Page 1

ILTALEHTI 22.1.2014 KESKIVIIKKO

Taustat & tekijät

13

MINNA JALOVAARA

COLOURBOX.COM

Lapsen masennukseen kannattaa puuttua.

Miten vältän lapseni masennuksen?

V

anhemmat eivät aina tiedä miten toimia, jos oma nuori sairastuu mielenterveydenhäiriöihin. – Nuoren voi aistia sairastuneen, jos mielialavaihtelut lamaannuttaa nuoren toimintakykyä, nuori ei pysty käymään koulua eikä pysty tai halua olla toisten seurassa, hän vetäytyy, nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen arvioi. Normaalit mielialavaihtelut kestävät muutaman päivän, eikä niistä kannata huolestua. – Kun ne pitkittyvät, mennään lähemmäs varsinaista masennusta, Marttunen lisää. – On tärkeää tunnistaa oireet ja häiriöt varhain, jotta nuori saa nopeasti apua ja jotta suuremmat vaikeudet vältetään. Vanhemman ei pitäisi esimerkiksi kehottaa: ”Ota nyt itseäs niskasta kiinni.” – Tällainen voi helposti loukata

nuorta, sillä hän kokee, ettei häntä ymmärretä ollenkaan. Vanhemman on tärkeää muistaa, ettei masennus ole nuoren tahdosta kiinni. Nuoret ovat herkempiä kritiikille kuin aikuiset. – On tärkeää, ettei komentele. Jos vanhempi epäilee, että nuorella on depressio, kannattaa ottaa yhteys ammattiauttajaan, kuten kouluterveydenhoitajaan. Nuorelle voi sanoa: ”Nyt olen niin huolissani, että tarvitset muutakin apua.” – Itsemurha-ajatusten selvittely kuuluu ammattilaisille. Kaikki nuoret eivät halua apua, vaikka sitä ehdotetaan. – Ne ovat hankalia tilanteita. Silloin tarvitaan aikaa. Käytän tässä sanaa ”kesyttely”. Näissäkään tilanteessa ei pitäisi polttaa päreitään vaan pyrkiä siihen, että nuori itse hoksaa, ettei kaikki ole kunnossa. JENNA MENDEZ

Jos epäilet mielenterveyshäiriöitä

”Lapsista tuli tottelevaisia kehuilla” Rekoniuksen perhe on onnellinen, ja lapset tottelevat useimmiten vanhempiaan. Aina niin ei kuitenkaan ole ollut.

– Nukkumaanmenon kanssa oli joka ilta ongelmia. Lapsen kanssa sai tapella kaikesta muustakin. Kodin ilmapiiri oli ikävä, kaikki oli kieltoa, ja se vaikutti myös muihin, kolmen tyttären äiti Sanni Rekonius kertoo. Isä Matti Rekonius on samaa mieltä. – Esikoisen kanssa oli vai-

keaa. Nuorimmainen oli vielä vauva, meitä väsytti, eikä voinut keskittyä. Sannin mitta tuli täyteen helmikuussa, ja hän päätti hakea apua päiväkodin ilmoitustaululla olleelta kurssilta. Sanni osallistui kurssille yksin, mutta kertoi Matille kotona sen opetuksista. Rekoniukset alkoivat saada apua ja uusia menetelmiä lasten tottelevaisuuteen. – Sieltä sai myös vertaistukea, ja yleinen levottomuus kotona loppui.

Kurssin antimina Sanni ja Matti alkoivat panostaa myönteiseen palautteen antamiseen ja lastensa kehumiseen. – Perusidea on, että pienet negatiiviset asiat jätetään huomioimatta ja kiinnitetään huomio hyviin asioihin. Lapset hakevat vanhempiensa huomiota, ja jos sitä ei saa hyvällä, niin sitten pahalla. Kun kiinnittää huomion hyvään käytökseen ja kehuu, lapsen itsetunto vahvistuu ja halu jatkaa hyvää käytöstä voimistuu.

n Kysy, mikä mieltä painaa. Usein taustalla on jokin ajankohtainen tilanne, kouluvaikeudut, epäonnistuminen tai sydänsurut. n Suoraan puhuminen auttaa. Omaan suuhuni sopisivat esimerkiksi sanat: ”Mä oon huomannut, että oot ollut alamaissa, mikä sun mieltä painaa?” n Olennaista on, että kysyy ja kuuntelee, on kiinnostunut ja tekemisissä, mutta ei kritisoi eikä höykytä. n Kun nuorella on selvä depressio ja siihen liittyy epätoivoa, on tärkeää,

että puhutaan avoimesti ja suoraan. On uskallettava myös kysyä. Melkein aina, kun aikuisena uskaltaa ottaa esiin asian, se helpottaa nuorta. n Käytä apuna ”kesyttelyä”, jolloin asia otetaan rauhallisesti ja toistuvasti esiin nuoren kanssa. Hänelle voi sanoa: ”Näen että sulla on paha olo, voisit saada apua siihen.” Asiantuntijana THL:n tutkimus­ professori ja Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen.

Kotiaresti ei tee lasta kiltimmäksi2  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you