Issuu on Google+

Janakkalan Jana ry Yleisurheilun verkkolehti 2/2010, www.janakkalanjana.info

Menestyst채 Kuopion SM-halleissa Sannilla meno p채채ll채 pm-halleissa!


“Iloa, toimintaa, urheilullista asennetta ja reipasta menoa!”

Kesäyleisurheilukoulut Janakkalan Jana yleisurheilun Nordea-kesäyleisurheilukouluissa tarjotaan monipuolista sekä vauhdikasta liikuntaa ja urheilua 5–12-vuotiaille lapsille ja nuorille. Ohjaajina toimivat Janan koulutetut yleisurheiluohjaajat, joiden johdolla on mahdollisuus opetella uusia urheilullisia ja liikunnallisia taitoja sekä kokeilla eri yleisurheilulajeja.

Kesäyleisurheilukoulut viikoilla 23–29 Harviala (02–05 synt.), koulun kenttä, ke ja pe alk. 9.6. Leppäkoski (02–05 synt.), Kisalan kenttä, ti ja to alk. 8.6. Löyttymäki (02–05 synt.), koulun kenttä, ke ja pe alk. 9.6. Tervakoski (98–05 synt.), urheilukenttä, ti ja to alk. 8.6. Turenki (98–05 synt.), Liinalammen kenttä, ti ja to alk. 8.6. Ohjelmat, ryhmät ja aikataulut: www.janakkalanjana.info

Maksu

60 euron maksu sisältää osallistumisoikeuden 10 ohjattuun harjoitukseen ja 4 Kulman kisaan, joissa ohjaajat ovat paikalla opastamassa kilpailuun ja tsemppaamassa kisafiilikseen. Osallistumismaksuun kuuluu myös IFtapaturmavakuutus sekä t-paita. Sisaralennus on 5 e, joka hyvitetään toisen lapsen maksusta. Osallistumismaksun lisäksi osallistujien tulee maksaa seuran jäsenmaksu vuodelle 2010, joka on alle 18-vuotiailta 5 e.

Tarvittavat varusteet

T-paita, verryttelyasu tai shortsit, lenkkarit sekä juomapullo. Sekä reipasta asennetta ja urheilumieltä.

“Kivaa tekemistä ja kavereita!”

Lisätietoja

Elisa Hakamäki, puh. 045 273 5828, elisa.hakamaki@janakkalanjana.info, www.janakkalanjana.info. Katso ohjelma nettisivuilta!

Ilmoittautuminen netissä 16.5.2010 mennessä:

www.janakkalanjana.info

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.janakkalanjana.info

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Puheenjohtajalta

Ympärivuotisten yleisurheilukoululaisten ja valmennusryhmäläisten

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi, puli puli… Taas on se aika vuodesta, jolloin pitää: •

muistaa maksaa Janakkalan Janan jäsenmaksu! Jäsenmaksulomakkeet on postitettu jäsenrekisteristä löytyneisiin osoitteisiin. Mutta jos et ole laskua saanut, voit silti liittyä vaikka kannatusjäseneksi, ohjeet löydät os. www.janakkalanjana.fi eli pääseuran sivuilta

ottaa lenkille mukaan muovikassi, johon voi kerätä lumen alta paljastuneita roskia jaoston ympäristöohjelman hengen mukaisesti

raivata varastot ennen kilpailukauden alkua ja laittaa pieneksi jääneet urheilutavarat myyntiin jaoston nettisivujen varuspörssin kautta

suunnitella kesän reissut siten, että 17.–18.7. (Janakkala Games) ja 31.7. (KiipFIT-tapahtuma) ovat vapaat kisatoimitsijan tehtäviin... :)

valmistautua joulun ja pääsiäisen jälkeen vapun ja juhannuksen viettoon.

haastaa ystävät, tutut ja yhteistyökumppanit mukaan maastopuolimaratonille tai kuntokympille heinäkuun viimeisenä päivänä!

vanhempainilta Kunnantalon valtuustosalissa Juttilantie 1 maanantaina 17.5. klo 18.00 • kesän toiminnan esittely • kesän kilpailut • viikkokisojen toimitsijat ryhmittäin • muut asiat

Jana liikuttaa -verkkolehti

Hyvää kevättä enemmän ja vähemmän urheiluhulluille lukijoillemme!

Julkaisija: Janakkalan Jana ry Yleisurheilu Vastaava toimittaja: Pirjo Rättyä, puh. 0400 202 218, pirjo.rattya@gmail.com

Arja Keltomäki, puheenjohtaja, Janakkalan Jana ry Yleisurheilu, puh. 050 524 5310, arja.keltomaki@pp.inet.fi

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Valmennuspäälliköltä

Suomi, liikkuva urheilumaa

T

alviolympialaiset käytiin kaukaisessa Kanadassa, eikä Suomen joukkue sitten taaskaan tuonut jo ennalta julkisuudessa jaettuja mitaleita tuliaisina Suomeen. Suomalainen tapa käsitellä epäonnistuneita kisoja on ihan samankaltainen, tullaan sitten olympialaisista tai vaikkapa Berliinistä. Ensin lehdistö räksyttää ja urheilujohtajat puolustautuvat. Sitten pieni ryhmä johtajia kokoontuu ja päätetään, että kyllä tämä tästä ja taas mennään kovin tavoittein kohti seuraavia kisoja. Iso osa epäonnistumisesta kaatuu varsinkin lehdistön toimesta lajien päävalmentajien niskaan. Valmennus on tuskin Suomessa niin huonoa, että siinä hävittäisiin muille maille näin paljoa. Asiat lähtevät paljon aiemmin menemään pieleen ja osaltaan johtuvat nykyisestä yhteiskuntamallista. Tutkimusten mukaan perimällä onkin luultua pienempi vaikutus lapsen kehittymisessä tulevaisuuden urheiluhuipuksi. Eli tutkimuksen mukaan opitut asiat ja toimintatavat astuvat kuvaan. Lapsi liikkuu luonnostaan, senhän jokainen pientä lasta seuraava voi todeta. Eli ensimmäinen ratkaiseva askel kohti olympiavoittajaa otetaan siinä, antavatko vanhem-

mat liikuntaa tukevat toimintamallit lapselle. Toinen steppi on päivähoito, jossa lapsi joko tapaa muita liikkuvia lapsia tai jo passiiviseksi opetettuja. Eli päivähoitohenkilöstöllä on tärkeä rooli siinä, tuleeko lapsi liikuntamyönteiseen ympäristöön päivähoitoon. Ylivoimaisesti tärkein rooli tulee seuraavaksi kuvaan eli tietenkin peruskoulu. Tämä on se instituutio, jolla on tulevaisuudessa se tärkein rooli liikuttamisessa. Opetusministeriöllä ei ole enää kauaa aikaa työntää päätään pensaaseen ja pakoilla tuntikehyksiensä takana, vaan lapset pitää saada alakouluissa liikkumaan joka päivä vähintään tunnin. Tämä ei saa olla rahakysymys, eikä muiden aineiden kateuskysymys. Todella karrikoiden: ihminen ei kuole ennenaikaisesti taideaineiden puutteeseen, mutta liikunnan puutteeseen voi todistetusti kuolla. Jos saamme lailla määritellyn toimintamallin alakouluihin, jossa nuori liikkuu 5–7 tuntia viikossa, helpottuu urheiluseurojen työ iltaisin. Ja näiden kahden toimijan yhteistyöllä lapsi saa sen 20 tunnin liikunnan viikossa, jota hän tarvitsee tullakseen urheilijaksi tai vain terveeksi kansalaiseksi. Täytyy muistaa, että helpos-

ti sysätään vastuu liikunnasta kolmannelle sektorille eli urheiluseuroille. Kaikken lasten liikuttaminen ei vain ole seurojen tehtävä vaan yhteiskunnan on otettava vastuuta esimerkiksi juuri koululiikunnan avulla. Kun urheilija sitten pääsee peruskoulusta, niin lukioaika on meillä Suomessa hienosti hoidettu. Melkein joka kunnasta löytyy urheilupainotteinen lukio, jossa voi saada lisätunteja harjoitteluun seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tässä vain sitten alkaa näkyä yhteiskunnan luoma paine, joka ei välttämättä tue hokemaa, että Suomi olisi urheilumyönteinen maa. Jo pelkästään se, että urheilija valitsee neljä vuotta lukiota kolmen sijasta, aukaisee suun ensimmäisiltä epäilijöiltä: “Mitä sinä nyt vuotta muita pitempää siellä lukiossa olet, jäät vain opiskelussa jälkeen muista ikäisistäsi” on varmasti lause, jonka urheilija kuulee liian usein lähipiiristään. Tutkimusten mukaan juuri urheilijan lähipiiri (sukulaiset) ovatkin suurin syy siihen, että urheilija alkaa empiä valintojaan. Lukion jälkeen alkaa sitten jo yhteiskunnallinen paine olla

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


– vai onko? todella suuri. Huolestuneena olen seurannut keskustelua julkisuudessa siitä, että korkeakouluopinnot pitää saada nopeammin tehtyä ja nuori työelämään. Varmasti näin onkin, mutta jokainen tämänkaltainen päätös on naula urheilevan opiskelijan arkkuun tiellä huippu-urheilijaksi. Nuorien tarkoitus ei ole vain nopeasti tulla kansantalouden pönkittäjäksi yhteiskuntaan. Yhteiskunnan pitää pystyä myös hyväksymään se, että joku on hyvä jossakin muussakin kuin “luo uraputki tosi äkkiä” -kilpailussa. Siihen putkeen kun ehtii urheilu-uran jälkeekin.

Se, onko liitolla 14–17-vuotiaissa leiritystä on todella suuri sivuseikka. Se tontti on seurojen työmaata. Mutta se, onko menestyksen kynnyksellää olevalla parikymppisellä urheilijalla mahdollisuudet jatkaa kehittymistä, on taas liiton työsarkaa. No nyt sitten taidettiin tulla siihen julkkikseen, joka astuu yleensä tässä vaiheessa mukaan; rahaan. Sitä on liian vähän, ilman muuta. Tämä on myös yhteiskunnan linjaus. Jos halutaan, että Suomi on mukana mitalitaisteluissa, on rahaa tultava urheiluun muiden maiden tapaan paljon lisää.

Miten urheiluun tuleva raha sitten jaetaan? Kun katsoo eri maiden järjestelmiä, huomaa äkkiä, että monessa olympialaisissa pärjäävissä maissa on hyvin pieni keskusjärjestö ja todella vahvat seurat. Ei tarvitse kuin kääntää katse oikealle rakkaaseen kilpakumppaniimme Ruotsiin, jossa yleisurheilussa ei kovin montaa toimistoNyt, kun urheilija tulee ikään, koppia tarvita liiton henkilökunjossa hän 20-vuotiaana miet- nalle, mutta seuroissa kenttätii, jatkaako joko urheilu-uraan- työtä tekeviä riittää. sa tai opiskeluaan, tulee lajiliittojen ja olympiakomitean rooli Ehkä kannattaisi joskus lassuureksi. Silloin pitää urheilijal- kea, paljonko urheiluun tarkoila olla tukiverkosto valmenta- tettavasta rahasta jää Olymjineen, lihashuoltoineen ja ra- piakomitean, lajiliittojen, SLU: hoituksineen kunnossa. Tässä n ja Nuoren Suomen puitteiden lajivalmentajien ja liittojen rooli pyörittämiseen ja kuinka paljon on tuiki tärkeä. näiden vähennysten jälkeen Ei tarvitse nykyisen yhteiskunnan prässin jälkeen miettiä, miksi meillä yleisurheilussa on hyvin vähän Evilän, Pitkämäen ja Keskisalon kaltaisia urheilijoita, jotka uskaltavat tehdä päätöksensä urheilun eduksi. Pisteet heille ja muutamalle muullekin uskaliaalle!

jää urheilun päittäisvalmennukseen. Yleisurheilussa on ollut liitolta aivan loistava linjaus tukea seurojen päätoimisten valmentajien palkkaamista. Jos rahat jaettaisiin uudelleen niin, että seuroihin saataisiin lisää työkseen urheilua tekeviä, niin veikkaan, että maammelaulu soisi yhä useammin arvokisoissa. Eli kiteytettynä voitaisiin sanoa, että yhteiskunnan jokaisen osaalueen täytyy muuttua liikuntaja urheilumyötäisemmäksi ja urheilun rahallisen tuen on tultava lähemmäksi asian ydintä eli kentillä ja saleissa tapahtuvaa päivittäisharjoittelua. Näillä mennään kohti suomalaista arvokisamenestystä!

Jari Kataja, valmennuspäällikkö, kataja.jari@gmail.com, puh. 041 513 6799

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Tiia-Mari ja Antti mitaleille

N

uorten SM-halleihin Kuopioon matkasi kahdeksan Janakkalan Janan yleisurheilijaa. Koko viikonlopun saldoksi tuli kolme SM-mitalia ja lisäksi kolme pistesijaa. Ensimmäinen kisapäivä Kuopiohallissa alkoi janalaisittain loistavasti. N19-sarjan Tiia-Mari Sulkio näytti 3-loikassa taitonsa ja voitti SM-pronssia tämän kauden parhaimmalla tuloksellaan 11,59. Sulkio oli vauhdissa myös toisena kisapäivänä pituushypyssä. Hypyt olivat pitkiä, mutta jälleen ongelmaksi muodostui askeleen osuttaminen lankulle. Sulkion paras tulos tuli toisella hyppykierroksella ja hän oli hopeamitalissa kiinni kilpailun toiseksi viimeiseen hyppyyn saakka. SM-pronssia irtosi tuloksella 557, joka sivuaa myös Sulkion henkilökohtaista ennätystä. - Olen iloinen mitaleista, mutta silti kolmiloikan tulos vähän harmittaa. Samoin harmittaa tämän päivän viimeinen hyppy, joka oli todella pitkä, mutta taas vähän yliastuttu, Tiia- Mari Sulkio kertoo.

Janakkalan Jana yleisurheilun Tiia-Mari Sulkio toi Kuopion SM-halleista kaksi pronssimitalia.

N19-sarjan 400 metrin juoksussa nähtiin monta jännittävää erää. Minna Meriläinen juoksi tasaisen juoksun aikaan 1.00,10 ja oli kokonaiskilpailun kahdeksas. 300 metrin aidoissa Meriläinen sijoit- Antti Stenholm hyppäsi tui neljänneksi ajalla 46,66. pituushypyssä oman ennätyksensä ja tienasi 17-sarjan 300 metrin aidoissa loikallaan SM-hopeaa. Janaa edusti juuri 16 vuotta täytSivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


e Kuopiossa

Janalaisten tähtihetkiä Kuopiossa...

tänyt Nina Rättyä. Viimeisessä erässä aitoneen Ninan juoksu kulki mainiosti, ainoastaan yhdellä aidalla askeleet eivät osuneet aivan kohdalleen. Rättyän loppuaika oli 46,10 ja hän paransi henkilökohtaista ennätystään liki kaksi sekuntia. Tulos oli myös uusi Janan halliennätys. Kilpailussa sijoitus oli neljäs. 60 metrin aitajuoksun alkuerissä Rättyä kohensi henkilökohtaista ennätystään tuloksella 9,51.

Serkukset Stenholm ja Nieminen vauhdissa M17-sarjan 16-vuotias Heikki Nieminen ei ihan yltänyt 60 metrin alkuerissä parhaimpaansa, mutta juoksi silti ajalla 7,36 välieriin. Myös Stenholmin Antilla oli vauhti päällä ja hän juoksi eränsä voittoon ajalla 7,28.

hen päivän parhaalla tuloksella 14,82 ei ollut asiaa palkintopal- Antilla hypyt ja tekniikka eivät lille. Mäyrällä on ollut vaikeuksia ihan vielä ole niin valmiit kuin voi- olkapäänsä kanssa, joten työntösivat olla, mutta vauhti ja fiilis kor- voimaa ei vain löydy. vaavat tekniset puutteet, valmenJanne Niemi juoksi lauantaina taja Jari Kataja kommentoi. M17-sarjan 800 metriä 2.21,98 ja Stenholmilla hyvien suoritusten henkilökohtainen ennätys parani päivä jatkui. Pituushyppyhope- jälleen pari sekuntia. 1500 metan jälkeen mies keskittyi 60 met- rillä Niemen juoksu oli tasainen, rin finaaliin ja kellotti maaliviivalla mutta vähän jähmeä ensimmäi7,23. Tulos toi viitostilan ja uuden sen kisapäivän tapaan. Maaliviiva ylittyi aikaan 4.45,97. Niemen henkilökohtaisen ennätyksen. ongelmaksi muodostuivat liian lyStenholm ja Nieminen onnistui- hyet matkat, sillä miehen tahti olivat myös 300 metrin sileällä. En- si helposti riittänyt pitempäänsin Stenholm juoksi matkan ai- kin. kaan 37,14 eli samaan kuin serkkupoika Niemisen tehtailema Ja- M19-sarjan Antti Peltotalo juoknan ennätys hallitilastossa. Toi- si 800 metriä aikaan 2.13,34 ja seksi viimeisessä erässä Niemi- päivitti omaa ennätystilastoaan. nen näytti miten matka juostaan Myös Peltotalon 300 metrin aidat ja pamautti ennätykset uusiksi. sujuivat mallikkaasti. Mies juoksi Hän kellotti maaliviivalla 36,63 ja matkan aikaan 45,02, parantaen teki jälleen uuden Janan ennä- jälleen omaa ennätystään. tyksen. sensä. Tulos toi SM-hopeaa.

Stenholmin lämmittelyt pikamatkalla tekivät terää ja mies oli hiekkalaatikossa elementissään. Antti leiskautti pituushypyssä mahtavan tuloksen 6,58 ja teki samalla Joona Mäyrä osallistui M17-saruuden henkilökohtaisen ennätyk- jan kuulantyöntöön, mutta mie-

Pirjo Rättyä

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Nuorisopäälliköltä

Lasten ja nuorten fyysinen

V

iime kolumnissani kirjoitin terveyttä edistävästä urheiluseurasta ja urheiluseurojen mahdollisuuksista edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Läheltä tuota samaa asiaa liippaa kirjoitus nytkin, mutta keskityn lapsiin ja nuoriin sekä miltä heidän fyysinen kuntonsa ja liikuntansa näyttävät vuonna 2010. Asiasta on puhuttu julkisuudessa paljon. Osviittaa etenkin nuorten miesten kunnon laskusta tuo ilmi armeijan kuntotestit jotka ovat olleet POHJALLA koko 2000 luvun. Ihan oikeasti! 2449 m on huono tulos nuorelle miehelle, juostuna 12 min. juoksutestissä, joka oli keskiarvona 2009 vuoden testissä. Enkä usko, että ladyt ovat yhtään sen paremmassa kunnossa.

pelimies vetää layuppeja, kuin ei mitään! Heikompi tilanne on riittämättömästi liikkuvilla lapsilla ja nuorilla tulevaisuudessa. Miten he voivat koskaan aikuisenakaan päästä kuntoon kun eivät sitä koskaan ole olleet.

nuorten fyysisessä kunnossa, kuten juoksutestien (kestävyysja nopeus) ja leuanveto tulosten tippuminen, ylipainoisten osuus 12–18-vuotiaissa oli sekin lisääntynyt sekä parhaimpien ja huonoimpien ero kasvanut.

Harri Hakkarainen on tutkinut paljon lasten ja nuorten liikuntaa. Hän nosti esiin luennossaan liikuntalääketieteen päivillä, että tällä hetkellä esimerkiksi elintapasairaudet lisääntyvät, kuten diabetes, metabolinen oireryhmä sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Fyysinen kunto heikkenee ja kapenee, mikä merkitsee voimakasta polarisoitumista. Käytännössä urheilevillakin ylikuormitusriski kasvaa kapean tai heikon pohjan takia, huippu-urheilun edellytykset heikkenevät ja tasoryhmät sekä harjoittelun eriyttäminen on tulevaisuudessa ehdoton edellytys. Tämä koskee myös koululiikuntaa. Jatkossa ei ehkä pystytä luokkaa liikuttamaan yhteisillä tunneilla vaan ryhmät jaetaan kuntotestien perusteella tasoryhmiin.

Tuloksia selitetään yhteiskunnallisella muutoksella ja liikunnan ja urheilun haasteet ovat myös muuttuneet. Ennen liikuttiin omatoimisesti, huomaamatta ja monipuolisesti. Nykyään liikkuminen vaatii ohjausta ja organisointia, liikunta koetaan ”velvollisuudeksi” ja harrastukset muuttuvat vähemmän kuormittavaksi ja yksipuolisiksi. Alle puolet 7-11- vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja 2-20% lapsista ei liiku lainkaan. Urheiluseuratoiminta ja lajiin liittyvä harjoittelu ei riitä kompensoimaan omatoimisen liikunnan vähenemistä millään.

Kävin radiohaastattelussa koskien Äijätreeniä teemana ”miehet ja liikunta”. Mutta totta puhuen en ole niinkään huolestunut aikuisväestöstä. Esimerkiksi kyseisen ryhmän äijistä näkee, että jos he eivät juuri nyt ole tikissä niin ainakin ovat sitä joskus olleet. Nuorempana harrastettu liikunta ja urhei- Hakkarainen esitti tutkimuksislu jättää jälkensä. Oli kieltämät- sa havaittuja muutoksia viimeitä kiva seurata miten vanha sen 20 vuoden ajalta lasten ja

Käytännön toimenpiteiksi Harri Hakkarainen ehdotti muun muassa välituntiliikunta, panostamista koulun liikuntakerhotoimintaan ja nuorisovalmennuksen ammattimaistamista. Usein aloittelijoita valmentavat aloittelijat. Myöskään lasten ja nuorten valmentajat eivät ole

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Veikkaamalla tuet

kunto kovin arvostettuja vaikka usein toimenkuva on haasteellinen ja vaativa. Mitalit ja tulokset ovat toisarvoisia kun valmennetaan keskenkasvuista, vaan oleellista on huomioida herkkyyskaudet sekä pyrkiä kehittämään riittävät ominaisuudet, joista on matkanvarrelle hyötyä ja elinikäinen ilo. Urheilijalle on tärkeää luoda vankka perusta, johon voi tiukanpaikan tullen luottaa, mikä joskus tosin tuntuu haasteellisemmalta hommalta, kuin joukkueen luotsaaminen valioliigamestaruuteen.

Elisa Hakamäki, nuorisopäällikkö, puh. 045 273 5828, hakamaki.elisa@gmail.com Puhelinaika ma–pe klo 11–14 (opintovapaalla 29.10.–18.12.)

J

os pelaat Veikkauksen pelejä säännöllisesti tai satunnaisesti, mikset tekisi sitä Jana Yleisurheilun nettisivujen kautta? (os. www.janakkalanjana.info). Netissä pelatessasi etuna on myös se, että saat voitot suoraan tilillesi ja voit seurata oman pelaamisesi määrää. Ohjeet löytyvät YU:n sivuilta Veikkauksen logoa klikkaamalla. Pelaamiselle netissä on säädetty ikäraja 18 vuotta. Miksi olemme mukana? Kisailu, kilvoittelu, leikkimieli ja haaveilu ovat osa urheilua ja liikuntaa sekä osa ihmisen perusluonnetta. Veikkauspelitkin ovat tapa kilvoitella ja antavat meille mahdollisuuden haaveiluun. Veikkauspelaaminen on parhaimmillaan hauskaa ajanvietettä ja tuo lisää jännitystä urheilun seuraamiseen. Pienillä panoksilla saa rahapeleistä irti suuremman ilon.•

Aikuisten yleisurheilukoulu 9.6. alkaen keskiviikkoisin klo 19.30-21 Turengin Liinalammen kentällä

Ohjelma 9.6. 16.6. 23.6. 30.6. 7.7. 14.7. 21.7. 28.7.

pikajuoksu, pituushyppy, venyttely moukari, määräintervallit korkeushyppy, kuntopiiri kiekko, hyppelyt ja loikat 3-loikka, pikajuoksuvedot keihäs, mäkijuoksu seiväs, kuntopiiri kuula, aitajuoksu, liikkuvuus

Hinta 90 euroa (Janan jäsenille 70 e) sis. 8 x 90 min. harjoituksen. Ohjaajana toimii Elisa Hakamäki. Ilmoittautuminen netissä 1.6. mennessä:

www.janakkalanjana.info

Sivu  • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


KISARAPORTTI

Hallikauden satoa

P

ari erittäin tiivistä kilpailuviikonloppua on takanapäin. 13.-14.3.2010 janalaisten suorituksia sai ihastella TJIG:ssä Tampereella. Muun muassa Nelli Kostekivi T12-sarjassa hyppäsi hienosti ennätyslukemiin (3.47) ja Sanni Kuusinen ponkaisi T11-sarjassa lukemat 3,45. Manu Niemi urheili myös hyvin P11-pituudessa 3,40 tuloksen sekä juoksi loistavasti myös aidat, hyppäsi korkeuden ja 60 m pikajuoksun. Joken spritteri-prinsessat pinkoivat 60 m Amalia 9,21 ja Sani aikaan 8,88. Myös Valtteri Välläri oli aika sähäkän oloinen 60 metrillä. Kilpailun tuoma stressitaso saattaa joskus ylittää yksilön sietokyvyn,mikä havaittiin 21.3.10 pm-junnuhallien aikana. Kilpailupaikalla on myös syytä olla ajoissa ja matkaan varata aikaa yllättävien tilanteiden varalta. Perin hätääntyneen oloinen oli ainakin nuorisopäällikkö lauantaina aamupäivästä jumittaessaan saabi lumihangessa puoliksi tienpenkereellä lähellä Juurenmutka 7. Muutama eteen-taakse liike, urheilijat kyytiin ja näin päästiin jatkamaan taas matkaa kohti Helsinkiä. Kilpailureportteri onnistui nappaamaan ainutlaatuisen syvähaastattelun porukan kokeneempaan osastoon kuuluvalta Niko Koskiselta. Niko kertoili avoimesti edesottamuksistaan liikuntamyllyssä. ”Juu, en ole tuota loikkaa kertaakaan kisoissa vetänyt, mutta onneksi tuli lähdettyä mukaan. Taso oli kova, mutta kolmas sija ei ole yhtään dorkempi”. ”SniifSniif! Kyllä pojasta vielä hyvä urheilija tulee ja kova luu!” Nyyhki vieressä varsin liikuttuneen oloinen Nikon valmentaja ja isä Jouko Koskinen.

Muitakin suuria tunteita saimme kokea Sanni Kuparisen tuplamestaruuden johdosta. Neiti hyppäsi pituutta oman ennätyksensä verran ja samoin työnsi kuulaa. Anu Puisti ja Julle Laivola tekivät myös hyvää tulosta kuulantyönnössä. Julle työnsi 2,5 kg moukkua 5,93 jääden hieman maagisesta 6m rajasta ja Anu tempaisi 2 kg mötikän 6m paremmalle puolelle. Huikeaa venymistä korkeushypyssä osoitti Sara Papunen floppaamalla 149. Erinomaisiin suorituksiin ylsi vanhempien tyttöjen sarjassa Emilia työntämällä kuulaa yli 10 m. Laivolan Atte hyppäsi 140 korkeudessa (hyvä tulos pojalle vaikka tuskin tarvitsee erikseen mainita). Sillanpään triio teki tulokset Riku korkeudessa 160, Julia kuulassa 7,92 ja Teemu myöskin kuulassa 7,06. Muiltakin Janan urheilijoilta, kuten Betiltä, Samilta ja Annilta nähtiin niin venymistä, sisua, onnistumisia kuin Janan sinistä väriä päällä. Hyvä! Hyvä! Nuorisovalmennuspäällikkö Auvo Pasanen intoutui kiittelemään urheilijoiden lisäksi, myös nuorisopäällikköä. ”Kuinka mahtavan hienoa, että tuo Elisander on meillä ohjaajana/valmentajana ja voi että, kun hänen ryhmäläisensä ovat niiiiiiiin loistavia, että ihan tässä viisikymppinen mies sokaistuu ja häkeltyy!” Näihin tunnelmiin on hyvä päättää hallikausi, nuorisopäällikön vaihtaa saabiin syyläri ja aloittaa valmistautuminen kohti seuraavia koitoksia. Elisa Hakamäki

Sivu 10 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


“Iloa, toimintaa, urheilullista asennetta ja reipasta menoa!”

Kesäyleisurheilukoulut Janakkalan Jana yleisurheilu ja Lasten Liikunnan Tuki ry tarjoavat monipuolista sekä vauhdikasta liikuntaa ja urheilua 5–12-vuotiaille lapsille ja nuorille Kanta-Hämeen alueella. Ohjaajina toimivat Janan ja Lasten Liikunnan Tuen koulutetut ohjaajat, joiden johdolla on mahdollisuus opetella uusia urheilullisia ja liikunnallisia taitoja sekä kokeilla eri yleisurheilulajeja.

Kesäyleisurheilukoulut viikoilla 23–29 Hattula, Parolan keskuskenttä (98-05 synt.), ti ja to 8.6. alk. Hauho, Hauhon urheilukenttä (98-05 synt.), ti ja to 8.6. alk. Kalvola, Iittalan urheilukenttä (98-05 synt.), ti ja to 8.6. alk. Lammi, Lammin urheilukenttä (98-05 synt.), ma ja ke 7.6. alk. Loppi, keskusurheilukenttä (98-05 synt.), ma ja ke 7.6. alk. Renko, Kirkonseudun kenttä (98-05 synt.), ma ja ke 7.6. alk. Ohjelmat, ryhmät ja aikataulut: www.janakkalanjana.info

Ilmoittautuminen www.janakkalanjana.info-sivujen lomakkeella 16.5.2010 mennessä. Maksu 60 euron maksu sisältää osallistumisoikeuden 11 ohjattuun harjoitukseen. Osallistumismaksuun kuuluu myös IF-tapaturmavakuutus. Sisaralennus on 5 euroa, joka hyvitetään toisen lapsen maksusta. Osallistumismaksun lisäksi osallistujien tulee maksaa myös seuran jäsenmaksu 2010, joka on alle 18-vuotiailta 5 e. Varusteet Mukaan yleisurheilukouluun tarvitset vain T-paidan, verryttelyasun tai shortsit, lenkkarit, juomapullon sekä reipasta asennetta. Lisätietoja Elisa Hakamäki, puh. 045 273 5828 tai elisa.hakamaki@janakkalanjana.info ja www.janakkalanjana.info

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.janakkalanjana.info


TAPIO KOSKINEN MUISTELEE

Matin tarina

M

atti Koskinen syntyi marraskuussa 1936. Elämänsä 9 ensimmäistä vuotta Matti asui Turengin rautatieaseman liepeillä, jossa perheemme talo oli. Isää ei oltu ajateltu maanviljelijäksi, mutta kun hän sotavuosina menetti veljensä, isänsä ja äitinsä, hänen tehtäväkseen lankesi Taappolan maatilan jatkaminen. Isästä tuli vuosien mittaan kuitenkin pätevä maanviljelijä. Hän oli erinomainen töiden organisoija, joka kiinnitti erikoista huomiota maatilan töiden koneellistamiseen. Ensimmäinen Etelä-Hämeeseen tullut leikkuupuimuri tuli juuri isän hankkimana Taappolan pellolle. Perhe muutti Taappolaan, josta Matille tuli koulumatkaa Turengin kansakoululle noin 3 km. Koulumatkat tehtiin syksyllä ja keväällä kävellen tai juosten, talvella kävellen tai hiihtäen. Mieleisimmät aineet koulussa Matille olivat laskento, maantieto ja liikunta. Lukumiestä Matista ei tullut. Hän tosin pääsi Hämeenlinnan Lyseoon, mutta lopetti opiskelunsa siellä yhden lukukauden jälkeen. Taappolassa oli elämä siihen aikaan vilkasta. Lähialueella oli paljon samanikäisiä poikia, jotka kokoontuivat usein vapaaaikanaan Taappolaan, koska Taappolassa oli isot pihat, missä temmeltää. Tuntikausia leikittiin, kisailtiin ja urheiltiin. Juos-

tiin, hypittiin, heitettiin palloa ja keihästä, työnnettiin kuulaa, pelattiin pesä- ja jalkapalloa, painittiin ja taisteltiin. Talvisin hiihdettiin ja hypittiin paljon 10-15 metrin hyppyreistä. Kun tuntikausia suksilla lapattiin alhaalta takaisin mäen huipulle, jalat vahvistuivat voimakkaiksi. Elämä oli vapaata ja huoletonta. Meidän sukupolvemme onni oli, että televisiota ja tietokonetta ei oltu vielä keksitty. Me olimme ulkona, emme sisällä. Noin 13 vuoden iässä Matti alkoi osallistua talon töihin, ensin vähemmän ja sitten enemmän, täyspäiväisesti jo 15–17-vuoden iässä. Työt kylvötöissä, sokerijuurikaspellolla, heinätöissä, sadonkorjuussa, ojankaivuussa ja metsätöissä olivat rankkaa puuhaa, mutta antoivat Matille sen kovan pohjakunnon, johon hänen tuleva urheilu-uransa rakentui. Kun voimat alkoivat kasvaa, Matti alkoi jo tässä iässä tehdä aikuismaisia tuloksia, etenkin 100 metrin juoksussa ja pituushypyssä. Matti saikin kunnian kantaa olympiasoihtua noin 800 metrin matkan Taappolan kohdalla, kun soihtua vietiin kohti Olympiastadionia olympiavuonna 1952. Näinä vuosina Jana tuli Matille enenevästi mukaan kuvaan. Yleisurheilun lisäksi Matti pelasi 12 vuotiaasta alkaen 20 vuoden ajan Janan eri pesäpallojoukkueissa. Pesäpallohan on

sopiva oheislaji pikajuoksijalle. Matista kehittyi juonikas pelaaja, joka nopeudellaan järjesti joskus melkoisia yllätyksiä vastustajalle. Vuonna 1964 Janalla oli kova nippu koossa. Joukkue oli Suomen nopein pesäpallojoukkue. Joukkueelta kuitenkin puuttuivat pyssylyöjät, jotka olisivat pommittaneet kumuroina takarajaa. Tavoitteemme ei toteutunut. Mestaruussarjaan emme päässeet. Töitä Taappolassa paiskittiin isän osaavalla johdolla klo 7-17, ruokatunti oli klo 12-13. Kun illalla oli kilpailut, isä päästi meidät klo 14:n tienoissa pois pellolta lepäämään ja valmistautumaan illan koitoksiin. Päivät tehtiin töitä, iltaisin urheiltiin. Takapihaharjoittelu oli näinä vuosina muuttunut lajikohtaisiksi tekniikkojen kehittämisiksi. Vauhdit olivat kasvaneet jo kovaksi menoksi. Juostiin aina kun voitiin. Erikoisen mieleisiä Matille olivat vauhdittomat moniloikat. Niissä hävisimme hänelle roppakaupalla. Puntteja nosteltiin vain vähän, koska voiman merkitystä ei riittävästi tiedostettu. Töissä suosittiin urheilukuntoa kohottavia työtapoja. 50 kg:n viljasäkki olalla Matti juoksi ylös viljankuivaamon portaita, heiniä sisäänajettaessa pompittiin heinäkasan päällä tasajalkaa kumisaappat jalassa. Omatekoisia aitoja juostiin. Alettiin olla tosissaan.

Sivu 12 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Urheilukentällä Matti harjoitteli vain vähän. Eniten pikajuoksun startteja ja kiihdytyksiä sekä pituushypyn ponnistusharjoituksia 10-15 askeleen vauhdilla. Lukuisat kilpailut, joita oli 1-3 kertaa viikossa, olivat parasta harjoitusta. Niissä Matti hyppäsikin sitten pituutta täydellä vauhdilla. Urheilijan ravinnosta emme tienneet yhtään mitään. Matti söi samaa ruokaa kuin kaikki muutkin, äidin tekemää kotiruokaa. Perunat ja läskisoosi pitävät miehen tiellä. Jokainen voi tykönänsä arvuutella, minkälaisia tuloksia olisi rävähtänyt valotaululle, jos Matilla olisi ollut nykytiedon ruokavalio ja etenkin nykyisten urheilijoiden käyttämät erikoisravinteet puhumattakaan ”erikoisravinteista”. Tänä päivänä sillä, mitä suuhun pannaan, on yhtä suuri merkitys kuin harjoittelulla. Lihashuolto oli tuntematon käsite. Myös Tartan- ja Mondo-radat ovat parantaneet tuloksia silloisiin hiilimurskaratoihin verrattuna. 1950-luvun puolivälissä isä valitsi Matin Taappolan tulevaksi jatkajaksi. Niinpä Matti kävi maamieskoulun Tarttilan Päivölässä ja hiukan myöhemmin varusmiespalvelun Parolan Panssariprikaatissa. Matin kehitys jatkui ja hänet valittiin 18-vuotiaana Suomen maajoukkueeseen nuorten kolmimaaotteluun Norjan Horteniin. Kun valmentajat esittivät, että ennen kisapäivää lähdetään verryttelemään kentälle, Matti ei lähtenyt, vaan sanoi, että ei ota enää ennen kisaa juoksuaskeltakaan. Valmentajat suuttuivat ja sanoivat, että Suo-

mi saakin tänä vuonna pituudessa näköjään jäännöspisteet. Muuta ei tarvittu, Matin sisu kuohahti. Seuraavana päivänä Matti hyppäsi pituutta ensimmäistä kertaa elämässään yli 7 metriä häviten vain sentin kisan voittaneelle ruotsalaiselle. Uransa kohokohdaksi Matille tuli vuonna 1958 aikuisten Suomi–Ruotsi-maaottelu. Matti hyppäsi monikymmentuhantisen katsomon todistamana toiseksi ennätystuloksellaan 742. Samalla Matista tuli eräänlainen sen ajan julkkis. Hänet alettiin tuntea laajalti ja Hämeen Sanomat pohdiskeli Matin mahdollisuuksia urheilukolumneissaan. Matti hyppäsi senjälkeen Hämeenlinnassa 752 ja varmisti Suomelle kaksoisvoiton syksyisessä Suomi–Englanti-maaottelussa.

sa, joista merkittävimmät olivat ottelut Duisburger Preussenia ja Hämeenlinnan Tarmoa vastaan, Matilla oli usein ratkaiseva rooli niin yksilölajeissa kuin ottelut päättäneissä pika- tai ruotsalaisviesteissäkin. Vuonna 1959 oli vastoinkäymisiä. Isä alkoi sairastella ja minä revähdytin takareiteni niin pahasti, etten pystynyt pitkään tekemään töitäkään urheilemisesta puhumattakaan. Nämä masensivat myös Mattia, kun hänen työtaakkansakin kasvoi. Fiilistä ei syntynyt, mutta Matin tähtäimessä olivat seuraavan vuoden Rooman olympiakisat. Olihan hyvä kilpakumppani Jorma Valkama seissyt edellisissä olympiakisoissa pituushypyn pronssimitali-korokkeella.

Matti oli huippuluokan urheilija. Vuonna 1958 hän selviytyi Kalevan Kisojen 100 metrin finaaliin eli kyyristyi 5 muun kilpailijan kanssa lähtöviivalle kamppailemaan Suomen nopeimman miehen tittelistä. On muistettava, että siihen aikaan yleisurheilu oli Suomen ylivoimainen ykkösurheilu, harrastajamäärät olivat suuret eikä vippaskonsteja tunnettu. Matti lukeutui myös 10-ottelussa Suomen parhaisiin ottelijoihin, heittihän hän keihästäkin lähes 60 metriä. Saksan Duisburgissa paikallinen lehdistö kirjoittelikin kymmenottelija Matti Koskisesta.

Vuoden 1960 alussa perheemme koki kuitenkin raskaan iskun. Isä kuoli inhimillisesti ottaen aivan liian varhain, 58-vuotiaana. Se merkitsi kovaa iskua ja muutosta ei ainoastaan koko perheelle vaan etenkin Matille. Matti sai 23-vuotiaana vastuulleen isohkon maa- ja karjatilan, jonka työresurssit vähenivät samalla dramaattisesti. Suuri isän ja eläkkeelle jääneen monikymmenvuotisen etumiehen työpanos jäi pois työresursseista. Meistä sisaruksista Maija oli jo lähtenyt muulle paikkakunnalle ja minäkin jouduin päivisin hankkimaan omaa leipääni, joten pystyin auttamaan Mattia vain iltaisin.

Janalla oli joka kesä lukuisia seuraotteluita, jotka siihen aikaan olivat yleisötapahtumia. Usein käytiin kisaa siitä, kuka pääsee Janaa edustamaan seuraotteluun. Näissä otteluis-

Matti joutui niin suureen työtaakkaan, että se käytännössä lopetti Matin urheilu-uran. Kenttälajit ja pesäpallo vielä onnistuivat, mutta kivenkovat lajit, 100 metrin juoksu, pituushyppy

Sivu 13 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


ja 10-ottelu kulkivat alenevin tu- tämättömyyksiksi. Ojat kaivettiin loksin. Huipputuloksiin ei ollut kaivureilla. Metsätyöt tehtiin temahdollisuuksia. hokkailla metsätyökoneilla vieraiden urakoitsijoiden toimesMatti teki ajan mittaan johto- ta. Tilojen pito helpottui, mutta päätöksensä töiden ja resurssi- talous heikkeni. Osa viljelijöisen välisestä epäsuhteesta. Hän tä siirtyi sivutoimisiksi, osa antoi luopui sokerijuurikkaan viljelys- peltonsa vuokralle, osa lopetti ja tä ja siirtyi karjattomaan maa- myi pois peltonsa. Ostajilla tilatalouteen. Lehmät myytiin, jol- koot kasvoivat. He ottivat suuloin myös heinän- ja rehunteko- ria velkoja ja toivoivat, että intarpeet pienenivät ja työt vähe- vestoinnit tulisivat joskus maknivät. Kesäisin oli helpompaa ja setuiksi. Maatalouden rakennekiireet olivat keväisin ja syksyi- muutos oli tapahtunut. sin. Kun minäkin sitten v. 1967 muutin Etelä-Hämeestä Pirkan- Matti jatkoi entisellään, hoiti timaalle, enkä pystynyt enää aut- laa apumies apunaan, toimi Jatamaan iltaisin Mattia, Matti jäi nassa toimitsijana ja valmensi hoitamaan tilaa yksin yhden pikajuoksijaksi poikaansa Kimapumiehen kanssa. moa, mutta paineet alkoivat oirehtia sairauksina. Matissa toEi kuitenkaan onneksi kauan ai- dettiin diabetes. Siitä seurasi kaa, vaan 1968 Matti solmi avio- myös muita sairauksia. Erityisen liiton Seijan kanssa. Lapset Kim- pahoja olivat jalkojen verenkiermo ja Kirsi syntyivät 1970-luvun tohäiriöt, jotka alkoivat heikenalkuvuosina. Lasten saaminen tää Matin liikkumiskykyä. Liikkuilahdutti suuresti Mattia ja per- minen vaikeutui niin, että Matin heen eteenpäinmeno ja turval- oli lopetettava työnteko 58-vuolisuus olivat hänelle tärkeää ta- tiaana vuonna 1994. Taappolansapainottaen elämää. kin tila oli jäänyt jo liian pieneksi kannattavaan päätoimiseen 1970-luvulla alkoi Suomen maa- viljelyyn, joten pellot kuulutettiin talouksien alasajo. Peltoja pake- vuokraviljelyyn. Sellainen löytyi toitiin ja maatalouden elinehtoja omasta suvusta ja pellot siirtyikiristettiin niin, etteivät maatilat vät hyvään hoitoon. Tyhjentynyt enää juurikaan pystyneet pes- navetta sai uutta käyttöä, kun taamaan palkallista ulkopuolis- sitä alkoivat täyttää ulkopuolita työvoimaa. Sen seuraukse- set ratsuhevoset ja taloon kehitna alettiin tehdä vain töitä, jot- tyi ratsutila. ka tehtiin konevoimin. Enää ei harvenneltu ja möyhennelty so- Kun minäkin vuonna 2004 pääkerijuurikaspelloilla, ei nosteltu sin irti työnteon oravanpyöräsheiniä hellesäässä heinäseipäil- tä, lisääntyi yhteydenpitoni Male, ei kyyristelty kipein selin pe- tin kanssa ja keskustelimme runannostossa. Leikkuupuimu- usein menneistä vuosista. Marit, isot traktorit ja niiden vetä- tin kanssa oli helppo keskustelmät isot maanmuokkaus- ja kyl- la. Hän oivalsi nopeasti asioivökoneet, perunannosto- ja juu- den punaisen langan eikä sorrikkaannostokoneet tulivat vält- tunut epäoleellisiin sivujuon-

teisiin. Keskustelimme tietysti myös urheilusta. Matin keskeinen teema oli harjoittelun monipuolisuuden välttämättömyys. Ei pidä tahkota vain sitä omaa lajia, vaan harjoittelun pitää olla laaja-alaista kuten meillä oli ollut. Matin luonne oli tasaantunut; nuoruusvuosinaan hänellä oli huippu-urheilijan särmikäs luonne. Tasaväkisessä kilpailussa Matti ei kerta kaikkiaan suostunut häviämään. Kun isä piti aikanaan Taappolan pihassa käskynjakoja klo 7 aamulla talon päivän töistä, minun suhtautumiseni määräyksiin oli nöyrempää kuin asioihin kriittisemmin suhtautuneen Matin. Matti seurasi tiiviisti Suomen yhteiskunnallista kehitystä ja maailmanpolitiikkaa. Isä oli antanut meille isänmaallisen kasvatuksen. Matilla jatkuikin tämä vire hänen elämänsä loppuun saakka. Korkeimman arvonannon hän antoi sotiemme veteraaneille, jotka talvi- ja jatkosodan taisteluissa pelastivat Suomen kansan täydelliseltä tuhoutumiselta. Matin sairaudet pahenivat ajan mittaan pikku hiljaa. 30.1.2010 olin taas lähdössä Turengin terveyskeskukseen Mattia katsomaan. Silloin tuli Seijalta puhelinsoitto, jossa Seija kertoi, että Matti oli edellisenä yönä menehtynyt. Matin monivuotinen kamppailu sairauksia vastaan oli päättynyt ja oli Matille varmaankin helpotus. Minulle se merkitsi, että olin menettänyt veljeni. Tampereella 1.2.2010 Tapio Koskinen

Sivu 14 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Upea Janan historiikki “Menestystä kentillä ja saleilla” Maineikkaan urheiluseura Janakkalan Janan historia tuo esiin sadat nuoret ja varttuneemmat, pojat ja tytöt, naiset ja miehet, jotka ovat Janan nimi rinnassaan urheilleet menneinä vuosikymmeninä. Liikunta on jokapäiväistä kulttuuria tänään ja tulevaisuudessa ‒ siitä kannattaa nauttia.

Menestystä kentillä ja saleilla Menestystä kentillä ja saleilla Janakkalan Jana 80 v

Janakkalan Jana ry:n historiikki nyt tarjoushintaan 40 euroa Keväällä 2009 julkaistu Janakkalan Jana ry:n historiikki tuo esiin sadat nuoret ja varttuneemmat janakkalalaiset, jotka ovat urheilleet Janan nimissä menneinä vuosikymmeninä. Kirjassa on lähes 350 sivua ja muutama sata kuvaa, ja se sopii kaikille Janakkalan ja Janan ystäville selailtavaksi ja luettavaksi. Historiikin voi hankkia Foto Hevonojalta Kauppakujalta, Tapiolan konttorista linjaautoasemalta Turengista, Turengin Nesteeltä, Kahvila Poikkeuksesta Turengin kirjastolta ja Jana yleisurheilun toimistolta Kuumolatalolta. Ulkopaikkakuntalaiset voivat tilata kirjan sähköpostilla. Kirjan hinnan lisäksi maksetaan lähetyskustannukset: arja.keltomaki@pp.inet.fi

www.janakkalanjana.fi

Lahjahintaan

40 e

Menestystä kentillä ja saleilla Heikki Juutilainen ISBN 978-952-92-5121-6 Sid. 347 sivua, koko 20 x 24,5 cm Janakkalan Jana ry 2008


Lue Portugalin päiväkirjaa...

Olá! Nyt on taas edessä yksi vuoden rankimmista harjoittelujaksoista: Portugalin leiri. Lue leirikuulumisia liki tuoreeltaan nettisivuiltamme. Ensimmäiset kuulumiset netissä ensi viikolla...

www.janakkalanjana.info

Jana-tuotteet

Asuja suoraan Kuumolan varastosta

N

yt nopeilla toimituksilla asuja suoraan Kuumolan varastohyllyltä.

Saatavana seuraavia tuotteita pikatoimituksella: Pipoja, sukkia, lasten-, naistenja miesten tuulipukuja, lasten- ja aikuisten training jacketteja, aikuisten college- ja caprihousuja sekä fanipaitoja kaikkia kokoja. Lisäksi joitakin teknisiä paitoja sekä trikoita. Tiedustele kokovaihtoehtoja ja varaa aika shoppailuun Hennalta. Saatavana myös Janan vanhan mallin t-paitoja esim. treenipaidoiksi ALE-hinnoin. Tervetuloa ostoksille Kuumolatalon yläkertaan! (Takaovesta sisään ja oikealle raput ylös)

Hensku ja Janatuinen.

Lisätietoja ja tilaukset: Henna Nikla, puh. 050 537 7294, henna.nikla@gmail.com

Sivu 16 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Haasta itsesi ja tyĂś- tai lenkkikaverisi!

Uusi kuntotapahtuma lauantaina 31.7.2010 Janakkalan Kiipulassa t Maastopuolimaraton t ,VOUPKB5FSWFZTLZNQQJ t )ĂŠNFFO4BOPNBUKVOJPSJNBBTUPU t -JJLVOUBNBBJMNB t -JJLVOUBKBIZWJOWPJOUJNFTTVU

Maastopuolimaraton ja Kunto- ja Terveys -10 Ilmoittautuminen 12.5.2010 mennessä: 1/2maraton 44 e, KT-10 km 35 e Ilmoittautuminen 15.7.2010 mennessä: 1/2maraton 53 e, KT-10 km 44 e Sarjat: M, M40, M50, M60, N, N40, N50, N60. Juoksija-, Lady Vip 2009- tai S-Etukortilla 5 euron alennus ko. hinnoista 12.5.2010 mennessä. 10 kuntoilijan ryhmät: 9 maksaa, yksi ilmainen osallistuminen. Ryhmien ilmoittautuminen: henna.nikla@gmail.com, muut ilmoittautumiset www.kiipfit.fi-sivujen kautta.

Tapahtuman tekevät:

Osallistumismaksu sisältää: t Osallistumisen tapahtumaan ja huollon reitillä, pukuhuone-, suihku-, sauna- ja uimahallipalvelut sekä pastaruokailun juoksun jälkeen t Kunto- ja Terveys -lehden näytenumeron t Perheen pienimmille lapsiparkin tapahtuman aikana t 12.5.2010 mennessä ilmoittautuneille Adidaksen tekninen juoksupaita t Lisäksi tuotekassi ja Naisten kuntokalenteri 2010–2011 tuhannelle ensimmäiselle numeron noutajelle Maastopuolimaratonilla sarjojen kolme parasta palkitaan pokaaleilla.

Hämeen Sanomat -juniorimaastot

YhteistyÜssä:

Ilmoittautuminen 12.5.2010 mennessä 12 e ja 15.7.2010 mennessä 14 e

VU

iikko utiset

Osallistumismaksu sisältää: Osallistumisen tapahtumaan, suihku-, sauna- ja uimahallipalvelut sekä osanottomitalin. Juniorimaastoissa sarjojen kolme parasta palkitaan pokaaleilla.

Liikunta- ja hyvinvointimessut Messuilla tutustut laajaan liikunta- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaan yritysten ja järjestÜjen osastoilla. Messuilla voit myÜs tehdä erilaisia liikuntavälinehankintoja. Messuille on vapaa pääsy. Messujen tilavaraukset: asiakkuuspäällikkÜ Pirjo Alijärvi, puh. 050 599 8341, pirjo.alijarvi@kiipula.fi

Ilmoittautuminen, reittikartta ja -profiili: www.kiipfit.fi Sivu 17 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Kiipulan haastavat maastot odottavat juoksijoita. KiipFIT-tapahtuma on 31.7.2010 Janakkalassa. Lisätietoja: Janakkalan Jana ry Yleisurheilu, puheenjohtaja, Arja Keltomäki puh. 050 524 5310 Janakkalan kunta, viestintäpäällikkö, Johanna Rosnell-Varjo puh. (03) 6801 213 Kiipulasäätiö, asiakkuuspäällikkö, Pirjo Alijärvi puh. 050 599 8341

VU

iikko utiset

Pääyhteistyökumppanit:

Yhteistyökumppanit:

-yleisurheilukoulut

Yhteisölliset kumppanit:

Sivu 18 • Jana liikuttaa – Verkkolehti 2/2010 • Janakkalan Jana ry Yleisurheilu • www.janakkalanjana.info •


Janakkalan Jana ry Yleisurheilun verkkolehti 2/2010