Page 1

 




retki

Suomalaisen silmin ystävällisen eksoottiset kohtaamiset ja maisemat tekevät Baltian melontaretkeilystä hauskaa. Ihmiset ovat yritteliäitä ja sydämellisiä. Maaseutu on kuin Suomi 1950luvulla, joskin modernisoituu nopeasti. Teksti: JANNE PYYKKÖ

O

20 Meloja 5/2010

ROSKARETKIPERINTEEN ALKU Myöhempinä vuosina olen houkutellut Baltiaan Avokanoottiyhdistyksen jäseniä. Mukavia kohtaamisia on ollut useita. Pärnujoelle saavuimme syksyllä 2007 niin myöhään, että virolaiset metsästäjät kutsuivat meidät majoittumaan tukikohtaansa ensimmäiseksi yöksi. Vappuna 2008 osallistuimme virolaisten melojien mukana Emajoen suiston siivoustalkoisiin. Tästä hienosta ideasta Avokanoottiyhdistyksen puuhamies Jaakko Mäkikylä synnytti sittemmin roskaretkiperinteen Suomeen. Voimakkaasti mutkittelevaa eli meanderoivaa Võhandujokea reunustavat hiekkakiviset harjut ja havumetsät.

KUVA JANNE PYYKKÖ

len ottanut tavaksi käydä Baltiassa vappuna melomassa jonkin joen. Jokia on kertynyt yhdeksän: seitsemän Virossa, kaksi Latviassa. Etenkin keväällä Baltiaan kannattaa mennä, kun vesi virtaa ja linnut muuttavat. Puutkin ovat hiirenkorvalla kaksi viikkoa ennen Suomea. Ensimmäisen kokeiluretken tein kaverin kanssa Keilajoelle Tallinnan lähelle syksyllä 2001. Autoa ei mukana ollut, vaan kuljetimme ilmatäytteistä kanoottia repussa. Tultuamme lauantaina laivalla Tallinnaan otimme satamasta taksin Ääsmäelle, josta melonta alkoi. Leiripaikasta ei ollut tietoa, mutta sellainen löytyi illalla pellon laidasta. Viisi laulujoutsenta ihastutti lentämällä matalalla leirimme yli. Sunnuntaina meloimme Keila-Joan kylään, josta palasimme bussilla Tallinnan satamaan. Melottu matka oli ollut vain 30 km eikä tarjonnut juuri haasteita, mutta yhteinen mielipiteemme oli, että tämä oli hauska seikkailu. Tänne tullaan uudestaan! Seuraavina vuosina ulotimme retket kauemmaksi. Vappuna 2002 katsottiin Etelä-Virossa Soomaan kansallispuiston läpi virtaava Hallistejoki, joka tulvi pelloille rankkasateiden jälkeen (kulkuvälineenä Tallinnassa raitiovaunu ja muuten bussi). Vappuna 2003 mentiin Latviaan asti, kun tarkastimme Gaujajokea Valmierasta Siguldaan, siis Gaujan kansallispuiston alueen (bussilla ja taksilla). Kommelluksilta emme ole välttyneet. Kerran ostimme 15 litraa vissyvettä retkelle mukaan. Kyllä siitäkin ruokaa teh-

tiin – samalla jäi muistiin mitä sana karboniseeritud tarkoittaa. Toisella kerralla emme ymmärtäneet rajakontrollia Viron ja Latvian kaksoiskaupungissa Valga-Valka. Emme päässeet yli kuten paikalliset asukkaat, koska meillä oli liikaa tavaraa. Piti ottaa taksi ja kiertää toisen raja-aseman kautta. Ne olivat niitä aikoja. Enää ei rajakontrollia ole. Vappuna 2004 ollessani Valgejoella Viro liittyi EU:hun. Joulukuussa 2007 Baltian maat liittyivät Schengen-alueeseen, mikä poisti loputkin rajaesteet Viron ja Latvian väliltä. Nyt on mahdollista meloa sekin reitti, jossa aloitetaan Viron Mustjoelta ja lopetetaan Latvian Gaujajoelle. Yhä helpommaksi Viron retkeily muuttuu, kun maa ottaa euron käyttöön 1.1.2011. Latvialla ei tällaisia suunnitelmia ole, joten sinne valuutta pitää yhä vaihtaa esim. laivaterminaalissa.


KUVA JANNE PYYKKÖ

Virolaisia kalamiehiä Peipsijärveen laskevan Võhandujoen suistossa. KUVA JANNE PYYKKÖ

Pohjapadon tarkastelua Võhandujoella. KUVA TIMO RIPATTI

Salacajoki herää pakkasaamuun, melojat nukkuvat vielä. KUVA TIMO RIPATTI

Onkalo Salacajoen törmässä.

Meloja 5/2010

21


retki

Lintujen tarkkailu on hauska lisä Baltian retkeilyssä. Lintukirja, kiikari ja kaukoputki kuuluvat Baltian retkivarustukseeni. Maastossa laulaa eniten tiltaltti. Kattohaikaroita näkee tuon tuostakin risupesissä, kun joki ohittaa maatiloja. Suomessa harvinaisen kuningaskalastajan olen nähnyt joka retkellä. Toisinaan olen jatkanut melontaretkeä linturetkellä. Siihen paras paikka keväällä on Matsalun lahti Länsi-Virossa, jonne Kasarijoki laskee. Hanhet pysähtyvät lahdelle syömään, keräämään voimia ja odottamaan suotuisia tuulia Suomenlahden ylitykseen. Vuonna 2002 näin siellä kymmenen tuhatta hanhea ilmassa samaan aikaan. Monta Baltian jokea on toki vielä melomatta. Ohessa olevasta luettelosta löytynee myös vapun 2011 joki.

KARTTA ILKKA PITKÄNEN

LINTURETKEILYÄ

KUVA TIMO RIPATTI

JOKIEN PIIRTEITÄ

Baltian joet ovat melottavaksi helppoja. Virta antaa keväällä vauhtia 1–2 km/ h, mutta hiekkapohjaiseen maastoon ei synny kuin I-luokan koskia. Voimalaitoksia ei juuri ole. Harvat padot voi ohittaa nopeasti, korkeintaan 100 metrin kantotaipaleella. Näin yleensä, mutta poikkeuksiakin on kuten Valgejoen voimalan koski Tallinna-Rakvere -tien pohjoispuolella, jonka ohi on kannettava noin 500 metriä. Baltian joet tekevät usein serpentiinimutkia eli meanderoivat. Serpentiiniä ympäröi joskus laaja suo kuten Soomaan kansallispuiston joilla ja Emajoella, toisinaan molemmin puolin hiekkakivestä muodostuneet harjut ja havumetsät kuten Võhandujoella. Joissa on muitakin eroja. Siinä missä Emajoki laskee 99 km matkalla Võrtsjärveltä Peipsijärvelle 4 metriä, Latvian 95 km pitkä Salaca laskee Burtnieksjärveltä mereen 40 metriä. Tämä noin 0,4–0,5 m/km kaato on yleinen Baltian joissa. Jokamiehen oikeutta ei Baltiassa ole. Se ei käytännössä estä leiriytymistä, sillä jokien varrella on suojaisia metsiä. Joitakin virallisempia leiripaikkojakin on, joissa on vessa ja/tai telttasaunan kehikko. Niistä kannattaa kysyä esim. kanootin vuokraajalta. Olenpa kerran yöpynyt lintutornissakin, kun maasto oli märkää.

TALLINNA Jägalajoki Keilajoki

Valgejoki

NAR

Piritajoki

VIRO HAAPSALU Kasarijoki

Peipsijärvi Pärnujoki Navestijoki VILJANDI

PÄRNU

Raudnajoki

Emajoki

TARTTO

Võrtsjärvi

Hallistejoki

Ahjajoki

• Viron bussiaikataulut ja hinnat www.bussireisid.ee • Kanootin vuokrausta www.kanuu.com, www.veetee.ee, www.loodusmatkad.ee, www.veelaager.ee • Lisää löytyy hakusanalla kanuu tai kanuurent + joen nimi • Võhandujoen jokakeväinen 100 km melontakilpailu www.vohandumaraton.ee

22 Meloja 5/2010

Salacajoki

LATVIA

Gaujajoki VALMIERA

Võhandujoki VÕRU Piusajoki Mustjoki

VENÄJÄ

n LINKKEJÄ


KUVA JAAKKO MÄKIKYLÄ

VEN J

KUVA TIMO RIPATTI

RVA

Salacajoen punaista hiekkakivikalliota.

Sindin tasauspato Pärnujoella ohitetaan oikealta. VASEMMALLA Emajoen suistossa sijaitsevaan Praagan kylään pääsee vain vesitse.

KUUSITOISTA MELOTTAVAA BALTIAN JOKEA* Joki VIRO Valgejoki (2004)

Pituus Aloitus

Lopetus

Erityistä

70 km Tapa

Laskukelvoton koski 14 km ennen merta, ohitus 500 m

Jägalajoki Piritajoki Keilajoki (2001) Kasarijoki Pärnujoki (2007) Navestijoki Kõpu-Raudnajoki (2006) Hallistejoki (2002) Emajoki (2008)

80 km 30 km 30 km 60 km 120 km 90 km 90 km

Tallinna-Rakvere-tie (50 km) tai Loksa (70 km) ? Pirita Keila-Joa Matsalun lahti Pärnu Pärnu Pärnu Pärnu Peipsijärvi ja takaisin Alevin luontokeskukseen Alevin luontokeskus Peipsijärvi ja takaisin Võõpsuun Võmmorski Jatko Gaujajoelle esim. Valmieraan (100 km)

Yhtyy Pärnujokeen Soomaan kansallispuiston jälkeen Erikoinen suisto, Praagan kylään ei pääse kuin veneellä

Salacgriva (Itämeri)

Punaisia hiekkakivitörmiä, kauniita jokimaisemia

Useita paikkoja

Osin kanjonimainen joki, Gaujan kansallispuisto Valmieran ja Siguldan välissä, paljon majavia

Ahjajoki Võhandujoki (2010) Piusajoki Mustjoki LATVIA Salacajoki (2009)

? ? Ääsmäe Sipa Paide, Türi tai Rae Türi-Viljandi-tie Kõpu

90 km Kanaküla 100 km Võrtsjärvi 75 km Koorvere 95 km Tamulajärvi tai Võru 40 km Vastseliina 8 km Hargla

95 km Vecate (Burtnieks-järvi) Gaujajoki (Koivajoki) 400 km Useita paikkoja (2003)

Jossain iso koski, jota lasketaan kumilautalla Matsalun lahti on muuttolintujen pysähdyspaikka Monia pieniä koskia Yhtyy Pärnujokeen Soomaan kansallispuiston jälkeen Yhtyy Pärnujokeen Soomaan kansallispuiston jälkeen

Joen keskivaiheilla virtapaikkoja ja pieniä koskia Jyrkkiä hiekkakivitörmiä Koiva/Gauja on Viron ja Latvian rajajoki

*) Vuosiluku kertoo, milloin kirjoittaja jokeen tutustui, mutta muutkin taulukossa olevat ovat melontakelpoisia jokia.

‰ Meloja 5/2010

23


Keväisessä Salacajoessa riittää vettä (yläkuva) ja Pärnun keskustasta löytyy kelluva ravintolalaiva (alakuva).

KUVAT TIMO RIPATTI

OMAT KANOOTIT AUTON KATOLLA on perinteinen vaihtoehto. Varaa autopaikka laivasta ajoissa. Ota yhteyttä johonkin majataloon reitin lopussa. Käy melonnan jälkeen suihkussa, syö hyvin ja maksa siitä, että sait säilyttää autoasi turvallisesti. KANOOTIN VUOKRAUS on Etelä-Virossa yleistä. Ota yhteyttä vuokraajaan hyvissä ajoin ja sovi aikataulu. Jos matkustat paikalle bussilla, sovi tapaaminen bussiasemalle. Vuokravälineet eivät ole viimeistä huutoa, mutta toimivat. OTA MUKAAN OMA KOOTTAVA tai ilmatäytteinen kanootti. Matkusta perille bussilla ja/tai taksilla ja melo joki. Pakkaa kanootti määränpäässä, kävele bussiasemalle ja palaa Suomeen. TALLINNAN SATAMASTA bussiasemalle on kolmen kilometrin matka , se on kätevä kulkea taksilla. Taksien hinnat ovat yksilölliset, mutta vertailu on helppoa, sillä laki määrää, että hinta on painettu sivuikkunaan. Taksin kustannus tältä matkalta on alle 10 euroa. RETKEN YLEISSUUNNITTELUUN riittää Viron kartta, jonka mittakaava on 1:500 000. Siitä näet kaikki joen varren kylät ja tiet. Karttoja myyvät kaikki hyvin varustetut kirjakaupat Suomessa ja Virossa. KAIKKIA EVÄITÄ EI KANNATA tuoda Suo-

24 Meloja 5/2010

KUVA JANNE PYYKKÖ

n BALTIAN MELONTARETKEN LOGISTIIKKAA

Tauko Mazsalacan pikkukaupungissa Salacajoella. mesta. Ruokakauppoja ja ravintoloita löytyy paitsi Tallinnasta myös joen varren kylistä ja kaupungeista. Jos kauppaa ei löydy, kysy neuvoa vaikka pojilta, jotka onkivat kylän sillan kohdalla. Joku lähtee ehkä oppaaksi. VIROSSA VANHEMPI VÄKI usein ymmärtää suomea, mutta nuoremmille on paras pu-

hua englantia. Latviassa vanhempi ikäpolvi voi puhua saksaa tai venäjää. POLIISILLA ON OIKEUS TARKISTAA henkilöllisyytesi, kun astut laivasta Viroon. Se ei ole todennäköistä, mutta muista silti ottaa mukaan jokin henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Meloja 5/2010, Melontaa Baltian joilla  

Artikkelini Meloja-lehdessä 5/2010

Meloja 5/2010, Melontaa Baltian joilla  

Artikkelini Meloja-lehdessä 5/2010

Advertisement