Issuu on Google+

SINAPIN LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU

Ohjaajan opas Sinapin leirikeskus - kummeliv채yl채

2012


Saatteeksi Sinapin kummeliväylän ohjaajan opas Sinapin leirikeskukseen on työstetty materiaalipaketti leirien johtajien käyttöön, avuksi hyvän leirin toteuttamiseen. Aineisto kantaa nimeä Kummeliväylä. Kummeli on merenkulun visuaalinen apuväline, joita on rakennettu tärkeimpien väylien varteen jo vuosisatojen ajan. Aineisto toimii yhdenlaisena väylänä, apuvälineenä leirilläsi. Se pitää sisällään erilaisia ryhmätehtäviä, eriaiheisia, eri kohderyhmille suunnattuja reittejä. Voit omien valintojesi mukaan toteuttaa työskentelyn yhtenä osana leiripäivää tai jakaa tehtävät koko leirin ajalle – viimeisen silauksen materiaaleille ja niiden työstämiselle annat sinä! Hyvää ja antoisaa leiriä!

2 Sinapin leirikeskus


Sis채llys

2

5

Lasten raamattu

26

Paratiisi

56

Meditaatio

76

Raamatun opetuslapset

84

Raamatun naiset

113

Tekij채t

138

Saatteeksi Helmi


4 Sinapin leirikeskus


Martin Lönnebon - rukoushelmet Helmirengas, missä jokainen helmi kertoo jonkin asian Ju-

Jokaisen helmen kohdalla lukee tavoite. Kerro omin sanoin

malasta ja johdattaa sinua tiellä Aarteen luo.

lapsille helmen tarkoitus, keskustelkaa yhdessä mitä he ajattelevat kyseisestä helmestä. Tärkeintä on pysähtyminen

Rukoushelmet muistuttaa Jumalan läsnäolosta ja Jumalan

ja yhdessä keskusteleminen.

rakkaudesta. Lähdeluettelo •

Martin Lönnebon, Lasten Rukoushelmet,

malla tapaa kuin katekismus. Rukoushelminauha on kuin

Brad Springer, Ihmeellinen helminauha

koskettava rukouskirja, joka kehottaa meitä rukoilemaan.

Kaarina Hakkarainen, Tarja Rae, Helmipolulla

Ne ovat puuhelmiä, ei mitään yliluonnollisia ” taikahelmiä”.

Kaarina Hakkarainen, Tarja Rae,

Jokaisella helmellä on paikkansa ja tarkoituksensa. Ne

suomeksi toimitt. Hollander, Salmensaari, Storbacka

muistuttavat kristillisen uskon tärkeimmistä asioista sa-

Rukoushelmet yhdistää meidät, olemme keskenään ja Ju-

Helmipolku mietiskelykuvat

malan kanssa ystäviä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiankesRakenna helmipolku siten, että polku päättyy Voitonhel-

kuksen lainaamosta voit lainata lähdeluettelossa mainittuja

meen. Sen sijainnin voit itse päättää. Katso ohjeiden lopus-

kirjoja.

ta minkälainen tehtävä ja ohjeet on Voitonhelmen kohdalla. Voit laittaa Helmitaulut sinun laatimassa järjestyksessä luontoon, tai laittaa vain osan niistä.

Helmipolku 5


1

2

3

4

5

6

7

8

Jumala

helmi

Kullanvärinen Jumalahelmi on vertauskuva Jumalasta. Se on kuin pieni aurinko. Jumala on meidän elämämme valo. Tämä helmi muistuttaa meitä Taivaan Isästä. Taivaan Isä on suuri. Taivaan Isä on aina kanssamme. Olen Taivaan Isän pieni helmi. Olen Taivaan Isälle tärkeä.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 6 Sinapin leirikeskus

9

10

TEHTÄVÄ Laula ja leiki tai rukoile oheinen laulu.

Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen. Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Jumala meitä kutsuu, nyt suojaan turvaisaan. Jumala meitä kutsuu ja kantaa voimallaan. Milloinkaan ei hän hylkää, lastensa kanssa hän on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton.

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


1. Jumalahelmi Väri: Kultainen Tavoite: Liittää ”Jumalaa” tunteeseen äärettömästä valosta, avaruudesta, vapaudesta, kauneudesta, voimasta ja läheisyydestä, turvallisuudesta ja puhtaasta rakkaudesta. Tehtävä: Lauletaan yhdessä Jumalan kämmenellä, Lasten virsi 99.

Helmipolku 7


1

2

3

4

5

Minä

helmi

Sinä olet aarre, sinä olet helmi. Koska Jumala rakastaa sinua.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 8 Sinapin leirikeskus

6

7

8

9

10

TEHTÄVÄ Rukoile ja leiki sanojen mukaan.

Minulla on silmät, minulla on korvat, minulla on nenä, minulla on suu. Minulla on hiukset, otsa, posket sekä leukaluu. Minä ole ihme. Kiitos Taivaan Isä siitä! Aamen

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


2. Minähelmi Tarvikkeet: Peili Väri: Helmiäinen Tavoite: Perusturvallisuus. Olen toivottu ja rakastettu. Minä kelpaan. Minä olen Jumalan helmi, minusta hohtaa valoa. Niin Jumala näkee minut. Jumala asuu minussa. Ota mukaan peili. Näytä jokaiselle vuorotellen omaa kuvaa peilistä. Kerro, että kohta saat nähdä kuvan siitä, joka on tärkein ja rakkain Jumalalle. Ollaan kaikki ihan hiljaa ja jokainen vuorotellen näkee oman kuvansa. Lopuksi kysy, kuka on se kaikkein tärkein ja rakkain Jumalalle. Kenen kuvan näit? Sinä! Rukoillaan yhdessä: Minulla on silmät, minulla on korvat , minulla on nenä, minulla on suu. minulla on hiukset, otsa, posket sekä leukaluu. Minä olen ihme. Kiitos Taivaan Isä siitä! Aamen… Käsileikki rukoussanojen mukaan.

Helmipolku 9


1

2

33

4

5

6

Kastehelmi Kasteessa sinusta tulee kirkon perheen lapsi. Kirkko on meidän yhteinen koti ja meidän yhteinen perhe.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 10 Sinapin leirikeskus

7

8

9

10

TEHTÄVÄ Laulakaa yhdessä ja taputtakaa

Taivaan Isällä on paljon lapsia, paljon lapsia on Taivaan Isällä. Sä niistä yksi oot ja minä myös. Siis kiitos Herralle.

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


3. Kastehelmi Väri: Valkoinen

Laulu: Taivaan Isällä on paljon lapsia

Tavoite: Yhteenkuuluvuus, antautuminen. Koet olevasi Betlehemissä yhdessä pyhän Perheen kanssa. Olet Jumalan lapsi luomisen kautta. Kasteessa sinusta tulee kirkon perheen lapsi. Kirkko on sinun turvallinen kotisi ja hyvä perheesi. Maria on äiti sinulle. Lauletaan yhdessä: Taivaan Isällä on paljon lapsia, Lasten virsi 102. Taputetaan käsiä rytmin mukaan.

Helmipolku 11


1

2

3

44

5

6

7

Autiomaahelmi

8

9

10

TEHTÄVÄ Lue kaikuna.

Hyvät sanat parantavat. Pahat sanat erottavat. Kovat sanat kirvelevät. Hellät sanat hyväilevät. Opeta minua Jumala sanomaan oikeita sanoja.

Joskus ihminen tekee väärin ja satuttaa muita. Joskus ihminen on surullinen. Joskus ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, ihan kuin olisi yksin autiomaassa. Kun pyydän anteeksi, kun kerron Jumalalle huoleni, minua lohdutetaan. Minua halataan, minulle tulee taas hyvä mieli.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 12 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


4. Autiomaanhelmi Väri: Puun (beigen) värinen Tavoite: Kokemus vapautuksesta ja syntien anteeksiannosta. Elämän erämaassa koet houkutuksia ja koettelemuksia, vastoinkäymisiä, syyllisyydentuntoja ja hyljätyksi tulemista. Anna syyllisyys ja pelot Kristukselle. Ota vastaan hänen anteeksiantonsa. Kaiva surut ja epäonnistumiset syvälle erämaahiekkaan. Rukoillaan yhdessä kaikuna: Hyvät sanat parantavat. Pahat sanat erottavat. Kovat sanat kirvelevät. Hellät sanat hyväilevät. Opeta minua Jumala sanomaan oikeita sanoja. Aamen.

Helmipolku 13


1

2

3

4

5

Ilon

helmi

Jumala on aarre. Hän on rukous. Jumala on ilo. Hän on viisas. Minä olen hänen ja hän on minun.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 14 Sinapin leirikeskus

6

7

8

9

10

TEHTÄVÄ Laula ja leiki.

Minä hyppelen, minä hyppelen, minä hyp hyp hyppelen. Minä hyppelen, minä hyppelen, minä hyp hyp hyppelen. Minä taputan…, minä pyörin näin…, minä keinun näin…, Minä vilkutan…, minä tömistän….

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


5. Ilonhelmi Värit: Ilonhelmi on sininen Ilonhelmi tavoite: Huolettomuus. Istut Vuorisaarnan vuorella ja kuulet Kristuksen sanovan: ”Älä kanna huolta”. Kristuksen jalkojen juureen tyhjennät reppusi täynnä huolia. Enkeli antaa sinulle huolettomuuden sinisen viitan. Se on ohut ja näkymätön niin että sinä voit pitää sitä aina. Voit jopa nukkua siinä. Jumala on kuin sininen taivas. Tehtävä: lauletaan ja leikitään

Minä hyppelen, minä hyppelen, minä hyp hyp hyppelen! Minä hyppelen, minä hyppelen ,minä hyp hyp hyppelen! Minä taputan, minä taputan, minä taa taa taputan… Minä pyörin.. Minä keinun… Minä vilkutan… Keksi itse lisää liikesarjoja.

Helmipolku 15


1

2

3

4

5

6

7

Hiljaisuuden helmi Joskus on hyvä olla ihan hiljaa. Sinä Jumala olet hiljaisuus. Sinä Jumala olet turva. Minä olen hiljaa, minä olen turvassa.

8

9

10

TEHTÄVÄ Istukaa luonnossa hiljaa ja kuunnelkaa ohjaajan lukema tarina.

Heinäsirkka Oletko kuullut heinäsirkan siritystä? Se on ääni, jota ei kuule enää sitten kun on tullut vanhaksi. Heinäsirkka soittaa lapsille, koska he uskaltavat painaa korvansa lähelle heinikkoa, kastella pienet nenänsä kasteeseen ja saada sylkykaskaan vaahtoa poskelleen. Heinikko on täynnä elämää. Koppakuoriainen kömpii mullassa ja etana kiipeää hitaasti ylös timotein vartta. Perhonen on juuri kuoriutunut kotelostaan ja oikoo unisena taivaansinisiä siipiään. Minne se lentää? Poikaset piipittävät kiurun pesässä. Jos liikahdat ja pidät ääntä, ne pelästyvät ja ovat aivan hiljaa paikoillaan. Linnunpojat luulevat, että olet kissa joka väijyy niitä saaliikseen. Hiljaa oleminen on avain heinikon salaiseen maailmaan. Siellä on monta ihmeellistä asiaa. Riikka Juvonen

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 16 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


6. Hiljaisuudenhelmi Väri: Hiljaisuuden helmet puunvärisiä (beige)

Tarina: Heinäsirkka

Hiljaisuuden helmen tavoite: Rauha, valo. Olla ajattelemat-

Oletko kuullut heinäsirkan siritystä?

ta, ainoastaan olla Jumalan edessä. Hiljaisuudessa laulaa

Se on ääni, jota ei kuule enää sitten kun on tullut vanhak-

enkelit. Hiljaisuudessa Jumala puhuu sitä mitä ei voi sanoa.

si. Heinäsirkka soittaa lapsille, koska he uskaltavat painaa

Hiljaisuudessa loistaa Jumalan valo jokaiselle joka hiljenee.

korvansa lähelle heinikkoa, kastella pienet nenänsä kasteeseen ja saada sylkykaskaan vaahtoa poskelleen.

Tehtävä: Pyydä kaikkia olemaan hetken hiljaa ja rauhallisesti paikoillaan ja lue heille tarina Heinäsirkka (kirjasta

Heinikko on täynnä elämää. Koppakuoriainen kömpii mul-

Kun höyhen putoaa, Riikka Juvonen) Liitteenä tarina.

lassa ja etana kiipeää hitaasti ylös timotein vartta. Perhonen on juuri kuoriutunut kotelostaan ja oikoo unisena taivaansinisiä siipiään. Minne se lentää? Poikaset piipittävät kiurun pesässä. Jos liikahdat ja pidät ääntä, ne pelästyvät ja ovat aivan hiljaa paikoillaan. Linnunpojat luulevat, että olet kissa joka väijyy niitä saaliikseen. Hiljaa oleminen on avain heinikon salaiseen maailmaan. Siellä on monta ihmeellistä asiaa. Riikka Juvonen

Helmipolku 17


1

2

3

4

5

6

77

Rakkaudenja ystävyyden helmet

8

9

10

TEHTÄVÄ Laulakaa ja leikkikää.

Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin meillä hauskempaa on käsikkäin. Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin meillä hauskempaa on käsikkäin. Kädet yhteen lyön , jaloillani tömistän, sitten lopuksi näin hypähdän, hui! Kädet yhteen lyön, jaloillani tömistän, sitten lopuksi näin hypähdän, hui!

Punaisia helmiä on kaksi. TEHTÄVÄ Valitse pari. Tämä ensimmäinen helmi kertoo meille, Toinen sulkee silmänsä ja toinen ohjaa turvallisesti että Jumala rakastaa sinua aina. pienen matkan. Vaihtakaa tehtävää. Ja tämä toinen helmi on ystävyyden helmi, sinä saat rakastaa, sinulla on ystävä, sinä voit auttaa kaveria.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 18 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


7. Rakkauden ja ystävyyden helmet Väri: Punainen (2 kpl)

Laulu: Tule ystäväksi näin, sanat ja sävel Jukka Salminen

Tavoite: Kokea jumalallinen rakkaus, joka ei etsi omaansa. Seisot Kristuksen ristin juurella, joka on kukkiva elämänpuu. Kristus sanoo: ”Kuolin sinun tähtesi, ei edes kuolema

voi meitä erottaa. Tämän saat kokea pyhässä ehtoollisessa, tämä on ruumiini, tämä on vereni, sinulle annettu. Leipä ja viini on valon lähde”. Tehtävä: Lauletaan ja leikitään Tule ystäväksi näin, sanat ja sävel Jukka Salminen. Liitteenä nuotit. Tehdään sen jälkeen yhdessä kimppahali! Lopuksi luottamusleikki. Parit kulkevat pienen matkan yhdessä käsi kädessä, toisella silmät suljettuna. Pidä huoli turvallisuudesta!

Helmipolku 19


1

2

3

4

5

6

7

Salaisuuden helmet

8

9

10

TEHTÄVÄ Tehkää yhdessä esirukous, jonka ohjaaja voi kirjoittaa ylös.

Jumalalle saa kertoa kaikki salaisuudet. Jos sinua joskus pelottaa, voit kuiskata Jumalalle, että Jumala antaa sinulle rohkeutta. Sinä voit kertoa Jumalalle ihan kaiken.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 20 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


8. Salaisuudenhelmi Väri: Helmiäinen Tavoite: Saada kertoa Jumalalle omat syvimmät salaisuudet ja toiveet. Meillä jokaisella on syvällä sisimmässämme salaisuuksia, toiveita ja unelmia, jotka Jumala näkee. Mainitse kolme salaisinta toivetta ja jätä ne Jumalan huomaan. Tehtävä: Tehkää yhdessä esirukous. Voit kirjoittaa rukouksen paperille, jotta voitte lukea sen vielä yhdessä.

Helmipolku 21


1

2

3

4

5

6

7

Yönhelmi Joskus sinua voi hieman pelottaa, joskus sinua voi itkettää, mutta sinä et ole koskaan yksin. Jumala on sinun kanssasi ja Jumala lähettää suojelusenkelit suojelemaan sinua.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 22 Sinapin leirikeskus

8

9

10

TEHTÄVÄ Laulakaa ja taputtakaa yhdessä.

Enkeleiden kanssa aamulla varhain, enkeleiden kanssa rukoilkaa. Enkeleiden kanssa aamulla varhain, enkeleiden kanssa toivokaa. Kaikille rauhaa vaan, me enkeleiden kanssa rukoillaan. Kaikille rauhaa vaan, me enkeleiden kanssa toivotaan.

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


9. Yönhelmi Väri: Musta

Laulu: Enkelien kanssa aamulla varhain

Tavoite: Muistaa, että yön pimeydessä en ole yksin. Jumala on aina lähelläni, vaikka tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä. Kuljettuamme yön pimeyden läpi löydämme aarteen. Tehtävä: Lauletaan yhdessä lasten virsi Enkeleiden kanssa aamulla varhain, Lasten virsi 111. Taputetaan käsiä rytmin mukaan.

Helmipolku 23


1

2

3

4

5

6

Voiton

helmi

7

8

9

10 10

TEHTÄVÄ Tehkää jokaiselle omat rukoushelmet.

Ohjeet ohjaajan oppaassa.

Taivaan Isä siunaa meitä ja varjele meitä. Taivaan Isä katso meitä ja anna meille rauha. Isän ja Pojan ja Pyhä Hengen nimeen. Aamen.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 24 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU HELMIPOLKU


10. Voitonhelmi Tämä viimeinen helmi löytyy sisätiloista, mieti itse tila mi-

Rukoushelmen teko: Nauhaan pujotetaan järjestyksessä

hin haluat sen laittaa.

helmet. Voitte keskustella joka helmen kohdalla siitä, mitä se helmi meille muistuttaa.

Väri: Valkoinen Tavoite: Kokea ylösnousemus. Kokea taivaan valoa maailmassamme – kaikesta pimeydestä huolimatta. Pääsiäinen

1. Jumalahelmi eli kultainen helmi, 1 kpl 2. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl

koittaa. Ylösnoussut on luonasi nyt - niin kuin silloin. Mi-

3. Ylösnousemuksen helmi eli valkoinen helmi, 1 kpl

kään ei ole enää toivotonta. Kristus sanoo: ”Olen kanssasi

4. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl

joka päivä”.

5. Yön helmi eli musta helmi, 1 kpl

Tehtävä: Tehkää yhdessä jokaiselle oma rukoushelminauha

6. Salaisuuden helmet eli 3 helmiäishelmeä

ranteeseen. Voit tehdä niin, että materiaalit löytyvät Voiton-

7. Rakkauden ja ystävyyden helmet eli 2 punaista helmeä

helmi- kortin luota tai järjestä aarteen etsintä. Voit myös

8. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl

tehdä niin, että aarteena onkin jo valmiit rukoushelmet kai-

9. Ilon helmi eli sininen helmi, 1 kpl

kille. Lopuksi voitte järjestää yhdessä Ilonjuhlat!

10. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl 11. Autiomaan helmi eli puunvärinen helmi, 1 kpl 12. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl 13. Kasteen helmi eli valkoinen helmi, 1 kpl 14. Minä helmi eli helmiäisen värinen helmi, 1 kpl 15. Hiljaisuuden helmi, soikea puunvärinen, 1 kpl Helmipolku 25


26 Sinapin leirikeskus


Lasten Raamattu -polusta Lasten Raamattu -polku tutustuttaa eri-ikäiset lapset

Tehtävistä voi rakentaa kokonaisen rastiradan tai vaihtoeh-

hauskojen tehtävien avulla Raamatun kertomuksiin. Tehtä-

toisesti tehtävistä voi valita vain yhden tai muutaman teh-

viä ja Raamatun kertomuksia yhdistävänä teemana on vesi.

t��vän. Jokaisesta Raamatun kertomuksesta on useampi

Ilman vettä ei olisi elämää. Veden elintärkeästä merkityk-

tehtävävaihtoehto. Tehtävät on jaoteltu muutamaan katego-

sestä kertoo myös kristillinen kaste. Kasteessa tavallinen

riaan: toiminnallinen tehtävä, kuuntelutehtävä, pohdinta- ja

vesi muuttuu Jumalan sanan yhteydessä pelastavaksi ve-

keskustelutehtävä, ongelmanratkaisutehtävä, askartelu-

deksi. Veden merkitys nostaa esiin myös luonnonsuojelun

tehtävä, laulu- ja leikkitehtävä sekä liikunnallinen tehtä-

tärkeyden.

vä. Tehtävät on suunniteltu toteutettaviksi pääosin ulkona, mutta useat ovat helposti toteutettavissa myös sisätiloissa.

Lasten Raamattu -polun materiaaleja voi käyttää sellaisi-

Tehtäväkylteissä Raamatun kertomus on kiteytetty pariin

naan tai oman työskentelyn virikkeeksi.

virkkeeseen. Ohjaajan johdolla kertomus voidaan käydä tarkemmin läpi.

Raamattu-polun voi toteuttaa joko ohjaajan vetämissä pienissä ryhmissä tai itsenäisesti pareittain tai pienissä ryh-

Palautetta saa mielellään lähettää myös polun laatijoille,

missä.

jotka voivat päivittää materiaalia tarpeen mukaan: merja.forsman@evl.fi.

Lasten raamattupolku 27


11

2

3

4

5

6

7

8

Jumala loi Raamatussa kerrotaan, että Jumala loi maailman ja kaiken, mitä siinä on. Jumala piti kaikkea luomaansa hyvänä. 1. Moos: 1–2:4

SINAPIN LUONTOPOLKU 28 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU LASTEN RAAMATTUPOLKU


1. Jumala loi Kertomukseen liittyviä tehtäviä

Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>

a) Kuuntelutehtävä. Ohjaaja lukee luomiskertomuksen kokonaan Raamatusta tai lasten Raamatusta tai kertoo sen omin sanoin ryhmälle. Lapset voivat asettua maahan, ottaa hyvän asennon ja sulkea silmänsä kuuntelun ajaksi. Tarvittava materiaali: Raamattu.

b) Pohdinta- ja keskustelutehtävä. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä miettimään yksin tai parin kanssa: Mitä Jumalan luomia asioita näet ympärilläsi juuri nyt? Mikä eläin sinä mieluiten olisit?

c) Toiminnallinen tehtävä. Ohjaaja jakaa ryhmän pareihin. Toinen pareista on kamera ja toinen kuvaaja. Tehtävänä on kuvata kauniita luonnossa olevia asioita. Kuvaaja kuljettaa kameraa varovasti harteista kiinni pitäen edellään ja pysäyttää kameran siinä kohtaa, josta haluaa ottaa kuvan. Kuvaaja painaa kameraa kevyesti päälaelta kuvan ottamisen merkiksi. Kamera sanoo ääneen, mitä näkee edessään. Muutaman kuvan jälkeen osat vaihtuvat.

Lasten raamattupolku 29


Tehtävän voi toteuttaa myös siten, että askarrellaan kame-

Ohje pahvikehyksen tekoon

raksi pahvikehykset. Katsellaan ympäristöä pahvikehysten

läpi. Kuvaaja valitsee maiseman tai esim. kukan, jonka ha-

Leikkaa A4-kokoisen pahvin/paperin keskelle noin 14x20cm

luaa kehyksiisi ikuistaa. Kaikki voivat ihastella toistensa

kokoinen aukko. Tarvittava materiaali: A4-kokoista paperia

kuvia.

ja sakset.

30 Sinapin leirikeskus


1. Jumala loi d) Toiminnallinen tehtävä. Tehtävänä on luoda ympäristös-

g) Aiheeseen liittyviä lauluja: Jumala loi (Lasten virsikirja,

tä löytyvistä materiaaleista jokin eläin, kasvi, ihminen, mikä

11.painos vuodelta 2006, nro 63); Luomislaulu (LV 75); Ken

tahansa elävä asia (esim. hiekasta, oksista, lehdistä, kivistä

on luonut kukkasen (LV 132)

jne.). Tehtävä voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmätehtävänä.

e) Liikunnallinen tehtävä. Ohjaaja sanoo jonkin ympäristöstä löytyvän luodun asian (esim. heinänkorsi, kukka tms.) ja ryhmäläisten täytyy etsiä ja tuoda sellainen ohjaajalle. Etsityistä luonnonelementeistä voidaan tehdä yhteinen taideteos.

f) Liikunnallinen tehtävä. Maahan piirretään leikkialue, jossa on kolme viivaa. Laitimmaiset viivat ovat maa ja taivas. Keskellä on meri. Leikinohjaaja huutaa jonkun näistä viivoista, esimerkiksi ”Meri!”. Kaikki juoksevat tällöin meriviivalle. Se, joka viivoille juostessa tulee viimeiseksi tai tekee virheen, joutuu pelistä pois. Viimeiseksi peliin jääneestä leikkijästä tulee huutaja. Leikkiin voi lisätä myös liikkeet. (esim. maa=marssitaan paikallaan, meri=tehdään uintiliikettä ja taivas= näytetään käsillä, tuikkivia tähtiä)

Lasten raamattupolku 31


1

2

3

4

5

6

7

8

Mooses Mooseksen elämässä monet seikkailut liittyivät veteen. Pienenä vauvana faaraon tytär pelasti hänet joesta, jonne hän oli joutunut ajelehtimaan kaislakorissa. Aikuisena hän pelasti kansansa halkaisemalla meren kahtia niin, että ihmiset pääsivät pakenemaan sotilaita meren pohjaa pitkin. 2. Moos. 1: 22 – 2: 1 10; 2.Moos. 14 :15–31

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 32 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU LASTEN RAAMATTUPOLKU


2. Mooses Mooseksen elämässä monet seikkailut liittyivät veteen.

reen tarttumalla jompaakumpaa kädestä. Punaisen meren

Pienenä vauvana faaraon tytär pelasti hänet joesta, jonne

muodostavasta parista toinen (se, jota ei ole tartuttu kädes-

hän oli joutunut ajelehtimaan kaislakorissa. Aikuisena hän

tä) joutuu Moosekseksi, kunnes egyptiläinen sotilas saa hä-

pelasti kansansa halkaisemalla meren kahtia niin, että ih-

net kiinni ja osat vaihtuvat.

miset pääsivät pakenemaan sotilaita meren pohjaa pitkin. (2. Moos. 1: 22 – 2: 1 10; 2.Moos. 14 :15–31)

d) Ongelmanratkaisutehtävä. Tehtävänä on ylittää punainen meri (jokin rajattu alue). Ryhmä tai pari saa paperin /

a) Ongelmanratkaisutehtävä. Miten veden voi saada hal-

pahvinpalan, jonka avulla on päästävä ohjaajan määrittele-

kaistua kahtia? Etsitään ympäristöstä vettä (meren ranta,

mä matka eteenpäin ilman, että kukaan osuu maahan. Jos

joki, oja, puro, lätäkkö tai vaikka ämpäri, jossa on vettä). Ra-

maahan osuu, mereen avautunut kuiva tie sulkeutuu ja ryh-

kennetaan pato, silta, laiva tms., jonka avulla vesialue olisi

mä / pari joutuu palaamaan takaisin lähtöviivalle.

mahdollista ylittää kastumatta.

e) Toiminnallinen tehtävä. Jaetaan ryhmä kahtia. Ryhmät b) Ongelmanratkaisutehtävä. Rakennetaan ympäristöstä

asettuvat toisiaan vastapäätä pöydän ääreen tai vastaavas-

saatavista luonnonmateriaaleista vene tms., joka ei uppoa,

ti riviin mahalleen lattialle. Keskelle asetetaan pingispallo.

kun sen laittaa veteen.

Pöytä tai ryhmien väliin jäänyt tila kuvastaa kahtiajakautunutta Punaistamerta ja pingispallo Moosesta ja hänen mu-

c) Liikunnallinen tehtävä. Leikitään Mooses-hippaa parin-

kanaan kulkevaa juutalaisten joukkoa. Palloa saa liikuttaa

ryöstön periaatteella. Tarvitaan egyptiläinen sotilas (kiinni-

vain puhaltamalla. Yritetään puhaltaa pallo toisen ryhmän

ottaja), Mooses (kiinniotettava) ja Punainen meri. Punainen

laidan yli.

meri koostuu ympäriinsä hajaantuneista pareista, jotka pitävät toisiaan käsistä kiinni. Egyptiläinen sotilas yrittää ottaa kiinni Moosesta, joka pääsee turvaan Punaiseen me-

f) Aiheeseen liittyviä lauluja: Mooses-lapsi (LV 79) Lasten raamattupolku 33


1

2

33

4

5

6

7

8

Nooan arkki Nooa rakensi suuren laivan, jonne eläimet ja ihmiset menivät turvaan vedenpaisumusta. 1. Moos. 6: 9–8:22

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 34 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


3. Nooan arkki Kertomukseen liittyviä tehtäviä

d) Laulu- ja leikkitehtävä. Lauletaan ja leikitään Lasten virsikirjan laulu numero 137 Pienen pieni leppäkerttu. Ohjaaja

a) Toiminnallinen tehtävä. Ryhmä asettuu piiriin. Leikitään

tai ryhmä voi keksiä lauluun omat liikkeet. Aiheeseen liitty-

Nooan arkki on lastattu -leikkiä pallon tms. avulla siten,

vä laulu on myös Lasten virsikirjan laulu numero 77 Sateen-

että keksitään Nooan arkissa olevia eläimiä. Se, jolla on

kaaren tie. Tarvittava materiaali: Lasten virsikirja, soitin.

pallo, sanoo: ”Nooan arkki on lastattu (kirahveilla)”. Sitten hän heittää pallon seuraavalle. Tarvittava materiaali: pallo

e) Toiminnallinen tehtävä. Tehtävänä on muodostaa sateen-

tai jokin muu pehmeä esine.

kaari. Ohjaaja kysyy jokaisen lempivärin ja ohjaa samanväriset vieretysten niin, että kokonaisuudesta muodostuu

b) Pohdinta- ja keskustelutehtävä. Keskustellaan ryhmänä

sateenkaari. Kun sateenkaari on muodostettu, jokainen sa-

tai parin kanssa siitä, mitä eläimiä Nooan arkissa oli? Mitä

noo vuorollaan oman värinsä ääneen, niin että muodostuu

kukin ottaisi mukaan Nooan arkkiin?

äänisateenkaari. Ryhmä voi muodostaa sateenkaaren myös vaatteiden värien perusteella.

c) Liikunnallinen tehtävä. Tehtävänä on matkia Nooan arkkiin menevien eläinten liikkeitä ja/tai ääniä. Ohjaaja tai va-

f) Toiminnallinen tehtävä. Pelataan sateenkaariväriä. Vali-

paaehtoinen ryhmäläinen luettelee eläimiä yksi kerrallaan.

taan yksi vapaaehtoinen, joka menee jonkin matkan pää-

Kaikki matkivat mainittua eläintä vähän aikaa, kunnes oh-

hän muusta ryhmästä kasvot ryhmään päin. Ryhmäläiset

jaaja sanoo seuraavan eläimen nimen. Eläimiä esim. käär-

asettuvat riviin. Vapaaehtoinen sanoo värin, ja se, jolla on

me, kala, lintu, norsu, hiiri, jänis, sammakko, etana, kirahvi,

tuota väriä vaatteissaan, saa liikkua sen verran eteenpäin

ihminen. Leikkiä voi jatkaa esimerkiksi paritehtävänä, jossa

kuin vapaaehtoinen sanoo. Esim.”Kaikki, joilla on vaatteissa

pitää esittää kahden eri eläimen välinen keskustelu. Jos

sinistä, saavat liikkua neljä askelta eteenpäin.” Peli päättyy,

kaksi eläintä alkaisi keskustella, miltä se kuulostaisi? Esi-

kun ensimmäinen saavuttaa sateenkaaren pään.

merkiksi sammakon ja lehmän keskustelu?

Lasten raamattupolku 35


36 Sinapin leirikeskus


3. Nooan arkki g) Toiminnallinen tehtävä. Ämpäri laitetaan täyteen vettä.

Norsu: Keskimmäinen tekee käsillään norsun kärsän ja si-

Ryhmän tehtävä on yrittää hukuttaa pallo ämpäriin. Kellu-

vuilla olijat näyttävät käsillään norsun isoja korvia.

va pallo ei kuitenkaan uppoa. Tehtävän lopuksi ohjaaja voi sanoa, että myös Nooan arkki oli tällainen uppoamaton pal-

Kirahvi: Keskimmäinen nostaa kädet ylös (kirahvin pitkä

lo: kun kaikki muu hukkui vedenpaisumuksen alle, Nooan

kaula), sivuilla olijat menevät kyykkyyn ja tekevät käsillään

arkki pelastui. Tarvittava materiaali: kelluva pallo ja ämpäri.

kirahvin jalat.

h) Toiminnallinen tehtävä. Leikkijät ovat piirissä ja yksi on

Ankka: Keskimmäinen tekee käsillään ankan nokan ja sa-

piirin keskellä. Keskellä olija osoittaa jotakin piirissä olijaa

noo ”Kvaak” ja sivuilla olijat menevät kyykkyyn ja tekevät

ja sanoo esim. norsu. Osoitettu henkilö tekee käsillään nor-

käsillään ankan räpylät.

sun kärsän (vasenkäsi suoraan eteenpäin, oikea käsi menee vasemman käden alta ja ottaa nenästä kiinni). Osoitetun henkilön oikealla ja vasemmalla puolella olevat puolestaan tekevät norsun isot korvat (esim. kääntyvät keskellään olevaan päin ja näyttävät käsillään isoja korvia). Piirin keskellä olija vaihtuu, jos joku tekee väärin tai liian hitaasti. Hahmoja voi keksiä myös itse lisää.

Lasten raamattupolku 37


1

2

3

44

5

6

7

8

Joona Joona ei halunnut totella Jumalaa ja joutui myrskyyn. Jumala pelasti Joonan lähettämällä ison kalan, jonka vatsassa Joona oli kolme päivää ja kolme yötä. Joonan kirja

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 38 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


4. Joona Joona ei halunnut totella Jumalaa ja joutui myrskyyn. Ju-

taakse niin, että molemmat vapaaehtoiset ovat aivan toisi-

mala pelasti Joonan lähettämällä ison kalan, jonka vatsas-

aan vastapäätä ja ainoastaan viltti on heidän välissään. Kun

sa Joona oli kolme päivää ja kolme yötä. (Joonan kirja)

viltti pudotetaan alas, vapaaehtoisten pitää sanoa toistensa

a) Pohdinta- ja keskustelutehtävä. Keksitään ja kerätään ympäristöstä asioita, joita ison kalan vatsassa voisi olla. Millaisia asioita ei löydy täältä? Millaista ison kalan vatsassa

nimet ja se, joka ehtii ensin, saa jäädä omaan ryhmäänsä. Hitaampi joutuu siirtymään voittajaryhmän puolelle. Tarvittava materiaali: viltti.

voisi olla? Mitä semmoista mahtuu ison kalan vatsaan, jota

e) Liikunnallinen tehtävä. Lapset ovat pieniä kaloja ja uivat

et jaksa kantaa? Montako ihmistä mahtuisi kalan vatsaan?

maassa/lattialla. Ohjaaja on iso kala. Ohjaaja soittaa mu-

b) Liikunnallinen tehtävä. Millainen on ison kalan ääni? Miten iso kala liikkuu? Mietitään pareittain ja esitetään vuoronperään toisille. Kaikki saavat kokeilla eri ääniä ja liikkumistapoja.

c) Toiminnallinen tehtävä. Etsitään maasta tikkuja ja piirretään maahan mahdollisimman iso kala. Kalan voi piirtää myös niin, että yksi aloittaa, toinen jatkaa jne. Kokeillaan,

siikkia, tai jos ei ole soitinta käytössä, ohjaaja voi esimerkiksi taputtaa käsillään, laulaa jotakin laulua (esim. Pikkuiset kultakalat) tai soittaa kehärumpua tms. rytmisoitinta. Kun musiikki/ääni loppuu, pikku kalat jähmettyvät paikoilleen. Iso kala käy koskettamassa niitä lapsia, jotka liikkuvat ja nämä lapset joutuvat pois leikistä. Pois joutuneet pikku kalat voivat olla seuraavilla kerroilla ison kalan apureita.

montako lasta kalan viivojen sisäpuolelle mahtuu.

Leikkiä jatketaan niin kauan, että on enää yksi pikku kala

d) Toiminnallinen tehtävä. Jaetaan ryhmä kahtia ja laitetaan

rumpu tms.

kahden ryhmän väliin viltti, jota kaksi pitelee ylhäällä ja joka peittää ryhmiä näkemästä toisiaan. Toinen ryhmä esittää Joonaa, toinen isoa kalaa. Valitaan molemmista ryhmistä yksi vapaaehtoinen istumaan ryhmän eteen suoraan viltin

jäljellä. Tarvittava materiaali: cd-soitin ja cd-levy / kehä-

e) Aiheeseen sopivia lauluja: Jumalan kämmenellä (LV 99), Taivaan Isä suojan antaa (Lasten virsikirja 102), Kun myrsky käy (Laulutuuli-kirja). Lasten raamattupolku 39


1

2

3

4

55

6

7

8

Kaste ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Matt. 28: 18–20

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 40 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


5. Kaste ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

3. Ohjaaja näyttää kastemaljaa ja kysyy, mikä se on. Kaikki

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikse-

voivat laittaa silmät kiinni ja kuunnella, kun ohjaaja liruttaa

ni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja

kädellään vettä kastemaljassa.

opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssan-

Kaste on toinen kirkkomme sakramenteista, pyhistä toimi-

ne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28: 18–20)

tuksista. Se perustuu Jeesuksen antamaan käskyyn (lue Raamatusta Matt.28:18 - 20). Kaste on monen vauvan en-

a) Hartaus kappelissa (esimerkki)

simmäinen juhla. Vauvalle puetaan valkoinen kastemekko.

Tarvittava materiaali: Kastepöydälle valkoinen liina, kynt-

Valkoinen on kirkossa ilon ja juhlan väri. Kasteessa vauva

tilä, kastemalja (jossa on vettä), Raamattu, kukkia, kuvia

pääsee seurakunnan jäseneksi sekä saa Jumalan armon ja

kastejuhlasta.

siunauksen, joka pysyy koko elämän ajan.

1. Sytytetään kynttilä. Voidaan laulaa esimerkiksi laulu

Ryhmältä voi kysyä, onko joku ollut kastejuhlassa ja mitä

Pienen kynttilän sytytän.

hän sieltä muistaa. Yhdessä voi käydä läpi, mitä kasteessa tapahtuu. Pappi valelee vauvan pään kolme kertaa vedellä,

”Pienen kynttilän sytytän, sytytän, sytytän, pienen kynttilän

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Keitä ovat kummit ja

sytytän, iloksi kaikille.”

mitä heidän tehtäviinsä kuuluu? (Kummit ovat läheisiä aikuisia, jotka ovat mukana kummilapsen elämässä.)

2. Rukous: Luo kynttilä valoa, loistoaan, ja kaikki me olemme tässä. Ja Taivaan Isä armossaan on luvannut olla läsnä.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>

Aamen.

Lasten raamattupolku 41


5. Kaste Kasteen yhteydessä vauva saa nimen. Jokaisella meillä on

b) Jos ohjaaja ei pidä hartautta, kappeliin voi laittaa kaste-

oma nimi. Vaikka jollain toisella voi olla sama nimi, silti

pöydän ja kuvia kasteesta sekä kaste- ja lähetyskäsky-teh-

olemme jokainen ainutlaatuisia. Jumala tuntee meidät jo-

tävätaulun. Kastepöydän läheisyydessä voi olla keskuste-

kaisen nimeltä, rakastaa meitä jokaista juuri sellaisina kuin

luun johdattavia kysymyslappuja: Mitä olet kuullut omasta

olemme ja pitää meistä huolta. Raamatussa Jesajan kirjas-

kastejuhlastasi? Oletko ollut joskus kastejuhlassa – mitä

sa sanotaan: ”Näin sanoo Herra: Älä pelkää. Minä olen lu-

muistat juhlasta? Samoin voi olla myös kuvia kastetilaisuu-

nastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet

desta. Tarvittava materiaali: Kastepöydälle valkoinen liina,

minun.”(Jes.43:1).

kynttilä, kastemalja (jossa on vettä), Raamattu, kukkia.

4. Tämän jälkeen voidaan laulaa yhdessä joku aiheeseen

c) Vaihtoehto isommille lapsille. Katselkaa ohessa olevia

liittyvä Lasten virsi.

valokuvia kastejuhlasta. Mitä sinä olet kuullut omasta kastejuhlastasi? Oletko ollut joskus kastejuhlassa? Mitä muis-

5. Rukouksena voi olla Isä meidän -rukous tai pienempien

tat juhlasta?

lasten kanssa esimerkiksi:

d) Aiheeseen liittyviä lauluja: Kasteen kirkas vesi (LV 73), Oman perheen lähellä olo tuntuu hyvältä. Ole, Jeesus lähellä minua ja perhettä. Aamen. 6. Lopuksi voidaan hiljentyä Herran siunaukseen.

42 Sinapin leirikeskus

Jumalan kämmenellä (LV 99), Ystävä sä lapsien (LV 152)


Lasten raamattupolku 43


44 Sinapin leirikeskus


Lasten raamattupolku 45


46 Sinapin leirikeskus


Lasten raamattupolku 47


48 Sinapin leirikeskus


Lasten raamattupolku 49


1

2

3

4

5

6

7

8

Jeesus kävelee veden päällä Kerran ihmiset näkivät, kun Jeesus käveli veden päällä. Tämän nähdessään he uskoivat, että Jeesus oli Jumalan Poika. Matt. 14: 22–33

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 50 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


6. Jeesus kävelee veden päällä Kerran ihmiset näkivät, kun Jeesus käveli veden päällä.

d) Ongelmanratkaisutehtävä. Muodostetaan muistipeli ryh-

Tämän nähdessään he uskoivat, että Jeesus oli Jumalan

mäläisistä: kaksi voi olla pelaajaa ja loput muistikortteja.

Poika. (Matt. 14: 22–33)

Muistipelin kortit muodostavat Raamatun kertomuksen maiseman: esim. 2 pilveä, 2 aaltoa, 2 Jeesusta, 2 opetuslas-

a) Pohdinta- ja keskustelutehtävä. Muistatko, mitä muita

ta, 2 venettä, 2 kenkää jne. Kortit asettuvat järjestykseen.

ihmeitä Jeesus teki?

Pelaajat osoittavat vuorotellen ihmiskortteja, jolloin kortin on sanottava kerran se kortti, joka hän on. Kun pelaajat löy-

b) Toiminnallinen tehtävä. Jakaudutaan pareittain. Pari va-

tävät korttiparin, nämä saavat poistua pelistä.

litsee haluamansa Jeesuksen tekemistä ihmeistä ja valmistelee siitä pantomiimiesityksen tai ihmispatsaan. Muut

e) Ongelmanratkaisutehtävä. Otetaan muutama erilainen

arvaavat, mitä ihmettä pari esittää.

esine (esim. käpy, pallo, kivi jne.) ja ämpäriin vettä. Kokeillaan, mitkä esineistä kelluvat ja pysyvät itsestään veden

c) Liikunnallinen tehtävä. Jokainen keksii oman kävelytyy-

päällä ja mitkä uppoavat.

lin, esittelee sen ja muut matkivat perässä. Miltähän Jeesuksen kävely näytti, kun hän käveli veden päällä?

Lasten raamattupolku 51


1

2

3

4

5

6

77

8

Jeesus

tyynnyttää myrskyn Jeesus ja opetuslapset olivat laivassa matkalla seuraavaan paikkaan. Yöllä puhkesi kova myrsky. Opetuslapset pelkäsivät ja Jeesus vain nukkui. Opetuslapset herättivät Jeesuksen, jolloin Jeesus nousi ylös ja tyynnytti myrskyn. Mark. 4: 35–40

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 52 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


7. Jeesus tyynnyttää myrskyn Jeesus ja opetuslapset olivat laivassa matkalla seuraavaan

c) Toiminnallinen tehtävä. Haetaan rannalta ämpäriin vet-

paikkaan. Yöllä puhkesi kova myrsky. Opetuslapset pelkäsi-

tä, rakennetaan kaarnalaiva ja laitetaan se ämpäriin. Heilu-

vät ja Jeesus vain nukkui. Opetuslapset herättivät Jeesuk-

tellaan ja ravistellaan ämpäriä niin, että kaarnalaiva joutuu

sen, jolloin Jeesus nousi ylös ja tyynnytti myrskyn.

myrskyyn. Tehtävän voi toteuttaa myös rannalla. Materiaali:

(Mark. 4: 35–40)

ämpäri.

a) Toiminnallinen tehtävä. Valitaan näyttelijät seuraaviin

d) Aiheeseen liittyviä lauluja: Tuolla keinuu pieni pursi

rooleihin: muutama opetuslapsi, Jeesus, meri. Ohjaaja lu-

(LV 86), Kun myrsky käy (Lasten hengellinen laulukirja)

kee tai kertoo Jeesus myrkyssä -kertomuksen, minkä aikana muut näyttelevät pantomiimina omaa rooliaan. Tehtävää voidaan varioida myös niin, että otetaan mukaan vuorosanat Jeesukselle ja opetuslapsille. Tarvittava materiaali: Raamattu.

b) Liikunnallinen tehtävä. Esitetään yhdessä merta. Miten meri velloo? Miten meri on ihan tyyni? Millaisia muita luonnon- ja sääilmiöitä on? Matkitaan niiden ääntä ja liikettä (esim. tuuli, tyyni, pyörremyrsky, sateenkaari, rankkasade, tihkusade, auringonpaiste, vesiputous)

Lasten raamattupolku 53


1

2

3

4

5

6

7

88

Pietarin kalansaalis Pietari oli jo kalastanut koko yön ilman saalista, mutta laski verkot vielä kerran veteen Jeesuksen pyynnöstä. Saalis oli suurempi kuin hän oli ikinä osannut odottaa. Luuk. 5: 1–11

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 54 Sinapin leirikeskus

LASTEN RAAMATTUPOLKU PARATIISIPOLKU


8. Pietarin kalansaalis a) Liikunnallinen tehtävä. Valitaan yksi vapaaehtoinen ka-

keskenään paikkaa. Kun ohjaaja huutaa ”kalaverkko”, kaik-

laksi. Muut muodostavat verkon kalan ympärille ottamalla

ki vaihtavat paikkaa keskenään.

toisiaan kädestä ja seisomalla piirissä. Meri alkaa velloa ja verkko heiluu edestakaisin. Kala yrittää päästä pakenemaan ”verkosta” muiden käsien ali. Kun kala onnistuu pakenemaan, hän voi liittyä verkkoon ja valitaan uusi vapaaeh-

e) Toiminnallinen tehtävä. Tehdään kalaverkko solmuleikin periaatteella. Mennään piiriin. Yksi ottaa lankakerän, sanoo jonkun merenelävän nimeltä ja heittää kerän seuraa-

toinen kalaksi.

valle, joka taas heittää kerän seuraavalle jne. Lopulta syntyy

b) Askartelutehtävä. Piirrä ja leikkaa kaloja Pietarin kalan-

sessa järjestyksessä.

verkkoon. Mitä kaloja verkossa voi olla? Tarvittava materi-

sotkussa oleva kalaverkko, joka voidaan purkaa päinvastai-

aali: paperia ja kyniä, piirretty tms. verkko.

f) Liikunnallinen tehtävä. Leikkijöistä valitaan yksi kalas-

c) Liikunnallinen tehtävä. Pelataan polttopalloa. Piir-

maahan ympyrän ja asettuvat sen sisälle. Jokainen leikki-

retään maahan suuri ympyrä (meri), jonka sisään kaikki

jä keksii itselleen kalan joka haluaa olla. Kalastaja kiertää

(kalat) mahtuvat. Yksi vapaaehtoinen (Pietari) jää ympyrän

pitkin leikkialuetta ja huutelee eri kalalajeja (esim, hauki,

ulkopuolelle. Hän alkaa kalastaa merestä kaloja. Kala jää

kuha, siika ym). Kun leikkijän valitsema kalalaji sanotaan,

verkkoon, jos pallo osuu häneen. Verkkoon jäänyt kala tulee

siirtyy hän kalastajan taakse jonoon. Kun kaikki leikkijät

ympyrästä pois.

ovat jonossa, kalastaja huutaa yhtäkkiä: ”Kalaverkko on

d) Toiminnallinen tehtävä. Pelataan kalaverkkoa hedelmäsalaatin periaatteella. Mennään piiriin. Jokainen saa valita muutamasta vaihtoehdosta, mikä merenelävä on (esim. hauki, rapu, sammakko). Ohjaaja on keskellä piiriä. Kun ohjaaja sanoo jonkin merenelävän nimen, nämä vaihtavat

tajaksi. Muut leikkijät hajaantuvat leikkialueelle ja piirtävät

täynnä kaloja!” Tämän jälkeen kaikki yrittävät päästä takasin ympyröiden sisälle. Ilman omaa ympyrää jäävästä tulee uusi kalastaja.

g) aiheeseen liittyviä lauluja: Kala-Pekka (LV 90) Lasten raamattupolku 55


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Ihminen

1. Moos. 2: 4b-7a

Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen. Ja Herra Jumala puhalsi ihmisen sieraimiin elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 56 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


1. Ihminen Johdanto paratiisipolkuun

Tarvikkeet

Paratiisipolun rastit vievät ryhmän paratiisi- ja syntiinlan-

Hiekkaa, muovailuvahaa tai savea.

keemuskertomuksiin. Tehtävissä tarvitaan mielikuvitusta ja leikkimieltä, joita kannattaa herätellä ennen matkaan läh-

Ulkona: Leikitään Jumalaa. Tehdään yhdessä hiekasta Aa-

töä. Herättelytehtäviä ja rasteihin liittyviä lisätehtäviä sekä

tami. Lisätään siihen muualta luonnosta asioita, jotka ku-

raamatuntekstien syventelyä löytyy Paratiisipolku-paketis-

vaavat aisteja, tunteita, ajatuksia yms. Mietitään, mikä tekee

ta.

ihmisestä ihmisen maahan, kasviin tai eläimeen verrattuna.

Rasteilla joku lukee ensin raamatunkohdan ääneen. Ryh-

Sisätiloissa: Leikitään Jumalaa. Tehkää yhdessä muovailu-

män vetäjä lukee tehtävän. Joitain tehtäviä varten ryhmäläi-

vahasta Aatami. Lisätkää siihen sitten eri värisellä vahalla

set tarvitsevat parin, joitain varten ryhmä jaetaan puoliksi.

asioita, jotka kuvaavat aisteja, tunteita, ajatuksia yms. Miet-

Nämä jaot kannattaa tehdä ennen matkaan lähtöä.

tikää, mikä tekee ihmisestä ihmisen maahan, kasviin tai eläimeen verrattuna.

Rastit toimivat myös Raamattumietiskelynä, ilman tehtäviä. Ensimmäinen rasti sijoitetaan hiekkarannalle.

Paratiisipolku 57


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Ihmisen ympäristö

1. Moos. 2: 8

Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 58 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


2. Ihmisen ympäristö Tehtävä

Paritehtävä

Leikitään Aatamia.

Kerro parillesi yksi asia, joka kiinnitti huomiosi.

Tehdään omista käsistä kiikarit.

Mitä värejä ja muotoja siinä näet? Miltä se kuulostaa, lähteekö siitä jokin ääni?

Katsellaan niitten läpi, miltä juuri luotu maailma näyttää.

Miltä se maistuu tai tuoksuu? Miltä se tuntuu käteen? Millaisia tunteita tuo asia sinussa herättää? Tuntuuko se sisälläsi enemmän hyvältä kuin pahalta vai päinvastoin? Mitä ajatuksia tuon asian tarkkaileminen herättää sinussa? Lopuksi parit kertovat muulle ryhmälle, mitä kukin on nähnyt.

Paratiisipolku 59


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Hyvänä oleminen

1. Moos. 2: 9

Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 60 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


3. Hyvänä oleminen Puuksi kasvaminen

Laita toinen käsi nyrkkiin hedelmäksi.

Kokeillaan, millaista on kasvaa puuksi. Anna juuristasi, rungostasi ja oksistasi virrata Mene kyykkyyn ja suppuun. Laita silmät kiinni. Ollaan hetki

hyvää oloa hedelmään.

siemeniä mullan alla odottamassa oikeaa hetkeä.

Tunne, kuinka hedelmä tulee painavaksi hyvästä olosta.

Kun hedelmä on kypsä, pysy edelleen paikoillaan, mutta

Kun lämpöä ja valoa ja kostetutta tulee riittävästi, lähde

avaa silmät. Ojenna hedelmä lähimmälle kaverille, joka ot-

pikkuhiljaa kasvamaan. Jos siltä tuntuu, voit liikuttaa ensin

taa sen kämmenelleen. Ota toisella kädellä vastaan jonkun

yhtä sormea ja ojentaa sitten kaikki sormet. Sitten kädet

muun antama hedelmä. Kiitetään.

työntyvät sirkkalehtinä ylös mullasta. Rentoudutaan ja ravistellaan puuna oleminen Kasvat hitaasti ja nouset kasvaessasi seisomaan. Kasva

pois jäsenistä.

juuri sen kokoiseksi puuksi kuin haluat, ojenna kädet ja sormet niin kauas kuin tuntuu hyvältä.

Mieti hetki hiljaa, mikä voisi olla minun lahjani toisille? Mitä hyvää minä voin tehdä?

Kun olet puu, ole hetki paikoillasi.

Millaista hyvää juuri minä osaan antaa?

Tunnustele, millainen puu sinusta tuli.

Ne jotka haluavat voivat kertoa lahjansa muillekin.

Kuulostele tuulen huminaa, lintujen lentoa, juuriasi ja oksiasi.

Paratiisipolku 61


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Vesi ylläpitää elämää 1. Moos. 2:10-14

Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen joen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 62 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


4. Vesi ylläpitää elämää Tarvikkeet

Vesi on yhtä vanhaa kuin maapallo. Sama vesi kiertää maa-

Vesipisaran matka maailmassa –pelikortit. Pelikortit asete-

pallolla vuosisadasta toiseen raviten, kostuttaen ja puhdis-

taan pinoihin riittävän kauas toisistaan niin, että pilvi, maa-

taen sitä. On tärkeää, ettei pisaroiden mukaan tartu sellai-

perä, kasvi, eläin, ihminen, järvi, joki ja meri ovat omissa

sia saasteita, joita luonto ei pysty puhdistamaan.

pinoissaan tekstipuoli alaspäin. Tehtävä Leikitään vesipisaroita. Olet pisara vettä ja kierrät maailmaa. Mieti ensin, missä olet pelin alkaessa: oletko pisara meressä, joessa, järvessä, pilvessä, ihmisessä, eläimessä, kasvissa vai maaperässä? Pelikortit kertovat jatkon. Jokainen menee valitsemansa korttipinon luo ja nostaa päällimmäisen kortin ja noudattaa sen ohjetta. Luettu kortti laitetaan pinoon alimmaiseksi. Kukin kulkee omaan tahtiinsa pisteeltä toiselle korttien osoittamaa reittiä 8-10 nostoa. Kun peliä on pelattu riittävästi, jokainen kertoo toisille, mikä oli kiinnostavin kohta oman pisaran matkassa.

Paratiisipolku 63


1

2

3

4

55

6

7

8

9

10

Viljely ja varjelu 1. Moos.2: 15-17

Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Herra Jumala sanoi ihmiselle: ”Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.”

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 64 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


5. Viljely ja varjelu Tarvikkeet

Yhteiseen ateriaan otetaan mukaan neljä sellaista ruoka-

Lehdestä leikattuja kuvia erilaisista ruuista tai paperia ja

lajia jotka mielestänne ovat mahdollisimman ekologisia

kaksi kynää.

(ruokien raaka-aineet on kasvatettu ja ruuat valmistettu lähellä ja muutenkin ympäristöystävällisesti, lihaa on mah-

Tehtävä

dollisimman vähän).

Leikitään kokkeja. Jakaannutaan kahdeksi ryhmäksi. Toinen ryhmä suunnittelee aterian, jossa lautasella on neljä ruokalajia, joiden kuvittelette olevan terveellisiä. Toinen ryhmä suunnittelee aterian, joka koostuu neljästä mahdollisimman herkullisesta ruokalajista. Kun ruokalajit on valittu, ryhmät valitsevat näistä yhteisen aterian, jossa on otettu huomioon paitsi kummankin ryhmän toiveet terveellisyys ja herkullisuus myös ympäristö.

Paratiisipolku 65


1

2

3

4

5

Eläimet

66

7

8

9

10

1. Moos. 2: 18-20a

Herra Jumala sanoi: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.” Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 66 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


6. Eläimet Paritehtävä Toinen pareista valitsee mielessään jonkin eläimen ja alkaa äännellä ja elehtiä sen mukaisesti. Toinen matkii häntä, vaikka ei arvaisikaan, mistä eläimestä on kyse. Hetken päästä kumpikin kertoo, mikä eläin oli. Sitten on toisen vuoro keksiä, mikä on ja toisen matkia. Lopuksi jokainen esittelee parinsa muille.

Paratiisipolku 67


1

2

3

4

5

6

77

8

9

10

Sopiva kumppani

1. Moos. 2: 20b-25

Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania. Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: - Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu. Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 68 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


7. Sopiva kumppani Tarvikkeet Mahdollisesti paperia kaksi kynää. Tehtävä Puolet ryhmästä ovat yhdessä Aatami ja toinen puoli on Eeva (jakoa ei tehdä oman sukupuolen mukaan, vaan pojat voivat olla Eevaa ja tytöt Aatamia). Keksikää näissä ryhmissä viisi asiaa, joissa olette samanlaisia kuin vastakkainen sukupuoli ja viisi asiaa, joissa olette erilaisia kuin tuo toinen. Kertokaa asiat toisillenne. Miettikää kaksi hyvää puolta siitä, että tytöt ja pojat ovat erilaisia, ja kaksi asiaa, missä erilaisuus tuottaa hankaluuksia, ja kaksi asiaa, joissa samankaltaisuudesta on iloa, ja kaksi, jolloin siitä on harmia.

Paratiisipolku 69


1

2

3

4

5

6

7

Hyvinvoinnin

8

9

10

1. Moos. 3: 1-6

perusta

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: ”Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?” Nainen vastasi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: ’Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.’” Silloin käärme sanoi naiselle: ”Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan. ” Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 70 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


8. Hyvinvoinnin perusta Useimmat ihmiset haluavat olla onnellisia ja voida hyvin.

Mitkä asiat ovat onnellisuuden kannalta tärkeimpiä? Pitää-

Jumalakin haluaa että ihmiset ovat onnellisia, kukoistavat

kö aina saada se, mitä haluaa? Mikä voi estää minua ole-

ja voivat hyvin. Kun Jumala asettaa rajoja, ne ovat ihmiselle

masta onnellinen?

hyviä. Paritehtävä Muistele mielessäsi tilannetta, jolloin sait joulu- tai syntymä-päivälahjaksi jonkin sellaisen tavaran, jota toivoit. Kerro siitä parillesi. Näytä parillesi käsilläsi, kuinka kauan olit siitä onnellinen. Levitettyjen käsien väli tarkoittaa koko elämää, parin sentin pätkä viikkoa. Muistele sitten tilannetta, jolloin olet löytänyt itsellesi uuden ystävän. Kerro parillesi ja näytä käsilläsi, kuinka pitkään ystävyys on tuottanut tai tuottaa toivoaksesi tulevaisuudessa iloa. Muistele vielä jotakin asiaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka on tehnyt sinut onnelliseksi. Jos haluat, voit kertoa parillesi siitä. Näytä joka tapauksessa senkin onnen kesto.

Paratiisipolku 71


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Oma paikkani 1. Moos. 3: 7-13

maailmassa

Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut petti, ja minä söin.”

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 72 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


9. Oma paikkani maailmassa Tarvikkeet

Ollaan publikaaneja. Ensimmäinen sanoo: ”Itämeri rehe-

Pallo ja tietoisku itämerestä (kortti Jumalan ekoteko, 14).

vöityy, kenen moka?” Hän heittää pallon jollekin joka sanoo: ”Mun moka, anteeksi!” ja keksii sitten, mitä hän itse voisi

Luetaan tietoisku yhdessä

tehdä jatkossa paremmin, että luonto ei niin paljon saastui-

Jeesus puhuu vertauksissaan usein fariseuksista ja publi-

si, esim. ”Menen syyskuussa pyörällä kouluun.”

kaaneista silloin, kun hän halusi kuvata sitä, miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat omaan vastuuseensa ja pahoihin

Sitten hän heittää pallon ja kysyy taas: ”Itämeri rehevöityy,

tekoihinsa.

kenen moka?” jne. Jos joku ei keksi, mitä voisi tehdä paremmin, toiset auttavat häntä keksimään jotakin.

Ollaan fariseuksia. Leikin aloittaja sanoo: ”Itämeri rehevöityy, kenen vika?” (Tähän voi vaihtaa oman lähijärven tai joen

Tärkeintä on, että joka heitolla keksitään yksi uusi asia. Kun

nimen.)

kaikki ovat heittäneet ainakin kerran, leikki päättyy.

Hän heittää pallo jollekin, joka sanoo: ”Ei minun!” ja keksii sitten, kenen vika se voisi olla (esim. tehtaanomistajan). Hän heittää pallon seuraavalle ja sanoo: ”vaan tehtaanomistajan vika!” Pallon saaja on leikisti tehtaanomistaja ja hän sanoo: ”Ei minun!” ja keksii jonkun muun vastuullisen (esim. maanviljelijän), heittää pallon tälle jne.

Paratiisipolku 73


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Unelma paremmasta maailmasta Ilm. 20: 1-4

Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 74 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU


10. Unelma paremmasta maailmasta Tarvikkeet Kynä, paperi ja kirjekuori jokaiselle. Mietitään yhdessä Matkataan yhdessä ajatuksissamme tulevaisuuteen, kahdenkymmenen vuoden päähän tästä hetkestä. Minkä ikäisiä ollaan silloin? Millaiselta näyttää Suomessa? Entä Grönlannissa, Afrikassa ja Tyynen meren saarella? Millainen olisi taivaallisen hyvä maailma kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Yksin Kirjoita itsellesi kirje, jonka saat avata kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Kirjoita kirjeeseen viisi toivettasi siitä, millainen maailma tuolloin on. Kirjoita mitä voisit tehdä jotta toiveesi täyttyisivät. Talleta valmis kirje paikkaan, josta voit aikanaan löytää sen. Jumala luo uutta - meidänkin kauttamme. Paratiisipolku 75


1 11

2

3

4

Hidasta

5

6

7

8

Olet tervetullut mietiskelypolulle! Hidasta tahtia ja hengitä syvään. Kulje mieluiten yksin ja hiljaa. Jos sinulla on puhelin matkassa, vaienna sekin.

Pyöräytä olkapäitäsi muutama kerta taaksepäin ja tule tietoiseksi hengityksestäsi. Tunnet maan jalkojesi alla ja yläpuolellasi on avara taivas. Olet tässä, taivaan ja maan välissä. Lähde nyt hitaasti liikkeelle, kuulostele askeltesi ääniä ja tunne, miten jalkasi nousee ja miten jalkapohjasi painautuu kohti maata jälleen. Millainen ääni tulee askeleistasi?

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 76 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU


1

22

3

4

5

6

7

8

Hengitä Pysähdy ja kuuntele hetki hengitystäsi, miten se kulkee sisään – ja ulos. Tunne, miten keuhkot täyttyvät ja jälleen tyhjenevät. Hengität sisään Jumalan rakkautta, energiaa ja iloa ja ulospäin kaikkea, mikä joutaakin mennä: stressiä, murehtimista, pelkoa…

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU Meditaatiopolku 77


1

2

33

4

5

6

7

8

Lepää Jeesus kutsui oppilaitaan: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” (Mk. 6:31). Ehkäpä on niin, että kaikessa levossa on kaipaus Jumalan läsnäoloon. Antautuessasi lepoon ilmaiset myös luottamuksesi siihen, ettei kaikki ole sinun varassasi. Kutsu lepoon on edelleen voimassa. Miten vastaat siihen?

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 78 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU


1

2

3

44

5

6

7

8

Katsele Tällä polulla sinun ei tarvitse hengästyä eikä suorittaa mitään. Seiso hetki tässä ja anna katseesi levätä siinä, mitä avautuu ympärilläsi. Juuri nyt olet tässä, sinua ympäröi Luojan ihmeellinen maailma ja hänen rakkautensa sinua kohtaan. Katsele puita, maata, merta, taivasta – kaikkea ympärilläsi ja mieti: millainen on Jumala, joka lähestyy sinua tällä tavalla?

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU Meditaatiopolku 79


1

2

3

4

55

6

7

8

Valpastu Hiljaisuudessa aistisi valpastuvat. Pienillä harjoituksilla voit tarkentaa tietoisuuttasi. Kuuntele kaikenlaisia ääniä ympärilläsi: lintujen ääniä, ihmisten ääniä, koneiden ääniä, aaltojen ääniä… Mikä on kaikkein hiljaisin ääni, jonka voit erottaa?

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 80 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU


1

2

3

4

5

66

7

8

Kuuntele Voit vaalia hiljaisuutta, tehdä sille tilaa elämässäsi. Melun keskellä ihminen kuuroutuu niille hiljaisille äänille, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi: toisen ihmisen ääni, omin äänesi, Jumalan ääni sisimmässäsi. Jumala ei ilmestynyt profeetta Elialle myrskyssä, maanjäristyksessä tai tulenlieskassa, vaan hiljaisessa tuulen huminassa (1 Kun. 19). Kuuntele hetki tuulen huminaa.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU Meditaatiopolku 81


1

2

3

4

5

6

7

8

Kaipaa Seisot tienhaarassa ja mietit, mikä on oikea suunta. Haluatko jatkaa entiseen tapaan vai etsiä uusia polkuja? Mitä kaipaat eniten juuri nyt? Anna kaipauksesi kasvaa hiljaiseksi rukoukseksi, jonka lähetät Jumalalle.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 82 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU


1

2

3

4

5

6

7

88

Hyräile Joskus mielen hiljaisuudessa alkaa soida jokin hengellinen laulu tai virsi – tavoitatko sen sävelen? Sinun ei tarvitse muistaa koko säkeistöä, vain jokin säe riittää. Valitse sellainen, joka tuntuu elävältä ja rohkaisevalta ja anna sen soida mielessäsi kulkiessasi eteenpäin ja palatessasi ihmisten pariin.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU MEDITAATIOPOLKU Meditaatiopolku 83


11 1

2

3

4

5

6

7

8

Pietari

Pietari oli Jeesuksen kahdentoista apostolin johtaja ja puhemies. Hän oli ensimmäinen, joka tunnusti Jeesuksen Messiaaksi. Yhdessä Jaakobin ja Johanneksen kanssa hän muodosti apostolien ydinryhmän, joka näki niin Jeesuksen kirkastumisen Kirkastusvuorella kuin hänen ahdinkonsa Getsemanessakin. Jeesus antoi alun perin Simon-nimiselle oppilaalleen nimen Pietari, Kallio, jolle kirkko rakennettiin. Jeesuksen pidätyksen jälkeen Pietari seurasi Jeesusta ylimmäisen papin pihaan ja kielsi siellä kolmasti mestarinsa. Pietari oli eräs Jeesuksen ylösnousemuksen varhaisia todistajia. Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen hän johti Jerusalemin alkuseurakuntaa. Hänen johdollaan ympärileikkaamattomille pakanoillekin avautui tie kristilliseen kirkkoon. Pietarin myöhemmät elämänvaiheet eivät ole tunnettuja, mutta perimätiedon mukaan hän toimi Rooman ensimmäisenä piispana. Hän lienee saanut surmansa ensimmäisessä kristittyjen vainossa keisari Neron aikana vuonna 64 jKr. Kertoman mukaan hänet ristiinnaulittiin pää alaspäin.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU 84 Sinapin leirikeskus

PARATIISIPOLKU OPETUSLAPSETPOLKU


1. Pietari, johtaja Kaikki Uuden testamentin apostolien luettelot mainitsevat

ensimmäisenä Pietarin. Hänet kuvataan evankeliumeissa

kanssa Pietari muodosti opetuslapsijoukon ydinryhmän,

opetuslapsijoukon johtajana ja puhemiehenä. Apostolien

joka sai olla läsnä Jeesuksen elämän tärkeissä käänne-

tekojen mukaan hän johti myös Jerusalemin alkuseurakun-

kohdissa. He todistivat Jairuksen tyttären kuolleista herät-

taa ensimmäisen helluntain jälkeen. Kenestäkään Jeesuk-

tämistä (Markus 5:37), saivat olla läsnä kirkastusvuorella,

sen opetuslapsesta ei kerrota niin paljoa kuin Pietarista.

kun Jeesus ilmaisi jumalallisen kirkkautensa (Markus 9:2)

ja myöhemmin Getsemanen puutarhassa, kun ahdistus ja

Pietari tunnetaan Uudessa Testamentissa usealla ni-

Yhdessä Sebedeuksen poikien Jaakobin ja Johanneksen

mellä. Hänen alkuperäinen nimensä oli Simon, Matteuksen

kauhu valtasivat Jeesuksen (Markus 14:33).

evankeliumin (16:17) mukaan Simon bar-Jona eli Joonan

poika. Jeesus itse antoi Simonille uuden nimen Keefas, joka

kossa. Hän oli eräänlainen apostolien puhemies, joka usein

tarkoittaa kalliota. Keefas on kreikaksi Petros, josta suomen

puhui muiden puolesta. Erityisen tärkeä tämä rooli oli Pie-

Pietari on johdettu.

tarin suuren tunnustuksen yhteydessä Filippoksen Kesare-

Pietarilla kuvataan olleen erityisasema apostolien jou-

Ennen kutsumistaan opetuslapseksi Pietari toimi ka-

assa. Hän on evankeliumeissa ensimmäinen, joka tunnusti

lastajana Kapernaumissa, Genesaretin järven rannalla,

Jeesuksen messiaaksi (Markus 8:29). Kertomuksen jatko

yhdessä veljensä Andreaksen kanssa. Tavattuaan Pieta-

tosin osoittaa, ettei Pietarikaan ymmärtänyt, mitä Jeesuksen

rin Jeesus kutsui tämän veljineen ”ihmisten kalastajaksi”

messiaanisuus oikeastaan tarkoitti. Kun Jeesus heti Pietarin

(Markus 1:17). Pietari on ainoa Jeesuksen apostoleista,

tunnustuksen jälkeen alkoi puhua omasta kärsimyksestään

jonka varmuudella tiedetään olleen naimisissa. Markuksen

ja kuolemastaan, Pietari kutsui hänet erilleen ja alkoi nuh-

evankeliumissa (1:30) mainitaan Pietarin anoppi, ja Paava-

della häntä (Markus 8:32). Tämän jälkeen Jeesus nuhteli an-

lin mukaan Pietari kuljetti lähetysmatkoillaan mukanaan

karasti Pietaria kutsuen häntä ”Saatanaksi”, jonka ajatukset

vaimoaan, joka myös oli kristitty (1. Korinttilaiskirje 9:5).

ovat ihmisistä eikä Jumalasta (Markus 8:33).

Opetuslapset polku 85


Evankelista Matteus kuvaa tarkemmin tätä kohtausta. Hänen mukaansa Jeesus tunnusti, että Pietarin saama käsi-

kuva pietearista

tys hänestä messiaana oli jumalallinen ilmoitus (Matteus 16:17). Samassa yhteydessä hän antoi Simonille nimen Pietari, koska tämä oli Kallio, jolle Kristus tuli perustamaan kirkkonsa (Matteus 16:18). Hän lupasi Pietarille myös ”taivasten valtakunnan avaimet” (Matteus 16:19).

Ei ole selvää, millä lailla Jeesus sanoi perustavan-

sa kirkkonsa Pietarille, jotkut näkevät tässä ennen muuta viittauksen Pietarin lausumaan tunnustukseen, ei häneen henkilönä. Myöskään Pietarin saamat avaimet eivät tässä yhteydessä ole aivan selvät. Niissä voidaan nähdä viittaus hänen toimintaansa alkukirkon johtajana. Tuossa asemassa hän ”avasi” evankeliumin ja Jumalan valtakunnan ovia kolmelle eri ryhmälle: juutalaisille heti ensimmäisenä helluntaina (Apostolien teot 2:14-41), samarialaisille (Apostolien teot 8:15-17) ja myöhemmin Corneliuksen talossa ympärileikkaamattomille pakanoille (Apostolien teot 10:25-48). Jeesuksen pidätyksen jälkeen Pietari seurasi häntä ylipapin pihaan, jossa hän piikatytön pelottelemana kielsi Jeesuksen kolmesti (Matteus 26:69-75). T��mä lienee ollut Pietarin 86 Sinapin leirikeskus

elämän suurin alennuksen hetki. Pietarista tuli kuitenkin


1. Pietari, johtaja ylösnousseen Jeesuksen tärkeimpiä todistajia. Ylösnou-

lekin (Apostolien teot 10:25-48). Pietari johti puhetta, kun

semuksen jälkeen enkeli lähetti naiset viemään sanomaa

kristittyjä vainotaan suuren neuvoston edessä (Apostolien

ylösnousemuksesta apostoleilleen, nimeltä mainiten myös

teot 4:8; 5:29) Hänet vangittiin kahdesti, mutta kummalla-

Pietarille (Markus 16:7). Sekä Luukkaan (24:12) että Jo-

kin kerralla hän onnistui pääsemään vapauteen.

hanneksen (20:3) mukaan Pietari riensi Jeesuksen haudalle heti kuultuaan ylösnousemuksesta ja havaitsi haudan

Pietari lienee lähtenyt Jerusalemista Herodes Agrippa I:n

tyhjäksi. Myös varhainen kristillinen perimätieto mainitsee

aloittaman vainon jälkeen. Apostolien teot 12:17 toteaa yk-

Pietarin Jeesuksen ylösnousemuksen todistajana (1. Ko-

sinkertaisesti, että hän lähti Jerusalemista ja meni ”toiseen

rinttilaiskirje 15:5). Johanneksen evankeliumi kertoo yh-

paikkaan”. Hänen tämän jälkeisistä elämänvaiheistaan

destä tällaisesta ilmestymisestä Tiberiaanjärvellä. Siellä

ei ole varmaa tietoa. Perimätiedon mukaan hän matkusti

Jeesus kysyi Pietarilta kolmesti, rakastiko tämä häntä, an-

Roomaan ja toimi siellä kaupungin ensimmäisenä piispana.

taen näin hänelle mahdollisuuden hyvittää kolminkertaisen

Uudessa testamentissa on kaksi Pietarin nimeä kantavaa

kieltonsa. Jeesus myös antoi Pietarille tehtävän ruokkia ja

kirjettä, joiden aitous on tosin kyseenalainen. 1. Pietarin

kaita lampaitaan (Johannes 21:15-17).

kirjeen 5:13 mukaan hän olisi ollut Babylonissa kirjeen kirjoitusaikaan. Tämä voi olla myös salattu viittaus Roomaan.

Apostolien tekojen mukaan Pietari toimi Jerusalemin alkuseurakunnan itseoikeutettuna johtajana. Hän johti puhetta

Johanneksen evankeliumi viittaa Pietarin marttyyrikuole-

kokouksessa, jossa valittiin seuraaja itsemurhan tehneelle

maan (Johannes 21:18-19). Perimätiedon mukaan Pietari

Juudas Iskariotille (Apostolien teot 1:15). Helluntaina Pieta-

olisi surmattu keisari Neron vainoissa 63 tai 64 jKr. ristiin-

ri piti puheen, jonka seurauksensa suuri joukko juutalaisia

naulitsemalla hänet pää alaspäin. Varmaa tietoa asiasta ei

kääntyi kristityiksi (Apostolien teot 2:14-41). Myöhemmin

ole. Hänen hautansa arvellaan olevan nykyisen Pietarinkir-

Pietari kastoi ensimmäiset ympärileikkaamattomat seura-

kon alla. Pietarin apostolinen tunnus on ylösalaisin oleva

kunnan jäseniksi, avaten näin pelastuksen oven pakanoil-

risti tai taivasten valtakunnan avaimet.

Opetuslapset polku 87


1

2

22

3

4

5

6

7

8

Andreas

Andreas oli apostoli Pietarin veli. Yhdessä veljensä kanssa hän toimi Genesaretin järvellä kalastajana, kunnes Jeesus kutsui hänet ”ihmisten kalastajaksi”. Hän oli ensimmäinen apostoliksi kutsuttu, ja juuri hän esitteli Pietarin Jeesukselle. Andreas lienee ollut hiljainen ja syrjäänvetäytyvä mies, joka näki elämäntehtäväkseen ihmisten kutsumisen Jeesuksen luo.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 88 Sinapin leirikeskus

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU


2. Andreas, veli Andreas ja Pietari olivat toinen kahdesta veljesparista Jee-

Toinen tapaus, jossa Andreas esitteli jonkun Jeesukselle,

suksen apostolien joukossa, toinen veljespari oli Jaakob ja

on Johanneksen 6. luvussa kerrottu ruokkimisihme – tosin

Johannes, Sebedeuksen pojat. Andreas esiintyy lähes aina

tästä ihmeestä kertovat kaikki evankelistat, vaikka hieman

yhdessä kuuluisamman veljensä Pietarin tai suuremman

eri muodossa. Jeesus oli juuri kysynyt opetuslapsi Filippuk-

opetuslapsijoukon kanssa. Hänestä kerrotaan hyvin vähän

selta, kuinka 5 000 ihmisen väkijoukon ruokkiminen olisi

erillistä tietoa, vaikka hänet usein esitetäänkin yhtenä pää-

mahdollista. Tämä arvioi, että tarvittaisiin lähes työmiehen

apostoleista.

vuosipalkka, ennen kuin väenpaljoudelle saataisiin edes suupalanen kullekin (Johannes 6:7). Tällöin Andreas puuttui

Johanneksen evankeliumin mukaan Andreas ja Pietari oli-

puheeseen ja toi Jeesuksen luo pienen pojan, jolla oli eväi-

vat kotoisin Galilean Betsaidasta (Johannes 1:44), kun taas

nään viisi leipää ja kaksi kalaa (Johannes 6:8-9). Andreas ei

Markus kertoo, että hän asui veljineen Kapernaumissa

toki ymmärtänyt, miten niin pienestä ruokamäärästä voisi

(Markus 1:29). On mahdollista, että veljekset olivat muut-

riittää tuhansille, mutta ilmeisesti hän luotti Jeesuksen ky-

taneet Kapernaumiin vasta aikuisiällä. Sekä Andreas että

kyyn tehdä ihmeitä.

Pietari olivat ammatiltaan kalastajia. Vielä kolmannenkin kerran Andreas toi ihmisiä Jeesuksen Johanneksen evankeliumin mukaan Andreas oli ensimmäi-

luo. Johanneksen evankeliumin 12. luvussa joukko kreikka-

nen, jonka Jeesus kutsui seuraajakseen apostoliksi (Johan-

laisia kääntyi Filippuksen puoleen, koska he halusivat tavata

nes 1:40). Häntä onkin vanhan kirkon ajoista kutsuttu ni-

Jeesuksen. Filippus ei kuitenkaan suostunut oikopäätä, vaan

mellä protokleetti, ”ensiksi kutsuttu”. Kysyy rohkeutta olla

kysyi neuvoa Andreakselta. Vasta Andreaksen johtamana

ensimmäinen, tunnustaa julkisesti vakaumuksensa. Juuri

kreikkalaiset pääsivät Jeesuksen luo (Johannes 12:22). Sekä

Andreas kertoi Jeesuksesta veljelleen Pietarille ja vei tä-

kertomuksessa leivänlisäyksestä että tässä Andreas ja Filip-

män Jeesuksen luokse (Johannes 1:41-42).

pus esitetään tavallaan vastakohtina. Opetuslapset polku 89


2. Andreas, veli Molemmat ovat hiljaisia ja harkitsevia, mutta Filippuksen harkinta on lähinnä järkiperäistä. Sen sijaan Andreaksen harkinta kuvastaa syvää uskoa ja luottamusta. Evankeliumitraditiossa Andreas jää kovin veljensä Pietarin varjoon. Hänestä välittyy kuva hiljaisesta, nöyrästä ja syrjäänvetäytyvästä miehestä. Hän ei pyrkinyt esille, vaan toimi hiljaisesti. Kuitenkin hän toi toistuvasti ihmisiä Jeesuksen luo, täyttäen näin apostolin kutsumustaan. Myöhemmän perimätiedon mukaan Andreas saarnasi ensimmäisenä kristittynä Konstantinopolin kaupungissa. Hänen on kerrottu myös matkanneen sekä Venäjälle että Skotlantiin. Nykyään molemmat maat kunnioittavatkin Andreasta suojeluspyhimyksenään. Andreas teloitettiin tarinan mukaan x:n muotoisella ristillä, joka tunnetaan myös Andreaan ristinä. Siitä on tullut myös hänen apostolinen tunnuksensa.

90 Sinapin leirikeskus


1

2

33

4

Jaakob

5

6

7

8

Sebedeuksen poika

Jaakob, Sebedeuksen poika, oli apostoli Johanneksen veli. Kuten Pietari ja Andreas, hekin toimivat kalastajina Genesaretinjärvellä. Veljeksiä kutsuttiin myös Jeesuksen antamalla nimellä Boanerges eli ukkosenjylinän pojat. Tämä lienee viittaus heidän kiivaaseen ja äkkipikaiseen luonteeseensa. Veljekset kuvataan, paitsi kiivasluontoisiksi, myös kunnianhimoisiksi. He halusivat päästä hallitsemaan Jumalan valtakuntaa Jeesuksen vierellä, valtakunnan parhailla paikoilla. Jaakob kuului yhdessä veljensä Johanneksen ja Pietarin kanssa Jeesuksen opetuslasten ytimeen. He saivat seurata Jeesusta sekä Kirkastusvuorelle että Getsemanen puutarhaan. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he johtivat alkuseurakuntaa sen ”pylväinä”. Jaakob on ainoa apostoli, jonka marttyyrikuolemasta kerrotaan Uudessa testamentissa. Hänet mestattiin Jerusalemissa kuningas Herodes Agrippa I:n vainoissa noin vuonna 44 jKr.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU Opetuslapset polku 91


3. Jaakob, ukkosenjylinän poika Pietarin ja Andreaksen lisäksi Jeesuksen opetuslasten

Äkkipikaisuuden lisäksi myös kunnianhimo tuntuu olleen

joukossa oli toinenkin veljespari, Jaakob ja Johannes. Hei-

Jaakobia ja Johannesta yhdistänyt luonteenpiirre. Näin

tä kutsutaan heidän isänsä mukaan Sebedeuksen pojiksi.

voimme päätellä siitä, että he halusivat saada parhaimmat

Jeesuksen kutsuessa heidät seuraajikseen he olivat par-

paikat Jeesuksen vierellä hänen tulevassa valtakunnas-

aikaa kalastamassa isänsä omistamalla kalastusaluksel-

saan. He halusivat tulla Jeesuksen lähimmiksi miehiksi ja

la. Koska heidän isänsä yrityksessä oli myös palkkalaisia,

neuvonantajiksi (Markus 10:37). Vaikka he sen kummem-

voimme päätellä yrityksen olleen vakavaraisen ja perheen

min ajattelematta jopa lupasivat seurata Jeesusta kuole-

varakkaan (Markus 1:19-20).

maan, totesi Jeesus, ettei asema Jumalan valtakunnassa ollut hänen annettavanaan (Markus 10:40).

Jaakob ja Johannes tunnetaan myös arameankielisellä lisänimellä Boanerges. Markuksen evankeliumin mukaan

Inhimillisistä puutteistaan huolimatta Jaakob ja Johannes

Jeesus itse antoi veljeksille tämän lisänimen, joka merkit-

kuuluivat Pietarin ohella Jeesuksen opetuslasten sisäpii-

see ”ukkosenjylinän poikia” (Markus 3:17). Evankeliumi ei

riin. He muodostivat kahdentoista opetuslapsen joukon

tarkemmin selitä, miksi veljekset saivat tämän lisänimen,

ytimen, samoin kuin ne kaksitoista muodostivat Jeesuksen

mutta voimme arvella sen johtuneen heidän kiivaasta ja

seuraajien ydinjoukon. Pietari, Jaakob ja Johannes pääsi-

kuohahtelevasta luonteestaan. Tämä tuli esille esimerkiksi

vät näkemään, miten Jeesus herätti kuolleista Jairuksen

erään samarialaisen kylän kohdalla, joka kieltäytyi laske-

tyttären (Markus 5:37). Myöhemmin Jeesus otti heidät mu-

masta Jeesusta oppilaineen sisälle kylään. Tällöin Jaakob ja

kaansa kirkastusvuorelle todistamaan hänen jumalallista

Johannes halusivat pikaistuksissaan kutsua tulen taivaasta

kirkkauttaan (Markus 9:2).

hävittämään kaupungin maan tasalle. Jeesus joutuikin nuhtelemaan oppilaitaan sanoen: ”Te ette tiedä, minkä hengen omia olette” (Luukas 9:54-55). 92 Sinapin leirikeskus


Jeesuksen kuolemaa edeltävänä yönä he valvoivat Jee-

Pahamaineisen kuningas Herodes Agrippa I:n kerrotaan

suksen kanssa Getsemanen puutarhassa, tuntien hänen

mestauttaneen miekalla Jaakobin, aloittamansa kristittyjen

ahdistuksensa tuskan ja syvyyden (Markus 14:33). Pietari,

vainon yhteydessä (Apostolien teot 12:1-2).

Jaakob ja Johannes saivat siis todistaa Jeesuksen julkisen palveluksen salaisimpia ja intiimimpiä hetkiä, niin hänen

Perimätiedon mukaan Jaakob matkusti ennen kuolemaan-

kirkastumistaan kuin hänen kuolemanpelkoaan ja ahdis-

sa koko Välimeren ympäri saarnaten evankeliumia. Erityi-

tustaankin.

sen kauan hänen kerrotaan viipyneen Espanjassa, jonne hän myös perusti useita seurakuntia. Tarinan mukaan hä-

Kuten Andreaskin, Jaakob on jäänyt veljensä Johannek-

nen ruumiinsa kuljetettiin hänen kuolemansa jälkeen Je-

sen varjoon. Evankeliumit eivät koskaan mainitse Jaakobia

rusalemista Espanjaan, Santiago de Compostelaan, ”Täh-

erillään Johanneksesta, ja häntä kutsutaan usein joko Se-

tivuoren Pyhään Jaakobiin”, joka on nykyäänkin suosittu

bedeuksen pojaksi tai Johanneksen veljeksi. Jaakob tiesi,

pyhiinvaelluskohde.

mitä oli tulla tunnetuksi toisen veljenä. Ainut erillinen viittaus Jaakobiin on kertomus hänen marttyyrikuolemastaan Apostolien teoissa. Uusi testamentti kertoo vain kahden apostolin kuolintavan: Juudas Iskariotin itsemurhan ja Jaakobin varhaisen marttyyrikuoleman, vain noin vuosikymmen ensimmäisen helluntain jälkeen. Itse asiassa Jaakob kuvataan Apostolien teoissa toisena kristittynä marttyyrinä Stefanoksen jälkeen.

Opetuslapset polku 93


1

2

3

44

5

6

7

8

Johannes

Johannes oli apostoli Jaakobin veli. Hänet on veljensä lailla kuvattu kiivaana ja kuohahtelevana luonteena, jonka vuoksi Jeesus kutsui veljiä nimellä Boanerges eli ukkosenjylinän pojat. Yhdessä veljensä Jaakobin ja Pietarin kanssa Johannes muodosti opetuslapsijoukon ytimen, joka sai seurata Jeesusta poikkeuksellisen läheltä. He saivat todistaa niin Jeesuksen kirkastumista kuin hänen kuolemanpelkoaan ja ahdistustaan Getsemanessakin. Jeesuksen kuoleman jälkeen tämä kolmen opetuslapsen ryhmä johti alkuseurakuntaa sen ”pylväinä”. Kirkollisen perimätiedon mukaan apostoli Johannes on kirjoittanut Uuden testamentin Johanneksen evankeliumin, kolme Johanneksen kirjettä ja Ilmestyskirjan. Koska rakkaus on tärkeä teema hänen kirjoituksissaan, Johannesta kutsutaan usein ”rakkauden apostoliksi”. Johanneksen kerrotaan olleen apostoleista ainoa, joka sai kuolla luonnollisen kuoleman. Hänen sanotaan kuolleen korkeaan ikään ehtineenä Efesoksen kaupungissa, jossa hän oli asunut yhdessä Jeesuksen äidin Marian kanssa.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 94 Sinapin leirikeskus

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU


4. Johannes, rakkauden apostoli Jaakob ja Johannes tunnettiin yhteisellä nimellä Sebedeuk-

sä tämän rakkaimman opetuslapsensa haltuun (Johannes

sen pojat. Ennen kutsumistaan apostoliksi he työskentele-

19:26-27). Jeesuksen noustua ylös kuolleista rakastettu

vät Genesaretin järvellä heidän isänsä omistamassa kalas-

opetuslapsi riensi haudalle yhdessä Pietarin kanssa. Hän

tusyrityksessä. Jeesus kutsui Jaakobia ja Johannesta myös

saapui tyhjän haudan luokse ennen Pietaria, mutta antoi

nimellä Boanerges eli ”ukkosenjylinän pojat”, ilmeisesti

Pietarin mennä sisään ensimmäisenä (Johannes 20:3-4).

heidän kiivaan ja äkkipikaisen luonteensa takia (Markus

Johanneksen evankeliumin viimeisen luvun mukaan ni-

3:17). Yhdessä Jaakobin ja Pietarin kanssa Johannes kuului

menomaan tämä rakkain opetuslapsi on kirjoittanut evan-

opetuslapsijoukon sisäryhmään, joka sai todistaa niin Jee-

keliumin (Johannes 21:24).

suksen kirkastumista (Markus 9:2) kuin hänen kuolemantuskaansa Getsemanen puutarhassa (Markus 14:33).

Perimätieto, joka yhdistää Johanneksen evankeliumin rak-

Kirkollinen perimätieto on yhdistänyt Johanneksen nel-

kaimman opetuslapsen apostoli Johannekseen, on hyvin

jännen evankeliumin esiintyvään salaperäiseen hahmoon,

vanha. Kirkkoisä Irenaeus viittasi siihen jo 100-luvun lopul-

jota kutsutaan nimellä ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” tai

la. Hän kertoi saaneensa tiedon opettajaltaan Polykarpok-

”opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain”.

selta, joka puolestaan oli nuoruudessaan ollut Johannek-

Hän esiintyy Jeesuksen jäähyväisaterialla Jeesuksen

sen oppilas. Perinteen mukaisesti Johannes on kirjoittanut

seurassa, nojaten päätään Jeesuksen rintaa vasten. Hän

evankeliumin lisäksi myös kolme Johanneksen kirjettä sekä

on ainoa, joka tohtii kysyä Jeesukselta lisätietoja, kun Jee-

Johanneksen ilmestyksen. Irenaeuksen mukaan Johannes

sus puhuu tulevasta kavalluksestaan (Johannes 13:23-25).

eli Vähän-Aasian Efesoksessa aina keisari Trajanuksen ai-

Myöhemmin hän ja Pietari seurasivat Jeesusta ylimmäisen

kaan asti – Trajanuksesta tuli keisari vuonna 98 jKr. Hän

papin pihaan (Johannes 18:15). Hän valvoi Jeesuksen ristin

olisi siis elänyt erittäin pitkän elämän, vaikka häntä pide-

äärellä todistaen tämän kuolemaa, ja Jeesus uskoi äitin-

täänkin yleensä Jeesuksen opetuslapsijoukon nuorimpana.

Opetuslapset polku 95


4. Johannes, rakkauden apostoli Ilmestyskirjan (1:9) mukaan hänet oli keisari Domitianuk-

Tämä liittyy kertomukseen, jonka mukaan Johannes yritet-

sen vainojen aikaan karkotettu Egeanmerellä sijaitsevalle

tiin kerran surmata antamalla hänelle myrkytettyä juomaa.

Patmoksen saarelle. Ilmeisesti hän kuitenkin sai palata ta-

Johanneksen siunattua maljan ristinmerkillä myrkky kui-

kaisin kotiinsa vainojen päätyttyä.

tenkin poistui maljasta käärmeen muodossa, ja Johannes joi maljan itseään vahingoittamatta.

Nuorempana äkkipikaisesta ja kuohahtelevasta Johanneksesta tuli rakkauden apostoli. Ei kukaan Uuden testamentin kirjoittaja ole kirjoittanut rakkaudesta niin paljon kuin hän. Johannes mainitsee rakkauden kirjoituksissaan yli viisikymmentä kertaa. Johanneksen (3:16) kynästä on peräisin pienoisevankeliumi: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Hän on myös tallentanut Jeesuksen antaman ”uuden käskyn”: Rakastakaa toisianne! (Johannes 13:34). Perimätiedon mukaan Johannes oli opetuslapsijoukon ainoa, joka sai kuolla luonnollisen kuoleman. Iäkkään Johanneksen kerrotaan vielä ennen kuolemaansa pitäneen puheita, joiden sanoma oli yksinkertainen: rakastakaa toisianne! Johanneksen apostolinen tunnus on malja, josta nousee käärme. 96 Sinapin leirikeskus


1

2

3

4

5

6

7

8

Tuomas

Tuomas tunnetaan usein ”epäilevänä Tuomaana”. Hän kieltäytyi uskomasta muiden apostolien kertomusta Jeesuksen ylösnousemuksesta, ennen kuin hän olisi nähnyt asian omin silmin ja koskettanut omilla käsillään Jeesuksen ylösnoussutta ruumista. Tuomas kuvataan siis pohdiskelevana ja älyllisenä, miehenä, joka haluaa itse varmistua asioista eikä luottaa kuulopuheisiin. Epäilyn sijasta hänen asennettaan voisi kuvata kyselyksi ja totuuden etsinnäksi. Nähtyään itse ylösnousseen Jeesuksen Tuomas tuli vakuuttuneeksi ylösnousemuksen todellisuudesta ja piti siitä kiinni pelkäämättä. Tuomas oli ensimmäinen, joka ymmärsi täysin Jeesuksen jumalallisen luonteen. Juuri tämä Tuomaan usko esitetään Johanneksen evankeliumissa kristillisen uskon esikuvaksi.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU Opetuslapset polku 97


5. Tuomas, kyselijä Opetuslapsi Tuomasta saa usein kantaa lisänimeä epäilijä.

Tällöin Tuomas toteaa: ”Mennään vain, kuollaan kaikki yh-

Häntä pidetään heikon ja epäilevän uskon esikuvana. Tämä

dessä.” (Johannes 11:16). Tuomas siis tunnustaa halunsa

ei kuitenkaan tee oikeutta sille kuvalle, jonka Uusi testa-

seurata Jeesusta, vaikka hän epäileekin tämän johtavan

mentti hänestä antaa. Tuomaan epäily oli rehellistä, etsivää

heidät kuolemaan. Tuomaan asenteessa yhtyy luja uskon-

ja kyselevää epäilyä, joka halusi varmistua totuudesta, en-

vakaumus pessimismiin taipuvaan näkemykseen todelli-

nen kuin astui totuuden tielle. Vakuututtuaan Tuomas seu-

suudesta.

rasi totuutta epäröimättä. Häntä voidaan pitää pikemminkin kypsän uskon ja terveen kyselemisen, kuin epäilyksen esi-

Seuraavan kerran tapaamme Tuomaan yläsalissa, jossa

kuvana.

Jeesus vietti jäähyväisateriaa opetuslastensa kanssa. Jeesus oli juuri ilmaissut lähtevänsä Isän luokse. Hän lupasi

Kuten Filippuskin, Tuomas mainitaan kaikissa Uuden tes-

kuitenkin valmistaa sijaa oppilailleen, että hekin voisivat

tamentin opetuslapsiluetteloissa, mutta vain Johanneksen

tulla sinne, minne Jeesus menee ennen heitä. Jeesuk-

evankeliumi kertoo hänestä enemmän. Hänen ammatis-

sen mukaan he kyllä tunsivat tien sinne. Tuomas vastasi:

taan, perhesuhteistaan tai yhteiskunnallisesta asemas-

”Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet. Kuinka voisim-

taan ei ole mitään tietoa. Ainut viittaus perhesuhteisiin on

me tuntea tien?” (Johannes 14:5). Tuomaan vastaus edusti

hänen nimensä. Arameankielinen nimi Tuomas tarkoittaa

tervettä maalaisjärkeä. Hänen ajatuksensa eivät kantaneet

”kaksosta”, samoin kuin hänen kreikkalainen lisänimensä

kuoleman rajan yli; hän ajatteli Jeesuksen vain lähtevän Je-

Didymos (Johannes 11:16) Tuomas mainitaan ensimmäisen

rusalemista. Hän ei noin vain suostunut uskomaan uuteen

kerran kertomuksessa Lasaruksen kuolleista herättämi-

elämään taivaassa.

sestä. Jeesuksen ilmaistua halunsa lähteä Betaniaan katsomaan Lasarusta muut opetuslapset vastustelevat pelätessään henkensä puolesta. 98 Sinapin leirikeskus


Epäilijän nimen Tuomas on saanut ennen muuta siksi, et-

Tässä pisteessä Tuomaan epäilys murtui, hänen kyselyn-

tei hän muitta mutkitta suostunut uskomaan todistusta

sä sai vastauksensa. Emme tiedä, koskettiko hän oikeasti

siitä, että ristillä surmattu Jeesus oli noussut kuolleista ja

Jeesusta, vai riittikö pelkkä näkeminen ja hänen sanojen-

eli. Hän ei nimittäin ollut paikalla, kun Jeesus ensimmäis-

sa kuuleminen vakuuttamaan Tuomaan. Joka tapauksessa

tä kertaa ilmestyi oppilailleen suljettujen ovien takana ja

Tuomas lausuu evankeliumin rohkeimman tunnustuksen:

antoi heille tehtävän saarnata anteeksiantamusta. Heidän

”Minun Herrani ja minun Jumalani!” (Johannes 20:28)

kertomuksiinsa Tuomas vastasi, ettei hän usko, ennen kuin on omin silmin nähnyt Jeesuksen, haavat hänen käsissään

Johanneksen evankeliumi kertoo jo alussa, että Jeesus on

ja kyljessään (Johannes 20:25). Tässäkin kohtaa Tuomaan

Jumala (Johannes 1:1). Tuomas on kuitenkin ensimmäinen,

epäilys oli lähinnä merkki terveestä maalaisjärjestä. Kuol-

joka ymmärtää tämän ja lausuu sen ääneen. Kukaan muu

leiden ylösnousemus ei kuulunut normaaliin päiväjärjes-

opetuslapsista ei ole tätä ymmärtänyt, ei ennen Jeesuksen

tykseen sen enempää tuolloin kuin nykyäänkään, joten on

ylösnousemusta eikä sen jälkeenkään. Epäilevästä Tuo-

täysin ymmärrettävää, että Tuomaan mielestä muut ope-

maasta tulee uskova Tuomas. Evankelista selittääkin kir-

tuslapset puhuivat joutavia. Ehkäpä he olivat niin sekaisin

joittaneensa kirjansa, jotta sen lukijoilla olisi kaikilla Tuo-

surusta, että olivat nähneet harhanäyn?

maan usko (Johannes 20:29-31).

Ylösnoussut Kristus kuitenkin vastasi Tuomaan toiveeseen.

Tuomaan myöhemmistä vaiheista ei Raamatussa kerrota

Hän ilmestyi opetuslapsilleen toisen kerran, ja tuolloin Tuo-

mitään. Kristilliset legendat kertovat hänen saarnanneen

maskin oli läsnä. Ylösnoussut osoitti tuntevansa Tuomaan

evankeliumia sekä Syyriassa että Intiassa, jossa asuvat tuo-

kysymykset ja ottavansa ne tosissaan. Hän kehotti Tuomas-

maskristityt kertovat olevansa Tuomaan käännyttämien jäl-

ta tulemaan luokseen, koskettamaan hänen käsiään ja kyl-

keläisiä. Hänen tunnuksensa on suorakulma.

keään sekä uskomaan (Johannes 20:27). Opetuslapset polku 99


1

2

3

4

5

66

7

8

Matteus ja Simon Matteus ja Simon Kiivailija olivat kaksi opetuslasta, joiden maailmat olivat ennen Jeesuksen kutsua olleet mahdollisimman kaukana toisistaan. Matteus eli Leevi oli ollut veronkantaja, Simon taas seloottien vastarintaliikkeen jäsen. Matteus keräsi verorahaa niille roomalaisille miehittäjille, jotka Simon ja muut selootit halusivat ajaa väkivalloin pois maasta. Veronkerääjät olivat halveksittuja, koska heitä pidettiin ahneina ja maanpettureina, selootit taas usein ihailtuja. Jeesus onnistui yhdistämään seuraajinaan kaksi täysin erilaista maailmankuvaa edustavaa ihmistä. Matteus, joka aiemmin oli saanut kokea halveksuntaa ja torjuntaa, löysi Jeesuksen seuraajana rakastavan ja hyväksyvän yhteisön. Simon taas löysi yhteisön, joka halusi toteuttaa unelman paremmasta maailmasta ilman verenvuodatusta ja vihaa. Matteus on perimätiedon mukaan kirjoittanut Uuden testamentin ensimmäisen evankeliumikirjan erityisesti juutalaisille Jeesuksen seuraajille.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 100 Sinapin leirikeskus

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU


6. Matteus ja Simon Matteus, veronkerääjä ja evankelista Matteus mainitaan yhtenä Jeesuksen opetuslapsista kai-

toimintaansa voitiin pitää jopa epäjumalanpalveluksena;

kissa opetuslasten luetteloissa. Matteuksen evankeliumis-

kuuluihan Luvattu maa ja kaikki sen tuotto Vanhan testa-

sa hän on tullimies eli publikaani, jonka Jeesus kutsuu tul-

mentin mukaan Jumalalle, ei Roomalle.

likamarin vastaanotolta Kapernaumista opetuslapsekseen (Matteus 9:9-13). Myöhemmin Jeesus aterioi Matteuksen

Ateriayhteys on tuon ajan yhteiskunnassa voimakas yhtey-

kodissa, osoittaen siten, että pelastus oli tullut hänen osak-

den ja solidaarisuuden ilmaus. Aterioimalla tullimies Lee-

seen. Sekä Markus (2:13-17) että Luukas (5:27-32) kertovat

vin kanssa Jeesus asettui Leevin tasolle, hänen tuekseen.

saman tapahtuman, mutta heidän kertomuksessaan tulli-

Pahennusta lisäsi varmasti se, että Leevin kotiin tuli hänen

miehen nimi on Leevi (Markuksella vielä tarkemmin Leevi,

lisäkseen muitakin tullimiehiä ja muita ”syntisiä”. Jeesus

Alfeuksen poika) eikä Matteus. On mahdollista, että Jeesus

asettui siis syntisten rinnalle, ei heidän, joita yleensä pidet-

on antanut entiselle Leeville uuden nimen kutsuessaan hä-

tiin vanhurskaina.

net seuraajakseen. Nimi Matteus tarkoittaa suomeksi Jumalan lahjaa.

Kutsumalla Matteuksen seuraajakseen ja myöhemmin tulemalla hänen kotiinsa Jeesus osoitti, että hänkin oli Ju-

Jeesuksen ateriayhteys tullimiesten kanssa herätti hurs-

malan arvokas luomus ja sellaisena Jumalan rakastama ja

kaissa juutalaisissa pahennusta. Heidän ammattiaan pi-

arvostama. Ihmisten silmissä hän saattoi olla viheliäinen

dettiin tuohon aikaan hyvin kunniattomana. Tullimiehiä

riistäjä ja vieraan vallan hännystelijä, mutta Jumala näki

pidettiin riistäjinä, jotka rikastuttivat itseään rehellisen ja

hänessä arvokkaan ihmisen, Jumalan kuvaksi luodun. Sa-

työtätekevän kansan kustannuksella. Lisäksi heidän kat-

malla häntä kohtasi Jumalan anteeksiantava ja uutta luova

sottiin työskentelevän maata miehittävän roomalaisen

rakkaus. Matteus on esimerkki entisestä halveksitusta syn-

sotilasvallan laskuun ja hyväksi. Viime kädessä heidän

tisestä, jonka Jumala kutsuu palvelijakseen. Opetuslapset polku 101


6. Matteus ja Simon Myöhempi kirkollinen traditio on pitänyt Matteusta myös

rään, kuten asia joskus tulkitaan, vaan se on arameankie-

ensimmäisen evankeliumin kirjoittajana. Tätä perimätietoa

linen sana, joka myös tarkoittaa ”kiivasta” tai ”kiivailijaa”.

tosin nykyinen raamatuntutkimus pitää epäluotettavana. Matteuksen kerrotaan saarnanneen evankeliumia maan-

”Kiivailija” voi olla viittaus Simonin äkkipikaiseen ja kär-

miehilleen Luvatussa maassa. Tämän jälkeen hän olisi

simättömään luonteeseen. Luultavammin sana kuitenkin

matkustanut vieraille maille seuraten Jeesuksen suurta

viittaa hänen menneisyyteensä. Selootit olivat Jeesuksen

lähetyskäskyä, jonka hän itse oli kirjoittanut muistiin evan-

aikana toiminut maanalainen ryhmittymä, joka halusi va-

keliuminsa loppuun. Perimätiedon mukaan Matteus saar-

pauttaa Luvatun maan väkivalloin Rooman miehityksestä

nasi joko Etiopiassa, Persiassa tai Vähässä-Aasiassa, ja hän

ja perustaa sinne vapaan juutalaisvaltion, jota hallittaisiin

kärsi marttyyrikuoleman joko kivitettynä tai kuoliaaksi pol-

Mooseksen lain määräysten mukaisesti. On arveltu, että

tettuna. Hänen kirkollinen symbolinsa, kolme lompakkoa,

Barabbas, vanki, jota syytettiin murhasta ja kapinasta ja

viittaavat hänen alkuperäiseen virkaansa tullimiehenä ja

jonka väkijoukko huusi vapaaksi Jeesuksen sijasta, olisi ol-

rahankerääjänä.

lut selootti. Jeesuksen kuoleman jälkeen vastakkainasettelu juutalaisten ja roomalaisten välillä kärjistyi kärjistymis-

Simon, jota kutsuttiin Kiivailjaksi

tään, ja samalla seloottien kannatus väestön parissa kasvoi.

Jeesuksen opetuslasten joukossa oli kaksi Simon-nimistä

Lopulta selootit – joita monet juutalaiset pitivät vapaustais-

henkilöä. Toinen heistä on tullut paremmin tunnetuksi ni-

telijoina ja roomalaiset taas terroristeina – aloittivat vuonna

mellä Pietari. Toinen, tuntemattomampi Simon, taas tunne-

66 jKr. aseellisen taistelun roomalaisia miehittäjiä vastaan.

taan Matteuksen (10:4) ja Markuksen (3:19) evankeliumeis-

Taistelu päättyi juutalaisten täydelliseen tappioon ja Jeru-

sa lisänimellä Kananeus, Luukas (6:16; Apostolien teot

salemin kaupungin tuhoamiseen vuonna 70 jKr.

1:13) taas kutsuu häntä nimellä Kiivailija (kreikaksi zelotes). Kananeus ei ole viittaus Simonin kanaanilaiseen syntype102 Sinapin leirikeskus


Mikäli Simon todella on ollut seloottien vastarintaliikkeen

Ilmeisesti Jeesus kuitenkin näki Simonissa muuttuneen

jäsen, on hänen elämänsä täytynyt muuttua täydellisesti

miehen, miehen, jonka ihanteet ja arvomaailma oli muuttu-

hänen kohdattuaan Jeesuksen. Hänen on luopunut väkival-

nut parempaan suuntaan, jonka ehdottomuus ja maailman-

taisista ihanteistaan ja siirtynyt väkivallattomuuden kannat-

kuvan yksioikoisuus oli jo kypsynyt aikuisuudeksi. Samalla

tajaksi. Hän ei enää halunnut luoda Jumalan valtakuntaa

hän ehkä aavisti hänessä vielä nuoruuden intoa ja kiivautta

maan päälle omin voimin, vaan hän odotti Jumalan pelas-

Jumalan asian puolesta.

tustekoa. Luvatun maan vapauttamisen sijasta hän alkoi odottaa Israelin lunastusta synnin orjuudesta.

Lisänimen Kiivailija lisäksi Uusi testamentti ei kerro Simonin elämästä. Hänen myöhemmistä vaiheistaan on ole-

Toisaalta Jeesuksen julistuksessa oli myös asioita, jotka

massa monia keskenään ristiriitaisia perimätietoja. Hänen

varmasti puhuttelivat Simon seloottia. Jeesus puhui Israe-

kerrotaan saarnanneen evankeliumia joko Pohjois-Afrikan

lin vapautuksesta. Hän lupasi vapautta sorretuille, köyhille,

Mauretaniassa (nykyisessä Marokossa) ja Egyptissä, Persi-

leskille ja orvoille. Jeesus julisti lujasti ja ihmisiä pelkää-

assa tai Kaukasuksella nykyisessä Georgiassa ja Armenias-

mättä Jumalan vanhurskautta ja hänen pyhää tahtoaan.

sa. Joskus hänen kerrotaan matkustaneen myös Isoon-Bri-

Jeesuksen lujat sanat pahuutta ja vääryyttä vastaan liene-

tanniaan. Hänen kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman

vät puhutelleet Simonin oikeudentuntoa ja vanhurskauden

joko nykyisessä Abhasiassa tai Linconshiressä Englannissa.

kaipuuta.

Hänen ajatellaan kärsineen marttyyrikuoleman joko ristillä tai sahattuna kahtia.

Kutsuessaan Simon Kiivailijan opetuslastensa joukkoon Jeesus otti tietoisen riskin. Häntäkin voitiin syyttää – ja lopulta syytettiinkin - kapinanlietsojaksi.

Opetuslapset polku 103


1

2

3

4

5

6

77

8

Filippus, Bartolomeus Jaakob ,Juudas Alfeuksen poika

ei Iskariot

Filippus, Bartolomeus, Jaakob, Alfeuksen poika ja Juudas, ei Iskariot, kuuluvat tuntemattomampiin Jeesuksen opetuslapsiin. Filippus kuvataan varovaisena ja harkitsevana miehenä, jolla oli kosolti käytännön järkeä. Bartolomeus eli Natanael oli totuuden etsijä ja pohdiskelija, joka löysi etsimänsä tavattuaan Jeesuksen. Juudas, joka ei ollut Iskariot, esittää Jeesukselle kysymyksen, joka osoittaa hänen kaivanneen avaraa ja maailmaan suuntautuvaa evankeliumia: hän halusi Jeesuksen ilmaisevan itsensä koko maailmalle, ei vain opetuslapsille. Jaakob Alfeuksen pojasta tiedämme vain nimen. Nämä neljä opetuslasta eivät nousseet esiin erityisten taitojensa, asemansa, syntyperänsä tai historiansa vuoksi. Heitä voidaan pitää maan hiljaisina, yksinkertaisina työmiehinä Herran vainiolla. Kuitenkin Jeesus valitsi heidät lähimmiksi seuraajikseen ja lähetti heidät viemään evankeliumia kaikkeen maailmaan.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 104 Sinapin leirikeskus

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU


6. Filippus, Bartolomeus, Jaakob ja Juudas Filippus, harkitseva

Filippus pystyi karkeasti arvioimaan väkijoukon määrän

Tuomaan ohella Filippus on apostoli, josta muut evankelis-

sekä sen, että kuluisi lähes työmiehen vuoden palkka (de-

tat kertovat vain nimen, mutta Johanneksen evankeliumi

naari oli yhden päivän palkka), ennen kuin joukolle pystyt-

tietää kertoa enemmänkin. Hän oli kotoisin Betsaidasta,

täisiin tarjoamaan edes leipäpalanen kullekin. Filippuksella

kuten Pietari ja Andreaskin (Johannes 1:44; 12:21). Toden-

oli ilmeisesti lämmin sydän, ja hän halusi tarjota väenpal-

näköisesti hän oli kalastaja Pietarin ja Andreaksen lailla.

joudelle syötävää, mutta hänen käytännön järkensä sanoi

Hänen perheestään tai muusta taustastaan ei kerrota mi-

sen mahdottomaksi. Hän ei suostunut laskemaan sen va-

tään. Jeesus kutsui hänet seuraajakseen heti veljesten Pie-

raan, että kohta voisi tapahtua ihme.

tarin ja Andreaksen jälkeen.

Filippuksen varovainen ja harkitseva mieli tulee esille

Lähdettyään seuraamaan Jeesusta Filippus kertoi hä-

myös 12. luvussa, jossa muutamat kreikkalaiset tulevat Fi-

nestä myös ystävälleen Natanaelille, jonka myöhempi pe-

lippuksen luo ja pyytävät, että tämä veisi heidät Jeesuksen

rimätieto on samaistanut apostoli Bartolomeuksen kanssa

luo (Johannes 12:21). He ehkä pitivät Filippusta, jolla oli

(Johannes 1:45). Heidät mainitaankin apostolien listoissa

kreikkalainen nimi, maanmiehenään tai ainakin kreikkalai-

aina yhdessä.

siin myötämielisesti suhtautuvana. Filippus ei kuitenkaan suostunut heti heidän pyyntöönsä. Hän halusi varmistautua

Seuraavaksi tapaamme Filippuksen Johanneksen 6. lu-

asiasta neuvottelemalla ensin Andreaksen kanssa, ja vasta

vussa kerrotun ruokkimisihmeen yhteydessä. Ennen 5000

yhdessä he rohkenivat Jeesuksen puheille.

ihmisen ruokkimista Jeesus asetti evankelistan mukaan

Filippuksen koetteelle kysymällä, miten niin suuri väkijouk-

väisaterialla. Kerrottuaan opetuslapsilleen, että hän menee

ko olisi mahdollista ruokkia. Filippuksen vastaus osoitti

valmistamaan heille sijaa, Jeesus sanoi olevansa tie, totuus

runsaasti järjestelykykyä ja käytännön harkintaa: ”Kahden-

ja elämä, ainoa tie Isän Jumalan luo (Johannes 14:1-7). Tä-

sadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa

hän Filippus vastasi: ”Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta

kullekin” (Johannes 6:7).

emme pyydä.” (Johannes 14:8)

Viimeisen kerran Filippus mainitaan Jeesuksen jäähy-

Opetuslapset polku 105


6. Filippus, Bartolomeus, Jaakob ja Juudas Filippuksen pyyntö kuulostaa hurskaalta ja vilpittömältä, mut-

Bartolomeus – Natanael, mies vailla vilppiä

ta samalla mahdottomalta. Hän tuntuu pyytävän vain pientä

Bartolomeus mainitaan Uudessa testamentissa vain apos-

suosionosoitusta, mutta halusikin jotain mahdotonta. Hän ha-

tolien luetteloissa Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan

lusi nähdä Isän, kaikkeuden Jumalan. Pyyntö oli kypsymätön

evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa. Johanneksen

ja osoitti samalla, ettei Filippus tuntenut Jeesusta. Hän ei ym-

evankeliumissa häntä ei mainita lainkaan. Sen sijaan Jo-

märtänyt, että hänessä Jumalan Poika oli tullut ihmiseksi, Ju-

hanneksen evankeliumi puhuu Natanaelista, joka taas on

mala oli tullut lihaksi. Jeesus opettikin: ”joka on nähnyt minut,

tuntematon muissa evankeliumeissa. Kirkollinen perimä-

on nähnyt Isän” (Johannes 14:9).

tieto on 800-luvulta saakka pitänyt Bartolomeusta ja Nata-

Filippus kuvataan varovaisena ja harkitsevana miehenä.

naelia samana henkilönä. Apostolien listoissa Bartolomeus

Hän lähestyi asioita käytännön näkökulmasta; ei uskon var-

ja Filippus ovat aina yhdessä, ja Johanneksen evankeliumin

muudella, mutta ei myöskään haihattelevasti. Myös Jeesuk-

mukaan juuri Filippus toi Natanaelin Jeesuksen luo. Monet

sen puheen Isän näkemisestä hän ymmärsi hyvin konkreet-

tutkijat kuitenkin hylkäävät tämän samaistuksen perus-

tisesti – mutta ei niin konkreettisesti, että olisi tunnistanut

teettomana.

Jeesuksessa näkymättömän Jumalan kuvan. Kirkollinen perimätieto ei tiedä paljoakaan Filippuksen

Johanneksen evankeliumin1. luvussa Filippus, jonka Jeesus

myöhäisemmistä vaiheista. Hänen mainitaan joskus saarnan-

on juuri aikaisemmin kutsunut seuraajakseen, kertoo Nata-

neen Hieropoliksessa, nykyisessä Turkissa. Toisaalta hänen

naelille: ”Me olemme löytäneet sen, josta Mooseksen laki ja

kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman skyyttien maassa,

Profeettojen kirjat todistavat! Hän on Jeesus, Joosefin poi-

nykyisessä Ukrainassa. Filippuksen kerrotaan kärsineen ris-

ka Nasaretista.” (Johannes 1:45). Tähän Natanael vastaa jo

tinkuoleman. Hänen apostolinen tunnuksensa onkin risti. Hä-

lentäväksi lauseeksi muodostuneella kysymyksellä: ”Voiko

neen liitetään myös leipäkori, jossa usein on kuvattuna kaksi

Nasaretista tulla mitään hyvää?” (Johannes 1:46).

leipää (viittaus ruokkimisihmeeseen Johanneksen evankeliumin 6. luvussa).

106 Sinapin leirikeskus


Filippuksen pyynnöstä hän kuitenkin meni itse katsomaan ja

kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen (Johannes 21:2).

tuli vakuuttuneeksi. Hän tunnusti Jeesuksen rabbiksi, Juma-

Muiden oppilaiden tapaan Natanael siis kohtasi ylösnous-

lan Pojaksi ja Israelin kuninkaaksi (Johannes 1:49).

seen Kristuksen ja sai kutsun hänen todistajakseen.

Natanael tuli vakuuttuneeksi, kun Jeesus kertoi nähneensä

Kirkollinen traditio kertoo, että Natanael saarnasi evanke-

hänet istumassa viikunapuun alla (Johannes 1:48). Tämä ei

liumia Fryygiassa, Hieropoliissa ja Armeniassa, ehkä jopa

suinkaan ollut viittaus syntiinlankeemuskertomukseen, ku-

Intiassa asti. Yksi legendoista kertoo, että hänet nyljettiin

ten asiaa joskus tulkitaan. Viikunapuu oli yltäkylläisyyden

elävältä, ristiinnaulittiiin ja sen jälkeen tapettiin nuijalla.

vertauskuva, ja viikunapuun alla istuminen viittasi rauhaan.

Hänen apostolinen tunnuksensa on tämän perusteella nyl-

Viikunapuu oli näkyvä merkki Jumalan siunauksesta, ja

kemisveitsi ja/tai irtinyljetty ihmisen nahka.

näin ollen sitä pidettiin myös Jumalan läsnäolon paikkana. Sen alla oli hyvä pohtia Jumalan salaisuuksia. Kun Jeesus sanoi nähneensä Natanaelin viikunapuun alla, hän kuvasi tätä hurskaaksi mieheksi, joka mietti Jumalaa ja odotti häneltä tulevia siunauksia. Tähän viittaa myös Jeesuksen Natanaelista antama luonnehdinta ”oikea israelilainen, mies vailla vilppiä” (Johannes 1:47). Natanaelista ei juurikaan kerrota tämän kohtaamiskertomuksen jälkeen. Tiedämme, että hän uskoi Jeesukseen ja että tämä kutsui Natanaelin seuraajakseen. Tapaamme Natanaelin vielä kerran, Genesaretinjärven rannalla, jossa hän oli kalastamassa Jeesuksen opetuslasten kanssa tämän

Opetuslapset polku 107


6. Filippus, Bartolomeus, Jaakob ja Juudas Juudas, ei Iskariot, ja Jaakob Alfeuksen poika –

Ainut maininta Juudaksesta hänen nimensä lisäksi on hä-

unohdetut opetuslapset

nen Johanneksen evankeliumissa Jeesukselle esittämänsä

Kaikista Jeesuksen opetuslapsista emme saa tietää paljoa.

kysymys. Jeesus opetuslapsineen oli kokoontunut viettä-

Tämä koskee erityisesti kahta opetuslasta, Juudasta, joka

mään jäähyväisateriaa ennen Jeesuksen vangitsemista,

tunnettiin myös nimellä Taddeus tai Lebbeus, sekä Jaakob

tuomiota ja kuolemaa (Johannes 13-17). Aterialla Jeesus

nuorempaa. Juudakselta on nimen lisäksi säilynyt vain yksi

pesi opetuslastensa jalat, ilmaisi Juudas Iskariotin tulevan

hänen esittämänsä kysymys Johanneksen evankeliumissa,

kavalluksen ja antoi seuraajilleen uuden käskyn rakastaa

Jaakobista tiedämme vain nimen.

toinen toistaan, kuten hän itse oli heitä rakastanut. Jeesus myös puhui itsestään tienä ja totuutena sekä opetti tulevas-

Juudas oli Jeesuksen aikaan yleinen nimi, joten ei ole ihme,

ta Puolustajasta, Pyhästä Hengestä. Tässä yhteydessä Juu-

että hänellä oli kaksikin tuon nimistä opetuslasta. Evan-

das kysyi Jeesukselta: ”Herra, miksi teet niin? Miksi ilmai-

kelista Johannes erottaa hänet tarkasti kuuluisammasta

set itsesi vain meille etkä maailmalle?” (Johannes 14:22)

kaimastaan sanomalla: ”Juudas – se toinen, ei Iskariot” (Johannes 14:22). Myös Luukkaan evankeliumissa esiintyy

Juudas edusti hyvin avaraa evankeliumin tulkintaa. Hänen

Juudas Iskariotin ohella toinenkin Juudas-niminen apostoli

mielestään Jeesuksen lupaukset ja ilmoitukset kuuluisivat

(Luukas 6:16; Apostolien teot 1:13). Matteuksella ja Mar-

koko maailmalle, ei vain pienelle ja valitulle opetuslasten

kuksella ei ole tämän nimistä opetuslasta laisinkaan. Sen

joukolle. Jeesuksen vastaus tuntuu lähtevän siitä tosiasias-

sijaan Matteuksen opetuslasten luettelossa esiintyy nimi

ta, että kaikki eivät ota vastaan hänen sanomaansa: ”Se, joka

Lebbeus (Matteus 10:3) ja Markuksella Taddeus (Markus

ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani…” (Johannes

3:18). Kirkollinen perimätieto onkin samaistanut nämä ope-

14:23) Kuitenkin Juudaksen kysymyksessä saamme jo aavis-

tuslapset Juudaksen kanssa. Luukkaan evankeliumi kutsuu

taa näköalan evankeliumista, joka kulkee maitten ääriin asti.

häntä nimellä ”Jaakobin Juudas”, mikä yleensä katsotaan

Sanat, jotka kerran lausuttiin pienelle opetuslasten joukolle

viittaukseksi hänen isänsä nimeen.

Jerusalemin yläsalissa, kaikuvat nyt kaikkialla maailmassa.

108 Sinapin leirikeskus


Uuden testamentin Juudaksen kirjettä on pidetty juuri tä-

Kirkollisen tradition mukaan Jaakob nuorempi surmattiin

män opetuslapsen kirjoittamana, vaikka muunkinlaisia ole-

sahaamalla hänet kahtia, minkä takia hänen apostolinen

tuksia on olemassa. Vuosisatojen ajan Juudas jäi Juudas Is-

tunnuksensa on saha.

kariotin varjoon, ja hänet käytännössä unohdettiin. Nykyään katolinen kirkko pitää häntä ”toivottomien tapausten suojeluspyhimyksenä”. Jaakob Alfeuksen poika esiintyy apostolien luettelossa Matteuksella, Markuksella ja Luukkaalla sekä Apostolien teoissa, sen sijaan Johanneksen evankeliumissa häntä ei mainita lainkaan. Kirkollinen perimätieto kutsuu häntä myös Jaakob nuoremmaksi erotukseksi Jaakob vanhemmasta eli Jaakob Sebedeuksen pojasta, Johanneksen veljestä. Markus kertoo lisäksi, että hänen äitinsä nimi oli Maria, mutta hän ei ollut sama Maria kuin Jeesuksen äiti. Koska Matteuksen evankeliumin mukaan myös tullimies Leevin isän nimi oli Alfeus, on kirkollinen perimätieto joskus pitänyt Jaakobia Leevin eli Matteuksen veljenä. Tämä on kuitenkin puhdas olettamus, jolle ei ole tukea Uudessa testamentissa.

Opetuslapset polku 109


11

2

3

4

5

6

7

8

Juudas Iskariot

Juudas Iskariot on tullut tunnetuksi Jeesuksen kavaltajana, hänen nimensä merkitsee nykyään petturin esikuvaa. Juudas oli ainoa Jeesuksen oppilaista, joka ei ollut kotoisin Galileasta, hän tuli Keriothin kylästä Juudeasta. Juudaksen kavalluksen taustaa tai motiiveja ei tunneta tarkasti. On mahdollista, että hän oli pettynyt koko Jeesuksen ympärille syntyneeseen liikkeeseen ja halusi tuhota sen. Toisaalta voi olla, että hän halusi toiminnallaan pakottaa Jeesuksen seuraajineen aloittamaan aseellisen kapinan roomalaisia miehittäjiä vastaan. Jeesuksen kuoleman jälkeen Juudas Iskariotin kerrotaan katuneen kavallustaan. Hän kuoli pian Jeesuksen kuoleman jälkeen, joko oman käden kautta tai onnettomuudessa.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 110 Sinapin leirikeskus

OPETUSLAPSETPOLKU PARATIISIPOLKU


8. Juudas Iskariot, kavaltaja Juudas Iskariot lienee Pietarin jälkeen Jeesuksen tun-

taan, että Juudas meni ylipappien luo kavaltaakseen Jee-

netuin opetuslapsi. Tämä liittyy rooliin, joka hänellä oli

suksen heille. Hän ei vaadi rahaa, mutta ylipapit tarjoavat

Jeesuksen kuoleman yhteydessä. Kaikkien neljän evan-

sitä hänelle (Markus 14:10). Matteus ja Johannes antavat

keliumin mukaan Juudas kavalsi Jeesuksen viemällä juuta-

ymmärtää, että Juudaksen motiivina oli nimenomaan ra-

laisen sotilaspartion Jeesuksen piilopaikkaan Getsemanen

hanahneus. Matteuksen mukaan Juudas kysyi ylipapeilta,

puutarhassa, luovuttaen hänet näin juutalaisten johtomies-

paljonko he maksaisivat Jeesuksesta. He lupaavat Juudak-

ten käsiin. Nämä tuomitsivat Jeesuksen kuolemaan har-

selle 30 hopearahaa (Matteus 26:15). Johanneksen mukaan

haopettajana ja luovuttivat hänet roomalaiselle maaherra

Juudas Iskariot oli opetuslasten rahakukkaron vartija, joka

Pontius Pilatukselle, joka puolestaan tuomitsi Jeesuksen

kavalsi rahaa yhteisestä kassasta (Johannes 12:6). Ahnees-

kuolemaan kansanvillitsijänä. Juudas Iskariotin nimi onkin

ta kavaltajasta on siis tullut ahne varas. Luukas puolestaan

tullut merkitsemään kavaltajaa ja petturia.

näkee Juudaksen kavalluksessa Saatanan juonen; Saatana menee Juudakseen ja saa tämän luovuttamaan Jeesuksen

Raamatun mukaan Jeesus kutsui itse Juudas Iskariotin

ylipapeille (Luukas 22:3, samoin myös Johannes 13:27).

opetuslastensa joukkoon, kuten muutkin apostolinsa (Markus 3:13). Hänen lisänimensä Iskariot ei ole merkityksel-

Nykyajan raamatuntutkijat ovat pyrkineet löytämään mui-

tään täysin selvä, mutta yleisemmin sen ajatellaan olevan

takin selityksiä Juudaksen teolle. On arveltu, että hän olisi

muodostunut hepreankielisistä sanoista ish Kerioth eli

tuntenut itsensä syrjityksi Jeesuksen seuraajien joukossa,

mies Keriothista. Jos näin on asian laita, Juudas olisi ollut

koska hän ei ollut galilealainen. On myös mahdollista, että

Jeesuksen opetuslapsista ainoa, joka ei ollut kotoisin Jee-

hän oli pettynyt koko Jeesuksen ympärille syntyneeseen

suksen kotimaakunnasta Galileasta, vaan Juudeasta.

liikkeeseen; hän ehkä odotti pikemminkin Luvatun maan

aseellista vapauttamista roomalaisten ikeen alta kuin an-

Uusi testamentti antaa erilaisia selityksiä Juudas Iska-

riotin kavallukselle. Markuksen evankeliumi toteaa ainoas-

teeksiantamusta julistavaa saarnaajaa. Opetuslapset polku 111


8. Juudas Iskariot, kavaltaja Yleinen on ajatus, jonka mukaan Juudas Iskariot halusi

Puhuessaan Juudas Iskariotin kohtalosta Pietari toteaa

pakottaa Jeesuksen toimintaan luovuttamalla hänet vas-

Apostolien tekojen alussa (1:25): ”Juudas luopui (apostolin-

tustajien käsiin. Tällöin Jeesuksen olisi ollut pakko aloittaa

virastaan) mennäkseen sinne, minne kuului”. Juudas olisi

aseellinen kapina ja vastarinta. Juudaksen myöhempi koh-

voinut matkustaa vieraisiin maihin viemään sanomaa Va-

talo voikin viitata siihen, että Jeesuksen saama kuoleman-

pahtajasta muiden apostolien tavoin, mutta hänen päämää-

tuomio oli hänelle lopulta järkytys. Juudaksen Matteuksen

ränsä oli toinen. Juudaksen apostolinen tunnus on hirtto-

evankeliumin mukaan osoittama katumus viittaa samaan

köysi tai kukkaro, josta kolikko valahtaa ulos (viittaus hänen

suuntaan (Matteus 27:2-3).

varkauksiinsa apostolien yhteisestä kukkarosta).

Uudessa testamentissa on kaksi erilaista versiota Juudaksen kuolemasta. Matteuksen mukaan hän hirttäytyi (Matteus 27:5). Apostolien tekojen mukaan hän taas syöksyi päistikkaa alas maahan, niin että hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset valuivat ulos (Apostolien teot 1:18). Eräs varhaisen kirkon isistä, Papias, on tallettanut kolmannen perimätiedon, jonka mukaan Juudaksen ruumis paisui muodottomaksi ja hän sai lopulta surmansa vaunujen törmättyä häneen ja hänen sisälmystensä valuttua ulos.

112 Sinapin leirikeskus


11

2

3

4

5

6

7

8

Eeva

Eeva on Raamatun alkukertomuksissa ensimmäinen luotu nainen. Hänen nimensä on johdettu heprean ”elämää” tarkoittavasta sanasta. Raamattu kutsuu Eevaa ”kaikkien elävien äidiksi”, siis koko ihmiskunnan kantaäidiksi. 1. Mooseksen kirjan 2. luvun mukaan Jumala loi Eevan Aadamin, ensimmäisen miehen, kylkiluusta, mikä korostaa ihmiskunnan yhteistä alkuperää. Myöhemmin kerrotaan, miten Eeva käärmeen houkuttelemana rikkoi Jumalan antamaa käskyä ja söi paratiisin hyvän ja pahan tiedon puusta. Tämän takia ihmisen ja luonnon välinen suhde sekä miehen ja naisen välit rikkoutuivat ja vääristyivät. Tämä ei siis ollut Jumalan alkuperäinen luomistarkoitus vaan sen vääristymä. Eevan lankeamista on usein väärin pidetty merkkinä naisen heikkoudesta ja suuremmasta syntisyydestä, Raamattu ei anna tähän aihetta.

SINAPIN LEIRIKESKUS LUONTOPOLKU

PARATIISIPOLKU RAAMATUN NAISETPOLKU Raamatun naiset polku 113


1. Eeva 1. Mooseksen kirja 1:26-4:25

Mies ja nainen ovat siis Jumalan tasa-arvoisia luomuksia, ja yhdessä, ihmiskuntana, he muodostavat Jumalan kuvan.

Eevan nimi on hepreaksi Hawwa, joka muistuttaa sanaa

Myös miehelle ja naiselle annettu tehtävä on yhteinen: hei-

haja, elää. 1. Mooses 3:20 mukaan Eeva sai tämän nimen,

dän tulee lisääntyä ja täyttää maa sekä pitää maasta huolta.

koska hän on ”kaikkien elävien äiti”. Raamatun mukaan hän oli maailmanhistorian ensimmäinen äiti. Hänen osak-

Kirjan toisessa ja kolmannessa luvussa, jotka ovat peräisin

seen tulivat niin äitiyden ilo kuin sen tuskakin. Hänhän sai

vanhemmasta lähteestä, alkukertomus kerrotaan toisin.

synnyttää maailmaan kaksi poikaa, Kainin ja Abelin, joka

Siinä Jumala muovaa ihmisen maan tomusta ja puhaltaa

myöhemmin tuli veljensä murhaamaksi. Eevasta tulee traa-

häneen elämän hengen, sen sijaan että loisi tämän sa-

ginen äitihahmo, joka menettää molemmat lapsensa. Abel

nallaan. Nainen syntyy miehen kylkiluusta, miestä myö-

kuolee väkivallan uhrina, Kain taas joutuu pakoilemaan lo-

hemmin, ”avuksi, joka oli hänelle sopiva” (1. Mooses 2:18)

pun elämäänsä. Tosin Eeva synnyttää vielä kolmannenkin

Tämäkin kertomus korostaa miehen ja naisen yhteyttä, ter-

pojan, Setin, josta hän toteaa: ”Jumala on suonut minulle

vehtiihän mies häntä ylitsevuotavalla riemulla: ”Tämä on

uuden jälkeläisen Abelin sijaan, jonka Kain tappoi” (1. Moos

luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä

4:25). Mutta voiko uusi lapsi koskaan tulla toisen korvaa-

sanottakoon, miehestä hänet on otettu.” (1. Mooses 2:23)

jaksi?

Silti kertomuksessa voidaan nähdä myös naista alistava sivujuonne, joka on noussut määräävään asemaan kerto-

Raamatun ensimmäisessä luomiskertomuksessa, 1. Moo-

muksen myöhemmissä tulkinnoissa. Luomisjärjestystä on

seksen kirjan 1. luvussa, sekä mies että nainen luodaan

alettu pitää myös arvojärjestyksenä, nainen on syntynyt

yhtä lailla Jumalan kuviksi. ”Jumala loi ihmisen omaksi

miehen jälkeen ja on siis miehen alapuolella.

kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Mooses 1:27) 114 Sinapin leirikeskus


Eevaa ei useinkaan muisteta äitinä, vaan synnintekijänä,

seksuaalisuus, Jumalan kauniit lahjat ja aikuisten tärkeim-

joka lankeamalla syntiin veti kärsimyksen ja kuoleman

mät itseilmaisun tavat, muuttuivat kirouksiksi.

koko ihmissuvun ylle; tämä siitä huolimatta, että 1. Mooseksen kirjan 3. luku ei sisällä sen enempää sanaa ”synti”

Kristillinen perinne on usein tulkinnut Jumalan sanat

kuin sanaa ”lankeemuskaan”. Kertomuksen mukaan Eeva

eräänlaiseksi lopulliseksi tuomioksi, niin että orjantappurat

tosin rikkoi Jumalan käskyn ja lankesi käärmeen houkutuk-

ja ohdakkeet sekä puolen ihmiskunnan alistaminen olisivat

siin syömällä hyvän ja pahan tiedon puusta (1. Mooses 3:6).

jotenkin muuttumattomia asioita. Miehen ja naisen välistä

Tämä herättää kuitenkin kysymyksiä. Onko tiedon tavoittelu

alistussuhdetta on usein kutsuttu ”luomisjärjestykseksi”.

sinällään väärin? Eikö täyteen ihmisyyteen kuulu myös tieto

Kuitenkin Jumalan sanat 1. Mooseksen kirjan 3. luvussa

hyvästä ja pahasta? Kertomus voidaan ymmärtää myös ker-

osoittavat, että kyseessä on itse asiassa luomisjärjestyksen

tomukseksi ihmisen tulemisesta täydeksi ihmiseksi, lapsen

vääristymä. Alussa ei ollut vihollisuutta luonnon ja ihmisen

kasvusta aikuiseksi. Tähän kuuluu myös pahan ja pahuuden

välillä, ei lohdutonta raadantaa päättymättömässä työs-

tunteminen sekä oman kuolevaisuutensa ymmärtäminen.

sä eikä myöskään vallankäyttöä miehen ja naisen välillä. Rangaistusmääräysten sijasta Jumalan sanat voidaankin

1. Mooseksen kirjan 3. luvun mukaan hyvän ja pahan tie-

ymmärtää eräänlaisiksi oraakkelilausumiksi, jotka kertovat

don tunteminen toi mukanaan sen, että miehen ja naisen

siitä, millainen maailma on: Työ voi olla loppumatonta raa-

sekä ihmisen ja luomakunnan välinen suhde vääristyi. Mie-

dantaa, synnytys koskee ja mies voi alistaa naista.

hen ja naisen välinen suhde muuttui vallankäytöksi ja alis-

tamiseksi: nainen tuntee halua mieheen ja mies pitää tätä

nen myöhemmistä vaiheistaan ei kerrota. Vaikka Eeva väis-

vallassaan (1. Mooses 3:16). Lasten synnyttäminen, äitiys,

tämättä olikin myös historian ensimmäinen isoäiti, ei hänen

joka on Jumalan lahja naiselle, muuttui kivuliaaksi ja vaa-

mummin vuosistaan sanota sanaakaan. Eevan varjo, hänen

ralliseksi, luomakunnan viljeleminen ja varjeleminen taas

maineensa, heijastuu kuitenkin naisten elämässä vieläkin.

loppumattomaksi raadannaksi (1. Mooses 3:18-19). Työ ja

Eeva katoaa Raamatun lehdiltä synnytettyään Setin, hä-

Raamatun naiset polku 115


1

22

3

4

5

6

7

8

Saara

Saara on 1. Mooseksen kirjassa patriarkka Aabrahamin puoliso ja Israelin kansan kantaäiti. Hän lähti yhdessä miehensä kanssa Kaldean Urista kohti tuntematonta tulevaisuutta, Jumalan lupaamaa uutta kotimaata. Jumala oli luvannut hänelle luvuttoman määrän jälkeläisiä, mutta silti hänen elämäänsä varjosti pitkään lapsettomuuden tuska ja häpeä. Vasta 90 vuoden ikäisenä Saara synnytti pojan, Iisakin. Saara kuvataan yhtäältä vallan alaisena, toisaalta vallan käyttäjänä. Hän joutui jättämään kotinsa ja perheensä miehensä käskystä, ja matkalla mies esitteli hänet kahdesti sisarenaan ja luovutti hänet toisen miehen vaimoksi pelastaakseen itsensä. Toisaalta Saara itse käytti hyväkseen orjatartaan Haagaria. Hän antoi Haagarin miehelleen, jotta tämä tekisi hänelle lapsen. Saatuaan oman lapsen Saara karkotti orjattaren poikineen autiomaahan, jottei hänen lapsellaan olisi kanssaperijää ja kilpailijaa. Saara haudattiin Israelin maahan. Israelin kansa pitää itseään Saaran jälkeläisinä.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 116 Sinapin leirikeskus

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU


2. Saara 1. Mooseksen kirja 12-23

Kekseliäänä naisena Saara löysi keinon: hän päätti antaa orjattarensa Haagarin Aabrahamin vuoteeseen. Ehkä Ju-

Aabrahamin vaimo Saara – joka aluksi tunnetaan nimellä

malan tarkoitus olikin, että pariskunta saisi lapsia sijais-

Sarai – on eräs monista Raamatun naisista, joille lapsen

synnyttäjän avulla (1. Mooses 15). Suunnitelma onnistuikin

saaminen näytti olevan mahdotonta. Kuitenkin Jumala itse

sikäli, että Haagar tuli raskaaksi ja synnytti pojan, Ismaelin.

oli luvannut hänelle lapsen, peräti luvuttoman määrän jäl-

Samalla talouden rauha kuitenkin järkkyi. Haagar alkoi hal-

keläisiä, jo kutsuessaan hänet ja Aabrahamin valitun suvun

veksua lapsetonta emäntäänsä, ja Saara kuritti tätä, niin

kantaisäksi ja –äidiksi (1. Mooses 12:1-3). Jumala ei kui-

että Haagar joutui pakenemaan autiomaahan. Vaikka hän

tenkaan kiirehtinyt lupauksensa täyttämistä. Lupauksen

palasikin takaisin, eivät naisten välit ilmeisesti koskaan

päivästä Kaldean Urissa meni 25 vuotta, ennen kuin Saara

korjaantuneet. Aabraham taas vetäytyi koko tilanteesta ja

synnytti poikansa Iisakin. Tuolloin Saara itse oli 90-vuotias,

jätti lapsensa äidin Haagarin vaimonsa mielivallan alle.

ja hänen miehensä Aabraham jo sadan vuoden ikäinen (1. Mooses 21:1-7).

Myöhemmin kerrotaan, miten Jumalan kolme enkeliä saapuvat Aabrahamin ja Saaran luo Mamren tammistossa ja

Muinaisen Lähi-idän kulttuurissa lapsettomuus oli aina

lupaavat heille vihdoin, lapsettomuuden vuosikymmenten

naisen vika. Kulttuurissa, jossa naisen tärkein tehtävä on

jälkeen, pojan syntymän (1. Mooses 18:10-15). Saara, jo

poikalapsen, perillisen synnyttäminen, lapsettomuus oli

ammoin hedelmälliset vuotensa ohittanut, vastaa Jumalan

naiselle sekä henkilökohtaisen surun että julkisen häpeän

lupauksen naurulla. Saaran nauru voi olla merkki epäus-

aihe. Jo ensimmäinen asia, joka Saarasta Raamatussa ker-

kosta ja huvittuneisuudesta, mutta sen takana voi olla myös

rotaan, on se, ettei hän kyennyt saamaan lasta (1. Mooses

katkeruutta ja väsymystä. Nytkö Jumalan mielestä oli oikea

11:30). Eikä Jumalan lupauskaan tuntunut tekevän tyhjäksi

aika toimia?

lapsettomuuden tuskaa. Raamatun naiset polku 117


2. Saara Oman lapsen saaminen tuo Saaran elämään takaisin ilon ja naurun, mutta se ei poista hänen kateuttaan ja mustasukkaisuuttaan Haagaria ja tämän poikaa Ismaelia kohtaan. Nyt, oman lapsen synnyttyä, toisen naisen lapsi tuntuu uhalta. Saaran vaatimuksesta Aabraham karkottaa oman lapsensa äiteineen aavikolle, inhimillisesti katsottuna varmaan kuolemaan (1. Mooses 21:8-21). Jumala tosin pelastaa äidin poikineen, mutta vihamielisyys jää Iisakin ja Ismaelin sekä heidän jälkeläistensä välille. Saara tuntuu olevan samaan aikaan vallan alainen ja vallan käyttäjä, alistettu ja alistaja. Pitkään hän tuntuu olevan vain Aabrahamin ja Jumalan toiminnan mykkä kohde. Ei häneltä kysytä, haluaako hän lähteä vanhoilla päivillään miehensä mukana pois kodistaan ja perheestään, kohti tuntematonta tulevaisuutta, vain miehensä saaman lupauksen kantamana. Matkan aikana aviomies luovutti hänet kahdesti muka sisarenaan toisen miehen vaimoksi pelastaakseen oman nahkansa (1. Mooses 12:10-20; 20:1-13). Toisaalta Saara itse toimi julmasti ja epäinhimillisesti omaa orjatartaan kohtaan. Kova maailma oli ehkä tehnyt Saarastakin kovan.

118 Sinapin leirikeskus


1

2

33

4

5

6

7

8

Ruut

Ruut on kuningatar Esterin ohella ainut nainen, joka on saanut Raamattuun oman kirjan. Ruut oli mooabilainen nainen, joka meni naimisiin israelilaisen miehen kanssa. Miehensä kuoltua hän muutti yhdessä anoppinsa Noomin kanssa Beetlehemiin, Juudeaan, josta Noomi oli kotoisin. Alun perin vierasmaalainen ja vierasuskoinen Ruut valitsi siis kansakseen Israelin, maakseen Israelin maan ja Jumalakseen Israelin Jumalan. Asetuttuaan asumaan Beetlehemiin Ruut elätti itseään ja anoppiaan keräämällä pellon pientareille jätettyä viljaa, kunnes hän avioitui miehensä kaukaisen sukulaisen Boaksen kanssa. Ruut sai pojan, Obedin, josta tuli kuningas Daavidin isoisä. Näin Ruutista tuli myös Jeesus Nasaretilaisen kantaäiti.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU Raamatun naiset polku 119


3. Ruut Ruutin kirja

Anopin ja miniän välit kuvataan usein ongelmallisiksi. Ruutin ja hänen anoppinsa Noomin suhde oli sen sijaan syven-

Ruut on kuningatar Esterin ohella ainoa nainen, joka on

tynyt vuosien mittaan ystävyydeksi ja luottamukseksi. Van-

saanut Raamattuun oman nimikkokirjansa. Ruutin kirja si-

hemman Noomin ja nuoremman Ruutin ystävyys kuvataan

sältää pienen ja idyllisen kertomuksen, joka sijoittuu Isra-

sävyillä, jotka yleensä liitetään avioliittoon: ”Minne sinä

elin historiassa tuomarien aikaan. Se kertoo mooabilaisen

menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne mi-

Ruutin tarinan, mutta samalla se kertoo Israelin tulevan ku-

näkin jään. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu

ninkaan Daavidin suvun tarinaa. Kuningas Daavidin kautta

kuin kuolema erottaa minut sinusta” (Ruut 1:16-17) Tämä

Ruutin tarina linkittyy myös osaksi Jeesus Nasaretilaisen

on kahden ihmisen tasa-arvoisuuteen ja keskinäiseen luot-

syntyhistoriaa (Matteus 1:5).

tamukseen perustuva suhde. Aiemmin anopin ja miniän välinen suhde oli ehkä ollut hierarkkinen, mutta jäämällä

Ruut kuuluu Rahabin ja Taamarin ohella Jeesuksen ulko-

vapaaehtoisesti anoppinsa tueksi Ruut osoitti, että kysees-

maalaisiin, siis ei-israelilaisiin esiäiteihin, jotka olivat valin-

sä oli hänen vapaa, oma päätöksensä.

neet Israelin kansan omaksi kansakseen ja Israelin Jumalan omaksi Jumalakseen. ”Sinun kansasi on minun kansani

Ruutin anoppi Noomi oli kotoisin Juudean Beetlehemistä,

ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.” sanoo Ruut israeli-

ja sinne naiset asettuivat asumaan. Ruut osoittautui toime-

laiselle anopilleen Noomille (Ruut 1:16). Tämän kaltainen

liaaksi ja neuvokkaaksi. Hän hankki ruokaa ottamalla käyt-

käytös ei ollut tavallista tuon ajan maailmassa. Ei ollut ta-

töön köyhien jokamiehen oikeuden: Mooseksen lain mu-

vallista eikä oikein sopivaakaan, että nainen hylkäsi oman

kaan viljaa ja viinisatoa korjattaessa ei saanut olla turhan

kansansa ja kotimaansa liittyäkseen toiseen kansaan. Ruut

tarkka, vaan pientareella kasvanut ja maahan varissut sato

oli itsenäinen ja omapäinen nainen.

tuli jättää köyhien ja muukalaisten korjattavaksi (3. Mooseksen kirja 19:9-10). Ruut elätti itsensä ja anoppinsa tätä

120 Sinapin leirikeskus

satoa korjaamalla.


Eräänä päivänä Ruut sattui erään Boas-nimisen miehen

hän samalla otti tämän vaimokseen. Vähän myöhemmin

pellolle. Mies kohteli Ruutia ystävällisesti ja huolehti siitä,

avioliitto vahvistettiin asianmukaisesti lainvoimaiseksi kau-

että hänellä on riittävästi korjattavaa eikä hän joutunut mui-

punginportin kokouspaikalla, jossa siviilioikeudelliset asiat

den poimijoiden kiusaamisen kohteeksi. Kun Noomi kuuli

päätettiin.

tästä, hänen mieleensä tuli ovela suunnitelma. Boas oli nimittäin hänen edesmenneen miehensä Elimelekin sukua,

Ruut ja Boas menivät naimisiin, ja heille syntyy poika, Obed,

kaukaista tosin, mutta siltikin läheisin miespuolinen suku-

Daavidin isoisä. Seuraamalla anoppiaan tämän kotimaa-

lainen. Tämä teki hänestä Ruutin sukulunastajan. Sukulu-

han Ruut löysi onnen, josta hän ei ehkä osannut enää edes

nastaja, goel, oli miespuolinen sukulainen, jonka velvolli-

unelmoida. Hän sai pojan, josta kerran oli tuleva messiaan

suus oli lunastaa ja saattaa menetetty omaisuus takaisin

kantaisä. Myös Noomi löysi elämälleen uudelleen sisällön

alkuperäiselle omistajaperheelle. Ruutin kirjassa vainajan

ja tarkoituksen. Hänestä tuli pienen Obedin hoitaja, ja naa-

leski rinnastetaan omaisuuteen. Noomin ajatus oli, että

puruston naiset kuuluttivatkin iloisena: ”Noomi on saanut

Ruut tarjoaa omaisuuden, siis itsensä, Boakselle puolisok-

pojan!” (Ruut 4:17)

si, jotta tämä turvaisi hänen tulevaisuutensa. Noomi käski Ruutin peseytyä ja kaunistautua ja sen jälkeen hiipiä yön pimeydessä Boaksen peiton alle. Boas heräsi yöllä tuntematon nainen vierellään, eikä tilanne tuntunut hänestä lainkaan epämieluisalta. Ilmaistuaan henkilöllisyytensä Ruut pyysi Boasta levittämään ylleen viittansa liepeen. Tämä oli vanha tapa ulottaa omaisuusvaatimus koskemaan jotakuta ihmistä ja samalla ottaa tuo ihminen suojelukseensa. Kun Boas levitti viitanliepeen Ruutin ylle,

Raamatun naiset polku 121


1

2

3

44

5

6

7

8

Ester

Ester on omaa nimeään kantavan kirjan päähenkilö. Ester oli kaunis juutalaisnainen, joka avioitui Persian suurkuningas Xerxeen kanssa. Hän joutui kuitenkin salaamaan juutalaisen syntyperänsä. Maassa syttyi juutalaisvaino, ja koko valtakunnan juutalaisväestö oli joutumassa tuhon omaksi. Rohkealla asiaan puuttumisellaan kuningatar Ester pystyi estämään kansaansa vastaan punotun salahankkeen toteutumisen. Hänet on kuvattu itsenäisenä, rohkeana ja neuvokkaana naisena, joka on valmis käyttämään hyväkseen sekä kauneuttaan että asemaansa puolustaakseen omaa kansaansa. Juutalaisuuden iloista puurim-juhlaa vietetään kansaa kohdanneen vainon torjumisen muistoksi.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 122 Sinapin leirikeskus

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU


4. Ester Esterin kirja

kaisen miehen tulee olla herra talossaan” (Ester 1:20). Samalla kuningas tuli varmistuneeksi siitä, että hänen vaimon-

Esterin kirja on toinen Raamatun naisen mukaan nimetyistä

sa tottelemattomuus tuli koko valtakunnan tietoon.

kirjoista. Kirja lienee alun alkaen ollut kaunokirjallinen teos,

novelli, jonka ei ole tarkoituskaan kuvata aitoja historiallisia

juutalaisnaisen Esterin, jonka tosin oli salattava syntyperän-

tapahtumia. Kirjan tapahtuman sijoittuvat Persian suurku-

sä päästäkseen kuninkaan puolisoksi. Hieman pilke silmä-

ninkaan Xerxeen aikaan, 486-465 eKr. Kirjan päähenkilö Es-

kulmassa kerrotaan, miten kuningas kokosi hoviinsa nuoria

ter on Persian hovissa elävä kaunis juutalaisnainen, jonka

ja koskemattomia naisia valtakuntansa kaikista maakunnis-

kohtalo vei asemaan, jossa hän pystyi pelastamaan kansansa

ta, ja miten heille järjestettiin kokonaisen vuoden kestänyt

uhkaavalta perikadolta.

kauneudenhoito, ennen kuin heidät kutsuttiin kuninkaan

Kuningas löysi itselleen uuden vaimon, nuoren ja kauniin

katsottaviksi. Tulevan vaimon ulkonäkö lienee siis ollut kesKirjan alussa kuvataan suurkuninkaan hovissa vietettyjä

keisellä sijalla uuden puolison valinnassa.

prameita juominkeja, joiden tarkoituksena on korostaa ku-

ninkaan hovin loistoa ja rikkautta. Juhlissa kuningas päätyi

kamies Haman. Virkaurallaan hyvin menestynyt Haman vaati

vieraittensa kanssa rahvaanomaiseen kiistaan siitä, kenen

itselleen persialaisen tavan mukaista kunnioitusta eli maa-

vaimo on kaunein. Hän määräsi puolisonsa, kuningatar Vas-

han kumartamista. Esterin juutalainen kasvatusisä Mordokai

tin, tuotavaksi miesten keskelle, jotta nämä näkisivät hänen

kuitenkin kieltäytyi, koska hänestä tällainen palvonta kuuluu

ylivertaisen kauneutensa. Omanarvontuntoinen Vasti kuiten-

vain Jumalalle. Raivostunut Haman päätti tuhota koko juuta-

kin kieltäytyi, hän ei suostumut olemaan humalaisten mies-

laisen kansan. Kansanmurhan perusteeksi hän ilmoitti, että

ten leikinlaskun kohteena. Loukkaantunut kuningas otti vai-

juutalainen kansa oli erilainen, se noudatti erilaisia tapoja ja

mostaan eron. Jotta vaimon kapina ei pääsisi järkyttämään

lakeja kuin valtakunnan muut kansat. Myös rahanahneus ja

yhteiskunnan perusteita, hän sääti lain, jonka mukaan ”jo-

kateus vaikuttivat tähän vihaan.

Seuraavaksi tarinassa nousee esiin kuninkaan hovin vir-

Raamatun naiset polku 123


4. Ester Kuningas Xerxes, joka esitetään lähinnä kruunulla ja val-

Juutalaista kansaa uhkaava murhenäytelmä oli torjuttu

tikalla koristettuna marionettina, taipui tahdottomasti Ha-

hovijuonittelujen avulla, mutta vielä seurasi brutaali jäl-

manin vaatimuksiin. Haman lähetti hänen nimissään val-

kinäytös. Juutalaisen kansan henkeä tavoitellut Haman

takunnan kaikkiin osiin käskykirjeen, jonka mukaan koko

hirtettiin samaan hirsipuuhun, johon hän itse oli halunnut

juutalainen kansa piti tuhota sukupuuttoon adar-kuun 13.

ripustaa Mordekain. Kuninkaan nimessä lähti valtakunnan

päivänä, ja heidän omaisuutensa ryöstää. Joukkotuhon

osiin uusi käskykirje, jossa juutalaisia kehotettiin puolus-

merkiksi Haman antoi pystyttää kuninkaan pihamaalle val-

tautumaan ja surmaamaan vainoojansa. Kahden päivän

tavan hirsipuun, johon Mordokai oli määrä hirttää.

aikana juutalaiset surmasivat 75000 vastustajaansa. Juutalaisten iloista puurim-juhlaa vietetään tuon päivän muistok-

Tässä tilanteessa Mordekai vetosi vastahakoiseen kunin-

si musiikin, tanssin, naamiaisten ja juominkien merkeissä.

gatar Esteriin: Hänen on puhuttava kuninkaalle kansansa puolesta. Esterin oli valittava, halusiko hän olla suurvallan

Kertomuksen kuluessa Esteristä tulee yhä itsenäisempi.

kuningatar vai pienen ja sorretun vähemmistön jäsen. Es-

Hän näyttää päässeen asemaansa suurvallan kuningat-

ter päätti vaarantaa asemansa ja vedota kuninkaaseen. Hän

tarena kohtalon oikusta, mutta sen takana osoittautuukin

kertoi kansaansa uhkaavasta vaarasta, minkä jälkeen juu-

olevan suuri suunnitelma. Hänestä oli ehkä tullut kuninga-

talaisvihaaja Haman menetti asemansa. Hädissään tämä

tar juuri tällaisia aikoja varten (Ester 4:14). Rohkeudellaan

rukoili apua juutalaiselta kuningattarelta ja heittäytyi hänen

ja neuvokkuudellaan Ester pystyi torjumaan kansaansa

syliinsä. Tilanteeseen saapunut kuningas tulkitsi Hamanin

uhkaavan vaaran. Ikävä kyllä se osoittautui mahdolliseksi

eleen raiskauksen yritykseksi – eikä kuningatar tehnyt elet-

vain turvautumalla samanlaiseen julmuuteen ja väkivaltaan

täkään oikaistakseen kuninkaan väärinkäsitystä.

kuin mitä Israelin vainoajat halusivat käyttää.

124 Sinapin leirikeskus


1

2

3

4

55

6

7

8

Magdalan Maria

Magdalan Maria eli Maria Magdaleena on tunnetuin Jeesuksen naispuolisista seuraajista. Kirkollinen perimätieto esittää hänet usein parannuksen tehneenä prostituoituna, mutta tähän ei ole viittausta Uuden testamentin teksteissä. Maria kuvataan sen sijaan Jeesusta seuraavana naispuolisena opetuslapsena, joka myös tukee Jeesusta varoillaan. Jeesuksen sanotaan ajaneen Mariasta pois seitsemän riivaajaa, joten Jeesuksen kohtaamisen on täytynyt olla hänelle parantava, vapauttava ja eheyttävä kokemus. Maria seurasi Jeesusta tämä ristin juurelle. Pääsiäisaamuna hän löysi tyhjän haudan ja kuuli Jeesuksen nousseen kuolleista. Koska Maria julisti Jeesuksen opetuslapsille ylösnousemuksen sanomaa, häntä on usein kutsuttu apostolien apostoliksi. Marialla lienee ollut tärkeä asema varhaisessa seurakunnassa.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU Raamatun naiset polku 125


5. Magdalan Maria Matteuksen evankeliumi 27:54-56

Maria oli kotoisin Galilean Magdalasta, varakkaasta kylästä

Markuksen evankeliumi 16:9-11

Genesaretin järven rannalta. Magdalan kylä oli vaurastunut,

Luukkaan evankeliumi 8:2-3; 24:10-11

paitsi kalastuksella, myös kaupankäynnillä ja purppuravär-

Johanneksen evankeliumi 19:25-27; 20:1-18

jäyksellä. Kaupunki oli maalaiseen Galileaan verrattuna hyvin monikulttuurinen; siellä asui useiden eri kulttuurien ja uskon-

Magdalan Maria, vanhemman käännöksen mukaan Maria

tojen edustajia. Myös naisen asema lienee siellä ollut maa-

Magdaleena, on yksi kristillisen naisperinteen merkittävim-

seutua vapautuneempi. Ehkä juuri Jeesus nasaretilaisen julis-

mistä hahmoista. Hän on ollut merkittävässä asemassa niin

tuksen vapaamieliset piirteet puhuttelivat Mariaa perinteistä

varhaisen kirkon apokryfisissä evankeliumeissa kuin nykyajan

juutalaisuutta enemmän.

Da Vinci –koodissakin. Myös virallinen valtauoman kirkko on häntä arvostanut. Kirkkoisä Augustinus kutsui häntä ”aposto-

Magdalan Maria kuului siihen varakkaiden naisten ryhmään,

lien apostoliksi”, koska juuri hän toi apostoleille viestin Jee-

joka kulki Jeesuksen mukana ja tuki häntä varoillaan (Luukas

suksen ylösnousemuksesta.

8:3). Jeesuksen kerrotaan karkottaneen hänestä seitsemän

Magdalan Maria on kirkollisessa perinteessä mielletty usein

riivaajaa (Luukas 8:2). Tämä on mahdollisesti viittaus johonkin

parannuksen tehneeksi ilotytöksi. Vielä muutama vuosikym-

mielen tai ruumiin sairauteen. Joka tapauksessa Jeesuksen

men sitten Irlannin katolinen kirkko piti yllä Magdaleena-

kohtaamisen on täytynyt olla Marialla vapauttava ja elämää

koteja, joihin ammatistaan vapautuneet prostituoidut voivat

uudistava kokemus. Sen kohtaamisen seurauksena hän jätti

vetäytyä etsimään uuden ja kunniallisemman elämän alkua.

kotinsa Magdalassa ja seurasi Jeesusta häntä palvellen.

Kuitenkaan yksikään Uuden testamentin kohta, joka mainitsee

Magdalan Marian, ei pidä häntä ”langenneena naisena”, mak-

lä matkalla Jerusalemiin. Marian kerrotaan seisseen jonkin

sullisesta puhumattakaan.

matkan päässä Jeesuksen rististä hänen ristiinnaulitsemi-

Magdalan Maria seurasi Jeesusta myös tämän viimeisel-

sensa jälkeen (Matteus 26:56). 126 Sinapin leirikeskus


Myöhemmin hän meni sapatin jälkeen ensimmäisen päivän

jätti samalla maailman pimeyden valtaan, vailla oikeuden-

aamuna haudalle, havaitsi haudan tyhjäksi ja Jeesuksen

mukaisuutta ja rauhaa. Köyhien toivo saada elää joskus

nousseen kuolleista (Johannes 20:1, 14). Juuri kärsimys-

vapaana ja suoraselkäisenä, ilman demoneja, oli kuollut.

ja ylösnousemuskertomuksissa Magdalan Marian rooli on

Ylösnousemuksen todellisuus kertoi kuitenkin, ettei ihmis-

keskeinen. Kaikkien neljän evankelistan mukaan Maria oli

kunnan tulevaisuus ollut pimeä. Se oli päinvastoin muut-

ensimmäinen, joka löysi tyhjän haudan, vaikka hänen mu-

tunut valoisaksi. Jeesus antaa Marian tehtäväksi kertoa

kanaan saattoi olla muitakin naisia.

pelokkaille apostoleilleen, mitä hän on haudalla nähnyt ja kuullut (Johannes 20:17).

Magdalan Marian teko osoittaa suurta rohkeutta. Jeesuksen miespuoliset oppilaat olivat paenneet kuka minnekin, ja

Magdalan Maria katoaa evankeliumeista heti ylösnou-

hyvästä syystä. Ristiinnaulittujen sureminen tai heidän hau-

semuskertomusten jälkeen. Hänen on arveltu toimineen

taamisensa oli kiellettyä; näihin syyllistynyt saatettiin itse-

varhaisen kirkon johtajana yhdessä Pietarin kanssa, todis-

kin teloittaa. Marian naiseuskaan ei tarjonnut suojaa, sillä

taneen uskostaan, vieden evankeliumia eteenpäin ja tehden

myös naisia ja lapsia saatettiin ristiinnaulita. Myös haudalle

lähetystyötä. Tästä ei kuitenkaan löydy mainintaa Uuden

meneminen oli vaarallista samasta syystä. Marian teko ker-

testamentin evankeliumeista, vain Uuden testamentin ul-

too siis myös suuresta kiintymyksestä ja rakkaudesta.

kopuolisen kirjoituksen antavat viittauksia tähän suuntaan. Nasaretin Jeesuksen vahva naisseuraaja, apostolien apos-

Johannes kertoo Magdalan Marian itkeneen haudalla niin,

toli, jäi myöhemmän kirkollisen kehityksen varjoon.

ettei hän edes tunnistanut ylösnoussutta Jeesusta, ennen kuin hän puhutteli tätä (Johannes 20:11-14). Maria oli menettänyt läheisen ystävän ja samalla toivon uudesta tulevaisuudesta. Jos Jumala antoi Vapahtajan kuolla, hän Raamatun naiset polku 127


1

2

3

4

5

66

7

8

Nimetön nainen

Nimetön nainen, joka voiteli Jeesuksen jalat, esiintyy kaikissa neljässä evankeliumissa. Hän voiteli Jeesuksen jalat arvokkaalla nardusvoiteella ja kuivasi ne hiuksillaan. Tämä oli hänen tapansa osoittaa kiitollisuutta ja rakkautta Jeesukselle. Tästä rakkauden osoituksesta liikuttunut Jeesus totesi, että kaikkialla, missä evankeliumia saarnataan, tullaan muistamaan myös naisen teko. Kuitenkaan naisen nimi ei ole säilynyt jälkipolville. Evankeliumeiden mukaan nainen voiteli Jeesuksen jalat vain vähän ennen tämän kuolemaa, ja Jeesus itse sanoi, että tämä tapahtui hänen hautaamistaan varten. Nimetön nainen oli siis ilmeisesti ymmärtänyt muita Jeesuksen seuraajia paremmin, että hänen oli käytävä kuolemaan täyttääkseen tehtävänsä.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 128 Sinapin leirikeskus

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU


6. Nimetön ja unohtumaton nainen Matteuksen evankeliumi 26:6-13

liittyi jotain pahennusta herättävää ja kyseenalaista. Nainen

Markuksen evankeliumi 14:3-9

käyttäytyi sopimattomasti, hyvän käytöksen ja maun rajoja

Luukkaan evankeliumi 7:36-50

uhmaten.

Johanneksen evankeliumi 12:1-8 Kertomus sijoittuu pieneen Betanian kylään Jerusalemin lieKertomus naisesta, joka voitelee Jeesuksen tämän matkalla

peille. Jeesus on asettunut aterialle spitaalia sairastaneen

Jerusalemiin, siis vain hieman ennen tämän kuolemaa, si-

Simonin taloon. Kesken ateriaa seurueeseen tunkeutuu tun-

sältyy kaikkiin neljään evankeliumiin, tosin kertomusten yk-

tematon nainen, joka toimii huomiota herättävän julkealla

sityiskohdat vaihtelevat paljon. Jeesusta liikuttaa se palvelus,

tavalla. Jo aterioivien miesten seuraan tunkeutuminen oli

jonka nainen hänelle tekee, ja hän lausuu suuret sanansa:

sopimatonta, enintään talon emännän voitiin ajatella olevan

”Totisesti, kaikkialla maailmassa, missä ikinä evankeliumin

tilanteessa läsnä. Nainen ei lausu sanaakaan, mutta hän

sanoma julistetaan, tullaan muistamaan myös tämä nainen

toimii rajoja rikkoen. Hän astuu Jeesuksen luo ja koskettaa

ja kertomaan, mitä hän teki.” (Matteus 26:13). Silti yksikään

tämän jalkoja. Jeesuksen jalat kostuvat naisen kyynelistä,

evankelista ei mainitse naisen nimeä! Edes Jeesuksen yle-

minkä jälkeen tuntematon nainen kuivaa ne hiuksillaan ja

vä profetia ei voinut estää hänen nimensä jäämistä unhoon.

voitelee ne kallisarvoisella tuoksuöljyllä (Matteuksen ja Mar-

Tämä kertoo kovin valitettavalla tavalla naisten paikasta var-

kuksen mukaan hän tosin voiteli Jeesuksen pään, ei jalkoja).

haisessa kristikunnassa.

Ei ollut soveliasta naisen koskettaa miestä julkisella paikalla, erityisesti ei vierasta miestä. Hiusten avaaminen yleisellä

Luukkaan kertomus Jeesuksen voitelemisesta lähtee siitä,

paikalla voitiin nähdä merkkinä moraalittomuudesta. Jalko-

että nainen oli prostituoitu (Luukas 7:37). Hänen kertomuk-

jen voiteleminen olisi kuulunut palvelijan tai ehkä emännän

sessaan korostuu erityisesti naisen syntisyys ja hänen saa-

tehtäviin, eikä ollut soveliasta naisen ylpeillä omaisuudel-

mansa anteeksianto. Muut evankelistat eivät tätä mainitse,

laan, kuten kallisarvoisella tuoksuöljyllä.

mutta heidänkin kertomuksissaan käy ilmi, että tilanteeseen

Raamatun naiset polku 129


6. Nimetön ja unohtumaton nainen Naisen käyttämän tuoksuöljyn arvoksi mainitaan 300 denaaria (Markus 7:5; Johannes 12:5). Tämä oli tuon ajan maatyöläisen vuosipalkka. Näin arvokas öljy olisi kuulunut kuninkaiden tai ruhtinaiden palatseihin, ei juutalaismiehen yksinkertaiseen kotiin. Nainen haluaa kuitenkin antaa kaiken, hän ei laske kustannuksia. Muut läsnäolijat yrittävät karkottaa naisen Jeesuksen luota paheksumalla ja sättimällä, mutta hän ei välitä siitäkään. Hän haluaa vain olla Jeesuksen luona ja osoittaa rakkauttaan. Syvä kiintymys huokuu esiin tämän kertomuksen yksityiskohdista. Evankelistat sijoittavat tämän viehättävän kertomuksen juuri ennen Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Jeesus itse sanoo, että nainen voiteli hänet hautaamista varten (Johannes 12:7). Jos näin oli, oli tämä nimetön nainen ymmärtänyt Jeesuksen sanoman ja kohtalon paremmin kuin yksikään hänen miespuolisista apostoleistaan, jotka eivät halunneet kuulla mitään kärsimyksestä ja kuolemasta. Nainen halusi jo ennen Jeesuksen kuolemaa osoittaa hänelle sitä kunnioitusta, joka yleensä osoitettiin vasta kuolleelle. Ehkä hän halusi kertoa Jeesukselle, että hänen ei tarvitse käydä kuolemaansa yksin ja unohdettuna. 130 Sinapin leirikeskus


1

2

3

4

5

6

7

8

Kanaanilainen nainen Kanaanilainen nainen, joka pyysi Jeesukselta apua sairaalle tyttärelleen, esiintyy Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa. Nainen on kuvattu hätääntyneenä ja epätoivoisena, hän etsi apua lapselleen, joka kärsii kovin. Jeesus torjui hänet kuitenkin yllättävän jyrkin sanoin. Jeesus sanoo, ettei hänen ole lupa auttaa ulkomaalaisia: ”Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää sitä koiranpenikoille.” Nainen myönsi Jeesuksen sanat oikeiksi, mutta pyysi silti edes armon muruja ahdinkoonsa. Naisen uskosta ja luottamuksesta liikuttunut Jeesus muutti mieltään ja paransi naisen tyttären. Nainen onkin esitetty nimenomaan uskon esikuvana. Toisaalta voimme kysyä, onko hän myös muistutus armon rajattomuudesta. Jos Jeesus oli valmis muuttamaan mielensä ja antamaan armoansa yli inhimillisten raja-aitojen, eikö meidänkin tulisi olla valmiita samaan.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU Raamatun naiset polku 131


7. Kanaanilainen nainen Matteus 15:21-29

Nainen lähestyi Jeesusta tämän ollessa kulkemassa Tyrok-

Markus 7:24-30

sen ja Sidonin seudulla. Jeesus oli siis kaukana kotoaan, nykyisen Libanonin rannikolla. Juutalaisten ja kanaanilais-

Aivan kuten voitelukertomusten nainen, on tämänkin ker-

ten suhteet olivat vuosisataisten epäluulojen leimaamia.

tomuksen nainen jäänyt Raamatun lehdillä nimettömäksi.

Kummatkin kansat pitivät toisiaan vääräuskoisina ja –rotui-

Edes hänen kansallisuudestaan ei olla varmoja. Matteuk-

sina. Kanaanilainen nainen ylitti siis epätoivoissaan mon-

sen mukaan hän oli kanaanilainen, Markuksen mukaan

ta raja-aitaa, kun hän tuli Jeesuksen luo, heittäytyi tämän

taas Syyrian foinikialaisia. Se on varmaa, että hän ei ollut

jalkojen juureen ja huusi: ”Herra, Daavidin poika, armahda

israelilainen. Ennen kaikkea selväksi tulee se, että hän on

minua!”

epätoivoiseen tilanteeseen joutunut äiti, äiti, jonka tytär oli vakavasti sairas.

Yllättävää kyllä, Jeesus ei tässä kertomuksessa näytä ole-

Naisesta ei kerrota mitään muuta. Emme tiedä, oliko

van lainkaan näin valmis työntämään syrjään uskonnollisia

hänellä perhettä, oliko muita lapsia tai aviomiestä, vai oliko

ja kansallisia rajoja. Hän torjuu naisen pyynnön, jopa har-

mies kenties jättänyt hänet ja sairaan lapsen. Emme tiedä

vinaisen töykein sanoin: ”Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja

sitäkään, mikä oli naisen asema hänen yhteisössään; oli-

heittää se koiranpenikoille.” Koiraksi solvaaminen on eräs

ko hänellä ystäviä, joilta saada tukea, vai oliko hänet jätetty

suurimpia loukkauksia, jonka Lähi-idän kulttuurissa voi

yksin. Maininta siitä, että naisen tytärtä vaivasi saastainen

toiselle lausua. Opetuslapsilleen Jeesus vielä vakuutti: ”Ei

henki, saattaa hyvin viitata jälkimmäiseen mahdollisuu-

minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita

teen. Jeesuksen aikaan ajateltiin yleisesti, että monenlaiset

lampaita varten.”

henkiset ja ruumiilliset sairaudet olisivat riivaajien aiheuttamia. On selvää, että naisen tytärtä vaivannut sairaus oli pitkäaikainen ja vakava. 132 Sinapin leirikeskus


Meidän on hankala ymmärtää, miksi Jeesus käyttäytyi näin

Kanaanilaisen naisen kohtaaminen saa Jeesuksen muutta-

torjuvasti, olihan hän yleensä valmis kohtaamaan säälivästi

maan mielensä, mikä ei ole kovin yleistä Uuden testamentin

ja auttavasti apua tarvitsevan lähimmäisensä. Kanaanilai-

kertomuksissa. Naisen hellittämätön pyyntö ja hänen epä-

nen nainen oli vierasmaalainen, mutta niin oli se rooma-

toivosta nouseva nöyryytensä saavat Jeesuksen ymmärtä-

lainen sadanpäämieskin, jolle Jeesus lupasi auliisti apuaan

mään, ettei ole oikein, eikä Jumalan mielen mukaista kiel-

(Matteus 8:5-13). Väistämättä tuleekin kysyneeksi, olisiko

tää apua keneltäkään.

Jeesus juuri tässä kohden ollut oman aikansa sukupuolisten ennakkoluulojen vanki. Vierasmaalainen nainen ei ollut

Sekä Matteus että Markus korostavat kertomuksessaan ka-

niin tärkeä autettava kuin vierasmaalainen mies.

naanilaisnaisen uskoa. Juuri hänen poikkeuksellisen luja uskonsa sai Jeesuksen heltymään. Toisaalta voimme kysyä,

Joka tapauksessa kanaanilainen nainen ei hellitä, hänen

halusiko Jeesus antaa opetuslapsilleen opetuksen, pait-

epätoivonsa on niin suuri. Hän jopa myöntää Jeesuksen sol-

si uskon voimasta, niin myös armon rajattomuudesta. Jos

vauksen oikeaksi. Hän ei ala loukkaantuneena puolustaa it-

hän, Jeesus, oli valmis muuttamaan mielensä ja auttamaan

seään ja kansaansa. Ei lapsilta tulekaan riistää leipää, mutta

muukalaista, eikö hänen seuraajiensakin tulisi olla valmis

onhan koiranpenikoillakin oikeus syödä niitä muruja, jotka

ajattelemaan asioita uudelta kantilta?

pöydältä putoavat. Eihän hän kokonaista leipää pyydäkään, vaan ainoastaan pieniä muruja, jotka lapsilta putoavat. Tämä luottamus tekee Jeesukseenkin vaikutuksen. ”Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot.”

Raamatun naiset polku 133


1

2

3

4

5

6

7

88

Neitsyt Maria

Neitsyt Maria on kristinuskon tunnetuin naishahmo. Uudessa testamentissa hän esiintyy lähinnä Matteuksen ja Luukkaan joulukertomuksissa. Erityisesti Luukas on kiinnostunut näkemään Jeesuksen syntymän Marian kannalta. Hänen mukaansa enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi hänelle Jeesus-lapsen syntymästä, mihin Maria ilmoitti olevansa valmis tekemään Herran tahdon. Luukkaalla Maria myös ylistää Jumalaa riemulaululla, jossa hän puhuu Israelin Jumalasta, joka antaa pelastuksen köyhille, kurjille ja sorretuille. Sekä Matteus että Luukas toteavat Marian olleen neitsyt hänen tullessaan raskaaksi. Maria oli ilmeisesti nuori nainen tai vasta tyttö alkaessaan odottaa Jeesus-lasta. Suostumalla Herran äidiksi hän vaaransi samalla suhteen kihlattuunsa Joosefiin sekä oman julkisen maineensa. Maria oli rohkea ja päättäväinen oman tien kulkija. Myöhemmin käy ilmi, ettei hän aina ymmärtänyt poikansa Jeesuksen elämäntapaa tai käyttäytymistä. Hän kuitenkin seurasi Jeesusta aina tämän ristin juurelle. Maria oli mukana Jeesuksen seuraajien joukossa.

LEIRIKESKUS SINAPIN LUONTOPOLKU 134 Sinapin leirikeskus

RAAMATUN PARATIISIPOLKU NAISETPOLKU


8. Neitsyt Maria Matteuksen evankeliumi 2:11-21; 12:46-50

sen evankeliumissa Maria ylipuhuu Jeesuksen aloittamaan

Markuksen evankeliumi 3:31-35; 6:3

julkisen toimintansa ja muuttamaan veden viiniksi Kaanaan

Luukkaan evankeliumi

1:26-56; 2:4-7, 16-35, 41-51;

häissä (Johannes 2:1-12). Markuksen evankeliumin (3:21)

8:19-21; 24:10-11

mukaan Jeesuksen äiti ja muut sukulaiset arvelivat tämän

Johanneksen evankeliumi 2:1-5; 19:25-27

olevan järjiltään (suomalainen käännös kaunistelee sano-

Apostolien teot

malla ”poissa tolaltaan”) ja halusivat hakea hänet takaisin

1:12-14

kotiin. Myöhemmin tapaamme neitsyt Marian kärsivänä Neitsyt Maria on tunnetuin Raamatun naishahmoista. Tun-

Kristuksen ristin juurella (Johannes 19:25-27). Apostolien

netuksi hänet on tehnyt kirkollinen perinne, ei niinkään hä-

tekojen (1:14) mukaan hän oli Jeesuksen ensimmäisten

nen keskeinen roolinsa Raamatun teksteissä. Ortodoksisen

seuraajien joukossa.

liturgian mukaan Maria on ”kerubeja kunnioitettavampi ja

serafeja verrattomasti jalompi, Neitsyt, Sanan synnyttäjä”.

syntymäkertomusten yhteydessä Matteuksen ja Luukkaan

Myös suomalainen kansanperinne on kunnioittanut Mariaa

evankeliumeiden alkulehdillä. Matteus toteaa yksinkertai-

monilla kotoperäisillä, arkielämästä nousevilla nimityksil-

sesti, että Joosefin kihlattu Maria tuli raskaaksi Pyhän Hen-

lä. Hänet on tunnettu ”pyhänä emäntänä” tai ”pyhä piika

gen vaikutuksesta, ennen kuin kihlapari oli ehtinyt muuttaa

pikkaraisena”. Kaikki nämä nimitykset kertovat kunnioituk-

yhteen (Matteus 1:18-19). Kunnian miehenä Joosef aikoi

sesta ja arvonannosta.

purkaa salassa kihlasopimuksen; hän ei halunnut tunnus-

Neitsyt Mariasta kerrotaan ennen muuta Jeesuksen

Uuden testamentin varhaisin kirjoittaja, Paavali, ei mai-

taa omakseen toisen miehen lasta, mutta ei liioin saattaa

nitse Mariaa kertaakaan nimeltä. Galatalaiskirjeen 4:4 hän

morsiantaan häpeään. Enkeli kuitenkin ilmestyi Joosefille

viittaa tähän yksinkertaisesti ”naisena” (tai ”vaimona”). Myös

unessa ja kertoo Marian tulleen raskaaksi Pyhästä Henges-

evankeliumeissa Maria mainitaan vain muutaman kerran

tä. Tämän jälkeen Joosef ottaa Marian puolisokseen ja tämä

Vapahtajan syntymäkertomusten ulkopuolella. Johannek-

synnyttää Jeesuksen (Matteus 1:24). Raamatun naiset polku 135


8. Neitsyt Maria Vain Luukkaan evankeliumin alkuluvuissa Maria nousee

Maria tuli tuntemaan äitiyden ilon, mutta myös kaiken tus-

keskeiseksi hahmoksi. Hänen mukaansa enkeli Gabri-

kan, joka siihen voi liittyä. Hän ei ilmeisestikään aina ym-

el ilmestyi Marialle ja kertoi tämän odottavan lasta, josta

märtänyt poikansa valitsemaa elämäntietä ja kutsumus-

oli tuleva Messias (Luukas 1:26-38). Alkuhämmästyksestä

ta; pitihän hän tätä mieleltään järkkyneenä. Myöhemmin

toivuttuaan Maria vastasi: ”Minä olen Herran palvelijatar.

hän joutui katsomaan, miten hänen poikansa kuoli raa’an

Tapahtukoon minulle niin kuin sanot” (1:38). Myöhemmin

ja mielettömän väkivallan uhrina. Maria menetti lapsensa

Maria synnytti Jeesus-lapsen Betlehemissä (2:7). Luuk-

monta kertaa, ensin, kun tämä lähti kotoaan ja katkaisi suh-

kaalla Maria viritti myös väkevän kiitosvirren Jumalalle,

teet äitiinsä, sitten lopullisesti Golgatan ristillä. Tähän liit-

joka korottaa alhaiset ja syöksee vallanpitäjät istuimiltaan

tyen kansanhurskaus on kutsunut Mariaa ”tuskien äidiksi”.

(1:46-55). Johanneksen evankeliumissa kertoo Jeesuksen äidistä seiTuon ajan tavan mukaan Marian on tarvinnut olla hyvin nuo-

somassa poikansa ristin juurella. Myöhemmin Apostolien

ri nainen, melkein tyttö. Juutalaisnaiset naitettiin Jeesuk-

teoissa hän on löytänyt paikkansa Jeesuksen seuraajien

sen aikaan yleensä viisitoistavuotiaana, ja vasta kihloissa

joukossa. Ehkä hän ristin juurella seisoessaan ymmärsi,

ollut Maria lienee ollut vielä tätäkin nuorempi. Nuoresta

mistä hänen poikansa elämässä oli lopulta kysymys. Ehkä

Mariasta paljastuu rohkea taistelija, joka on valmis toteut-

kuolema antoikin takaisin sen, minkä elämä oli riistänyt

tamaan sen, minkä oikeaksi ja Jumalan tahdoksi tuntee.

pois.

Näin tehdessään hän asettaa alttiiksi tulevan avioliittonsa ja maineensa yhteisön silmissä. Hänestä olisi voinut tulla huono nainen, huorintekijä, jos Joosef ei olisi ottanut häntä luokseen. Marian kertomus on tarina sitkeästä ja rohkeasta oman tien kulkijasta. 136 Sinapin leirikeskus


Raamatun naiset polku 137


Tekijät Työryhmä

138 Sinapin leirikeskus

Helvi Lähteenmäki

vammaistyön diakoniatyöntekijä, diakoniakeskus

Katja Suominen

vs.diakoniasihteeri, diakoniakeskus

Elina Lahtonen-Ruoho

kurssikeskuksen hoitaja, Sinapin leirikeskus

Sinikka Laine

diakoniatyöntekijä, Katariinanseurakunta

Susanna Ruokonen

diakoniatyöntekijä, Maarian seurakunta

Marja Ruusu

leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri,

projektipäällikkö, kasvatusasiain keskus


Aineiston tekijät Helmi Lasten Raamattu Paratiisi Meditaatio Opetuslapset

Kaija Vähä-Vahe Kirsi Koskinen Tiina Hallikainen Merja Forsman Laura Palmu Merja Auer Päivi Vuorilehto Jari Laaksonen

lastenohjaaja, varhaiskasvatuksen yksikkö, kasvatusasiain keskus lastenohjaaja, varhaiskasvatuksen yksikkö, kasvatusasiain keskus varhaiskasvatuksen yksikkö, kasvatusasiain keskus lastenohjaaja, varhaiskasvatuksen yksikkö, kasvatusasiain keskus lastenohjaaja, varhaiskasvatuksen yksikkö, kasvatusasiain keskus pastori, Kaarinan seurakunta pastori, retriittityö pastori, Katariinanseurakunta

Raamatun naiset

Jari Laaksonen

pastori, Katariinanseurakunta

Tekijät 139


Tekij채t Valokuvat s. 4

Lotta Numminen

s. 26

Katri Saarela

s. 30

Jussi Vierimaa

s. 36

Jussi Vierimaa

s. 42

Jussi Vierimaa

s. 52

Jussi Vierimaa

s. 62-67

Jussi Vierimaa

Piirrokset

140 Sinapin leirikeskus

s. 36

Atte Airaksinen

s. 104

Atte Airaksinen


Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä

kasvatusasiain keskus

Paino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo Painovuosi Ensimmäinen painos - 2012 Aineisto netissä www.sinapinleirikeskus.fi

Tekijät 141


www.sinapinleirikeskus.fi


SINAPIN KUMMELIVÄYLÄ 2012 ohjaajan opas