”TURVALLISUUS ON VALTION TÄRKEIN TEHTÄVÄ”
ANTTI HÄKKÄNEN ”HYVÄSTÄ TYÖSTÄ ON VOITAVA KORVATA KUNNOLLA”
ELINA VALTONEN ”JANNE ON LUOTETTAVA JA
ALANSA TODELLINEN AMMATTILAINEN”
IINA KUVAJA
VÄHEMMÄN VEROJA
ENEMMÄN VAPAUTTA
EHDOLLA JATKOKAUDELLE
Politiikassa hyvät asiat tapahtuvat hiipien ja joskus jopa tuskaisen hitaasti. Sen sijaan huonot nousevat otsikoihin välittömästi. Todellisen muutoksen aikaansaaminen parempaan suuntaan vaatii pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja kykyä saada asioita aikaiseksi. Tämä pätee kunnanvaltuustoista eduskunnan saleihin.
Kansanedustajien ja sellaisiksi pyrkivien tulee ymmärtää, että Suomi ei ole desibelidemokratia, jossa äänekkäin on automaattisesti oikeassa. Pohjoisen elämäntavan puolustaminen edellyttää kansanedustajalta selkeää poliittista linjaa, yhteistyötaitoja ja luottamukseen perustuvia verkostoja.
Kansanedustajilta tulee edellyttää sitä, että he ymmärtävät ja ovat kiinnostu-
neita koko pohjoisen tulevaisuudesta. Hyvä kansanedustaja ymmärtää olevansa palveluammatissa kansalle niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Kainuussa.
Politiikassa on ensisijaisesti kyse arvoista. Siksi tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää ahkeruuden merkityksen niin yksilöille ja perheille kuin koko Suomelle. Tarvitsemme edustajan, joka on yrittäjämyönteinen ja omaa näkemystä niistä asioista, joista Suomen pitkän aikavälin menestys rakennetaan.
Tulevan vaalikauden aikana niin Suomea kuin koko Oulun vaalipiiriä huolestuttavat yhteiset kysymykset. Miten valtion velkaantuminen taitetaan? Nautimmeko suomalaista ruokaa tulevaisuudessakin?
Ketkä omistavat suomalaiset yritykset jatkossa? Ovatko katumme turvallisia liikkua?
Ennen kaikkea tarvitsemme edustajan, joka uskaltaa olla rohkea ja määrätietoinen totuudenpuhuja silloinkin, kun se ei ole poliittisesti suosittua. Äänestyskopissa kannattaakin kysyä itseltään, että onko edustajallani näitä ominaisuuksia?
Hannu Vesala Kampanjapäällikkö, Kempele
Ennakkoäänestys kotimaassa
22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla
22.–25.3.2023
Vaalipäivä 2.4.2023
Näin äänestät vaaleissa
Äänestäminen ennakkoon on helppoa ja vaivatonta. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Mukaan tarvitset henkilöllisyystodistuksen. Ennakkoäänestää voi 22.–28.3.2023.
Vaalipäivänä 2.4. äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle lähetettyyn ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20.
JULKAISIJA: Vapaa Pohjoinen ry VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Hannu Vesala
TAITTO: Sara Lähdesmäki PAINO: Punamusta Oy PAINOS: 100 000 kpl
Suomen kokonaisveroaste on liian kireä. Nykyinen himoverotus heikentää työnteon kannustavuutta ja halukkuutta ponnistella työuralla eteenpäin. Seuraavalla vaalikaudella työn ja eläkkeiden verotusta tulee madaltaa kaikissa tuloluokissa. Ihmisten ostovoimaa on parannettava, jotta tulot riittävät arjen nousevien kustannusten kattamiseen ja palveluiden ostamiseen.
Kestävässä yhteiskunnassa verotuksen, sosiaaliturvan ja lakien tulee aina kannustaa ihmisiä ponnistelemaan kohti parempaa tulevaisuutta. Suomen on oltava vähintään yhtä houkutteleva maa yrittäjille ja yrityksille kuin naapurimaamme ovat. Meidän on purettava byrokratiaa ja kannustinloukkuja, jotka heikentävät ahkeruuden kannustimia. Esimerkiksi opintotuen tulorajat tulee poistaa.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi eurooppalainen turvallisuustilanne on kiristyneempi kuin kertaakaan sukupolveni aikana. Suomen tulee pyrkiä aktiiviseksi Naton jäseneksi ja tavoitella sen täysiä turvallisuushyötyjä. Meidän on jatkettava Ukrainan tukemista sekä huolehdittava omista puolustusasehankinnoista ja kannustettava reserviläistoimintaan. Uskottava armeija ja vahva maanpuolustustahto ovat parhaat takeemme siitä, että saamme elää rauhassa ja lastemme sekä tulevien sukupolvien elämä on turvattu.
Kevään eduskuntavaaleissa Suomi on monessa mielessä tienristeyksessä, jossa valintoja on tehtävä. Meidän on päätettävä, että jatkammeko nykyistä velkavetoista politiikkaa vai perustammeko maamme tulevaisuuden työllisyydelle, talouskasvulle ja yrittäjäystävällisyydelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on herätellyt suomalaisia velkaantumisen vaaroista ja muistutellut säästäväisyyden hyveestä. Meidän on kyettävä laittamaan valtion menot tärkeysjärjestykseen, jotta emme velkaantumalla syö tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.
Janne Heikkinen
Kansanedustaja
Kokoomus
Lue lisää Jannen ajatuksista: www.janneheikkinen.fi
Ukrainan sota kaatoi vakauden kulissit. Ne romahtivat kaikkialla muualla paitsi Baltiassa ja Ukrainassa, missä todellisuuden kylmä viima oli saanut vapaasti puhaltaa. Historiankirjoihin turvallisuusrakenteiden kaatuminen kirjoitetaan Sauli Niinistön sanoilla: ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.”
Naamioiden riisuminen tarkoitti myös Suomen ulkopoliittisen linjan eli aktiivisen vakauspolitiikan murenemista. Yhdessä yössä ns. jakkaramallin neljästä jalasta irtosi kaksi: Venäjä-suhteet ja kansainvälisen politiikan sääntöpohjaisuus. Jäljelle jäi vain vahva itsenäinen puolustus ja länsi-integraatio.
Miksi jakkaramalli ei kestänyt? Oma tulkintani on: todellisuus istahti jakkaralle.
Suomen keskeinen turvallisuuspoliittinen ongelma on nyt ja aina Venäjä. Ydinongelma on ollut Suomen turvallisuuden yhteensovittaminen itänaapurin turvallisuusintressien kanssa. Sotien jälkeen ongelma ratkaistiin puolueettomuuspolitiikalla. EU-jäsenyyden myötä puolueettomuus korvautui sotilaallisella liittoutumattomuudella ja aktiivisella vakauspolitiikalla.
Venäjä-sokeutemme juuret löytynevät lähihistoriasta. YYA-ajan idänpolitiikkaa on ongelmistaan huolimatta pidetty suurena menestystarinana. Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä, lähentymään länttä ja kehittymään hyvinvointiyhteiskunnaksi.
Menestystarinan toinen puoli on YYA-vuosien ulkopoliittisen nuorallakävelyn sisäpoliittinen hinta, joka ilmeni itsesensuurina, ulkopolitiikan käyttönä sisäpoliittisena lyömäaseena ja hallituskelpoisuuden sitomisena ulkopoliittiseen luottamukseen.
Suomesta löytyi myös niitä, jotka uskalsivat kyseenalaistaa Nato-optioon nojanneen turvallisuuspoliittisen ajatusrakennelman. Janne Heikkinen oli yksi niistä, jotka avoimesti, rohkeasti ja asiantuntevasti puhuivat Nato-jäsenyyden puolesta silloinkin, kun enemmistö koki turvallisemmaksi piiloutua ”nyt ei ole oikea aika” -liturgian taakse. Heikkisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelu pohjasi reaalipolitiikkaan ja itsenäiseen ajatteluun. Syyskuun 1. päivänä 2014 Heikkinen kirjoitti blogissaan hämmästyttävän tarkan ennustuksen:
Yksi osa tätä vakauden ylläpitämistä oli Naton ulkopuolella pysyminen, millä välteltiin Venäjän aggressiota. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, ettei sotilasliittoutumien ulkopuolella pysyttely taannutkaan rauhaa, vaan pikemminkin altisti etupiiripolitiikan pelinappulaksi. Miksi emme uskoneet ajoissa? Näyttää siltä, että elämä Vesuviuksen juurella on pakottanut meidät hallitsemaan omia pelkojamme todellisuuden kieltämisen kautta. Venäjä on nähty enemmän sellaisena kuin se on haluttu olevan eikä sellaisena kuin se oikeasti on.
Selviytymisemme edellytti pakonomaista sopeutumista valehtelevan, aggressiivisen ja arvaamattoman naapurin turvallisuusintresseihin, mikä väistämättä johti suomalaisen yhteiskunnan sairastumiseen. Neuvostoliiton ohjaamassa näytelmässä oli näyteltävä hyväuskoista olematta sitä. Mutta miten käy, jos kansa vuosikausia tottuu kääntämään katseensa pois todellisuudesta ylläpitääkseen kulisseja? Ukrainan sodan jälkeinen uusi kansallinen herääminen pakottaa kysymään, olimmeko sittenkin unissakävelijöiden kansakunta? Mielestäni olimme.
Kyvyttömyytemme nähdä Venäjä sellaisena kuin se on, yhdistyi harhaluuloon vakauspolitiikan kaikkivoipaisuudesta. Se, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja pysyi vakaana ja ennakoitavana, ei tietenkään vakauttanut Venäjää. Halu uskoa hyvään ei saisi koskaan mennä kriittisen analyysin ja todellisuuden hyväksymisen edelle.
Niin sanottu Nato-optio on keskustelua räikeästi harhaanjohtava konsepti, sillä jäsenyyden saaminen ei tapahdu kädenkäänteessä, vaan edellyttää mm. hyväksymismenettelyn kaikkien Nato-maiden parlamentissa. (…) Tilannetta kuvaavana ajatusleikkinä voidaan kysyä, että myöntäisitkö sinä palovakuutuksen sille, joka anoo tätä talon jo palaessa?
Politiikassa on liian paljon niitä, jotka vuosikymmenestä toiseen ovat toistaneet samoja virheitä idänpolitiikassa. On syytä kysyä: miksi samojen virheiden toistamisesta pitäisi vielä palkita paikalla eduskunnassa? Toivoa sopii, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kaukonäköisyytensä osoittaneet henkilöt saavat oikeutetun paikkansa politiikan eturivissä. Janne Heikkinen on puheillaan ja teoillaan osoittanut kuuluvansa suomalaisen politiikan eturiviin.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kylmän sodan aikakauteen erikoistunut historioitsija.
”Neuvostoliiton ohjaamassa näytelmässä oli näyteltävä hyväuskoista olematta sitä.”Riku Keski-Rauska
Maailmansotien jälkeen Suomen pieni sisukas kansa lähti raunioista. Kun jälleenrakennus alkoi, olimme läntiseen Eurooppaan verrattuna köyhiä; varallisuutta meillä oli vain vähän. Melkein 100 000 parhaassa työiässä olevaa miestä oli kaatunut rintamalla.
Suomi alkoi nousta henkeäsalpaavaa tahtia. Maa teollistui, ihmisten vapaus lisääntyi ja yhä useamman elämässä avautui koulutuksen ja toimeliaisuuden myötä tilaa monimuotoisille valinnoille. Naiset osallistuivat työelämään ja rakensivat yhteiskuntaa siinä missä miehet.
Talouden kehitystä seurataan henkeä kohti lasketulla kansantuotteella, jota pidetään myös elintason mittarina. Sotien jälkeen elintasomme oli noin 60 % Ruotsin elintasosta. Voimakkaan talouskasvun vuosikymmeninä aloimme saavuttaa läntisiä kumppaneitamme. Vuonna 2008 olimme elintasossa lähes tasoissa Ruotsin kanssa. Mitä sitten tapahtui?
Viimeisen 15 vuoden aikana Suomi on ottanut pahasti takapakkia. Kansantuotteemme on nyt melkein viidenneksen Ruotsia jäljessä. Saavutimme oman, vuoden 2008 tason kansantuotteessa vasta hiljan. Nyt Ukrainan sota nostaa hintoja meillä ja muualla, mikä vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten arkea. Ukrainalaisten uhrauksiin verrattuna meillä ei kuitenkaan ole mitään hätää.
Suomeen ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomääräisesti investoitu: poistot ovat ylittäneet tuotantolaitoksiin, koneisiin ja osaamispääomaan tehdyt panostukset. Kun pääoma kuluu investointeja nopeammin, ei
tulevaisuuden tuottavuuskehitys lupaa hyvää. Tuottavuudella tarkoitetaan arvonlisää, joka syntyy työtuntia kohden. Suunta on käännettävä!
Moni sanoo, ettei Suomen pidä olla halpatyömaa. He ovat aivan oikeassa. Muuna kuin halpatyömaana pärjääminen edellyttää monipuolisen osaamisen lisäksi tuottavaa ja ihmislähtöistä työelämää. Tarvitsemme kannustimia tuotekehitykseen ja innovaatioihin ja rinnalle vapaammat työmarkkinat ja korkeamman työllisyyden.
Suomesta on tehtävä uusi menestystarina, jossa panostetaan toimeliaisuuteen, riskinottoon ja kuluttajan valintoihin. Tällöin yksilön tietojen ja taitojen alkuperällä ei ole väliä. Suljettuja toimialoja avataan kilpailulle ja tehdään tilaa kaiken kokoisille yrityksille. Suomeen on saatava tulla töihin myös muualta nykyistä paljon vaivattomammin. Työ luo uutta työtä!
Samalla on muistettava, että kaikki työ on arvokasta. Moni matalammalla palkalla työtä tekevä henkilö mahdollistaa toisen ihmisen työssäkäynnin. Meidän on myös uudistettava työmarkkinoita niin, että yhä useampi pääsee nousemaan työuransa aikana pienituloisesta hyvätuloiseksi.
On madallettava työnantajan kynnystä tarjota ihmisille työtä riippumatta heidän taustastaan sekä parannettava ihmisten kannustimia ottaa työtä vastaan. Hyvästä työstä on voitava korvata kunnolla. Meidän on panostettava riskinoton olosuhteisiin, ja siihen, että huippututkimuksesta syntyvät innovaatiot löytävät tiensä kaupalliseen käyttöön.
Euroopassa on alkanut vaarallinen aikakausi. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa suoraan myös Suomen turvallisuuteen. Suomi ei jää odottelemaan, vaan toimimme päättäväisesti. Liitymme vihdoin puolustusliitto Natoon, vahvistamme omia puolustusvoimia ja tiivistämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Länsimaiden yhteistyö on nyt ratkaisevan tärkeää. Uudessa ulkoja turvallisuuspolitiikassa on päättäväinen yhteishenki.
Kovan puolustuksen lisäksi tarvitsemme myös parempaa suojaa vihamielisten maiden laaja-alaista vaikuttamista vastaan. Kiinteistöt, rajaturvallisuus, teknologia, energia, tietoverkot, ruokaturva ja muut yhteiskunnan perusrakenteet ovat kautta historian olleet vihamielisten maiden kohteena. Kotimaista
Meidän on oltava maa, jossa on yhä enemmän omistajia: ihmisiä, jotka kokeilevat uutta, auttavat muita onnistumaan ja kantavat riskiä vaikeidenkin aikojen yli. Kannustava ja kilpailukykyinen verotus on avainroolissa.
Suomen tulevaa menestystarinaa emme kirjoita me poliitikot, vaan sen luovat ihmiset, jotka saavat Suomessa kurottaa tähtiin. Siinä menestystarinassa ovat avainroolissa vapaus ja vastuu. Kevään eduskuntavaaleissa voi äänestää tämän mahdollisuuden puolesta!
Elina Valtonen Varapuheenjohtaja Kokoomus
omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on vahvistettava ja haavoittuvuudet poistettava.
Kokoomus ajaa myös vahvaa otetta sisäisen turvalli suuden nouseviin ilmiöihin. Maahanmuuttajajengit, huumerikollisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu on kitkettävä heti alkuunsa. Tavoitteenamme on kasvattaa poliisien määrää, koventaa poliisin toimivaltuuksia, kiristää rangaistuksia ja vahvistaa kansalaisen saamaa lain suojaa oikeudessa. Turvallinen ja oikeudentuntoinen Suomi syntyy järkevillä päätöksillä. Kansallinen Kokoomus on palvelutehtä vässä suomalaisia varten.
Antti Häkkänen Varapuheenjohtaja Kokoomus
”Hyvästä työstä on voitava korvata kunnolla.”
Olen Iina Kuvaja, Jannen ystävä Oulusta. Toimin naisten merkkimuotiin keskittyneen Muoti Privaatin yrittäjänä. Janneen tutustuin lukioaikoina yhteisten ystävien kautta. Jo silloin Jannen haaveena oli politiikon ura ja on ollut mahtava seurata ja myötäelää Jannen matkaa lukiosta yliopiston kautta eduskuntaan.
Jannelle ystävät ovat äärimmäisen tärkeitä. On ollut kiva huomata, että Jannen kalenterista löytyy aina tilaa tapaamiselle kiireisistä päivistä ja reissutyöstä huolimatta. Jannen kanssa juttu jatkuu aina siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Janne on minulle tärkeä ystävä, joka aina jaksaa kuunnella, keskustella ja naurattaa vitseillään. Janne haluaa vilpittömästi ystäviensä parasta ja on aina valmis auttamaan. Janne osaa ottaa kaikki huomioon ja saa jokaisen tuntemaan olonsa tervetulleeksi.
Suomalaisen ruoan puhtaudesta voi olla ylpeä. Nykytilan säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, johon voisi tyytyä. Ruoan laadukkuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä, joiden eteen on tehtävä hartiavoimin töitä.
Muualta Euroopasta löytää paljon opittavaa, jos pitää silmänsä auki. Etenkin Tanskasta, Saksasta ja Hollannista voi valjastaa oppeja suomalaisiin olosuhteisiin sovellettavaksi. Suomessa tuottajat kasvattavat ruokaa kovissa ja vaativissa oloissa. Pitääkin muuttaa sitä, mitä pystyy muuttamaan.
Euroopasta voi oppia sen, että maatilan koko tuo ruoantuotantoon lisää tehoja ja tuloja. Suomessa tilojen koko on kasvanut kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta verrattuna muuhun Eurooppaan olemme jälkijunassa. Tarvitsemme suurempia tiloja.
Tilojen sisäisen logistiikan tehostaminen tuo merkittäviä säästöjä. Siksi valtion taholta tulee kannustaa uusjakoihin, joista on saatu hyviä kokemuksia eri puolilla maata. Lohkokokojen suurentuessa myös ojitusta ja tiestöä voidaan kohentaa samalla kertaa. Maataloudessa siirretään valtavat määrät erilaisia massoja, näin toimien saavutetaan sekä taloudellisia että ympäristön tilaa parantavia etuja.
Euroopassa maatalous on laajalti markkinaehtoista. Suomessa päinvastainen tilanne on kiihdyttänyt maatalouden kustannuskriisiä.
Keskon ja S-ryhmän hallitessa markkinoita, ei tuottajalle synny aitoa mahdollisuutta neuvotella. He eivät pysty kilpailuttamaan kasvattamansa ruoan arvoa. Näin päädytään tilanteeseen, jossa he, jotka tekevät eniten, saavat vähiten.
Kauppa ja jalostajat ovat pelänneet kotimaisen ruoan hinnan nostamista. Tämä luo ruokaketjuun jäykkyyttä, joka ulosmitataan tuottajan kukkarosta. Tällöin pelataan riskipeliä, jossa pahimmillaan menetetään raaka-aineet ja lopulta myös asiakkaat. Järki sanoo, että tottumusten ja asenteiden on muututtava.
Asennemuutos on vaikea rasti. Suomalainen ruoka on puhdasta ja vastuullista, mutta silti nykytilan parantaminen on koettu vaivalloisena, ja jopa purnaamisen arvoisena. Suomalaisessa maatalousjärjestelmässä on törmätty urheilun perisyntiin, jossa kehitys päättyy tyytyväisyyteen. Väitämme, että tämä on virhe, joka pitää kukkaron kevyenä.
Markkina painottaa jo nyt vastuullisuutta, eettisyyttä ja puhtautta. Kyse ei ole rasitteesta, vaan kotimaisen ruoan markkinaedusta. Siitä
Samalla paine muutokseen kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa asiakkaat vaativat laadukkaampaa ruokaa, ja tuottajat vastaavat kysyntään. Ei ole kaukaa haettua, että Tanskassakin tuotetaan pian maailman puhtainta ruokaa, merkittävästi Suomea suotuisammissa olosuhteissa.
Ruoantuottajan tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan paljon työtä. Onni on siinä, että tehtävää on. Tilakokojen on kasvettava. Ruokaketjun sopimusten on joustettava. Tuottajien on omaksuttava markkinoiden kasvavat ympäristö- ja vastuullisuusvaatimukset. Vain ja ainoastaan odottamiseen meillä ei ole varaa.
Janne Heikkinen
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Kokoomus
Tapio Leinonen
Mitä asioita pidät Jannen vahvuuksina?
Jannella on todella laaja yleissivistys. Hän lukee ja seuraa aktiivisesti maailman ilmiöitä ja on aina ajan hermolla. Jannen sosiaaliset taidot ovat omaa luokkaansa. Janne kykenee käymään vaikeitakin keskusteluita ja perustelemaan kantansa monipuolisesti, mutta kuuntelee ja arvostamaa toista näkökulmaa. Jannelle työ on tärkeää, mutta hän arvostaa myös perhettä, ystäviä ja vapaa-aikaa.
Mitkä piirteet tekevät Jannesta hyvän yhteistyökumppanin?
Janne on luotettava ja alansa todellinen ammattilainen. Lupaukset pidetään ja asioihin ryhdytään. Janne ajaa asioita määrätietoisesti ja tyylikkäästi eteenpäin ottaen huomioon useat näkökulmat ja tahot.
Miksi äänestäisit Jannea?
Janne välittää, kuuntelee, keskustelee ja ryhtyy toimeen. Janne on kova tekemään töitä ajamiensa asioiden eteen ja hoitaa aina työnsä. Sellaista henkilöä äänestän mielelläni.
Perintö- ja lahjavero on yli sata vuotta vanha vero. Sen perimmäisestä oikeutuksesta käydään Suomessa vähän tai ei laisinkaan keskustelua, vaikka se on eettisesti arveluttava ja toteutukseltaan epäoikeudenmukainen vero. Kyseisellä verolla valtio rokottaa ihmisiä hetkellä, jolloin läheinen on menehtynyt ja verot ovat vihoviimeinen mielessä oleva asia.
Eduskunnassa perintöveron puolustajia kuitenkin riittää. Useimmiten he väittävät, ettei veroa ole mahdollista poistaa, koska se rapauttaisi julkista taloutta. Jos kuitenkin katsomme naapurimaihimme, niin saatamme huomata, että perintövero on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat luopuneet siitä, eikä Viro ole koskaan ottanut sitä käyttöön.
Ruotsissa on perintö- ja lahjaveron sijaan käytössä luovutusvoittovero, joka kohtelee perinnön saajia oikeudenmukaisemmin. Veromuotojen keskeisin ero on siinä, että perintö- ja lahjavero peritään välittömästi läheisen kuoltua ja luovutusvoittovero vasta omaisuutta myytäessä. On usein sattumanvaraista, että löytyykö kotitalouksilta tai yksityishenkilöiltä käytettävää varallisuutta veron maksamiseen. Useat ihmiset joutuvat pakon edessä myymään omaisuuttaan tai ottamaan lainaa perintöveron maksamiseksi.
Suomesta löytyy lukuisia kohtaloita, joissa ihmiset ovat joutuneet myy-
mään omaisuuttaan tai velkaantumaan maksaessaan veroja, jotka ovat syntyneet esimerkiksi lapsuudenkodin, maatilan tai kesämökin perimisestä. Ruotsalaisessa mallissa näiden perimisestä ei seuraisi verovaikutuksia, mikäli niitä ei myydä edelleen.
pompi sulkea vieraasta ja kaukaisesta maasta kuin läheltä. Jokainen myyty yritys on menetys, sillä silloin kotimaiset työt, ihmisten tulot ja suomalaiset toimipisteet ovat vieraissa käsissä.
Yritysten sukupolvenvenvaihdoksiin perintövero vaikuttaa paljolti samoin kuin ihmisiin. Ero löytyy mittakaavasta. Miljoonien arvoisesta yrityksestä määrätään arvoa vastaava mätky. Sellaiset summat katetaan vain henkilökohtaisella lainanotolla.
Perintöveron haitallisuudesta kärsivät myös yritykset ja suomalainen omistajuus. Suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä, yleistyvät yritysten sukupolvenvaihdokset kiihtyvällä tahdilla. Osin tästä syystä saamme lukea toistuvasti isojen ja kannattavien suomalaisten perheyhtiöiden myymisestä ulkomaille. Tästä ilmiöstä kannattaisi jokaisen olla huolissaan, sillä maamme uhkaa muuttua tytäryhtiötaloudeksi, jossa työt ovat täällä, mutta omistajat toisaalla.
Vain kaikista sinisilmäisimmät oletettavat, että rahalla ei ole isänmaata. Yritystalouden ammattilaisten kokemus kertoo toista, minkä myös tarkkaavaisimmat ovat voineet pitkään nähdä. Konttori tai tehdas on hel-
Suomessa sitkeästi väitetään, ettei työllä voi vaurastua. Perintö- ja lahjavero on tähän osittain syypää. Se estää suomalaisten ylisukupolvista vaurastumista. Tämä on nurinkurista. Ihmisillä, perheillä ja yrityksillä täytyy olla mahdollisuus säästää työnsä hedelmät seuraaville sukupolville. Sii tä hyötyy koko kansakunta.
Janne Heikkinen Kansanedustaja Kokoomus”Perintöveron haitallisuudesta kärsivät myös yritykset ja suomalainen omistajuus.”
”Janne on luotettava ja alansa todellinen ammattilainen.”
Tehdään Suomesta maa, jossa ahkeruudesta palkitaan. Madalletaan työn ja eläkkeiden verotusta, jotta ihmisille jää palkasta enemmän käteen. Poistetaan opintotuen tuloraja.
Lopetetaan velkavetoinen politiikka. Valtion menoja on priorisoitava tasolle, johon maallamme on varaa. Meidän on kannettava vastuuta kaikista sukupolvista, myös tulevista.
Turvallisuus on valtion tärkein tehtävä. Jatketaan Ukrainan tukemista. Viedään Natopäätös maaliin. Lisätään puolustusasehankintoja ja kertausharjoituksia. Kasvatetaan poliisien määrää ja huolehditaan koko rikosketjun resursseista.
Ruoantuottajien tulevaisuus on turvattava. Ei ole oikein, että se joka tekee eniten, saa vähiten. Riskit on jaettava tasaisemmin ja neuvotteluissa pelisääntöjen on oltava samat koko ruokaketjulle. Ohjataan maataloustuet ruokaa tuottaville tiloille. Edistetään ruokavientiä.
Yrittäjäystävällisempi Suomi. Ahkerat yrittäjät ovat maamme selkäranka. Yrittäjyyden ja omistamisen tulee olla yhtä kannattavaa, kuin naapurimaissa. Otetaan käyttöön Viron yritysveromalli, joka kannustaa investointeihin ja työllistämiseen.
Ihmiset on saatava jonosta hoitoon. Laajennetaan palveluseteleiden käyttöä ja annetaan ihmisille vapaus valita, mistä palvelunsa hankkii. Lisätään YTHS:n resursseja ja toteutetaan terapiatakuu.
Puhdas luonto on pohjoisen suurin mahdollisuus. Vastuullisuuden tulee koskettaa niin taloutta kuin ympäristöä. Vesilaki tulee päivittää, ohitusuomat rakentaa ja vaelluskalat pelastaa.
Opettaja on yksi maailman tärkeimmistä ammateista. Annetaan opettajille mahdollisuus keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu. Turvataan työ- ja opiskelurauha.