Page 1

ILTALEHTI 15.3.2014 LAUANTAI

Oma aika & elämä

neksellä

3

COLOURBOX.COM

PETTERI KIVIMÄKI

”Jogurtin sekaan laitan marjoja” Jyväskyläläinen Katriina Piippo ei halua jogurttiinsa piilosokereita.

– Maustetuissa jogurteissa on turhia lisä- ja makeutusaineita, aromeja ja suuria määriä sokeria. Yhdessä pikarissa voi olla jopa kymmenen palaa sokeria, enkä suosittelisi kenenkään aloittavan aamua sellaisella sokeripommilla, Piippo sanoo. Hän söi aiemmin paljon rahkaa, josta saa proteiinia, mutta kaipasi vaihtelua. – Siirryin jogurttiin, jonka syön aina maustamattomana. En ikinä osta maustettuja jogurtteja, koska en halua piilosokereita. Maustamaton ja bulgarian jogurtti ovat suosikkejani arjessa, ja kreikkalaista ja turkkilaista käytän harvemmin.

Jogurtti on Katriina Piiposta hyvää, sillä se sisältää muun muassa probiootteja, kalsiumia ja proteiinia. – Proteiinia on hyvä saada joka aterialla, ja kreikkalainen jogurtti ottaa melkein kiinni rahkan proteiinin määrässä, kun siihen lisää hampunsiemeniä. Piippo on pienen tytön äiti ja personal trainer, joka myös kirjoittaa Hetkiä -blogia. Hän käyttää jogurttia monessa eri ruuassa ja suosittelee sitä myös asiakkailleen. – Yritän valmistaa ruokani mahdollisimman puhtaista raaka-aineista. Jogurtin sekaan laitan itse marjoja, ja voin myös tehdä blenderissä smoothien, johon tulee jogurtin lisäksi marjoja, banaani ja siemeniä. Joskus saatan tehdä

myös tuorepuuron jogurtista. Jogurttia voi myös käyttää kastikkeena suolaiselle ruualle. Kun sen sekaan laittaa sitruunaa, valkosipulia ja yrttejä, sopii niin lihalle kuin kasviksillekin. Piippo on mieltänyt turkkilaisen ja kreikkalaisen jogurtin tuoreen ananaksen kanssa enemmän herkuksi, koska niissä on enemmän energiaa ja ne ovat paksumpia ja kermaisempia koostumukseltaan. Piipolla ei ole diabetesta eikä sukurasitetta sokeritaudista. – Tiedän, että jogurtin terveysvaikutuksia on tutkittu, ja sanotaan, että se voisi ehkäistä joitain sairauksia ja edistää hyvinvointia. Uskon, että suoliston hyvinvointi on iso osa terveyttä.

Musiikki vaikuttaa liikuntasuoritukseen.

Oikea musiikki auttaa laihtumaan Lontoolaisen Brunelin yliopiston mukaan oikeanlainen musiikkigenre tehostaa kuntoilua ja sitä kautta laihtumista.

– Kyllä, musiikki auttaa jaksamaan ja liikunta tuntuu mukavammalta, ja pidempikestoinen liikuntasuoritus taas auttaa painonhallinnassa, urheilupsykologi Matti Jaakkola perustelee. Tutkimuksien mukaan juoksumatolla harjoittelevat kokevat olevansa eri tasolla väsyneitä riippuen siitä, kuuntelevatko he musiikkia vai eivät. Ihmiset, jotka kuuntelevat musiikkia, kokevat olevansa vähemmän väsyneitä kuin ilman musiikkia juoksevat. – Vaikka musiikki ei korkeatehoisessa harjoituksessa vähennä koettua väsymystä, se auttaa silti, koska harjoitus tuntuu mukavammalta. Jaakkola kertoo, että Haile Gebrselassiella oli tapana juosta maailmanennätysaikoja ”Scatmanin” tahtiin. – Hän valitsi kyseisen kappaleen, koska se vastasi hänen tavoiteaskeltempoaan. Voimien oikea ja tasainen jakaminen on erityisen tärkeää pidemmillä juoksumatkoilla.

Jaakkola muistuttaa, että laihtumisen kannalta kannattaa liittää liikunta ja ruokailutottumukset yhteen. – Pitkä on tie, jos pelkällä liikunnalla yrittää painoa pudottaa. Urheilupsykologin mukaan ei ole myöskään yhdentekevää, mitä musiikkia urheilija kuuntelee. – Joidenkin urheilijoiden kanssa olemme tehneet soittolistoja, joista osa on harjoituksiin ja toiset taas kilpailuun valmistavia. Kokeile näitä: n JUOKSU. – Mikä tahansa musiikki sopii, kunhan se on itselle mieluisaa. Rapmusiikissa voi olla puheen ja viestin tasolla motivoiva vaikutus. ”Eka salil, vika salil…” antaa selkeän toimintaohjeen ja tavoitteen, miten tuloksiin päästään. n ALKU- JA LOPPUVERRYTTELYT. – Poppi käy, koska tempo on sopiva, eli 80–130 iskua minuutissa, mikä vastaa tavoitesykealuetta. n KOVA HARJOITUS. – Kun haluaa kovempaa intensiteettiä, kannattaa valita musiikkia, joka on nopeatempoisempaa. JENNA MENDEZ

Näin musiikki vaikuttaa

1.

Musiikki vie huomion pois väsymyksestä. – Psykologiassa tätä kutsutaan dissosiaatioksi. Musiikki nostaa mielen positiivisia tunnetiloja.

2.

Toistavassa harjoittelussa, kuten juoksussa ja hiihdossa, musiikin tempo vaikuttaa liikkeeseen. – Musiikin tahdissa liikkuminen auttaa liikkumaan tehokkaammin, mikä puolestaan johtaa parempaan kestävyyteen. Musiikin tahtiin pyöräilevät käyttävät samaan suoritukseen seitsemän prosenttia vähemmän happea kuin ne,

jotka kuuntelevat sekalaista musiikkia.

3.

Musiikki auttaa liikkujaa pääsemään flow-tilaan. – Flow on tila, jossa suoritus tuntuu helpolta, vaivattomalta, nautittavalta ja automaattiselta.

4.

Sanoilla on motivoiva merkitys. – Sanat voivat antaa energiaa jatkaa, ja kiinnostava tarina vie huomion pois väsymyksestä. Sanat saattavat muistuttaa matkasta kohti tavoitetta. Asiantuntijana urheilupsykologi Matti Jaakkola.

Jogurtti pienentää diabetesriskiä neljänneksellä2