Page 77

Ongelmaksi muodostui, että maailmasta ei ollut löytyä sellaista avokelanauhuria, jolla alkuperäiset nauhat voitaisiin soittaa. Lopulta niitä löytyi muutama kappale, ja niinpä sellainen saatiin lainaksi Science Museumista, Lontoosta. Näin lopulta saatiin tehtyä uudet äänitteet. Aikoinaan tallennusmenetelmänä käytettyjen tietokonelevykkeiden (lerppujen ja korppujen) kohtalo on ollut sama. Ei niitä nykykoneisiin enää saada sopimaan. Myös ohjelmat ovat muuttuneet ja parisenkymmentä vuotta sitten tallennettuja tiedostoja ei enää saada normaalikoneilla aukeamaan. Siksi yhdistyksen arkisto ei voi olla vain sähköisessä muodossa. Sen sijaan hyvälle paperille arkistokelpoisella musteella tulostettu paperi, jota säilytetään arkistokotelossa, säilyy lukukelpoisena todennäköisesti vuosisatoja. Paperi on siis ainoa luotettava tapa säilyttää tiedot. Paperiarkiston lisäksi voi tietysti olla hyvä säilyttää viimeaikaiset pöytäkirjat myös tietokoneen muistissa. Sieltä ne usein löytyvät nopeammin kuin varsinaisesta arkistosta. *** Arkistoon tallennetaan ensisijaisesti yhdistyksen omassa toiminnassa syntyneet dokumentit. Esimerkiksi liiton kiertokirjeitä on turha omaan arkistoon varastoida – ne löytyvät tarvittaessa liiton arkistosta. Pienen yhdistyksen arkistokaava ja säilytysajat voivat olla esimerkiksi seuraavat: Asiakirja

Säilytysaika

1. Luettelot 1.1 Jäsenluettelot 1.2 Luottamushenkilöluettelot

2 vuotta Pysyvästi 77

Yhdistyksen ABC - opas suomalaiseen yhdistystoimintaan - Kari Loimu, Järjestöhautomo  

Yhdistyksen ABC on helppolukuinen ja kattava opas suomalaisesta yhdistystoiminnasta. Teoksen on julkaisssut Suomen Pakolaisavun Järjestöhaut...

Yhdistyksen ABC - opas suomalaiseen yhdistystoimintaan - Kari Loimu, Järjestöhautomo  

Yhdistyksen ABC on helppolukuinen ja kattava opas suomalaisesta yhdistystoiminnasta. Teoksen on julkaisssut Suomen Pakolaisavun Järjestöhaut...

Advertisement