Issuu on Google+

Talvi 2012

Lehti täynnä

mainioita oivalluksia Savosta!

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI

Omaleimaisuus lisää lähimatkailua maaseudulle

Laitilanmäellä haukataan pian luomuhampurilaisia Suonenjoella tehtiin maailmanluokan keksintö

VARPAISJÄRVESTÄ TULI MIRKAN MEKKOKAUPAN ANSIOSTA

Julkinen tiedote Offentligt meddelande


2 • Mmm…

POHJOIS

SAVOSTA

Nilsiäläinen Kotileipomo-pitopalvelu Liepuska on laajentamassa tuotantotilojaan. Laajennuksen taustalla on mm. Liepuskan nimikkoleivän, ruisrouheisen herkkukiekon, lisääntynyt kysyntä. Herkkukiekko valittiin Pohjois-Savon parhaaksi ruisleiväksi viimevuotisilla Kuopion Elonkorjuujuhlilla. Pienleipomoille tarkoitetun kilpailun järjestivät Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset ja MTK Pohjois-Savo. Kuvassa leivän salaisen reseptin kehittänyt yrittäjä Riitta Vartiainen. www.liepuska.fi

Kuva: Suomen Messut/ELMA maaseutumessut

Kuopion maaseutualueella sijaitsevat Syvänniemen ja Kurkimäen kylät ovat saaneet omat nimikkomakkarat. Syvänniemeläinen on valkosipulilla maustettu grillimakkara ja Kurkimäkeläinen puolestaan juustoinen grillimakkara. Kylämakkarat ovat myynnissä yksinoikeudella Syvänniemen ja Kurkimäen kyläkaupoissa. Makkarat tekee Metzgerei Lihaniekka, joka on kalakukkokaupungissa toimiva liha- ja kalajalosteita valmistava perheyritys. Sen muita tunnettuja makkaraherkkuja ovat muun muassa Veljmiehen grilleri ja Kallaveenkaipuu.

Kuopion Vehmasmäessä toimiva Marjavasu Oy oli Suomen maaseudun innovatiivisin elintarvikeyritys vuosimallia 2011. InnoElmapalkinto myönnettiin marraskuussa Helsingissä pidetyillä ELMAmaaseutumessuilla. Esa Vainikaisen luotsaama Marjavasu valmistaa Delimax-tuotemerkillä marja- ja hedelmäpohjaisia juomatiivisteitä. Tuotteita tarjoillaan juomaautomaateissa hotelleissa, ravintoloissa, liikenneasemilla ja julkisissa ruokapalveluissa. Palkinnon perusteluissa painotettiin erityisesti uutta ja rohkeaa omaleimaisuutta. Marjavasu on lähtenyt kilpailemaan tuotteillaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia tuotteita ei ole aikaisemmin juurikaan ollut. Esimerkiksi Fatburner-rasvanpolttojuoma on ensimmäinen Joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma Suomessa. Mehuissa käytettävät mustaherukat tulevat Esa Vainikaisen 16 hehtaarin suuruiselta kotitilalta Kuopion Niemisjärveltä. Muita raakaaineita yritys hankkii lähialueen marjanviljelijöiltä ja pakastamoilta.

Ypäjäläinen Arctic Milk on alkanut valmistaa juustoja ja muita maitotuotteita LuomuSuomen pääkaupungissa Kiuruvedellä. Yrityksen myynti ja konttori pysyvät Hämeessä. Maitotuotteiden jatkojalostus tapahtuu entisen Lumolan meijeritiloissa, jotka yritys on vuokrannut Kiuruveden kaupungilta. Arctic Milkin päätuotteita ovat leipäjuustot ja Lunsmannijuustot. Yritys aikoo kasvattaa myös Juhlavacheddarjuustojen tuotantoa. Lunsmannit ovat puolikovia kermajuustoja, jotka on maustettu eri mauste- ja yrttiseoksilla. Tuoteperheeseen kuuluu mm. hyvän suosion saanut Kytösavu, joka on aidolla lepällä savustettu juusto. Arctic Milk on aloittanut myös vuohenjuustojen valmistuksen. Aikaisemmin omalla tuotemerkillään juustoja tehnyt kiuruvetinen Vuohitila Tähti jatkaa vuohenmaidon sopimustuottajana. Myyntiin on tulossa myös muita vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita kuten esimerkiksi vuohenjogurtti. Arctic Milkin juustomestarina ja toisena omistajana toimii Juha Lundström. www.arcticmilk.fi

www.delimax.fi

www.lihaniekka.fi

Mmm... on julkinen tiedote, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Pohjois-Savon maaseutualueella.

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI 1/2012 Julkaisijat Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maaseudun kehittämisyhdistykset Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry Vastaava toimittaja Ohjelmatiedottaja Jari Sihvonen, puh. 0440 760 710, jari.sihvonen@psmaaseututiedotus.fi Ulkoasu ja taitto Jari Sihvonen Kansikuvassa Mirka Tuovinen Painomäärä 65 000 kpl Painopaikka Offsetpaino L.  Tuovinen Ky, Kuopio ISSN 1799-5671


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 3

Miika Kajanus TKI-asiantuntija, Pk-yritykset innovaatioilla kasvuun -hanke • http://pik.savonia.fi

Maase u ohjelm turahoit asta usta Kenelle… Yritystukea maatalousyrityksille, maaseudun mikroyrityksille (jotka työllistävät alle 10 työntekijää) ja yrittäjiksi aikoville. Hanketukea erilaisille yhteisöille mm. kehittämisorganisaatioille, oppilaitoksille, yhdistyksille ja kunnille. Mihin… Yritystukea tuotannollisen toiminnan laajentamiseen tai palvelujen tuottamiseen. Tuki voi olla investointitukea kone- ja laitehankintoihin tai rakentamiseen. Se voi olla kehittämistukea tuotekehitykseen, markkinointiin sekä yhteistyöhön tai käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hanketukea maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseen ja monipuolistamiseen tai maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen. Hanke voi olla luonteeltaan elinkeinoja kehittävä tai koulutushanke. Se voi olla asukkaiden harrastus- tai kulttuuritoimintaa edistävä tai sen avulla voidaan toteuttaa yhteisöllinen investointi. Mistä… Rahoitusta voi hakea joko PohjoisSavon ELY-keskuksen tai Leadertoimintaryhmien kautta.

Hyödyllisiä uudistuksia

J

urppiiko? Eikö jokin asia toimi niin kuin pitäisi? Löytyisikö idea, joka mahdollistaisi asian tekemisen nykyistä paremmin, tehokkaammin, helpommin tai kestävämmin? Koskeeko asia isoa joukkoa ihmisiä? Siinä voisi olla ainekset innovaatioon! Maaseutu on tunnetusti luontaista innovaatioiden kasvualustaa, koska ihmiset ovat tottuneet itse tarttumaan toimeen. Sanaa ‘innovaatio’ ei enää ihmetellä, vaan siirrytään suoraan sanoista tekoihin. Siten innovaatio myös toteuttaa demokratiaa. Ihmiset ottavat itse vastuuta siitä, mihin suuntaan kehitys kulkee. Innovointi on periaatteessa yksinkertaista. Ensin havaitaan merkityksellinen ongelma, etsitään ratkaisuidea ja toteutetaan se ihmisten hyödyksi! Silti meillä Pohjois-Savossa panostukset innovaatiotoimintaan eivät tahdo muuttua tuloksiksi, lisääntyväksi liikevaihdoksi ja työpaikoiksi. Tarvitaan enemmän suoraviivaista uusien tuotteiden ja palveluiden ja niitä hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämistä, kehittäjätiimien rakentamista, nopeita kokeiluita markkinoilla ja kytkeytymistä globaaleihin arvoketjuihin. Tästä on kyse PohjoisSavon ELY-keskuksen ESR-rahoitteisessa Pk-yritykset innovaatioilla kasvuun -hankkeessa. Innovaatioita toteutetaan aina yhdessä. Savonia-ammattikorkeakoulussa on lanseerattu koulutusta ohjaava OIS-Open Innovation Space® -toimintatapa, jossa eri alojen opiskelijat, opettajat, tki-henkilöstö sekä yritysten ja muun työelämän edustajat ratkaisevat yhdessä käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tarvitsemme jatkuvasti merkityksellisiä aihioita ikään kuin oppimateriaaliksi, joita voidaan yhteisesti työstää innovaatioiksi. Ennen kehittämistä ja kokeiluja ei voida tietää, onko ideasta innovaatioksi jeltuoh ja uudeksi liiketoiminnaksi. aseu a am ois S 013 Pohj Ideanikkarit, älkää siis antako t 07–2 y 0 yri 0 n 2 2 sä 5 yntä ella s ld d e ö ö u s n y a i jurppia yksin oivalluksenne men on h yhte lmak e n a j 0 u e h 9 k u O pp ja 1 stu . Vuo kanssa, vaan ottakaa yhteyttä 11 lo yrity nissä seen 0 i n n 2 a y m n ä ä m t e vin ik meihin, ProAgrian yritysneuvojiin kehit vuod n hy ttu ta ellee ossa tansa eute v d t n i e sesta o t k n m u i tai Leader-toimintaryhmiin. to n jo kea o aisrahoit u t tystä nketta o s sta n itu Tehdään yhdessä Savosta ja ha koko miljoona raho n 3 a 1 roa. 0 listä m a eu ) 55 12–2 utuohjel a maailmasta parempi paikka elää! s 0 n u 2 o u s jo sille aase eva o lä 16 mil lla. M tiolta tul ie v l ä tarjo s a v vis ta ja tettä (EU:l n käy o a t s euro

n ea o rjolla k u t a s oitu hyvin t h a R leen l e d e


4 • Mmm…

teksti & kuvat Jari Sihvonen

Pienyritysten määrä on kasvussa, m Pohjois-Savon maaseudun elinkeinorakenteessa on käsillä mielenkiintoinen käännekohta. Pienyritysten määrä on ohittamassa maatilojen lukumäärän. Vahvana maidontuotantoalueena profiloituneessa Pohjois-Savossa on tällä hetkellä alle 4300 toimivaa maatilaa. Määrä on pudonnut 2000-luvun alusta viidenneksen. Pudotus on keskimäärin samaa luokkaa kuin muuallakin maassamme. Samaan aikaan maaseudun pienyritysten määrä on kasvanut 400:lla. Muutosten seurauksena pienyrityksiä löytyy maakunnasta nyt suunnilleen saman verran kuin maatiloja eli noin 4300 kappaletta. Samanaikaisesti maatilojen määrän vähenemisen ja tilakoon kasvun myötä niiden tuotanto on monipuolistunut. Perinteisen maa- ja puutarhatalouden rinnalle on tullut myös muuta yritystoimintaa. Vuonna 2010 Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueella oli jo lähes 1300 niinsanottua monialaista maatilaa. Monialayrittäjät saavat osan liikevaihdostaan erilaisten palvelujen tuottamisesta kuten esimerkiksi koneurakoinnista, matkailu- ja ohjelmapalveluista ja elintarvikejalostuksesta. Maamme elinkeinorakenteen muuttuessa myös julkinen yritysneuvonta on laitettu uusiin puihin. Alkuvuoden 2012 aikana lanseerattu Yritys-Suomipalvelukokonaisuus kasaa seudulliset yrityspalvelut yhteisen sateenvarjon alle. ‘Seudulliset yrityspalvelut’ on nimi yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkostolle, jonka keskeisiä toimijoita ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, ELYkeskus, TE-toimistot, Finnvera, uusyrityskeskukset ja ProAgria. Kuopion seudulla julkisia yrityspalveluja tarjoavat edellämainitut

tahot omissa toimipaikoissaan. Sen lisäksi palvelut löytyvät yhden luukun periaatteella Kuopion seudun yrityspalvelu Versosta, joka sijaitsee Piispanpuiston laidalla Kuopiossa. Yrittäjät ja erityisesti yrittäjiksi mielivät saavat Versosta kootusti Kuopion Uusyrityskeskuksen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen (Startti Yrittäjäksi -projekti), ProAgrian, Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston ja Pohjois-Savon YESkeskuksen palvelut. Maaseudun yrittäjäpalveluja Pohjois-Savossa hoitavat Minna Päivärinta, Marjatta Räsänen, Heli Sulola, Risto Savolainen, Marja Niskanen ja Juhani Paavilainen. He täydentävät kuntien elinkeinoasiamiesten ja muiden organisaatioiden yritysneuvojien verkostoa maaseutuelinkeinojen tuntemuksellaan.

ProAgria Pohjois-Savon asiantuntijapalvelut maaseudulla toimiville yrityksille yrityksen perustaminen tuotekehitys

kannattavuus ja kilpailukyky markkinointi

investoinnit rahoitus

omistajanvaihdokset www.yrityspalveluverso.fi www.yrityssuomi.fi www.yhteistoiminta.fi

Heli Marjatta Maaseudun yritystoiminnan kehityspiirteitä • • • •

Tilojen väheneminen, tilakoon suureneminen Maatilojen erikoistuminen 2–3 kasvilajiin, yhteen eläinlajiin Monialaiset maatilat lisääntyvät (noin kolmannes maatiloista) Tyypillisesti isoja tiloja, joissa viljan viljely päätuotantosuuntana - monialaistumisen välitön taloudellinen merkitys vielä pieni - yleisin ala on koneurakointi, muita mm. matkailu, majoitus, puun jatkojalostus • Verkostoituminen, ulkoistaminen • Kasvualoja ovat koneurakointi, maaseutumatkailu, luontoyrittäjyys, hevosala, hoiva-ala, bioenergia, puunjalostus, elintarvikkeiden jalostus, kauppa (suoramyynti), kaivosala, metalliteollisuuden alihankinta Lähde: Pasi Koski, Uudistuva yrittäjyys ja yritystoiminnan edistäminen maaseudulla. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti (2011).


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 5

aatilat muuttuvat monialaisiksi Yritysneuvojat toimivat seudullisina asiakasvastaavina. Minna Päivärinta vastaa yritysneuvonnasta Juhani Paavilaisen ja Marja Niskasen kanssa Ylä-Savon alueella. Marjatta Räsänen palvelee Verson tiloissa Kuopion, Leppävirran ja Varkauden alueiden yrityksiä. Risto Savolainen toimii KoillisSavossa. Viime syksynä remmiin tullut Heli Sulola työskentelee osan työajastaan Suonenjoen seudulla. Yritysneuvojat kannustavat oman yrityksen perustamisesta tai sen kilpailukyvyn parantamisesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Yksinyrittäjyyttä vierastaville he haluavat tarjota ajankohtaisena vaihtoehtona osuustoiminnallista yrittäjyyttä, joka on nousemassa uuteen suosioon. Suomeen perustetaan vuosittain 200 uutta pienosuuskuntaa, mutta Pohjois-Savossa niiden määrä on jäänyt vielä vähäiseksi.

Minna

Lisätie

toa

Hanke v Minna astaava Päiväri nta Puh. 0 40 509 1511 minna .paiv @proa arinta gria.fi

Juntula siirtyi kolmannessa polvessa kolmen tutkinnon monialayrittäjälle Maaningan kirkonkylän kupeessa sijaitseva Juntulan maatila on pienoiskuva maaseudulla tapahtuvasta nykymuutoksesta. 15 lypsylehmän navetta hiljeni pari vuotta sitten. Viime syksynä sukutila siirtyi 28-vuotiaalle Kari Juntuselle, joka alkoi pyörittää sitä taskussaan kolme tutkintoa ja oman yrityksen avaimet. Peruskoulun jälkeen hankkimansa maatalouden perustutkinnon jälkeen hän suoritti myös yrittäjätutkinnon sekä kone- ja metallialan perustutkinnon. Maataloustyökoneiden huoltopalveluja tarjoavan yrityksen nuori mies perusti jo opiskeluaikanaan kuusi vuotta sitten. Sukupolvenvaihdoksen alkaessa häämöttää tilalla ei ollut edes vielä näköpiirissä, että se tulisi siirtymään kolmannessa polvessa monialayrittäjän hoiviin. ”Olin paikallisessa huoltoyrityksessä työharjoittelussa talvella 2006. Kun kesä läheni, aloin haistella, että saisko sieltä kesätyöpaikkaa. Yrittäjä sanoi, että perusta oma yritys ja tule hänelle aliyrittäjäksi. Siitä se lähti.” Juntusen huoltoyritys toimii Pohjois-Savossa ja Joensuun seudulla. Eräänlaisiksi maaseudun uusiksi symboleiksi muodostuneita ‘lehmänmunia’ munivat pyöröpaalaimet pitävät yrittäjän kiireisenä alkukesän ja syksyn välisen ajan. Muuna aikana yritys tekee myös koneurakointia ja metallialan töitä. Asiakaskunnassaan hän toivoisi muutosta

siihen suuntaan, että maataloustyökoneita huollettaisiin iskukuntoon jo talven aikana. ”Työkoneet muuttuvat koko ajan teknisemmiksi ja huoltohommat lisääntyvät sitä mukaa. Kun rakensin hallin 2007, niin tuntui, että oli aikaa fiksailla omiakin autoja ja traktoreita. Nyt ei ole niihin enää aikaa, vaan koko ajan tehdään asiakkaiden koneita.” Tyystin maanviljelystä ei aiota tilalla luopua, vaan Juntulan pelloilla tullaan viljelemään jatkossakin kauraa, vehnää, ohraa ja nurmea. ”Ei ole resursseja lähteä maatilapuolta isontamaan. Peltoa voisi korkeintaan hankkia lisää, mutta se on aika kortilla täällä Maaningalla. Muutenkin se on vähän semmoista talojen välissä puikkelehtimista, kun ollaan niin lähellä kirkonkylää.” Alkuvuoden aikana Juntulaan tulee lisää uutta yrittäjyyttä. Heini-vaimo alkaa hoitaa sivutyönään entiseen navettaan valmistuvaa 10-paikkaista hevosten täyshoitolaa. Omaa ratsastuskoulua ei ole, mutta pihalla olevalla kentällä asiakkaat voivat käydä ratsastamassa omilla hevosillaan. Sukupolvenvaihdosta tehtäessä yritysneuvojat tulivat Juntuselle tutuiksi. Yritysneuvojilta hän kehuu saaneensa rahanarvoisia vinkkejä myös hevosalalle. ”En ollut edes ajattelut, että hevoshoitolaan voisi hakea avustuksia, mutta ProAgrian yritysneuvoja kertoi, että kyllä on mahdollista hakea ja mahdollista jopa saada”, hän kiittelee. hevostilahurma.wordpress.com


6 • Mmm…

tuotantoa varten Japanista viime keväänä uuden metallintyöstökoneen. Investoinnin arvo oli liki kaksinkertainen liikevaihtoon verrattuna. ”Olihan se aivan jättimäinen investointi yrityksen kokoon nähden. Siitä pitää kyllä nostaa hattua ELY-keskukselle ja Finnveralle, että tuommoinen hankinta pystyttiin tekemään.” Jakolaitteen massatuotanto pääsee vauhtiin tämän vuoden aikana. ”Jos kaikki menee hyvin, on meillä mahdollisuus saavuttaa viiden vuoden kuluessa merkittävä osuus virtauksenjakoon kehitettyjen laitteiden kokonaismyynnistä maailmanlaajuisesti”, Kuosmanen suunnittelee. Lupaavista näkymistä huolimatta hän sanoo pitävänsä jalat tiukasti rau-

tavaaralaisessa maaperässä. ”Maailma on pärjännyt tähänkin asti ilman tätä laitetta. Sen tunnetuksi tekeminen tulee olemaan vielä isompi haaste kuin itse tuotteen kehittäminen.” Muitakin haasteita löytyy. ”Kyllähän se on myös uskottavuusjuttu, kun täältä Savon perukoilta lähdetään. Kylähullun leima on ensimmäisenä otsassa. No, tehokkain tapa sen karistamiseen on toimiva tuote.” Jotain kertoo sekin, että laitetta on testattu yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitoksen kanssa, joka on yksi alan johtavista tutkimuslaitoksista maailmassa. www.modulmet.com

Timo Kuosmanen pitelee kädessään keksintöä, jossa on kaikki ainekset uudeksi savolaiseksi menestystarinaksi. Rautavaaralaisen Kuosmasen ja iisalmelaisen Pekka Leskisen kehittämä öljyvirtauksen jakolaite on jo patentoitu maailmanlaajuisesti. Divsmart-jakolaitteen avulla ratkaistaan yksi hydrauliikan keskeisimmistä ongelmista ensimmäistä kertaa mekaanisesti ja tarkasti ilman sähkövirtaa. ”Kun hydrauliikassa halutaan käyttää useampia sylintereitä tai hydraulimoottoreita samasta linjasta, menee neste aina sinne missä on kaikkein pienin vastus. Tällä uudella laitteella saadaan annostelu tapahtumaan erittäin tarkasti ja paine-eroista huolimatta kaikki liikkuu samaan tahtiin. Se on sangen tärkeä ominaisuus esimerkiksi nostimissa, porteissa, suluissa, puristimissa ja ajorampeissa.”

teksti & kuva Jari Sihvonen

Tässäkö on Rautavaaran ponsse?

Kuosmanen ei peittele odotuksiaan keksinnön kaupallisen hyödyntämisen suhteen. Hänen omistamansa Rautavaaran Modulmet Oy hankki laitteen RAUTAVAARAN MODULMET OY ON SAANUT EU:N MAASEUTURAHASTON KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTITUKEA INNOVAATION KEHITTÄMISEEN.


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 7

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Tuemme intoa,

uskallusta. & kovaa työtä .

YR TYSTUET

maaseudun mikroyrityksille, maatalousyrityksille ja yrittäjiksi aikoville

INVESTOINNIT • Koneiden ja laitteiden hankinta • Rakennusinvestoinnit • Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta ALKAEN

JOPA

1000,-

YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMINEN • Yritysten yhteismarkkinointi (vähintään 2 yritystä) • Yhteistyön syventäminen • Muu kehittäminen JOPA ALKAEN

muusikko

500,-

KEHITTÄMINEN

KÄYNNISTYS

• Asiantuntijapalvelut • Tuotekehitys • Koulutus • Markkinoinnin tehostaminen

• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen

JOPA ALKAEN

elu u

Maaseudulla tilaa elämälle kaup uppias s

o

siiv vo oo ojja a

ALKAEN

JOPA

1000,-

500,-

v nv vi nvointipa alve velu uyr y it ittä äjä j

mettsä äkone eenku uljetta aja

viiiniitillallin nen mökkiv vuo okr kra aaja aaja j

Art dire ecto o taks siy yritttäj äjä

YRITYKSEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN

teurastaja

MAX

hissiyrittäjä

2700,-

Aloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittäminen esim. liiketoimintasuunnitelman laatiminen asiantuntijatyönä, erilaisiin selvitystöihin liittyen uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen tai asiakastarpeiden kartoittamiseen.

opettaja

kylä äta alon nmie es

takoja

kirjanpitäjä

k

JOPA kädentaitaja

vapalve elu luyrritttä täjä jä

www.maaseutu.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen.

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue Viestikatu 1–3, 70600 KUOPIO Puh. 040 514 9316, 040 536 7468 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

Koillis-Savo sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet Hietapohjantie 926, 73460 MUURUVESI Puh. 040 510 3258 www.kalakukkory.fi

p

Sisä-Savo, Karttula (ent.), Leppävirta sekä Varkauden maaseutualueet Jalkalantie 6, 77600 SUONENJOKI Puh. 040 532 5310 www.mansikkary.fi

Ylä-Savo ja Maaningan kunta Kankaankatu 1 A 6, 74120 IISALMI Puh. 0440 760 773 www.ylasavonveturi.fi


8 • Mmm…

Suonenjoella tehtiin maailmanluokan keksintö Istutuskone tuo huimaa tehokkuutta mansikkatiloille

teksti & kuva Jari Sihvonen

Erkki Kalilainen on edustanut maaseudun monimuotoista innovaatiotoimintaa ja ideanikkaruutta jo ennen kuin sitä alettiin nostaa esille nykyisessä merkityksessään. Rieponlahtelainen mansikanviljelijä pisti pystyyn oman metallialan yrityksensä kymmenkunta vuotta takaperin. Vajaat pari vuotta sitten KalFix Oy muutti mansikkapellon laitamilta Suonenjoen uudelle teollisuusalueelle toisen innovatiivisen metallialan kasvuyrityksen, PCM Technologyn, naapuriin. Uusissa tiloissa Kalilainen toteutti parikymmentä vuotta päässään muhineen idean monitoimikoneesta, joka nopeuttaisi ja helpottaisi mansikkapellon perustamista ja istutustyötä. Pelkästään istutukseen tarkoitettuja koneita on ollut käytössä jo ennenkin, mutta Suonenjoella kehitetyt koneet ovat ensimmäisiä, jotka kykenevät hoitamaan samanaikaisesti sekä istutuksen että muovinlevityksen. Vireeksi ristitty mansikanistutus-ja muovinlevityskone muotoilee pen-

kin, upottaa tihkukasteluletkun, vetää penkin päälle muovikatteen ja lopuksi vielä puhkaisee muoviin taimireiät. Suonenjoella toimivan Marjaosaamiskeskuksen mukaan kyse on maailmanlaajuisestikin ajateltuna ainutlaatuisesta innovaatiosta. Konetta pidetään kaikkien aikojen merkittävimpänä keksintönä suomalaisen mansikanviljelyn alalla. Eipä ihme, että se on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla. Koneellisen istutuksen ansiosta mansikanviljelyn tehokkuutta pystytään lisäämään jo keskikokoisella marjatilalla. Aikaisemmin ne ovat joutuneet käyttämään paljon ulkopuolista työvoimaa jo alkukesän aikana nimenomaan käsinistutuksen takia. Monitoimikoneella työskentelynopeus voi olla jopa 15–20-kertainen perinteiseen istututustapaan verrattuna. Traktoriin kytkettävä kone ja muutaman hengen työporukka pistävät maahan yhden työpäivän aikana 15 000–20 000 mansikantainta.

Pelkästään Sisä-Savossa istutetaan vuosittain liki neljä miljoonaa mansikantainta. Niistä vasta kolmannes istutetaan koneella. Mansikkakasvusto joudutaan uudistamaan normaalissa viljelykierrossa 3–4 vuoden välein. Mansikanviljelystä edelleen pääelantonsa saava Kalilainen lähti alunperin kehittelemään innovaatiotaan omaan käyttöönsä. Koneen tuotekehitys käynnistyi virallisesti vuonna 2008, mutta jo ennen sitä Rieponlahden mansikkapelloilla on koeajettu useita eri prototyyppejä. ”Pitkä tie olisi ollut kenelle tahansa lähteä yksin viemään omaa keksintöään eteenpäin. Onneksi Rautainen Savo -hanke on jeesannut minua hankerahoituksen ja muun tiedon kasaamisen kanssa”, Kalilainen sanoo. Ideanikkari lupailee uusia innovaatioita marjanviljelyyn myös tulevaisuudessa.

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ON RAHOITTANUT ISTUTUSKONEEN TUOTEKEHITYSTÄ MAASEUTURAHASTOSTA.

www.kalfix.net


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9

Pohjois-Savon ELY-keskus on rahoittanut maaseuturahastosta teknologian kehittämistä, josta voi tulla oikea läpimurto puhtaan ja uusiutuvan energian tuotannossa. Lämpöä, sähköä ja biodieseliä tuottavan laitteiston kehittäjän, kuopiolaisen Timo Heimosen mukaan savolaisteknologia tulee mullistamaan energiamarkkinoita. Hän on vakuuttunut, että kyse on uuden aikakauden ja seuraavan sukupolven innovaatiosta. Dieselmoottoreissa on käytetty jo vuosikausia polttoaineena muun muassa rypsiöljystä valmistettua kasviöljyä. Heimosen perheyrityksen suunnittelema ja rakentama koelaitos tuottaa biopolttoainetta tiettävästi ensimmäisenä koko maailmassa käyttämällä raaka-aineina pelkästään vettä ja kotimaista metsähaketta. Lopputuotteena syntyvä nestemäinen polttoaine on jo sellaisenaan käyttövalmista toisin kuin muut energiapuusta valmistetut biodieselit. Erilaisella tekniikalla tuotetut vahamaiset massat vaativat vielä jatkojalostusta. Ainutlaatuista Heimosen kehittämässä teknologiassa on, että puunkaasutusvaiheessa kaasusta saadaan katalyyttien avulla hiilidioksidi kokonaan pois ja samalla vedyn määrää nostettua. Kaasusta tulee ympäristöystävällisempää, helposti palavaa ja siten myös teolliseen käyttöön paremmin soveltuvaa.

Biopolttoainetta

puusta ja vedestä!

Turos Teamin pilottilaitoksen kehittely on jo niin pitkällä, että muutaman vuoden kuluttua biodieselin valmistuksessa tultaneen pääsemään sellaisiin määriin, joilla alkaa olla merkitystä sekä omavaraisuuden että jälleenmyynnin kannalta. Yhden megawatin laitoksella voidaan tuottaa 150 litraa biopolttoainetta tunnissa. ”Tavoitteemme on saada kehitettyä vuoden 2013 loppuun mennessä laitteistokokonaisuus, jolla omavarainen kuluttaja tai energiayrittäjä voi tuottaa lämpöä, sähköä ja biopolttoainetta”, Heimonen kertoo. ”Tähän mennessä lopputulokset ovat olleet parempia kuin on uskallettu odottaa. Kuudesta kilosta haketta ja yhdestä kilosta vettä on saatu tehtyä yksi litra polttoainetta”, sanoo Heimonen ja asettelee sanojensa vakuudeksi pöydälle näyteputkiloita, joissa on

koelaitoksessa valmistettuja tisleitä. Koe-erät soveltuisivat jo tässä vaiheessa traktoreihin ja maatalouskoneisiin. Jalostettuina niitä voidaan käyttää myös muissa polttomoottoreissa. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt tuotekaasun nesteytysyksikön pilottilaitoksen kehittämiseen avustusta 50 prosenttia kustannusarviosta eli 135 000 euroa. Laitoksen hyötykaasugeneraattorin puunpolttotekniikan kehittämiseen yritys on saanut tukea myös Suonenjoen ja Varkauden seuduilla toimivalta maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:ltä. Puunpolttotekniikka oli ehdolla valtakunnalliseksi Vuoden maaseutuinnovaatioksi maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -kilpailussa vuonna 2010. www.turosteam.fi

Kangaslammilla siirryttiin biolämpöön Leppävirralla asuva Markku Auvinen on rakennuttanut yksityisen biolämpölaitoksen Kangaslammin taajamaan Varkauteen. Reilun vuoden käytössä ollut biolämpökeskus käyttää pääasiallisena polttoaineena puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää haketta ja jonkin verran metsähaketta. Ensimmäisen vuoden aikana kattilassa poltettiin kolmisentuhatta irtokuutiota haketta. ”Laitos korvaa vuositasolla 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä”, aloitteleva lämpöyrittäjä kertoo. Taajamaan on rakennettu uutta kaukolämpöverkkoa puolitoista kilometriä. Verkostoon ovat liittyneet Varkauden kaupungin omistamat koulu, liikuntahalli, terveyskeskus ja palvelutalo sekä kirkko, kauppakeskus ja joitakin kerros- ja rivitalokiinteistöjä. Kaukolämpölaitoksen ja -verkoston ra-

kentaminen tuli maksamaan yli puoli miljoonaa euroa. Kangaslämpö Oy on saanut investointeihin 35 prosentin avustuksen EU:n maaseuturahastosta. ”Joku on kysynyt, että mikä minut sai

lähtemään tällaiseen. Perusidea syntyi ihan siitä, että kun Kangaslampi ei ole enää itsenäinen kunta, vaan osa Varkautta, niin kaukolämpölaitos voisi toimia piristysruiskeena, ettei kylä kokonaan näivettyisi”, hän perustelee investointia entiseen synnyinkuntaansa. ”Lisäksi olen ollut koko ikäni kiinnostunut tekniikasta ja metsätaloudesta. Tässähän ne harrastukset voi nyt yhdistää!” Hänen mukaansa lähialueelta hankittavaa puuhaketta käyttävällä biolämpölaitoksella on myös työllistävää ja aluetaloudellista vaikutusta. ”Kaikki puumateriaali, mikä tässä poltetaan, tulee lähialueelta. Sekin raha jää pyörimään tälle alueelle. Jospa laitos houkuttelisi myös uutta yritystoimintaa Kangaslammille”, hän toivoo.


10 • Mmm…

Varpaisjärvestä tuli sympaattisen popup-mekkokaupan ansiosta teksti ja kuvat Jari Sihvonen

Varpaisjärven kylänraittia reunustaa päällisin puolin melko huomaamaton puutalo, josta on tullut maaseutukylän uusin nähtävyys. Ohikulkijat pysähtelevät tämän tästä kurkistelemaan entisen pyöräliikkeen näyteikkunasta avautuvaa viehkeän kesäistä värimaailmaa. Ikkunan takaa voi miltei kuulla musiikkia 1960-luvulta – ja uuden elämän saaneiden retromekkojen kikattelua. Mirka Tuovinen kertoo yllättyneensä viime kesänä avaamansa putiikin suosiosta. Alunperin siitä piti tulla ainoastaan kesäinen mekkokauppa, kuten mainoksissakin sanottiin, mutta vanhan talon tunnelmaan hullaannuttuaan hän ei enää raaskinut luopua siitä talveksi. Nostalgia vei nuoren yrittäjän itsensäkin mennessään. Niinpä värikkäistä kierrätyskankaista valmistetut mekot ja takit loihtivat väriä myös harmaaseen alkutalveen. ”En ole koskaan haaveillut omasta myymälästä Varpaisjärvellä. Sen takia minullekin oli huima yllätys, että täällä kävi niin paljon asiakkaita. Kesäasukkaat ja lähialueen asukkaat olivat tosi mielissään, että pikkupaikkakunnalta löytyy jotain tällaista.” Hänen mielestään suosion taustalla ovat ne samat syyt, jotka ovat vaikuttaneet lähiruoan arvostuksen lisääntymiseen. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä. Vaikka Mirka-tuotteissa lukee tällä hetkellä Handmade in Finland, hänen mielestään tuotelappuihin voisi kirjoittaa yhtä hyvin ja yhtään häpei-

Mirka Tuovinen (vas.) ja Kaisa Pitkänen.

lemättä, että valmistettu Varpaisjärvellä tai tehty maalla. ”En tiedä, näkyykö maaseutuhenkisyys tuotteissa itsessään, mutta inhimillisen ja leppoisan elämän puolestapuhujana haluan tuoda esille, että täälläkin voi toimia yrittäjänä yhtä hyvin kuin jossain ison kaupungin keskustassa. Elämä voi olla vähän verkkaisempaa, mutta ainakin minulle se on mielekästä.” Kymmenisen vuotta yrittäjänä toiminut Mirka on tullut tunnetuksi ennen kaikkea 1960–70luvun kierrätyskankaista valmistetuista mekoista ja takeista. Design by Mirka-vaatemallistoa myydään ekotietoisissa putiikeissa muun muassa Kuopiossa, Helsingissä, Oulussa,

Jämsässä ja Seinäjoella. ”Vaikka mekot ovat olleet minun tuotannossani eniten asiakkaita kiinnostava asia, niin kyllä minulla on jo katse eteenpäin. Retrokuosit alkavat käydä koko ajan harvinaisemmiksi. On tullut semmoinen olo, että niitä kaikkein hienoimpia kankaita haluaa säästää ihan kankaina enkä raaskisi laittaa niitä edes myyntiin.” Hän tahtoisi hyödyntää yhä enemmän myös muita kotitalouksien hylkäämiä arkitekstiilejä. Ja pelastaa niitä joutumasta kaatopaikalle! Kierrätys sopii niin arkeen kuin juhlaan. Viime vuoden loppupuolella Mirka suunnitteli juhlapuvun linnan juhliin. Klassi-


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 11

sen mustan puvun katseen katseenvangitsija oli suuri ja värikäs kravakuvio, jossa käytetyt krava tit olivat peräisin vaatekaappien ja kirpputorien kätköistä. Mirkan suunnittelema farkkutakki on myös päässyt mukaan NowHere Finland 2012 -muotoilunäyttelyyn, joka on osa Helsinki Designpääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Ympäristömyötäiseen muotoiluun keskittyvään näyttelyyn valittiin tuotteita ja teoksia 47:ltä suomalaistekijältä. Näyttely kiertää tämän vuoden aikana Jyväskylässä, Savonlinnassa ja Lahdessa.

Mirka Tuovinen haluaa tehdä vaatteita, joissa yhdistyvät hyvä suunnittelu, esteettisyys, yksilöllisyys ja ympäristötietoisuus. Mirka-tuotteet ovat vaihtoehtoja muotimaailman nopeatempoiselle sesonkiajattelulle, massatuotannolle ja jatkuvasti kiihtyvälle kulutukselle. Ne ovat ajassa kiinni, mutta kestävät aikaa. Ne eivät vanhene tai mene muodista pois, joten niitä pystyy käyttämään vuodesta toiseen. Hänen mielestään vaatteet, jotka kestävät joko huonon suunnittelun tai materiaalin takia ehjinä vain muutaman käyttökerran tai jotka ostetaan yhtä tiettyä tilaisuutta varten tai ovat puhtaita heräteostoksia, edustavat turhaa kuluttamista. ”Ympäristötietoinen kuluttaja tekee itselleen perusteltavissa olevia ostoksia”, hän neuvoo. ”Nykyisin ihmiset sekoitetaan pökerryksiin, että heidän pitäisi haluta koko ajan jotain uutta ja erilaista. Minä haluan osoittaa, että jos valitsee ajatuksella itseään kiinnostavan vaatteen, joka on hyvin suunnitteltu ja valmistettu hyvistä materiaaleista, siitä tulee hyvän mielen lempivaate, jota voi käyttää pitkään. Tai mielellään tavalla tai toisella jopa loppuun.” www.mirkatuovinen.com

DESIGN BY MIRKA ON SAANUT MAASEUTURAHASTON YRITYSTUKEA KONE- JA LAITEHANKINTOIHIN.

kuva Jari Tikka malli Annika Saarikko


12 • Mmm…

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ON TUKENUT LUOMUMYYMÄLÄN RAKENTAMISTA MAASEUTURAHASTOSTA.

Siilinjärvellä sijaitseva Laitilanmäki on suomalaisittain erikoislaatuinen maalaismiljöö. Hannu ja Merja Laitisen luomutila sijaitsee parin kilometrin päässä Siilinjärven keskustasta, rivi- ja kerrostaloasutusta sisältävän Leppäkaarteen asuinalueen takana. Kuopion lentokenttä on linnuntietä pitkin muutaman kivenheiton päässä. Luomumyymälän terassilta voi ihastella rantalaitumella ja kesäisin myös rantakaislikossa käyskenteleviä pitkäkarvaisia ylämaankarjan sarvipäitä. Järven takaa avautuu näköala Kasurilan hiihtokeskuksen rinteille. Ei siis todellakaan mikään perinteinen maalaismaisema. Joulun alla avatussa kahvila-myymälässä on myynnissä luomutuotteita eri puolilta Suomea. Ensimmäisten viikkojen aikana suosituimpia tuotteita ovat olleet tilalla viljellyt ja omassa myllyssä jauhetut luomujauhot, -hiutaleet ja -ryynit sekä seinän takana tepastelevan 3000-päisen kanaparven munimat luomumunat. Voikin hyvin ennustaa, että kunhan Laitilanmäellä päästään myymään kuluvan vuoden aikana myös tilan omaa ylämaankarjan lihaa, niin kahvilassa valmistetusta luomumunalihahampurilaisesta tulee takuuvarma hitti!

Laitilanmäellä haukataan pian luomuhampurilaisia teksti & kuvat Jari Sihvonen


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 13

MINNEA DESIGN ON SAANUT KONEHANKINTOIHIN YRITYSTUKEA YLÄ-SAVON VETURILTA.

Minnea Design on muistojentekijä Suomalainen hautausmaa on totuttu näkemään paikkana, jossa elämä on piiloutunut kuolemalle pyhitettyyn paikkaan. Laajemmassa mielessä se on luonnollista seurausta siitä, että kuolemasta on tullut ihmisten yksityisasia. Se on siirtynyt pois näkyvistä ja sivuun normaalista arjestamme. Kuolemasta vieraantuminen on näkynyt hautausmailla yhdenmukaisuutena viimeisen 50 vuoden aikana. Matkalaukkumalliset hautakivet ovat syrjäyttäneet kansanomaiset puiset, rautapeltiset ja takorautaiset muistomerkit. Hautamuistomerkeistä on tullut toistensa kaltaisia – ja kovin yksitoikkoisia. Persoonallisten muistomerkkien katoamista hautausmailta on alettu pitää suurena menetyksenä suomalaiselle hautausmaakulttuurille. Hautausmaat halutaan nähdä osana yhteistä kulttuurimaisemaa. Elävää maisemaa. Maaninkalainen Minnea Design valmistaa tiettävästi ainoana käsityöyrityksenä maassamme lasisia hautamuistomerkkejä. Ne kuvastavat hyvin hautataiteessa ja -muotoilussa hiljalleen tapahtuvaa uudistumista. ”Viimeisen viidentoista vuoden aikana on tapahtunut käänne persoonallisempaan suuntaan. Nyt on lupa näyttää tunteensa julkisesti”, perustelee yrittäjä Sanna Rissanen. Hänen mielestään hautataide ei voi uudistua, jos ei lähdetä liikkeelle kuoleman kohtaamisesta ja sen hyväksymisestä. Hän joutui itsekin tekemään sen heti yrittäjäuransa alkuvaiheessa. ”Aluksi ajattelin, että tässä työssä minun ei tarvitse kohdata omaisia, koska kiviveistämö hoitaisi sen. Mutta teen niin henkilökohtaisia töitä, että omaiset haluavat olla mukana tekoprosessissa alusta loppuun. Siinä joutuu kohtaamaan surun. Pitää elää mukana, mutta ei kuitenkaan liikaa.”

Minnea Designin uniikit lasityöt eivät ole pelkkiä muotokuvia, vaan esittävät eräänlaisen retrospektiivisen katsauksen vainajan persoonallisuuteen. Niissä on samanlaista tunnelmaa kuin vanhemmissa hautakivissä, joista löytyy vainajien ammatit ja elämäntarinat. Sanna haluaakin olla vanhan ajan muistojentekijä – kuten yrityksen nimessä esiintyvä sana, Minnea, lupaa. Minnea Design on toiminut kolmisen vuotta entiseen navettaan kunnostetussa verstaassa Maaningan Haatalassa. Sannan mielestä kiven ja lasin yhdistämisestä syntynyt yritysidea tuntuu jälkeenpäin ajateltuna kovin ilmeiseltä ja vääjäämättömältä. Hän on valmistunut ensin kivisepäksi ja sen jälkeen lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi. ”Tähtäsin koko opiskeluajan siihen, että minusta tulee yrittäjä. Kehitin lasin ja kiven yhdistämistä, tein pientä mallistoa ja otin yhteyttä kiviveistämöihin. Idea sai niin hyvän vastaanoton, että uskalsin lähteä yrittäjäksi asti. Valmistumisen perään kävin vielä yrittäjäkoulutuksen, jotta sain paperit semmoiseen kuntoon, että pystyin hakemaan lainoja ja yritystukia.” Lasisten hautamuistojen lisäksi Minnea Design valmistaa maaseutuhenkisiä sisustus- ja koriste-esineitä. www.minneadesign.fi


14 • Mmm…

MARJAKARTANO HUSSOLA JA SUVAKSEN MATKAILU OVAT SAANEET MA ASEUTURAHASTO

Maaseutumatkailussa vetovoimatekijäksi ei enää riitä postikorttimainen pelto- tai järvimaisema. Tämän päivän ekoturistit haluavat elää paikallisten tapojen mukaan, mutta arvostavat luksusta, omaleimaisesti rakennettua ympäristöä, luonnollista palveluverkostoa ja paikallisia ihmisiä. Pisteenä i:n päälle tulevat hyvä ruoka, erilaiset tuoksut ja hiljaisuus. Kuopion maaseutualueella sijaitsevassa Marjakartano Hussolassa on satsattu omaleimaisuu-

teksti & kuva Jari Sihvonen

Omaleimaisuus lisää läh teen jo 1980-luvulta lähtien. Reilut kymmenen vuotta sitten Hussolaan rakennettiin oma tanssilava. Sen jälkeen toisessa polvessa kulkeva maatilamatkailuyritys on pystyttänyt Pienen Tallusjärven rannalle kokonaisen hirsimökkikylän. Maatilamatkailu alkoi häämöttää Hussolassa jo 1980-luvun lopulla, kun navettaan remontoitiin ruokailutilat mansikanpoimijoille. Sittemmin ruokasali on pyhitetty kokonaan matkailu- ja juhlakäyttöön. Pari vuotta sit-

Hussolassa on oma tanssilava ja hulppeat kokoustilat

ten navetan ylisille valmistui hulppea kokous- ja koulutustila, joka vetää jopa 120 henkilöä – ja vetää vertoja useimmille kokoustiloille kaupungeissakin. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos pari vuotta sitten. Harri ja Emilia Husso eivät jääneet vetämään henkeä Harrin vanhempien tekemien mittavien investointien jäljiltä, vaan ovat jatkaneet asiakasviihtyvyyden ja palvelutason parantamista sekä markkinoinnin kehittämistä tulevaisuuden trendejä silmälläpitäen. Viime lokakuussa jokaiselle neljälle mökille valmistui oma grillikota ja rantalaituri. Investointeihin Hussot ovat hyödyntäneet ahkerasti maaseutuohjelman yritystukea. Päälle kolmekymppiset Hussot sanovat itseään aloitteleviksi yrittäjiksi, vaikka Harri kertoo perustaneensa ensimmäisen yrityksensä jo kuusivuotiaana. ”Mansikkatytöille pidin kioskia”, hän naurahtaa. Marjanviljely oli tilan pääelinkeino 1980-luvun lopulle saakka. Tilan panostaessa voimakkaasti matkailuun mansikka-ala putosi viidennekseen parhaimmista vuosista. Tilan uusi isäntä on sittemmin kolmikertaistanut mansikka-alan. Hussojen tavoitteena on olla yksi johtavista maaseutumatkailuyrityksistä Kuopion seudulla. He ovat oivaltaneet, että suomalaiset eivät ole vielä kaikkein kulutuskykyisin kohderyhmä maaseudun hyvinvointi- ja matkailupalveluiden ostajana. Matkailukohteita suunniteltaessa ja rakennettaessa kannattaakin ajatella ulkomaalaisia vieraita. Suomen syrjäinen sijainti ei kannusta pikamatkailuun, vaan ulkomaalaiset turistit tulevat viihtymään pitemmäksi ajaksi. ”Puolet asiakkaistamme on kotimaasta ja puolet tulee ulkomailta. Heistä 85 prosenttia on venäläisiä”, Emilia kertoo. www.marjakartanohussola.fi


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9

N TUKEA TILOJEN RAKENTAMISEEN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEEN.

imatkailua maaseudulle

Nämäkin kohteet lö Pohjois-S ytyvät avon matk ailusivust olta

visitlake

land.fi

Suvaksessa ei haukuta koiramatkailijoita

Maaseutuyrityksen lomamökeistä kuuden hengen Suvaksen Helmi on päätilan lähellä Suvaksen Konttiveden rannalla, ja ensi kesänä pihapiiriin tulee kaksi majoitusaittaa. Jopa kymmenen henkeä vetävä Kaituran Lumo, joka on upea kelohirsinen huvila ainoana asumuksena erämaalampi Kaituran rannalla, sijaitsee kuuden kilometrin päässä päätalolta. Mökit tyydyttävät vaativimmankin maun. Kaituran Lumossa on pidetty edustustilaisuuksia ja ulkomaiset laatutietoiset matkaajat ovat löytäneet perille, vaikka huvila valmistui vasta kesällä. Suvaksen kirkkaat vedet ja seudun

kuulu puhdas luonto luostareineen houkuttaa matkaajia. Heinävedellä pysähtyvät myös sisävesilaivat reitillä Savonlinna–Kuopio.

teksti & kuva Anna-Liisa Pekkarinen

Lemmikin kanssa matkaavat törmäävät usein siihen ongelmaan, että karvaisen kaverin tuonti majoituspaikkaan on allergioiden takia kielletty. Kimmo ja Arja Mikkosen Suvaksen Matkailu pystyy tarjoaa ihmismatkailun ohella myös koiramatkailua. Tuusniemen ja Heinäveden rajalla toimivan Suvaksen Matkailun konsepti on Suomessa vielä harvinainen. Koiran saa jättää hyvään hoivaan ‘koirahotelliin’ isäntäväen yöpyessä mökissä. ”Erikoistuminen jollekin osa-alueelle on välttämätöntä. Ihmiset haluavat koiransa matkalleen mukaan. Koirahoitoloita on, mutta uutta on yhdistää se mökkimatkailuun.” Viime kesänä valmistuneissa kennel- ja koirahoitolatiloissa on 13 koiramaisiin tarpeisiin suunniteltua huonetta, joista yksi soveltuu suurikokoisimmille karvakuonoille. Pienempiin voi majoittaa useitakin saman perheen koiruuksia kerralla. Itä-Suomessa järjestetään vuosittain isoja koiranäyttelyitä, joissa kävijöille Mikkosten yritys on yksi majoitusvaihtoehto.

Suvaksen Matkailulta asiakas saa kaikki metsästys-, kalastus-, koirahoitola- ja majoituspalvelut sekä koiravaljakkoajelut, mönkijäsafarit, koskikalastuksen ja ruokapalvelut. Yritys kuuluu viiden matkailuyrittäjän renkaaseen Tuusniemellä ja Juankoskella. Suvaksen Matkailun, Eräpaimenen, Tyrskytaimenen, Järvi-Suomen Safarien ja Susimäen Huskyjen palvelut täydentävät toisiaan ja yrittäjät tekevät tiivistä yhteistyötä. Elämys on täydellinen, koska järjestäjänä on kunkin palvelun tai tuotteen erikoisosaaja. ”Ei ole järkeä investoida ja opetella kaikkea yksin, vaan on järkevämpää tehdä yhteistyötä. Siinä riittää jokaiselle elantoa”, Mikkoset tuumailevat. Yrittäjärenkaalle on valmistumassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen tuella myös yhteinen englanninkielinen markkinointivideo. www.suvaksenmatkailu.fi www.suvaksenkennel.fi


16 • Mmm…

KHAP OY ON SAANUT MAASEUTURAHASTON TUKEA KONE- JA RAKENTAMISINVESTOINTEIHIN.

Sillankaiteet ovat niin olennainen osa ympäristöämme, että monikaan kulkija ei kiinnitä niihin huomiota ennen kuin ne puuttuvat. Kuopion Sorsasalossa toimiva Kuopion Hitsaus- ja Asennuspalvelu, KHAP Oy, tekee siltojen teräsrakenteita, teräsrunkoja ja nosturirakenteita koko Suomeen. Eräs suurimpia KHAP:n työllistäjiä tällä hetkellä on Kallansiltojen suururakka. Esimerkiksi Vuorelan liikenneympyrän ja kevyen liikenteen väylien kaiteet on KHAP taivuttanut ja asentanut paikoilleen. Yksi KHAP:n osaamisalue on teollisuuden kunnossapitotyöt. Kun tehdas pitää seisokkia, on KHAP töissä, huol-

teksti Anna-Liisa Pekkarinen kuvat Jari Sihvonen

KHAP muotoilee teräksestä arjen turvallisuutta ja sujuvuutta

Monitoimikone tuo tehokkuutta mansikkatilalle

tamassa nosturiratoja ja seisokkihuoltoon liittyviä töitä. ”Olimme useita kuukausia myös Olkiluodon ydinvoimalan työmaalla tekemässä ja asentamassa teräsrakenteita”, kertoo yrittäjä Harri Heiskanen, joka on yksi KHAP:n kolmesta omistajasta. Muut ovat Jyrki Pikkarainen ja Timo Suuronen. Kahden miehen pajasta keskikokoiseksi metallialan yritykseksi Kuopion alueella kasvanut KHAP on toiminut kymmenen vuotta Sorsasalossa. Vuosi sitten se muutti uuteen avaraan hallitilaansa katsastusaseman taakse. Kone- ja rakentamisinvestointiin se haki avustusta Pohjois-Savon ELYkeskukselta, ja sai noin 30 prosentin tuen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. ”Meidät ohjattiin maaseuturahoituksen puolelle, koska Sorsasalon teollisuusalue on kaupungin rajan ulkopuolella eli maaseutualueella”, Heiskanen selittää. ”Avustuksen hakuprosessi oli vaativa. Kasasimme papereita lähes vuoden, mutta saimmekin sitten hakupapereistamme kymppiplussan”, hymähtää Pikkarainen. Heiskanen esittelee paksun mapin, jossa on muun muassa tarjouskilpailujen dokumentit. Tarkkana piti olla, sentinkään heittoa ei saanut olla laskelmissa, muuten hakemus olisi tullut bumerangina takaisin. ”Virkamiehet tekevät työtään kuten pitääkin. Meille avustus oli mer-

kittävä”, Heiskanen kiittelee. KHAP työllistää kahdeksan henkeä omistajat mukaan lukien. Sen liikevaihto on noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Tärkeimpiä asiakkaita ovat valtakunnalliset infrarakentajat. TYL Kalsium on tällä hetkellä suurin työllistäjä, mutta yhtä lailla yritys tekee alihankintatöitä myös muille yrityksille. Yritys aikoo kasvaa hillitysti. Markkinoida sen ei ole ikinä tarvinnut, eikä levyseppähitsareitaan lomauttaa tai irtisanoa. Ei edes lama-aikana. Pitkä ja ansiokas työ palkitsee itse itsensä. ”Kyllä yhteistyökumppanimme meidät tietävät ja osaavat ottaa yhteyttä”, Pikkarainen sanoo. Heiskanen hyppäsi mukaan 1,5 vuotta sitten yksityissektorin palkansaajan pallilta 20 vuoden työn jälkeen. Sauma oli hyvä, kun edellinen omistaja Pekka Miettinen jäi eläkkeelle, ja Heiskanen tuli osakkaaksi hänen tilalleen. ”Enkä ole hetkeäkään katunut. Olisi pitänyt ryhtyä yrittäjäksi jo aikaisemmin.” KHAP:n tulevaisuus näyttää valoisalta. Rakentaminen ja teollisuus tarvitsevat yrityksen tuotteita, erityisesti sillankaiderakenteiden kysyntä vaikuttaa olevan kasvussa. Työntekijät tulevat suoraan ammattikoulusta ja kasvavat firman miehiksi. Työyhteisön lupsakan ilmapiirin vaistoaa satunnainenkin kävijä. www.khap.fi


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 17


18 • Mmm…

Lemmikkieläimille ruokia valmistavan Oskutuotteen uudet tuotantotilat sijaitsevat toimitusjohtaja Jukka Puustisen entisen kotitilan naapurissa. Kaksikymmentä vuotta sitten hän isännöi samalla paikalla 12-päistä lypsykarjatilaa. Oskutuotteen historia juontaa juurensa kuopiolaiseen lemmikkieläinbisnekseen, joka lähti kasvamaan 1970-luvun alkupuoliskolla. Puijon Nahkatuotteen ja Keroxin omistajanvaihdosten jälkeen päädyttiin Best Friend Group Oy:öön, josta on tullut lemmikkitarvikkeiden markkinajohtaja Pohjoismaissa. ”Vuonna 1993 menin käymään Keroxilla ja sanoin, että voin alkaa pakata heinää. He tilasivat samantien 4000 kappaletta kilon paketteja ja 6000 kappaletta puolen kilon paketteja.

teksti Jari Sihvonen kuvat Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen & Jari Sihvonen

Viidentoista kilometrin päässä Karttulan kirkonkylästä sijaitsee yksi Kuopion länsilaidan pikkukylistä, Punnonmäki. Joidenkin historiatietojen mukaan ensimmäiset karttulalaiset olivat lähtöisin Maisemakyläksikin kutsutusta kylästä. Punnonmäen uusin ‘nähtävyys’ ja maamerkki on Hautolahdentien varressa seisova upouusi sininen teollisuushalli, joka jo koollaan herättää uteliaisuutta monissa ohikulkijoissa. Yli 2000 neliömetrin suuruisen hallin sisällä on nähtävissä läpileikkaus innovatiivisesta pohjoissavolaisesta maaseudusta. On vino pino pyöröpaaleja, robottitekniikkaa sekä viljaa, maapähkinöitä, maissikroketteja, kurpitsansiemeniä ja possunkorvia. Ja paljon muuta.

OSKUTUOTE OY ON SAANUT MA ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA TUOTANTOTILOJEN RAKENTA M

pu

Oskutuote Oy sai nimensä Jukka siskon saksanpaimenkoiran muk Tuli iso kauppa heti alkuun”, hän muistelee yrityksensä alkutaivalta. Puustisen itsensä suunnittelemalla ja rakentamalla koneella pakataan kuivaheinää vielä tänäkin päivänä. Jyrsijänheinäpakkauksia valmistuu neljännesmiljoona kappaletta vuodessa. ”Vuoden tarpeisiin tarvitaan yli 50 hehtaaria heinää. Tällä hetkellä sitä joudutaan ostamaan jonkin verran, mutta tulevaisuudessa kaikki heinä pyritään viljelemään vaimon kotitilalla Tervossa.” Yksi Oskutuotteen myydyimmistä tuotteista on herkkuruoka jyrsijöille. Ravintoseos sisältää kauraa, vehnää, maissia, herneitä, pork-

kanaa ja kurpitsansiemeniä. ”Loppukäyttäjät ovat hyvin laatutietoisia”, Puustinen naurahtaa. Tuotteissa käytettävät siemenet ja pähkinät tuodaan pääasiassa ulkomailta, mutta vehnä ja kaura tulevat lähiviljelijöiltä. Myös puupelletti on kotimaista. ”Lähialue ostetaan tyhjäksi viljasta”, hän kuvailee. Hän kertoo kuulleensa vuosien varrella monta kertaa kummastelua siitä, miksi kahdeksan työntekijää


MISEEN JA LAITEHANKINTOIHIN.

Nam,

upun ruokaa

Puustisen kaan työllistävä yritys haluaa toimia pienellä sivukylällä. Sitä on turhaan houkuteltu katuvalojen loisteeseen. ”Minä olen aina vastannut, että ei se ole se paikka, vaan idea, mistä pitää lähteä liikkeelle. Kun otat ensiaskeleen ja huomaat, että menet eteenpäin, niin kyllä kumppanitkin siinä ympärillä näkevät, että tämä kaveri on ihan tosissaan. Mutta jos et itse sitä tee, niin ei sinua kukaan muukaan usko.” Puustisen mielestä oikea paikallisuus onkin kahdeksan työntekijää työllistävän maaseutuyrityksen ehdoton kilpailuvaltti. Se merkitsee samalla sekä kotimaisuutta että luotettavuutta, joita arvostavat niin kuluttajat kuin suuret keskusliikkeetkin. www.oskutuote.fi

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 19

CMe Solutions Oy mielii etäteknologian suunnannäyttäjäksi Uudet keksinnöt ja yritysideat saavat monesti alkunsa hetken päähänpistosta, välähdyksestä tai neronleimauksesta. Kuopiolainen Marko Miettinen sai kipinän koiratutkaan nuotion äärellä. ”Jos en ihan väärin muista, niin oltiin Malisen Tomin kanssa Vesannolla jänismetsällä. Nuotiokeskustelussa puhuttiin taas vaihteeksi aiheesta, miksi koiratutkat voivat oikeesti olla niin kalliita, että maksavat puolitoista tuhatta euroa.” ”Ja oisko taas kerran ollu koira kateissa”, Miettinen naurahtaa. Kaverukset lähtivät kehittelemään omiin tarpeisiinsa kohtuuhintaista GPS-tutkapantaa. Neljän vuoden työn tuloksena syntyi oma tuote – ja lopulta oma yrityskin, CMe Solutions Oy. Neljä henkeä työllistävän yrityksen ykköstuotteita ovat tällä hetkellä HuntView-paikannustuotteet. Metsästyskoiran päälle puettava tutkapanta tai -liivi lähettää metsästäjän matkapuhelimeen reaaliaikaista tietoa koiran sijannista ja liikkeistä. Laite mahdollistaa myös muiden metsästyskavereiden seuraamisen kännykän avulla. Myös kalastajat ja erityisesti vetouistelijat ovat ottaneet HuntView-ohjelmiston omakseen, sillä sen käyttämiseen ei tarvita tutkapantaa. ”Kalastajille se on sisävesien merikortti”, toimitusjohtaja Marko Miettinen kuvailee. Hän suosittelee maastonavigaat-

toria myös muille metsässä liikkuville, joilla on taipumusta eksyä: ulkoilijoille, marjastajille, sienestäjille, geokätköilijöille. Miettisen mukaan kilpailu GPS-paikannusalalla on kovaa. Eri koiratutkamerkkejä on saatavilla Suomessakin jo puolenkymmentä. CMe Solutions aikoo kääntää kilpailun edukseen luottamalla suomalaiseen laatuun. Esimerkiksi paikantimissa käytettävät piirilevyt tekee Kuopiossa toimiva elektroniikan sopimusvalmistaja Elektropoint Oy. ”Me ei olla lähdetty elektroniikan kehityksessä siihen kelkkaan, että kaikki siirretään Aasiaan. On helpointa toimia, kun olemme lähellä toisiamme ja pystymme puhumaan samalla kielellä.” Nuori kasvuyritys luottaa muutoinkin savolaiseen osaamiseen. Tutkapannan piakkoin uudistuvissa muodoissa on nähtävissä Savoniaammattikorkeakoulun muotoilukoulutuksen kanssa tehtävän yhteistyön tuloksia. Koiratutkat tulevat pysymään päätuotteina jatkossakin, vaikka niiden rinnalle langattomaan kommunikointiin on tulossa myös uusia tuotteita. Työn alla on muun muassa kiinteistöohjaukseen suunniteltu etäkäyttöjärjestelmä. Sen avulla omistaja voi tarkkailla ja etäohjata esimerkiksi omakotitaloa, kesämökkiä tai matkailuautoa matkapuhelimen tai tietokoneen avulla.

CME SOLUTIONS OY ON SAANUT KOIRATUTKAN TUOTEKEHITYKSEEN YRITYSTUKEA MANSIKKA RY:LTÄ.

www.huntview.net


TÄSSÄHÄN VOIS OLLA

Ä LL I Ä !

Kilpailussa etsitään

mainioita maaseutuoivalluksia Pohjois-Savosta. Oivallukset voivat olla uusia toimintatapoja, tuotteita tai palveluja.

Kilpailuun voivat osallistua niin

idea-asteella ja pöytälaatikossa olevat oivallukset kuin valmiit tuote- ja palveluinnovaatiotkin. Oivalluksen koolla ei ole väliä. Riittää, että siinä on ÄLLIÄ!

Kilpailun kautta voit päästä

jalostamaan omasta ideastasi menestyksellisen innovaation. Hyvillä innovaatioilla on mahdollisuus saada rahoitusta jatkokehitykseen ja markkinointiin.

* ta oivallusta Kolme paras a o hjois-Sav edustavat Po tännöt 2012 Parhaat käy Suomen -kilpailussa. utuoivallus paras maase askuussa valitaan marr reella 2012 Tampe ssä järjestettävä alassa. Maaseutuga späätöksen

KILPAILUN JÄRJESTÄJÄT: anut rahoitu * jos se on sa nessä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 31.5.2012 men Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Ylä-Savon Veturi ry Savonia-ammattikorkeakoulu & Pk-yritykset innovaatiolla kasvuun -hanke

Lisätietoja kilpailusta: http://pik.savonia.fi


Mmm... 1/2012