Page 1

3 2013

Kestävää kasvua • JCI President Chiara Milani • Alf Rehn: Johtajuus vuonna nolla • Kansainvälistä kokemusta hakemassa • Tomi Björck: positiivista voimaa

Havis Amandan Nuorkauppakamari - Helsinki ry:n jäsenlehti. Vuonna 2003 perustettu Havis Amandan Nkk on Suomessa ainoa täysin naisjäsenistä koostuva Nuorkauppakamari.

WWW.HAVISAMANDA.COM


Sisällys: Pääkirjoitus: Mitä seuraavaksi?............................................

3

Pressan haavista: Keskitien uusi suunta..............................

5

Menossa mukana

Odottamatonta inspiraatiota organisaatiomme huipulta...

6

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain punaista........................

8

High Class -kumppanit:

Kestävää kasvua rakentamassa...........................................

9

Johtajuus vuonna nolla.......................................................

10

Tunne ja asiakaskokemus kasvun lähteenä.........................

11

Teknologia kasvun mahdollistajana....................................

12

Esimiehen monisäikeinen vastuu........................................

14

The role and responsibility of the Local President .............

16

Verkostoitumista ja uusia ystäviä kansainvälisistä tapahtumista....................................................................... 17 Vuoden positiivisin helsinkiläinen.......................................

22

Amandojen koejäsenet esittäytyy.......................................

24

Rio oh hoi, lähti Amandat merelle hoi!...............................

26

Kiinnostuitko toiminnastamme? ......................................

27

Julkaisija Havis Amandan Nuorkauppakamari Helsinki ry Päätoimittaja Sanna Toppari lio@havisamanda.com Oikoluku Amandat Toimittajat Amandat 2 Haavi 3/2013

Taitto Mari Silvennoinen Painopaikka Painojussit Oy, Kerava Painos: 500 kpl Ilmoitusmyynti Mirelle Granvik lmm@havisamanda.com www.havisamanda.com


Pääkirjoitus

Mitä seuraavaksi? Talouden kasvu, liiketoiminnan kasvu, henkilökohtainen kasvu, jäsenmäärän kasvu… Kasvu on kuuma puheenaihe. Kaikki etsivät kasvua ja povataan seuraavia kasvualoja. Tilannetta voisi kuvata sanalla epävarmuus. Kukaan ei oikeastaan tunnu tietävän, mitä seuraavaksi tapahtuu, miltä yhteiskunta kohta näyttää. Teknologisen ja sosioekonomisen kehityksen tutkija Carlota Perez on luonut mallin, joka kuvaa syklejä, joissa maailman merkittävät muutokset tapahtuvat. Perezin mukaan teollisuuden vallankumous oli ensimmäinen iso muutos alkaen vuonna 1771. Höyrykoneiden ja rautateiden vauhdittama toinen muutos aalto alkoi 1829 ja kolmantena teräksen, sähkön ja raskasteollisuuden kausi 1875. Neljännen laittoi liikkeelle öljy, auto- ja massateollisuus 1908 ja viidettä elämme parhaillaan. Perezin mallissa muutoksessa toistuvat seuraavat vaiheet: 1) Teknologinen vallankumous, jolloin uusi teknologia alkaa korvata vanhaa, 2) Nopea kasvu johtaen taloudelliseen kuplaan, 3) Kuplan hajoaminen ja kriisi, 4) Kriisin jälkeen koittaa kulta-aika, kun uutta teknologiaa hyödynnetään menestyksekkäästi liiketoiminnassa, ja 5) Poliittinen levottomuus, koska yhteiskunnan rakenteet eivät enää vastaa uutta aikakautta. Viides menossa oleva muutos on ICT:n aiheuttama ja on alkanut jo 1971. Perezin mallin mukaan olisimme nyt muutoksen viimeisessä vaiheessa, jossa yhteiskunnan rakenteita, lakeja ja säädöksiä korjataan kivuliaastikin vastaamaan uuden ajan vaatimuksia. Uutisia seuratessa voin hyvin nähdä tämän tapahtuvan parhaillaan. Mallit ovat toki teoreettisia, niitä on monia ja kaikissa omat heikkoutensa. Mallien vaiheet eivät toteudu samaan aikaan kaikissa maissa tai yhtä laajoina. Jos uskomme malliin, niin nyt on juuri oikea aika suunnata katse eteenpäin, sillä uusi suuri muutos kuplii jo pinnan alla. Samaan aikaan on myös hyvä hetki olla vaikuttamassa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Mutta mikä on se seuraava merkittävä muutos ja mikä sen aiheuttaa? Tämä Haavi ei sitä kerro, mutta voit lukea muun muassa menossa olevista verkkotrendeistä, tunnebisneksen mahdollisuuksista ja johtajuudesta vuonna nolla. Lehden ilmestyessä syksyn pimeys alkaa ottamaan voiton. Silloin on mukava palata vaikkapa Eurooppa-kokouksen tai Positiivisin Helsinkiläinen palkitsemistilaisuuden lämpimiin muistoihin.

Sanna Toppari Tiedottaja 2013 lio@havisamanda.com

Haavi 3/2013 3


Pressan haavista:

Keskitien uusi suunta Teksti: Lotta Soini

En usko ääriaktivismiin oikeastaan juuri missään asiassa. Olen kultaisen keskitien kannattaja, uskon, että yhteistyöllä asiat saadaan muuttumaan. Elän aika tavallista valveutuneen kansalaisen elämää: kierrätän roskat tunnollisesti, ostan vaatteita ja huonekaluja kavereilta ja kirpputoreilta, pyrin säästämään luontoa ja luonnonvaroja, kannan muiden ihmisten roskia roskikseen ja huolehdin omista jäljistäni. Olen huolissani kestävyysvajeesta ja toivon, että voin tehdä sen eteen jotain. Olen kuitenkin myös uusien vaatteiden ystävä, mukavuudenhaluinen, en halua antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, jos en täsmälleen tiedä, mihin se menee, ja hiilijalanjälkeni on runsaasta matkustuksesta johtuen todennäköisesti suurempi kuin muiden perustallaajien. Asennemuutos on pitkä projekti. Tuota minunkin noudattamaani kultaista keskitietä kulkevat massat, joiden keskitie kääntyy tien mutkien mukana. Uskallan väittää, että nuorkauppakamarilaisina edustamme yhteiskunnan keihäänkärkeä ja vaikutusvaltamme on yllättävän suuri. Voimme muokata keskitietä haluamaamme suuntaan. Meidän täytyy kuitenkin itse olla suunnasta samaa mieltä. Yhteiskuntavastuu on edustuspuheiden ja mediakeskustelun uusia muotisanoja. Yhteiskuntavastuullisella toiminnalla kiillotetaan kuoria ja paketoidaan paketteja. Standardit, pakolliset CSR-sivut nettisivuilla ja maininnat juhlapuheissa näyttävät hyvältä, mutta saattavat jäädä sanahelinäksi. Missä ovat teot? Miten vastuullisuus näkyy? Mielestäni silloin, kun yrityksen henkilökunta tietää, miten jokainen työntekijä osaltaan toteuttaa yrityksen vastuullisuutta, ollaan aidosti vastuullisessa yrityksessä ja oikeilla jäljillä. Konkreettiset esimerkit toimivat tiennäyttäjänä ja niitä kaivataan julkisuuteen. Yrityksen yhteiskuntavastuu on paradoksi, sillä yksikään yritys ei ole vastuullinen yrityksenä. Jokaisen teon ja päätöksen takana on joku ihminen. Työllistämispäätöksien takana on 4 Haavi 3/2013

henkilöitä, veroja maksavat, yrityksen taloutta pyörittävät ja alihankintapäätökset tekevät ihan tavalliset matti ja maija meikäläiset. Yritysvastuu on lopulta yksilön vastuuta. Samasta asiasta puhui myös maailmanpuheenjohtaja Chiara Milani käydessään Amandojen Kesäakatemiassa elokuussa. Meillä jokaisella on Vastuu vaikuttaa – oli se sitten työelämässä tai kotona, omia henkilökohtaisia valintojamme tehdessä. Muutetaan keskitietä kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan yhdessä. Lotta Hanski Puheenjohtaja 2013 pres@havisamanda.com puh. 050-5317 810


Hyv채 Haavin lukija, Emme suunnittele mainoksia vaan ratkaisemme asiakkaamme ongelmia. Pinto Design tarjoaa tilasuunnittelun, tuotemuotoilun ja br채ndinrakennuksen suunnittelupalveluja. Tyytyv채iset asiakkaat: Heidi Toivola, Amandojen PJ 2010-2011 CASE Hartwall ja Lotus Mari Silvennoinen, Amandojen PJ 2011-2012 CASE Nomo www.pintodesign.fi Haavi 3/2013 5


Odottamatonta inspiraatiota organisaatiomme huipulta

Teksti: Sanna Toppari, kuvat: Lotta Hanski, Sanna Toppari

Nuorkauppakamarin maailmanjärjestön presidentti Chiara Milani vieraili Suomessa 6.-8.8. Amandat saivat harvinaisen tilaisuuden tavata Milanin kun, hän vieraili Amandojen kesäakatemiassa. Chiara Milanin teema 2013 on ”Dare to Act” ja hän painottaa työssään erityisesti JCI Active Citizenship Framework - toimintaa positiivisen muutoksen tekemisessä sekä tukee YK:n Milleniumtavoitteiden toteutumista. Hän on erittäin kiinnostunut edistämään naisten asemaa yhteiskunnassa ja haluaa muun muassa tavata naisia eri maissa ja kuulla heidän tarinoitaan. Naisjohtajuus on myös hänen sydäntään lähellä ja tässä yksi syy, miksi hän oli kiinnostunut nimenomaan Amandoista. Italialainen Chiara Milani on ensimmäinen nainen Euroopasta, joka on noussut nuorkauppakamarin kattojärjestön puheenjohtajaksi. Hän liittyi nuorkauppakamariin vuonna 2000 ja oli maansa kansallisena puheenjohtajana vuonna 2009. Amandoille antamassaan haastattelussa Milanista välittyi syvä kunnioitus JCI:ta ja erityisesti kaikkia sen jäseniä kohtaan. 6 Haavi 3/2013

Mahdollisuuksien JCI Ennen maailmanpresidentin virkaa Milani on toiminut kahdesti JCI varapuheenjohtajana. Kansainvälisestä JCI-urasta kysyttäessä, Milani kuitenkin kertoi, ettei koskaan ole suunnitellut uraansa JCI:ssa tai ylipäätään ajatellut sitä uranäkökulman kautta. Kansainväliseen varapuheenjohtajan tehtävään hän suostui vasta pitkän houkuttelun jälkeen, koska uskoo JCI:n tekemään työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin. Hän kokee tehtävät suurena mahdollisuutena ja kunniana, johon liittyy myös paljon vastuuta. Milanin mukaan kansainvälisistä tehtävistä haaveilevalle tärkeintä on todella uskoa organisaatioomme, sen arvoihimme, visioon ja missioon. Kun tekee parhaansa siksi, että uskoo asiaan eikä siksi, että on valittu virkaan, pääsee eteenpäin. Sillä voi erottautua muista. JCI ei ole hyödyttänyt Milania ainoastaan työssä vaan antanut elämän, jota hän rakastaa; työn, ystäviä ja puolison. Työelämässä JCI on ollut hänelle hyödyksi muutamaankin otteeseen. Milani toimi freelance-toimittajana, kun paikallisessa kamarissa pääteltiin,

että koska hän osaa kirjoittaa, hän osaa myös puhua yleisölle ja niin Milani sai juontaa JCI-gaalan. Kuusi kuukautta myöhemmin Milani työskenteli televisiossa. Samaan aikaan JCI tarjosi mahdollisuuksia opetella muun muassa tiimin johtamista, ajan- ja konfliktitilanteiden hallintaa. Taitoja, joita hän ei silloin tarvinnut työssään, mutta jotka tulivat tarpeen muutamaa vuotta myöhemmin kun hänet ylennettiin varajohtajaksi nuorimpana ja ainoana naisena. Uralla etenemisessä kriittinen kysymys yleensä on: ”Mikä tekee eron sinun ja kaikkien muiden välillä?”. Tässä tapauksessa JCI antoi mahdollisuuden erottautua muista.

Vastuu vaikuttaa naiskamarina Presidentti Milani totesi, että Amandoilla on sekä kunnia että vastuu olla Euroopan ainut naiskamari. Se tuo kamarille vastuun edistää naisten asemaa yhteiskunnassa ja lisätä tietoisuutta asiasta sekä naisten että miesten keskuudessa. Vaikka Suomessa tasa-arvo on erittäin hyvällä tasolla, myös täällä on tilaa tekemiselle. Hän myöntää kohdanneensa ennakkoluuloja naispuolisena JCI maailmanpresidenttinä. Tosin


yllättäen paikoissa, joissa niihin ei odota törmäävänsä. Milanille tämä toimii kuitenkin vain kannustimena edistää tasa-arvoa. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna JCI:n johtoryhmässä on puolet naisia ja puolet miehiä.

Jäsenet ovat toiminnan ydin Milanin ollessa kansallisena puheenjohtajana Italian nuorkauppakamarin jäsenmäärä kasvoi 31 %. Kaikki haluavat tietää kasvuluvun salaisuuden. Milani neuvoo: ”Tehkää yhdessä ja tunne jäsenistö.” Toki kasvu vaatii paljon myös puheenjohtajalta, mutta tärkeintä on hyvä tiimi ja vastuunkanto yhdessä. Jäsenten merkitys näkyy myös presidentti Milanin teeman valinnassa tälle vuodelle. Dare to Act - teeman valitsi-

vat jäsenet ympäri maailmaa onlineäänestyksessä. Vuosi 2013 ei ole minun vuoteni, vaan meidän kaikkien vuosi, Milani toteaa haastattelun lopuksi

Jokaisella on vastuu toimintaympäristöstään Presidentti Milani puhui amandoille JCI:n strategiasta ja hänelle erityisen tärkeästä teemasta; jokaisen ihmisen henkilökohtaisesta sosiaalisesta vastuusta, Individual Social Responsibility:sta. Jokaisella on vastuu ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen hyvinvoinnista. Maailmanlaajuisesti JCI:n toiminnan kulmakivinä toimivat YK:n vuonna 2003 asettamat kahdeksan Millenium-tavoitetta. Milani totesi, että kehittyneemmissä maissa tavoitteet saattavat tuntua välillä kaukaisilta. Hän toi kuitenkin hyvin esiin miten samat

tavoitteet ovat relevantteja myös meillä Suomessa vaikkakin ongelmien mittakaava on erilainen. Kamarin toiminta voi olla hyvinkin business-painotteista, kunhan aina pyritään kestäviin ratkaisumalleihin. Chiara Milanin mukaan vastuunkannon puute on haaste kaikkialla maailmassa ja se on yksi syistä miksi Eurooppa on taloudellisessa kriisissä. Hän uskoo, että kriisistä on mahdollista nousta lisäämällä yksilön vastuuta. Milanin vierailu antoi sekä pohdittavaa että uutta intoa kamaritoimintaan. Hänestä välittynyt innostus ja kiinnostus paikallisia jäseniä kohtaan vakuutti läsnäolijat ja antoi inspiraatiota, joka varmasti kestää pitkään.

Haavi 3/2013 7


Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain punaista Teksti: Katja Lipponen, kuvat: Lotta Hanski, Sanna Toppari

”Mihin suuntaan seuraavaksi?” on kysymys, johon etsittiin vastausta jo juhannuksen tienoilla Amandojen strategiatyön startissa. Työn alla on ollut uusi 3-vuotisstrategia ja samalla on tarkasteltu arvoja, visiota sekä missiota

Elokuun alussa kesäakatemiassa oli tarkoitus käydä läpi siihen mennessä tehtyjä suunnitelmia ja jatkaa strategiatyötä, mutta ohjelmaan tuli muutoksia, kun kuulimme, että nuorkauppakamarin maailmanpresidentti Chiara Milani saapuu Suomeen juuri kesäakatemiapäivänämme ja on kiinnostunut Amandojen toiminnasta. Mikäs sen upeampaa! Presidentti Milani puhui kesäakatemiassa JCI:n strategiasta ja toimintamme kulmakivistä, joka pohjusti hyvin omaa strategiatyötämme ja antoi siihen lisää pohdittavaa. Amandojen strategiatyössä lähdettiin kesällä liikkeelle arvojen pohdiskelusta ja mietinnästä liittyen siihen, vastaavatko arvot nykyisellään edelleen Amandojen toimintaa. Amanda-henki on ollut toimintamme perusta jo vuodesta 2003, eikä se vuosien varrella ole kadonnut, vaikka se onkin varmasti muuttanut muotoaan. Tämä sai strategiajoukon pohtimaan uusia muotoiluja kamarimme arvoillekin. Koska tiesimme, että kyseessä ovat tärkeät päätökset, laadittiin kysely, jonka avulla jokainen amanda sai tuoda esille näkemyksensä. Kesäakatemiassa Chiara Milanin vierailun jälkeen kävimme läpi arvokyselyn tulokset ja ehdotuksen ensi vuoden hallitusviroiksi. Arvokyselyn vastaajat nostivat kärkeen toimintaamme kuvaamaan sanaparit:

8 Haavi 3/2013

”innovatiivista yhteistyötä”, ”positiivinen vaikuttaja” ja ”rohkea uudistaja”. Myös vision ja mission ajankohtaisuutta on pohdittu ympäröivän maailman sekä jäsenistön muuttuessa. Kaikessa pyrkimys on kuitenkin, että toiminta vastaa arvoja, visiota ja missiota. Ja toisinpäin. Tätä kirjoittaessani en osaa vielä sanoa, millaisiksi lopulliset arvot, visio tai missio muotoutuvat osana strategiatyötä, päätöksen niistä tekee jäsenistö lokakuun vaalikokouksessa. Hallitusvirkojen osalta keskusteltiin virkojen vähentämistä kymmeneen ja aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. Lopputuloksena hallitukselle lähti esitys, jonka mukaan 2014 hallituksessa olisi vain äänivaltaisia virkailijoita, joten määrä putoaisi kolmestatoista kymmeneen. Tiettyjä muutoksia on siis ilmassa. Strategiatyöhön ovat voineet osallistua kaikki jäsenet helpoimmillaan vastaamalla sitä koskeviin kyselyihin. On tärkeää, että jokainen jäsen tuo esiin oman näkemyksensä ja antaa palautetta asioiden valmisteluvaiheessa. Vain siten mahdollistamme sen, että toimintamme vastaa jäsenistön toiveita. Olkaamme siis mukana vaikuttamassa nyt ja tulevaisuudessa.


Kestävää kasvua rakentamassa Kirjoittaja: Mari Silvennoinen

Suurin osa uusista työpaikoista sekä tuottavuuden lisäyksestä syntyy kasvavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kun samaan aikaan monet suuret yritykset karsivat työpaikkoja. Suomessa kilpailukyvyn rakentaminen, ylläpitäminen sekä kehittäminen ovat erityisen ajankohtaisia kun maassamme on herätty kestävyysvajeeseen ja maailma ympärillä muuttuu huimaan vauhtiin. Korkeiden kustannusten vuoksi, meidän globaali kilpailukyky perustuu pääsääntöisesti innovaatioihin. Miten julkisilla palveluilla sitten tuetaan innovaatioiden syntyä, eri elinkaaren vaiheessa olevien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä?

jen sekä uusien työpaikkojen lisäksi on tärkeää, että yritysten kilpailukyky rakentuu kestävälle pohjalle. Puhuttaessa kestävästä kasvusta (sustainable growth) tarkoitetaan eettiselle, vahvan osaamisen päälle ja ekologisesti kestävää kasvua. Pikavoittojen tavoittelun tai ihmisten tai luonnonvarojen kohtuuttoman hyväksikäytön päälle rakennettu kasvu ei rakenna yhteiskuntaamme vaan päinvastoin nakertaa hyvinvointimme perustaa. Toisaalta, uusien innovaatioi-

den, esim. Cleantechillä, voimme rakentaa suomalaisella osaamisella parempaa tulevaisuutta. Kirjoittaja toimii asiakkuuspäällikkönä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kasvuja kehittämispalveluissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus liiketoiminnan kehittämisestä, suomalaisista kasvuhalukkaista yrityksistä.

Ensinnäkin, kasvuyritysten tarpeet kasvun luomiseen on tunnettava hyvin. Toiseksi, tämän päälle olisi kyettävä rakentamaan tehokas ja tarpeita vastaava palvelutarjooma huomioiden se seikka, että eri kasvuvaiheessa olevilla yrityksillä on erilaiset tarpeet. Voimakkaassa kansainvälistymisen vaiheessa oleva yritys tarvitsee taloudellisen tuen lisäksi, verkostoja, kontakteja ja usein myös vahvempaa rinnalla kulkijaa, kuin yritys, joka hakee maltillista kasvua kotimarkkinoilta. Kolmanneksi, rinnallakulkijan roolissa korostuu erityisesti osaaminen, jonka päälle on helppoa rakentaa luottamuksellinen asiakassuhde. Suurin kasvun este yrityksissä on kuitenkin kasvuhaluttomuus. Tutkimusten mukaan muita kasvun esteitä ovat markkinointiosaamisen puute, osaavan työvoiman puute sekä rahoituksen riittämättömyys. Usein kasvuhaluttomuus johtuu nimenomaan osaamisen puutteista ja siksi osaamisen sekä johtamisen kehittämisellä voidaan vaikuttaa yrittäjän asenteisiin kasvua kohtaa. Kasvuhalukkuutta voidaan lisätä myös kehittämällä rahoituksen suunnittelun osaamista, kasvattamalla julkisten rahoitusinstrumenttien tunnettuutta sekä helpottamalla niiden saatavuutta. Lisäksi yritysten tulisi kyetä koko ajan innovoimaan ja kehittämään uutta. Tämä ei välttämättä tarkoita isoja palvelulanseerauksia, vaan pieniä parannuksia tuotteessa tai palvelussa, osaamisen sekä prosessien kehittämistä. Julkisen toimijan tehtävänä on tukea innovaatioita tarjoamalla työkaluja, rahoitusta sekä verkostoja. Yritysten kilpailukykyä kehittämällä koko yhteiskuntamme kilpailukyky kehittyy; siksi yrityskehittämisellä on tärkeä rooli koko järjestelmän kannalta. Kasvavien verotuloHaavi 3/2013 9


Johtajuus vuonna nolla Teksti: Alf Rehn, kuvat: Tuukka Koski

Toiset heittäytyvät taas siihen uusien oppien tulvaan, käy kurssit, kokeilee Twitterit, lukee kirjat, tapaa gurut. Hetken sekin helpottaa, mutta illan myöhäisinä tunteina johtaja on silti kovin yksin. Kaikki nämä uudet opit lähinnä sekoittaa pakkaa, ja pistää ihmettelemään josko tästä ristiriitojen kyllästämästä sekametelisopasta voi oikeastaan oppia kovinkaan paljon. Johtajuuden nykyongelma ei tästä syystä ehkä ole se että tarvitsemme juuri sitä ”uutta johtajuutta”, vaan lähinnä että olemme tehneet johtajuudesta jotain tavoittamatonta, jotain mikä ei eletyssä elämässä voi koskaan olla niin hyvää kuin sen pitäisi. Olemme luoneet idealisoidun kuvan uudesta johtajuudesta, kuvan joka on normaalin johtajan ulottumattomissa. Tämä on kuvio joka on omiaan luomaan tuskaa ja kiukkua, puolin ja toisin.

Johtajuus, tuo ikuisuuskysymys, on jälleen kerran noussut yleiseen keskusteluun, tällä kertaa aikamme keskeisenä vajeena. Koska me, aivan kuten niin monta sukupolvea ennen meitä, koemme, että elämme murroksen aikaa, jolloin kaikki tunnettu muuttuu, haemme myös sitä uutta johtajuutta, sitä tähän päivään sopivaa. Johtajuutta vuonna nolla, siis. Me ihmiset olemme erittäin hyviä kokemaan, että juuri meidän aika on erilainen, pelottava ja mullistava. Tällaisessa tilanteessa etsimme juuri johtajia, niitä jotka voivat tuoda järjestyksen ja turvan tunnetta meille, jotka voisivat kertoa meille että kaikki kyllä kääntyy parhain päin – eräänlaista turvallista uniriepua. Mutta mitä johtaja tästä oikeastaan tuumaa? Millaista on olla johtajana juuri ”vuonna nolla”, ajassa jolloin media on pullollaan väittämiä huonosti 10 Haavi 3/2013

määritellyn ”uuden” johtajuuden ehdottomasta tarpeellisuudesta? Juuri tämä on nykyjohtajuuden ehkä suurin pulma. Kun seuraa niin kirjallisuutta kuin keskustelua voi huomata, että kenttää leimaa ennen kaikkea eräänlainen jakomielisyys, jossa oppeja etsitään niin historiasta kuin tulevaisuudesta, ja jossa ainoa selviö on, että se johtajuus, joka meillä on juuri nyt, se ei ole mistään kotoisin. Ei siis ihme että moni huippujohtajakin kokee epävarmuutta ja pelkoakin tämän kaiken keskellä. Eräät reagoivat tähän vetäytymällä niihin jo tuntemiinsa tapoihin toimia, niihin jotka tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. Jos tätä kyseenalaistetaan, johtaja ärähtää ja toteaa, että kun ei parempaakaan ole tarjolla, ja kaikille tulee paha mieli.

Siinä missä olemme jo jonkin aikaa puhuneet siitä miten työelämä tulisi muuttua tavalla joka olisi vähemmän raastava ja kuluttava, meidän tulisi muistaa että myös vaatimukset johtajuudelle ovat muuttuneet. Johtaja joka kokee, että hän riippumatta siitä, miten paljon tekee ja yrittää ei kelpaa, ei ole tarpeeksi freesi, tarpeeksi ajassa mukana, hän ei tule liioin luomaan tukevaa ja ymmärtävää kulttuuria. Päinvastoin. Tarvitsemmekin keskustelun siitä, mikä on tarpeeksi hyvää, ”good enough”. Ei ideaalikuvia, ei unelmia maailman valloituksesta, vaan saavutettavaa ja toimivaa. Tänä vuonna, tässä hetkessä. Alf Rehn Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori, tunnettu kirjoittaja ja puhuja.


Tunne ja asiakaskokemus kasvun lähteinä Teksti: Sanna Toppari

Erinomainenkaan tuote tai palvelu ei enää yksinään takaa yritykselle menestystä. Yhä suurempi osa liiketoiminnan tuloksesta syntyy aineettomista asioista – asiakkaan tunteista ja kokemuksista sekä niiden tuottamasta lisäarvosta. Asiakkaalle tuotteiden ja palveluiden toimivuus sekä hinta ovat edelleen tärkeitä, mutta kilpailu on siirtymässä niin sanotuille emotionaalisille markkinoille. Tuotteet ja palvelut vetoavat erilaisiin emotionaalisiin tarpeisiin tarjoten esimerkiksi hallinnan tunnetta, turvallisuutta tai iloa. Ostopäätös syntyykin yhä useammin tuotteen tai palvelun synnyttämän tunteen perusteella. Kokemusten rooli on yhtälailla tärkeä kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Yritysten on tärkeää pystyä tunnistamaan, arvostaako asiakas enemmän tuotteen fyysisiä ominaisuuksia vai muodostuuko asiakkaan kokema arvo ensisijaisesti tuotteen tai palvelun tarjoamasta tunteesta. Tuottaakseen arvokkaita kokemuksia kasvua tavoittelevan yrityksen on todella tunnettava asiakkaansa, myös tämän piilevät tarpeet, halut ja tavat. Lisäksi arvon kokemus on erilainen palvelun eri vaiheissa, jolloin tulee ymmärtää, missä kohtaa sen merkitys on suurin.

Tarvitaan uudenlaista osaamista ja johtamista Asiakasymmärrys, tiedon ja osaamisen joh-

taminen sekä huolella rakennettu brändi ovat yritykselle arvokasta pääomaa. Aineettomuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää yrityksen oman aineettoman pääoman tunnistamista, johtamista ja hallintaa. Näkökulmaa on laajennettava ja yleensä tarvitaan uudenlaista

ajattelua. Asiakas on se, jonka kokemus määrittelee ratkaisun, tuotteen tai palvelun arvon. Arvon mittaaminen ei ole helppoa eivätkä perinteiset tutkimusmenetelmät välttämättä kerro liiketoiminnan kannalta kriittisiä asioita. Yritykset tarvitsevat uutta osaamista ja ymmärrystä asiakkaalle merkityksellisistä kokemuksista ja tunteista sekä niiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Kun kehitetään uusia keinoja aineettoman pääoman hyödyntämiseksi, tuottaa se enemmän arvoa sekä asiakkaalle että yritykselle. Näin syntyy myös kasvua.

Fiiliksestä fyrkkaan – mahdollisuuksia tunnebisneksessä Vuoden 2012 loppupuolella alkanut Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma haluaa auttaa yrityksiä tunnistamaan oman liiketoimintansa tunnemahdollisuudet ja tekemään niistä kilpailuedun. Tavoitteena on nostaa asiakkaan kokema arvo yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi tekijäksi sekä kannustaa yrityksiä hyödyntämään, johtamaan ja suojaamaan aineetonta pääomaansa. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelmapäällikkö Minna Suutari kertoo ohjelman taustoista ja minkälaisen vastaanoton se on saanut yritysmaailmassa. Miksi Tekes on nostanut juuri tunteen ja asiakaskokemuksen ohjelman keskiöön? - Suomessa teknis-taloudellinen osaaminen on perinteisesti ollut vahvaa eli meillä osataan tehdä hyviä ja tehokkaita tuotteita. Kilpailu tällä saralla on kuitenkin kiristynyt ja Suomi tarvitsee uutta näkökulmaa yritysten kilpailuedun rakentamiseen. Asiakas ei halua enää pelkkää tuotetta vaan laajempia hyötyjä elämäänsä. Panostamalla tunteeseen ja asiakaskokemukseen päästään kiinni asioihin, jotka ovat todella merkityksellisiä asiakkaan elämässä ja joista asiakas on halukas maksamaan.

Miten ohjelma on otettu vastaan yritysmaailmassa? Entä minkälaisia yrityksiä on mukana kehityshankkeissa? - Ohjelma kiinnostaa yrityksiä eri puolilla elinkeinoelämää. Moni yritys on todennut, että tämä tulee todelliseen tarpeeseen. Ohjelmassa on rahoitettu yritysten tutkimus- ja kehityshankkeita esimerkiksi designin, elämyspalvelujen, asiantuntijapalvelujen ja logistiikan aloilta. Kuinka hyvin Suomessa yritykset hyödyntävät tunnemahdollisuuksia ja panostavat asiakaskokemuksen kehittämiseen? - Tähän ollaan heräämässä, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä paljon. Yritysten ymmärrys asiakaskokemuksen merkityksestä on jo aika hyvällä tasolla, mutta menetelmät sen kehittämiseen ovat aika perinteisiä. Tähän kaivataan varmasti vielä uutta näkökulmaa, samoin kuin tunteen todellisen liiketaloudellisen merkityksen tunnistamiseen. Mitkä ovat yrityksille suurimmat haasteet aineettoman pääoman johtamisessa? - Osaamisen johtaminen on varmasti yksi iso haaste. Myös brändin johtaminen voi olla yrityksille haasteellista. Aineettomien oikeuksien johtaminen ja hyödyntäminen on asia, jossa monella suomalaisella yrityksellä on vielä opittavaa. Tekes tarjoaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta ja siihen liittyvää asiantuntemusta sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille tilaisuuksia kehittää teknologiaa tai innovaatioita sekä kehittyä itse. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäksi ohjelmista saa erilaisia palveluja.

Haavi 3/2013 11


Teknologia kasvun mahdollistajana Teksti: Sanna Toppari; Kuva: Jarno Malaprade

Viime vuosien kuuma puheenaihe on ollut digitalisoituminen ja sen aiheuttamat vaikutukset niin työelämään, liiketoimintaan kuin kuluttajien vapaa-aikaankin. Silti isoimmat muutokset ovat vielä edessä ja vauhti vain kiihtyy kun teknologiakehitys saa aikaan yhtäaikaisia muutoksia usealla rintamalla. Vuonna 2013 muutosta vauhdittaa etenkin kannettavien älylaitteiden kuten älypuhelinten ja tabletien määrän kasvu, verkko on saatavilla lähes jatkuvasti. Kun yhä useampi kuluttaja käyttää lähes kokonaan vapaa-ajalla mobiililaitteita, asettaa se vaatimuksia myös yrityksille – käyttäjät odottavat palveluiden olevan saatavilla verkossa 24/7. Palveluilta vaaditaan helppoutta ja nopeutta ja niiden tulee toimia sujuvasti erilaisilla päätelaitteilla. Kuluttajien osto- ja tiedonhakukäyttäytyminen muuttuu niin ikään. Palvelupolut laajenevat yhä luonnollisemmin tilanteisiin, joissa asiakas on liikkeellä ja käyttää mobiililaitetta. Yritysten on panostettava kivijalkaliikkeen ja digitaalisten palveluiden yhteensopivuuteen ja kun molemmat aidosti tukevat toisiaan, syntyy myös mahdollisuuksia kasvuun. Samoin esimerkiksi fyysisen tuotteen hankinnan jälkeen sen ”kokemista” voi jalostaa ja laajentaa digitaalisessa maailmassa ja samalla sitouttaa kuluttajia palveluun.

12 Haavi 3/2013

Suositukset ja muiden käyttökokemukset saavat yhä suuremman merkityksen ostopäätöksissä vähentäen perinteisen mainonnan vaikutusta. Maksetun näkyvyyden ostaminen kallistuu ja tulokset per euro heikkenevät. Sen sijaan sisältömarkkinoinnin merkitys kasvaa erottautumistekijänä kilpailluilla markkinoilla kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa ja matkailussa. Markkinointi on tulevaisuudessa enemmän teknologiaperusteista ja samaan aikaan teknologiaosaajien on ymmärrettävä paremmin tekniikalle asetetut kaupalliset tavoitteet. Toisin sanoen markkinoinnin ja tietohallinnon yhteistyön on tiivistyttävä, jotta todellisia hyötyjä voidaan saavuttaa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat luonnollisesti myös yritysasiakkaisiin ja puhutaan B2B-puolen kuluttajistumisesta. Yrityspalvelut muistuttavat yhä enemmän kuluttajapalveluita ja erityisesti käytettävyyteen kohdistuu parannuspaineita. Lisää teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisestä kertoo Business Solution Manager Antti Brunni Tietotalo Infocenter Oy:sta. Mitkä ovat digitalisoitumisen suurimmat vaikutukset yritysten liiketoimintaan? - Asiakaskäyttäytymisen muuttuminen on ehdottomasti suurimpia vaikutuksia. Jatkossa syntyy entistä enemmän asiakassuhteita, joissa inspiroituminen, ostaminen

ja koko asiakaskokemus tapahtuu digitaalisessa ympäristössä. Yritysten digitaalinen identiteetti voi olla asiakkaalle ainoa rajapinta yritykseen. Miten eri tavoin teknologia voi mahdollistaa kasvua? - Teknologialla voidaan luoda tuottavaa vuorovaikutusta asiakassuhteisiin ja laadullistaa omaa työskentelyä. Asiakkaidemme kanssa työskennellessä on tullut selväksi, että kun teknologiaa hyödynnetään onnistuneesti pystyvät työntekijät laadullistamaan työskentelyä ja keskittymään oikeisiin asioihin. Esimerkiksi viestintätehtävissä työskentelevät ihmiset pystyvät käyttämään asiakkaista saatavaa tietoa suunnittelutyössä, joka parantaa työn tuottavuutta ja tehtävissä onnistumista. Mihin sudenkuoppiin yritykset useimmiten kompastuvat halutessaan siirtää liiketoimintaansa verkkoon? - Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja olemassa olevan palvelumallin tunteminen ovat onnistumisen edellytyksiä. Näihin asioihin panostetaan luvattoman vähän. Aina on olemassa poikkeuksen poikkeuksia, jotka tulisi olla tiedossa prosessien digitalisoinnin yhteydessä. Usein tämän kaltainen tieto on vain asiakkaiden kanssa toimivien henkilöiden hallussa. Palvelumuotoilun menetelmillä nämä asiat saadaan tehokkaasti mallinnettua, mutta onnistuminen edellyttää, että tietoa on riittävästi olemassa.


Entä mitkä ovat tärkeitä tekijöitä projekteissa, jotta voidaan varmistaa, että teknologiaan tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin? - Projektilla tulee olla käytössä sekä tarvittava asiaosaaminen, että kyky tehdä päätöksiä. Tyypillisesti tämä vaatii liiketoimintajohdon osallistumista projektiin. Toteutukselle määritettävien mittareiden tulee tuottaa suoraa hyötyä liiketoiminnalle. Näin varmistetaan, että projekti keskittyy ratkaisemaan oikeita tarpeita. Samalla myös projektin tuottama arvo pystytään arvioimaan projektin aikana ja takaisinmaksu varmistuu. - Usein huomaa, että verkkopalvelujen kehittämisprosessit laukaisevat myös muita kehityshankkeita organisaatioissa. Käyttäjistä saatava tieto auttaa markkinointia ja palveluprosesseja reivataan vastaamaan palvelutarpeita. Kulttuurin muutos lähtee usein siitä, että asiakkaan rooli ja merkitys mietitään uudelleen. Digitaaliset kanavat tuovat asiakasta lähemmäs ja ymmärrys kasvaa, kun nähdään mikä asiakasta motivoi ja miten asiakas toimii suhteessaan yritykseen. Mitkä ovat keskeisiä asioita verkon tarjoaman asiakaskokemuksen suunnittelussa? - Lähtökohta on, että sisällön pitää olla korkealaatuista ja tarjota asiakkaalle oleellista tietoa. Muotoilun keinoin voidaan keskittyä tiedon jäsentämiseen ja rakenteeseen. Kohdentamalla viestintää teknologian avulla sekä personoimalla palvelua, luodaan käyttäjälle emotionaalisesti merkityksellisiä vuorovaikutuskokemuksia. Verkkopalvelun palvelupolku on malli, joka huomioi sisällöt ja toiminnollisuudet asiakkaan näkökulmasta. - Loistava asiakaskokemus syntyy, kun palvelu ylittää asiakkaan odotukset. Siksi myös käyttäjien tutkiminen ja palvelun jatkuva kehittäminen tietojen pohjalta on tärkeää. - Kannattaa myös pohtia miten yritys näyttäytyy oman verkkopalvelun ulkopuolella, koska digitaalinen asiakaskokemus on lähes aina monikanavainen. Tässä auttaa hyvin suunniteltu sisältöstrategia.

- Palvelun käytön näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten käyttäjää ohjeistetaan verkkopalvelussa liikkumisessa sekä myös se, miten käyttäjää ohjataan ja houkutellaan palvelupolulla eteenpäin. Mitä verkkotrendejä voidaan seuraavaksi odottaa? - Verkkopalveluiden seuraava kehitysaskel tapahtuu verkkopalveluiden palvelumuotoilun myötä. Kun liiketoiminnan perustoiminnot on viety verkkopohjaisiksi ja pohjatietoa on saatu, on luonnollista, että palveluita kehitetään asiakaslähtöisemmiksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että asiakkaiden vaatimuksesta verkkopalveluista tulee yhä toiminnallisempia ja tarve digitaalisia kanavia käyttävälle reaaliaikaiselle asiakaspalvelulle kasvaa. Tutustu myös Tietotalon syksyn webinaareihin aiheesta: www.tietotalo.fi/fi/Ajankohtaista/ Tietotalo-Academy

Verkkotrendit 2013 1. Yhä useampi kuluttaja nojaa mobiililaitteisiin kaikessa vapaa-ajan verkon käytössä. 2. Yhä useampi yritys tuottaa laadukasta, lisäarvoa tuottavaa ja sitouttavaa markkinointisisältöä. 3. Tuloksellisuus tapahtuu tehokkaammin myynnillisten tavoitteiden ollessa läsnä tekniikassa. 4. Sisältö on valttia, jonka kruunaa selkeys ja elävä visuaalisuus. 5. Yhä useampi yritys siirtää tai laajentaa asiakaspalvelua verkkopalveluihin. 6. Opiskelu siirtyy yhä vahvemmin verkkoon ja digitaalisiin aineistoihin, mikä muuttaa opettamisen ja opiskelun tapoja.

Haavi 3/2013 13


Esimiehen monisäikeinen vastuu Teksti: Outi Lappi, Eläke-Fennia, kuva: Riku Isohella

Vastuullinen esimiestyö edellyttää välittämistä, helikopterikatsetta ja taitoa motivoida.

Esimiehen monisäikeinen vastuu Nykyajan hektisessä ja vaativassa työelämässä hyvä ihmisten johtaminen on ehdottoman tärkeää. Usein esimieheksi päädytään asiantuntijatehtävästä, josta ylennetään palkintona esimieheksi. Toki esimiehen on hyvä olla asiantuntija, mutta sitä enemmän painoa pitäisi muistaa antaa kyvylle johtaa ja motivoida ihmisiä, toteaa Eläke-Fenniassa työhyvinvoinnin päällikkönä työskentelevä Mirelle Granvik. - Työhyvinvoinnin johtamista ei voi ulkoistaa esimerkiksi henkilöstöhallinnolle, vaan esimiehellä on siinä merkittävä vastuu. Esimies tarvitsee kuitenkin työnantajalta työkalut eli on tiedettävä, mitä toimintamalleja ja ratkaisuja on käytettävissä – läheskään aina esimies ei saa tässä riittävästi tukea. Jokaisella on kokemuksia siitä, kuinka lähin esimies vaikuttaa työssä viihtymiseen. Paitsi tyytymättömyyttä, huono esimiestyö voi aiheuttaa tulosten heikkenemistä ja lisätä 14 Haavi 3/2013

työntekijöiden vaihtuvuutta. Hyvä työnantajamaine on nykyään entistä helpompi menettää, kun kokemukset jaetaan avoimesti sosiaalisessa mediassa. - Ollakseen hyvä esimies ei tarvitse olla maailman empaattisin persoona, mutta esimiehen rooliin kuuluu velvollisuus tukea työntekijän työkykyä ja tarvittaessa puuttua asioihin. Yleisin yrityksissä kohtaamani haaste on, että esimieheltä puuttuu joko osaamista, uskallusta tai välittämistä tarttua kehittämistä vaativiin asioihin ajoissa. Sitten ollaankin tilanteessa, jossa asioita ei enää ole helppo ratkaista, Mirelle kuvaa.

Tee töitä luottamuksen rakentamiseksi Esimiehen ja työntekijän välisen luottamuksellisen ja avoimen suhteen rakentamiseen on otettava aikaa alusta alkaen. - Valitettavan usein esimiehen aika menee asiajohtamiseen, eikä hän pysty panostamaan riittävästi itse esimiestyöhön. Suhde esimiehen ja työntekijän välillä jää aika

pinnalliseksi, jos kehityskeskustelu on vuodessa ainoa hengähdystauko, jolloin keskustellaan rauhassa. Tällöin työntekijän ei ole helppo tulla puhumaan luottamuksella esimiehelle tai päinvastoin, Mirelle kuvaa. Arjessa pitäisi ottaa aikaa keskusteluun: kuulumisten vaihtamiseen, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä työtehtävien ja haastavien tilanteiden läpikäymiseen. Etenkään mahdollisten ongelmien avoin puheeksiotto ei helpolla istu suomalaiseen kulttuuriin. - Hyvä lause vaikeankin keskustelun avaamiseen on: ’Onko jotakin, mitä minun olisi esimiehenäsi hyvä tietää”. Se ei loukkaa ketään, vaan antaa työntekijälle tilaa kertoa sen verran, minkä hän haluaa. Jos näkee, että toinen ei voi hyvin, kannattaa kysyä suoraan, voiko tehdä jotakin työskentelyn tukemiseksi. Vaikka ongelman syy olisi muualla kuin työpaikalla, esimiehen vastuu työn tukemisesta ei lopu. Kuuntelun taitoa kannattaa myös opetella. Esimiehet ovat yleensä tottuneita puhumaan, mutta kuuntelu saattaa jäädä vähälle.


Motivoinnin ja sitouttamisen haaste Esimiehellä on työnantajan edustajana vastuu siitä, että työt sujuvat tavoitteiden mukaisesti. Esimieheltä vaaditaan jatkuvaa helikopterikatsetta: mihin suuntaan olemme menossa, kuinka työt jakautuvat ja etenevät, kuormittaako työ määrällisesti tai vaativuudeltaan liikaa, entä miten meidän työyhteisömme voi. Jos työyhteisö alkaa jostakin syystä voimaan huonosti, kannattaa pohtia ajoissa, kykeneekö haasteita ratkomaan itse vai kannattaisiko tueksi ottaa esimerkiksi työterveyshuolto tai muu ulkopuolinen asiantuntija. Motivaatiota ja sitoutumista lisäävät yleensä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja olla mukana kehittämässä sitä. - Ylhäältä alas tuleviin käskyihin voi olla vaikea aidosti sitoutua. Työn kehittäminen yhdessä paitsi lisää motivaatiota, kehittää tiimihenkeä, Mirelle vinkkaa. Erilaiset ihmiset kuitenkin syttyvät eri asioista. Taitava esimies tunnistaa eri temperamenttityypit ja tietää, kuinka innostaa, ohjata ja antaa palautetta erilaisille työntekijöilleen.

- Jälleen kerran ei ole oikotietä onneen, vaan esimiehen on opeteltava tuntemaan työntekijänsä. Minä esimerkiksi pidän siitä, että minulle sanotaan selkeästi, mitä pitää tehdä. Joku toinen arvostaa asian esittämistä ongelmana, johon hän voi pohtia ratkaisun, Mirelle avaa. Esimiestaidot ovat todellisessa puntarissa organisaation muutos- ja kasvutilanteissa. - Miten sanoa esimerkiksi, että nykyinen tahti ei riitä, vaan ensi vuonna meidän on tehostettava entisestään, varsinkin, jos työntekijät ovat jo nyt väsyneitä? Tällöin tarvitaan kykyä kuvata tulostavoitteiden takaa laajempi visio, johon työntekijä voi tarttua ja haluaa sitoutua. Hengen luominen on joillekin luonnostaan helpompaa, mutta myös innostamista voi treenata.

Esimiehen ja työntekijän välisen luottamuksellisen ja avoimen suhteen rakentamiseen on otettava aikaa alusta alkaen.

Älä unohda itseäsi Esimiehellä on vastuu työntekijöistä, työn sujumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, mutta myös itsestään ja omasta jaksamisestaan. - Esimiestyö on vaativaa ja usein aika on tiukassa. Jos esimies on uupunut, hän ei jaksa huomioida työyhteisöä eikä pysty olemaan hyvä esimies. Itsestään pitää myös muistaa kantaa huolta, Mirelle painottaa.

Haavi 3/2013 15


The role and responsibility of the Local President Kirjoittaja: Anu Vunk

I have heard that the most important person in JCI is Local President. I disagree if I might. Most important person in JCI is in my opinion an active member. He/she is the one who makes things happen. Us – Local Presidents – need to make sure, that our members and new people are feeling safe, eager to make mistakes and learn. Chapter’s board all in all is responsible for the environment our people are working in. By providing the information about the projects, values and targets we can help our members to set their personal goals and to aim higher. Having the opportunity to experience the success and failure makes us better and makes us grow. And isn’t this what JCI is all about – being better? When I was asked to participate in the election for running a Deputy Vice President I was full of fears – will I make it, will I have the time, will I have the money, will I have the trust from the chapter, am I good enough and so on – the usual stuff. I had couple of very good JCI mentors helping me figure things out and I decided to run for the position. I defined what I wanted to focus on as an DP. My goal was to create the environment for the chapter to grow over 2 years (as our chapter was not growing) and to put together really good and motivated teams for the next (my Presidential) year. Meeting 68 new people one-to-one on the way, training new members (sales), training new management (chapter history, strategy, management), myself (JCI Admin, JCI European Academy, JCI Estonian Academy) and discussing detailed strategic plan, my team (board+members) were ready to start the year 2013. Our biggest challange was Rat Race 2013 – charity run for office „rats“. The aim is to collect money for families who have 4 or more children. This year the funds are used to buy musical instruments or sports equipment so that the children can participate in diciplines after school. We had 20 people participating in the organising, the result was fantastic – 400 runners, 77 teams (=companies or organisations) and 11 417 euros collected! The project manager was not even a candidate when he started. But he was really 16 Haavi 3/2013

motivated inside and I trusted him with the responsibility. He was great. Second big project (actually a programme as it does not have an ending date) is called BeWise. The aim is to give practical lectures in the universities. We have 60 JCI members, who have agreed to give case studies and 3000 students who have been listening to our experiences in the professional life durign last 3 years. 6 universities have trusted the programme. We needed to complete the team from the beginning as the previous project manager was moving forward in his JCI career. Again – we had a person really motivated to took over the project management and she had only been in the game for 2 months time. She was excellent – she completed the team by herself, got state fundings and coordinated the project responsibly all through the year.

trust your peole and give them wings. During your Presidential year you continue doing what I mentioned and always be there. Your members grow with you and you grow with them – we all are a team making each other better. JCI Tallinn is taking 14 new members this year. I am pretty confident, that one of the main reason for the big growth is the safe environment. When a new person comes along and feels insecure, take his/her fears away and magic starts to happen. Be there, take responsibility for your people and that they have the maximum environment (mentors, trainings, information) and if you see something beautiful, do not forgot to mention it! If you take a person down, he/she will never forgive. If you give them wings, he/she will never forget. Anu Vunk

I could go on

President 2013

But the point is – during your DP year learn to know your people, learn to

MTÜ JCI Tallinn


Verkostoitumista ja uusia ystäviä kansainvälisistä tapahtumista Nuorkauppakamari tarjoaa paljon kansainvälisiä mahdollisuuksia, joita Amandoissa on myös hyödynnetty aktiivisesti tänä vuonna. Palaa Monacon Eurooppa-kokouksen tunnelmiin ja lue minkälainen tapahtuma on European Capitals Meeting. Entä minkälaista oli Nordic Academyssa?

Monacossa oli aivan mahtavaa! Jo se, että pääsi keväällä pahimpaan aikaan melkein viikoksi pois ummehtuneelta toimistolta haistelemaan eteläisen meren tuulia, teki oikein hyvää. Mutta kyseessähän ei ollut mikä tahansa etelän reissu, vaan aito ja oikea jiicee-matka. Yksi mieleenpainuvimmista tilaisuuksista reissullamme olivat avajaisjuhlallisuudet. Niitä vietettiin paikallisella stadionilla ja ilmassa oli todellakin suuren urheilujuhlan tuntua, kun kunkin maan edustaja nousi lavalle vuorollaan musiikin soidessa taustalla ja lippujen heiluessa yleisössä. Ja mikäs siinä oli heilutellessa, kun suomalaisia oli huikean kokoinen delegaatio, yli 300 jiiceetä.

twinning-toimintaa reissullamme. Itse en juuri maarianhaminalaisia ennen matkaa tuntenut, ja olin ilahtunut mahdollisuudesta tutustua heihin tätä kautta. Meillä oli muuten mukana myös englanninkielisiä Haavi-lehtiä. Jaoimme niitä muun muassa koulutuksissa ja ne keräsivät ihailua kaikilta lehteen tutustuneilta. Hauska sattuma oli se, että ranskalaiset miehet tulivat jututtamaan pressaamme Lottaa lauantain gaalassa, koska he tunnistivat hänet kamarimme lehdestä.

Järjestettyä ohjelmaa reissulla oli siis paljon ja tekemistä riitti. Ehdottomasti parasta olivat kuitenkin jiicee-kaverit, joiden kanssa aikaa vietettiin. Täytyy tunnustaa, että maanantaina töihin palattuani olo oli melkoisen orpo, kun ympärillä ei ollutkaan sitä iloista hässäkkää, johon muutamassa päivässä jo ehti tottua. Kaiken kaikkiaan matka oli aivan uskomattoman hieno kokemus, jonka aion todellakin vielä toistaa, toivon mukaan jo ensi keväänä Maltalla. Toivon, että näen silloin sinutkin siellä :) Teksti: Katja Lipponen

Torstain ohjelmaan kuului eurooppalainen ilta, jossa eri mailla oli omia pisteitään, joissa oli tarjolla jotakin maan erikoisuuksia. Emme valitettavasti jääneet paikalle katsomaan, kun kaukaisempien maiden edustajat pääsivät ensimmäistä kertaa maistamaan suomalaisia Turkinpippureita. Voi olla, että sekin olisi päätynyt kategoriaan "unohtumattomia kokemuksia". Mainitsematta ei tietenkään pidä jättää lauantai-illan gaalaa, jossa Amandat loistivat punaisissaan. Olimme jälleen kerran upea joukkio. Seuraamme saimme twinning-kamarimme Maarianhaminasta, joten pääsimme ylläpitämään myös Haavi 3/2013 17


Mitä jäi mieleen EC:n koulutuksista? Eurooppa-kokous tarjosi monenlaisia koulutuksia viininmaistajaisista virallisiin JCI koulutuksiin. Generation Y -koulutuksessa pohdittiin miten, jos ollenkaan, JCI:n pitäisi muuttua vastatakseen uusien sukupolvien tarpeisiin. Osallistujat totesivat yhdestä suusta, että muutoksia tarvitaan, jotta järjestö pysyy houkuttelevana jatkossakin. Kotiläksynä pohdittiin, miten omassa kamarissamme on valmistauduttu tähän ja miten muutos pitäisi huomioida silloin aluillaan olleessa strategiatyössä. JCI Achieve -koulutuksessa puolestaan pohdittiin JCI:n arvoja, visiota ja missiota, joiden merkitys kirvoitti mielenkiintoisen keskustelun. Nopeasti kävi ilmi, että nuorkauppakamaritoiminta on hyvinkin erilaista eri maissa. Missä määrin yhteisiä arvoja, visiota ja missiota voidaan tulkita ja soveltaa, jotta JCI näkyy kuitenkin yhtenäisenä järjestönä maailmanlaajuisesti? Timo Walleniuksen pitämän Sustainable leadership -koulutuksen tavoitteena oli määritellä kestävä johtajuus sekä tuottaa valmiuksia sen edistämiseen. Osalle osallistujista termi oli uusi, kuten myös ajatus kestävien toimintamallien ulottumisesta ympäristönsuojelun lisäksi talouteen ja yhteiskuntaan. Tulevaisuuden johtaminen koostuu neljästä painopistealueesta: itsensä johtaminen, motivointi, taloudellinen tulos sekä sitoutumiseen tulevaisuuden turvaamiseksi. Lopputuloksena totesimme, että kestävät tavoitteet päätyvät johtoryhmien agendalle vain, jos ne ovat osa yritysten tavoitemittaristoa.

Euroopan pääkaupunkien JC:t kokoontuivat Berliinissä Vuoden 2013 European Capitals Meeting järjestettiin Berliinissä 25.–28.4. ja tapahtuman teema oli Urban Security. Lähdin matkaan PRES Lotan kanssa. Ohjelma alkoi torstai-illalla get together -illanvietolla Train Cocktail Baarissa, jossa tutustuimme eri kaupunkien edustajiin viinilasillisten merkeissä. Reippaina tyttöinä päätimme illan ajoissa, jotta olisimme seuraavan päivän ohjelmassa täysillä mukana. Perjantaiaamu alkoi luennolla Security in Public Transport – A Nightmare?, jossa Berliinin julkisesta liikenneverkosta vastaava kertoi, miten suurkaupungit kehittävät ja keskustelevat yhteistyössä kaupungin turvallisuudesta. Tämän jälkeen oli mielenkiintoinen luento tiedustelupalvelun toiminnasta. Luennon piti henkilö Saksan kotimaan tiedustelupalvelusta, aiheena tiedustelupalvelu ja vastavakoilu. Mielenkiintoisten ja keskustelua herättäneiden luentojen jälkeen siirryimme Reichstagiin, joka on Saksan parlamenttitalo. Parlamentissa kuulimme kahden eri kantaa olevan herrasmiehen mielipiteet siitä, pitääkö nimi- ja matkustustiedot ke18 Haavi 4/2011

rätä talteen vai ei, vai viekö tämä ihmiseltä yksityisyyden suojan. Iltapäivän aurinkoinen Berliini muuttui sateiseksi siirtyessämme illan ruokapaikkoihin ja jatkoklubille, jossa myös senaattorit liittyivät seuraamme mukaan. Lauantaina vuorossa oli nähtävyyksiin tutustumista ja illalla Berliinin kamarin 60-vuotisjuhlagaala. Gaala oli sopivan rento ja hyvin järjestetty. Berliinin tapaan juhlat jatkuivat niin kauan kuin juhlijoita riitti. Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja kokous päättyi yhteiseen brunssiin ja jäähyväisiin. Mukavan rento, mutta kiinnostava ohjelma sekä suhteellisen pieni osallistujamäärä innosti minua osallistumaan tulevinakin vuosina tapahtumaan. Ensi vuonna 2014 kokoonnumme Belgradissa, jonne toivon mahdollisimman monen lähtevän Helsingistä mukaan. Teksti: Hanna Aho

Miksi kannattaa lähteä kv-kokoukseen? - Vain osallistumalla kv-kokoukseen voit todeta JCI:n syvimmän olemuksen, jossa mukana on vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja tuloksena uusia ystäviä ympäri maailmaa. Tuula Erolainen, kunniajäsen - KV-kokouksissa parasta on verkostoituminen sekä muihin suomalaisiin että ennen kaikkea muiden maiden jiiceihin. Tunnelmaa ei pysty kuvailemaan, se täytyy kokea! Heidi Toivola, senaattori #72277 - Kv-kokoukseen kannattaa lähteä sen takia että se avaa täysin uuden, mielenkiintoisen maailman kamaritoiminnassa. Lisäksi kv-kokoukset toimivat yhtenä parhaista verkostoitumismahdollisuuksista ulkomaille. Hanna Aho, INT2013


Nordic Academy – pohjoista yhteistyötä etsimässä Kolme päivää toimintaa liettualaisella maaseudulla. Kolme päivää johtajuuden oppeja, kasvua, harjoittelua. Kolme päivää aikaa luoda kontakteja ja oppia toisilta pohjoisen alueen jiiceiltä. Sitä oli Nordic Academy. Nordic Academyn tavoitteena on vahvistaa Nordic-maiden verkostoja, kehittää johtajuustaitoja ja lisätä tietoutta kansainvälisestä järjestöstämme ja sen mahdollisuuksista. Koulutuksessa rohkaistiin kamareja ja maita lisäämään yhteistyötä ja käyttämään kumppanuuksia paremmin hyödyksi. Koulutus oli hyvä tapa tutustua muihin kulttuureihin ja kehittää kulttuurista älykkyyttä (cultural intelligence). Kaikki osallistujat olivat ehdolla maansa kansallisiin hallitusvirkoihin. Mielenkiintoa lisäsi pareittain toimiminen. Jokainen valitsi ”Learning Buddy”:n, jonka kanssa työstettiin oppeja ja ajatuksia. Oma buddyni oli latvialainen Andris. Olimme hyvin erilaisia, mutta kiinnyin Andrikseen kuin pikkuveljeen. Hänellä oli runsaasti hyviä ajatuksia, joiden kautta pääsimme myös juttelemaan molempien tulevaisuuksista. Nordic Academyn parasta antia oli ajan käyttäminen itsearviointiin ja asioiden työstäminen yhdessä muiden jiiceiden kanssa. Oli mielenkiintoista vertailla maakohtaisia eroja ja yhtäläisyyksiä. Erityisen kiinnostavaa oli kuitenkin nähdä muiden osallistujien kasvavan ajatusprosessien myötä. Ja taisinpa siinä itsekin kasvaa matkalla. Teksti: Lotta Hanski

Vain osallistumalla kv-kokoukseen voit todeta JCI:n syvimmän olemuksen

Haavi 3/2013 19


Teksti: Salla Brunou, kuvat: Veli-Mikko Ovaska

Villiä menoa Villissä lännessä

Osallistuin kahden muun Amandan kanssa Strategia! -koulutukseen Messilän lomakeskuksessa toukokuussa. Koulutukseen saapui nuorkauppakamarilaisia ympäri Suomen. Tarkoituksena oli työstää Lahden nuorkauppakamarille uusi strategia. Vaikka strategia käsitteenä on tuttu ja olen työelämässä usein päässyt pähkäilemään, millainen tekeminen tukee työnantajan strategiaa, en ole koskaan aiemmin ollut tekemässä sellaista. Siksikin koulutus houkutteli. Ennakko-odotukseni myös toteutuivat, sillä strategiaan pureuduttiin niin käytännönläheisellä ja konkreettisella tasolla, että uskon jatkossa ymmärtäväni visioita, missioita ja strategioita paljon aiempaa paremmin.

Höyhenet pöllyten Olennainen osa koulutusta oli ryhmäytyminen muiden nuorkauppakamarien jäsenten kanssa. Meidät oli jaettu etukäteen ryhmiin enkä itse tuntenut etukäteen ketään omasta ryhmästäni. Viikonlopun teemana oli Villi länsi ja ryhmät oli nimetty teeman mukaan. Etukäteen oli toivottu teemanmukaista pukeutumista. Minun ryhmäni oli nimeltään Kabaree ja jo ennen Messilään saapumista olimme suunnitelleet ryhmälle iskulauseen ja hankkineet tarvittavaa rekvisiittaa. Sotahuutomme oli ”Strategia paranee, kun elämä on kabaree!” Yhtenäistä ryhmäilmettä loimme höyhenpuuhkilla, jotka kylläkin pölisivät viikonlopun ajan niin paljon, että höyheniä oli jäljiltämme joka puolella.

viihtyisä ympäristö virittivät aivot toimintakuntoon ja rentouttivat fiiliksen. Paneuduimme Lahden nuorkauppakamarin strategian uusimiseen ryhmänvetäjän johdolla. Pääsimme miettimään, mitkä tekijät Lahden seudulla vaikuttavat järjestöaktiivisuuteen ja millaiset seikat vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen ylipäätään. Tunnistimme heikkouksia ja vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Näistä hioimme sitten oman näkemyksemme Lahden NKK:n uudeksi strategiaksi. Ehdotuksemme kuului näin: ”Aktivoimme alueen nuoret aikuiset yhteiskuntaan vaikuttavaksi, virkistäväksi verkostoksi.” Ryhmätöitä purkaessa olikin todella mielenkiintoista verrata ryhmien näkemyksiä ja niiden perusteluja.

Kannat kattoon

Lahti – uhka vai mahdollisuus?

Lauantai-illan Villin lännen kyläjuhlat olivat kenties hauskimmat bileet, joihin olen nuorkauppakamaritoiminnassa osallistunut. Jokaisen ryhmän tehtävä oli valmistella iltaa varten ohjelmanumero. Suunnittelu alkoi perjantai-iltana ja lauantaina show’n piti olla valmis. Käytännössä valmisteluaikaa ei mitenkään ruhtinaallisesti ollut, ja siihen nähden ryhmät olivat saaneet aikaiseksi hervottoman luovia tuotoksia. Heittäytyminen ja itsensä likoon paneminen kannatti – yleisön joukossa sai nauraa kippurassa ja esiintymislavalla taas antaa kaikkensa. Kabareelaiset luonnollisestikin panostivat tanssiesitykseen.

Viikonlopun aikataulu oli varsin tiivis, sekä opiskelu että viihde oli jaksotettu tiukasti. Aikataulut myös pitivät aika hyvin, mistä pisteet järjestäjille. Messilä olikin oiva valinta sekä tiukan asian että rennon biletyksen kannalta, sillä kauniit maisemat ja

Viikonloppu oli antoisa ja strategiatyöskentelyn perusteista on varmasti hyötyä sekä kamari- että työelämässä. Osallistuva porukka taas oli niin virkeää, että verkostot kasvoivat viikonlopun aikana kummasti.

20 Haavi 3/2013

Hengaaja Tuuli-Kaisa Liikkanen oli ensimmäisessä isommassa nuorkauppakamaritapahtumassa mukana osallistuessaan Strategia! -koulutukseen. ”Tutustuin moniin uusiin ihmisiin, sillä kaikki osallistujat tuntuivat helposti lähestyttäviltä ja olivat mukana verkostoitumismielellä. Sen sijaan pukeutumisleikit ja roolihassuttelut eivät erityisemmin ole minun mieleeni. Jutellessani eri kamarien jäsenten kanssa sain kuitenkin sen kuvan, että kamaritoiminnasta jokainen saa juuri sitä, mitä itse haluaa. Itse pystyy vaikuttamaan kamaritoimintaan ja sen sisältöön eikä kaikkeen tarvitse osallistua. Koulutuksen anti oli hyvä ja sain sisällöstä eväitä myös työelämään.”


Täsmäoppia hakukoneoptimoinnista sekä markkinoinnin muutosjohtamista Teksti: Marika Nikkinen, Sanna Toppari kuvat: Katja Lipponen, Sanna Toppari

Amandojen tämän vuoden koulutuksissa painottuvat myynti ja markkinointi. Tähän mennessä oppia on saatu nettisivujen sisällön merkityksestä sekä markkinointistrategiasta ja sen johtamisesta. Molemmat koulutukset ovat olleet alueelle avoimia.

Haku Googlessa on kuin puhelinsoitto asiakkaalta. Kuka vastaa? 18.6. pureuduttiin hakukoneoptimointiin ja sisältöstrategian merkitykseen Valvella Essi Raunamaa ja Heidi Tiaisen johdolla. Maksettujen hakutulosten kohdalla näkyvyyden säännöt ovat selkeät: kuka maksaa eniten, näkyy parhaiten. Mutta miten päästä luonnollisiin hakutuloksiin mahdollisimman ylös? Ensimmäistä tulosta listalta klikkaa kuitenkin puolet käyttäjistä. Päästäkseen ylimmäksi hakutuloksissa tulee tiedostaa, millä avainsanoilla haluaa näkyä, tai millä kannattaa näkyä. Kannattaa myös varmistaa, että oma käsitys avainsanoista vastaa asiakkaiden käsitystä. Jos sivuilla myydään kannettavaa pienvalaisinta, niin taskulamppua etsivä asiakas päätyy melko varmasti jollekin toiselle sivustolle. Sivuston sisältö on siis avainasemassa hakukonenäkyvyydessä. Siellä tulee olla sisältöä, jota asiakkaat etsivät. Tärkeää on luoda sivustolle sisältöstrategia ja tutkia analytiikkaa tai hakutuloksia. Luonnollisuus on oleellista säilyttää, koska hakukoneetkin pyrkivät luonnollisuuteen ja liiallisesta kikkailusta rangaistaan. Koulutus tarjosi uusia oppeja ja vinkkejä niin työelämässä kuin kamaritoiminnassakin hyödynnettäväksi. Kenen haluamme löytävän kamarin sivut ja millä avainsanoilla? Millä hakusanoilla potentiaalinen jäsen etsii meitä? Koulutuksen ajoitus oli mitä loistavin, sillä Amandat kokoontuivat pian sen jälkeen pohtimaan nettisivujensa sisältöä ja kehityskohteita.

VISIO! Johtajan on ajateltava 5 askelta eteenpäin Tom Granvik Rohde & Schwartzin Suomen toimitusjohtaja ja Euroopan ja Amerikan Myynti- ja markkinointijohtaja puhui markkinointistrategian luomisesta ja markkinoinnin johtamisesta 21.8. järjestetyssä koulutuksessa. Koulutus aloitettiin lämmittelyharjoituksilla; mitä haluamme koulutukselta, kuinka brändätään kananmuna ja mitä on markkinointi? Koulutuksen odotuksista rakennettiin markkinoinnin suunnitteluprosessi ja munafarmarit olisivat kiitollisia innovatiivisista ideoista. Markkinoinnin todettiin olevan tunteisiin vaikuttamista niin, että asiakas haluaa juuri kyseisen tuotteen tai palvelun. Alkuverryttelyn jälkeen pääsimme aiheeseen eli markkinoinnin suunnitteluun; kartoitetaan lähtötilanne, jonka jälkeen voidaan tehdä skenaarioita eri mahdollisuuksista. Haasteita markkinoinnin suunnitteluun tuovat jatkuvat muutokset markkinoilla: taloustilanne, trendit ja asiakaskohderyhmien tarpeet. Tom painotti muutosjohtamisen merkitystä markkinointistrategian toimeenpanossa. Johtajan täytyy luoda visio ja nähdä viisi askelta eteenpäin. Tämä on myös ei-johtoasemassa toimivalle markkinoinninsuunnittelijallekin oiva vinkki, koska mitä pidemmälle suunnittelee ja visioi kampanjan, sitä paremmin voi perustella idean ja osoittaa tehneensä perusteellista työtä. On tärkeää muistaa, että yrityksen johdon on sitouduttava markkinointistrategiaan, koska sen toteuttaminen tarkoittaa tuhansien asioiden tekemistä. Haavi 3/2013 21


Vuoden Positiivisin Helsinkiläinen 2013 Kirjoittaja:Tuulia Hovi, kuvat: Sanna Toppari

Elämä on rikkaampaa, jos kykenee suhtautumaan asioihin lähtökohtaisesti myönteisesti. Positiivisuus on asenne, se on rohkeutta uskaltaa unelmoida ja kohdata haasteita. Saman ajatuksen pohjalta kumpuaa Vuoden Positiivisin -projekti, jossa Suomen Nuorkauppakamari ry toimii Positiivarit Oy:n yhteistyökumppanina. Helsingissä Havis Amandan nuorkauppakamari toteuttaa Vuoden Positiivisin äänestyksen. Ehdokasasettelussa korostuivat tänä vuonna erityisesti yrittäjyys sekä intohimo ruokaan ja musiikkiin. Näiden arvojen pohjalta loppusuoran ehdokkaiksi ylsivät ravintoloitsija Tomi Björck ja rap-artisti Jare Henrik Tiihonen eli Cheek. Yleisöäänestys päättyi heinäkuun lopulla. Verkkopohjaisena kyselynä toteutetun kisan voittaja julkistettiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen vastaanotolla kaupungintalolla 23.8 pidetyssä tilaisuudessa. ”Tarkoituksena on palkita ihminen, joka on esimerkillinen, innostava ja positiivinen työssään. Positiivisuus on asenne. Tomi Björckissä kaikki nämä kriteerit täyttyvät”, Pajunen sanoi palkitsemistilaisuudessa ojentaessaan kunniakirjaa kisan voittajalle.

TV:stä tuttu kokkaajaidoli Tomi Björck on 33-vuotias keittiömestari ja ravintoloitsija, joka omistaa yhdessä Matti 22 Haavi 3/2013

Wikbergin kanssa yksityisen ravintolayrityksen BW-Restaurants Oy:n. Yrityksellä on kolme ravintolaa Helsingissä sekä yksi Tukholmassa. Björckillä on myös oma kokkiohjelma ja hän toimii tuomarina MasterChef ja Junior MasterChef -ohjelmissa. Äänestäjien keskuudessa Björck sai runsaasti positiivista palautetta. Muun muassa eräs äänestykseen osallistuneista kuvasi häntä näin: “Kaiken kansan Tomi. Esikuva, joka on tehnyt hyvää suomalaiselle mieskuvalle. Aikaansaava, innovatiivinen.” Äänestäjät kuvasivat Tomia myös kannustavaksi kaikenikäisten kokkaajien idoliksi. Valintaa perusteltiin muun muassa seuraavasti: “Tomista välittyy rento ja suvaitsevainen mielikuva. Hän on rehti ja rehellinen mies, joka on pysynyt menestyksestään huolimatta nöyränä.” Palkintoa vastaanottaessaan silminnähden ilahtunut Tomi Björck tunnusti: “Olin vakuuttunut jo heti kättelyssä, että Cheek vie potin.” Björck sai kuitenkin 68% annetuista äänistä.

Näkyvä työllistäjä Tomi Björck on haasteita pelkäämätön oman alansa osaaja, jolla on palo kehittää suomalaista ruokakulttuuria. Hänen yrityksensä yksi ominaispiirteistä onkin se, että jokainen ravintola on rakkaudella

rakennettu yksilölliseksi kokonaisuudeksi. Jokainen niistä myös pyrkii tulemaan tunnetuksi hyvästä ruoastaan, lämpimästä ja asiantuntevasta palvelustaan sekä rennosta tunnelmastaan. Helsingin ravintolakulttuurin hyväksi tehdyn työn ohella Björck on onnistunut tuomaan positiivista energiaa ja tunnelmaa kaikkien ulottuville tv-kokkina. Vuoden 2013 positiivisin helsinkiläinen Tomi Björck haluaa omalla toiminnallaan olla nuorille esimerkkinä siitä, että kovalla työllä ja pitkäjänteisyydellä on mahdollista saavuttaa unelmia. Palkitsemistilaisuudessa kaupunginjohtaja Pajunen kiittelikin häntä yritystoiminnasta ja siitä, että hän on onnistunut luomaan uusia työpaikkoja Helsinkiin haasteellisten taloussuhdanteiden aikana. Ravintolarypäs työllistää tällä hetkellä noin120-140 henkilöä toimien erinomaisena esimerkkinä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Vastuullista menestymistä Vuoden positiivisin suomalainen -valinnat aloitettiin Positiivarit Oy:n aloitteesta vuonna 1993. Tomi Björck osallistuu Helsingin edustajana valtakunnalliseen kisaan, jonka tarkoitus on edistää positiivista muutosta laajemmin yhteiskunnassa edistämällä vastuullista menestymistä ja palkitsemalla onnistumisia. Vuoden positiivisin suomalainen -kilpailun tulos julkistetaan syyskuussa


valtakunnallisen positiivisuusviikon aikana viikolla 36. On hyvä muistaa, että positiivisen ajattelemisen tavoittelussa kaikki ehdokkaat ovat voittajia. Kiitos kaikille Vuoden positiivisin helsinkiläinen -projektissa mukana olleille yhteistyökumppaneille! Runoilija Tommy Tabermannin sanoin: ”Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä.”

EN MIN A T UT K I

LÄ ÖL Y T I M I I

VAI K UT A Y H T

SSA NA UN K S I E

VALI TS E

20

4

KA NS A I TY IS L Ä V N

V A

Tomi Björck haluaa omalla toiminnallaan olla nuorille esimerkkinä siitä, että kovalla työllä ja pitkäjänteisyydellä on mahdollista saavuttaa

Haavi 3/2013 23

MEN E S T Y

T


Amandojen koejäsenet esittäytyy Marika Nikkinen yrittäjä / coach MyCoach Oy Olen 33-vuotias intohimoinen itseni kehittäjä, ja se onkin yksi pääsyistä pyrkiä Amandoihin. Myös uusien ihmisten tapaaminen on tervetullutta. Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa International Business -perustutkinnon, ja siihen päälle ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyydestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Suoritin reilu vuosi sitten ammatillisen opettajakorkeakoulun ja olin yksi ensimmäisistä tradenomitaustaisista lehtoreista Haaga-Heliassa. Olen viimeiset pari vuotta työskennellyt yrittäjyys-coachina edellä mainitussa korkeakoulussa. Sitä ennen toimin kahdeksan vuotta B2B-myynnin ja liiketoiminnan kehityksen parissa sekä esimiestehtävissä eri toimialoilla. Olen intohimoinen urheilija ja harrastuksiini kuuluvat maratonjuoksu, kuntosali ja karnevaalisamba. Urheilu on minulle paras nollauskeino, ja juostessa on monet asiat ratkaistu. Kouluttauduinkin muutama vuosi sitten kuntosaliohjaajaksi. Tykkään itseni kehittämiseen liittyvistä projekteista, ja mieheni onkin tottunut siihen, että aina on jotain meneillään. Perustin puoli vuotta sitten coaching-alan yrityksen parin ystävän kanssa, ja sen myötä olen oppinut paljon uutta. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen erityisen kiinnostunut kehitysprojekteista, naisjohtajuudesta ja yrittäjyydestä. Toki sydäntä lähellä on myös lasten hyvinvointi. Perheeseeni kuuluvat aviomies Tuomas, 3v poika Joel, 5v kääpiösnautseri Sisu ja pian syntyvä toinen poikamme (eta 18.9.). Kotona riittää siis testosteronia. Asumme Tuusulassa, Mattilassa.

Heidi Haikola Analyytikko Group Treasury / Danske Bank plc Työn ohessa opiskelu oli lähestymässä loppuaan. Kalenterista vapautuva aika olisi täytettävä uusilla mahdollisuuksilla oppia ja haastaa omia rajojaan. Mitä tehdä? Lasi kuohuvaa ja hyvä ystävä - siinä on monen hyvän idean lähtöasetelma! Innostuin siis nuorkauppakamaritoiminnasta ystäväni välityksellä palattuani Kaliforniasta alkuvuodesta 2013. Naisverkosto, itsensä kehittäminen ja yhdessä tekeminen olivat paketti, jota oli mahdotonta vastustaa. Amandojen energisyys ja positiivisuus tekivät suuren vaikutuksen heti alkumetreillä. Nuorkauppakamaritoiminnalta odotankin tutustumista mielenkiintoisiin ihmisiin ja yhdessä uusiin asioihin sukeltamista. Rakastan matkustamista. Lomat vievät minut usein lentokentän kautta tutustumaan vieraisiin makuihin ja tuoksuihin. Muuten vapaa-aikani kuluu tällä hetkellä gradun viimeistelyyn, lacrossen pelaamiseen sekä tietysti elämän jakamiseen loistavien ystävien ja perheenjäsenten seurassa. Luonteestani antaa kenties osviittaa korkean paikan pelon ja laskuvarjohypyn yhdistelmä, joka odottaa toteutumistaan syyskuussa. George Bernard Shaw on sanonut: ”Life is not about finding yourself, it’s about creating yourself”. Kuka sinä haluat olla?

24 Haavi 3/2013 1/2013


Katja Karlsson Henkilöstön kehityspäällikkö Securitas Oy Lähdin mukaan Amandoihin, sillä nautin uusien projektien aloittamisesta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja verkostoituminen kiinnostavat myös minua. Mikäs sen parempi paikka päästä osallistumaan uusiin projekteihin kuin Amandat! Tällä hetkellä työskentelen henkilöstönkehittäjänä, ja erilaisissa HR-kentän tehtävissä olen viihtynyt viimeiset 7 vuotta. Koulutustaustaltani olen YTM ja railakkaat ja rakkaat opiskeluvuodet vietin Tampereella. Uskon vakaasti verkostoitumisen merkitykseen ja siksi lähteminen mukaan nuorkauppakamaritoimintaan oli minulle luonnollinen valinta. Amandoissa minua viehätti ajatus energisistä toimijoista ja mahdollisuudesta erottautua positiivisesti hehkeässä naisjoukossa. Henkilöstönkehittäjänä sydäntäni lähellä on investointi koulutus- ja kehitystoiminnan tukemiseen, ja sitä myös eniten odotan kamaritoiminnan minulle tarjoavan. Työn ohella aikani kuluu kahden pienen ihanaisen lapseni ja mieheni kanssa puuhaten kaikenlaista kivaa. Liikunta on lähellä sydäntäni ja siihen pyrinkin löytämään aikaa, vaikkakin pienten lasten kanssa ”kotoilu” käy myös hyötyliikunnasta ;)

Johanna Huure Varainhankintapäällikkö Suomen Pakolaisapu Kiinnostus nuorkauppakamaritoimintaan heräsi, kun tapasin kamarin edustajan eräässä tilaisuudessa. Nopealla googlauksella tutustuin eri vaihtoehtoihin, ja Amandat erottuivat joukosta energisyydellään ja aktiivisuudellaan jo pelkän verkkosivun välityksellä. Työskentelen Suomen Pakolaisavussa varainhankintapäällikkönä. Työssäni keskityn kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituksen keräämiseen. Ennen järjestömaailmaan hyppäämistä työskentelin mainostoimistoissa copywriterina. Opiskelin Turun taideakatemiassa viestinnän koulutusohjelmassa mainonnan suunnittelua sekä Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa. Vapaa-aika vierähtää pitkälti ystävien ja hyvän ruoan parissa sekä matkustellen aina, kun siihen on mahdollisuus. Perheeseeni kuuluu aviomies ja olen 31-vuotias. Havis Amanda -toiminnalta odotan ennen kaikkea erilaisten ihmisten tapaamista ja verkostoitumista sekä yhdessä tekemistä. Mielenkiintoisia projekteja tuntuu Amandoilla olevan lukuisia, joten varmasti tulee olemaan vaikea valita, missä kaikessa on mukana. Kansainvälinen toiminta ja koulutukset ovat myös osa-alueita, joita odotan jo innolla.

Haavi 3/2013 25


Teksti ja kuvat: Lotta Hurskainen

Rio oh hoi, lähti Amandat merelle hoi! Kesäkuun 12. päivä ja vettä sataa. Tutkin työpäivän ajan kuumeisesti eri karttoja: miten pilvet liikkuvat, sataako klo 16.00 vai onko poutaa! No kello neljältähän satoi sitten saavista kaatamalla! Minua jännitti, miten muut tulevat paikalle, tuleeko peruutuksia ja olenko ainut lähtijä. Minähän en voinut enää perua matkaa, sillä ystäväni Heikki Räisänen oli jo purjehtimassa Lauttasaaresta kohti Kaivopuistoa. No jos muut eivät tule, niin onhan meillä ainakin Hessun kanssa syötävää ja muutama skumppapullo sitten kahden kesken nautittavaksi. Saavuin Kaivopuiston Kompassilaiturille ja yllätys oli suuri, kun näin kaikki ihanat Amandanaiset Mutterikahvilan lipan alla pitämässä sadetta. Mikä Amanda-henki, kukaan ei perunut sään takia meriseikkailua! Ja mikä parasta, kun pääsimme nousemaan Hessun upeaan ja isoon Nautin´olla purjeveneeseen, niin sadekin päätti loppua. Tästä oli hyvä lähteä merelle.

Vuorotellen kapteenina Ensin istuimme kabiinissa ja otimme purjehduspäivän kunniaksi

hiukan kuohuvaa ja sen jälkeen veneen kapteenina toimiva Hessu kertoi käyttäytymissääntöjä purjeveneretkelle. Suurin sääntö olikin, että nauttikaa säästä huolimatta ja kapteenin sana on aina laki veneillessä. Ennen kuin pääsimme irrottamaan veneen Kompassin laiturista, piti meidän amandojen vaihtaa veneen kilpapurje harrastuspurjeeseen. Hessu antoi ohjeita ja me tytöt teimme työtä käskettyä. Osa kampesi purjeita ylös ja toiset kannustivat vieressä. Kun purjeet oli vaihdettu, suuntasimme ensin kohti Suomenlinnaan ja siitä jatkoimme kohti Pihlajasaarta. Sää oli ihan kelpo ja tuultakin oli sen verran, että vene liikkui mukavasti laineilla. Jokainen sai kokea kapteenin vastuun tarttuessaan veneen ruoriin. Matka jatkui rennoissa merkeissä ja sai amandat innostuksesta laulamaan ”I am sailing”kappaletta.

Vaahtokarkkeja ja uusi DP-ehdokas Kun olimme aikamme olleet merellä, niin päätimme rantautua Pihlajasaareen ja kattaa piknikin saaren leirintäalueelle. Nautimme virvokkeista, grillimakkarasta, erilaisista salaateista ja tietenkin tulessa lämmitetyistä vaahtokarkeista ja mansikoista. Ja mikä parasta, ilta-aurinkokin tervehti meitä jo sinertävältä taivaalta. Amandat saavat pilvetkin siirtymään auringon edestä! Illan suurin uutinen oli, kun Tuulia nousi penkille ja kertoi aikovansa hakea ensi vuodeksi DP:n paikkaa! Kaikki iloitsivat Tuulian puolesta ja onnittelivat häntä päätöksestään! Näihin ilouutisiin oli mukava lopettaa kuukausitapahtuma ja lähdimme iloisin mielin kohti kaupunkia. Ensin veimme osan Amandoista Kauppatorille illan viettoon ja loput nousivat veneestä Kaivopuistossa kiittäen veneen kapteenia mukavasta päivästä! 26 Haavi 3/2013


Kiinnostuitko toiminnastamme? Nuorkauppakamari on kansainvälinen (JCI = Junior Chamber International) jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto, joka vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Tarjoamme jäsenillemme koulutusta, verkostoja, iloista yhdessäoloa, harrastustoimintaa koko perheelle ja ikuisia ystäviä. Nuorkauppakamari on noin 5 000 suomalaisen ja 400 000 kansainvälisen vaikuttajan verkosto. Havis Amandan Nuorkauppakamari on Suomen ainoa täysin naisjäsenistä koostuva nuorkauppakamari jossa on kaikkiaan lähes 80 jäsentä. Amandat toimivat aktiivisesti työelämässä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Toiminnan painopistealueita ovat naisyrittäjyys, naisjohtajuus, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, hyvinvointi sekä kansainvälisyys.

Yhteistyökumppaniksi? Haemme jatkuvasti yhteistyökumppaneita tapahtumiimme ja projekteihimme. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy paljon ja tavoittelemme aina molemminpuolista hyötyä. Kauttamme voit päästä esimerkiksi vaikuttamaan, testaamaan, näkymään, verkottumaan tai kouluttamaan. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä markkinointivastaava Mirelleen.

Jäseneksi? Jos olet energinen, aktiivinen, dynaamisesta toiminnasta ja hyvästä sykkeestä pitävä nainen, ota yhteyttä Katjaan, niin kerron lisää miten Amandojen toimintaan pääsee jäseneksi. Katja Lipponen dp@havisamanda.com puh. 040-5799 331

Mirelle Granvik lmm@havisamanda.com puh. 040 184 7193

Haavi 3/2013 27


Haavi 3/2013  

Havis Amandan nuorkauppakamarin jäsenlehti teemalla Kestävää kasvua

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you