Issuu on Google+

Oma aika & elämä

2

ILTALEHTI 1.3.2014 LAUANTAI

”Elämänlaatuni parani sydänkohtauksen jäl SYDÄN Tamperelainen Kari Tikkanen selvisi sydäninfarktista 56-vuotiaana.

K

ahdeksan vuotta sitten ”loppu olisi voinut tulla”, kun Kari Tikkanen sai sydänkohtauksen. – Oireita oli ollut, mutta en yhdistänyt niitä sydämeen. Valtava närästys vaivasi, ja luulin sen johtuvan kahvista. Paino alkoi nousta, mistä puolestaan syytin liian vähäistä liikkumista. Minulla oli korkea kolesteroli, ja äidin suvussa on ollut monta tapausta. Sitten eräänä marraskuun iltana alkoi tapahtua. – Siinäkään vaiheessa en uskonut, että kipu johtuu sydämestä, mutta työkaveri sanoi, että ei tuolla ole kahvin kanssa mitään tekemistä ja soitti ambulanssin, Tikkanen huokaa.

Viime hetkellä

Tikkasen kohdalla työtoverin hälytyskellot soivat juuri ajoissa, ja hoito päästiin toteuttamaan välittömästi, eikä hänen sydämeensä jäänyt juuri lainkaan pysyviä vauriojälkiä. – Sydäninfarkti näkyi sairaalassa, ja sieltä lähdin suoraan keskussairaalaan Kuopioon. Pätevä kardiologi kävi luonani ja tuumasi, että tehdään pallolaajennus, siellä on niin paljon tukoksia, heti vaan leikkaukseen, Tikkanen kertoo. – Lääkäri sanoi, että loppu voi tulla, mutta olin rauhallisin

mielin enkä kauhistellut. Sanoin, ettei se ole meidän päätettävissämme, minkä kyllä laitan kovan kipulääkityksen piikkiin. Monella ei käy yhtä hyvä tuuri kuin Tikkasella, ja ilman hoitoon hakeutumista kuolema tai pysyvä sydäninvaliditeetti uhkaavat. Noin 6 000 suomalaista kuolee vuosittain sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan.

Viisi ohitusta

– Leikkauksessa tehtiin viisi ohitusta, josta alkoi kuntoutus. Aluksi sängystä nouseminen oli vaikeaa ja käytävän päähän käveleminen hurja saavutus. Pikku hiljaa Tikkasen lenkit pitenivät ja sitten laitettiin ruokavalio uusiksi: suola ja rasva pois. Myös annoskoot pienenivät. Nyt 64-vuotiasta Kari Tikkasta hymyilyttää. Päivät täyttyvät lastenlasten hoidosta ja elämä kulkee hyvin. – Kipuja on, mutta niiden ei saa antaa vaikuttaa elämään. Elämänasenteeni on, että nautin pienimmistäkin asioista, sopivasti lepoa ja säännöllisyyttä elämään. On ihanaa, kun kukat puhkesivat ja linnut laulavat ja että saan leikkiä lapsenlapsien kanssa. JENNA MENDEZ

Suuri osa riskiryhmästä ei noudata elämäntapaohjeita – Sydänkohtausten riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joiden lähisukulaisilla (vanhemmilla tai sisaruksilla) on nuorena eli työikäisenä ollut sydäninfarkti tai hoitotoimenpiteitä vaativa sepelvaltimotauti (pallolaajennus tai ohitusleikkaus), kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela TYKSin sydänkeskuksesta kertoo. Suomen sairaaloissa hoidetaan vuodessa 17 000 sepelvaltimotautikohtausta, joista suurin osa on sydäninfarkteja ja pieni osa epästabiilia sepelvaltimotautia, joka monesti ennakoi tulevaa infarktia. – Sukuun eli geeneihin ei ainakaan toistaiseksi voi vaikuttaa, mutta kaikkeen muuhun voi. Moni ei kuitenkaan toi-

mi, niin kuin lääkäri määrää. – Harmillisesti suuri osa riskiryhmään kuuluvista ei noudata elämäntapaohjeita. Sydänsairauksien riskin pienentämisessä oma asenne ja teot ovat tärkeimpiä. – Riskipotilaille on tärkeintä olla tupakoimatta. Myös passiivinen tupakointi on merkittävä riski. Koko perheen tupakointi tulisi lopettaa ja jos mahdollista, myös työympäristön tupakointi. – Aktiivinen elämäntapa vähentää todennäköisyyttä saada sydäninfarkti. Yleensä liikkuva elämäntapa auttaa myös painonhallinnassa, jolloin myös diabetes, kolesterolit ja verenpaine pysyvät hallinnassa. Näihin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa myös lääkityksillä. Porela kannustaa kiinnittämään elintapoihin huomiota jo nuoruudessa ja työikäisenä. – Tavoite on pitää itsensä muista riippumattomana myös vanhempana.

Kari Tikkanen harrastaa nykyään uimahyppyä. – Haluan kannustaa toisia leikkaukseen meneviä ja leikkauksen kokeneita.


Elämänlaatu parani sydänkohtauksen jälkeen1