Issuu on Google+

pro Sedu Aikuiskoulutuksen sidosryhmälehti 1/2013

Yhteiskuntatakuun tavoite:

töitä nuorille Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa mahdollisuuden

WANTED:

työnantaja ja nuori oppisopimussuhteeseen

”Etsin omaa alaani pitkään.” Anna-Maria Koskela


Sisällysluettelo

6

12

2

VIRTUAALIVALMENNUSTA NUORILLE

TÖITÄ NUORILLE

Anna-Maria Koskela löysi alansa.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät haastavat yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin.

WANTED: TYÖNANTAJA JA NUORI

KOULUTUSVALMENTAJAT PALVELEVAT

Korotettu koulutuskorvaus kannustaa nuorten oppisopimuskoulutukseen.

Valmentajat ovat apuna opintojen eri vaiheissa.

11

14


”Yhteiskuntatakuun onnistuminen edellyttää periksi antamatonta asennetta.”

Aikuiskoulutus PÄÄTOIMITTAJA Jenni Koivumäki KIRJOITTAJA Jenni Koivumäki

Jos keinot loppuu, niin konstit on jäljellä Sedu Aikuiskoulutuksen koulutuksissa opiskeli

vuonna 2012 noin 7300 aikuista ja teimme yhteistyötä yli tuhannen työpaikan kanssa. Koulutusten pääpaino oli henkilöstön täydennyskoulutuksissa, mutta myös uusien työntekijöiden kouluttaminen oli merkittävää. Suosituimpia tutkintoja oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto sekä johdon ja esimiesten valmennukset. Talouden suhdanteista huolimatta koulutusten vaikuttavuus pysyi hyvällä tasolla. Alueen kilpailukykyä ja menestymistä tuettiin myös monella eri hankkeella. Niiden teemoista esimerkkeinä työhyvinvointi ja yrittäjyys. Hallitusohjelman yksi isoimmista päätöksistä on ollut yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Tavoite on, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan päästä työmarkkinoilla tai löytää työpaikka. Tavoite on kova, mutta yhteiskunnallisesti tärkeä. Sedu Aikuiskoulutus edistää osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumista. Oppisopimuskoulutuksen osalta uudistuksella parannetaan peruskoulunsa päättänei-

den nuorten mahdollisuuksia hankkia ammatti oppisopimuksen avulla. Osana yhteiskuntatakuuta käynnistettiin valtakunnallinen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on tarjota perusasteen koulutuksen omaaville 20-29–vuotiaille maksuton koulutus ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Sedu Aikuiskoulutuksen tavoitteena on vuosina 2013–2016 saada 400 aloittajaa osaamisohjelmaan. Yhteiskuntatakuun onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä periksi antamatonta asennetta. Kyseessä ei ole sadan metrin juoksu, vaan maraton. Aivan varmasti tulee hetkiä, jolloin käy mielessä, että kaikki keinot on jo käytetty. Silloin tulee muistaa presidentti Kekkosen ohje, että jos kaikki keinot on käytetty, niin konstit on jäljellä!

ULKOASU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto I-print | plus, www.iplus.fi KANNEN KUVA Arttu Laitala PAINO I-print Oy JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS I-print Oy, lupanumero 441-895

Yhteistyöterveisin ja tapaamisiin! Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja

3


PIKKU UUTISIA | Sedu aikuiskoulutus

Sedu Aikuiskoulutus Rastaantaival 2 60200 SEINÄJOKI Koulutussihteerit, puh. 020 124 4500, faksi 020 124 4501 s-posti: aikuiskoulutus@sedu.fi

Syksyn tärkeät päivämäärät

Etelä-Pohjanmaa valtakunnallisen osaamisen kärkeen

Farmari 3.–6.7.2013 Kauhajoen ruokamessut 30.8.–1.9.2013 Elinikäisen oppimisen viikko 36 Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 5.9.2013 Käsityömessut 4.–6.10.2013

Sedu Aikuiskoulutus hallinnoi marraskuussa alkanutta EP:n Aikuiskoulutusfoorumi ESR-hanketta, joka kokoaa alueen työelämän ja aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset yhteiseen foorumiin. Foorumin tavoitteita ovat: • K oulutustarpeiden laadullinen ennakointi • T yöelämän tarpeiden ja koulutuspalvelujen kohtaantuminen. • K oulutusinnovaatiot • O  ppimisympäristöjen kehittyminen • T yöntekijöiden ja väestön osaamistason parantuminen • P äällekkäisen koulutustarjonnan vähentyminen • K eskustelun avaukset ja kannanotot (myös valtakunnallisesti) Lisätietoja hankkeesta: projektipäällikkö Arja Hyytiä puh. 040 680 7244, s-posti arja.hyytia@sedu.fi

Chattäillään! VirtuaaliValmennusta nuorille 24 h ESR -hankkeessa on vuoden alusta saakka pilotoitu chatpalvelua. Käymällä osoitteessa www. seduaikuiskoulutus.fi avautuu chatikkuna, josta saa henkilökohtaista apua koulutusvalintoihin.

Palvelupiste jalkautuu maakuntaan Vuonna 2013 alkanut Palvelupiste-Aikuiskoulutus EP -hanke saa jatkoa kesäkuun 2014 loppuun saakka. Hankkeessa ohjataan aikuisia alanvaihdossa tai toimenkuvan muuttuessa. Maakunnan TE -toimistoissa toimiva palvelupiste jalkautuu kevään aikana toreille ja tapahtumiin. Hankkeessa mukana olevilta oppilaitosten koulutusohjaajilta saa tietoa EP:n eri koulutusvaihtoehdoista ja henkilökohtaista neuvontaa uravaihtoehdoista. Koulutuksen asiantuntijoilla on myös tietoa työllisyystilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen aikana on avattu sivusto www.aikuiskoulutusep.fi, josta löytyy kootusti alueen kaikki aikuiskoulutukset. Sivustolla on myös paljon tietoa ja linkkejä aikuiskoulutukseen liittyen. Hankkeessa on myös henkilökohtaisen ajanvarauksen puhelinnumero 040 680 7032 ja sähköposti palve-

4

www.seduaikuiskoulutus.fi

lupisteep@sedu.fi. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä ja pyytää apua muun muassa koulutus- ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen, osaamistarpeiden analysointiin sekä koulutusohjelmien räätälöintiin ja toteutukseen. Kevään aikana sähköisiä palveluja kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön muun muassa skype-ohjaus. Lisätietoja hankkeesta: projektipäällikkö Hilkka Tuominiemi puh. 040 830 3993, s-posti hilkka.tuominiemi@sedu.fi

Nuorisotakuu Nuorisotakuulla tarkoitetaan: • Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu: • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma • N  uorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. • K oulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. • N  uorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013–2016.


Sedu Ahjo

palvelee Härmänmaan

elinkeinoelämää Sedun Lapuan opetuspisteeseen valmistui viime syksynä lisärakennuksena moderni metalli- ja kylmäalan oppimisympäristö, joka sai nimikilpailussa nimekseen Sedu Ahjo. Ahjossa koulutetaan nuoria ja aikuisia kone- ja metallialan ammattilaisia.

S

edun Lapuan opetuspiste on monialainen, mutta sen erityisenä vahvuutena on kone- ja metallialan sekä kylmäalan ammatillinen koulutus. Sitä toteutetaan nuorten ja aikuisten ammatillisena koulutuksena. Sedu Ahjo on lisännyt opetuspisteen vetovoimaa ja parantanut opetuksen laatua.

Hitsauspätevyydet • S edu Aikuiskoulutus toimii Winnovan sopimusvalvojana PED-kokeissa ja menetelmäkokeissa • Yritysten hitsaajat voivat tulla suorittamaan pätevyyksiä parillisten viikkojen keskiviikkoina • Pätevyyksiä voi suorittaa piena- ja päittäisliitoksille • Materiaaleina mustat teräkset, sekä ruostumattomat teräkset ja alumiini • Prosesseina MIG, MAG, TIG sekä puikko • Mahdollisuus harjoitella ennen pätevyyksien suorittamista 1- 10 päivää • Osa työmaista vaatii voimassa olevia pätevyyksiä

– Sedu Ahjo tuottaa uutta työvoimaa alueelle ja tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta yrityksille, kuvailee tekniikan aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto.

Yhteistyötä yritysten kanssa Sedu Ahjon toimintaa ja koulutustarjontaa kehitetään kysyntälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. – Metalliosaaminen muutoksessa -hankkeessa tehdystä selvityksestä ilmeni metalliyritysten tarve piirustustenluku-koulutukseen ja sellaista on nyt tuotu Ahjon tarjontaan, kertoo Tuomisto esimerkin asiakaslähtöisyydestä. Lisäksi Ahjossa järjestetään esimerkiksi koulutusta 3D tuotesuunnittelusta Autodesk Inventor ohjelmistolla ja erilaisia korttikoulutuksia, kuten tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia. Lapuan opetuspisteen ja yritysten välinen yhteistyö on tiivistä. Yhteistyötä tehdään mm. työssä oppimisen, tutkintojen vastaanottamisen, yhteisten hankkeiden, oppisopimuskoulutuksen sekä erilaisten henkilöstökoulutusten osalta. Yri-

tyksille räätälöidään myös yrityskohtaisia koulutuksia esimerkiksi visuaaliseen tarkastukseen liittyen.

Kuntayhtymän iso panostus Sedu Ahjon rakennuttaja on Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Hankkeeseen on käytetty yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Visiona on, että Sedu Ahjo toimii korkeatasoisena ammatillisen koulutuksen oppimis- ja innovaatioympäristönä. Ahjon suunnittelussa on huomioitu pedagogiset ratkaisut sekä uuden teknologian hyödyntäminen. – Opetuspisteessä opiskelee vuosittain yli 500 nuorta ja noin 130 aikuista. Viime vuonna siellä suoritti tutkinnon noin 160 nuorta sekä 40 aikuista. Lisäksi aikuiset suorittivat n. 100 erilaista sertifikaattia, listaa Tuomisto. – Ahjo mahdollistaa laadukkaan ja ajantasaisen koulutuksen, joka vastaa työelämän tarpeisiin, Tuomisto kuvailee.  TEKSTI:JENNI KOIVUMÄKI KUVA: TIMO AALTO

5


”Anna-Maria Koskela aloitti syksyllä opinnot aikeenaan opiskella yhden osan Tarjoilijan ammattitutkinnosta, mutta opintojen edetessä suunnitelmat ovat muuttuneet ja tavoitteena on suorittaa koko tutkinto.”

6


Tarjoilijan tutkinto

työssä oppien VirtuaaliValmennusta nuorille 24 h -projektin kohderyhmänä ovat 17–30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret. Tavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen yksilöllisen ura- ja koulutussuunnittelun avulla.

S

einäjokinen Anna-Maria Koskela on etsinyt omaa alaansa jo pitkään. Takana on opintoja ja työharjoittelua cateringalalta, kaupan alalta ja matkailualalta, mutta mikään ei ole kantanut loppuun saakka. Yläasteen jälkeen käyty kymppiluokka oli hyödyllinen, mutta ei auttanut oman alan löytämisessä. – Olen tehnyt kaikenlaista, muun muassa mainosten jakoa ja puhdistuspalvelua, mutta eniten pidin kahvilatyöskentelystä. Kun kuulin TE-toimistossa ViVa-hankkeesta, päätin hakeutua mukaan, kertoo 26-vuotias nuori nainen. ViVa-hankkeessa suurin osa opiskelusta on työssä oppimista ja teoriaa on vain noin kolme päivää kuukaudessa. – Tämä tapa opiskella sopii minulle oikein hyvin, kertoo Koskela. Koskela aloitti syksyllä opinnot aikeenaan opiskella yhden osan Tarjoilijan ammattitutkinnosta, mutta opintojen edetessä suunnitelmat ovat muuttuneet ja tavoitteena on suorittaa koko tutkinto.

Tarjoilijan työ on asiakaspalvelua Vaikka Koskelalla oli jo kokemusta kahvilassa työskentelystä, ovat tarjoilijan opinnot tuoneet hänelle paljon uutta tietoa esimerkiksi ravinto-

lamaailmasta. ViVa-opintojen lisäksi hän opiskelee kansalaisopistossa Venäjän kieltä ja on jo päässyt palvelemaan asiakkaita venäjäksi. – Asiakkaat ilahtuivat suuresti, kun saivat hyvän ruokahalun toivotuksen omalla kielellään. Tarjoilijan työssä onkin avuksi, jos tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä, on palvelualtis ja ulospäin suuntautunut, eikä pitkä pinnakaan ole pahitteeksi, kertoo Koskela hymyillen. Opiskelusta Koskela on pitänyt paljon. – Tarjoilijoiden tutkintovastaava Johanna Tuominen on ollut hyvä ja asiantunteva opettaja. Opintojen ohella koululla on ollut mukavia maahanmuuttajien keittiöpäiviä, jolloin maahanmuuttajat laittavat oman maansa ruokaa ja minä tarjoilen.

Monipuolista työssä oppimista Koskela on ollut opintojen aikana työssä oppimassa kolmessa eri paikassa. Syksyn hän oli Kahvila Amoccassa ja suoritti siellä kahvila-ravintolan myynnin ja tarjoilun tutkinnon osan. – Kahvilassa työskentely oli todella mielenkiintoista; erikoiskahvit tehtiin käsin papujen jauhamisesta lähtien, Koskela kuvailee. Tammikuun Koskela harjoitteli Mediwestissä ja nyt kevään Huviretkessä. Huviretkessä

7


VirtuaaliValmennusta nuorille 24 h Projektipäällikkö Petteri Kokko, puh. 020 124 6606 tai 040 680 7026 petteri.kokko@sedu.fi Virtuaaliohjaaja Katja Jaskari, puh. 020 124 4590 tai 040 868 0855 katja.jaskari@sedu.fi

• V  irtuaaliValmennusta nuorille

24 h -projektin kohderyhmänä ovat 17–30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret. • H  ankkeessa pilotoidaan verkko-

palveluja ja sähköistä ohjausta kehitetään ohjaustoimintamalli mm. sosiaalista mediaa hyödyntäen. • M  ahdollisuuksia kouluttautua

eri ammatteihin, mm. sihteeri, lähihoitaja, laitoshuoltaja, myyjä, elintarviketyöntekijä, kivesmies, ilmanvaihtoasentaja, putkiasentaja, vartija jne.. • P  rojektiin voivat hakea Seinäjoen,

Ilmajoen, Kauhavan, Lapuan, Jalasjärven ja Kurikan kunnissa asuvat. Koulutukseen haetaan Työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. • P  rojekti on ESR-rahoitteinen ja

rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Koskela on suorittanut jo ruokaravintolan tutkinnon osan ja edessä on vielä tilaus- ja kokouspalvelun tutkintosuoritus. – Vielä pitäisi löytää sellainen työssä oppimispaikka, jossa voin suorittaa baaritarjoilun osan. Sen jälkeen tutkinto onkin tehtynä, iloitsee Koskela. Koskelan haaveena on työllistyä tarjoilijan töihin, mieluiten johonkin kahvilaan. – Koulutus ja tuore tutkinto antavat varmuutta työn etsintään, päättää Koskela. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet työskennellä kahviloissa, yökerhoissa, ruoka-, kokous- ja anniskeluravintoloiden kaikissa asiakaspalvelutehtävissä.

Nuorisotakuu ja ViVa 24h Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotialle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, kuntoutuspaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta. – ViVa-hanke on yrityksille ja työllistäjille yksi mahdollisuus olla mukana toteuttamassa nuorisotakuuta ja saada nuorista ammattitaitoisia työntekijöitä, kommentoi osaamisen kehittämispalvelujen asiantuntija Hannele Koivumäki Etelä-Pohjanmaan TE-toimistosta. Yrityksellä on mahdollista saada koulutettu ja motivoitunut työntekijä, jolta saa uusia näkemyksiä ja ajatuksia työn tekemiseen. – Parhaimmillaan yhteistyö johtaa työllistämiseen ja vaikka yhteistyö ei johtaisikaan työsuhteeseen, on nuorille erittäin tärkeää saada työkokemusta ja työelämän taitoja tulevaa työllistymistä silmällä pitäen, summaa Koivumäki.  TEKSTI:JENNI KOIVUMÄKI KUVAT: ARTTU LAITALA

8


” Koulutus ja tuore tutkinto antavat varmuutta työn etsintään.”

9


Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutkintoon Opetusministeriö on myöntänyt 25 miljoonaa euroa vuodelle 2013 nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen. Erillisohjelmalla tarjotaan perusasteen koulutuksen varaan jääneille 20–29-vuotiaille mahdollisuus ammatillisen tutkinnon hankkimiseen.

N

uorisotakuuseen kuuluvalla nuorten aikuisten osaamisohjelmalla tarjotaan perusasteen koulutuksen varaan jääneille 20–29-vuotiaille mahdollisuus ammatillisen tutkinnon hankkimiseen. Osaamisohjelma mahdollistaa maksuttoman koulutuksen ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. – Tämä on loistava mahdollisuus hankkia puuttumaan jäänyt tutkinto niin työttömille kuin työssä olevillekin nuorille aikuisille, kommentoi Sedu Aikuiskoulutuksen aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen. Osaamisohjelman tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän työmarkkina-asemaa osana nuorisotakuun toteuttamista.

Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaalla Nuorten aikuisten osaamisohjelman valtakunnallisena tavoitteena tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013–2016. Etelä-Pohjanmaalla kohderyhmään kuuluvia on noin 2900 henkilöä, joka on

10

noin viisi prosenttia alueen työikäisestä väestöstä. – Kohderyhmä on suuri ja kaikki halukkaat eivät pääse mukaan, mutta tavoittelemme 400 aloituspaikkaa vuosille 2013–2016, kertoo Artikainen. Ensisijaisesti kohderyhmälle tarjotaan kiinteistönhoidon, varastoalan ja myynnin ammattitutkintoja, mutta ohjelma koskee kaikkia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. – Sedu Aikuiskoulutuksella on valikoimassaan noin 80 erilaista tutkintoa, joita voi tulla suorittamaan. Opiskelu on käytännönläheistä ja koulutukseen kuuluva työssä oppiminen auttaa saamaan jalkaa oven väliin. Toisaalta tutkinto kannattaa suorittaa vaikka olisi jo työelämässä, sillä tutkinto vahvistaa asemaa esimerkiksi erilaisissa muutostilanteissa, kuvailee Artikainen. Osaamisohjelma mahdollistaa myös oppisopimuskoulutuksen, jossa solmitaan työsopimus työnantajan ja opiskelijan välille. Ohjelma ajoittuu vuosille 2013–2016. TEKSTI:JENNI KOIVUMÄKI

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 2013–2016 • K  ohderyhmänä 20–29-vuotiaat, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta • T avoitteena vahvistaa kohderyhmän työmarkkinaasemaa osana nuorisotakuun toteuttamista • M  ahdollisuus suorittaa maksuttomana ammatti- tai erikoisammattitutkinto • V  altakunnallisena tavoitteena tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013–2016 • E telä-Pohjanmaalla kohderyhmään kuuluvia n. 2900 henkilöä, joka on n. 5 % alueen työikäisestä väestöstä. • S edu Aikuiskoulutus tavoittelee 400 aloittajaa vuosina 2013–2016 • O  hjelmaa koordinoi suunnittelija Kati YliLahti, puh. 040 868 0843 Lisätietoja: aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen, puh. 040 830 2415 tai pasi.artikainen@sedu.fi


Peruskoulunsa päättäviä nuoria on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissa

2 565. 

Yrityksiä näissä kunnissa noin

11 000. 

Yleinen suositus korvaukseksi kesätyöharjoittelusta on noin

160 €/vko.

Lisäksi työnantaja maksaa normaalit työnantajamaksut. www.nuorilletöitä.fi

Töitä nuorille

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät haastavat yrityksiä palkkaamaan peruskoulun päättäneitä nuoria kesätöihin. Yritykset, nuoret ja oppilaitokset kohtaavat uudessa nettiportaalissa www.nuorilletöitä.fi

E

telä-Pohjanmaan Yrittäjät haluaa osaltaan olla mukana tukemassa nuorten työllistämistä. – Haastamme alueen yritykset mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena on tarjota peruskoulun päättävälle koko ikäluokalle vähintään kahdeksi viikoksi kesätyöpaikan, kertoo toimitusjohtaja Minna Sillanpää kampanjan tavoitteista.

”Ensimmäinen kesätyöpaikka on tärkeä askel työelämään.” Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueella on 2565 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka neljäs yritys olisi haastekampanjassa mukana ja tarjoaisi nuorelle kesätyöpaikan, laskee Sillanpää. Kampanjan tarkoitus ei ole korvata normaalia kesätyöpaikkojen tarjoamista, vaan täydentää olemassa olevaa kesätyöpaikkatarjontaa.

Työnteko ja yrittäjyys tutuksi Ensimmäinen kesätyöpaikka on tärkeä askel työelämään. – Kesätyö lisää ymmärrystä työnteosta, yrittäjyydestä ja samalla myös yrittäjämäisestä asenteesta. Palkkaamalla kesätyöntekijän yritykset voivat tehdä tutuksi omaa yritystään, paikkakuntaansa ja toimialaansa. Ja ovathan kesätöihin palkattavat nuoret mahdollisesti yrityksen tulevia työntekijöitä, listaa Sillanpää kesätyön tarjoamisen etuja.

Internet-portaali yhdistää yritykset, nuoret ja julkiset organisaatiot Huhtikuussa avattuun internet-portaaliin on tarkoitus kerätä paitsi kesätyöpaikkoja, myös harjoittelu- ja työssä oppimispaikkoja sekä oppisopimuspaikkoja. Yritykset voivat myös haastaa toisiaan ja tehdä lupauksia. Nuoret voivat laittaa sinne omat CV:nsä. – Portaali kokoaa samalla työllistämistilastoja alueelta, Sillanpää kuvaa.

Työllistämiskyselyllä väki liikkeelle Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät toteutti maaliskuussa yrityksille ja julkisille organisaatioille kohdennetun työllistämiskyselyn, joka herätti mielenkiintoa. – Yrityskenttä on herännyt ja asian tiimoilta on tullut useita yhteydenottoja. Nuorten työllistäminen koetaan tärkeänä asiana. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on luonnollisesti aluejärjestönä myös itse palkkaamassa kesätyöntekijän. – Valintaa ei ole vielä tehty, vinkkaa Sillanpää. Nuorille töitä -kampanja on osa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien strategiaa, jonka tavoitteena on positiivisen asenteen ja tulevaisuudenuskon edistäminen ja esillä pitäminen. 

TEKSTI:JENNI KOIVUMÄKI KUVA: ARTTU LAITALA

11


WANTED:

työnantaja ja nuori oppisopimussuhteeseen Vuoden 2012 alusta voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Oppisopimus on mukana takuussa peruskoulun päättäneiden osalta.

12

O

ppisopimuskoulutuksella on oma roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa. Koulutustakuun myötä työnantajille maksetaan korotettua koulutuskorvausta, jos he palkkaavat tänä vuonna peruskoulunsa päättäneen nuoren oppisopimuksella töihin. Sedu Aikuiskoulutuksen oppisopimuspalveluissa nuorisotakuun toteuttamista selvittää projektisuunnittelija Riitta Annunen. – Korotettu koulutuskorvaus maksetaan työnantajille portaittain niin, että ensimmäisenä vuonna korvaus on 800, toisena vuonna 500 ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa, selventää Annunen. Oppisopimus solmitaan työnantajan, työntekijän ja oppisopimusviranomaisen välille ja työtehtävien tulee vastata laaja-alaisuudessaan tehtävää tutkintoa. Oppisopimusopiskelusta noin 80 prosenttia on työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja noin 20 prosenttia teoriaa.

Nuorten ehdoilla Nuorisotakuun toteuttaminen tuo uusia haasteita oppisopimuspalveluille, sillä peruskoulun päättäneet ohjataan yleensä yhteishaun kautta


”Oppisopimusopiskelusta noin 80% on työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja noin 20% teoriaa.”

Kyllikki

Anttila

ja Riitta

Annune

n.

päiväopetuksen puolelle. – Lähdemme kehittämään mallia opiskelijoiden näkökulmasta eli mitä kaikkea työnantajan pitää olla valmis tekemään korotetun koulutuskorvauksen puitteissa. Ehdoton vaatimus on työpaikkaohjaajakoulutuksen käyminen, että opiskelija saa varmasti työpaikalla kaiken tarvitsemansa avun ja tuen opiskeluun. Tässä täytyy ajatella kokonaisvaltaisesti nuorten oppimista ja kasvua, Annunen kuvailee. Oppisopimuksella suoritettu perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, mutta koska tutkinto tehdään näyttötutkintona, jäävät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat eli ns. ATTO-aineet opiskelusta pois. Nämä kannattaa opiskella omaehtoisesti.

Oppisopimus sopii oma-aloitteiselle ja aktiiviselle nuorelle Opiskelu oppisopimuksella sopii esimerkiksi tilanteeseen, jossa nuori haluaa heti peruskoulun jälkeen työskentelemään perheyritykseen tai on muuten varma mitä haluaa tehdä. – Oppisopimusopiskelu sopii aktiviiselle ja oma-aloitteiselle nuorelle, sillä hänen täytyy sitoutua tekemään työtä päätoimisesti ja opiskelemaan iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi tutkinnosta riippuen oppilaitos ei välttämättä ole se läheisin oppilaitos, vaan lähipäiville voi joutua matkustamaan pitkänkin matkan päähän, kuvailee oppisopimuspäällikkö Kyllikki Anttila oppisopimusopiskelun vaativuutta. Suosituimpia oppisopimuksella tehtäviä tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), liiketalouden perustutkinto (merkonomi) ja rakennusalan perustutkinto. – Meillä on kiintiö 12 korotettuun koulutuskorvaukseen ja sopimukset voidaan tehdä aikaisintaan kesäkuussa sen jälkeen, kun nuori on saanut käteensä peruskoulun päättötodistuksen, kertoo Anttila. Oppisopimustoimiston väki haluaa rohkaista työnantajia olemaan avoimin mielin mukana ja lähteä kouluttamaan itselleen työntekijän. – Nuoret työntekijät tuovat aina virtaa yritykseen ja oppisopimuksen osalta myös ajantasaisen tiedon ja sopivan koulutuksen tehtävään. 

OPPISOPIMUS Työnantaja saa • maksuttoman teoriakoulutuksen työntekijälleen/oppisopimusopiskelijalleen • mahdollisuuden osallistua vahvasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen • korotetun koulutuskorvauksen työpaikkakoulutuksen järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin: • ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800, toisena vuonna 500 ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Työnantaja sitoutuu • määräaikaisen työsuhteen mukaisiin työnantajan velvoitteisiin • tarjoamaan monipuolisia ja tavoitteiden mukaisia työtehtäviä • nimeämään henkilöstöstään kokeneen vastuullisen kouluttajan, joka käytännössä vastaa opiskelijan ohjaamisesta ja perehdyttämisestä työpaikalla • mahdollistamaan teoriaopintoihin osallistumisen suunnitelmien mukaisesti • osallistumaan työssä oppimisen ja/tai tutkintosuoritusten arviointiin

Opiskelija saa • työehtosopimuksen mukaisen vähintään harjoittelijan palkan (teoriapäivien palkka tulee neuvotellaan erikseen) • muut normaaliin työsuhteeseen kuuluvat etuisuudet (vuosilomat ym.) • maksuttoman teoriaopetuksen • koulupäivien osalta mahdolliset opintososiaaliset etuudet Opiskelija sitoutuu • suorittamaan asianmukaisesti annetut työtehtävät työnantajan valvonnan ja ohjauksen alaisena • muihin normaaleihin työsuhteeseen kuuluviin velvollisuuksiin • osallistumaan säännöllisesti tietopuoliseen koulutukseen • maksamaan tutkintomaksun (58 €) Lisätietoja projektisuunnittelija Riitta Annunen, puh. 040 680 7240 tai 040 868 0627 s-posti riitta.annunen@sedu.fi

TEKSTI:JENNI KOIVUMÄKI KUVAT: ARTTU LAITALA

13


Koulutusvalmentajat palvelevat opiskeluun liittyvissä kysymyksissä Sedu Aikuiskoulutuksen perustehtävä on aikuisten näyttötutkintojen järjestäminen ja niihin valmistava koulutus. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat suorittavat osatutkinnon tai tutkinnon. Tämä edellyttää tehokkaita ohjausja tukipalveluita ja näitä palveluja tarjoavat koulutusvalmentajat.

O

ppilaitoksen perustehtävä on aikuisten näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus. Nykyinen näyttötutkintojärjestelmä kuvataan kolmen vaiheen mukaisena toimintana (hakeutuminen, näyttötutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen). Jokaiseen eri vaiheeseen sisältyy ohjausta ja muita tukipalveluita varsinaisen perinteisen opettamisen ja ammattitaidon arvioinnin lisäksi. Koulutusvalmentajat Aki-Pekka Koivusalo, Mika Nurminen ja Antti Ylinen ovat mukana joka vaiheessa.

Opintoihin hakeutuminen Hakeutumisvaiheessa koulutusvalmentajat palvelevat Uraluurin avulla. Uraluuri on Sedu Aikuiskoulutuksen maksuton palvelunumero, johon asiakkaat voivat soittaa maanantaista perjantaihin toimistoaikana. – Osa puheluista tulee TE-toimiston ohjaamana, jolloin kyseessä voi olla esimerkiksi henkilö, jolla ei ole koulutusta eikä paluuta vanhaan työhön. Tällöin kerromme hänelle Sedu Aikuiskoulutuksen koulutusmahdollisuuksista, kuvailee Ylinen.

Puheluita tulee myös työssä olevilta ihmisiltä. – Paljon kysellään esimerkiksi erilaisista passikoulutuksista tai halutaan lisäinfoa alanvaihtoon liittyvissä asioissa. Monia mietityttää etenkin opintojen rahoitus. Myös oppisopimus kiinnostaa, kertoo Koivusalo.

Näyttötutkinnon suorittaminen Sedu Aikuiskoulutuksen tavoitteita ovat, että opintojen keskeyttämisprosentti on mahdollisimman pieni ja kaikki valmistavaan koulutukseen osallistuneet suorittavat osatutkinnon tai tutkinnon. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää opintojen tukitoimia ja tehokasta ohjausta. Koulutusvalmentajien tukea tarvitaan esimerkiksi oppimisvaikeuksissa. – Olemme lanseeranneet alkuvuodesta Muresporstuan, jonne opiskelija voi tulla saamaan apua tietotekniikan peruskäyttöön, tutkintosuunnitelmien tai rästitehtävien tekoon, matematiikkaan ja lukemiseen sekä myös työnhaun asiakirjojen laadintaan, listaa Nurminen. Koulutusvalmentajat ovat paikalla ohjaamassa ja tukemassa opiskelijaa. Tarvittaessa tukea antaa myös aikuiskoulutuksen erityisopettaja.

Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Ammatilliseen koulutukseen kuuluu lähiopetuksen lisäksi kiinteästi työssä oppiminen. Jos työssä oppimispaikalla asiat eivät lähde suju-

14


koulutusvalmentajat Aki-Pekka Koivusalo puh. 040 868 0813 aki-pekka.koivusalo@sedu.fi Mika Nurminen puh. 040 868 0806 mika.nurminen@sedu.fi Antti Ylinen puh. 040 868 0845 antti.ylinen@sedu.fi

Mika Nurminen, Aki-Pekka Koivusalo ja Antti Ylinen ovat opiskelijoiden tukena opintojen eri vaiheissa.

maan, vastuukouluttaja voi ohjata opiskelijan koulutusvalmentajien pakeille. – Käymme tapaamisessa asioita läpi ja selvitämme mahdollisuutta päästä eteenpäin. Opiskelijoilla voi olla taustalla esimerkiksi psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia tai elämäntilanne voi olla erityisen kuormittava. – Tärkeää on, että koulutusvalmennukseen tullaan tarpeeksi ajoissa, Nurminen painottaa.

Aikaa, huomiota, kunnioitusta Opiskelun ohjaus voidaan jäsentää seuraavasti: oppimiseen liittyvä ohjaus, ammatillinen ja työuraan kytkeytyvä ohjaus, ohjaus asiantuntijalle henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. – Ohjaus on opiskelijan tukemista ja auttamista hänen opiskeluprosessissaan, ammatillisessa kehittymisessään ja elämäntilanteessaan. Opiskelija kohdataan ihmisenä ja katsotaan asioita vuorovaikutteisesti eteenpäin, päättää Ylinen.  TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: ARTTU LAITALA

15


Sedu aikuiskoulutus yhteystiedot

Aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen 020 124 4514

Kehityspäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari 020 124 4518

Yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto 020 124 4526

Maaseutu, Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa 020 124 5703

Palvelu Aikuiskoulutuspäällikkö KATI YLI-LAHTI 020 124 4521

Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki 020 124 4512

Hyvinvointi, Aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä 020 124 5558

Tekniikka, Aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto 020 124 4547

Oppisopimuspäällikkö KYLLIKKI ANTTILA 020 124 5034


SeduPro 1/2013