Page 1

Talvi 2011

Mmm…  Makuja  marjoja  maataloutta

Lehti jaetaan Pohjois-Savon maaseutualuee lla

JOKAISEEN TALOUTEEN!

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI

Villi ja salaperäinen SAVOLAINEN FROM SAARA WITH LOVE Maatilatorilla myydään MAKUJA, INTOHIMOA JA TARINOITA Miljoona litraa AITOJA MAKUJA


2 • Mmm… koonnut Jari Sihvonen & Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

MiekkaMakkara tekee Välimeren maiden perinnemakkaroita Suonenjoella. Juustokuminan ja valkosipulin sävyttämä Turkkilainen maustemakkara (kuvassa) on suomalaisesta naudanlihasta ilmakuivaamalla valmistettu kestomakkara. Makkaroita myydään Suonenjoella, Kuopiossa, Iisalmessa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Rantalan tilalla Kuopion Kurkiharjussa valmistetaan oman pellon ohrasta perinteistä savolaista talkkunaa. Kuitupitoisesta talkkunasta on tullut suosittua terveys- ja trendiruokaa. Se soveltuu ilman kypsennystä esimerkiksi viilin, jogurtin tai jäätelön sekaan. Päiväkotien ja koulujen ruokalistoille palannut talkkunahyve, joka valmistetaan talkkunajauhoista, kuohukermasta, maitorahkasta ja puolukoista, on saanut lasten ja nuorten parissa yhtä hyvän vastaanoton kuin toinenkin perinteinen jälkiruoka, mustikkakukko. Rantalan tilan ‘talakkunaa’ myydään muun muassa Kuopion kauppahallissa.

Kuopion Kortejoella sijaitsevan Kivelän Marjatilan kylmäpuristetut marjamehut valmistetaan lähialueen marjoista Alahovin viinitilalla. Mehuja ja hyytelöitä myydään nyt myös verkkokaupassa.

Iisalmelaisen Joswolan marja- ja yrttipohjaisten juomien, siirappien ja marmeladien makujen kerrotaan syntyvän ei-fyysisessä olotilassa, joka muistuttaa ikimetsän tyyppistä mielikuvitusmaailmaa. Paikka on saanut nimensä saunan vintillä asuvan pukin mukaan. Kiuruvedellä valmistetusta horsmankukkajuomasta pääsi nauttimaan myös Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa taannoisella Suomen vierailullaan. Joswolan täysmarjajauheita, käsintehtyjä marmeladeja ja muita lähiraaka-aineista valmistettuja tuotteita myydään eteläsuomalaisissa lahjaja herkkumyymälöissä sekä yksittäisissä myyntipisteissä eri puolilla Ylä-Savoa.

Jumisen Itu ja Marja on tuottanut sinimailasia, mungpapuja ja linssinituja Varpaisjärvellä yli kaksikymmentä vuotta. Runsaasti proteiinia, vitamiineja, hivenaineita ja entsyymejä sisältävät idut kasvavat muutamassa vuorokaudessa tarkan valvonnan alla pienistä siemenistä täyskokoisiksi iduiksi. Asiakkaille toimitettavat idut ovat edellisenä päivänä kasvunsa lopettaneita tuotteita. Pääosa Jumisen iduista menee ravintoloihin, suurkeittiöihin ja vähittäiskauppaan Kuopion seudulla, Jyväskylässä ja Kajaanissa.

Pieni-Jumisen rannalta Varpaisjärveltä löytyy Suomen suurin riistatila. Villieläinmaassa on aidattua aluetta noin 65 hehtaaria. Tilalla on useita satoja puhdasrotuisia villisikoja sekä biisoneita ja kuusipeuroja. Villisianlihaa myydään tilalta suoramyyntinä tuoreena, pakasteina ja säilykkeinä. Lisäksi Villieläinmaassa on kaksi kotaa, joissa voi samanaikaisesti ruokailla 120 henkeä. Ruokalistalta löytyy luonnollisesti villisikaa eri muodoissaan. Lisää Pohjois-Savon ja muiden maakuntien makuja:

Pirtetäti salaaaalia,

, Kiinank ia keitettynä akaron na, kierremaprika, ome a, p urkku tuorek vun ituja. a mung-p E: KASTIKsokeria, viiliä, kerma tisuolaa, yrt a. amehu sitruun

Sukevalla toimivan Sinikasvis Ky:n metsämarjarommikastike vie kielen! Sen valmistukseen käytetään kymmentä eri marjaa: Mansikkaa, vadelmaa, musta- ja punaherukkaa, karpaloa, lakkaa, mustikkaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja pihlajanmarjaa. Joukkoon lisätään vettä, sokeria ja aitoa rommia (2 %). Sinikasviksen savolaiskainuulaisia marjavalmisteita on tarjolla suoramyyntinä Sukevalta sekä Väisäsen Kotilihasta.

www.aitojamakuja.fi

Luomutila Olli on Kerkonkosken kylällä Rautalammilla sijaitseva elintarvikeyritys. Luomutilalla valmistetaan käsityönä erilaisia marjaherkkuja luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista, jotka tulevat suurimmaksi osaksi tilan omilta pelloilta. Tuotevalikoimassa on aamiaismarmeladeja, marmeladimakeisia, luomumehuja, glögejä ja kurkkujalosteita. Luomutilan tuotteita on myynnissä muun muassa Stockmann Herkussa Helsingissä sekä luomupuodeissa ja ekokaupoissa ympäri Suomea.


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 3

Maase u ohjelm turahoit asta usta Kenelle… Yritystukea maatalousyrityksille, maaseudun mikroyrityksille (jotka työllistävät alle 10 työntekijää) ja yrittäjiksi aikoville. Hanketukea erilaisille yhteisöille mm. kehittämisorganisaatioille, oppilaitoksille, yhdistyksille ja kunnille. Mihin… Yritystukea tuotannollisen toiminnan laajentamiseen tai palvelujen tuottamiseen. Tuki voi olla investointitukea kone- ja laitehankintoihin tai rakentamiseen. Se voi olla kehittämistukea tuotekehitykseen, markkinointiin sekä yhteistyöhön tai käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hanketukea maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseen ja monipuolistamiseen tai maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen. Hanke voi olla luonteeltaan elinkeinoja kehittävä tai koulutushanke. Se voi olla asukkaiden harrastus- tai kulttuuritoimintaa edistävä tai sen avulla voidaan toteuttaa yhteisöllinen investointi. Mistä… Rahoitusta voi hakea joko PohjoisSavon ELY-keskuksen tai Leadertoimintaryhmien kautta. ELY-keskuksen rahoitus on pääosin suunnattu yritysten kehittämiseen. Lisäksi se rahoittaa maakunnallisia ja alueiden välisiä kehittämishankkeita. Toimintaryhmät myöntävät rahoitustukea paikallisten kehittämishankkeiden lisäksi pienille ja alkaville yrityksille.

Rauno Kettunen puheenjohtaja, Pohjois-Savon maaseuturyhmä

Hyvä kasvaa lähellä

G

ourmet-ruoka saattaa kasvaa ja valmistua ihan naapurissa. Tässä lehdessä on monta esimerkkiä siitä, miten maaseudulla osataan ja tehdään. Maaseutu on olennainen osa suomalaista asutusta ja kulttuuria. Se turvaa ruoan ja puun tuotannon sekä tuottaa tuotteita ja palveluita meille kaikille. Suomi on yksi Euroopan unionin maaseutumaisimpia maita. Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka joka päivä olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja ruuasta? Maito ei tule kaupasta, vaikka lapsi saattaa niin vastata. Ruuan tuotanto, maatalous, on maailman varmimmin säilyvä ala. Maapallon kasvava väki – pian 8 miljardia ihmistä – tarvitsee joka päivä lisää ruokaa. Puutarhatalous tuottaa terveellisen ravinnon lisäksi elämyksiä ja kauneutta. Maatalous- ja puutarhatuotannon säilyminen Savossa ja Suomessa ei ole itsestään selvyys. Tarvitaan tietoa paikallisista tuotteista ja palveluista. Tarvitaan yrittäjiä, rohkeutta, kannustusta, tukea ja koulutusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja paikalliset Leader-toimintaryhmät auttavat ja tukevat tässä. Maailman uutisissa on monenlaisia ruokaskandaaleja lähes päivittäin. Lähiruoka on turvallista: tuottaja tunnetaan ja kuljetusketju on tiedossa. Se on tuoretta, koska lisäaineita ja pakkaamista tarvitaan vähemmän, kun kuljetusja säilytysaika ovat lyhyitä. Lähiruoka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja näin edistää aluetaloutta ja työllisyyttä. Meillä on Pohjois-Savossa uskomattoman paljon hienoja tuotteita. Niiden löytyminen omaan käyttöön ja ruokapöytään ei aina ole helppoa! Isot ketjuuntuvat markkinat kaipaavat isoja määriä tuotteita. Lähikauppa ja kyläkauppa voisivat toimia lähiruoan jakelukanavina. Tämä kuitenkin edellyttää, että me kuluttajat käytämme lähikaupan palveluita. Monet meistä muistavat sen piirretyn lehmän, joka otti tanssiaskeleita kilisevä kello kaulassaan. Hyvä kello kuuluu kauaksi. Meistä jokainen voi viedä viestiä hyvistä maakunnallisista tuotteista eteenpäin. Ostaja on tarkka. Hän edellyttää, että tuotteet ovat ekologisesti tuotettuja ja että niitä on turvallista käyttää. Koko ajan entistä enemmän etsitään paikallisia designtuotteita ja brändejä. Onhan hienoa laittaa jalkaan reinot, siemailla Kivelän marjamehuja tai Alahovin viinejä, nauttia paikallisia juustoja ja makkaroita. Tuoreet kasvikset ja vihannekset maistuvat makoisilta. Ja leipä, se on ilman muuta kouriintuntuvan kotoista. Tänne Itä-Suomeen herkullisten tuotteiden ja hyvän palvelun luo on ihmisten hyvä tulla kauempaakin. Tervetuloa!

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI Julkaisijat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja maaseudun kehittämisyhdistykset Vastaava toimittaja: Ohjelmatiedottaja Jari Sihvonen, puh. 0440 760 710 Ulkoasu ja taitto: Jari Sihvonen [jari.sihvonen@psmaaseututiedotus.fi] Kansikuvassa: Mikko Rosendahl ja tervolaiset suppilovahverot Painomäärä: 65000 kpl Painopaikka: Offsetpaino L.  Tuovinen Ky, Kuopio ISSN 1799-5671

on lla a e k stu in tarjo hjelman u t i o o Rah leen hyv2013 maaseu-tSuavossa vuoo-ijois 07– tä t edel ritys t Poh la 20

l ny 0y hanaude yntä li 40 lmak llistä hyöd nnessä y ö s n i e Ohje o a e akau yht stuke ppuun m 140 hjelm a O j vin . y yrity n ä o h l en isee niss e n 010 l m l y 2 ä e ä t d n t e ik sta de kehi ttu ta tukea on tukse ansa ahoi s teute r u s o t i t a mint i t a o s o h na kon on j le ra . iljoo an ko m ketta puvuosil uroa m l 5 e e ohj naa us) 5 u lop o t u s o u n j o e l e i d aas eva 27 m lla. M tiolta tul vielä l ä tarjo s a s v i täv ta ja äytet (EU:l on k a t s euro


4 • Mmm…

Villi ja salaperäin

Ei siis ihme, että tutkija Harri Kokko ja ProAgrian Pohjois-Savon puutarhaagronomi Katri Kostamo ovat alkaneet tuntea arvoitukselliseen ja salaperäiseen kasviin tiettyä heimosukulaisuutta. Sukulaisuussuhde on jopa tieteellistä naimakauppaa kiistattomampi. ”Mesimarja on suomalainen ja savolainen juttu. Missään muualla maailmassa sitä ei viljellä kuin Suomessa. Meillä mesimarjaa viljellään vajaan viiden hehtaarin pinta-alalla ja Pohjois-Savossa on siitä puolet. Sillä tavalla se on täällä ainutlaatuista”, sanoo Harri Kokko. Hänen mukaansa läntisessä naapurimaassamme viljellään jalomaarainta, joka on luonnonvaraisen mesimarjan puutarhamuoto, mutta: ”Se on mesimarjan ja alaskanmesimarjan risteytys. Siinä ei ole samanlaista aromia kuin meidän mesimarjassa.”

teksti Jari Sihvonen kuvat Jorma Ikonen, Jari Sihvonen

Tiijjä häntä. Itä-Suomen yliopiston mesimarjatutkimus voidaan syystä kiteyttää noihin kahteen sanaan. Mesimarjaa on yritetty kesyttää 1980-luvulta lähtien, mutta tulokset ovat olleet lähestulkoon yhtä ympäripyöreitä kuin on marja itsekin. Tyypillinen savolainen. Katselevatpa tutkijat Pohjolan jaloimmaksi marjaksi sanottua mesimarjaa (Rubus arcticus, Arctic bramble) miltä puolelta tahansa, siinä on samanlaista mystistä ympäripyöreyttä kuin aidossa savolaisessa. Se on pienikokoinen puolierakko, joka haluaa ”katella ommoo taevasta ja haistella ommoo ilimoo”. Luonnossa mesimarjan erakkomainen luonne tulee parhaiten esille siten, että alkukesästä se ilmestyy ykskaks kukkimaan jollekin alueelle – ja saattaa kadota yhtä nopeasti kuin tulikin. Joku voisi tuumata, että saattaa se olla niinnii tai saattaa olla näinnii…

Itä-Suomen yliopiston kahdessa viimeisimmässä tutkimushankkeessa mesimarjan domestikaatiota eli luonnonvaraisen kasvin kesyttämistä puutarhakasviksi on lähdetty ratkaisemaan viljelytekniikkaa kehittämällä. ”Missään muussa kasvissa meillä ei ole viljelytekniikassa samanlaista pullonkaulaa, joka rajoittaa myös teollisuuden tuotekehitystä. Juuri sen takia se on hyvin kiehtova ja arvoituksellinen kasvi. Hyvin villi”, Kokko arvioi. Kokko ja Kostamo kertovat, että tutkimushankkeiden aikana eri puolille Pohjois-Savoa on perustettu marja- ja maatilojen yhteyteen muutaman aarin suuruisia koealoja. Katetuissa tunneleissa tapahtuvasta kouruviljelystä on saatu rohkaisevia tuloksia. Satopotentiaalia marjasta löytyy, vaikka satovaihtelut ovat

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS RAHOITTAA MESIMARJAN TUTKIMUSTA EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.

olleet rajuja. Tuotanto olisi helppo kymmenkertaistaa tai jopa satakertaistaa ilman mitään markkinointiongelmia. Samalla kuopiolaistutkijat ovat todennäköisesti onnistuneet kehittämään avomaanviljelyyn tarkoitettujen lajikkeiden rinnalle uuden, kouruviljelyyn paremmin soveltuvan lajikkeen. Tulokkaalla ei ole vielä nimeä. Jotain mesimarjanviljelyn nykylaajuudesta kertoo se, että 14 koealan yhteenlaskettu viljelypinta-ala on reilu hehtaari. Se on peräti neljännes koko maan viljelypinta-alasta. Mansikan viljelypinta-ala pelkästään Suonenjoen seudulla on liki satakerMesimarjalikööri kypsyy tammitynnyreissä useita vuosia. Harri Kokko (vas.), Katri Kostamo, Hemmo Rossi ja Harri Nylund.


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 5

nen savolainen ”Mesimarja on ainutlaatuinen marja. Rajoitettu saatavuus ja vertaistaan turhaan etsivä äärimmäisen hienostunut aromi tekevät siitä halutun, mutta vaikeasti hankittavan herkun. Ei ole sattumaa, että asiantuntijat ja laatutietoiset nautiskelijat ovat jo vuosikymmeniä ylistäneet mesimarjaa Euroopan hienomakuisimmaksi marjaksi.”

tainen koko maan mesimarjan pintaalaan verrattuna. Väitöskirjaa mesimarjasta valmisteleva Katri Kostamo tietää, että mesimarjanviljelyn mysteerien selvittäminen kiinnostaa ympäri maailmaa. ”Viitisen vuotta sitten venäläinen liikemies tuli Dubaista yksityiskoneella hakemaan Karttulasta kymmenen kiloa mesimarjaa”, hän naurahtaa. Yliopistoon on tullut yhteydenottoja myös Hollannista, Skotlannista ja Kolumbiasta. Mesimarjaa voidaan nimittää savolaiseksi marjaksi myös toisesta syystä. Kuopiolainen Lignell & Piispanen on Suomen suurin mesimarjaa jalostava teollisuuslaitos. Se on valmistanut useissa maailmannäyttelyissäkin palkittua mesimarjalikööriä samalla reseptillä lähes 130 vuotta. ”Mesimarjalikööri linkittyy vahvasti suomalaisuuteen, maaseutuperintöön ja maaseutukulttuuriin”, vakuuttaa toimitusjohtaja Harri Nylund. Tällä hetkellä Lignell & Piispanen hankkii valtaosan mesimarjoistaan Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulta. Luonnonvaraisena mesi-

marjan pitäisi yhä viihtyä Kuopion ja Kemin välisellä vyöhykkeellä, mutta viimeisen puolen vuosisadan aikana maa- ja metsätaloudessa tapahtuneet muutokset ovat ajaneet sen ahdinkoon kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaalla. Raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi yritys on perustanut alueelle yhteistyössä Oulun 4H-piirin kanssa 15 mesimarja-asemaa ja 300–500 poimijaa käsittävän poimijaverkoston. Lisää mesimarjanpoimijoita koulutetaan PohjoisPohjanmaalla vuosittain. Ensi kesänä koulutusta aiotaan järjestää myös Kuopiossa. ”Tähän on menty sen takia, että mesimarjaa ei ole enää saatu millään muulla tavalla. Luonnossa satotaso on koko ajan tippunut. Esimerkiksi viime kesänä luonnosta saatu sato oli ainoastaan viisi prosenttia vuoden 1997 huippusadosta, kertoo mesimarjan kanssa pioneerityötä tehnyt Lignell & Piispasen entinen toimitusjohtaja Hemmo Rossi. Hänen mielestään mesimarjanvil-

jelyn onnistumisella ja laajentumisella on kansallisesti tärkeä merkitys. ”Mesimarja on pohjoisen havumetsävyöhykkeen erikoinen kasvi, josta saadaan satoa pääasiassa vain Suomesta. Tämä on meille ainutlaatuinen mahdollisuus. Siitä syystä yliopiston tutkimustyö on äärimmäisen tärkeää mesimarjan viljelyvarmuuden kehittämisessä.”

Mesimarjahilloa ruokapalkalla Maaninkalainen Hujasen Hunaja on niitä harvoja elintarvikeyrityksiä, jotka valmistavat mesimarjahilloa myös myyntiin. Pohjois-Suomessa mesimarjaa käytetään pääasiassa osaraaka-aineena hyytelöiden valmistuksessa, joten marjoista valmistettu hillo on todella harvinaista herkkua. Myös Hujasen Hunajan tuotantomäärät ovat jääneet viime vuosina varsin pieniksi. Myyntiin on tehty satakunta pientä hillopurkkia. Vaikka torikaupassa mesimarjahillon kilohinta on kivunnut lähes sataan euroon, kaikki on mennyt kaupaksi viimeistä purkkiä myöten. Hujaset myyvät hilloa ainoastaan joulukaupassa. Sitä ostetaan sekä joulupöytään että lahjaksi. ”Ostajien joukossa on paljon vanhempia ihmisiä, jotka ovat itsekin keränneet mesimarjoja omassa nuoruudessaan”, Jarmo Hujanen arvelee. Hujanen hankkii hilloihin käytettävät mesimarjat varsin erikoisella tavalla. Hunajatalon mehiläiset tienaavat marjat – ruokapalkalla. ”Meidän mehiläisiä on pölyttämässä läpi vuoden kahdella marjatilalla Lamperilassa ja Karttulassa. Siitä työstä saadaan korvaus mesimarjoina”, hän kertoo. Kolme henkeä työllistävä Hujasen Hunaja on yksi Suomen suurimmista hunajanvalmistajista. Perheyrityksellä on noin 550 mehiläispesää, jotka tuottavat hunajaa 20–40 tonnia vuodessa.


6 • Mmm…

   Suomen halutuin sinihom 

kypsyy Peltolan Juus 

From Saara Peltola Blue sinihomejuustoa ja luumu-lakritsihilloketta. Peltola Blue juustolla ja punaviinivoilla kuorrutettuja etanoita ja valkosipulivoissa paistettua rosmariinileipää. Perunagnocchi, paahdettua punajuurta ja Peltola Blue sinihomejuustoa. Härän sisäfileetä, Peltola Blue sinihomejuustoa ja gratinoitu sipulitoast. Peltola Blue juustoa ja hillottua punajuurta...

Sisäsavolainen tilajuusto on saanut etenkin pääkaupungin keittiöpäälliköt keksimään sen ympärille mitä yllätyksellisimpiä makuyhdistelmiä. Myös kulinaristit ja ruokatoimittajat ovat joutuneet miettimään kuvauksia juuston ainutlaatuisesta luonteesta. Useimmiten sitä kuvaillaan herkulliseksi, täyteläiseksi ja suussasulavaksi. Jonkun mielestä Blue on aistikas, hienostunut ja luonteikas. Todelliset juustonystävät ovat puolestaan

teksti & kuvat Jari Sihvonen

Suonenjokelaisen Peltolan Juustolan valmistamasta sinihomejuustosta on tullut kolmessa vuodessa ilmiö huippuravintoloiden keittiöissä. Blue love is true love…

varmoja siitä, että juuston pyöreys tulee Rautalammin maalaismaisemassa lainehtivasta luomupuna-apilasta. Mutta harva tietää sitä, että juuston takaa löytyy nuori nainen. Saara Kankaanpää on vastannut Peltola Bluen valmistuksesta viime syksystä lähtien. Hän on rohkeasti alkanut vaalia Bluen luojan, juustomestari Tapio Kurosen oppeja ja perintöä, mutta ei ole vielä tohtinut kokeilla

suomalaisen sinihomejuuston grandold-manin saappaita, saati sitten ottaa käyttöön juustomestari-nimikettä. ”Juustomestarin arvonimi vaatii vuosien käytännön kokemusta ja tietotaitoa, jota ei saavuteta lukemalla ja opiskelemalla. Minä vasta opettelen sinihomejuuston valmistuksen saloja”, hän pohtii. Saara valmistui meijeritekniikan insinööriksi viime keväänä. Peltolan Juustolaan hän tuli töihin suoraan koulun penkiltä. Täysin noviisina hän ei kuitenkaan työtään aloittanut, sillä opiskeluajan loppupuolella hän pääsi perehtymään puolen vuoden ajan AURA juuston valmistukseen Valion juustotehtaalla Äänekoskella. Ei ole sattumaa, että Bluen isä Tapio Kuronen on ollut tekemässä Äänekosken tehtaalla AURAA lähes 40 vuotta. Juustonvalmistus on tullut 27-vuotiaalle Saaralle tavallaan verenperintönä. Hän on kotoisin pieneltä maatilalta Ähtäristä. Hänen vanhemmillaan on yhä kymmenen lehmän maitotila Mäkikylässä. Lapsuudessaan hän ei ollut vielä kiinnostunut lehmistä, maitotaloudesta tai juustosta, vaan kipinä syttyi vasta teini-iän päätyttyä. Ehkäpä hieman enteellisesti aikuisiän kynnyksellä hän alkoi valmistaa leipäjuustoa kotitilan lehmien maidosta... ”En ole ihastunut juustoon makujen kautta, vaan innostus on tullut muuta kautta. Juustonvalmistuksessa on paljon tuuria ja sattumaa. Mikrobit elävät omaa elämäänsä. Se, mitä tapahtuu kun maito muuttuu juustoksi, on vaan niin jännittävä ja sävähdyttävä prosessi!”


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 7

 ejuusto

PELTOLAN JUUSTOLA ON SAANUT KEHITTÄMISTUKEA

With Love

s tolan kellarissa Suonenjoella

Saara sanoo olevansa unelmatyössään. Tai ainakin melkein. ”No, ehkä se unelma olisi omien lehmien maidosta valmistettu juusto. Toisena tulee Matin lehmien maidosta valmistettu juusto”, hän naurahtaa.

Peltola Blue valmistetaan alusta loppuun käsityönä. Kaikissa eri valmistusvaiheissa juusto on lähes yksinomaan Saaran käsissä. Juuston matka alkaa Rautalammin Vaajasalmelta sijaitsevalta Peltolan maatilalta. Isäntä ja juustolan toimitusjohtaja Matti Kärkkäinen kuljettaa maidon keittämistä edeltävänä iltana juustolaan. Aamulla maito pumpataan tuhannen litran juustokattilaan. Raakamaidon joukkoon lisätään suolaa, jalohomejauhetta, hapatetta ja juoksetetta. Bluessa ei käytetä mitään lisä- tai säilöntäaineita, vaan ainoa E-kirjain on sen nimessä. Juustoa ei todellisuudessa keitetä kattilassa, vaan se ainoastaan juoksetetaan miedossa lämpötilassa kovaksi saostumaksi. Sen jälkeen juustomassa leikataan peukalonpään ko-

koisiksi rakeiksi ja valutetaan muotteihin. Leikkaamisen oikea-aikainen ajoitus vaikuttaa suoraan, kuinka tiivistä tai ilmavaa juustosta tulee. ”Viidessä minuutissa ehtii tapahtua paljon”, Saara sanoo. Hänen mukaansa kaikki kuvaukset Peltola Bluesta on tavallaan oikeita, koska jokaisessa juustoerässä on oma makunsa. Rasvainen, täyteläinen ja suussasulava merkitsevät tekijälle samalla sekä makua että rakennetta. Juustomassaa pidetään muoteissa pari päivää, minkä aikana ylimääräinen neste valuu pois. Kahden päivän kuluttua juustot irrotetaan muoteista, kiekot pintasuolataan ja ne rei´itetään homeen kasvun varmistamiseksi. Kiekkoja kypsytetään hämärässä ja kosteassa kellarissa viidestä kuuteen viikkoa. Ihanteellisissa olosuhteissa hometta alkaa pikkuhiljaa kertyä maidonkeltaisten kiekkojen pintaan. Tasaisen homeen kasvun varmistamiseksi kiekkoja käydään kääntelemässä kerran viikossa. Ennen pakkaamista kiekkojen pintaan muodostunut home pestään käsiharjalla pois. Kiekkoja säilytetään pusseissa vielä yhdestä kolmeen viik-

2 pkt (170 g) pekonia 100 g Peltola Blue sinihomejuustoa 1/2 rs maustamatonta tuorejuustoa Kivettömiä kuivattuja luumuja Wanhan ajan lakritsia Cocktailtikkuja Yhdistä paloiteltu homejuusto ja tuorejuusto. Nosta pekoniviipaleen päälle juustonokare ja kiedo rullalle. ‘Ripottele’ kietoessasi pienennettyjä lakritsipalasia rullan sisään. Aseta rulla sekä 1-2 luumua toiselle pekoniviipaleelle siten, että kietoessasi niistä syntyy umpinainen käärö. Paista 200-asteissa uunissa 10–15 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Tarjoa ruisleivän ja maidon kera.

EU:N MAASEUTURAHASTOSTA ERIKOISASIANTUNTIJAPALVELUJEN OSTAMISEEN JA TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEEN.

koa. Kypsyminen ei lopu kokonaan tähän, vaan juusto kypsyy hitaasti koko myyntiajan. Puolitoista kiloa painavia juustokiekkoja valmistuu kerralla 50 kappaletta. Suurin osa Peltola Bluesta toimitetaan ravintoloille, kauppahalleihin ja erikoiskauppoihin kokonaisina kiekkoina.

Uusi d e

sign Pelt kulutt ola Bluen ajapak kaus s tänä v aa u ilmeen onna uuden . S a m alla se myynti n passa vähittäiskau laaje myynti nee uusiin pisteis iin.

Juustokiekot saavat alkunsa reikämuoteissa. Kuvassa Saara Kankaanpää (oik.) ja Tiina Vauhkonen. Peltolan Juustola on valmistanut jäätelöitä ja sorbetteja vuodesta 1993 lähtien. Uusimpia tuotteita ovat kirnuvoi ja sinihomejuusto.


8 • Mmm…

TUOREVERKKO JA TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ OVAT SAANEET EU:N MA

menetyksiä kuin aikaisemmin.”

teksti & kuvat Jari Sihvonen

Pohjois-Savo tunnetaan vakaasti kehittyvästä maidon- ja marjantuotannostaan. Merkkejä positiivisesta kehityksestä näkyy myös muussa erikoismaataloudessa. Kuopiolainen Tuoreverkko Oy on rakentanut vihannesviljelijöiden ja tukkukaupan välille uudenlaisen, asiakas- ja markkinalähtöisen toimintamallin. ”Ketjussa jokainen keskittyy siihen, minkä osaa parhaiten. Tuottajat tuottavat, Tuoreverkko markkinoi ja kauppa jakelee. Toimintamalli takaa sen, että eri puolilla Suomea viljellään kannattavasti ja tehokkaasti kullekin alueelle parhaiten sopivia kasviksia”, kuvailee Tuoreverkon toimitusjohtaja Kari Lyytinen. Tuoreverkko Oy:n valtakunnalliseen verkostoon kuuluu 50–60 so-

Tuoreverkon uudet toimitilat valmistuvat alkukesällä Lumipuiston yritysalueelle Kuopion Leväsellä. Yritykselle ei tule omia varastotiloja tai omaa elintarviketuotantoa, vaan kasvikset kuljetetaan jatkossakin viljelijöiltä suoraan kaupan logistiikkavirtaan sekä jatkojalostukseen yhteistyökumppaneille muun muassa Lieksaan ja Suonenjoen Lempyylle. Uudisrakennukseen tehdään nykyaikaiset koekeittiö-, tuotekehitysja koulutustilat. Niissä aletaan ideoida uusia kasvistuotteita kuluttajien alati muuttuviin makumieltymyksiin ja käyttötottumuksiin. ”Haluamme tehdä toimitiloistamme innovatiivisen kohtauspaikan lähialueen tuottajille ja jatkoja-

lostajille sekä ravintoloiden, suurkeittiöiden ja kaupan ihmisille”, Lyytinen suunnittelee. Hän on vakuuttunut asiakaslähtöisen tuotekehitystyön merkityksestä. Hän on  itse luonut porkkana- ja lanttusoseista joulukauppaan soveltuvia sesonkituotteita. Lopulta ohueen muovikuoreen pakatuista juures- ja hedelmäsoseista syntyi kokonainen tuoteperhe ympärivuotiseen myyntiin. Nykyisin helppokäyttöisiä esikypsennettyjä soseita myydään kahdessa suurimmassa kauppaketjussa sekä Tuoreverkon omalla Suvituoretuotemerkillä että kaupan omilla private labeleilla. Tuoreverkko toi viime kesänä kaupan vihannestiskeille peräti kaksi uutuustuotetta, salaattisipulin ja suippo-

Savon vihanne puhaltaa myöt pimusviljelijää Itä-Suomesta, Pohjanmaalta, Lounais-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Lyytisen mukaan sopimussana on siinä mielessä hieman liian jyrkkä, että sopimukset viljelijöiden kanssa tehdään suullisesti. ”Toimintamme perustuu avoimuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen”, hän näkee. Tuoreverkon tuottajat keskittyvät viljelemään kahta tai kolmea puutarhatuotetta. Vaikka tilojen viljelypintaalat ovat keskimääräistä isommat, Tuoreverkko pystyy tarjoamaan väylän myös niille viljelijöille, jotka eivät yksinään kykene toimittamaan riittävän suuria eriä isoille kauppaketjuille. ”Seuraavan kesän viikkotuotanto suunnitellaan viljelijöiden kanssa jo talven aikana niin tarkasti, että tuotannon hallittavuus on parempi ja viljelyssä tapahtuu paljon vähemmän

Tuoreverkko toimittaa ruokapöytiin yli seitsemän miljoonaa kiloa kasviksia vuodessa

Verkos teistyö kasvat vihann ovat tu tinen


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9

A ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA UUSIEN TOIMITILOJEN RAKENTAMISEEN.

kaalin. Mieto ja makea salaattisipuli on suosittu viljelykasvi eteläisessä Euroopassa, mutta Suomessa se tuli ammattiviljelyyn vasta viime kesänä. Salaattisipulia viljellään maassamme toistaiseksi vain yhdellä tilalla. Lyytisen mukaan paimiolaisviljelijän tuotantokapasiteetti riittää tuottamaan sipulit kotimaan tarpeisiin vielä parin vuoden ajan. Kesän toinen uutuustuote oli peräisin Pekka Torvisen vihannestilalta Leppävirran Kotalahdesta. Suippokaalin uskotaan juurtuvan hyvin savolaiseen maaperään ja ruokapöytiin. Lyytisen mukaan muutkin vihannekset, muun muassa tankoparsa, voisivat menestyä viljelyssä Itä-Suomessa, jos: ”Oppisimme syömään kasviksia myös pääruokana eikä pelkästään lisukkeena.”

espelloilla tätuuli

stossa myös viljelijöiden keskinäinen yhö on lisääntynyt. Kuopion Hirvilahdessa tetut purjot pakataan Pekka Torvisen (oik.) nestilalla Leppävirralla. Kuvassa purjoja utkimassa Anja Järvensivu (vas.), Kari Lyyja Ari Torvinen.

Luomuruokapiireissä on tarjolla myös Suomi-brändiä Luomun läpimurtoa on odotettu jo pitkään, mutta vasta parin viimeisen vuoden aikana luomutuotteet ovat alkaneet yleistyä tavallisten ruokakauppojen hyllyillä. Kasvava kiinnostus lähi- ja luomuruokaan on näkynyt myös ns. ruokapiirien määrän lisääntymisenä. Ruokapiirissä joukko kuluttajia tilaa luomutuotteet suoraan luomutuottajilta tai -kaupoista. Osa luomupiireistä välittää vihannesten sekä vilja-, liha- ja maitotuotteiden ohella myös pesuaineita, ihonhoitotuotteita, ulkomaalaisia luomutuotteita sekä reilun kaupan tuotteita. Juankosken Muuruvedellä toimiva Topin Maatilamyymälä käynnisti oman luomuruokapiiritoimintansa reilu vuosi sitten. ”Keväällä 2009 isääni otti yhteyttä luomumyönteisiä kuluttajia. He ehdottivat, että toimittaisimme luomuruokaa Kuopioon. Ensimmäiset toimitukset tehtiinkin vielä saman vuoden aikana”, kertoo toisen polven kauppias Niina ‘Topintyttö’ Laitinen. Maatilamyymälän ruokapiiriläiset jättävät tilauksensa sähköpostilla toimitusta edeltävällä viikolla. Ruokakassit ja -laatikot kuljetetaan Kuopioon ja Siilinjärven Toivalaan kerran kuukaudessa. ”Meille jää vajaa viikko käsitellä tilaukset, tehdä niihin liittyviä hankintoja ja pakata tuotteet. Kuivatavarat ja kosmetiikka kerätään alkuviikosta. Vihannekset ja muut tuoretuotteet pakataan lähtöpäivänä”, Laitinen esittelee. Asiakkaat hakevat tilauksensa kahdesta jakelupisteestä, jotka sijaitsevat Kuopion linjaautoaseman ja keskustassa sijaitsevan Pump-

putorin päiväkodin pysäköintipaikoilla. ”Alkuvaiheessa tilaukset jätettiin jonkun piiriläisen kotiin tai työpaikalle. Mutta sitten jakotoiminnasta tuli liian sokkeloista, kun piirejä alkoi olla kymmenkunta, joten niitä jouduttiin yhdistämään.” Niina Laitisen mukaan ruokapiirit ovat osoittautuneet positiiviseksi yllätykseksi sekä alkutuottajille että kauppiaalle itselleenkin. ”Ruokapiireistä tullut lisämyynti on mahdollistanut valikoiman kehittämisen myös myymälässä. Piirejä ei ole vielä juuri markkinoitu, koska toiminnan on haluttu kehittyvän tasaisesti. Tieto on kulkenut lähinnä puskaradion välityksellä”, hän myöntää. Tällä hetkellä Topin Maatilamyymälän ruokapiiriin kuuluu lähes sata jäsentä. Pohjois-Savossa luomuruokapiiritoimintaa on myös Iisalmen seudulla.

i -Suom Luomtauvasuomelle.fi

eh www.t en maabrändi-

Suom ielestä ä män m työryh 30 menness 20 n e te olet u vuo p n ä vähintä aatalousnm Suome a pitäisi olla nost toa. tuotan tuotan luomu


10 • Mmm…

Aki Arjola (vas.), Kaija Marin ja Ismo Apell tutkivat juustotiskin herkkuja. Taustalla Heidi Varha, joka toimii maaliskuun lopussa avautuvan Helsinki-Vantaan Eat&Joyn lentokenttämyymälän johtajana.

Eat&Joy maatilatorilla käy vilske tavallisena maanantaiaamuna. Kajaanilaisen leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkisen Kaija Marin on tullut Helsinkiin esittelemään kainuulaista tervaleipää ja tervakonvehteja. Eat&Joyn yrittäjä Aki Arjola on ehtinyt maistella leipää ja aidosta tervavedestä eli tervankusesta makunsa saavia suklaakonventeja jo hetken aikaa, kun maatilatorin tuoteasiantuntija Markus Maulavirta tulee paikalle. Hänen kännykkänsä soi kesken maisteluhetken: ”Hei Matti, mä maistan maailman parasta leipää just nyt”, hän vastaa mumisten puhelimeensa. Hetken päästä Arjola rientää ter-

  Eat  & 

 myyd vehtimään myymälään saapuvaa Mercedes Urbano-Winquistia. Hän on tullut pitämään suklaapruuvia Eat&Joyn kutsuvieraille. Kulttuurit kohtaavat Arjolan tarjotessa venezuelalaissyntyiselle Mercedekselle kainuulaisen tervakonvehdin. Ilmeestä päätellen Maarianhaminassa Amorina Chocolaterie -suklaapuotia pitävä nainen ei tunnista pohjoisen eksoottista makua. Ei, vaikka hänen mukaansa suklaasta on löydettävissä 940 erilaista makua. Samaan aikaan näyttelijä Ismo Apell on tutkimassa myymälän leipävalikoimaa. Hän ottaa kainaloonsa Tuomon Luomun ruisleivän. Myymälässä


teksti & kuvat Jari Sihvonen

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 11

sitä kutsutaan myös Obama-leiväksi. Arjola ja Maulavirta veivät kuusankoskelaista luomuruisleipää, villiporon kylmäsavupaistia, lappilaista kuusenkerkkäjuomaa ja ruispuolukkapatonkia jokin aika sitten myös Valkoiseen taloon Washingtoniin. Kun he olivat Obamien henkilökohtaisen kokin johdolla tutustumassa Valkoisen talon luomupuutarhaan, he kuulivat kysymyksen: ”Who are these good people?”. Kysyjä oli presidentti Barack Obama, joka oli saapunut puutarhaan Pakistanin presidentin Asif Ali Zardarin kanssa. ”Sen verran puhuttiin, että kutsuttiin hänet syömään Helsinkiin ja savusaunaan”, Arjola kehaisee. Obama lupasi Suomeen tullessaan etsiä miehet käsiinsä ja lähteä heidän kanssaan syömään. ”Onko teillä lakkahilloa, jossa ei ole kiviä?” Kysyjä on Ismo Apell. Arjola epäröi hetken, mutta muistaa sitten, että

onhan sitä. ”Tää on semmoista herkkua, että se pitää piilottaa kirjahyllyn taakse”, Kiuruvedellä asuva Apell muikistelee saatuaan purkin käteensä. Seuraavaksi hän suunnistaa juustotiskille. Miehen mukaan pahimpaan koti-ikävään ei auta muu kuin kotiseudun juustot. Toissa kesänä Helsingin ydinkeskustaan avautunut myymälä on täynnä vastaavanlaisia tarinoita ruoasta – ja

intohimosta ruokaan. Eat&Joy ei ole pelkkä ikkuna suomalaiselle maaseudulle. Aki Arjolan mielestä lähi- ja luomutuotteissa on kyse paljon enemmästä kuin pientuottajien puhtaasta tuotantotavasta tai pohjoisista mauista. Se on askel suomalaisen maaseudun uudelleen keksimiseen. Pohjoissavolaisten pientuottajien tuotteista Lasipalatsissa sijaitsevaan myymälään ovat päässeet muun muassa Luomutila Ollin luomumehut ja -marmeladit Rautalammilta, Kalle Koiviston savolainen kotitalkkuna Rautalammilta, Mätitalon kylmäsavuhauet ja -lohet Kuopion Syvänniemestä, Vuohitila Tähden juustot Kiuruvedeltä ja Peltolan Juustolan sinihomejuusto Suonenjoelta.

 Joy maatilatorilla

dään makuja, intohimoa ja tarinoita


12 • Mmm…

Maaseudun

Suomalaista ruokaa on brändätty Taste of Finland -konseptin alle kymmenisen vuotta. Suomen Ruokatieto ry:n kehittämät kaupunkimenut lähtivät alunperin liikkeelle Helsingistä ja ovat levinneet kymmeneen kaupunkiin Hangosta Rovaniemelle. KuopioMenu on ollut kotimaisten ja ulkomaalaisten kulinaristien saatavilla muutamissa kuopiolaisravintoloissa kesästä 2009 lähtien. Taste of Finland -ravintoloiden rinnalle on syntynyt maakunnissa toimivia Taste of Finland Province -ravintoloita. Ne ovat sitoutuneet rakentamaan menukokonaisuudet mahdollisimman pitkälle maakunnan omista, sesongin mukaisista raaka-aineista ja tuotteista. Kaikkein pisimmällä maakunnallisten menujen kanssa ollaan Hämeessä, Kainuussa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Omaa provinssimenua ollaan laatimassa myös Saimaan alueelle Etelä-Savossa. Taste of Finland -konseptin yhteisenä tavoitteena on suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen ja suomalaisten perinneruokien arvostuksen lisääminen.

ravintolat kiinnostavat ruoka-

Suomalaisen ruokamatkailun kehittämisessä ollaan palaamassa kaupungeista ja maakunnista takaisin ruoan alkulähteille – maaseudulle. ProAgria Pohjois-Savo, maa- ja kotitalousnaiset ja Savonia-ammattikor-

teksti & kuvat Jari Sihvonen

matkailijoita

Terv e

Ruo k

Uusi , her kulli tään ensim nen mes sutap mäis Terv ahtu t e Ru ma j oka - ä kertaa myk ärjes Kuop mess siin h i u o t s y sa 25 teanta västä Järvi a vas –26.3 -Suo ravit tauk .2011 semu men veytt sia k . upei k s ä ed ysye s t t a a i s j r a aaka täviä lyissä tuo e -aine ruok yhte s i lle ita se aistyö set r kä te ssä o aineita. M uoka r v e a a s t l s ja Sis an v muk ujärj aikut ä-Sa ana estevon tajat vahv Lisät s at pa P e r utuy ietoj o A ikalli g ria P htym a: w ww.t ohjo ä/Yri i erve s t y Savo spuis ruok to Fu a.fi turia .

a -m

essu t

Lähiruoka saa siivet selkään keakoulu ovat ryhtyneet kehittämään pohjoissavolaista maaseudun ruokamatkailua ruokakulttuuri- ja yhteistoimintahankkeen avulla. Makumatka Savoon -hankkeessa parannetaan paikallisten ravintola-, matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritysten välistä verkostoitumista ja tuotteistetaan maakunnan lähiruokaherkut matkailulliseen käyttöön. Tutkimusten mukaan maaseudun ruokamatkoille on kysyntää. TNS Gallup Oy:n Suomen Ruokatiedolle tekemän ruokamatkailuselvityksen (2009) mukaan kotimaan matkailijoiden mielestä kaikkein kiinnostavin ruokamatkailukohde on maaseudulla sijaitseva ravintola, jossa tarjotaan paikallisia herkkuja. Vasta seuraavina tulevat vastaavanlainen ravintola kaupungissa, vierailu pieneen elintarvikealan yritykseen ja valmiit, esimerkiksi mökille tilattavat ruokakorit. ”Tänä vuonna aloitamme ruokamatkojen suunnittelun. Tavoitteena on, että ensi kesänä voisimme

jo koemarkkinoida joitakin seudullisia ruokamatkoja. Tutustumiskohteina tulevat olemaan niin elintarvikeyritykset kuin matkailu- ja ruokapaikatkin”, kertoo hankevastaava Helena Lehtoaro. Makumatka Savoon -hankkeessa on mukana parisenkymmentä yritystä eri puolilta Pohjois-Savoa. ”Olemme käyneet heidän kanssaan yhdessä läpi sesonginmukaista ruokalistasuunnittelua ja miettineet, mikä jää asiakkaan mieleen eri tilaisuuksissa. Lisäksi olemme maistelleet paikallisia tuotteita ja jakaneet tuottajien yhteystietoja”, sanoo Lehtoaro. Hänen mukaansa maaseudun ruokamatkat sopivat erityisesti senioriryhmille ja lapsiperheille, mutta myös kaupunki- ja kokousmatkailijoiden ohjelmaan.

Lisätie

to

a ProAgri Maa- ja a Pohjois-Sa vo kotita Hanke lousnaiset v Helena astaava Puh. 0 Lehtoaro 40 572 0312

Paikallisten ruoantuottajien on verkostoiduttava ja tehtävä yhteistyötä, jotta pienet ja suuret keittiöt saavat tarvitsemiaan hyviä ja tuoreita raaka-aineita. Tarvitaan ravintoloiden, matkailu-, ruokapalvelu- ja elintarvikeyritysten sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa.

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS RAHOITTAA MAKUMATKA SAVOON -HANKETTA EU:N


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 13

Järviterminaalissa  luotetaan  suomalaisen järvikalan vetovoimaan Yksi Makumatka Savoon -hankkeessa mukana olevista yrittäjistä on kuopiolainen Minna Kaasalainen. Hän pyörittää pitopalvelu- ja catering-yritys Loimutar Oy:tä, joka tarjoaa eräruokailu- ja juhlapalveluja ympäri Pohjois-Savoa. Yrityksen tukikohtana on toiminut puolisentoista vuotta Kuopion lentoaseman vieressä sijaitseva Järviterminaali. Se on suurelle yleisölle avoinna kesäkuukausina, ja talviaikana rakennus toimii kokous- ja tilausravintolana. Järviterminaali oli paljon julkisuudessa valmistuttuaan vuonna 2007. Paikan ensimmäisenä isäntänä hääri matkailukonserni Blue White Resorts, jonka pääomistaja Pekka Sivonen aikoi herättää mittavien investointien avulla Kuopion Ritoniemen uuteen elämään juuri Järviterminaalista käsin. Suunnitelmien mukaan Rissalasta piti lennättää turisteja vesitasolla Kallaveden Rivieralle. Kaasalaisen mielestä suunnitelmissa oli siinä mielessä itua, että Järviterminaali on oivallinen paikka matkailijaryhmien starting pointiksi. Lentoaseman läheisyyttä kannattaisi hyödyntää kauempaakin käsin maakunnan yhteisenä kokouspaikkana. ”Jotkut pääkaupunkiseudun asiakkaamme ovat kehuneet, että heillä on lyhyempi työmatka lentämällä Kuopioon kuin että kokous olisi Helsingissä”, Kaasalainen valottaa. Järviterminaalin viereen valmistui viime vuoden lopulla kota, josta löytyy istumapaikat kuudellekymmenelle hengelle. Pääosin talkoovoimin rakennettu kota rosvopaistigrilleineen on eittämättä yksi Kuopion seudun hienoimmista ja suurimmista.

MAASEUTURAHASTOSTA.

”Haaveissa on vielä rantasauna. Sen jälkeen meillä on tässä täydellinen kokousympäristö”, hän sanoo. Ensi kesäksi Järviterminaali muuttuu kalaruokapainotteiseksi ravintolaksi. Nykyiseltä ruokalistalta löytyvä mustikkagraavattu kuha ja kylmäsavuhauki saavat seurakseen uusia järvikala- ja riistaruokia, joiden avulla Loimuttaren hengetär pääsee toteuttamaan yrityksensä alkuperäistä toiminta-ajatusta – valmistaa suomalaisesta luonnosta saatavista raakaaineista ja lähialueen tuottajien tuotteista unohtumattomia ruokailuelämyksiä. ”Suurin tulevaisuuden suunnitelmani on se, että voin olla ylpeä omasta paikastani!”

Loimutar Oy on saanut yritystukea Kalakukko ry:stä


14 • Mmm…

Minustako nokkosfarmari?

Lisät

Pohjois-Savon ELY-keskus rahoittaa Uudistuvan puutarhatilan strategiat -HANKETTA SEKÄ Uutta yritystoimintaa Pohjois-Savoon luonnon funktionaalisista AINEISTA -hankETTA EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.

Yrteissä on suuri mahdollisuus PohjoisSavolle

teksti & kuva Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

Terveysvaikutteisia ainesosia sisältävät luonnontuotteet voisivat olla erinomainen mahdollisuus PohjoisSavon maataloudelle, jalostukselle sekä kaupalle. Asiantuntijat tuovat esiin mm. vuorenkilven, siankärsämön, valkosipulin, puna-apilan, mesiangervon, voikukan ja nokkosen terveysvaikutuksia. ”Esimerkiksi nokkosta tarvittaisiin varovaisten arvioiden mukaan heti sata hehtaaria”, rummuttaa HerbaCentrian yrttien parissa työskentelevä koulutussuunnittelija Toini Kumpulainen Kiuruvedeltä. Hän kertoo myös tillille, persiljalle, oreganolle, timjamille ja meiramille olevan kysyntää. Toini Kumpulainen on organisoinut kesäkaudella myös luonnonyrttien poimijaverkoston, jonka kautta pohjoissavolaiset maitohorsmannuput, kuusenkerkät, nokkoset ja mesiangervot ovat päätyneet pääkaupunkiseudun huippuravintoloihin. ”Luonnontuotemarkkinat näyttävät vetävän verrattain hyvin”, Toini tilittää. Yrttien käyttöä vauhdittavat terveysbuumi, väestön ikääntyminen sekä uusien terveystuotteiden vahva kysyntä. Myös etnisten ruokakulttuurien voimistuminen, luomu- ja kasvisruokailun lisääntyminen sekä kasvimateriaalien käyttö useissa anti-

ietoa HerbaC entria Yrtti- ja Kiuruvesi erikois kasv koulutu inviljelyn ssuunn ittelija Toini K u Puh. 0 mpulainen 40 715 4341

mikrobisissa sovelluksissa kiihdyttää luonnon- ja viljeltyjen yrttien kysyntää, erityisesti Keski-Euroopassa. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevän tutkimusjohtaja Reijo Karjalaisen mukaan Itäisellä Suomella on yrttibisneksessä vahva kilpailuvaltti kädessään, sillä pohjoinen maamme mielletään luonnonraaka-ainevaroiltaan puhtaaksi. ”Sen lisäksi meillä on alueellamme useiden luonnonyrttien laajamittaiseen viljelyyn soveltuva osaaminen ja teknologia. Siis se sama, jota peltoviljelyssä nyt käytetään. Ja kun lisäksi maakunnassamme on käytössämme Itä-Suomen yliopiston asiantuntevat tutkimusresurssit, palapelin ainekset ovat tarvittaessa nopeasti koossa”, Karjalainen pohtii. Reijo Karjalaisen mukaan kasvien bioaktiivisten yhdisteiden tutkimus on tällä hetkellä intensiivistä ja lähivuosina meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää räätälöityjä ravintolisiä sekä funktionaalisia elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

”Ja ei ole suinkaan huono asia, että terveys ja hyvinvointi on listattu Itä-Suomen yliopiston yhdeksi kärkialoista”, Karjalainen muistuttaa. Ravinnolla ja oikeilla elämäntavoilla voidaan tutkimusjohtaja Reijo Karjalaisen mukaan vaikuttaa merkittävään osaan kansanterveystaudeista. Reijo on oikeassa siinä, ettei yrttejä ja niistä tehtyjä valmisteita tule tässä tapauksessa mieltää lääkkeiksi, vaan ne on ymmärrettävä nimenomaan ennaltaehkäisevässä merkityksessään sairastumisriskien vähentäjinä tai taudin kehityksen hillitsijöinä. Ja kuluttaja on myös valmis maksamaan tästä. Jää nähtäväksi, syntyykö luonnontuotteista Pohjois-Savon oman yrttibrändi, joka pystytään muuttamaan kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tämä edellyttää keskitettyä keruutoimintaa, logistista tehokkuutta, ammattimaista terveys ja hyvinvointi -tuoteperheen kehittämistä sekä huolellista asiakaskohderyhmän segmentointia markkinointeineen.


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 15 Kolmen ruokalajin lähiruokamenu à la Mikko Rosendahl

Kuopiolainen tv-kokki Mikko Rosendahl (MTV3:n Huomenta Suomen Makuja -ohjelma, Ravintola OS) suunnitteli Mmm… makasiinilehden lukijoille savolaisen lähiruokamenun.

MENU Paistettua kuhaa maatiaisohrapedillä … Villisikaa ja kaskinaurissosetta … Peltola Blueta & variksenmarjahyytelöä

PAISTETTUA KUHAA 200 g kuhafileetä MAATIAISOHRAA 1 dl kuorittua ohraa tai Jorma-ohraa 2 luomutomaattia 1 nippu ruohosipulia 2 sitruunaa 1 dl oliiviöljyä Paista kuha pannulla ja marinoi se öljyllä ja sitruunalla. Keitä ohra kypsäksi suolavedessä. Kuori tomaatit, poista sisus ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Tee ohrasta, tomaateista ja ruohosipulista salaatti. Mausta sitruunalla ja oliiviöljyllä. Laita leikatut kuhapalat ohrapedille. VILLISIKAA KAHDELLA TAVALLA 1 kg luutonta villisiankylkeä 1/2 kg villisianfileetä 2 litraa vettä 3 porkkanaa paloina 2 sipulia kuutioina 1 palsternakka paloina 1 varsiselleri paloina 2 kpl laakerinlehtiä 5 kpl maustepippureita 5 kpl mustapippureita Suolaa Hauduta kylkeä 18 tuntia 80-asteisessa uunissa. Anna jäähtyä haudutusliemessä ja leikkaa annospaloiksi. Paista kylkipalat ja filee rapeiksi pannulla. Tarjoa spagetin ja kaskinaurissoseen kera. [Ohje neljälle hengelle]

Tarjoiluehdotus: Kylkipalan päällä fileepala

Jorma -

kuvat Jari Sihvonen

ohra

Ikivanha suomalainen maatiaisohra tekee paluuta ruokakulttuuriimme. Kuoreton, paljassiemeninen Jorma-ohra polveutuu ohrakannasta, jota on viljelty paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa Rautalammin maatiaisohrana. Jorma-ohra on saanut nimensä Orimattilan Osuuskaupan viljavarastonhoitaja Jorma Simolan mukaan. Hän sai 1960-luvulla erän kuoretonta ohraa ja puhdisti kannan yhtenäiseksi lajikkeeksi. Jorma-ohra soveltuu monipuolisesti ruoanvalmistukseen. Jauhoina se sopii erityisen hyvin rät-

Jorma savola lla on iset Se polv juuret! Rautala eutuu lähtöis mmilta maatia in olevaan isohrak antaan .

tänä- ja mustikkakukkotyyppisiin jälkiruokiin, pikkuleipiin ja rieskoihin. Rikottuja ryynejä kannattaa kokeilla uunipuuroissa, riisin asemasta risotoissa (ohratto), salaateissa, laatikoissa ja täytteissä. Hiutaleista syntyy terveellisiä puuroja, vellejä ja sämpylöitä. Laitisen luomutilalla Kesälahdella Jorma-ohraa on viljelty 1970-luvulta lähtien. Pohjois-Karjalassa on pohdittu, että Jorma-maatiaisohran avulla alettaisiin elvyttää suomalaista ruokaperinnettä esim. ‘In the Spirit of Kalevala’ -hengessä.


16 • Mmm…

teksti & kuvat Jari Sihvonen

Miljoona litraa

Esa ei sotke mehuihin esansseja

Niemisjärveläinen Esa Vainikainen tietää reseptin – ja sopivan sekoitussuhteen – maaseutuyrittäjän menestystarinalle. Ensiksi, tarvitaan hyvä liikeidea. Toiseksi, on oltava hyvät raaka-aineet ja kilpailijoista erottuvat tuotteet. Kolmanneksi, niistä tehdään asiakkaiden tarpeisiin soveltuva palvelukonsepti, jota he eivät saa mistään muualta. Ja lopuksi, on tiedettävä missä potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Näistä aineksista on syntynyt Marjavasu Oy:n menestystarina. Marjavasu on jalostanut puutarha- ja metsämarjoista sekä hedelmistä mehutiivisteitä ammattikeittiöille 1990-luvun lopulta lähtien. Vähittäiskaupalle tarkoitettuja kulutta-

jatuotteita yritys ei ole valmistanut, vaan sen mehut ovat tulleet tutuiksi hotellien, henkilöstöravintoloiden, liikenneasemien ja julkisten ruokapalvelujen ruokalinjastoilla olevien juoma-annostelijoiden kautta. DeliMax-tuotemerkin alta löytyvät juomat sisältyvät ravintoloissa buffetaterian hintaan. Juomalaitepalvelun avulla ammattikeittiöissä voidaan tehostaa erilaisten juomien tarjoilua. Mehut valmistetaan helppokäyttöisissä juoma-automaateissa paikan päällä ‘paikallisesta’ vedestä, joten vettä ei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen eikä niitä tarvitse lantrata käsityönä kannuihin. Lisäksi mehutiivisteet on pakattu ns. bagin-box -pakkauksiin, jotka soveltuvat energiajätteeksi ja kierrätykseen. Marjavasu ei käytä mehuissaan lainkaan keinotekoisia aromeja. Omistajaosakas ja toimitusjohtaja Esa Vainikainen sanoo olevansa vannoutunut suomalaisen luonnon tuottamien aitojen makujen ystävä. Hänen mukaan esimerkiksi tuotevalikoimaan kuuluvan luomumustaherukkamehun kaltaiset tuotteet ovat yrityksen ehdottomia kilpailuvaltteja. ”Jos tehdään sellaista ruokaa, joka ei ole ruokaa, niin eihän siinä ole mitään järkeä”, hän kiteyttää. Yritys on kasvanut 14 vuodessa merkittäväksi toimijaksi alalla, jossa

on ollut perinteisesti isoja toimijoita. Laimennetuksi mehuksi muutettuna Marjavasun tuotteita juodaan miljoona litraa vuodessa. Yrityksen vuosittainen kasvu on ollut jo pitkään kaksinumeroista. Marjavasua on kehuttu erityisesti sen nykyaikaisesta ja tehokkaasta toimintamallista. Se on ulkoistanut marjojen ja hedelmien pakastuksen, varastoinnin, täysmehujen valmistuksen, laitteen osien valmistuksen ja laitehuollot alihankkijoille. Mehutehdas sijaitsee Etelä-Kuopion maaseutualueella Vehmasmäessä. Viisi työntekijää työllistävä yritys muutti nykyisiin tiloihinsa viitisen vuotta sitten Niemisjärveltä. Kuopion länsilaidalla sijaitsevalla maaseutukylällä on yhä Vainikaisen kotija marjatila, josta kaikki sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten. Mehuissa käytettävät mustaherukat tulevat edelleen 16 hehtaarin suuruiselta kotitilalta. ”Siitä on ollut etua, että tunnen koko ketjun taimenistutuksesta lähtien”, hän miettii. Vainikainen palkittiin vuonna 2006 yrityksensä menestyksen ja innovatiivisten ratkaisujen ansiosta valtakunnallisella Vuoden Maaseutuyrittäjä -tunnustuspalkinnolla. Siitä huolimatta hän ei halua tehdä itsestään numeroa maaseutuyrittäjänä tai tehdä turhaa rajanvetoa maaseudun ja kaupungin välillä. ”Haluamme olla maaseudulla toimiva luotettava elintarviketeollisuusyritys”, hän painottaa.

Metsäm


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 17

MARJAVASU OY ON SAANUT YRITYSTUKEA

aitoja makuja

EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.

marjoista myös urheilujuomia Marjavasu Oy:n palvelukonsepti syntyi Esa Vainikaisen ja Hotelli Rauhalahden silloisen keittiöpäällikön Juha Halmisen ihmetellessä, miksi suomalaisia marjamehuja ei tarjoilla sen enempää ravintola-aamiaisella. Kymmenisen vuotta myöhemmin Vainikainen teki samanlaisen havainnon myös kuntosaleilla. Ennen oli miehet rautaa – ja miesten rinnuksilla mustikkasoppaa... Kuopiolaisiin liikunta- ja hyvinvointikeskuksiin on nyt ilmestynyt Marjavasun juoma-automaatteja, joista saa yksinomaan marjoista ja hedelmistä valmistettuja urheilujuomia. Esimerkiksi mustikka- ja puolukkatäysmehutiivisteestä valmistettu Fatburner-rasvanpolttojuoma on ensimmäinen joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma maassamme. Juomaan lisätyn L-karnitiinin sanotaan tehostavan rasvanpolttoa ja vihreän teen kiihdyttävän aineenvaihduntaa. DeliMax Sport -tuotesarjan muut maut ovat omena-sitruuna, sitruuna-vihreä tee ja omena-mustaherukka. Uutta juomissa on myös se, että valmiit juomat annostellaan suoraan kuntoilijan omaan juomapulloon tai mukiin. Pullotettuihin juomiin verrattuna uutuus on siten myös ekologisempi vaihtoehto. Itävaltalaisvalmisteiset automaatit toimivat joko kolikoilla tai kuntokeskuksen omalla poletilla.

a apu n e e tyks ungistiaen tuoi h e m up saatek ujuo Tuo sikkakhajaisten urhesiisl äsavolaistaattou t rjapo netty tty ja tes maan n ma e ödyn ekev vasu r n hy kehit a ik

o int Marj iä on essä in ia-El ityks oinn istelm än Futur d h k y tekeh r kin u auta m k y a ä m t a. M sess n ja tuyh k e u y s t e i k mist s n stu . Sakeh Savo ojalo intarvike sessä viljei k t m a Sisää J l . a -E hitt sessä utarh turia n ke s. hityk ja pu inna at Fu j i esku m t a i k j n s r o i t u a t e m n m k a i a i a s s ö asi jiä l arjao ii my yrittä toim yvä M a t t s tavat i s k o kes a tal fi een  avo. mass ämis t t i isa-s h s . e k w w n ly a: w ietoj Lisät


18 • Mmm…

teksti & kuva Anna-Liisa Pekkarinen

Hevosyrittäjä vie opetuksen asiakkaan luo

”Maalla on

Sanna Hukkanen on vieremäläinen hevosyrittäjä. Hän antaa ratsastus- ja hevostaito-opetusta asiakkaan luona ja pitää kursseja ‘hevosihmisille’. ”On yksinkertaisempaa mennä asiakkaan luo kuin perustaa oma, isoja investointeja vaativa ratsastustalli”, hän perustelee liikeideaansa. Asiakkaina on perhekoteja ja yksityisiä hevosenomistajia Vieremän lähiympäristössä, sekä talleja hieman kauempanakin. Opetustyötä riittää jokaiselle viikonpäivälle. Ratsastuksenopettajan ja hevostenhoitajan koulutuksen saanut Hukkanen on perehtynyt lisäksi hevosten käytösongelmien ratkaisuun. ”Esimerkiksi jos hevonen ei suostu menemään kuljetuskoppiin, voin auttaa”, hän kertoo. Yrityksensä T:mi Sanna Hukkasen hän perusti vuonna 2003. Se toimii Peltolan tilalla, jonka emännäksi Sanna tuli vuonna 2004 avioiduttuaan tilan isännän, Jarin, kanssa. Tilalla on 30-päinen lypsykarja,

paljon tekemätöntä työtä, kun sen vain

josta emäntä huolehtii muiden maatalon töiden ja yritystoimintansa lisäksi. Myös kolme lasta, 1-vuotias Veikka, 4-vuotias Nella ja 9-vuotias Arttu, pitävät äidin virkeänä. Talon toista päätä asuvat Jarin vanhemmat. Hukkasella on kaksi perheen käytössä olevaa hevosta, jo eläkeiässä oleva suomenhevonen VejaninLento ”Lento”, ja kolmevuotias, siitokseen ja kilparadoille koulutettava lännenratsu, quarter-rotuinen tamma Fiftys Star Bar ”Sara”. Sanna Hukkanen oli viime vuonna Ylä-Savon Veturin hallituksen puheenjohtaja ja sitä ennen hallituksessa. Luottamustehtävässä hän sai aitiopaikalta näkemyksen maaseudun yrittäjyysmahdollisuuksista. Hän uskoo, että maaseudulta saa toimeentulon tulevaisuudessakin. Kun tilakoot kasvavat, tilat eivät ehdi tehdä kaikkea itse, vaan siirtyvät käyttämään ostopalveluja esimerkiksi lietelevityksessä ja niittämisessä. Tallityötä tekeviä yrittäjiä on jo jonkin verran, mutta pulaa on esimerkiksi sorkkahoitajista ja hevosten kengittäjistä. Siivous-, hoiva- ja mökkitalkkariyrittäjiä aloittaa koko ajan. ”Palveluntuottajien määrä kas-

vaa, mutta ihmisten on oltava valmiita maksamaan palveluista”, summaa Hukkanen. Hän tietää, että paljon on myös tekemätöntä työtä, joka vain pitää hoksata. Hevosyrittäjänä Hukkanen on kokenut, että erikoistuminen kannattaa, kuten hänen oma valintansakin osoittaa. Islanninhevosratsastus ja lännenhevostallit kiinnostavat nyt. Sen sijaan tavallisia talleja on jo riittävästi näillä seuduilla. Maaseutu on Sanna Hukkaselle tärkeä asia. Se häntä huolestuttaa, että päättäjillä ei enää ole sidoksia maaseudulle, eikä omakohtaista näkemystä maaseudun elinehdoista. Siksi päättäjiin on yritettävä sitkeästi vaikuttaa. Suomalaisen maaseudun valttina on rauha ja puhtaus, joka Euroopasta puuttuu. ”Meidän puhdas ruokamme tulee olemaan vielä arvossaan. Kunpa kuluttajat ymmärtäisivät, että elleivät he ole valmiita maksamaan puhtaasta ruuasta, sen tuottaminen kustannussyistä vähenee tai jopa loppuu.” ”Jos täällä aikoo olla, on asennoiduttava positiivisesti. Uskon ja toivon, että me pärjäämme.”

hoksaa.”

Maase udu kasvo n tutuik t si Nelivuotias Nella ratsastaa Lento-hevosella, joka on Sanna-äidin rakas hevonen 18 vuoden ajalta. Uusin tulokas Sara-heppa katselee sivusta.


POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 19

Elena Autio (vas.) ja Minna-Liisa Heiskanen.

Lisätie

toa

Suome n Hevo www.h stietokeskus evostie tokesk us.fi Neuvo ja Puh. 0 Elena Autio 440 98 6 622

Yltäkylläinen elämänmuotomme alkaa heijastua myös kotieläimiin. ”On havaittu, että ihmisten lähellä elävät eläimetkin lihovat”, hämmästyttää Hevostietokeskuksen asiantuntija, neuvoja Elena Autio. Liiallisen ruokinnan seurauksena hevoset ovat saaneet riesakseen elintasosairauksia. Metabolista oireyhtymää diagnosoidaan hevosiltakin. Se oireilee kaviokuumeena ja nousseena insuliinituotantona. Ähkylle puolestaan altistaa äkillinen ruokinnan muutos. Ähky voi viedä jopa hengen. Erilaiset väkirehut ja myslit ovat energiapitoisia, mutta harrastehevoset eivät kuluta kaikkea saamaansa energiaa kuten urheiluhevoset. ”Hevonen on omistajalleen rakas. Omistaja voi hyvässä tarkoituksessa antaa eläimelle liikaa ruokaa. Tallin nurkan säkkivalikoimasta napsitaan hevosen eteen monenlaisia rehuja”, Autio kertoo. Lihomista ei välttämättä havaitse, kun on hevosensa kanssa päivittäin.

teksti & kuvat Anna-Liisa Pekkarinen

Ei ole sama mitä hevoselleen syöttää

Suomen Hevostietokeskus neuvoo ja kouluttaa hevostalousyrittäjiä, oppilaitoksia, raviratoja, talleja ja harrastajia Savon alueella. Keskus tutkii ja kehittää hevostaloutta ympäristö- ja hyvinvointiasiat huomioiden ja välittää uusinta tietoa alan toimijoille. Hevostietokeskuksesta saa myös tallien rakennussuunnittelupalvelua. Keskus sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Studentia-rakennuksessa. ”Toimintamme tarkoituksena on vahvistaa pohjoissavolaista ja itäsuomalaista hevostaloutta”, toiminnanjohtaja Heiskanen kiteyttää. Hevostietokeskus hallinnoi EU-rahoitteista Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistä Hevosten hyväksi -hanketta, joka edis-

”Hevosen kylkiä tunnustelemalla sen huomaa. Kylkiluut eivät saa näkyä, mutta niiden pitää tuntua sormiin.” Vastuuntuntoinen hevosenomistaja selvittää, mikä on hevosen oikea ruokintamäärä. Hevostietokeskuksella on siihen tarjota työkalukin, HOPTI-ruokintaohjelma. Kun käyttäjä syöttää ohjelmalle tiedot hevosensa ruokinnasta, saa vastaukseksi kehitettävät kohdat. Yhä useammat hyödyntävät ohjelmaa, koska se tukee hevosten hyvinvointia. Karkearehusta kannattaa teettää rehuanalyysi. Oikein ruokitun hevosen karva kiiltää. ”Liikunnan ja ravitsemuksen tasapaino on hevosen parhaaksi”, täydentää toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen. Ratsastustallit aloittavat hevosterveyden ja -ruokinnan opetuksen ruohonjuuritasolta, pienistä harrastajista. ”He ovat tavattoman innostuneita ja tarkkasilmäisiä. Huomaavat varmasti, jos jokin on hevosella vinossa.” tää hevosten terveyttä ja hyvinvointia. Ravitsemusneuvonnan lisäksi hanke on järjestänyt useita neuvontatilaisuuksia Itä-Suomen alueella muun muassa hevosten tapaturmista ja tallien paloturvallisuudesta ja taloudenpidosta. Ne ovat keränneet jo yli 700 kuulijaa. Hevostietokeskus on tehnyt pitkään yhteistyötä mm. Ylä-Savon ammattiopiston kanssa. Kiuruvedellä on valtakunnallisestikin merkittävä ja kehittyvä koulukeskus. Hevostalous on kasvava elinkeino. ”Kuta kaupunkilaisemmaksi tulemme, sitä kiinnostavammaksi käy hevosten kautta saatava sidos maatalouteen”, summaa Heiskanen.

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS RAHOITTAA ITÄ-SUOMEN KOLMEN MAAKUNNAN YHTEISTÄ HEVOSTEN HYVÄKSI -HANKETTA EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.

ehti iinil s a k a m...msi Mm ii ti Tilaa seksi kot ekstivies i t n a ä o l m l o l r ä i ume ttäm lähe MMM n Kirjoita A A 0 L 1 7 . si ja TI 760 e 0440 riin nim i. Lehti a tekst osoittees uussa. k i post tyy kesä s e m l i


Tuemme intoa,

uskallusta. & kovaa työtä  .

YR TYSTUET

maaseudun mikroyrityksille, maatalousyrityksille ja yrittäjiksi aikoville

INVESTOINNIT • Koneiden ja laitteiden hankinta • Rakennusinvestoinnit • Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta ALKAEN

JOPA

1000,-

Yritysryhmän kehittämiNEN • Yritysten yhteismarkkinointi (vähintään 2 yritystä) • Yhteistyön syventäminen • Muu kehittäminen JOPA ALKAEN

500,-

KehittämiNEN

KäynnistyS

• Asiantuntijapalvelut • Tuotekehitys • Koulutus • Markkinoinnin tehostaminen

• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen

JOPA ALKAEN

ALKAEN

JOPA

1000,-

500,-

yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittäminen

max

2700,-

Aloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittäminen esim. liiketoimintasuunnitelman laatiminen asiantuntijatyönä, erilaisiin selvitystöihin liittyen uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen tai asiakastarpeiden kartoittamiseen.

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue Viestikatu 1–3, 70600 KUOPIO Puh. 040 514 9316, 040 536 7468 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

Koillis-Savo sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet Hietapohjantie 926, 73460 MUURUVESI Puh. 040 510 3258 www.kalakukkory.fi

JOPA

PCM TECHNOLOGY  on laserleikattujen metallikomponenttien valmistukseen ja markkinointiin keskittynyt teknologia-alan yritys. Se toimittaa teollisuudelle ruostumattomia putkenosia, joilta vaaditaan korkealuokkaista paineen- ja korroosionkestoa. Omalla alallaan edelläkävijäksi kotimaassa noussut suonenjokelaisyritys työllistää kymmenkunta työntekijää. Tommi Väänäsen ja Mika Kahelinin perustaman yrityksen tuotteet ja palvelut tunnetaan jo hyvin Pohjoismaissa. Yrityksellä on kovat kasvuodotukset KeskiEuroopassa. PCM Technology on saanut kehittämistukea kansainvälistymisen edistämiseen.

Sisä-Savo, Karttula (ent.), Leppävirta sekä Varkauden maaseutualueet Jalkalantie 6, 77600 SUONENJOKI Puh. 040 532 5310 www.mansikkary.fi

Ylä-Savo ja Maaningan kunta Kankaankatu 1 A 6, 74120 IISALMI Puh. 0440 760 773 www.ylasavonveturi.fi

Mmm... 1/2011  

Makasiinilehdessä kurkistetaan 2010-luvun maaseudulle. Lehden lyhyt ja ytimekäs nimi tulee Pohjois-Savon maaseudun perustan muodostavista ko...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you