Issuu on Google+

18

KOTI&PERHE UUTISET

KESKIVIIKKO 6.2.2013

LIIKU VERENPAINE ALEMMAKSI

Kestävyysliikunta, kuten jumppa tai lenkkeily, alentaa tutkimuksen mukaan etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivien verenpainetta. Australialaistutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Puoli tuntia lisää unta – ja ko Pediatrics-lehden tutkimuksen mukaan lapset keskittyivät ja oppivat paremmin, kun he nukkuivat hieman enemmän. Lasten lääketieteeseen erikoistuneen Pediatricslehden tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hyvinkin pienet muutokset unen määrässä vaikuttavat koulumenestykseen.

Ne lapset, jotka saivat nukkua vain alle puoli tuntia enemmän, saivat selvästi paremmat tulokset opettajien arvioinnissa, jossa ver-

tailtiin muun muassa keskittymiskykyä. – Jos lapsella on univajetta ja koulussa keskittyminen ja oppiminen ovat heikentyneet nimenomaan unen puutteen vuoksi, voi unen lisääminen todella parantaa koulun sujumista, hyvinvointi- ja terveystyön suunnittelija Mari Inkinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestöstä

sanoo. Hänen mielestään tulokset tukevat useampia aiempia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet univajeen vaikuttavan heikentävästi lasten käyttäytymiseen, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Inkinen kuitenkin huomauttaa, ettei väitettä voida yleistää, sillä lapsen käyttäytymiseen, keskittymiseen ja oppimiseen vaikuttavat lukuisat

Vähäiset yöunet saattavat aiheuttaa lapselle fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä ja huimausta. MARI INKINEN

muut tekijät. Uni on Inkisen mukaan joka tapauksessa tärkeää, sillä unen aikana lapsi kerää energiaa ja hänen kehonsa palautuu rasituksesta. Päivällä opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäaikaiseen muistiin. – Unen aikana erittyy kasvuhormonia, joten univajeella voi olla vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Vähäiset yöunet saattavat aiheuttaa lapselle fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä ja huimausta. Univaje heikentää myös vastustuskykyä, ja lapsi voi sairastua herkemmin tartuntatauteihin. Inkinen muistuttaa, että kyseessä on yksittäinen tutkimus ja että tutkittava ryhmä oli melko pieni, koska mukana oli vain 34 lasta. JENNA KORPELA MATTI MATIKAINEN

Näin tutkittiin

n Tutkimukseen osallistui 7–11-vuotiaita terveitä lapsia. n 34 lasta jaettiin kahteen ryhmään, jossa toisessa unta oli tarkoitus vähentää ja toisessa lisätä yksi tunti viiden yön ajan. n Siinä ryhmässä, jossa unta lisättiin, lapset nukkuivat loppujen lopuksi noin 27,36 minuuttia enemmän. n Tutkimuksen lopuksi opettajat arvioivat lasten käytöstä 10-kohtaisessa kyselyssä. Enemmän nukkuneet saivat selvästi paremmat tulokset.

HYVÄÄ YÖTÄ Suvi Kaukonen tietää, miten lapset saa nukkumaan.

Paljonko on riittävästi? Paljonko on riittävä määrä unta kouluikäisille lapsille? Unen tarve on yksilöllistä. Unen määrän lisäksi laadulla on merkitystä, koska unessa on eri vaiheita. Tuntimäärää paremmin unen riittävyydestä kertoo, että lapsi on aamulla pirteä ja ettei hän ole väsynyt iltapäivällä.

Ikä Unen määrä yöllä (tunteina) 7 vuotta 11 8 vuotta 10–11 9 vuotta 10–11 10 vuotta 10 11 vuotta 10 12–13 vuotta 9,5–10 14 vuotta 9,5 16 vuotta 9,25

»»”Pompottamiseen ei kannata suostua” Neljän lapsen äiti Suvi Kaukonen tietää, miten konstailu nukkumaanmennessä loppuu.

– Esikoisen kanssa tein sen virheen nukuttaessa, että istuin tuntikausia sängyn vieressä pitäen kädestä kiinni. Kun yritin livistää, silmät olivat auki syyttävän katseen kera: ”Ethän ole menossa mihinkään?”

Kaukosen mukaan se oli rankkaa, mutta nukuttamisesta piti vain päästä eroon. – Otimme myös käyttöön musiikin, joka on pelastanut meidän iltamme. Myös perheen kolme muuta lasta tietävät, miten äitiä ”juoksutetaan” nukkumaanmennessä, mutta Kaukonen tietää, miten kannattaa toimia.

– Kuuntelen pyynnöt asiallisesti, tuon vettä yhden kerran, lapset saavat käydä vessassa ja voin peitellä, mutta turha juoksuttaminen ei onnistu. Kun ei vastaa pyyntöihin, lapset käyvät nätisti itse nukkumaan. Kaukosen mukaan myös palkitseminen voi olla hyvä keino. Uhkailu ei Kaukosen mu-

kaan toimi. – Lapset ovat fiksuja, ja heille on hyvä selittää, miksi jotain tehdään. – Iltarutiinit ja säännöllisyys auttavat. Kellonajan ei tarvitse mielestäni olla minuutilleen joka ilta sama, mutta jonkinlainen järjestys olisi hyvä olla; seitsemältä iltapala, kahdeksalta iltapesut ja yhdeksältä sänkyyn.


Puolituntialisääunta1