsävarat ja raaka-aineen varma saatavuus. Euroopan metsäpääkaupungille, jonne tutkimuksen ja koulutuksen ohella on Logistiikka toimii kitkattomasti, infra on kunnossa, alan toimijoiden yhteistyö keskittynyt myös leijonan osa eurooppalaisesta metsäkoneiden tuotannosta. poikkeuksellisen sujuvaa ja portti Venäjän markkinoille lähellä. Olemme ylpeitä siitä, että alueen toimijat ovat sitoutuneet olemaan biotalouden eturintamasEnergia on kuitenkin vain yksi biotalouden osa-alue, johon alueen tutkijat ja sa myös omien valintojensa kautta. Alue, joka elää kuten opettaa, tarjoaa luonyritykset hakevat nyt innolla uusia ratkaisuja. Uimaharjussa Enocellin sellutehtevan toimintaympäristön biotalouteen vannoville yrityksille. das viimeistelee tuotantolinjan muutosta, jonka lopputuotteena syntyy liukosellua. Tuotettavan kuidun käyttökohteena ei ole enää paperintuotanto vaan tekstiiliteollisuus. Joensuussa, 4.2.2013 Joensuusta on rakentumassa yksi kuumimmista biotalouden tutkimuksen euTimo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy rooppalaisista keskittymistä – kansainvälisen verkoston solmukohta, joka mit-


Tässä lehdessä

04

Viidessä vuodessa brändituotteeksi

06 08 11 14 16

Purkuala ponnistaa päivänvaloon

18

Fortumin bioöljylaitos kääntää maailman huomion Joensuuhun Ylpeyden aihetta

Kareline-komposiitit – ympäristöystävällistä ja kierrätettävää Iivari Mononen nostaa palvelun pylvääseen

Riikonen rakensi verkostosta palvelukokonaisuuden

20

Tulosta syntyy kuin ponttilautaa

22 24 26

Menestyksen malja suoraan luonnosta KME Oy lämmittää ja työllistää Reilusti katetta innovaatiopuheille

3


4

Viidessä vuodessa brändituotteeksi

Aatelitalo Oy  erustettu vuonna 2007 P Omia työntekijöitä 25 Liikevaihto neljä miljoonaa euroa (2011) Tuotantotilat Lehmossa, myyntikonttori Vantaalla Käyttää pohjoiskarjalaisia alihankkijoita, mm. kalusteet, ikkunat, pellit, kattotuolit www.aatelitalo.fi


Kuvat: Fabrik ja Aatelitalo

–Se oli varsinainen potkustartti, Aatelitalo Oy:n toimitusjohtaja Ville Kokkonen kuvailee firman käynnistymistä. Viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut Aatelitalo on rakentanut puisista valmistaloista teollisen lopputuotteen. Valmistalojen kysyntä kasvaa tasaisesti, niin aikoo tehdä myös Aatelitalo.

V

ille, Kalle ja Antti Kokkonen ovat päättäväisiä veljeksiä. Työt Etelä-Suomen rakennuksilla saivat jäädä, sillä keikkatyö ei tuntunut perheelliselle hyvältä elämältä. Ville Kokkonen kertoo monesti pohtineensa sitäkin, eikö taloja oikeasti voida rakentaa valmiiksi katon alla, kuivissa tiloissa. Punnuksena vaakakupissa painoi myös kotiseuturakkaus Pohjois-Karjalaan; muutto rakennustöiden perässä Etelä-Suomeen ei houkutellut. Kolmikko ratkaisi asian ennakkoluulottomalla tavalla. Koti pidettiin Pohjois-Karjalassa, talot rakennetaan valmiiksi Kontiolahdella sijaitsevassa talotehtaassa ja kuljetetaan pääkaupunkiseudun voimallisille kasvualueille. Oma koti helposti

Aatelitalo Oy on valmistanut puisia valmistaloja vuodesta 2007 lähtien. Tänä aikana valmistalomarkkinoiden osuus on jatkanut tasaista nousuaan. Toimitusjohtaja Ville Kokkonen (vas.) ja tuotantopäällikkö Kalle Kokkonen uskovat vakaan kasvun jatkuvan edelleen.

Ihmiset haluavat oman kodin ennen muuta helposti. Kokkosen mukaan pääkaupunkiseudulla perin harva rakentaa taloaan itse. Valmistalokulttuuri on rantautunut Suomeen Ruotsista, jossa jo 2000-luvun puolivälissä valmistalojen osuus omakotitalomarkkinoista ylitti 50 prosenttia. –Kun vuonna 2007 aloitimme, Suomessa valmistalomarkkinoiden osuus tuotannosta oli reilut 10 prosenttia. Tällä hetkellä markkinaosuus on 35 prosentin luokkaa, nousu on jatkunut tasaisena. Aatelitalon perustaminen osui laskevien markkinoiden kynnykselle. Jälkikäteen Kokkonen arvioi, että yhtiö pääsi kuin koira veräjästä vuoden 2008 notkahduksesta; valmistalojen tilauskanta ylsi ripeän startin ansiosta nopeasti kymmeneen kuukauteen. Vahvan tilauskannan kanssa päästiin ketterästi pahimman yli. –Vuoden 2008 lopulla myynnissä ei tapahtunut mitään, mutta heti vuoteen 2009 tultaessa markkinat aukesivat ryminällä.

Kahdessa lohkossa

Aatelitalolla on tuotantotilaa Kontiolahden Lehmossa noin 2 200 neliötä. Tuorein 1 000 neliön laajennus valmistui vuonna 2011. Tehtaalta valmistuu tällä hetkellä noin 30 valmistaloa vuodessa. Talomalleja on 11, neliöt ulottuvat 80:sta aina 200 neliöön. Talojen leveys on vakioitu yhdeksään metriin. Puutalot valmistetaan Lehmossa sisätiloiltaan valmiiksi; tapetit, laatat, kodinkoneet, kalusteet, lauteet ovat kaikki jo paikoillaan. Talo kuljetetaan kohteelle kahtena 4,5 metrin lohkona. Ennen erikoiskuljetuksen saapumista talolle on tehty perustukset ja kattorakenteet. Perustukset tehdään valmiiksi tiivistetylle sorapatjalle. Vesikatto päätykolmioineen rakennetaan perustusten päälle odottamaan varsinaista talotoimitusta. Samalla katto toimii odotusajan perustusten suojana. Talo on pystytetty noin neljässä tunnissa. Koti on tulisijaa ja pieniä viimeistelytöitä vaille muuttovalmis. Vesikiertoinen lattialämmitys mahdollistaa kattavasti eri lämmitysmuodot. Kokkosen mukaan lähes aina taloon asennetaan jonkinlainen ilmalämpöpumppu. Yksilöllisyyttä ja tehoja

Yhtiön tavoitteena on hallittu kasvu. Ville Kokkonen arvioi, että ensi vuonna tehdas toimittaa jopa 38 Aatelitaloa. Parin vuoden kuluttua tuotantomäärä on suunniteltu nostettavaksi 50 taloon. –Paljon on kiinni markkinoiden kehityksestä. Pienenä toimijana meillä ei ole varaa lyödä päätä seinään, vaan tulosta on synnyttävä varsin nopeasti. Kasvava tuotanto edellyttää uusia alihankkijoita ja myös uusien omien työntekijöiden palkkaamista. Toimitusketjuun solahtaminen ja talon tavoille oppiminen vie kuitenkin oman aikansa, siksi Kokkonen ei halua hätiköidä. –Tehdyn työn korjaaminen on kallista, katteet tulevat syödyiksi helposti. Meidän on panostettava koko tuotantoketjun laatuun. Aatelitalojen teollisessa tuotannossa työvaiheet on pitkälle vakioitu. Taloihin pystytään kuitenkin tekemään monia asiakkaiden toivomia muutoksiakin. –Räätälöintikyvystä on tullut meille ihan selvä kilpailuvaltti.

5


6

Purkuala ponnistaa päivänvaloon Purkamista on pidetty yksinkertaisena työnä; koulutusta ja referenssejä ei ole tavattu kysellä. Harmaan talouden rampauttamaa alaa ei ole opittu arvostamaan, suurin häviäjä on ympäristö. Toistakymmentä vuotta purkualalla toiminut Deal In Oy:n toimitusjohtaja Petri Hynninen kyllästyi villiin menoon. Hynninen kääri hihat ja ryhtyi toimialan uudistajaksi.

Deal In Oy  urku- ja saneerausalan P ympäristönhallinnointiin erikoistunut yritys Perustettu vuonna 2008 Pääpaikka Joensuu Tällä hetkellä 5 työntekijää MC1-massalaskentaohjelma auttaa olennaisesti mm. jätedirektiivin, jäteverolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain ja asetusten valvonnassa Sai vuonna 2012 Tekesin Nuori innovatiivinen yritys -statuksen www.dealin.fi

T

akana on yli puolen miljoonan euron panostus ja kaksi vuotta kehitystyötä. Tuloksena on vuonna 2012 markkinoille tuotu MC1-massalaskentaohjelma. Massalaskentaohjelmalla mitataan ja massoitetaan sähköisiä piirustustiedostoja. Sähköinen ohjelma mahdollistaa purku- ja rakennusjätteen sekä erilaisten materiaalien tehokkaan seurannan. Sekä kustannukset että ympäristönäkökulmat tulevat läpinäkyviksi. Ohjelmalla saadaan määräluettelo sekä tarkka tieto kohteesta tulevista jätemääristä eriteltynä eri jätelajikkeisiin. Kiinteistön omistaja saa jo suunnitteluvaiheessa tarkat tiedot purettavan tai saneerattavan kohteen materiaaleista. Tiedot voidaan hyödyntää tehokkaasti arvioitaessa jäte- ja korjauskustannuksia. –Voimme suunnitella ja ohjeistaa materiaalien hyötykäyttöä ennakkoon. Tie-

dämme etukäteen kuljetusten järjestelyt ja kuormamäärät. Jos purkamiseen tarvitaan ympäristölupa, sen hankkimiseen jää riittävästi aikaa. Laskennan ja toteutuneiden jätemäärien automaattisen vertailun ansiosta voimme valvoa lähes kaikki purkukohteet resursseja lisäämättä, Deal In Oy:n toimitusjohtaja Petri Hynninen kiteyttää. Kansainvälisille markkinoille

Hynnisen innovaatio on otettu markkinoilla vastaan innostuneesti, näpeissä on vientituote. Vuoden 2012 alkupuolella MC1-massalaskentaohjelma palkittiin European Business Awards for the Environment -kilpailun kansallisessa osiossa. Hynninen matkasi elinkeinoministerin delegaation mukana Kanadaan. Vienti-


Kuvat: Fabrik ja Deal In

Suomen uuden jätelain tavoitteena on tehostaa merkittävästi jätteiden kierrätystä vuoteen 2016 mennessä. Deal In ja toimitusjohtaja Petri Hynninen ottivat osaltaan haasteen vastaan kehittämällä uuden MC1-massalaskentaohjelman.

”Tässä prosessissa on vain voittajia!” Petri Hynninen on yrittäjä. Hän on myös kuuden lapsen isä, joka nostaa ympäristöasiat keskiöön. Välinpitämätön meno ympäristön kustannuksella kauhistuttaa Hynnistä. Lainsäätäjä on onneksi herännyt; Suomen uuden jätelain tavoitteena on tehostaa merkittävästi jätteiden kierrättämistä vuoteen 2016 mennessä. EU-direktiivin mukaan purku- ja rakennusjätteestä on hyötykäytettävä uudelleen tai materiaalina 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on haastava, mutta saavutettavissa. –Meillä on käytössä ratkaisu, jolla uuden jätelain vaatimuksiin voidaan vastata. Massoittelun tarkkuus riittää saavuttamaan EU-direktiivin tavoitteet. Onnistuminen edellyttää lisää tutkimusta materiaalien hyödyntämismahdollisuuksista

sekä lainsäädännöllisten esteiden poistamista. Hynnisen mielestä rakennusalan harmaan talouden torjunnassa ollaan nyt oikealla tiellä. Taistelussa ympäristön puolesta ja väärinkäytöksiä vastaan porsaanreiät on tukittava. Nykyisellään purkutyön tilaaja livahtaa ympäristövastuista sopimuspapereiden lauseiden taakse. Hynninen haluaa tilaajan vastuuseen. –Kun tilaaja antaa purkutyön firma Ö:lle, joka tarjoaa hommaa selkeästi muita halvemmalla, kellojen pitää soida. Rikkomuksissa vastuuseen pitääkin purkuliikkeen kanssa asettaa myös tilaaja, Hynninen toteaa. –Tässä prosessissa on vain voittajia. Materiaalien tehokas kierrätys ja ympäristöasioista huolehtiminen on loppupelissä kaikkien etu.

Massalaskentaohjelma siirtää työmaat paperipiirustusaikakaudelta sähköiseen maailmaan. Purku- ja rakennusjätteen sekä erilaisten materiaalien seuranta tehostuu, ja kustannukset sekä ympäristönäkökulmat tulevat läpinäkyviksi.

kanavien rakentaminen jatkui Singaporessa, jonne Deal In pestasi paikallisen edustajan. Kotimaassa massalaskentaohjelman pilotointi on käynnistynyt muun muassa Senaatti-kiinteistöjen sekä Suomen Sisäilmakeskuksen kanssa. Myös kunnallinen rakennusvalvonta on kiinnostunut uudesta työkalusta. Materiaalivirtojen hallinta purkuvaiheessa on vain yksi massalaskentaohjelman käyttökohde – mahdollisuuksia on muitakin. Hynninen heittäytyy visioimaan: –Massalaskentaohjelmasta voi tehdä sovelluksen vaikkapa Windows-ympäristöön. Yksityinen henkilö voi luoda ja ylläpitää oman kotinsa rakentamis- ja remontointitietoja sähköisesti reaaliajassa. Kun asioiden todentamisen tarvetta myöhemmin tulee – vaikkapa asuntokaupan yhteydessä – faktat ovat näppäimen takana.

Purkuala Suomessa Purkutoimiala on Suomessa pirstaloitunutta. Osa alan noin 70 yrityksestä toimii valtakunnallisesti, osa on paikallisia yhden miehen yrityksiä. Kyse on merkittävästä liiketoiminnasta; Suomen purku- ja saneerausalan markkinoiden koko nousee satoihin miljooniin euroihin. Petri Hynninen toimi pääarkkitehtina, kun Suomeen syksyllä 2012 perustettiin Suomen Purkuliikkeiden Liitto FDA (Finnish Demolition Association). Liiton toimintaan kuuluvat alan tutkimus sekä sopimus- ja toimintaperiaatteiden yhtenäistäminen. FDA:n tehtäviin on kirjattu myös purkualan edunvalvonta sekä alan kehityksen seuranta. Imagon ja koulutustason noston lisäksi Hynninen pitää alan organisoitumista välttämättömänä ja tehokkaana keinona torjua harmaata taloutta. –Purkualan mainetta, profiilia ja koulutustasoa on nostettava. Ala vaatii erikoisosaamista, jota toimialan korkean ammattitason yritykset haluavat edelleen määrätietoisesti kehittää.

7


8

Fortumin bioöljylaitos kääntää maailman huomion Joensuuhun F ”Tämä on Suomen ja Joensuun voitto”, iloitsee Fortumin aluejohtaja Timo Partanen.

Fortumin Joensuun-voimalaitoksen yhteyteen sijoittuvan bioöljylaitoksen rakentaminen on edennyt suunnitellusti; vuoden 2013 lopulla valmistuva laitos tuottaa vuodessa parhaimmillaan 50 000 tonnia bioöljyä. Raakaaineena käytetään metsähaketta ja muuta puubiomassaa. Joensuu nappasi halutun investoinnin - alueella on tarjota bioenergian huippuosaamista ja koko maakunnan vahva tuki.

ortumin aluejohtaja Timo Partanen on pait- Leijupetitekniikkaa si kiireinen, myös ylpeä ja onnellinen pohjois- Timo Partanen taustoittaa bioöljylaitoksen rakenkarjalainen. Monivuotinen työnantaja Fortum teki tamista edeltäviä vaiheita aina 2000-luvun lopulalkuvuodesta maailman mittakaavassakin ainutker- ta lähtien. Tuolloin Joensuun voimalaitos muutettaisen päätöksen: Suomi ja Joensuu voittivat inves- tiin leijupetitekniikkaa hyödyntäväksi. Käytännössä tointipaikkakunnan kilpailussa Ruotsin. Fortum muutos merkitsi siirtymistä turpeenpoltosta yhä satsaa noin 30 miljoonaa euvahvemmin metsäroa maailman ensimmäiseen polttoaineen käytCHP-voimalaitoksen yhteytämiseen. Metsä­ teen rakennettavaan bioöljypolttoaineen osuus Metsäpolttoaineen laitokseen. raaka-aineesta on 60 prosent–Olen ylpeänä mukaosuus raaka-aineesta noin tia, turpeen 40 na hankkeessa, joka tähtää kestävään tulevaisuuteen ja on noin 60 prosenttia prosenttia. Keskikokoisessa yhdishiilidioksidivapaan energitetyssä sähkön- ja an tuotantoon. Teen mielelläni työtä yhtiössä, joka bioenergia-asioiden edel- lämmöntuotantolaitoksessa (CHP) öljyä käyteläkävijänä työllistää ja investoi Pohjois-Karjalaan. tään enää marginaalisesti tuotannon tukemiseen. –Tuosta muutoksesta lähtien Joensuun kaukoUuden teknologian kehittämisessä ja konseplämpöverkon asiakkaat ovat olleet hyvissä asemistoinnissa yhteistyötä Fortumin kanssa ovat tehneet Metso, UPM sekä VTT. Tutkimus on kuulunut Te- sa; fossiilisten polttoaineiden vero ja päästöoikeukkesin Biorefine-ohjelmaan. Lisäksi TEM on myön- sien hinnat eivät ole rasittaneet laskua siinä määrin tänyt investoinnille 8,1 miljoonan euron tuen. kuin esimerkiksi rannikon suurkaupungeissa. >>>


Kuvat: Johanna Kokkola

Fortum rakentaa maailman ensimmäisen bioöljylaitoksen Joensuun CHP-voimalaitoksensa yhteyteen. Vuoden 2013 lopulla valmistuva laitos tuottaa parhaimmillaan 50 000 tonnia bioöljyä, jota yhtiö on halukas myymään uusille asiakkaille. Pyrolyysiprosessissa puubiomassa muutetaan nestemäiseen muotoon, energian ja raskaiden moottoreiden polttoaineeksi.

9


10

Kuva: Fabrik

Enemmän puuta, lisää työtä

Puupolttoaineet Fortum on hankkinut noin sadan kilometrin säteeltä Joensuun ympäristöstä. Alueen voitto

Fortumin investoinnit painottuvat uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Joensuussa Fortum katsoo bioöljylaitosta rakentaessaan vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen – yhtiö haluaa profiloitua toimijaksi, joka on valmis merkittäviin uusiin avauksiin. Joensuussa kaikki osatekijät puolsivat investointia. –Täällä oli olemassa voimalaitos, jonka yhteyteen uusi tekniikka soveltuu. Toinen vahva puoltava seikka on raaka-aineen hyvä saatavuus. Joensuun seudulla on bioenergian huippuosaamista – Tiedepuisto, yliopisto, Metla, ammattikorkeakoulu. Maakuntaliiton, Josekin, kaupungin ja koko alueen tuella Joensuun ilmapiiri on kohdallaan.

Pyrolyysiöljyn tuotantolinja rakennetaan voimalaitoksen nykyiselle takapihalle. Raaka-ainetta varten tulee oma vastaanottorakennus, josta puu siirtyy kuivuriin ja siitä kattilan kylkeen tulevaan varsinaiseen pyrolysaattoriin.

Bioöljy päihittää öljysheikkien mustan kullan Tulevassa bioöljylaitoksessa metsähakkeesta ja puubiomassasta tehdään öljyä niin sanotulla nopeapyrolyysitekniikalla. Tekniikalla tarkoitetaan biomassan hyvin nopeaa kuumennusta noin 400–600 asteeseen. Kovassa kuumuudessa biomassan sisältämät orgaaniset aineet irtoavat ja muodostavat kaasuja. Nopean jäähdytyksen jälkeen pyrolyysikaasut lauhtuvat nesteeksi – bioöljyksi. Bioöljyä voidaan tuottaa likimain mistä tahansa biomassasta. Fortum käyttää Joensuussa pääasiassa kotimaista puuperäistä raaka-ainetta, ku-

ten metsätähdehaketta. Fortumin aluejohtaja Timo Partanen kertoo, että hankintaketjua viritetään parhaillaan uusiutuvan energian RES-direktiivin mukaiseksi. Direktiiviin liittyvää kansallista lakia valmistellaan eduskunnassa parhaillaan. –Tiivistetysti kyse on siitä, että puun alkuperä on pystyttävä aukottomasti todentamaan. Todentamiseen liittyy myös vaatimus maankäytön muodon muuttumattomuudesta. Metsän on säilyttävä metsäkäytössä. Bioöljylaitoksen tuottama öljy korvaa perinteisen raskaan polttoöljyn. Sheik-

400–600°C

kien tuontiöljyn hinnalle bioöljy pärjää hyvinkin. –Biopolttoöljy voi olla hankintahinnaltaan raskasta polttoöljyä kalliimpaa. Mutta koska lämmöntuotannossa ei tarvitse maksaa fossiilisen raaka-aineen veroja eikä päästöoikeusmaksuja, niin ollaan kannattavan puolella. Tuottuvan bioöljyn Fortum voi hyödyntää itse tai myydä myös muille bioöljyn hyödyntämisestä kiinnostuneille asiakkaille. Bioöljy on raaka-aine, jota voidaan tulevaisuudessa jalostaa esimerkiksi laivojen vähärikkiseksi polttoaineeksi.

Fortum käyttää Joensuun voimalassa tällä hetkellä noin 300 000 kiintokuutiota energiapuuta vuodessa. Bioöljyn tuotannon on laskettu lähes kaksinkertaistavan tarvittavan raaka-aineen määrän. Aluejohtajan laskelmien mukaan uusia työpaikkoja syntyy raaka-aineen hankintapäähän 70–80. Tällä hetkellä Fortumin työllistävä vaikutus metsäpuolella, muun muassa korjuu- ja kuljetustöissä, on reilut 100. Lisäksi bioöljylaitos tarjoaa suoria työpaikkoja muun muassa kunnossapidossa ja huollossa kymmenkunta. Ennestään fortumilaisia työskentelee Joensuussa noin 70. Partanen näkee myös alueen metsien hoidon kokonaisuuden voittajaksi. Hoitorästejä riittää, bioenergian käyttö tekee metsänhoidosta kannattavampaa. Uusi bioöljylaitos on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta. Joensuu on vankistanut asemaansa kiinnostavana investointikohteena.

Fortum Oyj  uomalaisen energiayhtiön toiminta S on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan Yhtiön toimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu Fortumin Joensuun voimalaitos on keskisuuri CHP-voimalaitos, polttoaineteholtaan noin 200 MW Fortum huolehtii Pohjois-Karjalassa myös Uimaharjun Enocellin alueella toimivasta kuorikattilasta ja turbiinista, jonka höyry myydään Enocellille ja sähkö valtakunnan verkkoon Lisäksi Fortum kaukovalvoo UPM:n Joensuun vaneritehtaan voimalaitosta Yhtiö työllistää Joensuussa suoraan noin 70 henkilöä Koko konsernissa työntekijöitä on lähes 11 000 Yhtiön liikevaihto on 6,2 miljardia euroa (2011) www.fortum.com


Ylpeyden aihetta

Kuva: Fabrik

–On tehty oikeita asioita ja oikein, sanoo John Deere Forestry Oy:n tehtaanjohtaja Janne Haapasalo. Deere & Company on investoinut Joensuuhun kymmeniä miljoonia euroja 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Syy on selvä – Joensuussa sijainti, osaaminen ja asenne ovat kohdillaan. >>>

John Deere Forestry Oy:n tehtaanjohtaja Janne Haapasalo (ylhäällä) ja johtaja Jussi Malmi.

11


12

John Deere Forestry Oy  aailman johtava tavaralajimenetelmän M metsäkonevalmistaja Työntekijöitä yhteensä noin 700 Tehdas Joensuussa, tuotekehitys Tampereella Valmistuskapasiteetti 10 metsäkonetta päivässä Viennin osuus noin 90 % tuotannosta Keskeisimmät vientialueet Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Venäjä Toimittajaverkostossa noin 100 yritystä, joista kymmenkunta Pohjois-Karjalassa www.johndeere.fi

John Deeren Joensuun-tehdas pystyy valmistamaan kymmenen metsäkonetta päivässä. Viennin osuus liikevaihdosta on noin 90 prosenttia. Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Venäjä ovat vientialueista merkittävimmät. Yhtiö on investoinut Joensuuhun voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.


Kuvat: John Deere ja Fabrik

V

uonna 2003 Joensuussa jännitettiin, keskittääkö Deere metsäkonetuotantonsa Ruotsin Filipstadiin vai Joensuuhun. Joensuu voitti – asenteen mitalla. Suomalaiset osasivat kuunnella. Tehtaan väki osoitti olevansa valmiina omaksumaan oikeanlaisen tehokkuusajattelun ja työskentelytavan. Asenne on kantanut yhtiötä sen jälkeen läpi keinahtelevien suhdanteiden. Kesällä 2012 Joensuu sai pitkään toivomansa toisen koneistuskeskuksen. Noin kahdeksan miljoonan euron investointi kattoi myös hitsaamon robotit ja tuotannon lay-out-muutokset.

myyntipisteet työllistävät väkeä. Vahvan, noin sadan yrityksen toimittajaverkoston kautta Deeren metsäkoneiden valmistus tarjoaa työtä lukuisille pienemmille yrityksille. –Joensuun tehtaalla on ollut helppo viedä muutoksia läpi, henkilöstömme on erittäin sitoutunutta, tehtaanjohtaja Janne Haapasalo sanoo. Kun Haapasalo puhuu osaamisesta ja sitoutumisesta, hän ei tee sitä viljelläkseen korulauseita.

–Olemme pystyneet kehittämään robottihitsausta ja sitä kautta pitämään tuotannon kilpailukykyisesti Suomessa. Tämä on mahdollista, kun koko porukka toimii samassa linjassa. Toimivat suhteet

Deeren tehtaanjohtaja arvostaa sujuvaa yhteistyötä maakunnan oppilaitosten – ammattikoulun, aikuisopiston ja ammattikorkeakoulun – kanssa. Yhteistyö konkretisoituu muun muassa räätälöityinä kursseina ja erikoisammattitutkintoina. Yhtiö panostaa myös omaan koulutukseen. Tekijät ja osaajat Kiitos ja kumarrus kuuluu myös alueen Maailmassa myydään vuosittain muille toimijoille ja sidosryhmille. Joensuu voitti – asenteen mitalla noin 3 000 tavaralajin metsäko–Kaupunki, maakuntaliitto, alueen elinnetta. John Deeren osuus potista keino- ja yrityskehittäjät – yritysmyönteisyys on noin 40 prosenttia. Deeren Joensuun-tehdas pystyy tuot–Suomalainen osaaminen ponnistaa hyvästä peruskou- on poikkeuksellisen vahvaa. Meitä ja toimittajaverkostoomtamaan kymmenen metsäkonetta joka päivä. lutuksesta olipa kyse asentajasta tai hitsarista. Maailmalla me kuuluvia alueen yrityksiä kuunnellaan ja autetaan aidosYhtiön omia ydinprosesseja ovat robottihitsaus, koneis- tämä ei ole lainkaan itsestään selvää. Meillä työntekijöiltä ti. Tätä Joensuun seudun asennetta yhtiön tamperelainen tus, maalaus, kokoonpano ja testaus. Osaaminen sinetöityy tulee paljon hyviä ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Mo- väki ajoittain vähän kadehtiikin! tuotekehityksellä ja markkinoinnilla. Deere & Company on maailmanlaajuinen yhtiö, joka tivaatio uudistumiseen on aitoa. Deere työllistää Suomessa suoraan noin 700 työntekijää. Haapasalo nostaa esimerkiksi yhtiön panostukset robot- työllistää kaikkiaan noin 60 000 ihmistä yhteensä 40 maassa. Heistä 250 työskentelee Tampereella, missä sijaitsee muun tihitsaukseen. Hitsaus on loistava esimerkki työvaiheesta, –Onhan se hienoa, että tällaisen globaalin yhtiön tuomuassa tuotekehitys. Joensuun tehtaalla työtä tekee noin jota monet konepajat lähtevät hakemaan halvemman kus- tantoa on Pohjois-Karjalassa. Oikeasti tämä on iso ylpey400 henkilöä. Myös eri puolilla Suomea sijaitsevat jälleen- tannustason maista. Deere on tehnyt päinvastoin. den aihe koko kaupungille.

Keskellä markkinoita Deeren metsäkonetuotanto Joensuussa sijoittuu markkinoita ajatellen oivallisesti. Vientivetoisen yhtiön päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä. –Venäjällä on kasvupotentiaalia, pelkästään kuljetuskustannuksia ajatellen sijaintimme on hyvä, Janne Haapasalo muistuttaa. Deeressä seurataan tarkasti myös Etelä-Amerikan ja Kiinan markkinoiden kehitystä. Esimerkiksi Kiinassa on laajoja istutusmetsiä, korjuuteknologia sen sijaan on lapsenkengissä. Haapasalo muistuttaa, ettei puolimil-

joonaa euroa maksavan metsäkoneen kuljetus kaukaisillekaan markkinoille ole merkittävä kustannustekijä. Markkinoiden koko ratkaisee; uusien tehtaiden rakentaminen kannattaa vasta, kun kysyntä kasvaa sadoista tuhansiin. Deeren metsäkoneita viedään Joensuusta jo nyt muun muassa Australiaan ja Uuteen Seelantiin. Näköpiirissä olevat kehitystarpeet liittyvät muun muassa metsäkoneiden tiukentuviin päästörajoituksiin. Jatkuvassa tuotekehitystyössä tuottavuuden kehittäminen on alati haasteista suurin.

13


14

Kareline®-komposiitit –ympäristöystävällistä ja kierrätettävää luonnonkuitujen ja muovien parhaat

tuotannossa uudelleen tai ne voidaan hyödyntää polttamalla ener­ giaksi. Kareline-komposiitit jättävät vain pienen hiilijalanjäljen.

ominaisuudet. Kareline®-materiaalit ovat

Biohajoavaa vai ”biohajoavaa”?

Komposiittimateriaalissa yhdistetään

kestomuovikomposiitteja. Niissä lujittavana kuituna käytetään ympäristöystävällistä havusellua ja matriisimuoveina valikoituja, puhtaita kestomuoveja.

O

minaisuuksiltaan Kareline soveltuu hyvin ruiskuvalettaviin tuotteisiin, raaka-aineen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Koska komposiitin kutistuma ruiskuvaluprosessissa on olematon, materiaalista pystytään tekemään myös erittäin paksuseinämäisiä kappaleita. Kareline-luonnonkuitukomposiitista valmistetut tuotteet saadaan ulkomuodoltaan ja pinnaltaan muistuttamaan luonnonmateriaaleja. Varsinkin kuluttajatuotteissa ulkonäkö ja tuntuma merkitsevät paljon. –Kareline-materiaalit sekoitetaan usein virheellisesti WPC- eli Wood Powder (Plastic) Composites -materiaaleihin. WPC-materiaalia käytetään pääsääntöisesti korvaamaan perinteistä kyllästettyä puuta. Täyteaineena käytetään puujauhoa tai purua, jolloin hintaa saadaan alemmaksi. Samalla heikkenevät myös tuotteen mekaaniset ja kestävyysominaisuudet verrattuna sellukuidun käyttöön, Plasthill Oy:n toimitusjohtaja Esa Kaasinen selventää. Kaasinen muistuttaakin, että Kareline-materiaaleissa käytettävällä kuidulla päinvastoin lujitetaan raaka-ainetta. –Tässä mielessä Karelinea voi verrata lasikuitutäytteisiin materiaaleihin. Lujuutta on, mutta toisaalta vältytään lasilujitteisen materiaalin hävittämisongelmilta – Kareline-komposiitit ovat ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä; ne eivät sisällä ympäristölle vaarallisia aineita. Luonnonkuitukomposiittiset tuotteet voidaan prosessoida

Kuluttajat edellyttävät ekologisesti kestävien materiaalien käyttöä. Kareline-materiaaleissa osa fossiilisesta raaka-aineesta korvataan metsästä saatavilla luonnonkuiduilla. Eettinen merkitys korostuu; luonnonkuitukomposiitti ei haukkaa peltoalaa ruualta. Sitä vastoin esimerkiksi biomuoveissa käytetään surutta sokeriruokoa tai maissia. –Kun muistelen aikaa 10–15 vuotta sitten, en olisi Kareline-materiaaleissa uskonut, että arvopohjaiset asiat painavat vaa`assa joskäytettävällä kuidulla kus näin paljon, Esa Kaasilujitetaan raaka-ainetta nen myöntää. Yritykset ovat kuulleet kuluttajien äänen, ekologisuus on tuotu markkinointiviesteihin. Valitettavasti humussa totuus välillä hämärtyy, käsitteet menevät sekaisin. Markkinointiviestien perusteella biomuovituotteen ostaja uskoo tekevänsä ekoteon. Kaikki biomuovituotteet eivät kuitenkaan sovellu kompostiin, sillä ne käyttäytyvät kompostissa kuten perinteiset muovituotteet. –Kareline-luonnonkuitukomposiittilaatuja on useita. Me valmistamme myös täysin kompostoituvaa Kareline PLMS -materiaalia, Esa Kaasinen mainitsee. Plasthillilla ympäristöasioiden huomioimisessa on jo pitkät perinteet. Yritys oli aikanaan Suomen ensimmäinen vihreää sähköä tuotannossaan käyttänyt firma.


Kuvat: Plasthill

Kareline-komposiittimateriaali soveltuu hyvin ruiskuvalettaviin tuotteisiin, raaka-aineen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Materiaalikehityksessä suomalaiset ovat hyvin kansainvälisessä tahdissa.

”Tarinan parhaat palat ovat vielä kirjoittamatta”

Plasthill Oy  uonna 1996 perustettu perheyhtiö V Erikoistunut ruiskuvaluun ja luonnonkuitukomposiitteihin Liikevaihto noin miljoona euroa Työntekijöitä 7-9 Luonnonkuitukomposiittien kehitystyö käynnistyi Pohjois-Karjalassa 2000-luvun alussa Ensimmäisenä kaupallisen toiminnan käynnisti Kareline Oy Vuonna 2011 Plasthill Oy osti Kareline Oy:n luonnonkuitukomposiitin tuotantolinjan ja tuotemerkit www.plasthill.fi

Plasthill Oy yllättää tulijan. Tuotantolaitos ei toden totta sijaitse millään teollisuusalueella, vaan leppoisasti pohjoiskarjalaisten vaaramaisemien syleilyssä. Yrityksen perustajat Arja ja Esa Kaasinen muuttivat EteläSuomesta Kontiolahden Pyytivaaralle 1990-luvun puolivälissä. –Lähdimme kartoittamaan yrityksen perustamista, löytyisikö sopimusvalmistuksesta töitä. Pian oltiin tilanteessa, jossa entinen työnantajamme ulkoisti ruiskuvalutuotannon meille. Sen pesämunan ympärille on sittemmin rakentunut tämä muu, talousjohtaja Arja Kaasinen kertoo. Kun Kareline vuoden 2011 alussa liitettiin Plasthilliin, tuotantotilat järjesteltiin uuteen malliin. Kareline-nimi oli jo kansainvälisesti tunnettu, yhtiössä oli aikanaan tehty hyvää markkinointityötä. Nyt on Plasthillin vuoro tuoda lisäarvoa kokonaisuuteen. –Kareline oli aiemmin ollut vain materiaalin valmistaja ja myyjä. Plasthillilla on tarjottavana asiakkaalle koko paletti: voimme olla mukana muotin suunnittelussa, muottihankinnassa, tekemässä koeajoja. Voimme räätälöidä materiaalin tismalleen asiakkaan tarpeisiin. Ja ellei asiakkaalla ole omaa valmistuskapasiteettia, hoidamme valmistuksenkin, Arja Kaasinen luettelee. Esa Kaasinen tietää kokemuksesta, että uusien innovaatioiden tuominen alalle on haasteellista, siksi kynnys asiakkaalle on tehtävä mahdollisimman matalaksi. –Muovialalla toimitaan hyvin perinteisesti, kokeiluhalukkuudesta ei oikein ole voinut puhua. Nuoremman suku-

polven myötä tilanne näyttää kylläkin muuttuvan, Esa Kaasinen myhäilee. Myhäilyyn on syytäkin, yhtiö on onnistunut avaamaan lupaavia yhteyksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Äskettäin Kaasiset istuivat saman pöydän ääressä ison yhtiön teknisten henkilöiden ja tuotesuunnittelijoiden kanssa. Samaan aikaan japanilainen veitsivalmistaja mielii huipputuotteidensa kädensijamateriaaliksi pohjoiskarjalaista luonnonkuitukomposiittia. Markkinointiponnisteluja Plasthill on tehnyt muun muassa kansainvälisillä messuilla. Tammikuussa matka käy Moskovaan, lokakuussa Düsseldorfiin. Materiaalikehityksessä suomalaiset ovat hyvin kansainvälisessä tahdissa. Potentiaalia uudessa raaka-aineessa on paljon. Luonnonkuitukomposiitin todellista läpimurtoa maailman markkinoilla voitaisiin yrittäjäpariskunnan mukaan vauhdittaa yhteistyöllä. –Kareline-materiaali on hyvää, mutta yksin toimijana olemme vielä pieni. Jos ilmaantuu yhteistyötaho – isompi, vakaa ja kehittämishaluinen – niin avosylin otamme vastaan! Tämän tarinan parhaat palavat ovat vielä kirjoittamatta, Arja Kaasinen heittää haasteen.

15


16

Iivari Mononen nostaa palvelun pylvääseen Mäntyinen pylväs on insinöörituote, joka kestää käytössä jopa 60 vuotta. Euroopan suurin pylvästoimittaja Iivari Mononen Oy hankkii pylväidensä raaka-aineen – lujan suomalaisen männyn – Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsistä. Nyt 60-vuotias konserni rakentaa pylväiden ympärille palveluliiketoimintaa.


Kuvat: Iivari Mononen

I

ivari Monosen toimitusjohtajalla Ari Monosella on takanaan haasteellinen vuosi. Yhtiön 60-vuotisen taipaleen juhlinta tapahtumineen teetti lisäkiireitä. Ei siihen mylläkkään viime vuonna puhjennutta arabivallankumousta olisi kaivattu, vaan maailmanpolitiikan tapahtumia ei Pohjois-Karjalasta säädellä. –Arabilevottomuuksien vuoksi budjetoidusta liikevaihdosta hävisi viime vuonna sellaiset 15 miljoonaa euroa. Tänä vuonna olemme palanneet kasvu-uralle. Viime vuonna kuitenkin sopeuttamistoimenpiteitä tarvittiin, Ari Mononen toteaa. Merkittävät Syyrian markkinat tyrehtyivät, mutta Libyasta sentään kuuluu nyt jo parempaa. Vaikeuksissa firman veri punnitaan. Ari Mononen luotsasi konsernin haasteiden yli perheyhtiön voimaan luottaen. –Perheyhtiö on suuri arvo. Asioita ei tehdä virkamiesmäisesti vaan intohimosta! Hyvä draivi välittyy koko henkilökuntaan. Rusinat pullasta

Iivari Monosen liiketoiminta-alueista ylivoimaisesti suurin on pylväsliiketoiminta. Noin 35 miljoonan euron liikevaihdosta peräti 30 miljoonaa vuollaan pylväistä. Erilaisia pylvästuotteita valikoimissa on 350. Toimitettavien pylväiden pituudet vaihtelevat 7–24 metrin välillä. Tyvi- ja latvaläpimittojen haarukka on laaja. Raaka-aineen hankkii konsernin oma puunhankintaorganisaatio. Mäntyjen laatuvaati-

<<< Vasemmalta; Donald Clark, Raimo Laatikainen, Iivari Mononen, Raili Mononen ja takana seisomassa Asko Laatikainen vuonna 1954. >>> Yhtiö vie toimintaansa yhä vankemmin palveluliiketoiminnan suuntaan. Palvelun alle voivat tulevaisuudessa kuulua myös esimerkiksi takuuaika, tarkastukset ja huollot sekä myös linjasuunnittelu ja sähkötekninen osaaminen ylipäätään.

mukset ovat kovat: –Kilpailussa parKilpailussa parhaiten hitaasti kasvanutta, haiten pärjää se, joka tiheää ja lujaa, terpystyy tarjoamaan pärjää se, joka pystyy veoksaista ja suoasiakkaille räätälöitarjoamaan asiakkaille raa sen olla pitää. tyä palvelua. PalveMononen laskee, luun kuuluu kaikki räätälöityä palvelua että yksi hankinse, mitä voidaan tehtaesimies merkkaa dä puupylvään elinvuodessa noin 25 000 pylvästä. Puut poimitaan pääasiassa kaaren aikana, Ari Mononen tiivistää ja havainnollistaa siyksityisten ja esimerkiksi Metsähallituksen metsistä yksi- sältöjä: tellen kuin rusinat pullasta – vain parhaat kelpaavat. Män–Pohjoismaissa, Baltiassa ja Britanniassa toimitamme nyt ovat kasvaneet sen 70–100 vuotta. Yhtiön hankinta- pylväät suoraan työpisteeseen, jaettuna 50 metrin välein. alueella puuta riittää. Ei tarvita kuin kone asentamaan. Muutos takavuosiin on Tuotannossa puut kuoritaan, kuivataan ja työstetään – suuri. Tuolloin pylväät toimitettiin keskusvarastoon, josta rei`itetään, lovetaan, merkitään ja lahonsuojataan tai kyl- asiakas poimi ne omalla jakeluautollaan. lästetään – asiakkaan toiveiden mukaisesti. Asiakkaita ovat Jo nyt pylväiden kierrättäminen on osa yhtiön palvepääosin sähköyhtiöt. Suurimpia asiakasmaita ovat mm. Iso- lukonseptia. Monosen mukaan palvelun alle voi tulevaiBritannia, Norja, Ruotsi, Suomi, Libya ja Oman. suudessa kuulua myös esimerkiksi takuuaika, tarkastukset ja huollot. Palvelukokonaisuuteen sopisi luontevasti Palveluorganisaatioksi myös linjasuunnittelu, joka vaatii yhtiöltä myös sähkötekEuroopan markkinat ovat pylväsliiketoiminnan ydintä. Lä- nistä osaamista. hi-itä ja Afrikka ovat hyvä lisä – lisäherkku, kuin kirsikka kakun päälle, kuten Mononen asian ilmaisee. Jatkossa konserni panostaa voimakkaasti palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Tuotannollis-myynnillinen organisaatio muutIivari Mononen Oy tuu hyvää kyytiä palveluorganisaatioksi.  erustettu 1952 P Perheyhtiö kolmannessa polvessa Liikevaihto noin 35 miljoonaa euroa Työntekijöitä 69 Puupylväiden tuotantolaitokset Suomen Höljäkässä sekä Norjan Ilsengissä Pylväiden myyntiyhtiö Iso-Britanniassa Myyntikonttorit Göteborgissa sekä Münchenissä Kestopuuliiketoiminnasta vastaa tytäryhtiö Prima Timber Oy, päämarkkina-alue Suomi www.iivarimononen.fi

17


18

Konekorjaamo Riikosen omalla RIIKO-tuotemerkillä valmistetaan ja myydään puutavaran kuljetuskalustoa. Yhtiö mielii RIIKO-tuotteistolla muun muassa Venäjän markkinoille.

Riikonen rakensi verkostosta palvelukokonaisuuden –Palvelun tärkeimmät osat ovat omassa hanskassa, Konekorjaamo Riikosen toimitusjohtaja Juha Riikonen kiteyttää. Hän viittaa määrätietoisesti rakennettuun yhteistyöverkostoon. Konseptin luomisessa mallia on antanut Riikosen pitkäaikainen asiakas John Deere Forestry Oy.

L

oppuvuodesta 2012 suhdanteet runtelevat Eurooppaa. Tuttuun tapaan metsätoimiala ottaa iskuja vastaan etulinjassa. Konekorjaamo Riikosen toimitusjohtaja Juha Riikonen katsoo kokonaisuutta tyynesti. Vuosikymmenten aikana perheyhtiö on osoittanut notkeutensa – tiukasti asiakaspinnalla toimiva palveluyritys on 30 vuodessa oppinut reagoimaan muutoksiin nopeasti. –Metsäsektori on tuonut leivän pöytään. Ala on toki muuttunut hektisemmäksi, logistiikan, laadun ja kustannustehokkuuden merkitys on korostunut. Konekorjaamo Riikosen yhteistyö John Deeren kanssa käynnistyi toden teolla vuonna 1999, jolloin molemmat yhtiöt näkivät yhteistyön mahdollisuudet. –Deere on toiminut hyvänä veturina, auttanut paljon meitäkin omassa kehitystyössämme. Sieltä olemme omaksuneet tehokkuuden ja laadun ajatusmaailmaa. Sisäinen verkosto

Yksi Riikosen omaksumista toimintatavoista on verkostomaisen yhteistyön rakentaminen. Juha Riikonen pu-


Kuvat: Fabrik ja Konekorjaamo Riikonen

Konekorjaamo Riikonen Oy

Konekorjaamo Riikonen on tehnyt tiivistä yhteistyötä John Deere Forestryn kanssa vuodesta 1999. Laatu, tehokkuus ja toimintojen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

huu yhtiönsä sisäisestä verkostosta. Kokonaisuuden tukijalat ovat Konekorjaamo Riikosen konekorjaamotoiminta sekä varsinainen konepaja. Konekorjaamo on yksi Suomen suurimmista raskaan kaluston yksityisistä korjaamoista. Konepajan konsepti perustuu asiakkaita palvelevaan projektitoimittajuuteen. Riikonen toimittaa, muun muassa metsäkoneisiin, keskeisiä rungonvalmistusosia. Lisäksi asiakkaita ovat myös muut metsä- ja maanrakennussektorilla olevat yritykset ja yksityishenkilöt. Riikosen palvelukokonaisuutta täydentävät Joensuun Sirkkalassa sijaitseva Teräspalvelukeskus, hitsaamiseen erikoistunut NC-Welding Oy sekä erilaisten kone- ja hydrauliikkaosien mittatarkkaan valmistukseen erikoistunut Joensuun CNC-Machining Oy. NC-Weldingin omistus on Riikosilla, CNC-Machiningin enemmistöosakkaana on yhtiön vuonna 2007 perustanut Petri Holopainen. –Fyysisesti lähellä oleva ja verkostomainen toimintatapa koettiin tärkeäksi kilpailutekijäksi. Asiakkaidemme tilaus-toimitusajat ovat niin lyhyitä, ettei meillä ole mahdollisuutta kuljettaa osia eri työvaiheissa edes oman maakunnan sisällä, Juha Riikonen kertoo.

 erustettu 1981 P Liiketoiminnan perustan muodostavat konekorjaamo sekä konepaja Omistajina veljekset Juha, Jari, Timo ja Keijo Riikonen Tuotantotilaa Joensuun Helatiellä noin 6 000 neliötä ja Sirkkalassa noin 3 000 neliötä Työntekijöitä 65 Liikevaihto 13,5 miljoonaa euroa (2011) www.konekorjaamoriikonen.fi

Laatua ja toimitusvarmuutta

pitkä kokemus on jalostettu puutavaran kuljetuskaluston varusteiksi

-Laatu ja tehokkuus on pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä. Yhtiön kehityskaari on nousujohteinen, olemme edenneet pienin askelin ylöspäin kaiken aikaa, toimitusjohtaja määrittelee. Suunta on pidettävä, sillä kilpailu on kovaa, Riikonen pohdiskelee. Kilpailijat tulevat muun muassa Puolasta, Slovakiasta ja Tsekeistä – toistaiseksi selkeästi Suomea edullisemman kustannustason maista. –Suomalaiselle hintatasolle emme mahda mitään, mutta omaa tuotantoamme pystymme kehittämään ja sitä kautta saamaan myös kustannussäästöjä. Mahdollisuuksien Venäjä

Konekorjaamo Riikosella on myös omalla RIIKO-tuotemerkillä myytäviä tuotteita. Konekorjaamotoiminnan kautta kertynyt pitkä kokemus on jalostettu puutavaran kuljetuskaluston varusteiksi. Juha Riikosen mukaan RIIKO-tuotteiden markkinanäkymät Venäjällä ovat yhtiölle selkeä mahdollisuus. –Venäjän taloudella menee varsin hyvin, metsää siellä riittää, miksi ei riittäisi markkinoita myös meille?

19


20

Tulosta syntyy kuin ponttilautaa

Liperin Höyläämö onnistui rakentamaan sisä- ja ulkoverhouspaneeleista menestyvän merkkituotteen. Saavutus on melkoinen huomioiden, että höylätavarasta on Suomessa ylituotantoa. Menestys on kiinni laadusta, ketteryydestä ja lopulta myyntitaidoista, Liperin Höyläämön Tomi Pulkkinen tietää.


Kuvat: Liperin Höyläämö

P

erheyrityksen tiluksilla Liperissä on vielä tilaa, vaikka maatilatoiminnan päättymisen jälkeen tontille on vaiheittain rakennettu uutta tuotantotilaa useampaan otteeseen. Tilaa tarvitaan, sillä yrityksessä suunnitellaan taas laajennusta. –Uusi tuotantohalli koneineen on aikataulutettu toteutettavaksi vuoteen 2016 mennessä. Kyse on 2,5 miljoonan euron investoinnista, kotimaan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Tomi Pulkkinen summaa. Tällä hetkellä tuotanto myydään 90-prosenttisesti kotimaahan. Loppu menee vientiin, lähinnä Tanskaan. Vuoden 2012 liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen on parikymmentä prosenttia. Tulevalla tilikaudella tavoitteena on neljän miljoonan euron raja.

–Lähdimme kauppaamaan kotimaahan valkovahattua paneelia, joka Tanskassa oli aiemmin mennyt hyvin kaupaksi. Varsin nopeasti selvisi, ettei yksin sillä tuotteella kotimaan markkinoita valloiteta.

va suhdanne ja vaikutukset rakentamiseen, märkä korjuukausi, raaka-aineen laatu ja lopulta loppuasiakkaiden mieltymykset ja vaatimukset. Tilauskannan kanssa eletään noin kolmen viikon syklillä. Vaan Pulkkinen kaivaa positiivisuuden esille. Painoa palvelulle –Riskien ja epätietoisuuden Höyläämö laajensi tuotevalikanssa kokemuksesta on etua. koimaansa ulkoverhouksiin ja Positiivinen asenne vie pitkälle. muihin puutuotteisiin. SisäSijaintimme on loistava; olemtilaa tarvitaan, verhoukseen kärkituotteiden me keskellä parasta metsäaluetsillä yrityksessä kehittelyä on jatkettu pitkin ta, 200 kilometrin säteellä on matkaa. Tänä vuonna maalisparikin isoa mänty­sahaa. Mitä suunnitellaan kuussa yritys lanseeraa uuden tulee Venäjän tuontipuuhun, saunoihin kehitetyn helmiäisniin sekin yhteys on lähellä. taas laajennusta tuotteen. Ja vaikka uudisrakentaminen Taantuma opetti Liperin Höyläämö myy hiljenisi, niin pelkkä rakennusLiperin Höyläämö perustettiin 30 vuotta sitten. Yrityksen tuotteensa kotimaassa rauta- ja puutavaraliikkeiden kaut- kannan korjausvelka on valtava, Pulkkinen summaa. perustamista edelsivät vahvat perinteet: ukki Erkki Pulk- ta. Liperiläinen brändi löytyy muun muassa Starkin, RauMyönteinen mieli poimii mahdollisuuksia myös kulutkinen tunnettiin kenttäsirkkelistään. Tekeminen jatkoja- tian, K-raudan ja Puukeskuksen valikoimista. Yrityksen tajien toiveista. lostui pojan, Asko Pulkkisen, toimesta, kun sirkkelin strategiaa on terävöitetty entisestään – tuotteiden laatu ja –Puulla on paljon hyviä ominaisuuksia, joita kuluttajat jatkeeksi hankittiin höyläkone. Sahaus lopetettiin 1990-lu- palvelun asiakaslähtöisyys korostuvat. arvostavat – luonnonmukaisuus, hengittävyys, pieni hiilijavun alkuun tultaessa. –Isot kilpailijamme hakevat katteita suurista eristä ja lo- lanjälki. Sisustukseen käsitellyt paneelit tuovat skandinaa–Raaka-aine ostetaan pääosin kotimaan sahoilta. Panee- gistiikasta. Me päätimme painottaa logistiikan lisäksi myös vista tyyliä ja arvokkuutta. Näitä arvoja tultaneen jatkossa lien lisäksi valmistamme runkomateriaaleja, joihin lujuus- räätälöidympää palvelua. Pilkoimme lähtevän tavaran pie- edelleen korostamaan. luokiteltu puuraaka-aine tuodaan Venäjältä. nempiin eriin; yhtä ja samaa tuotetta ei tarvitse tilata kerralUutteralla myynti- ja la rekkakaupalla. Kootaan miemarkkinointityöllä markkinat luummin samaan kuormaan eri löytyivät Tanskasta. Parhaimasiakkaiden haluamat tuotteet, millaan peräti 98 prosenttia värisävyt ja määrät. Liperin Höyläämö Ky höyläämön liikevaihdosta tuli Taipuisa konsepti on markPuulla on paljon Jyllannin niemimaalta. Mutta kinoilla otettu hyvin vastaan. Vuonna 1982 perustettu perheyhtiö hyviä ominaisuuksia, sitten iski taantuma, ylikuuErikoistunut sisä- ja Nopea, ripeä reagointi ulkoverhouspaneeleihin sekä mentuneet markkinat sulivat joita kuluttajat runkomateriaaleihin Sateinen kesä 2012 teettää olemattomiin. Käyttää raaka-aineena mäntyä ja kuusta höyläämöyritykselle lisätyötä. –Koko maa meni alas, arvostavat Työntekijöitä nyt 9 Raaka-aineen laadun kanssa Tanskassa oli äkisti sellaiset on oltava äärimmäisen tarkka50 000 myymätöntä asuntoa. Liikevaihto 3 miljoonaa euroa Perheyhtiölle pudotus merkitsi lomautuksia, höyläämöä na. Samaan aikaan kehno korjuukausi on pienentänyt tukInvestointisuunnitelma vuoteen 2016 mennessä pyöritettiin hetken aikaa vain perheen omin voimin. Liike- kipuun saantia. Herkässä bisneksessä epävarmuustekijöitä kuulostaa olevan kuin jonglöörillä palloja ilmassa: keikkuvaihto tippui alle miljoonaan. www.liperin.fi

21


Menestyksen malja suoraan luonnosta

22

-Usko ei ole koskaan mennyt, huikkaa Nordic Koivu Oy:n markkinointijohtaja Susanna Maaranen valmistautuessaan myyntimatkalle Kaukoitään. Maaranen lähtee markkinoimaan pohjoiskarjalaista koivunmahlaa entistä luottavaisemmin mielin. Mahlan keräyksessä on päästy volyymitasolle, ja vuonna 2010 käyttöön otetussa tuotantolaitoksessa kapasiteettia riittää.

S

usanna Maaranen korkkaa koivunmahlapullon ja tarjoilee vieraalle maistiaiset. Raikasta ja mietoa juomaa ihan sellaisenaankin nautittavaksi. Mahla sisältää muun muassa fruktoosia, glukoosia, hedelmähappoa, aminohappoja, C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, natriumia ja rautaa. Kyseessä on aito luonnontuote, jonka käyttömahdollisuudet maailman markkinoilla ovat rajattomat. –Reuman hoito, virtsatie- ja munuaisvaivat, elimistön puhdistus, painonhallinnan tukeminen, koivuallergian hoitaminen – mahlaa on historian kuluessa käytetty moniin eri tarkoituksiin. Historiankirjat kertovat jopa senkin, että 1700-luvulla Ranskassa lääkäri määräsi koivunmahlaa selluliitin poistoon. Todellinen innovaatio

Nordic Koivu Oy:n yrittäjät Susanna ja Arto Maaranen löysivät koivunmahlabisneksen lopulta sattumalta. Muutosta mielivät kaupunkilaiset pakkasivat kapsäkkinsä ja muuttivat maalle. Tohmajärvellä uuden kodin pihapiirissä osui kasvamaan uljas koivikko. –Mahla tiedettiin terveelliseksi luonnontuotteeksi, jota kukaan ei täällä vielä ollut kaupallistanut. Tuosta täytyy jotain kehittää, tuumasimme koivikkoa katsellen. Yrittäjät etsivät käsiinsä kaiken mahdollisen tiedon mahlasta, tutkimus- ja perinnetietoa kaivettiin vuosisatojenkin takaa. Samalla he kävivät keskusteluja eri puolille maailmaa erilaisten


Kuvat: Nordic Koivu

laitevalmistajien kanssa. Iso haaste oli se, ettei missään ollut ihmistä neuvomaan, miten homma tuotantomielessä olisi järkevää tehdä. Ensimmäisen version automaattisesta keräysjärjestelmästä ja pullotuslinjastosta Maaraset asensivat vuonna 1999. –Prosessin kehitystyötä jatkettiin ja koettiin useampia takaiskuja, mutta usko onnistumiseen ei koskaan loppunut. Kai se oli luontaista jääräpäisyyttä, Susanna Maaranen muistelee. Palkittua ja haluttua

Ensimmäiset koivunmahlatuotteensa Maaraset kaupallistivat vuonna 2000. Vuonna 2002 yrittäjät pokkasivat valtakunnallisen Innosuomi-palkinnon. Vientimarkkinoilla kysyntä kasvoi. Koivunmahlaa haluttiin ostaa sekä pullotettuna että muun muassa kosmetiikan ja elintarvikkeiden raaka-aineeksi. –Olimme 2000-luvun alkupuolella Japanissa. Sikäläinen olutpanimo oli kovin kiinnostunut hankkimaan koivunmahlaa oluen raaka-aineeksi. Olihan meillä halua myydä, mutta kun keskustelimme määristä, asiakas totesi meidän olevan vain pisara heidän tuotemeressään. Sama tilanne toistui sittemmin kansainvälisen virvoitusjuomamerkin kanssa. Oli tartuttava tarmokkaasti keräysmäärien ja tuotannon kasvattamiseen. Uusia koivikoita

Nordic Koivu on itse kehittänyt maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen mahlan keräys- ja tuotantomenetelmän. Maa-

Aito luonnontuote, jonka käyttömahdollisuudet ovat rajattomat

Koivunmahla kunnallisen hankkeen kautta keräysverkostoa ja koivikkoaloja lähdettiin kasvattamaan kolmisen vuotta sitten. Nyt mahlakeräyksestä huolehtivat alihankkijat, heille varhainen kevät tuo keskimäärin kolmen viikon sesongin. –Ratkaisevan tärkeitä asioita on saatu kuntoon: koivunmahlan laatu, tehokas keräysprosessi ja suuremmallekin teollisuudelle riittävät määrät. Meistä on tullut uskottava toimija, joka pystyy keskusteluun isojen toimijoiden kanssa, Susanna Maaranen iloitsee. Reipasta kasvua

Kosmetiikkateollisuus Ranskassa, Sveitsissä, Japanissa ja Koreassa käyttää jo nyt pohjoiskarjalaista koivunmahlaa tuotteidensa ainesosana. Kuluttajat ympäri maailmaa ovat valmiita satsaamaan terveyteen ja hyvinvointiin. –Haemme kasvua nimenomaan teollisuuspuolelta. Viimeistään viiden vuoden kuluttua Nordic Koivu on kasvanut kokonaan uusiin mittoihin. Bisnesmahdollisuuksia avautuu koko ajan lisää. Aasiasta isot yhtiöt ovat ottaneet meihin yhteyttä ja pyytäneet kokonaista laitostarjousta. Teknologian vienti on kokonaan oma liiketoiminta-alueensa, mutta kukaties tulevaisuudessa mahdollista.

etiik t kosm nen tää tuo i l ä v tä käyt sain läis ”Kan llisuus ajärve m o .” e h a t o t la ka mah saan teis koivun

Keväällä maan sulaessa koivu herää talvesta ja imee vettä maasta. Veden mukana tulevat mineraalit ja fruktoosi sekä glukoosi, jotka koivu on edellisenä syksynä varastoinut juuriinsa. Mitä tuuheampi koivikko, sitä runsaampi sato. Koivunmahlan on todettu olevan sitä maukkaampaa, mitä kuivempi kasvupaikka on. Mahlan keruusesonki on tiivis. Susanna Maarasen muistama lyhyin keruukausi kesti 14 päivää, pisin 28 päivää. Jokainen kevät on erilainen. Koivunmahla on erittäin herkästi pilaantuva tuote. Mahlan käsittelyssä, säilytyksessä ja jalostamisessa kysytään huipputaitoa. Nordic Koivun keruu- ja tuotantomenetelmällä koivunmahla saadaan säilymään 2,5 vuotta avaamattomassa pullossa. Avattu pullo säilyy jääkaapissa 3–4 vuorokautta. Huipputuotteellaan Nordic Koivu onkin maailman johtava koivunmahlan tuottaja. Mahlan keräys ei tapa puuta, vaan samasta puusta voidaan kerätä mahlaa jopa kymmeniä vuosia.

Nordic Koivu Oy  loitti toimintansa Aurinkolehto-nimellä vuonna 1996 A Koivunmahlan tuottaja, tutkija ja kehittäjä Liikevaihto vajaa miljoona euroa Tuotannosta 97 % menee vientiin, päämarkkina-alue Keski-Eurooppa Kehittänyt koivunmahlan keruu- ja tuotantojärjestelmän, joka on ainutlaatuinen maailmassa Uudet tuotantotilat valmistuivat 2010 Pohjois-Karjalan Tohmajärvelle www.nordickoivu.com

23


24

Senttipelissä laatu ratkaisee

KME Oy lämmittää ja työllistää –Käännetään nuoren metsän hoito voitolliseksi. Aikaistetaan pikkuisen ensiharvennusta, kerätään enemmän puuta ja raivataan vähemmän maahan, Karjalan metsä ja energia KME Oy:n toimitusjohtaja Timo Kanniainen kiteyttää viestinsä metsänomistajille.

T

imo Kanniainen on lukemattomat kerrat puhunut metsänomistajille siitä, ettei myöhästyneen ensiharvennuksen lykkäämisessä ja pelkän kuitupuutilin odottamisessa ole järkeä. Puukauppatulon voi saada kasvamaan korkoa aiemminkin. Energiapuu on uusi puutavaralaji, jota KME kerää kaikilta hakkuualoilta. Kanniainen puhuu edullisemman metsänhoidon vaihtoehdosta. –Teettämällä perinteinen ennakkoraivaus ja myymällä pelkkää ainespuuta metsänomistajan tili voi olla lähellä nollaa. KME:n konseptissa ennakkoraivaus on kevyempi ja edullisempi. Toisaalta hehtaarikertymät ovat suurempia kerättäessä energiapuuta ainespuun lisäksi. Näin ensimmäisen kaupallisen harvennuksen tili voi olla merkittävästi suurempi. Hoidettu metsä ja säästetyt metsänhoitoku-

lut kasvavat korkoa koko metsän kiertoajan. Paikallisen energiatoimijan viesti on hiljalleen kirkastunut alueen metsänomistajille. Edelleen ostajan pitää olla aktiivinen, mutta metsänomistajat myös tarjoavat leimikoitaan energiaksi. Valtaosa puusta tulee yksityisiltä metsänomistajilta. Kauppaa käydään myös muun muassa Metsähallituksen ja Tornator Oy:n kanssa. Runsaat metsävarat

KME operoi Savon, Pielisen Karjalan ja Kainuun alueella keskellä muhkeita metsävarantoja. Alueen metsätilakoot ovat keskimäärin 50 hehtaaria, kun koko Suomessa tilojen keskikoko on kolmisenkymmentä hehtaaria. Yhtiö ostaa useita energia- ja puutavaralajeja: kokopuuta, rankaa,

hakkuutähdettä, ainespuuta ja sahapintaa. Suurten lämpölaitos- ja kunta-asiakkaiden lisäksi yhtiö toimittaa polttoainetta lukuisille pienemmille asiakkaille maatiloista ja kasvihuoneista lähtien. Myytäviä tuotteita ovat hake, pelletti, klapit sekä polttoranka. Toimeentuloa seudulle

–Paikalliselle energiayhtiölle oli selvä tilaus. Metsä antaa täällä muutenkin jo monelle työtä, metsällä on edelleen merkitystä tulonlähteenä. Metsänomistajat, koneyrittäjät, kuljetus- ja haketusyritykset kaikki hyötyvät. Kanniainen laskee talousalueen rahalliseksi hyödyksi kutakuinkin KME:n liikevaihdon, kaksi miljoonaa euroa. –Öljyautokuski jättäisi täällä pyörähtäessään jälkeen-


Kuvat: KME

Karjalan metsä ja energia KME Oy  erustettu vuonna 2007 P Perustajat ja omistajat koneyrittäjät Motoajo Oy ja Koneurakointi S. Kuittinen Oy Liikeideana hallita koko energiapuuketju metsästä käyttöpaikoille lämpö- ja voimalaitoksiin Hankkii Savosta ja Pielisen Karjalasta vuosittain noin 50 000 kuutiota energia- ja ainespuuta Vuotuinen energian toimitusmäärä noin 80 000 MWh Suurimpia asiakkaita Valtimon ja Juuan kunnat, Nurmeksen Lämpö Oy sekä Rautavaaran lämpöosuuskunta Liikevaihto noin 2 miljoonaa euroa Työllistää suoraan kaksi henkilöä Tarjoaa työtä myös kone-, haketus- ja kuljetusyrittäjille Talvella metsätöitä tekee neljä koneketjua, kesäaikaan kaksi www.kmeoy.fi

Energiapuu on uusi puutavaralaji, jota KME kerää kaikilta hakkuualoilta

sä kahvirahat. Meidän konseptissamme miljoonat jäävät oman aluetalouden hyödyksi. KME:llä ei ole omaa lämpölaitosta – vielä. Timo Kanniaisen mukaan valmiudet lämpölaitoksen pystyttämiseen ovat, tulevaisuuden strategia on siltä osin pitkälle mietittynä. Kanniainen näkee yhtiön tulevaisuudessa myös muita kasvusuuntia. –Hake voi olla nykyistä laajemminkin tulevaisuuden raakaaine. Kun osaaminen ja laatu ovat huippua, niin liikennepolttoaineenkin valmistaminen on mahdollista. Yhtä hyvin hakkeen voi jalostaa öljyksi ja polttaa sähköksi. Laadun varassa

KME tuo vuosittain kelomaista, pystyyn kuivunutta puuta kuivikkeeksi Venäjältä. Kanniaisen mukaan kuiviketta tarvitaan

varsinkin sateisen kesän vuoksi, jotta hakkeen laatu riittää asiakkaille. Laatu on yhtiölle todellinen kilpailuvaltti. –Tarjouskilpailut ovat usein ykkössenteistä kiinni. Meillä laatu ja hyvät referenssit merkitsevät todella paljon. Lämpölaitoksen pitää toimia häiriöttä, paukkuipa pakkanen miten tahansa. Jos lämpölaitos pitää tämän tästä ajaa alas ja vaihtaa öljylle, niin siinä ostohalut äkkiä karisevat. Laadun tekemiseen tarvitaan koko tuotantoketju. –Me teemme metsässä asioita paremmin, Kanniainen toteaa kursailematta. Hänen mukaansa toimitusketjun kaikki toimijat ymmärtävät työnjäljen merkityksen. Tienestit loppuvat itse kultakin, jos laadussa lipsutaan. –Toimitamme tasalaatuista, puhdasta ja kuivempaa tavaraa perille. Tarjouskilpailussa haastajat kepitetään laatupisteillä.

25


26

Reilusti katetta innovaatiopuheille -Mantsisen menestys on koko historian ajan perustunut innovatiivisuuteen, eikä veljesten innovatiivinen voima ole täältä minnekään hävinnyt, Mantsinen Groupin toimitusjohtaja Martti Toivanen muistuttaa. Logistiikan ja materiaalinkäsittelyn edelläkävijäyhtiön menestystarina on jatkunut liki 50 vuotta – uusia oivalluksia kannattavaan kasvuun syntyy kaiken aikaa.

K

un toimitusjohtaja Martti Toivanen puhuu veljeksistä, hän tarkoittaa Veli ja Juhani Mantsista. Yhtiön perustajat vaikuttavat päätöksiin nyt hallitustyöskentelyn kautta. Toivanen puolestaan on luotsannut yhtiötä reilun kahden vuoden ajan. –Tekemisen kulttuuri täällä on loistava. Työvoiman saatavuus on hyvä, ympärillä on paljon osaamista. Meille selkeä etu on se, että maakunnassa on vahvaa koneenrakentamisen osaamista. Oman toimittajaverkostomme kehittäminen on siksikin edennyt hyvin, Toivanen taustoittaa.

la konseptilla eikä perinteisellä hintakisalla. –Sellutehtaan puukenttäoperointi tehtiin aiemmin kurottajalla. Me tarjosimme kokonaisuuden uudella konseptilla. Lähtökohtana on se, että syöttö tehdään nyt sähkömoottorikäyttöisellä materiaalikoneella. Koneen tarvitsema sähkö tulee sellutehtaan puolelta – yhteistyössä asiakkaan kanssa pääsemme energiataloudellisesti oivalliseen ratkaisuun. Toivanen nimittää kokonaisuutta yhden kosketuksen taktiikaksi, jolla pystytään parantamaan ja tehostamaan toimintaprosessia.

Raumalle uusi konsepti

Työtä ammattilaisille

Vuosi 2012 on tarjonnut konsernille useitakin ilonaiheita. Päällimmäiseksi Toivanen nostaa Metsä Fibre Oy:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen. Yhtiön Raumansellutehdas on nyt Mantsisen logistiikkaasiakas. Rauman sellutehtaan tuotantokapasiteetti on 630 000 tonnia valkaistua havusellua. Puuta tehdas käyttää täysillä pyöriessään 3,3 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Toivanen on mielissään eritoten siitä, että kilpailu asiakkuudesta voitettiin fiksul-

Rauman sopimuksen myötä Mantsinen lisäsi henkilöstöään reilulla kahdellakymmenellä. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on nyt lähes 500 henkilöä. Työntekijöistä reilut sata toimii Ylämyllyn tehtaalla, toiset sata logistiikkapalveluissa. Baltiassa konsernin väkeä työskentelee parikymmentä, Venäjällä 250. –Olemme organisoineet toimintoja Venäjällä entistä tehokkaammin ja kannattavammin. Svetogorsk, Segezhan sellutehdas, Svir Timberin sahan puukentän operoin-

ti, useita puuterminaaleja ja satamia. Tilanteemme Venäjällä on nyt varsin hyvä. Kotimaassa logistiikka-asiakkuuksissa Rauma oli erinomainen lisä Stora Enson Uimaharjun ja Kaukopään tehtaiden rinnalle. Konsultointia kehitetään

Mantsisen asiantuntijapalvelujen kysyntä on kasvussa. Martti Toivanen nostaa konsultoinnin tuoreimmaksi esimerkiksi kansainvälisen metsäjätti Mondin Syktyvkarin-tehtaan Venäjällä. Konsultointitarpeita aiheuttavat tyypillisesti muun muassa materiaalinkäsittelyn aiheuttamat tuotantokatkokset, varastokapasiteetin niukkuus ja materiaalivirtojen pullonkaulat. Tuotantolaitosinvestoinnit vaativat usein materiaalinkäsittelyn uudistamista. –Meillä historian saatossa syntyneestä kokemuksesta on annettavaa. Konsultoinnista olemme määrätietoisesti tekemässä palvelutuotetta. Eniten kysyntää on ollut nimenomaan Venäjällä. Laajeneva mallisto

Konevalmistukselle vuoden 2012 ensimmäinen vuosipuolikas oli loistava. Taloussuh-


Kuvat: Mantsinen

Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on nyt lähes 500 henkilöä

danteiden puristuksessa tilauskirjojen ohentumiseen on kuitenkin varauduttava. –Asiakkaat toki edelleenkin tarvitsevat koneita. Mutta ymmärrettävästi investointeja tehdään varovaisemmin, päätöksiä hitaammin, Toivanen realistina muistuttaa. Mantsinen lähti uudistamaan tuotepalettiaan voimakkaasti kolmisen vuotta sitten. Vuonna 2012 yhtiö lanseerasi materiaalinkäsittelyn pikkujättiläisen, Mantsinen 70 -koneen. Vuoden lopulla valikoimiin tuli myös Mantsinen 90 -malli. Asiakkaiden toiveita ja muun muassa satamien toimintatapojen muutoksia yhtiössä seurataan valppaasti. Materiaalinkäsittelykoneisiin on dieselmoottorien rinnalle tuotu sähkömoottorit. Samoin tela- ja kiskoalustaisten koneiden rinnalle on tehty pyöräalustaisia malleja. –Työtapa satamissa on muuttunut siihen suuntaan, että koneita liikutellaan satama-alueilla pitkiäkin matkoja. Tela-alustainen kone ei tässä mielessä ole kovinkaan ketterä siirrettävä. Mantsinen lienee tällä hetkellä ainut val-

mistaja, jolla on tarjota 120 tonnin kokoluokan koneisiin pyöräalusta. Kannattavaa kasvua

Innovatiivisuus on Mantsisen tavaramerkki. Uudistukset halutaan tuoda markkinoille harkiten ja kannattavasti. –Tuotteistaminen – innovaation ja kaupallisen ratkaisun yhdistäminen – on aina haaste. Joskus ratkaisujen toteuttaminen voi siinä ajankohdassa olla liian kallista. Asiakkaiden pitää olla valmiita maksamaan ratkaisuista, jotta niistä tulee liiketoimintaa. Kasvu ei toimitusjohtajan mukaan ole yhtiölle sokeasti tavoiteltava itseisarvo. Toivanen puhuu mieluummin järjestä ja kannattavasta kasvusta. –Potentiaalia meillä on vaikka kuinka, mutta kustannustehokkuus on pidettävä kirkkaana mielessä. Oman markkinasegmenttimme olemme löytäneet. Kyky joustavuuteen on meille vahvuus. Pystymme suht nopeasti vastaamaan asiakastarpeisiin, räätälöinteihin eri tavalla kuin massavalmistajat.

Mantsinen Group <<< Mantsinen tunnetaan maailmalla innovatiivisuudesta ja järeistä koneistaan. Tuotekehitystyö on jatkuvaa, asiakkuuksia voitetaan asenteella ja teknisellä edelläkävijyydellä.

 uuterminaalien, teollisuuden ja satamien logistiikan P sekä materiaalinkäsittelyn edelläkävijä Yhtiön juuret ulottuvat 1960-luvun puoliväliin Liiketoiminta-alueet ovat logistiikkapalvelut, materiaalinkäsittelykoneiden valmistus sekä konsultointi Konsernin pääpaikka ja tuotanto Liperin Ylämyllyllä Konserniin kuuluvat emoyhtiö Mantsinen Groupin lisäksi OOO Mantsinen Venäjällä, AS Mantsinen Virossa sekä SIA Mantsinen Latviassa Työntekijöitä kaikkiaan lähes 500 Liikevaihto 53 miljoonaa euroa (2011) www.mantsinen.com

27


vo

l. 2

Suomi

Pohjois-Karjala

julkaisija: Joensuun Tiedepuisto Oy tekstit: Viestintä Ässä Oy, Sirkka-Liisa Salmela kuvat: Yritysten kuva-arkistot ja Mainostoimisto Fabrik Oy ulkoasu: Mainostoimisto Fabrik Oy paino: PunaMusta Oy Julkaisun ovat toteuttaneet Pohjois-Karjalan Osaamiskeskus ja RoK-FOR-hanke.

Joensuun Tiedepuisto Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu Puh. (013) 267 7110 | info@carelian.fi www.carelian.fi

Menestys tarinoita  

Joensuusta on rakentumassa yksi kuumimmista biotalouden tutkimuksen eurooppalaisista keskittymistä

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you