Page 1

RAU M A N SATA M A N ASIAK ASL E HTI 2/20 17

Rauman konttisatama kaksinkertaistaa kapasiteettinsa Europortsin uusi johtaja panostaa turvallisuuteen Digitaalisuus mullistaa merenkulkua Mitä kuuluu Seppo Mäkelä?


POLLARI 2/2017

Merkittävä etappi saavutetaan kreivin aikaan Vuoden 2016 keväällä aloitetut suurinvestoinnit ovat edenneet aikataulussa: 65 miljoonaa euroa maksava kokonaisuus valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä. − Kreivin aikaan, tiivistää Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.

− Hyvin tyytyväisin mielin voidaan olla, sillä työt ovat edenneet varsin mallikkaasti. Konttiliikenteen osalta Rauman satamaa on johdonmukaisesti kehitetty 15 vuotta, ja nyt saavutetaan tämän työn merkittävin etappi, kuvailee Asumalahti.

Rauman sataman suurhanke on viimeistelyjä vaille valmis. Ei yhtään liian aikaisin, mutta onneksi ajoissa: talous on virkistynyt, ja satamaliikenne kokonaisuutena katsottuna on saavuttamassa vuoden 2008 tason. Länsirannikon suurin konttisatama on valmis talouden myötäiseen. − Investoinnit antavat Rauman satamalle mahdollisuuden kilpailla tuotantotehokkuudessa sekä kapasiteetin vastata volyymin kasvuun. Kreivin aikaan saatiin valmista.

Väylä on 12 metriä syvä, laituri yhtenäinen, suora ja 520 metriä pitkä. Rauman satama voi jatkossa vastaanottaa entistä suurempia laivoja, mikä on kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää. Kaksi metriä syvempi väylä tarkoittaa karkeasti kaksinkertaista lastikapasiteettia. Konttiterminaalin kapasiteetti on myös noin kaksinkertainen vanhaan verrattuna. Lisäksi terminaalin käytettävyys ja tuotantotehokkuus ovat investointien ansiosta aivan uudella

tasolla. − 360 metriä lisää laiturilinjaa keskittää laivojen käsittelyn yhteen paikkaan, mikä mahdollistaa kapasiteetin tehokkaan käytön. − Satamaan saatiin lisäksi noin neljä hehtaaria lisää tilaa konttien käsittelyyn. Pinta-ala ei ole suuri, mutta se sijaitsee strategisesti tärkeässä lokaatiossa ja on tulevaisuuden kannalta tärkeä lisä, Asumalahti selvittää. Kustannukset nousivat töiden aikana noin kymmenen prosenttia lähinnä kahdesta syystä. Vanhojen laitureiden syventäminen sekä laitureiden liitoskohdat osoittautuivat arvioitua haastavammiksi toteuttaa. Väylän syventämisessä vastaan tuli puolestaan odotettua enemmän kalliota. − Aikataulu on onnistuttu pitämään kirimällä hankkeen muissa kohdissa.

Kaksinkertainen kapasiteetti

Hannu Asumalahti (hannu.asumalahti@portofrauma.com) toimitusjohtaja Rauman Satama Oy

EUROPORTS FINLAND OY:N TOIMITUSJOHTAJA TIMO LEHTINEN:

Turvallisuus ja tehokkuus nostetaan uudelle tasolle 2

Timo Lehtinen aloitti Euroports Finland Oy:n toimitusjohtajana elokuussa. Lyhyessä ajassa hän on kokenut sekä innostusta että järkytystä, mutta ennen kaikkea nähnyt mahdollisuuksia.


POLLARI 2/2017

tekemistä yhdessä ja fiksummin. Meillä on valtavasti osaamista ja kokemusta perusprosessien hoitamisesta. Kun osaava väki kokee oman työnsä prosessien kehittämisen järkeväksi, niin uskon heidän sitoutuvan muutoksiin.

Lottovoitto Raumalle

Uudesta johtajasta välittyy vilpitön innostus. Suoraviivainen tapa viestiä tehostaa vaikutelmaa miehestä, joka on uuden edessä täynnä tarmoa. − Kyllä, olen nauttinut jokaisesta päivästä. Pääsin monella tapaa innostavassa vaiheessa mukaan. Tällä hän viittaa suuriin investointeihin sekä valitsevaan myötäiseen taloustilanteeseen. − Sataman investoinnit ovat lottovoitto Raumalle, ja tulivat niin sanotusti viime hetkellä. Europortsin näkökulmasta uskottavuus meidän asiakkaiden suuntaan kasvoi merkittävästi. Enemmän ja suurempia laivoja rantaan vaan, Lehtinen toivottaa. Lehtisen ajoitus osui kohdilleen myös siinä mielessä, että hän pääsi tuoreeltaan tekemään Europortsin liiketoimintasuunnitelmaa. − Onhan se tietenkin iso asia, että omistaja luottaa ja investoi 2018-22 välisenä aikana 36 miljoonaa euroa Euroports Finland Oy:n toimintaan. Ja valmiita ollaan investoimaan lisääkin, jos tarve vastata volyymin kasvuun muuttuu nykynäkymistä.

L

ehtisen uusi työhuone on edeltäjän mieltymysten mukaan sisutettu kuin kapteenille, mutta kehystetyt pelipaidat piristävät merihenkistä miljöötä mielenkiintoisella tavalla. Vieri vieressä ovat Lukon ja Ässien nutut Lehtisen nimellä. − Myönnetään, hieman vaikeaa oli vastaanottaa sinikeltainen pelipaita omalla nimellä varustettuna. Isäni vei minut jo pikkupoikana Ässien peleihin ja siitä asti patasydän on sykkinyt vahvasti. Mutta hyvinhän nuo tuohon seinälle vierekkäin mahtuivat, naurahtaa Harjavallasta kotoisin oleva Timo Lehtinen. Urheilumies uusi johtaja on  muutenkin kuin katsojana. SM-kultaa ja  maajoukkue-edustus B-pojissa pohjustavat tähän päivään jatkuneen lentopalloharrastuksen. Itse asiassa urheilu ja liikunta olivat niin innostavia, että Lehtisestä piti tulla liikunnanopettaja. Toisin kävi, ja Lehtisestä tuli Kemiran mies kolmannessa sukupolvessa. − Kesätyöntekijästä tehtaan johtajaksi vajaan parin vuosikymmenen aikana. Monessa eri roolissa tuli tehtyä, nähtyä ja opittua paljon. Tavallaan myös tuli nähtyä aivan kaikki. − Toimialan vaihto pitkän uran jälkeen ei ollut itsestäänselvyys, mutta valtava mahdollisuus. Kun tämä mahdollisuus avautui, niin oli aika lähteä kohti uusia haasteita ja oppimaan uutta, Lehtinen kuvailee.

Valtavasti potentiaalia

keskiarvo Suomessa 55. Euroports Finland Oy:n luku on keskiarvoa pienempi, mutta Lehtisellä on vakaa tavoite saada tilanne merkittävästi paremmaksi. –  Kyse ei ole rakettitieteestä. Kult­­ tuurin muutokseen tarvitaan kaikki työntekijät mukaan. Eli yhdessä pohditaan, miten asioita voitaisiin tehdä sekä turvallisemmin että tehokkaammin.

Ennen kuin Lehtiseltä ehtii edes kysyä, niin hän vastaa mikä on uudessa toimintaympäristössä noussut erityisesti esiin. – Turvallisuuskulttuuri on jotain aivan muuta kuin mihin aikaisemman työurani aikana olen tottunut. Työturvallisuuden taso on suoraan sanottuna järkyttävä. Tässä on valtava sarka, mutta myös huima potentiaali kehittyä. Lehtinen heittää pari lukua vertailuun laskettuna tapaturmia per miljoona työtuntia -kaavalla. Kemiran luku on kaksi, satamaoperaattorien

Johtaminen on viestintää

Tehokkaammin ja turvallisemmin eivät Lehtisen mukaan ole siis ristiriidassa keskenään, vaan aivan päinvastoin. – Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti. Kun asioita pohditaan ja toteutetaan yhdessä eikä esimiehen käskystä, niin päästään oikeasti hyviin tuloksiin. Avoimella ja hyvällä sisäisellä viestinnällä on tässä kehityksessä aivan keskeinen rooli, Lehtinen korostaa. Lentopallojoukkueen kapteeni Lehtisen tapa johtaa on toiminut todistettavasti hyvin yritysmaailmassa eikä hän ole tapojaan muuttamassa. Joukkoja ei johdeta yksin kulmahuoneesta, vaan osana joukkuetta lattiatasolta. – Johtaminen on pääosiltaan vies­ tintää. Kun ihmiset tietävät mitä ja miksi ollaan tekemässä sekä osallistuvat itse oman toiminnan kehittämiseen, niin pääsemme yhdessä maaliin. − Tehostaminen ei tarkoita väen vähentämistä. Se tarkoittaa asioiden

Europortsin toimitusjohtaja Timo Lehtinen johtaa joukkuetta laituritasolta.

3

Euroports investoi 36 miljoonaa euroa.

Pariisin riemukaari

Uusi konttilaituri saa piakkoin samaan maisemaan myös uuden nosturin. Helmikuussa Europortsin uutta nosturia ryhdytään kokoamaan. Tilaa työhön on varattu 200x200 metriä, mikä antaa osviittaa tulokkaan mittakaavasta. − Nosturin runko on samaa kokoluokkaa kuin Pariisin riemukaari. Toinen vastaava nosturi on suunnitelmissa hankkia vuonna 2020, jos volyymit kasvavat odotetusti. − Meidän tavoite on pystyä palvelemaan kaikkia kattavasti ja joustavasti, käytännössä räätälöimään palveluprofiili aina tarpeen mukaan. Tehokkuus, turvallisuus ja joustava palvelu ovat aina avainasemassa, tiivistää Lehtinen kauniiksi lopuksi. Mutta miten käy kiekkokaukalossa, kumpi paita pärjää paremmin tällä kaudella? – Lukkohan on pelannut kohtuullisen hyvin, Lehtinen avaa varovasti ja jatkaa hymyillen. − Mutta kausi on pahasti kesken.


POLLARI 2/2017

DIGITALISAATIO YHDISTÄÄ TEHOKKUUDEN JA TURVALLISUUDEN

Rauman meriväylä –syvästi älykäs Kuinka paljon vettä jää laivan ja merenpohjan väliin 12 metriä syvällä väylällä? Riippuu olosuhteista ja laivasta lasteineen. Älykäs meriväylä vastaa kysymykseen aina tarkalleen.

R

auman meriväylä on sekä syvä että älykäs. Merimerkkien valotehoa voi säätää puhelimella, väylä ennustaa ja arvioi meriveden korkeuden ja aallokon sekä piirtää tarkan 3D-mallin pohjan topografiasta. Nyt ei puhuta tulevaisuudesta, vaan olemassa olevasta maailmasta. − Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia tietotuotteita, joilla voidaan parantaa sekä tehokkuutta että turvallisuutta. Älyväylähankkeessa on kyse ratkaisuista, jotka palvelevat kaikkia väylän käyttäjiä, alustaa Liikenneviraston ylitarkastaja Jorma Timonen. Hankkeessa on pohdittu, kehitetty ja testattu tietopalveluja, jotka parantaisivat väylää käyttävän toimijan turvallisuutta sekä tehokkuutta. Liikkeelle Liikenneviraston hanke lähti siitä, että mitä tietoa olisi mahdollista tuottaa. Toisessa vaiheessa testataan, miten tietoa saadaan tuotettua sekä käytettyä tavalla, joka palvelee navigointijärjestelmiä sujuvasti. Vaiheet kulkevat tällä hetkellä limittäin. − Merenpohjan todellisen tilan tarkka mallintaminen on olemassa oleva tietotuote, mutta sen saattaminen asiakkaiden käyttöön vaatii vielä oikeanlaisen alustan sekä sitä operoivan toimijan. Käytännössä on kyse siitä, miten tietotuote integroidaan navigointijärjestelmään, selvittää Timonen.

Älyväylä palvelee nykyistä meriliikennettä ja avaa tietä autonomiselle liikenteelle. Liikenneviraston ylitarkastaja Jorma Timonen.

Uusia avauksia

den kannalta. Yhteistyötahojen kanssa kehitämme navigoinnin ja luotsauksen tarpeisiin tietoon perustuvia palveluita, jotka tukevat esimerkiksi lastauksen ja väylän ajamisen suunnittelua. Ilmatieteen laitos vastaa vedenkorkeushavaintojen ja -ennusteiden tuottamisesta ja Liikennevirasto pilotoi niiden yhdistämistä syvyysmalliin. Lisäksi Liikennevirasto on hankkinut koekäyttöön palveluita, joilla voidaan hankkia tietoa aallokosta ja virtauksista väylällä. Turvallisuuden ja käytettävyyden näkökulmasta näkyvä esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista ovat merimerkit. Meritaito Oy asensi Rauman satamaan johtavalle väylälle 33 älykästä merimerkkiä. Syyskuusta lähtien Liikenneviraston meriliikennekeskuksesta on voitu säätää uusien merimerkkien valotehoa ja sama mahdollisuus toteutetaan luotseille myöhemmin syksyllä.

Älyväylän kehittämishankkeen aikana on noussut esiin myös uusia ajatuksia digitalisaation mahdollisuuksista. Väylien käyttäjien tarpeista ja tulevaisuuden näkymistä on avautunut ajatus, että voitaisiinko Liikenneviraston väyläinfraa hyödyntää vesiväylien tietoliikenneratkaisujen kehittämisessä. − Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole löydetty vielä sellaisia käyttötapauksia, joita varten turvalaitteiden valjastamista tietoliikenteen käyttöön kannattaisi kokeilla. Asiaan varmasti palataan myöhemmin, kun käyttäjien tarpeet täsmentyvät, Timonen kertoo. Aivan omanlaisen alustan asioiden testaamiseen luo elokuussa Rauman edustalle avattu alue: Jaakonmeri on maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue. DIMECC Oy valvoo ja hallinnoi aluetta, jossa kuka tahansa toimija voi testaa autonomisten alusten vaatimia teknologioita.

Välkyt merimerkit

Väylän vesitilan todellisen ja tilannekohtaisen mallintamisen lisäksi älyväylä tuottaa tietoa meriveden korkeudesta sekä aallokosta. − Todellinen tila sekä ennustettavuus ja ennusteisiin liittyvät todennäköisyyslaskelmat ovat keskeisessä asemassa turvallisuuden ja tehokkuu-

4

− One Sea -ekosysteemi on erittäin kiinnostava mahdollisuus testata ja hankkia asiakaskokemuksia. Lähdimme kehittämään älyväylähanketta nykyisen liikenteen tarpeisiin, mutta olemme myös aktiivisesti mukana mahdollistamassa autonomisen meriliikenteen kehittymistä. − Parempi olla mukana tekemässä tulevaisuutta kuin odotella sitä.


POLLARI 2/2017

Älykäs laiva tarvitsee kapteenin Rami Leponiemi seilasi sen kymmenen vuotta, työskenteli luotsina Selkämerellä 13 vuotta ja on nyt ROC kapteeni. Älykäs laiva tarvitsee tulevaisuudessakin kapteenin.

K

eskustelu itseohjautuvista laitteista on elänyt vuosikymmeniä. Hävittäjäkoneet ilman pilottia, junat, trukit, autot ja imuri: Teknologia omillaan operoiviin laitteisiin on ollut pitkään käytössä. Lentokoneet ja autot ilman kuljettajaa ovat keskustelun kärki, ja viime vuosina mukaan on keula edellä kiilannut myös meriliikenne. − Keskustelu etäohjattavista ja autonomisesti seilaavista aluksista on suorastaan räjähtänyt viime vuosina. Itse olen ollut jo pitkään kiinnostunut aiheesta, alustaa Rami Leponiemi, ROC kapteeni, Rolls-Royce. Leponiemi on tehnyt töitä eri laivoissa sekä luotsina reilut 20 vuotta. Viime keväänä hänelle avautui mahdollisuus, johon viittä kymppiä lähestyvä mies tarttui. − Jos ei nyt, niin ei sitten enää koskaan, näin ajattelin. Elokuussa aloitin ja olen ollut todella innostunut, kun kaiken kattaa innovatiivinen tekemisen meininki eri alojen huippujen kanssa. Koodareita, muotoilijoita ja muita seppiä, jotka todella tietävät mitä tekevät. Mutta mikä on kokeneen merimiehen rooli maissa? − Koodaamiseen kyvyt ei riitä, se on selvä, Leponiemi naurahtaa ja jatkaa. − Oma roolini on nimen omaan tuoda käyttäjän eli kapteenin näkökulma etäohjauskeskukseen, käytön

kehitetään Raumalla ja Turussa. Se ei ole mikään pikkujuttu eikä varsinkaan mikään peikko, Leponiemi pohtii.

Suuret laivat kääntyvät hitaasti

Remote operating center on kuin kansimökki rannalla.

kapteeni on paikassa, missä hänellä on parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa tiiminsä kanssa tehtävänsä. − Ymmärrän hyvin, että aihe herättää tunteita. Kyse ei ole työpaikkojen häviämisestä hienolta alalta, päinvastoin. Olemme Suomessa osaamisen ansiosta aivan kärjessä alan kehityksessä, mikä avaa uusia työmahdollisuuksia. Työ muuttaa muotoaan kuten muillakin aloilla. − On itse asiassa saakelin hieno homma, että pieni Suomi on oikeasti tämän kehityksen kärjessä, ja asioita

hallitseminen sekä jatkossa asiakkaiden kouluttaminen keskuksen operointiin.

Kansimökki maissa

Remote operating center eli etäohjauskeskus on kärjistäen kansimökki, joka on rannalla. Toisin sanoen etäohjauskeskus on tila, jossa useiden sensoreiden, skannerien ja kameroiden data tekoälyn analysoimana mahdollistaa turvallisemman ja tehokkaamman tavan toimia meriliikenteessä. Eli laiva, datalinkki ja ohjauskeskus ovat yhtenäinen kokonaisuus, jonka

5

Merenkulku on konservatiivinen toimiala, jolla faksi laulaa. Luotsit ovat 350 vuotta kiivenneet tikkaita kaikissa olosuhteissa ja tekevät sitä edelleen. Höyrykoneen ja konttikuljetusten keksimisen jälkeen seuraava käännekohta meriliikenteessä tulee joka tapauksessa olemaan digitalisaatio ja sen kehitys, siitä ollaan laajasti samaa mieltä. Tietoliikenne on toki käytössä merillä jo tänään ja laivat verkossa, eli kännykästä voi seurata, missä kontti seilaa. Samaan aikaan käytössä ovat käsinkirjoitetut rahtikirjat: Jokainen kuljetettava kontti tuottaa noin 30 senttiä korkean pinon paperia. Laivat ajavat myös edelleen tiettyä vauhtia ja joutuvat satamassa usein odottamaan, mikä ei ole taloudellista eikä ympäristöystävällistä. Teknologinen ratkaisu on olemassa, joka saa laivat kulkemaan autonomisesti ja optimaalisesti. Lasti yli Atlantin ilman miehistöä onnistuisi jo tänään, mutta kuka tekee sen varmasti miljoona kertaa ilman vahinkoa? Ja millä aikataululla lainsäädäntö päivittyy? − Askel askeleelta näihin kysymyksiin saadaan vastaus. Varmaa on vain muutos, sanoo Rami Leponiemi.


POLLARI 2/2017

CMA CGM:N SUOMEN TOIMITUSJOHTAJA JOUNI AHRELA:

Rauman sataman investoinneilla ratkaiseva merkitys varustamolle Meriliikenteen vientinäkymä on hyvä, ja Rauman satama on kaksin verroin valmiimpi vastaamaan vaatimuksiin, sanoo CMA CGM:n Suomen toimitusjohtaja Jouni Ahrela.

C

MA CGM on yksi maailman suurimpia varustamoita: liikevaihto on noin 15 miljardia euroa, laivoja maailman merillä 445 ja henkilöstöä yhteensä noin 29 000. Rauman satamassa globaali megaluokan toimija liikennöi omilla feeder-aluksilla viikoittain. CMA CGM:n Suomen toimitusjohtaja Jouni Arhela on tyytyväinen, kun Rauman sataman toiminnassa avataan aivan uusi sivu. − Tuskallinen odotus kaikkineen, mutta pääasia on, että nyt Rauman satama on päivitetty. Operaattorit saavat infran, joka mahdollistaa yhtä tehokkaan toiminnan kuin muissakin Suomen konttiterminaaleissa. − Varustamon näkökulmasta valmistuvilla investoinneilla on ratkaisevan tärkeä merkitys, tiivistää Jouni Ahrela.

Tehokkuus kaksinkertaistuu

Yli 500 metriä pitkä laituri ja 12 metriä syvä väylä mahdollistavat suurten laivojen saapumisen Raumalle. Yli 200 metriä pitkät, 2000 TEU:n feederit Itämerellä ovat lähivuosina

laiturissa Raumallakin eivätkä ne ole siinä kauan. − Uskon, että konttialusten lastinkäsittelyn tehokkuus Raumalla kaksinkertaistuu. Jatkossa on kaikki edellytykset kääntää laiva 16 tunnissa. Siis iso feeder-laiva, joka purkaa ja lastaa jopa tuhat konttia satamakäynnin aikana. Ahrela kertoo.

siis suuruuden ekonomiaa, jolla yksikkökustannushinta saadaan kohtuulliseksi. Tyhjät kontit Raumalle tulevat pääasiassa Venäjältä sekä Euroopasta, Ahrela taustoittaa. Kontteja tarvitaankin, sillä vientiteollisuuden näkymät ovat paremmat kuin vuosiin. Sellua, kartonkia ja sahateollisuuden tuotteita lähtee laivojen viemänä erityisesti overseas-markkinoille. Kemianteollisuus takoo tasaista tahtia, ja konepajateollisuuden osaltakin on positiivista virettä. − Näkymä on parempi kuin vuosi sitten, ja kokonaisuutena arvioituna varsin lupaavalta vaikuttaa viennin osalta. Kotimaisen kysynnän kasvu sen sijaan on niin ohutta, että tuonti ei ainakaan vielä edistä kaupan tasapainoa, Ahrela näkee.

Pysyvä epätasapaino

Viennin- ja tuonnin epätasapaino tarkoittaa sitä, että Suomen satamiin tuodaan vuositasolla noin 200 000 tyhjää konttia. Tällä hetkellä ollaan lähestymässä tilannetta, että jokaista tuotua konttia kohden neljä lähtee. Aikaisemmin tyhjät kontit tulivat Raumalle pitkälti rautateitse, mutta tänään kaikki tyhjät kontit tulevat meritse. − Viennin ja tuonnin epätasapaino on rakenteellista, ja tämä kehitys näyttää edelleen vahvistuvan. Rauman liikenteen epätasapaino on pysyvä, siihen on totuttu ja kaikki osapuolet tietävät tilanteen. − Olemme ratkaisseet asian niin, että vientiä palveleva kalusto tuodaan Raumalle laivoilla. Hyödynnämme

Jättiläisten yhteistyö

Maailman merillä operoivat johtavat varustamot ovat kaikin mittarein valtavan suuria yrityksiä. Kannattavuus ja kaupan kasvu vaativat kuitenkin vielä suurempaa, mikä on saattanut jättiläiset yhteistyöhön. Ocean Alliance on kolmesta yhteenliittymästä maailman toiseksi suurin, ja siihen kuuluu CMA

6

Tehokkuus tuplaantuu Rauman satamassa, uskoo Jouni Ahrela.

CGM, China Cosco Shipping, Evergreen Line ja OOCL. − Kahden vuoden aikana yhteenliittymien muodostuminen on ollut historiallisen voimakasta. Kannattavuus erityisesti valtameriosuuksilla vaatii niin valtavan skaalan ja kapasiteetin, että alan suurimmat ovat muodostaneet liittoja keskenään. − Yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varustamot eivät kilpailisi keskenään. Päinvastoin, kilpailu on kovempaa kuin koskaan.


POLLARI 2/2017

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävälle Seppo Mäkelälle kuuluu hyvää.

Lakkaa kohjaamasta!

S

eppo  Mäkelän jykevä hahmo astelee rivakasti kohti, vähemmän kevyt kädenpuristus ja tuttu hymy päälle. Kiekkokaukaloiden ehdoton auktoriteetti työskenteli  Rauman  satamassa lähes 30 vuotta. Kaikki tuntevat raitapaitaisen oikeudenjakajan: Mäkelä oli erotuomarina alansa ehdoton ykkönen Suomessa. Pelaajat, valmentajat ja katsojat arvostivat häntä suuresti hommassa, joka yleensä on varsin epäkiitollinen. Pelaajat valitsivat hänet peräti 11 kertaa kauden parhaaksi tuomariksi. − Peliä pitää osata lukea. Kyllä sen näkee monesta asiasta, mihin suuntaan asiat ovat ottelussa menossa. Tilanteen mukaan puhutaan, puututaan ja puhalletaan, jonka jälkeen pulinat pois, Mäkelä tiivistää toimintatapansa. Ja kun Mäkelä sanoi pelaajalle, että ”nyt sä lakkaat kohjaamasta siel”, niin asia ymmärrettiin yli murrerajojen. Toki Mäkelältä riitti usein pelkkä katse kohti kohjaajia, niin homma rauhoittui. Tämä toimi myös kansainvälisissä otteluissa. Itse asiassa Mäkelästä olisi tullut ensimmäinen suomalainen NHL-tuomari, jos rapakon takana ymmärrettäisiin raumaa. − Ei tullut koulussa kieliä opiskeltua, mutta en jäänyt sitä murehtimaan. Olen kiitollinen pitkästä ja hienosta urasta, jonka aikana tuli koettua paljon, myös kansainvälisiä arvoturnauksia. Mäkelä pisti pillin taskuun siinä vaiheessa, kun pelejä alettiin tuomita kahden miehen voimin. Toisen suuren muutoksen Mäkelä näkee siinä,

Kari Mankonen

että kommunikaatio tuomarin ja pelaajien sekä valmentajien välillä on keinotekoisesti kitketty pois. − Kyllä pelaajien ja valmentajien kanssa voisi vieläkin jutella ennen peliä, pelissä ja pelin jälkeen. Minä juttelin, ja vaikka pelissä joskus otettiin yhteen, niin keskusteluyhteydet säilyivät.

Kuopion kaukalosta suoraan satamaan

Rauman satamassa Mäkelä tunnetaan myös erittäin hyvin. Lähes 30 vuotta kunnossapidon tehtävissä työskennellyt Mäkelä kiittää työnantajaansa. − Erittäin joustava työnantaja, mikä mahdollisti erotuomarihommat. Parhaimmillaan vihelsin yli sata peliä kaudessa, mukana kansainvälisiä arvokisoja. Matkustaminen pelkästään kotimaassa vei paljon aikaa, mutta kyllä sitä ehti satamassakin hommia tekemään, Mäkelä naurahtaa. − Muistan niitäkin reissuja, kun käytiin Kuopiossa viheltämässä peli, ja sieltä suoraan aamuyöllä sataman ratakiskoja auraamaan lumesta. Kun Mäkelältä kysyy satamatarinoita, niin niitä riittää. Jokaisen jutun perään mies nauraa makeasti ja sanoo, että ”et sitten tätä laita lehteen”. No ei laiteta, mutta sanotaan sen verran, että varsin värikästä on ollut. Mäkelä täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Mitä miehelle tällä hetkellä kuuluu? − Nyt ihan hyvää. Vakavista sairauksista on selvitty ja sauvakävelylenkit maistuvat. Kiekkoa seuraan vain televisiosta, ja nimenomaan KHL-sarjaa. Siellä ei tuomareille huutele pelaajat eivätkä valmentaja, hyväntuulinen Mäkelä virnistää.

Seppo Mäkelä oli alansa paras kiekkokaukalossa ja luotettava kunnossapitotyöntekijä Rauman satamassa.

7


Rauman Sataman asiakaslehti 2/17 Pollari on laivan köyden kiinnitystolppa.

Rauman Satama Oy Hakunintie 19 26100 Rauma Puh. +358 (0)2 83711 office@portofrauma.com www.portofrauma.com

Päätoimittaja Tanja Angelova, hallintojohtaja, Rauman Satama Oy Toimittaja Mikko Grönman, Jabadabaduu Kuvat Ari Ahlfors, Rauman Satama Oy Ulkoasu ja taitto Mikko Ollikainen, Jabadabaduu Paino Rauman Painopiste

Rauman satama, Suomi 30 v.

Rauman satama, Suomi 100 v.

Kuva satamapoliisi Mikko Randenin arkistosta.

Tiesitkö? Rauma on Itämeren

10. suurin konttisatama

Rauma on Suomen Hannu Asumalahti (vas.) ja liikenne- ja turvapäällikkö Esa Vuori olivat vastassa, kun Symphony Spirit saapui neitsytmatkallaan Rauman satamaan. Symphony Spirit edustaa uutta EEDI-laivasukupolvea. EEDI=Energy Efficiency Design Index

Minäkin viihdyn Rauman satamassa Mustavaris piipahti satamassa katsomassa olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Normaalisti laji viihtyy paremmin Porissa, mutta tälle yksilölle vilja-autosta tippuneet jyvät maistuivat Raumalla.

8

suurin

kauran vientisatama

Rauman satamassa käsitellään

130

junavaunua päivässä Rauman satamassa on n.

20km

omia rautateitä

Pollari asiakaslehti 2 2017  
Pollari asiakaslehti 2 2017  

Rauman Sataman asiakaslehti syksy 2017.