Page 1

JANNE HEIKKINEN VAPAUS • YMPÄRISTÖ • TURVALLISUUS

ELINA LEPOMÄKI ”Tarvitsemme ripeitä toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi.”

MATTI APUNEN ”Suomi ei tarvitse lisää veroja vaan lisää investointeja.”

MILLA KYNKÄÄNNIEMI ”Poliisikoulutuksen paikkoja täytyy lisätä ja rahoitus saada pysyvästi kuntoon.”


VA A L I P Ä Ä L L I K Ö N P U H E E N V U O R O

YHTEISKUNTAMME TARVITSEE PITKÄJÄNTEISIÄ PÄÄTTÄJIÄ MENESTYÄKSEEN TUOREIMMAN ilmanlaaturaportin mukaan 90 prosenttia maailman ihmisistä hengittää saasteista ilmaa. Ympäristön jatkuvasti huononevaa tilaa ei voida enään pitää vain teoreettisena mallina sillä todisteet ilmaston muuttumisesta ja eliölajien katoamisista ovat konkreettisesti jokaisen kansalaisen nähtävillä. Samaan aikaan ihmisten yleinen turvallisuuden tunne on huomattavasti heikentynyt. Ne asiat mitkä vielä vähän aikaa sitten saattoivat olla yksittäisiä tapauksia, ovat nousseet kiistattomiksi trendeiksi. Myös valtion kova velkaantumisvauhti aiheuttaa huolta kansalaisissa. Elämme leveämmin ja piittaamattomammin kuin meidän kuuluisi. Maksajina ovat ennen pitkää omat lapsemme. Minkälaisen yhteiskunnan haluamme jättää seuraaville polville? Haluamme varmasti kaikki Suomen olevan taloudellisesti menestyvä maa, jossa kaikenikäisten on turvallista asua. On myös tärkeää, että pohjoista ympäristöä vaa-

litaan kunnialla ja luontomme säilyy puhtaana. Yhteiskuntamme ongelmia on pyritty ratkaisemaan kasvavalla lainsäädännöllä. Uutta lainsäädäntöä laatiessa vanhoja normeja ei ole tarpeeksi karsittu. Tuloksena on syntynyt sääntelyn viidakko, jossa vastuuta siirretään jatkuvasti yksilöltä yhteiskunnalle. Yhteiskunnan holhoava rooli on mennyt liian pitkälle. Nykyiset yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat eivät enään toimi sellaisenaan. Jotta voisimme jättää yhteiskuntamme vähintäänkin samanlaisena tuleville sukupolville on rakenteita ja toimintatapoja muutettava. Tuleva eduskunta tulee olemaan suurien haasteiden edessä. Eduskunta tarvitseekin pitkäjänteisiä, kovaa työtä pelkäämättömiä ja tuoreita päättäjiä, jotka kykenevät uudenlaiseen ajatteluun. Onko sinun ehdokkaallasi näitä kykyjä?

LOTTA KIUTTU

Oulu, kampanjapäällikkö

VUODEN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN

TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA:

3. - 9.4.2019 (keskiviikosta tiistaihin)

ENNAKKOÄÄNESTYS ULKOMAILLA: 3. - 6.4.2019 (keskiviikosta lauantaihin)

VAALIPÄIVÄ: 14.4.2019

Lisätietoja vaaleista ja ennakkoäänestyspaikoista: www.vaalit.fi

JULKAISIJA: Vapaa pohjoinen ry VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Lotta Kiuttu TAITTAJA: FreetimeMedia oy/Sara Lähdesmäki PAINO: Erweko Oy PAINOS: 100 000kpl

JANNE HEIKKISEN

VAALITEESIT

TUHLAUS POIS, VEROT ALAS

Työnteon tulee olla aina joutenoloa kannattavampaa. Aamulla töihin nousevan on tienattava enemmän kuin sen, joka ei nouse. Kenenkään kokonaisveroaste ei saa nousta.Yritysten sukupolvenvaihdoksia täytyy helpottaa ja perintövero poistaa.

TURVALLISUUDESTA EI TINGITÄ

Suomen tulee olla maailman turvallisin maa kaikenikäisille. Hyysäävän kriminaalipolitiikan aika on ohi. Tarvitsemme kovempia rangaistuksia törkeistä rikoksista ja enemmän resursseja poliisille. Sosiaalisesta maahanmuutosta on päästävä eroon.

PUHDAS LUONTO ON POHJOISEN SUURIN MAHDOLLISUUS

Tarvitsemme matkailuun perustuvia työpaikkoja. Pohjoisen luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on kunnia-asia. Luontoa, vesistöjä ja kalakantoja tulee hoitaa kestävästi.

POHJOISTA KOKEMUSTA, VALTAKUNNALLISTA NÄKEMYSTÄ Kaikkien kansakuntien hyvinvointi määrittyy sen jokaisen kansalaisen yhteenlasketun vapauden summana. Olen aina vierastanut suuresti ajatusta siitä, että ihminen on vain ratas järjestelmässä, ja että yhteiskuntamme kohdatessa haasteita päädymme lähes säännönmukaisesti rajoittamaan, sääntelemään ja kieltämään yksilönvapauksia. Tämä ajattelu vaatii päivityksen; meidän päättäjien tulee aina oletusarvoisesti valita eri vaihtoehdoista se joka lisää valinnanvapautta – ei rajoita sitä. Oli kyse sitten elinkeinon harjoittamisesta, yrittämisestä tai vaikka alkoholipolitiikasta tulee päättäjien kohdella aikuisia ihmisiä kypsinä päättämään omasta puolestaan. Sinä tiedät paremmin omasta parhaastasi! Olen saanut etuoikeuden kasvaa tutkitustikin maailman vakaimpiin ja turvallisimpiin yhteiskuntiin lukeutuvassa Suomessa. Tätä saavutusta ei voida pitää kuitenkaan enää itsestäänselvyytenä. Viimeaikaiset surulliset maahanmuuttoon liittyvät ongelmat erityisesti Oulun seudulla ja turvallisuustilanteen heikkeneminen Itämeren alueella asettaa kysymysmerkkejä tulevaisuuden suhteen. Sillä,

ettei arjessa tarvitse pelätä – niin vanhuksen, pikkulapsen kuin teinitytönkään, on tinkimätön itseisarvo! Tarvitsemme kovempia rangaistuksia törkeistä rikoksista, lisää poliiseja, puolustusmäärärahoja ja Nato-jäsenyyden. Ympäristöstä huolen pitäminen on kirjaimellisesti maanpuolustusta. Olen erityisesti kalastusharrastukseni kautta kiintynyt suomalaiseen luontoon: pohjoisen humiseviin koskiin, yöttömiin öihin, linnunlauluun sekä erämaan rauhaan vastapainona arjen hektisyydelle. Haluan jättää Suomen luonnon paremmassa kunnossa jälkipolvillemme kun me sen vastaanotimme. Haluan että soita ja vesistöjä suojellaan tiukemmin, ja että energiantuotantomme muuttuu kestäväksi. Olen ehdolla eduskuntaan, koska haluan muutoksen vallitsevaan ajatteluun, jossa lasku järjettömän suuresta julkisesta taloudesta, epäekologisista ratkaisuista ja nykyisestä tuhlauspolitiikasta siirretään aina seuraavalle sukupolvelle. Suomea ei korjata kieltämällä, verottamalla, velkaantumalla ja sääntelemällä vaan luottamalla ja tarjoamalla eväät luoda omanlainen merkityksellinen ja kukoistava elämä. Tule mukaan rakentamaan vapaampaa ja turvallisempaa Suomea. Muista käyttää ääntäsi!

JANNE HEIKKINEN LUE LISÄÄ JANNEN AJATUKSISTA www.janneheikkinen.fi


TARVITAAN TALOUSVAALIT Pääsimme viime vuonna vaivoin takaisin finanssikriisiä edeltäneeseen BKT-tasoon. Samalla julkinen velka on tuplaantunut. Suomeen on vuosien ajan investoitu vähemmän kuin mitä pääoma on kulunut. Meillä on takanamme menetetty vuosikymmen. Ympäröivään maailmaan liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia ja poliittisia riskejä, jotka voivat romahduttaa taloutemme äkillisesti. Brexit, Italia ja Maastrichtin alijäämä-kriteerin uudelleen ylittävä Ranska lisäävät vaikeuksia euroalueella. Teollisuusjättien välinen kauppasota sekä Kiinan velkakupla ovat laskeneet pörssikursseja ja lisänneet maailmantalouden epävarmuutta. Ennätyskevyen korkopolitiikan aika on tällä erää ohi. Euroopan keskuspankki ilmoitti loppuvuonna lopettavansa määrällisen elvytyksen ohjelmansa. Aika koronnostoille ei ole vielä, mutta pelkästään tukiostojen lopettaminen nostaa velkaantuneiden maiden korkotasoa. Suomessa keskikoron nouseminen 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla.

”Yhdeksän miljardin kestävyysvaje on kurottava umpeen rakenneuudistuksilla ja julkisen talouden sopeuttamisella.” Huoltosuhde on heikoimmillaan 2020-luvulla. Se tarkoittaa sitä, että työikäisten määrä suhteessa seniori-ihmisiin ja lapsiin on alhaisimmillaan. Talouspolitiikkaa ei kukaan hoida puolestamme. Tulevan hallituksen on tehtävä kestävä hallitusohjelma, joka huomioi valtiovarainministeriön tuoreimman kestävyysvaje-arvion. Yhdeksän miljardin kestävyysvaje on kurottava umpeen rakenneuudistuksilla ja julkisen talouden sopeuttamisella. Talouskasvun ennustetaan pienentyvän vuonna 2019 1,5 prosenttiin.

Suomen uudistaminen on vielä pahasti kesken. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenneuudistukset ovat kokonaan tekemättä, vaikka uusi taantuma alkaa jo häämöttää.

RAKASTAN MUIDEN VEROJA osallistuu siihen yhteisillä ja kansallisilla päästötavoitteilla sekä kasvattamalla hiilinieluja. Murrosvaiheessa ei kenenkään elämä saa käydä kohtuuttomaksi. On meidän tehtävämme pitää kaikki suomalaiset mukana.

Sipilän hallitus sai Suomen työllisyyden käännettyä niukkaan 72 prosenttiin, mikä on huima suoritus siihen nähden, että viimeksi Suomen työllisyysaste on ollut ELINA yhtä korkea vuonna 1990. Työllisyysaste LEPOMÄKI on silti täysin riittämätön, kun vertaam- Kansanedustaja, diplomi-insinööri me sitä tuleviin menopaineisiin. Suomen talous on nyt - noususuhdanteessakin - alijäämäinen. Saksassa ja Ruotsissa työllisyysaste on kuusi prosenttiyksikköä meitä korkeampi. Tarvitsemme ripeitä toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi. Työssäoppimiselle on tehtävä tilaa kaikissa elämänvaiheissa ja palkkaamisen kynnystä pitää madaltaa. Sosiaaliturvan on kannustettava työhön, yrittämiseen ja uuden oppimiseen. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja omistamisesta ympäristöveroihin. Kulutus- ja haittaveroja ei kuitenkaan voi nostaa äkillisesti, sillä niillä on suora vaikutus arjen kustannuksiin. Monella alueella on ihmisten arki jo nyt koetuksella, kun asunnon arvo on mennyt, töitä ei ole ja putkiremontti maksaa saman verran kuin Helsingissä. Silti on kodit lämmitettävä eikä suuressa osaa Suomea ole henkilöautoille realistista vaihtoehtoa. Liikkuminen on perusarvo. Siirtymä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja ympäristöystävällisiä, korkean lisäarvon palveluelinkeinoja edellyttää vireää kansantaloutta. Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali kysymys. Suomi

Veroilla voidaan tasata hyvinvointieroja, mutta niillä luodaan harvemmin uutta tasattavaa. Sanavalmis porvari Winston Churchill sanoi mainiosti: ”Kansakunta, joka yrittää verottaa itsensä vauraaksi, on kuin mies, joka Huomatkaa kuitenkin tämä: vaikka seisoo ämpärissä ja yrittää nostaa itverotusta pidetään tarpeellisena pa- sensä kahvasta ilmaan.” hana, omalla kohdallaan suomalaiset eivät veroja rakasta. Elinkeinoelämän Siksi älkää uskoko väärien profeettovaltuuskunnan EVA:n Arvo- ja asenne- jen todistuksia. Suomi ei tarvitse lisää tutkimuksessa 57 % vastaajista torjuu veroja vaan lisää investointeja. Siksi väitteen ”Maksaisin henkilökohtaisesti meidän on oltava valmiina laskemaan mielelläni nykyistä enemmän veroja”. yhteisöveroa, jos muu maailma kulToisella laidalla vain 20 prosenttia on kee siihen suuntaan. valmis kiristämään verotustaan. Seuraavan hallituksen tärkein tavoite Mutta jollain palvelut pitää rahoittaa on nostaa työllisyyttä. Siksi meidän ja tämän ymmärrämme. Suomalaiset pitää keventää työn verotusta, siis anpitävät ensisijaisena keinona valtion- siotuloverotusta. Jos tarvetta ilmenee, talouden hoitoon julkisen talouden veromenetyksiä voidaan kompensoitehostamista. Tätä mieltä on kolme da kulutusverotuksessa. neljästä (74 %). Eri mieltä on vain kahJa kun riehumaan ruvettiin, viedään deksan prosenttia vastanneista. samalla roskikseen asutojen varainJos kansan mielipiteellä on merki- siirtovero. Se on huono vero, joka hitystä, siinä on tulevalle eduskunnalle dastaa mahdollisuutta liikkua työn perässä ja pitää meitä muutenkin väävarsin kirkas toimintaohje. rissä asunnoissa. Lehtiä lukemalla syntyy helposti käsitys, että suomalaiset rakastavat jääkiekon jälkeen eniten veroja. Tämä on vilpillisissä käsissä vaarallinen väite, ja vaalien alla valitettavan suosittu.

Hyvinvointivaltio ei ole hyväntahtoinen isä, joka antaa meille taskurahaa veroilta jäävän palkan muodossa. Verojen vastustaminen ei ole hyödytöntä murrosikäistä uhmaa, vaan aikuisen tervettä kriittisyyttä.

MATTI APUNEN

SISÄISEN TURVALLISUUDEN HAASTEET Tiedotusvälineissä on tuotu näkyvästi esille poliisia pitkään vaivannut resurssipula. Esille on tuotu tosiasiat, että poliisissa ollaan äärirajoilla. Suomessa on jo tällä hetkellä vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kansalaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt, vaikka kaikilla mittareilla mitattuna Suomi on edelleen turvallinen maa. Kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen suhteen. Suurin ongelma on haja-asutusalueella, jossa poliisia ei enää näy. Tutkinnassa poliisi joutuu priorisoimaan juttuja. Tutkinta-ajat ovat pitkiä ja tutkijat uupuvat juttu-

hillä. Suomessa on vuosi toisensa jälkeen tarjottu poliisille erilaisia lyhyitä lisärahoituksia. Resurssiongelmaa ei kuitenkaan korjata kestävästi tällaisilla rahoituksilla vaan poliisikoulutuksen paikkoja täytyy lisätä ja rahoitus täytyy saada Ennalta estävästä toiminnas- pysyvästi kuntoon. ta on säästetty pitkään, mutta nyt uudessa Sisäministeriön Turvallisuusviranomaiset varlaatimassa Poliisin ennalta mistavat sen, että Suomesestävän toiminnan strategias- sa on jatkossakin turvallista sa on nostettu esille tärkeitä asua, elää ja yrittää. Vaikka tapainopisteitä. Ennalta estä- loudellinen tilanne on vaikea, västä toiminnasta on hyviä on kansalaisen oikeusturvan tuloksia ja siihen pitäisi riittää ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeää, että turvalliresursseja. suus- ja oikeusviranomaisten Tuntuu, että me Suomessa resurssit ovat tehtävien vaatiajattelemme, että kaikki paha malla tasolla. Sisäisen turvaltapahtuu Suomen ulkopuo- lisuuden resurssiongelma on lella. Ruotsissa on havahdut- ratkaistavissa, kunhan tahtoa tu vakavaan tilanteeseen ja ja poliittista halua löytyy. resursseja on lähdetty kasvattamaan tuhansilla poliisimie- MILLA KYNKÄÄNNIEMI määrien kasvaessa. Kansalaiset kokevat, että joitakin rikoksia ei edes yritetä selvittää. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että oikeus otetaan omiin käsiin, kun poliisi ei ehdi asiaa hoitamaan.


ONKO VIRON EROTTAVA NATOSTA? Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueillamme ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valituista toimenpiteistä.

huolimatta heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Poliittinen johtomme on myös vahvasti ilmaissut, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on jo nyt käytössään paras mahdollinen turvallisuusratkaisu.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella. Jos Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta, kun meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin, Krimin valtaaminen ja sotiminen Uk- eikö Baltian maiden, erityisesti naapurainassa sai länsimaat varpailleen sekä rimme Viron, kannattaisi luopua Nato-jäottamaan käyttöön Venäjän vastaiset senyydestään? talouspakotteet. Luonnollisesti tämä sai Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puoVenäjän päättämään vastapakotteista. Turvallisuuden heikkeneminen on myös lustusliiton. saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan signaalina siitä, että puolustusyhteisö on väittää, että Viron turvallisuustilanne viidennen artiklansa mukaisesti valmis tällä muutoksella kohenisi? Että Viroon puolustamaan alueen maita mahdolli- kohdistuva painostus vähenisi? Että Venäjä parantaisi suhteitaan Viroon, koska sissa konfliktitilanteissa. Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla uhan rajoiltaan? myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä Naton puolustusyhteisöön, Vai olisiko pikemminkin luultavaa, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Keinoksi tähän on hallitusohjelmassa nimetty korkeakoulujen valintakoemenettelyn uudistaminen. Opiskelijavalinnoissa tullaan jatkossa korostamaan ylioppilastutkinnon merkitystä. Ehdotetuilla uudistuksilla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista ei ole keskusteltu tarpeeksi. Hakija on aiemmin saanut lähtöpis-

on jo tätä varten Nato.

Ruotsikaan ei suostu puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja. Tämä vakava keskustelu on vihdoinkin aloitettava: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaiJos vastauksesi on hämmentynyttä nau- suutta. reskelua tai ihmettelyä, onko kirjoittajilla Me allekirjoittaneet kannatamme Suokaikki inkkarit kanootissa, kysymme heti men liittymistä Naton jäseneksi. perään, miksi ihmeessä emme juuri nyt JANNE HEIKKINEN hakisi Nato-jäsenyyttä. Kaupunginvaltuutettu, Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia.

kaupunginhallituksen jäsen, eduskuntavaaliehdokas, kokoomus, Oulu

ATTE KALEVA

Kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp., Helsinki

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua: Euroopan Unionista ei ra- PETRI SARVAMAA kenneta missään vaiheessa puolustus- Euroopan parlamentin jäsen, MEP, kokoomus, Helsinki yhteisöä, sillä länsimailla

JANNE HEIKKISEN

VAALIVALVOJAISET 45 SPECIALISSA Vaalipäivänä sunnuntaina 14.4. klo 19-24 liveklubi 45 Specialissa (Saaristonkatu 12, 90100 Oulu)

KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINTAUUDISTUS KAVENTAA YHDENVERTAISUUTTA

Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan vaali-illan tulosseurantaa ja juhlistamaan kampanjatyön huipentumaa Jannen vaalivalvojaisiin! Tapahtuma on avoin ja maksuton. Lisätietoja: www.janneheikkinen.fi

teitä ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Koepistejonossa haettaessa on ratkaissut pelkästään valintakoemenestys. Valintatapa on taannut sen, että myös lukiossa huonommin menestyneet (usein pojat), vääriä ainevalintoja tehneet sekä lukion käymättömät hakijat ovat voineet tulla valituiksi korkeakouluun.

kelijoille tarvittavat fysiikan kurssit.

Ylioppilaskirjoitusten merkityksen korostamisella luovutaan nykyisestä tasa-arvoisen koulutuksen mallista. Lukioissa ja niiden opetuksessa on suuria eroja eri puolilla Suomea. Oppilaiden mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa eivät ole tasavertaiset. Jatkossa korkeakouluihin pääsevät lähinnä parhaiden pääkaupunkiseudun lukioiden oppilaat. Tämä lisää alueellista epätasa-arvoa.

Suomen Lukiolaisten Liitto ry teetti kesällä 2016 kyselytutkimuksen jäsenistölleen. Tutkimuksen suoritti tutkimustoimisto IRO Research Oy.

Jatko-opintoihin siirtyminen tulee hidastumaan, sillä lukio-opinnot muodostuvat nykyistä raskaammiksi ja oppilaat korottavat arvosanojaan useampaan kertaan. Lukio-opinnot pidentyvät nykyisestä kolmesta vuodesta arviolta noin neljään vuoteen.

Tutkimustulokset olivat selvät. Lukiolaiset pitävät nykyistä, kahden kiintiön mallia hyvänä ja oikeudenmukaisena: ”Pääsykoe on parempi tapa valita opiskelijat kuin ylioppilaskirjoitukset. Lukiolaiset haluaisivat mieluummin poistaa ylioppilaskirjoitukset kuin pääsykokeet. Pääsykokeet mittaavat paremmin pyrkijöiden osaamista ja motivaatiota kuin ylioppilaskirjoitukset”.

Kaikissa pienemmissä lukioissa ei voi tällä hetkellä suorittaa kaikkien aineiden kursseja. Näin ollen esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiminen käytännössä estyy, mikäli pyrkijä ei JANNE NOUSIAINEN opiskele sellaisessa suuremmassa lu- Toimitusjohtaja, varatuomari kiossa, joka kykenee tarjoamaan opis- KK Valmennuskeskus Oy

JANNE YSTÄVÄN SANOIN Kuka olet ja missä yhteydessä tutustuit Janneen? Olen Elena Andreou, Jannen ystävä Kempeleestä. Työskentelen psykologina ja vapaa-ajalla toimin futsal-kuvioissa. Olemme tunteneet Jannen kanssa yli 10 vuotta, yläasteajoilta saakka. Ystävyytemme syveni yhteisten opiskeluvuosien aikana Jyväskylässä, jolloin koettiin ja jaettiin yhdessä monenlaisia asioita. Miten kuvailisit Jannea ystävänä? Janne on luotettava, läsnäoleva, pohdiskeleva ystävä, jonka kuuntelevaan korvaan, näkökulmanottokykyyn ja piristäviin heittoihin voi aina luottaa. Vaikka Janne on monessa mukana, niin Jannelta löytyy aina aikaa keittää ystävälle kahvit.

Mitkä piirteet tekevästä Jannesta hyvän yhteistyökumppanin? Janne pyrkii löytämään kaikille sopivan ratkaisun, kuitenkaan omista periaatteista ja itselle tärkeistä asioista tinkimättä. Janne on sosiaalisesti älykäs ja kohtaa muita kunnioittavasti, mutta samalla suorapuheinen ja aidosti oma itsensä, eikä Jannen kanssa tarvitse arvailla mitä Janne on oikeasti mieltä. Mitä asioita pidät Jannen vahvuuksina? Janne on analyyttinen sekä ottaa asioista selvää perinpohjaisesti. Janne ei muodosta jäykkiä ennakko-oletuksia asioista tai ihmisistä, vaan haluaa päästä yleensä asioiden jyvälle ennen kuin toimii tai muodostaa oman valistuneen mielipiteensä. Ja silloinkin, kun Jannella on muodostunut asiasta mielipide, Janne pystyy aidosti kuuntelemaan ja kunnioittamaan

myös uusia eriäviä näkemyksiä. Miksi äänestäisit Jannea? Arvostan Jannen syvällistä ja analyyttista tapaa perehtyä asioihin, tapaa kohdata kunnioittavasti muita (myös eriävän mielipiteen omistavia ihmisiä) sekä omistautumista, mikä Jannella on politiikkaa kohtaan ja on ollut niin kauan kuin muistan. Sellaisia ihmisiä haluan päättämään meidän asioista eduskuntaan.

ELENA ANDREOU


JANNE OMIN SANOIN Kerro lyhyesti itsestäsi sekä polustasi vaikuttajaksi. Olen toiminut politiikassa vuodesta 2008 saakka, kun tulin valituksi Kempeleen kunnanvaltuustoon. Toisella valtuustokaudella nousin aina valtuuston puheenjohtajaksi saakka. Maisteriopintoni suoritin Jyväskylän yliopistossa pääaineena yleinen valtio-oppi.

Olen työskennellyt puoli vuosikymmentä kaupan alalla sekä toiminut sivutoimisena pienyrittäjänä. Viimeiset vuodet olen tehnyt töitä elinkeinoelämän palveluksessa viestinnän suunnittelijana ja viestintäpäällikkönä. Nykyisin arkeani täyttävät kokoukset niin kaupunginhallituksen jäsenenä, valtuustoryhmän puheenjohtajana, maakuntavaltuutettuna ja BusinessOulun johtokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi vaikutan mm. Oulun seudun perhokalastajien sekä Suomen pokerinpelaajien hallituksessa. Vapaa-ajallani nautin pallopeleistä, lukemisesta ja kalastuksesta. Kesällä vietän aikaani mieluiten pelaamalla tennistä tai kahlaten pitkin virtavesiämme kalojen perässä. Millainen olet luonteeltasi? Olen lapsesta saakka ollut tavattoman utelias. Jos en osaa jotain mielenkiintoista, niin haluan palavasti oppia aiheesta ainakin perusteet. Maailmalla on tarjottavana loputtomasti mahdollisuuksia, kun osaamme suhtautua asioihin avoimin mielin. Minulle on myös aina ollut tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Haluan rakentaa luottamusta ja pitää kiinni siitä, mitä on luvattu. Tämän vuoksi olen tarkka siitä, mitä lupaan. Suhtaudun elämään tulevaisuusoptimistisesti. Jos emme voi varmuudella tietää miten meidän käy, niin on parempi luottaa positiiviseen lopputulokseen. Haluan olla ennemmin etujoukoissa löytämässä ratkaisuja,

kuin jälkiviisaana arvostelemassa. Voitko kertoa taustastasi hieman? Olen sukuni ensimmäinen maisteri. Tästä kiitän perhettäni, joka on aina kannustanut opiskelemaan ja ponnistelemaan elämässä eteenpäin. Olen kasvanut pohjoiselle tyypilliseen elämäntapaan, jossa ahkeruus ja rehellisyys ovat suurimpia hyveitä. Kiinnostusta politiikkaa kohtaan en kuitenkaan perinyt kotoa. Sain ensimmäisen kosketukseni yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen jo 16-vuotiaana, kun ensimmäinen kuntalaisaloitteeni meni läpi. Se koski salibandykaukalon hankkimista kouluun, jossa sellaista ei vielä aikaisemmin ollut. Ensiaskeleista alkaen olen tinkimättömästi puolustanut liikunnan ja urheilun asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Varusmiespalveluksen suoritin Sodankylän jääkäriprikaatissa vuonna 2009. Sissijoukoissa opin kunnioittamaan meidän upeita arktisia olosuhteita. Sinulla on politiikan lisäksi kokemusta myös elinkeinoelämästä. Voitko kertoa tästä? Olen työskennellyt Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:ssa, joka tuottaa tietoa ja näkemyksiä yhteiskuntamme pitkän aikavälin menestystä koskeviin kysymyksiin. Olen ollut mukana selvittämässä esimerkiksi tulevaisuuden puoluekentän kehitystä ja suomalaisten suhtautumista perustulojärjestelmään. Työkokemukseni avulla olen hyvin perillä niistä keskeisistä muutostarpeista, joita Suomi tarvitsee, jos haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa ja toimia houkuttelevana maana yrittämiselle sekä työnteolle.

JANNE HEIKKINEN

Profile for Janne Heikkinen Eduskuntaan 2019

Janne Heikkinen eduskuntaan Oulun vaalipiiristä 2019  

New
Advertisement