Page 1

Kevyt PDF • avautuu koko ruutu näyttötilaan • selaa sivuja nuolinäppäim illä • lopetettuas i paina ESC

Ratkaisuja puukerrostalojen rakentamiseen


kuva: puuinfo

Ratkaisuja rakentamiseen – puu kerrostaloissa Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow2011

4. krs Pääkirjoitus – Suoraa puhetta puurakentamisesta 6. krs

Vaihtoehto betonilähiölle

8. krs Eniten ihmisiä puukerrostaloissa askarruttaa paloturvallisuus 9. krs

Kunnat eivät ole vain sivustakatsojia

10. krs Vuosien määrätietoinen taustatyö ja hyvät suhdeverkostot 12. krs  Nopeasti, tasalaatuisesti ja kustannustehokkasti 14. krs  Oulussa rakentamisen laadunohjauksesta kiittää ympäristö ja kukkaro 17. krs Ryhmärakennuttamisella asukkaiden ääni kuuluviin 18. krs

Puukerrostalosta yhteinen koti Saarijärvelle

19. krs  Puulla nyt mittavia mahdollisuuksia lähiösaneerauksessa 20. krs

Puurakenteiset toimistotalot vielä harvinaisia

21. krs  Suomen korkein puukerrostalo rakentuu yhteistyöllä Vierumäelle 22. krs

Kestävää puurakentamista kansallismaisemassa

3. kerros


Keskustelijoina kehityspäälliköt Harri Välimäki ja Ilpo Saukkonen Joensuun Tiedepuisto Oy:n Asiantuntijapalveluista sekä arkkitehti, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalainen Puuinfo Oy:stä

HV: Harri Välimäki

IS: Ilpo Saukkonen

MK: Markku Karjalainen

SUORAA PUHETTA PUURAKEN­TAMISESTA Esteitä ja kehityskohteita puukerrostalorakentamisen kasvulle HV: Suurin ongelma on ollut tiedon puute, joka on aiheuttanut epätietoisuutta ja puun käytön kannalta hankalia ennakkokäsityksiä niin ammattilaisissa, viranomaisissa kuin kuluttajissakin. Tietoa ja ratkaisuja lähes kaikkiin ongelmakohtiin on jo kuitenkin olemassa, samoin referenssejä Suomessa ja maailmalla. Toinen suuri haaste on muna-kana-ilmiö. Eli jostain pitäisi päästä liikkeelle. Tämä tarkoittaa esimerkkikohteiden rakentamista siten, että tehtäisiin normaaleja kerrostaloja normaaleille ihmisille. Ei aina vain suurinta, korkeinta ja erikoisinta. IS: Suomessa esteinä ovat olleet teollisten rakentamisjärjestelmien puuttuminen sekä palvelun tuottajien pienuus ja vähäisyys. Kehitystyön on koskettava koko rakentamisen arvoketjua maankäytön suunnittelusta kaavoitukseen sekä rakennusten suunnittelusta kiinteistöjen teolliseen rakentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon. MK: Minustakin suurten puurakentamisen kärkiyritystoimijoiden tulee saada ratkaisutarjonta puujärjestelmärakentamiseen uskottavaan kuntoon ja laajaan jakeluun. Ja kuten Harri sanoi, tarvitaan koko ajan rakenteille uusia konkreettisia esimerkkikohteita. Ammatissa toimiville suunnittelijoille pitää saada pikaisesti avuksi puurakentamisen RunkoPES sekä helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja. Nyt uudet energia- ja palomääräykset puoltavat voimakkaasti puurakentamista, mutta silti erityisesti rakennuttajat ja rakennusliikkeet suhtautuvat siihen nihkeästi. Pitkälti kysymys on nimenomaan ennakkoluuloista, puurakentamisen kokemuksen puutteesta ja osaamattomuudesta. Puukerrostalorakentaminen vaatiikin ehdottomasti koulutuksen lisäämistä kaikilla tasoilla. HV: Vaikka tarvetta on myös järjestelmäratkaisujen ja konseptien luomisesta, kyse ei saa olla pelkästään teknisestä kehitystyöstä. On huomioitava, että puukerrostalorakentamisen elinkaari on aivan eri vaiheessa kuin betonirakentamisen. Tästä syystä hankkeiden toteutukseen on otettava, ainakin aluksi, hieman nykyisestä poikkeavia lähestymistapoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia liiketoiminta- ja rahoitusmalleja, kokonaan uusia yrityksiä tai erilaisia uusia tapoja koota toteutusalliansseja rakennushankkeisiin.

4. kerros

Talkoissa tehtävää kaikille HV: Palomääräysten uusiuduttua, voidaan nyt haastaa myös teemalla ”Maailman turvallisinta asumista puisissa kerrostaloissa!”. Ja kääntää tuo viime hetkessä määräyksiin sisällytetty vaatimus sprinkleröinnistä puurakentamisen eduksi! Puurakentaminen myös vastaa moniin niistä asioista, joita ihmiset kodiltaan haluavat! Tämä pitää pystyä kääntämään markkinointiargumenteiksi. MK: Ympäristöystävällinen, kotimainen, kevyt, kuiva, nopea ja kilpailukykyinen rakentamistapa toteuttaa haluttavia kerrostaloja kotimaisen puurakentamisen avulla. Auttaa myös suomalaista suuren mittakaavan puuarkkitehtuuria uudistumaan. Lisätään tärkeänä seikkana vielä, että hyvä vaihtoehto puurakentamisen tieto-taidon viennille esimerkiksi Venäjälle ja katastrofialueille eri puolille maailmaa. IS: Erilaisille asukas- ja käyttäjäryhmille syntyy uusia tapoja toteuttaa omia rakentamisen hankkeita, muun muassa tässä lehdessä kuvatun Saarijärven esimerkin mukaan. Päästökauppa kiinteistöalalla sekä uudet liiketoimintamallit rakentamisessa ja kiinteistöliiketoiminnassa tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä uusille että olemassa oleville yrityksille yli toimialarajojen.

Puurakentamisella luontaista nostetta

Puurakentaminen tulevaisuuden työllistäjänä

IS: Puu parantaa rakennusten materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähentää rakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Kunnilla on mahdollisuus toimia kestävän hyvinvoinnin edelläkävijöinä. Rakennetun ympäristön osuus energiankäytöstä on kuusikymmentä prosenttia. Energiatehokas maankäyttö, kaavoitus, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus ja ennakoiva laadunvalvonta voivat kääntää tuon energiankäytön nopeaan laskuun.

MK: Puurakentaminen on kotimaista, paikallista ja myös työvaltaista. Siksi se edesauttaa työllisyyttä eri puolilla Suomea. Pitkälle jatkojalostettuja tuotteita ja järjestelmäratkaisuja halutaan yhä enemmän.

MK: Poliittisella tasolla eniten suosiota on vauhdittanut juuri ilmastomuutos. Samoin puukerrostalorakentamisen kannustavat esimerkit Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso-Britanniasta, Keski-Euroopasta ja Ruotsista. Tätä kautta rakentamismääräyksiä on jouduttu Suomessa tarkistamaan. Uusissa määräyksissä puun käyttöä toivotaan lisättävän. Nämä määräykset tulevat painokkaasti EU:sta. Suomen palomääräysten muuttuminen huhtikuussa toi puukerrostalojen rakentamiselle aivan valtavasti uusia mahdollisuuksia. Tämä näkyy kilpailun kiristymisenä ja erityisesti kriittistä äänensävyä tulee esiin betoni- ja teräsrakentajien taholta. Puuala ei pyri vastakkaisasetteluun vaan haluaa tuoda tarjolle oman ympäristöystävällisen kerrostalovaihtoehdon. Suuret toimijat, kuten StoraEnso, Finnforest, Finndomo ja Versowood, ovat nyt tosissaan järjestelmäratkaisujensa kanssa. HV: Vaikka viimeaikaisen lobbauksen ja kirjoittelun valossa betonija muu rakennusteollisuus on selvästi kokenut puurakentamisen olevan todellinen uhka, puualan pitää ymmärtää olla lähtemättä mukaan nokitteluun. Aika puunkäytölle on selkeästi nyt hyvin otollinen. Tulevat energiamääräykset ja muukin kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvä kehitys johtaa väistämättä puurakentamisen kilpailuaseman parantumiseen. Tämä ei tapahdu hetkessä eivätkä markkinat räjähdä käsiin, mutta kehityksen suunta on väistämätön. IS: Puunjalostus ja rakentaminen perustuvat lähes aina paikallisiin tuotannon tekijöihin. Markun mainitseman ilmastonmuutoksen lisäksi kehitystä merkittävällä tavalla on vauhdittanut teollinen rakennemuutos. Merkittävät suomalaiset ja eurooppalaiset yksityiset sekä julkiset kehittäjä- ja rahoittajatahot ovat valinneet puurakentamisen strategiseksi painopistealueeksi, mikä mahdollistaa alan nopean edistymisen kaikilla tasoilla. Uusiutuva raaka-aine, paikallinen työvoima, yhdessä tekeminen ja kansainvälinen osaaminen voivat synnyttää uutta liiketoimintaa.

HV: Alueellisesta näkökulmasta puurakentaminen on yksi parhaista tavoista edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Siinä lähes koko arvoketju käyttää paikallisia tuotannontekijöitä ja näin vaikuttavuus jää suurelta osin lähialueelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelkästään tukkipuusta saatavat kantorahatulot metsänomistajille ovat lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Teollisesti valmistetuissa massiivipuuelementeissä, puhumattakaan valmiista puurakennuksista, jalostusarvon voidaan arvioida olevan moninkertainen verrattuna näihin kantorahatuloihin. Eli aluetaloudellisen vaikutuksen osalta voidaan puhua hyvin suuresta arvonlisästä paikallistalouteen. IS: Edellä mainittuihin on lisättävä alan merkittävänä välillisenä työllistäjänä koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tuomat, kansainvälisesti lisääntyvät työpaikat.

Ja vielä lopuksi… IS: Parhaat innovaatiot syntyvät usein osaavien tilaajien ja tekijöiden yhteistyönä eri osaamisalojen rajapinnoilla. Sama pätee myös puukerrostalojen rakentamisessa. Eri materiaaleista koostuvat suomalaiset ympäristö- ja energiatehokkaat puukerrostaloratkaisut sopivat yhtä hyvin niin uudisrakentamiseen kuin kaupunkilähiöiden täydennysrakentamiseen. MK: Haluan edelleen painottaa uusien konkreettisten puukerrostalokohteiden tärkeyttä. Julkisuus, uskottavuus ja harjaantuminen tapahtuvat parhaiten todellisen rakentamisen kautta. Paperitiikereitä ja näennäistä kehittämispuuhastelua ei pidä tehdä. HV: Juuri kuten Markku sanoo, tämä asia ei etene kuin tekemällä ja näyttämällä! Puurakentamista on myös edistetty aivan liikaa puutuoteteollisuuden, puun käytön ja raaka-aineen näkökulmasta. Nyt viimein olisi aika alkaa ymmärtää asioita myös asukkaan, käyttäjän ja rakentamisen näkökulmasta.

5. kerros


Maailmalla huippu kohoamassa jo 18-kerrokseen, suomalaisia mukana kehitystyössä

VAIHTOEHTO BETONILÄHIÖILLE

Muualla Euroopassa rakennusala on jo herännyt kehittämään ja rakentamaan puuhun perustuvia kerrostaloratkaisuja. 4-8 kerroksisten puukerrostalojen rakentaminen on ennemmin arkipäivää kuin ihme. Järvinen kertookin, että FWR on yhdessä norjalaisten, ruotsalaisten ja italialaisten kanssa kehittämässä jo 16-18 kerroksisten puukerrostalojen teknisiä ratkaisuja. Verrattuna kilpailijaansa betoniin, puurakentaminen on nopeaa ja toleransseiltaan tarkempaa. Puu ei myöskään tarvitse pitkiä kuivumisaikoja. –Puuelementti on kevyempi kuin vastaava betonielementti, joten sen kuljetus, käsittely ja asennus helpottuvat. Sitä on myös helpompi työstää. Materiaalina puulla on selvä etu tehtäessä pinta-asetuksia, hän kuvailee puuelementtirakentamisen etuja. Lastentaudit veivät voiton aiemmin Järvisen mukaan Suomessa on kokeiltu jo puukerrostaloja aiemminkin. Tuolloin ei kuitenkaan saatu aikaan yhtenäistä tuotetarjontaa eikä riittävästi toistettavuutta, jotta lastentaudit olisi saatu poistettua. Noin kymmenen vuotta sitten samalta viivalta lähtenyt Ruotsi on jaksanut kehittää tekniikoita sekä menetelmiä ja tässä on tulos. –Tuolloin yritettiin kopioida vain amerikkalais-

ta puurakentamismallia eikä tutkittu tai mietitty muita vaihtoehtoja. Nyt puuelementtirakentaminen soveltuu kaikkeen, kuten kerros-, rivi- ja omakotitalojen sekä toimistojen rakentamiseen. Aikaisempien puukerrostalokohteiden perusteella puurakentaminen on mielletty noin kolme prosenttia kalliimmaksi kuin perinteinen betonielementtirakentaminen. Tutkimusten mukaan suurin syy korkeampiin kustannuksiin piilee kuitenkin kehittymättömissä työtavoissa ja järjestelmien puutteessa, ei itse materiaalissa. Juuri tähän kehityskohteeseen FWR:n ohjelmat tuovat parannuksen. Kattavaa kehitystyötä tarvitaan Kimmo Järvinen myös muistuttaa, että uusiutumattomat rakennusmateriaalit kallistuvat. Kivestä ja sorasta on jo nyt pulaa. Hän näkee suomalaisen puurakentamisen vähäisyyden syynä puutteellisen teknologian ja osaamisen. –Ei riitä, että kehitetään ainoastaan järjestelmän rakennustekniset ratkaisut. Tarvitaan myös menetelmien ja työkalujen kehittämistä. Oppia voi, ja kannattaa ottaa niin ulkomailta kuin kotimaassa tehdyistä rakennusvirheistä. FWR:n toimitusjohtajan mielestä on tärkeää puhua nimenomaan rakentamisen kehittämisestä ja huomioida eri materiaalien hyvät ja huonot puolet. Rakennuksen asumismukavuus, energiatehokkuus ja kohtuulliset kustannukset ovat kuluttajien kannalta olennaisimpia. Puuta, betonia ja terästä - kaikkia tarvitaan varmasti nykyaikaisessa kerrostalossa. –Sopimalla yhteisistä standardeista puualan yritysten kanssa, taataan paremmat kilpailumahdollisuudet teollisessa rakentamisessa, Järvinen korostaa. www.fwr.fi

6. kerros

kuva: puuinfo

Suomalaisten itsensä kannalta on tärkeä panostaa puurakentamiseen. Suomessa vuosikymmeniä kestänyt betonikerrostalorakentamisen monokulttuuri kaipaa uusia liiketoimintavaihtoehtoja ja ratkaisuja, vakuuttaa Finnish Wood Research (FWR) Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

7. kerros


Uudet palomääräykset lisäävät puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa

ENITEN IHMISIÄ PUUKERROSTALOISSA ASKARRUTTAA PALOTURVALLISUUS Puhuttaessa ihmisten kanssa puukerrostaloista, eniten heitä askarruttaa paloturvallisuus, kertoo Kuopion asuntotoimenpäällikkö ja Saaristokaupungin projektipäällikkö Hannu Harjunheimo. Vahvoja ennakkoluuloja tulisikin selättää tarjoamalla enemmän tavallisille ihmisille tarkoitettua tietoa. Varsinkin nyt, kun uudistetut palomääräykset antavat puulle merkittävästi uusia käyttötapoja, etenkin sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

la jopa kahdeksankerroksisiksi. Aiemmin tämä on edellyttänyt kohdekohtaista toiminnallista paloturvallisuussuunnittelua. Talot varustetaan tulevaisuudessakin automaattisella vesisammutusjärjestelmällä. –Puuta saa nyt hyödyntää myös sisäpinnoissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää maksimissaan nelikerroksisten betonirunkoisten talojen ulkoverhouksissa sekä enintään 7-kerroksisten betonikerrostalojen lisäkerroksessa ilman automaattista sammutusjärjestelmää, Myllylä valottaa. Uutena Myllylä nostaa esille myös kaupunkipientalot, jotka ovat 3-4 kerroksisia rivitaloja, joissa asunnot eivät ole päällekkäin. Näissä puuta voidaan käyttää runkorakenteissa ja ulkoverhouksissa ilman sprinklausjärjestelmää, hän kertoo.

Huhtikuussa voimaan astuneet uudet palomääräykset mahdollistavat puun käytön huomattavasti aiempaa laajemmin ja parantavat näin sen asemaa rakentamisessa. Samalla eri materiaaleihin kohdentuvat paloturvallisuusvaatimukset yhdenmukaistuvat, avaa Puuinfo Oy:n projektipäällikkö Päivi Myllylä.

–Tavallisia pientaloja koskevissa määräyksissä ei ole muutoksia. Hallirakennuksissa palomääräykset yhtenäistyvät eli eri materiaaleilta vaaditaan nykyisin samaa palonkestoaikaa. Puun käyttö esimerkiksi urheiluhallien sisäpinnoissa helpottuu, Päivi Myllylä sanoo.

–Uudistus tuo suomalaiset palomääräykset myös lähemmäksi kansainvälisiä käytäntöjä ja tämä mahdollistaa uusien kilpailukykyisten ratkaisujen kehittämisen vientiin.

Tulevat asukkaat mukaan keskusteluun Hannu Harjunheimon mukaan paloturvallisuuden lisäksi ihmisiä mietityttää puukerrostalon kestävyys sekä rakennuksen hiljaisuus ja äänieristys. Monet epäilevät myös, että puukerrostaloissa hoitokustannukset ovat kivitaloja korkeammat. Puurakentamisesta käyvät keskustelua lähinnä alan toimijat, asiantuntijat sekä päättäjät. Tuleva asukas, itse puurakennuksen

Puu kohoaa helpommin entistä korkeammalle Jatkossa puurunkoisia ja puulla verhottuja kerrostaloja voidaan rakentaa taulukkomitoituksel-

8. kerros

käyttäjä on pitkälti viestinnästä unohtunut. Jos tieto ei tavoita suurta yleisöä, ei voida myöskään ihmetellä ennakkoluuloja. –Selkeää, helppoa ja kansantajuista puurakentamisinformaatiota tulisikin olla kaikkien saatavilla. Näin saataisiin kaadettua vääriä uskomuksia sekä negatiivisia mielikuvia. Tarvitaan hyviä esimerkkikohteita, joka on alan toimijoiden keskeinen lähiajan tehtävä, näkee Harjunheimo. Päivi Myllylä kertoo, että vuodesta 1997 maaliskuuhun 2011 mennessä Suomeen on rakennettu puukerrostaloja kahdeksalle paikkakunnalle, kaikkiaan 31 taloa ja niihin 517 asuntoa. Lisäksi rakenteilla on seitsemän uutta puukerrostaloa, joihin valmistuu 140 kotia. Vaikka Suomessa on jo tehty useampia puukerrostaloja, asia on noussut todenteolla tapetille vasta viime vuosina. Kodikasta, Suomeen sopivaa Risujen lisäksi Harjunheimo on saanut myös myönteisempiä näkemyksiä puurakentamisesta. Hänen mukaansa ihmiset kokevat lähiöt soveliaina puurakentamisen paikkoina. –Ihmisten mielestä puiset kerrostalot toisivat uutta ilmettä ja nykytekniikan uskotaan tuottavan hyviä sekä hyvännäköisiä taloja. Puurakennusta pidetään lämminhenkisenä, kodikkaana ja perinteisen suomalaisena. Se sopii hyvin metsäiseen ympäristöömme. www.puuinfo.fi www.ymparisto.fi www.saaristokaupunki.fi

Vaikutusmahdollisuuksia on, jos tahtoa löytyy

KUNNAT EIVÄT OLE VAIN SIVUSTAKATSOJIA Puurakentamisen yleistyminen vaatii tahtoa, ja etenkin tekoja useilta eri toimijoilta. Myös kunnilla on oma roolinsa sen edistämisessä. Ne voivat vaikuttaa rakennustapaan kaavamääräyksin, tontinluovutusehdoin sekä kilpailuttamalla toteutusta puurakentamista edistävien teemojen mukaan, listaa vaihtoehtoja Vaasan kaupungin kaavoitusarkkitehti Juhani Hallasmaa. Hallasmaa kuitenkin huomauttaa, että nykyistä aktiivisempi asemakaavallinen kanta puurakentamiseen edellyttäisi käytännössä muiden ratkaisujen rajoittamista. –Mielestäni se on mahdollista vain riittävin perustein. Esimerkiksi jos ollaan luomassa uudelle alueelle yhtenäistä ilmettä tai imagoa. Tämäkin edellyttää, että myös perinteiselle toteutukselle löytyy rakennuspaikkoja vastaavilta alueilta. Kaavamääräykset eivät myöskään saa olla rakentajille kohtuuttomia. Raumalla rattaat jo pyörii Aktiivisesta kunnasta hyvä esimerkki on Rauma, jossa ei ole jääty puukerrostalorakentamisessa vain puheen asteelle. Kaupungissa on meneillään puukerrostaloalueen ideointi- ja suunnitteluprojekti, jonka päätepisteenä Rauman Papinpellolle syntyisi noin neljänsadan asukkaan uusi puukerrostaloalue. –Alueella haluamme tuoda Raumalle myös

modernia, tämän päivän puuarkkitehtuuria, kuvaa Rauman kaupunkisuunnittelu­päällikkö Juha Eskolin. Asemakaavan on tarkoitus valmistua vuoden vaihteessa ja rakennustöiden on määrä käynnistyä jo vuonna 2012. Kaupunki hakee rakennusliikkeitä mukaan projektiin jo kaavaluonnosvaiheessa. –Alueen toteutus tapahtuu kuitenkin yhteistyössä rakennusliikkeiden kanssa, joten niiden on tärkeää päästä mukaan prosessiin sisälle heti alusta lähtien, Eskolin sanoo. Harvoin asemakaavallisia esteitä Puukerrostalojen toteutukselle ei usein olekaan asemakaavallisia esteitä. Juhani Hallasmaan mukaan esimerkiksi Vaasassa puun käytön estäviä kerrostalojen julkisivumääräyksiä on lähinnä käytetty vain täydennettäessä kaupunkikuvallisesti tai historiallisesti yhtenäisiä alueita, joissa julkisivumateriaalilla on kaupunkirakenteen kannalta kokoava merkitys. –Vaasa sekä käsittääkseni myös muut kunnat ovat asemakaavamääräyksillä pyrkineet lähtökohtaisesti suosimaan puurakentamista sellaisilla omakoti-/pientalo- ja rivitalovaltaisilla alueilla, missä kerroskorkeudet tai rakennusten sijoittelu ei aseta erityisvaatimuksia puurakentamiselle, Hallasmaa sanoo. Hän korostaa, että kunnan näkökulmasta puurakentamisen kilpailukyky ja hinnoittelu ovat tärkeässä asemassa. Samoin tarvitaan lisää positiivisia esimerkkejä ja niitä tulee lanseerata rakentajille sekä päättäjille. www.vaasa.fi www.rauma.fi

9. kerros


PUUKAUPUNGINOSIEN SYNNYTTÄMISEKSI TARVITAAN

kuva: ncc rakennus oy & optiplan oy

kuvat: turun moderni puukaupunkihanke tatu pärssinen

-Olen aina päätynyt siihen, että toimialan kehittämisen kannalta tärkeintä on puurakentamisen edistäminen. Kokemukseni perusteella voin kuitenkin todeta, ettei puurakentamisen konkreettisia edistämistoimia pystytä tekemään muutaman vuoden määräaikaisilla hankkeilla. Joskus kymmenen vuottakaan ei riitä ideasta valmiiksi rakennetuksi ympäristöksi, miettii Lounais-Suomen metsäkeskuksessa Puutuotealan kehittämishanketta vetävä Mikko Peltovirta.

CASE

VUOSIEN MÄÄRÄTIETOINEN TAUSTATYÖ JA HYVÄT SUHDEVERKOSTOT

Peltovirralla on pitkä ja mittava kokemus puualan eri hankkeista ja kehittämisohjelmista. Varsinais-Suomessa on saatu aikaan merkittäviä tuloksia tiiviillä yhteistyöllä Moderni puukaupunki -hankkeen Markku Karjalaisen kanssa. Lounaisessa Suomessa tärkeä kontaktien luoja on ollut Narmaplan Oy:n perustaja Kalevi Narmala, joka eläkeikäisenäkin on aina ollut valmis puurakentamisen edistämiseen, hän kertoo.

täjät ovat löytyneet, lausuu Peltovirta kiitoksen seniorineuvonantajalleen.

Miehet ovat pitäneet yhdessä jo yli viisikymmentä erilaista tiedotus- ja neuvottelutilaisuutta. Mikko Peltovirran mukaan niiden ansioista Lounais-Suomessa on toteutumassa kolme modernia puukaupunkihanketta; Paraisten Kirkkosalmen ranta, Uudenkaupungin Janhuanniemi sekä Turun Linnanfältti, joka on yhdellä Suomen kulttuurihistoriallisesti upeimmalla paikalla.

-Lisäksi suhdanteetkin vaikuttavat hankkeiden etenemiseen. Rakentajien kannalta taas ratkaisevaa on usko asukkaiden löytymiseksi rakennettaviin kohteisiin.

-Hankkeiden käynnistymiseksi on ollut ydinasemassa Kalevi Narmalan vuosikymmenien aikana muodostuneet hyvät suhteet kaupunkien kaavoitus- ja rakennusviranomaisiin. Hänen avullaan hanketoimijoille ovat avautuneet sellaiset ovet, joiden kautta tärkeimmät päät-

10. kerros

Pelkästään ohjelmanjulistuksilla ei puukaupunkeja synny Peltovirta korostaa, etteivät rakennushankkeet synny pelkästään tilaisuuksia järjestämällä. Ehdoton edellytys on saada paikalliset kaavoittajat, rakentamisviranomaiset sekä poliittinen tahto hankkeiden taakse.

-On myös selvää, ettei pelkästään puun käyttö ole itsestään selvä lisäarvo. Sen on pystyttävä osoittamaan kilpailukykynsä muiden materiaalien rinnalla rakentamisen helppoudessa, laadussa, nopeudessa ja hinnassakin, Mikko Peltovirta pohdiskelee. Hän lisää, että vasta parin viime vuoden aikana puutuoteteollisuuden edustajat ovat saaneet vähitellen rakentajat vakuuttuneiksi teollisen puurakentamisen mahdollisuuksista.

TURUN LINNANFÄLTTI Ensimmäiset Moderni puukaupunki -kontaktit kaavoitustoimenjohtajaan Markku Toivoseen luotiin jo vuonna 1998. Tavoitteena oli löytää sopiva alue Turusta ja sellainen löydettiinkin, mutta seurakunnalta maanvaihtona saadulle alueelle ei saanut rakentaa 15 vuoteen. Vuonna 2003 luotiin suhteet silloiseen rakentamisen apulaiskaupunginjohtajaan Olli A. Manniin, joka innostui mahdollisuudesta saada Turku yhdeksi valtion puurakentamisen edistämisohjelman pilottikohteeksi. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Woodfocuksen Pertti Hämäläisen kautta välitettiin kaupungin viranomaisille ARA:n ylijohtajan Teuvo Ijäksen toivomus saada yksi pilottikohde Turkuun. Mannin ansiosta Turun linnan vierestä löytyi kaupungin puoliksi omistama, tarkoitukseen sopiva kahdeksan hehtaarin alue. Rakennuslautakunta hyväksyi idean ja sille saatiin yksimielinen poliittinen kannatus kaupunginvaltuustossa. Seuraavana vuonna alue hyväksyttiin edistämisohjelmaan. Sen suunnittelemiseksi käynnistettiin ideakilpailu kolmen arkkitehtiyliopiston diplomitöinä, jotka valmistuivat vuonna 2005. Alueen asemakaavaluonnos hyväksyttiin helmikuussa 2007 ja tontinvarauskilpailu pidettiin huhti-syyskuussa 2008. Kilpailun voittivat YIT:n, NCC:n ja Peabin työryhmien ehdotukset. Lähes välittömästi varausten myöntämisen jälkeen, rakennusliikkeet ilmoittivat haluavansa toteuttaa rakennukset betonirunkoisina vastoin alkuperäisen suunnitelman ideoita. Syksyllä 2009 järjestimme yhdessä Vaasan Mårten Lövdahlin, Porin Heikki Perkon ja LS metsäkeskuksen puuhankkeen kanssa puukerrostalorakentamisen opintomatkan Ruotsiin. Tavoitteena oli saada eri osapuolet paitsi oppimaan puurakentamista, myös tu-

tustumaan toisiinsa. Asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien ohella matkaan osallistuivat myös kaikki Linnanfältin rakennusliikkeet. Vaikka retkellä nähtiin erinomaisia puurakentamisesimerkkejä muun muassa ruotsalaisten emoyhtiöiden toteuttamana, eivät kaikki matkalle osallistuneet Linnanfältin rakentajien edustajat vielä vakuuttuneet puurakentamisen toteuttamisesta Suomessa. Tilanne ajautui väittelyksi siitä, mitä puurakentamisella tarkoitetaan. Workshopeista löytyi yhteisymmärrys Lähes umpikujaan ajautuneen tilanteen ratkaisemiseksi puutuotehankkeen vetäjä yhdessä kaupungin kiinteistölaitoksen arkkitehdin Mika Rajalan kanssa kävivät Tekesissä kyselemässä mahdollisuudesta käynnistää hanke osapuolten näkemysten yhteensovittamiseksi. Taustalla olivat jo loppuvuonna TEM:n Reima Sutisen ja Tekesin Kari Hiltusen kanssa käydyt keskustelut NCC:n ja Peabin kanssa puurakentamisen mahdollisista kehittämishankkeista. Tilanteen selvittämiseksi Turun kaupunki käynnisti keväällä 2010 Tekesin avustuksella ulkopuolisen konsulttitoimiston johdolla pidetyn neljän workshopin sarjan. Kaupungin ja rakentajien lisäksi niihin osallistuivat myös metsäja puutuoteteollisuuden edustajat kertomassa teollisuuden tarjoamista puurakentamisratkaisuista. Jo toisen tilaisuuden jälkeen NCC:n edustaja kertoi vakuuttuneensa kokonaan puisesta rakentamisvaihtoehdosta. Lopulta kaikkien osapuolten välillä allekirjoitettiin sopimus Linnanfältin toteuttamisesta puurakentamisen reunaehdoin kesäkuussa 2010. Aina olemassa yllätysmahdollisuus Kaikki tuntui jo olevan kunnossa ja lopullinen kaavoitus valmistumassa. Sitten osan alueen maapohjasta omistanut ja italialaiseen omistukseen päätynyt Finnlines Oyj päätti irrottautua hankkeesta. Se pisti omistamansa alueen myyntiin, jonka lopulta osti vaasalainen PSJ Holding Oy. Yritys haluaa kaavaluonnoksessa kaksikerroksisiksi rivitaloiksi merkittyjen rakennusten paikalle 4–5-kerroksisia puukerrostalo-

11. kerros

ja. Huhtikuussa 2011 ei vielä ole tietoa, miten PSJ Holdingin ja Turun kaavoituksen välinen uusi käänne ratkaistaan. Turun Sanomien tammikuisen artikkelin mukaan varsinaista esitystä uudesta asemakaavasta ei ole tehty vieläkään. Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen lupaa sellaista Turun poliitikoille vielä ennen kesää 2011. Hänen mukaansa kaupunki haluaa varmistaa sen, ettei tulevaa puutalojen kaupunginosaa pilata voimassa olevien asemakaavojen mukaisella rakentamisella. Hintsasen esityksestä Linnanfältti asetettiin rakennuskieltoon vuoden 2012 loppuun asti. Kielto tarkoittaa sitä, että Linnanfältin alueen rakennusluvat vaativat ensin Turun kaupungin poikkeamispäätöksen. Turulla edelleen tahto olla edelläkävijä Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen on julkisesti tunnustautunut puurakentamisen kannattajaksi. Tänä keväänä Turun rakennusmessujen seminaarissa hän kertoi, että rakennuskiellon taustalla oli antaa kaavoitukselle työrauha. Huhtikuun alussa Puurakentaminen on ekoteko -seminaarissa Lehtinen edelleen vakuutti, että Linnanfältti tulee toteutumaan hienona puukaupunginosana. Lisäksi hän vakuutti, että puurakentaminen Turussa ei pysähdy Linnanfältin alueeseen vaan uusia alueita niin tiiviille matalalle kuin puukerrostaloalueillekin on jo suunnitteilla. Mikko Peltovirta

Paraisten Kirkkosalmen ranta www.lansi-turunmaa.fi/web/boende/ tomter/fi_FI/kyrksundsstranden/ Uudenkaupungin Janhuanniemi http://uusikaupunki.fi/docs/kaupsu/ janhuaesite.pdf Turun Linnanfältti www.turku.fi/linnanfaltti


kuva: puuinfo

Puukerrostaloihin olemassa jo useita kotimaisia rakennusjärjestelmiä

NOPEASTI, TASALAATUISESTI JA KUSTANNUSTEHOKAASTI Puukerrostalojen toteuttamiseen on

nimuotoisen arkkitehtuurin peruslähtökohdat.

jo tarjolla useita valmiita teollisia

–Meillä on Suomessa ympäri maata valitettavan paljon esimerkkejä siitä, miten betonirakenteiden teollinen tuotanto on merkittävästi köyhdyttänyt arkkitehtuuriamme ja betonilähiöille on muodostunut hyvin kielteinen julkisuuskuva monissa kaupungeissa, Kallio sanoo.

puuelementtirakennusjärjestelmiä. Useat yhtiöt ovat kehittäneet kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka selvästi helpottavat sekä nopeuttavat rakentamista. –Tehdasvalmisteisilla elementeillä saadaan myös vähennettyä puukerrostalon rakentamisen teknisiä riskejä ja varmistetaan rakennusosien tasalaatuisuus, toteaa (Finnforestin) Metsäliiton Puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteiden johtaja Mika Kallio. Pilari-palkkirunkoon perustuva Finnforest Kerrostalojärjestelmä on tehokkaimmillaan 3-4-kerroksissa asuin- ja liikerakennuksissa. Kallion mukaan keveät rakenteet mahdollistavat myös avoimen arkkitehtuurin rakennuksissa. Tämä tuo lisää joustavuutta tilojen käytölle. Muutoksia voidaan tehdä jopa vuosikymmenten päästä. –Esimerkiksi nyt rakennettua taloa voidaan helposti muokata sisätiloiltaan vaikka 25 vuoden kuluttua, jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Tämä on mahdollista käyttämämme pilari-palkki-järjestelmän ansiosta, koska siinä ei ole kantavia seiniä, Mika Kallio avaa. Arkkitehtuurille vapaat kädet Vaikka Finnforest Kerrostalojärjestelmä perustuukin tiettyihin vakioituihin ratkaisuihin ja teolliseen sarjatuotantoon, niin esimerkiksi täydellinen vapaus julkisivun aukotuksissa ja tilojen järjestelyissä mahdollistavat hyvin mo-

Eri materiaalien vastakkainasettelun sijaan Mika Kallio näkisi tulevaisuuden kehityssuuntana myös erilaiset hybridirakenteet, joissa eri materiaalit täydentävät toisiaan. Samalla kohteiden arkkitehtuuri monipuolistuu, kun hybrideillä voidaan maksimaalisesti hyödyntää materiaalien tuomia teknisiä etuja. Korkea esivalmistusaste lisää vauhtia Myös Stora Enso Puutuotteet tarjoaa uusia ekotehokkaita järjestelmiä monikerroksiseen asuin-, toimisto- ja liike- sekä julkiseen rakentamiseen. Tänä vuonna lanseerattu Urban MultiStorey -konsepti on monipuolinen suunnittelu- ja rakenneratkaisu. Sen toteutus perustuu tehtaalla asennusvalmiiksi työstettyihin CLT (cross-laminated timber) -pohjaisiin elementteihin. CLT-elementit ovat massiivisia ristiinliimattuja puulevyjä, joihin asennetaan valmiiksi eristeet, ulkoverhous sekä ikkunat ja ovet.

si rakennusmateriaaliksi. Myös Stora Enso Puutuotteiden CLT-ratkaisuja hyödynnetään jo maailmalla, Lontooseen valmistuvassa 8-kerroksisessa asuintalossa.

Tasapuolisuutta pelisääntöihin!

–Julkisten toimijoiden sekä suurten rakennusyritysten ja rakennuttajien lisäksi CLT-levyt ja – elementit soveltuvat hyvin myös talotehtaiden ja pienempien alan yritysten tarpeisiin. CLT:n avulla saadaan esimerkiksi omakotitalon runko pystyyn jopa päivässä, Mikkola sanoo.

Puurakentamisen säännökset ovat menneet mukavasti eteenpäin viime aikoina. Mutta keskeneräisiä ongelmakohtiakin löytyy vielä, esimerkiksi pakollisen sprinklerijärjestelmän käyttö nelikerroksisissa rakennuksissa. Vaikka säädös on sinällään hyvä, täytyy kysyä, miksei se koske myös korkeita betonirakennuksia?

Arkkitehdeille luja CLT antaa mahdollisuuden luoviin ja joustaviin ratkaisuihin, sillä se on helposti yhdistettävissä muihin rakennusmateriaaleihin. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetuista CLT-levyistä tehdään valmiita elementtejä aina arkkitehdin suunnitelmien mukaisesti. Matti Mikkola kuitenkin vielä tarkentaa, että uudessa konseptissa käytetään CLT-elementtien lisäksi myös muita puumateriaaleja, riippuen millainen toteutuskohde on kyseessä.

Huomiota rakennusmateriaalin sijaan tulisikin kiinnittää enemmän siihen, että suurin osa palokuolemista johtuu asunnon irtaimiston paloista eikä niinkään talon rakennusaineesta. Ruotsissa asiassa on jo menty eteenpäin ja palojen lähteisiin on puututtu entistä voimakkaammin.

www.finnforest.com www.storaenso.com

Betoni- ja puukerrostaloille tulisi säädöksessä olla samat lähtökohdat, koska irtaimisto palaa samalla tavalla rakennusmateriaalista riippumatta. Kun betoniteollisuutta ei ole velvoitettu sprinklereihin, saa se myös poikkeavaa hyötyä, mikä vaikuttaa tuotteen hinnan kilpailukykyisyyteen.

–Puuelementtien korkea esivalmistusaste nopeuttaa selvästi kerrostalokohteen konkreettista rakennusvaihetta. Sen lisäksi ne vähentävät esimerkiksi kylmästä säästä aiheutuvaa töiden pysähtymistä, kuvaa Stora Enson Rakentamisen ratkaisuista vastaava johtaja Matti Mikkola.

Sammutusjärjestelmä lisää ihmisten turvallisuutta. Siksi se pitäisi olla tasapuolisesti molemmista materiaaleista rakennetuissa korkeissa rakennuksissa. Mika Kallio Metsäliiton Puutuoteteollisuus

CLT hyvin suosittua maailmalla Kiristyvien energiamääräysten vuoksi CLT on noussut Keski-Euroopassa erittäin suosituk-

12. kerros

13. kerros


kuva: shutterstock

OULUSSA RAKENTAMISEN LAADUNOHJAUKSESTA KIITTÄÄ YMPÄRISTÖ JA KUKKARO Voivatko Oulussa yhden vuoden aikana rakennetut matalaenergiarakennukset elinkaarensa aikana säästää energiamäärän, joka vastaa 2,4 kertaa koko valtakunnan vuotuista tuulisähkötuotantoa? Kuulostaa hurjalle, mutta Oulussa asia on jo osoitettu todeksi. Ja mikä parasta, tulokset ovat syntyneet tehokkaalla rakentamisen laadunohjauksella ja sen ympärille rakennetuilla työkaluilla, ilman koko kuntataloutta ravistelevia investointeja.

Vertailukohtia Jos koko Suomen rakentaminen olisi ollut vuonna 2009 Oulun säästötasolla, ylittäisi energiansäästö vuonna 2008 ydinvoimalla tuotetun sähkön määrän. Vuonna 2009 Oulussa laadunohjauksella rakennettujen talojen elinkaarenaikaiseksi (50 vuotta) energiasäästöksi on laskettu 620GWh, joka

Oulun Rakennusvalvonta on järjestänyt jo vuosia kuntalaispalveluna ennakoivaa laadunohjausta yksityisille pientalorakentajille sekä alan eri ammattilaisille, kuten urakoitsijoille, talotoimittajille sekä rakennus- ja talotekniikan suunnittelijoille. -Vuosina 2005–2010 Oulussa rakennettujen pientalojen elinkaarenaikaiset energiasäästöt ovat yli 2360 gigawattituntia. Euroissa mitattuina laadunohjaus tuo siis lähes 4,25 miljoonan euron säästöt vuodessa, kuvaa tuloksia Oulun Rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä. Sadallatuhannella säästöpossuun 20 miljoonaa euroa Seppälä muistuttaa, että rakennuttajien ajatukset painottuvat investointikustannuksiin, jolloin kunnossapito- ja energiakustannuksia

…vastaa Oulujoessa olevan Merikosken voimalaitoksen 3,5 vuoden energiatuotantoa

3,5 14. kerros

2,4 …on 2,4 kertaa suurempi energiansäästö kuin koko valtakunnan tuulisähkön tuotanto vuonna 2008

ei huomioida tarpeeksi. Kattavan tiedon jakaminen, ammattilaisten sitouttaminen sekä toimivat konseptit ovat hänen mielestään avainasemassa rakentamisen energia- ja päästövähennysten saavuttamisessa. –Ennakoiva ohjaus on osoittanut, että rakennuttajat ja alan toimijat tekevät vapaaehtoisesti ympäristön sekä energiankulutuksen kannalta tietoisia ja laadukkaampia päätöksiä, kun heille annetaan tarpeeksi informaatiota heti rakennushankkeen alkumetreillä. Pekka Seppälä korostaa, että tulosten aikaansaamiseksi laadunohjaus kannattaa sisällyttää rakennuslupaprosessiin, kuten Oulussa on tehty. Kuinka paljon Rakennusvalvonnan laadunohjaus sitten verottaa kaupungin kassaa? Seppälä valottaa, että Oulussa laadunohjaukseen on sijoitettu noin satatuhatta euroa vuodessa. Vaikuttaa varsin kohtuulliselta, kun laatupääl-

… kuinka meidän pitäisi luoda laadullisia valmiuksia siirtyä paremmalle energiatehokkuuden tasolle…

likkö laskee sen poikivan vuosittain yli 20 miljoonan euron säästöt tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. –Ja itse asiassa emme käy kaupungin kassalla laisinkaan, koska Oulun Rakennusvalvonta on omavarainen ja kaiken lisäksi rakentamisen lupamaksut kattavat rakennusvalvonnan lakisääteisen perustyön ohessa ennakoivan laadunohjauksen, Seppälä nostaa esille. Lähes koko Oulun asuntotuotanto matalaenergiatasoa Laadunohjaus käsittää kahdeksan tilaisuutta, joissa asiantuntijat opastavat talon tekniseen ja arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Perustyökaluna toimivat www.pientalonlaatu.fi -verkkosivut, jossa rakennuttajien apuna ovat esimerkiksi suunnittelu- ja arviointijärjestelmän laatukortit, ympäristöopas sekä energialaskuri.

Energiatehokkaiden rakennusten toteutus edellyttää - suunnittelun tiimityötä - toteutukseen täsmällisyyttä - oikean käytön ja huollon opastusta

15. kerros

Vuosittain järjestetään myös ammattilaistapaamisia, joiden pääpaino on energiatehokkuudessa, sisäilmastossa ja kosteudenkestävyydessä. Vuosien 2001–2010 aikana olemme jo pitäneet noin 10 000 henkilökoulutuspäivää, Pekka Seppälä sanoo. –Olemme kehittäneet laadunohjausta jo kymmenen vuotta ja tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Esimerkiksi viime vuonna Ouluun rakennetuista omakotitaloista 94 prosenttia oli matalaenergiataloja. –Jos ennakoivaa laadunohjausta jatketaan vuoteen 2016, tulemme saavuttamaan yksistään rakentamisen ohjaamisella jo pelkästään tuona vuonna yli nelinkertaisesti Oulun kaupungin ja TEM:n energiatehokkuussopimuksen mukaisen säästötavoitteen, Seppälä summaa.

… että energiatehokkaat rakennukset toimivat moitteettomasti, rakentamisessa tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota - työmaan kosteudenhallintaan - rakenteiden kuivumiskykyyn - ulkovaipan ilmatiiveyteen - talotekniikan toimivuuteen


Ryhmärakennuttamisella ASUKKAIDEN ÄÄNI KUULUVIIN PUURAKENTAMISEN JA ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN

Asukkaiden ääni ei juurikaan pääse kuuluviin kotimaisessa asuntotuotannossa, sillä esimerkiksi kerrostalon rakentamisessa he voivat harvoin vaikuttaa tuleviin asumisratkaisuihin. Vastauksena on ryhmärakennuttaminen, jossa joukko tavallisia kansalaisia lähtee yhdessä toteuttamaan rakennushanketta, pientaloja tai jopa kerrostaloa.

RoadShow 2011

Tulevat asukkaat ovat mukana rakennushankkeen alusta lähtien, jolloin kodeista ja niiden asumisratkaisuista syntyy heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavia.

Uusi puuinfo.fi Tietopalvelu avattu YHDESTÄ PAIKASTA • Ohjeet ja ratkaisut rakentamiseen ja sisustamiseen • Rakentamismääräykset ja eurokoodit tulkintoineen • Tuotteiden ja ratkaisujen toimittajat ja puutavarakauppiaat

16. kerros

UUSIN TIETO NYT MYÖS SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI. LIITY JAKELUUN!

–Harvoilla omakotirakentajilla rahkeet riittävät muuhun kuin talotehtaan valmiiseen tarjontaan. Toimiessa ryhmänä, omakotitalon rakentajat saavat voimaa, jota heillä ei yksittäisinä kuluttajina ole, kuvaa Culminatum Innovation Oy:n ohjelmajohtaja Satu Åkerblom. Säästöjä, yhteisöllisyyttä ja uutta liiketoimintaa Åkerblom kertoo, että ryhmärakennuttamisesta on jo saatu Suomessa hyviä kokemuksia. Jopa muutamia kerrostalohankkeita on käynnistetty asukkaiden toimesta. –Toimintamalli on tuonut muun muassa säästöjä rakennuskustannuksiin sekä lisännyt alusta alkaen yhtä köyttä vetäneiden asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä. –Ryhmärakennuttamisella voidaan toteuttaa niin omistus-, asumisoikeus kuin vuokrataloja, hän korostaa.

Aidosti asukaslähtöisissä ryhmärakennuttamiskohteissa on mahdollista löytää tuoreita ja rohkeita asumisen ratkaisuja, jotka osaltaan myös uudistavat kotimaista asuntotuotantoa. Toimintamalli avaa myös uusia markkinoita pienille ja keskisuurille rakennusalan toimijoille, Satu Åkerblom näkee. Uudesta verkkoportaalista kohtauspaikka ja infokanava Monille ryhmärakennuttaminen on aivan uusi asia, joten tietoa ja osaamista tarvitaan lisää. Tätä varten Valtakunnallinen ryhmärakennuttamisen verkosto on luonut nettiportaalin, joka tarjoaa eväitä toimintamalliin liittyvien haasteiden selättämiseen. Satu Åkerblomin mukaan portaali on myös kohtauspaikka ja sillanrakentaja asiasta kiinnostuneille, kuntien viranomaisille, rakentamisalan yrityksille ja rakennuttajaryhmille. –Portaalista saa informaatiota ryhmärakennuttamisesta sekä siihen liittyvistä sopimusmalleista, lainsäädännöstä ja asiakirjoista. Sivujen kautta voi jakaa ryhmärakennuttamishankkeiden käynnistämiseen ja läpiviemiseen liittyvää osaamista. Sivuston suunnittelussa on pyritty huomioimaan kaikki ryhmärakennuttamiseen liittyvät tahot, kertoo Åkerblom vasta avautuneesta portaalista. Valtakunnallinen ryhmärakennuttamisen verkosto on Osaamiskeskusohjelman (OSKE) Asumisen klusterin yhteinen hanke, jota koordinoi Uudenmaan asumisen osaamiskeskus (Culminatum Innovation Oy Ltd). Kaksivuotisessa hankkeessa ovat mukana myös Lahden seudun, Hämeen sekä Pohjois-Karjalan osaamiskeskukset. Ryhmärakennuttamisen portaalin on rahoittanut OSKE. www.ryhmarakennuttaminen.fi

17. kerros


ennen

PUULLA NYT MITTAVIA MAHDOLLISUUKSIA LÄHIÖSANEERAUKSESSA

PUUKERROSTALOSTA YHTEINEN KOTI SAARIJÄRVELLÄ

–Kun sitten esittelin puurakentamisvaihtoehdon talon tuleville asukkaille, ihmiset lähtivät yksimielisesti idean taakse. Moni kommentoikin, että puutalohan on jo entuudestaan tuttu, kun he ovat asuneet lapsuutensa sellaisessa, Pesonen kertoo. Mukanaolijat arvostivat myös puun tuomia etuja, kuten raaka-aineen kotimaisuutta, ekologisuutta ja alhaisia hiilidioksidipäästöjä. Puukerrostalon toteuttamista Saarijärvellä vie eteenpäin vanhusneuvoston aloitteesta perustettu Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys, joka on antanut talon ja sitä hallitsevan yhteisön nimeksi Omatoimi. Tuleva puukerrostalo ei ole palvelutalo, hoiva- tai vanhainkoti vaan siihen rakennettavat asunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille.

–Kun talossa on kunnon puitteet yhteistoiminnalle, lisää se asukkaiden aktiivista osallistumista ja luo yhteenkuuluvuutta. Näin vähennetään yksinäisyyttä ja edistetään niin fyysistä kuin henkistäkin hyvää oloa, näkee Reijo Pesonen, joka toimii myös Omatoimen hallituksen puheenjohtaja.

kuvat: iss suunnittelupalvelut

Talon toteuttaminen puusta syntyi pitkän uran rakennuttamisen ja sen tutkimuksen saralla tehneen Reijo Pesosen ideasta. Ajatuksen konkretisoituminen lähti Pesosen lukemasta puukerrostalorakentamista Suomessa käsittelevästä artikkelista.

Yhteisöllisen puukerrostalon voimaan uskotaan kaupungissa laajalla rintamalla, sillä esimerkiksi kaikki Saarijärven poliittiset ryhmät pitävät taloa tarpeellisena. –Aivan kaupungin keskelle on suunniteltu meidän hankkeestamme lähtenyt Sivulanpellon asemakaavaluonnos. Talomme luonnokset saatiin järjestämällä opiskelijakilpailu. Kilpailun voittajan, Pekka Pekkalan, suunnitelmien pohjalta kaupunki hyväksyi maaliskuussa seitsemän kerrostalon asemakaavan. Sen rakennustapaohjeissa sanotaan muun muassa, että rakennusten kantavan rungon, välipohjien ja julkisivujen on oltava pääosin puuta, Pesonen iloitsee.

Suomen lähiöissä seisoo edelleen varsin paljon vanhoja, energiatehokkuudeltaan erittäin heikkoja kerrostaloja. Lähiösaneeraukseen uutta potkua saadaankin puusta, jonka kustannustehokkuus, ulkoasu- sekä ympäristöarvot ja edut ovat merkittävät. –Rakennuskanta uusiutuu vuosittain vain reilun prosentin, joka ei juurikaan edesauta päästövähennysten saavuttamista. Esimerkiksi tyypillisen 70-luvulla rakennetun kerrostalon vuosittainen energiankulutus voi olla jopa 250 kilowattituntia per neliö, kun nykyään A-energialuokan talo saa kuluttaa enintään 100 kWh/neliö ja matalaenergiatalo 60 kWh/neliö, vertaa Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.

www.omatoimi.fi

Rumasta kaunista ympäristöystävällisesti Monesti lähiöt mielletään myös rumiksi ja imagoltaan huonoiksi. Kauneusvirheiden ja energiatehottomuuden lisäksi rakenteiden rapautuminen voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. Talojen ulkoseinien ja parvekerakenteiden kunto on betonin karbonatisoitumisen vuoksi heikko. Useista 3-4-kerroksisista taloista puuttuu hissi, pienistä asunnoista parvekkeet ja ilmanvaihtokin on huonoa.

kuvat: pekka pekkala

Saarijärvelle suunnitellaan nelikerroksista puukerrostaloa, jonka ratkaisuissa korostetaan asukkaiden yhdessä tekemistä ja harrastamista. Kolmenkymmenen asunnon lisäksi puukerrostalosta löytyy erilaisia yhteistoimintatiloja aina askarteluhuoneesta, ruokailutilaan, takkahuoneeseen ja kirjastoon.

18. kerros

Rakennuskannan energiatehokkuus vaatii parantamista

Uudistuneilla palomääräyksillä puuta voidaan käyttää nyt entistä laajemmin saneerauskohteissa. Mikko Viljakaisen mukaan puu mahdollistaa rakennuksen vaipan energiatehokkuuden parantamisen ja uuden kulutuskerroksen talolle.

–Puinen julkisivu antaa talolle, sen asunnoille ja koko miljöölle uuden viihtyisän ilmeen. Taloon voidaan rakentaa puusta myös lisäkerros tai muokata sillä rakennuksen kattomuotoa. Pimeät kellarikerrokset saadaan avaamisella paremmin hyötykäyttöön. Huonokuntoiset parvekkeet voidaan uusia ja pientaloihin rakentaa jopa uudet parvekkeet omille keveille perustuksille tai runkoon ripustaen, Viljakainen listaa mahdollisuuksia.

jälkeen

Hän muistuttaa, että puurakenteet ovat pitkälti esivalmistettuja, joka nopeuttaa saneerausta ja näin asukkaille tulee remontista vähemmän häiriötekijöitä. Puu on hinnaltaan myös erittäin kilpailukykyinen muihin ratkaisuihin verrattuna. Hiilijalanjälkeen huomiota Korjaustoimien hiilijalanjälkeen on kiinnitettävä yhä voimakkaammin huomiota, Viljakainen korostaa. Rakennusmenetelmillä ja materiaalivalinnalla voidaan saavuttaa suuria etuja. Numerot puhuvat puun puolesta, sillä yhden seinäneliömetrin korjaaminen tiiliverhouksella ja mineraalivillalla tuottaa noin 42 kilogramman hiilidioksidipäästöt. Vastaavan rakenteen hiilidioksidipäästö puutoteutuksella on vain 6,516,7 kg ja samalla se muodostaa vielä 52 kg:n hiilivaraston. –Käytännössä puuseinä varastoi siis paljon enemmän hiilidioksidia kuin sen valmistus aiheuttaa päästöjä. Lähiöt ehdottomasti uudistamisen arvoisia Lähiötalojen saneeraukseen kannattaa Mikko Viljakaisen mielestä sijoittaa. Niillä on usein hyvä sijainti valmiiden palvelujen äärellä ja taloissa asuu paljon perheitä. Kerrostalojen asunnot ja huonekoot ovat reiluja. Rakennuksilla on ehjä ja tukeva runko.

19. kerros

–Lähiöiden väljästi rakennettu miljöö mahdollistaa usein myös lisärakentamisen. Kun vanhat rakennukset korjataan uusien vaatimusten mukaisiksi, rakennuskannan energiankulutus voitaisiin periaatteessa jopa puolittaa, Viljakainen tuo esiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että tuon maksimaalisen tehokkuuden saavuttaminen vaatii vielä työtä sekä tarkkuutta ratkaisuvalintoihin ja toimintatapoihin. –Mitatuissa korjauskohteissa kerrostalojen energiatehokkuus on parantunut aina kolmesta 34 prosenttiin. Keskiarvon ollessa 14 prosentin luokkaa, tarvitaan vielä lisäpanostausta, jotta energiansäästöllä saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä entistä tehokkaammin.


PUURAKENTEISET TOIMISTOTALOT VIELÄ HARVINAISIA myös rakennetta jäykistävät porrashuoneet ja hissikuilu. Paloturvallisuutta rakennukseen tuo sprinkleri ja savunpoistojärjestelmät tunnistimeen sekä ylimmän kerroksen avokäytävän palotilanteessa sulkeva savuverho. Pilke-talossa on kiinnitetty huomiota myös toimistotilojen –Tavoitteena oli tehdä ratkaisuja, jotka olivat teknisesti mahdollisia ja kilpailukykyisiä tinkimättä tippakaan rakennuksen toimivuudesta ja arkkitehtonisesta vaikuttavuudesta. Kun työvaiheet on suunniteltu ja ennakoitu tarkkaan, itse rakentaminen saadaan tehtyä varsin ripeästi, Kristiina Vuopala muistuttaa.

–Puu rakennusmateriaalina sopii luontaisesti Metsähallituksen toimintaan ja ympäristölinjauksiin. Hiilidioksidipäästöt puurakenteisessa Pilke-talossa ovat vain kolmanneksen vastaavan kokoiseen betoni- tai teräsrakennukseen verrattuna. Meille oli alusta lähtien selvää, et-

Suunnittelu yhdessä osaavien rakentajien kanssa johti myös hyvään taloudelliseen tulokseen. Pilke-talon 10 miljoonan euron kustannusarvio alitettiin lähes puolella miljoonalla.

Runsas puun käyttö vaikuttaa myös sisäilman laatuun ja energiankulutukseen tasaamalla huoneilman kosteutta ja kosteushuippuja. Tämä vähentää ilmanvaihdon tarvetta ja säästää energiaa. Vuopalan mukaan myös Pilkkeen akustiikka on yllättänyt käyttäjät myönteisesti. Muunneltavuus lisää monipuolisuutta Pilke-talossa on puinen pilari-palkki rakenne. Rakennuksen kellarikerros on betonia, kuten

–Metsähallituksen arvojen mukaisesti haluamme edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, mikä näkyy Pilke-talossa runsaana luonnonvalona, käytäville avautuvina työtiloina ja yhteisinä kokoontumistiloina, sanoo Kristiina Vuopala. Isot kohteet eivät ole iisakinkirkkoja Pilke todistaa, ettei suurten puisten toimitalojen toteuttaminen ole iisakinkirkon rakentamista. Rovaniemelle toimitalo nousi pystyyn koko komeudessaan kolmessatoista kuukaudessa. –Halusimme osoittaa, että puusta voi myös Suomessa rakentaa kustannustehokkaasti ja nopeasti. Pilke-talo ei ole koe- eikä kokeilukohde, vaan se toteutettiin Metsähallituksen normaalina investointina tiukan talouden ja tehokkaan suunnittelun periaatteella.

20. kerros

Heinolaan Vierumäelle on kohoamassa Suomen korkein puukerrostalo. Maan ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo on hyvä näyte, kuinka alan eri toimijoiden vahvuuksien ja osaamisen yhdistämisellä voidaan toteuttaa puurakentamista laadukkaasti sekä rakennus- ja asumiskustannuksiltaan kilpailukykyisesti.

Ripeämpää rakentamista Vierumäen uutta rakennuskohdetta kutsutaan hybridipuukerrostaloksi, sillä sen toteutuksessa yhdistetään Airakselan mukaan uudella tavalla aiemmin hyväksi havaittuja materiaaleja ja rakennustapoja.

Uuden puukerrostalokohteen rakennuttajia ovat Versowood Oy, Rakennusliike Reponen, Koskisen Oy sekä Heinolan kaupunki.

–Pilaripalkkirakenteen kanssa käytettävät kantavat ulkoseinäelementit on puuverhoiltu. Runko- ja rakenneratkaisut tulevat asennusvalmiina elementteinä, tämä minimoi työmaalla tapahtuvat työvaiheet. Kun rakenteet ja elementit val-

–Puukerrostalo valmistuu jo tämän vuoden syksyllä. Ilman eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä tämä hanke ei olisi onnistunut, summaa Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Pilke-taloon on tähän mennessä käynyt tutustumassa jo yli sata erilaista ryhmää. Tiedekeskus Pilkkeen avauduttua kesäkuun puolivälin jälkeen taloon pääsee tutustumaan myös viikonloppuisin.

–Esimerkiksi ääni- ja värähtelyteknisesti vaativassa välipohjassa yhdistetään liittorakenteella liimapuun hyvät ominaisuudet ohueen betonikerrokseen, hän avaa. Erilaisilla rakennusaikaa lyhentävillä ratkaisuilla saadaan lisää tehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä.

mistetaan tehdasoloissa, varmistaa se laadukkaan lopputuloksen, Mika Airaksela sanoo. Vierumäen puukerrostalossa on huomioitu erittäin vahvasti myös ekotehokkuus. Talo rakennetaan passiivienergiatasoiseksi ja tarvittava lämpöenergia saadaan uusiutuvilla polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä. Asennemuutos tukee puunkäyttöä Toimijat uskovat, että puukerrostaloalueille tulee Suomessa olemaan yhä enemmän kysyntää. Mika Airaksela näkee, että asenteiden sekä eri määräysten muuttuminen puurakentamiselle suotuisammaksi lisää kiinnostusta puumateriaalia kohtaan myös kerrostalojen toteutuksessa. Hänen mukaansa Vierumäen toimijoiden yhteistyön jatkaminen on hyvinkin mahdollista, sillä uusia hankkeita on jo neuvottelun alla. –Tuotekehitys tapahtuu kuitenkin voimakkaammin, jos sitä tehdään erillään. Vaikka yhteistyö on oleellista eri kohteiden toteutuksessa, on tärkeää että jokainen panostaa tuotekehitykseen myös omassa toiminnassaan, Airaksela korostaa.

–Olemme varautuneet esittelemään Pilke-taloa puurakennuksista kiinnostuneille myös jatkossa. Vierailun ja opastuksen voi varata joko nettisivuiltamme tai sähköpostitse Pilke-talon asiakaspalvelusta, Vuopala vinkkaa.

www.puuera.fi

www.tiedekeskuspilke.fi

Pilkkeessä puuta mm. • 650 neliön näyttelytilan lattiassa 130 000 pölkkyä • puuikkunoita 344 kappaletta • julkisivussa lähes 20 kilometriä lautaa

Vierumäen puukerrostalon rakentumista voi seurata myös verkossa: www.youtube.com/user/ Ilesbox#p/u/0/Ka5n7ottQNU kuva: puuera.fi

joustavaan muunneltavuuteen. Tilojen monipuolisuutta lisää toimistojen väliseinäratkaisut, joilla tilakokoja voidaan muuttaa suhteellisen helposti.

tä rakennamme Pilkkeen puusta tai sitten emme rakenna sitä ollenkaan, kertoo Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala.

kuvat: pilke

Metsähallituksen viime vuonna Rovaniemelle valmistunut nelikerroksinen toimitalo Pilke on yksi harvoista Suomessa rakennetuista puisista toimistorakennuksista. Se antaa tilat yli 130:lle työntekijälle sekä pohjoisten metsien kestävää käyttöä esittelevälle Tiedekeskus Pilkkeelle.

SUOMEN KORKEIN PUUKERROSTALO RAKENTUU YHTEISTYÖLLÄ VIERUMÄELLE

21. kerros


kuvat: jkmm arkkitehdit

KOLI CULTURA

KESTÄVÄÄ PUURAKENTAMISTA KANSALLISMAISEMASSA Koli Cultura on vuonna 2015 avautuva

siis myös esteettisesti korkeatasoinen.

luontomatkailu- ja kulttuurikeskus,

Rakennusten sijoittelulla, suuntauksilla sekä muodoilla ja materiaaleilla on vaikutusta myös energian- ja lämmönkulutukseen. Yhdessä energiayhtiö St1:n kanssa suunnitellaan Kolille ja keskukseen sopivat ekologiset energiaratkaisut. Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa vedestä, metsästä, maasta, ilmasta tai auringosta. Alueen kestävistä liikenneratkaisuista vastaa suunnittelutoimisto Trafix. Hyvin suunniteltu liikenne toimii esteettisesti, esteettömästi ja ekologisesti.

joka rakennetaan Kolin kansallispuiston kupeeseen, Purnulammen rannalle. Koli Cultura on samalla myös kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda kestävä luontomatkailumalli, jota voidaan käyttää Suomessa sekä muualla maailmalla rakennettaessa palveluita luonnonsuojelualueiden yhteyteen.

Keskuksen arkkitehtuurisuunnitelmasta vastaavat puurakentamisen vahvat osaajat, vuonna 2009 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneet JKMM Arkkitehdit yhteistyössä kunniamaininnan saaneen arkkitehtitoimisto Harris & Kjisikin kanssa.

Mallista hyötyä jopa yli sataan maahan Kestävä yhdyskuntarakentaminen, innovatiivinen teknologia, kumppanuuksille perustuva toiminta ja yhteisöosaaminen yhdistyvät Kolilla kokonaisuudeksi, joka tuottaa uusia kokeiluja ja käytännön ratkaisuja. Koli Cultura kehittyy kestävän kehityksen periaatteille perustuvan luontomatkailun edelläkävijäksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Keskus toimii malliratkaisuna ja toiminta-alustana Suomessa sekä maailmalla suunniteltaessa palveluita lähelle luonnonsuojelualueita.

Ekologisuutta, esteettisyyttä ja esteettömyyttä Kolin arvokasta kansallismaisemaa vaalitaan esimerkiksi rakennusten sijoittelulla. Yhteistyössä rakennusarkkitehtien kanssa LOCI Maisema-arkkitehdit suunnittelevat Koli Culturan alueen kansallis- ja luonnonmaiseman ehdoilla maisemallisesti yhtenäiseksi. Ekologisesti edistyksellinen arkkitehtuurisuunnitelma on

Koli on osa Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta, joka tekee yhteistyötä Koli Culturan kanssa. UNESCOn ihminen ja biosfääri -ohjelman (MaB) biosfäärialuetoiminta on tärkeä osa kestävän malliratkaisun kehittä-

Koli Culturan rakennuksissa käytetään puuta sekä puun ja muiden materiaalien yhdistelmiä. Kestävää kehitystä tukee myös se, että rakentaminen toteutetaan tiiviisti pienelle alueelle ja sen ympärille jätetään koskematonta luontoa. Tiivis rakentaminen on matkailijankin kannalta viihtyisää, kun palvelut ovat helposti saavutettavissa ja luonto on lähellä.

22. kerros

23. kerros

mistyötä. Maailmanlaajuisesti yli viisisataa biosfäärialuetta yli sadassa maassa voi hyötyä Kolilla käyttöönotetusta kokonaisvaltaisesta kestävän kehityksen toimintamallista. Kehittämisohjelman tuloksena saavutetaan matkailutoimintaa, joka tukee sosiaalista, kulttuurista, luonnollista ja taloudellista hyvinvointia laajalla alueella. Koli Cultura onkin koko Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma ja maakunnan matkailun kehittämisen ykköshanke. Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus ja Kolin Matkailuyhdistys ovat mukana Koli Culturan kehittämisessä. Valtakunnallisella tasolla kansallispuistojen luontomatkailua edistävä Metsähallitus on antanut tukensa kehittämistyölle. Koli Culturassa mukana olevat kumppanuustoimijat menestyvät ja pystyvät sopeutumaan ajan haasteisiin tehden myös taloudellisesti kannattavaa työtä hyvän asian puolesta. www.kolicultura.fi


Tähän julkaisuun on koottu näkemyksiä ja kokemuksia puukerrostalorakentamiseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Sisältö koostuu pääosin keväällä 2011 järjestetyn energiatehokkaan puurakentamisen valtakunnallisen Road Show’n aikana käsitellyistä aiheista. Seminaarisarja järjestettiin yhdellätoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja se oli suunnattu pääasiassa kuntapäättäjille, viranomaisille, puurakentamisesta kiinnostuneille suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakennusliikkeiden edustajille sekä medialle. Seminaarisarjaa olivat järjestämässä Puuinfo Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Pohjois-Karjalan osaamiskeskus sekä valtakunnalliset Asumisen osaamisklusteri ja Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri yhteistyössä eri seminaaripaikkakuntien toimijoiden kanssa. Tapahtumien järjestelyissä olivat mukana myös metsäteollisuusyritykset sekä ERA17 - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma ja PuuSuomi -verkostohanke.

Joensuun Tiedepuisto Oy | Länsikatu 15, 80110 Joensuu Puh. (013) 267 7110 | info@carelian.fi | www.carelian.fi

Julkaisija: Joensuun Tiedepuisto Oy Tekstit: Promade Oy Ulkoasu: Mainostoimisto Fabrik Oy Paino: PunaMusta Oy

Ratkaisujapuukerrostalojenrakentamiseen  

Tähän julkaisuun on koottu näkemyksiä ja kokemuksia puukerrostalorakentamiseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Sisältö koostuu pääosi...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you