Page 1

KOSKEN WOIMA 1

2014

Pa n e l i a n ko s ke n Vo i m a O y: n a s i a k a s l e h t i

Säävarman jakeluverkon rakentaminen

Eurajoen kunnaninsinööri Jussi Elosen haastattelu

Pappamopokerhon kesäkauden ohjelma


KOSKEN 1 WOIMA 2014 KOSKEN WOIMA Paneliankosken Voima Oy:n asiakaslehti 1 / 2014 JULKAISIJA

3 4

27430 PANELIA puh. 02 838 6100 www.pkvoy.fi TOIMITUSKUNTA Annika Jokela

Päivi Välimaa MM-viestintä Merja Maansalo ULKOASU

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Laskun maksutavat Gallup

8

Eurajoen kunta Asiakaslehden nimikilpailu

9 10 11

KANSIKUVA MM-viestintä Merja Maansalo PAINOPAIKKA Eura Print Oy

Palvelunumerot Asiakasviestintätutkimus

Online Keskeytysvahti

12

Sähköwempaimet Panelian koulun tokaluokkalaisten palkintomatka Olkiluotoon

13 14

Sanoita itsellesi kesäduuni-kampanja

16

Tervetuloa Pappilankosken myllylle Pappamopokerhon kesäkauden ohjelma

Mainos Mariini Mari Aarikka

Säävarman jakeluverkon rakentaminen

6

Paneliankosken Voima Oy Mäkiläntie 7

Pääkirjoitus

Ristikko Lasten puuhanurkka ja gallup

4

14 OSOITTEENMUUTOKSET asiakaspalvelu@pkvoy.fi puh. 02 838 6100

Kalevi Pihala (vas.), Timo Lätti ja Sami Ketola tarkastelevat Eurajoen keskustaajaman maakaapeloinnin viimeistä toteutusvaihetta sähköaseman pihalla.

Olivia Ahon lempipuuhaa on lautapelien pelaaminen.


Pääkirjoitus

Uutta Woimaa!

K

ädessäsi on Paneliankosken Voiman uusitun asiakaslehden, Kosken Woiman ensimmäinen numero. Teetimme asiakkaidemme keskuudessa markkinatutkimuksen, jonka pohjalta saimme arvokasta tietoa kehittääksemme asiakaslehteämme entistä paremmaksi ja lukijaystävällisemmäksi. Lehtemme on saanut paitsi uuden ilmeen, myös uuden nimen. Kosken Woima soveltuu lehden nimeksi osuvasti, sillä onhan yhtiöllämme edelleen kaksi paikallisissa koskissa toiminnassa olevaa vesivoimalaitosta, toinen Paneliassa ja toinen Eurajoen Pappilankoskella. Näillä voimalaitoksilla on ollut merkittävä rooli yhtiömme historiassa. Tänä vuonna Paneliankosken Voima Oy täyttää 102 vuotta, joten yhtiöllämme on pitkät ja vahvat perinteet paikallisesta palvelusta. Näiden perinteiden pohjalta meidän on hyvä rakentaa tulevaisuuttamme, kehittää toimintaamme ja uudistua. Tavoitteenamme on palvella paikallisia asiakkaitamme entistä paremmin. Uudistumisesta ja toiminnan kehittämisestä esimerkkinä on paitsi tämä uudistunut asiakaslehtemme, niin myös energiatehokkuusvaatimusten mukanaan tuoma ja yhtiöllämme lopuillaan oleva kaukoluettavien mittareiden vaihtoprojekti. Valtiovallan päätösten velvoittamana olemme vaihtaneet lähes kaikki vanhat ja hyvin palvelleet mittarit nykypäivän vaatimukset täyttäviin etäluettaviin mittareihin. Vaihtoprojektin myötä olemme kehittäneet myös Online-palveluamme, jonne kirjauduttuaan asiakkaamme pääsevät seuraamaan tuntikohtaista sähkön kulutustaan internetin kautta, osoitteessa www.pkvoy.fi. Mittarinvaihtoprojektin aikana olemme käyneet lähes kaikkien asiakkaidemme luona eli olemme tässäkin mielessä toimineet lähellä asiakkaitamme. Tämän läheisyyden ja paikallisuuden haluamme tuoda esiin myös uudistuneen lehtemme kautta. Jatkossa asiakaslehtemme tullaan tekemään kokonaisuudessaan paikallisten tekijöiden voimin. Näin saamme lehteemme yhtiömme arvojen mukaisen, vahvasti paikallisen näkökulman. Paikallisten palveluiden säilyttämiseksi on tärkeää, että tuemme paikallisia toimijoita ja teemme tiivistä yhteistyötä näiden osaavien ammattilaisten kanssa. Seuraava pitempiaikainen haaste yhtiöllemme on sähköverkon toimitusvarmuuden parantaminen. Lainlaatijan vaatimusten mukaisesti tavoitteemme on rakentaa sähkön jakeluverkkomme säävarmaksi seuraavan 15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa, että luonnonilmiöistä johtuvat sähkönjakelun katkokset saavat kestää taajama-alueilla enintään 6 tuntia ja haja-asutusalueilla enintään 36 tuntia. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kasvatamme investointimääriämme entisestään, pääasiassa tavoitteet saavutetaan maakaapeloinnilla ja verkostoautomaatiota lisäämällä. Pienelle paikalliselle yhtiölle nykypäivän vaatimukset ovat melkoisia voimainkoetuksia, mutta paikallisen yhteistyön voimalla ja sopivasti uudistumalla turvaamme olemassaolomme ja palvelukykymme paikallisille asiakkaillemme myös tulevaisuudessa. Sähköisiä lukuhetkiä uudistuneen lehtemme parissa, Kimmo Nurminen

toimitusjohtaja Paneliankosken Voima Oy

KOSKEN WOIMA • 1/2014

3


TEKSTI JA KUVAT Merja Maansalo

PKV tekee maakaapelointia suunnitelmallisesti

Vuoden lopulla 25 % asiakkaista on säävarmassa verkossa Laki edellyttää, että siellä, missä se on mahdollista, sähköyhtiöt rakentavat jakeluverkkonsa säävarmaksi vuoteen 2028 mennessä. PKV toteuttaa uuden sähkömarkkinalain edellyttämiä investointeja kehitys- ja vuosisuunnitelman mukaisesti. − Vuoteen 2023 asti rakennamme säävarmaa 20 kilovoltin verkkoa noin 20 kilometriä vuosittain. − Sen jälkeen etenemme 10 −15 kilometrin vuosivauhdilla, verkostopäällikkö Timo Lätti kertoo. Maakaapeloinnin lisäksi sähköyhtiö tekee vuosittain myös muita investointeja jakeluverkkoonsa. − Verkko laajenee vuosittain noin 40 −100 uudella liittymällä.

Kaapelointi on kallista Lain edellyttämät investoinnit ovat iso kustannus sähköyhtiöille. PKV budjetoi säävarman verkon rakentamiseen noin 1,5 − 2 miljoonaa euroa vuodessa. − Maakaapelointi maksaa keskimäärin 35 000 euroa kilometriä kohti. Vastaava matka päällystettyä ilmajohtoa tulee noin 10 000 euroa edullisemmaksi, Timo Lätti laskee.

Varmuus maksaa Viranomaisten vaatimus säävarman sähköverkon rakentamisesta lisää sähkönjakelun häiriöttömyyttä. Timo Lätin mukaan asiakkaan kannalta haittapuolena on sähkön siirtokustannusten nousu.

− Arvioisin siirtomaksujen nousevan noin neljänneksellä nykyisestä. − Itseäni on mietityttänyt asiakkaan näkövinkkelistä, että maksammeko muutaman tunnin sähkökatkon pelossa uudistuksista vähän liikaa. Kiinteistökohtaisen varavoimakoneen kun saisi yhden autonhuollon hinnalla.

Metsät häiriöherkempiä Maakaapeli puoltaa paikkansa Timo Lätin mukaan erityisesti metsäisillä alueilla, sillä myrskyn kaatamat puut aiheuttavat toisinaan laajoja sähkökatkoja. − Meidän verkosta noin puolet kulkee metsissä ja puolet pelloilla. − Peltoalueilla olevat verkot ovat lähes yhtä varmoja kuin maakaapeloidut osuudet, Timo Lätti toteaa 25 vuoden sähköverkkoalan kokemuksella.

Alkusysäys myrskyistä Lakimuutos tehtiin, koska Suomen sähkönjakelu on kokenut viime vuosina useita laajoja häiriötilanteita muun muassa Hannu- ja Tapani-myrskyjen aikoihin. PKV:n sähkönjakeluverkon tuuliherkimmät alueet sijaitsevat Eurajoen Kuivalahdella, Verkkokarissa ja Olkiluodossa. − Eurajoen kunta rajoittuu osin mereen. Läntiset myrskytuulet saattavat olla todella voimakkaita, kun ne puhaltavat suoraan mereltä.

Uusi sähkömarkkinalaki • astui voimaan 1.9.2013 • varmentaa sähköverkkoa sää- ja luonnonilmiöitä vastaan • laki edellyttää investointeja noin 80 Suomessa sähköä siirtävältä yhtiöltä • jakeluverkonhaltijan on täytettävä vaatimukset portaittain 15 vuoden aikana • vuoden 2028 lopulla sähkökatko saa kestää taajama-alueella enintään 6 tuntia • haja-asutusalueilla sähkökatkot pitäisi korjata 36 tunnissa • vapaa-ajan asuntojen kohdalla siirtymäaika on pidempi • tavoite edellyttää sähköjohtojen laajamittaista maakaapelointia • uusi laki korottaa myös sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia • vakiokorvaus voi olla vuodessa enintään 2 000 euroa

4

KOSKEN WOIMA • 1/2014


Välillä maakaapelin rakennustöissä tarvitaan myös järeän iskuvasaran voimaa. Kivi tai kallio murenee helposti Kalevi Pihalan käsittelyssä.

Urakoitsija Kalevi Pihala tarttuu tottunein ottein kaivinkoneen puikkoihin.

Monta työvaihetta PKV tekee maakaapeloinnit itse. Vain kaivutöissä käytetään urakoitsijaa. Kaapelointeja ja muita verkon kehittämistöitä tehdään ympäri vuoden. Yhdessä maakaapelointikohteessa työskentelee yleensä noin 2−4 hengen ammattitaitoinen tiimi. Ennen kuin asentajat ja urakoitsija pääsevät aloittamaan työt maastossa, tehdään muun muassa sähköinen mitoitus, rakenne- ja maastosuunnittelu sekä tarvikehankinnat. − Keliolosuhteet ovat välillä suurin haaste. On mietittävä, miten raskaat kaapelikelat, kaivukalusto ja kaapelihiekat saadaan kohteeseen, Timo Lätti selvittää.

Kaivut ovat päätyö Koneurakointi Pihala Oy on yksi PKV:n käyttämistä maanrakennusyrityksistä. − Teemme päätyöksemme sähköyhtiölle kaivutöitä. Yhteistyömme on jatkunut lähes 8 vuotta, urakoitsija Kalevi Pihala sanoo. Hän kertoo, että yritystä ja kalustoa on kehitetty sähköyhtiön tarpeita silmällä pitäen. − Itseni lisäksi yrityksessämme työskentelee poikani sekä yksi ulkopuolinen työntekijä. − Käytössämme on neljä kaivinkonetta.

Verkostoasentajat Sami Ketola (vas.) ja Sami Lavonen laittavat iskuvasaraa paikoilleen, sillä kaivannossa eteen tuli kallioinen kohta. − Näitä kohtia Eurajoen keskustassa riittää, toteaa Sami Lavonen.

Kalevi Pihalan mukaan yhteistoiminta PKV:n asentajien kanssa sujuu saumattomasti. − Meillä on hyvä porukkahenki.

KOSKEN WOIMA • 1/2014

5


KO KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS W WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO WO KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA MA KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA IMA WO WO KEN KEN KOS KOS WOIMA IMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN W KOS IMA WO IMA WO KEN KOS KEN KOS IMA WOIMA WOIMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN KO IMA WO KEN KOS IMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO SKEN WOIMA KOSKEN WO IMA KOSKEN WOIMA KOS WO KEN KOS IMA WO KEN WOIMA KOSKEN MA KOSKEN WOIMA KOS

WOIMA KOS

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituspalvelun loputtua siirsimme Paneliankosken Voiman asiakkaat automaattisesti joko suoramaksuun tai e-laskuun. Pankit puolestaan huolehtivat laskutustapavalinnan. Molemmissa tapauksissa pankilta tuli yhtiöömme sähköinen ilmoitus ja tiedot tallentuivat automaattisesti järjestelmäämme. Näemme siis jälkikäteen päivämäärän, milloin sopimus pankkisi kanssa on alkanut. Joidenkin asiakkaiden kohdalla siirto ei kuitenkaan automaattisesti onnistunut, vaan saimme pankista virheilmoituksen. Nämä yksittäistapaukset jouduimme valitettavasti siirtämään paperilaskutukseen.

Kaksi maksutapaa Suoramaksu toimii niin, että sinulle lähetetään paperilasku ja pankkiin menee sähköisesti veloitusaineisto, jonka mukaisesti pankki veloittaa tiliäsi eräpäivänä. E-lasku taas menee ainoastaan sähköisessä muodossa verkkopankkiisi. Siellä voit valita laskujen veloituksen auto-

maattisesti tililtäsi eräpäivänä (suoraveloituksen tapaan). Toisena vaihtoehtona e-laskun voi myös halutessaan maksaa eri päivänä, mutta tässä tapauksessa sinun pitää käydä muuttamassa verkkopankissasi ensin e-laskun maksutapaa. Löydät saapuneet ja maksamasi e-laskut myös jälkeenpäin verkkopankin e-laskupalvelusta. Siirtymällä verkkopankissa ulkopuolisen palvelutarjoajan sivulle, näet laskun täysin samanlaisena kuin paperilaskunkin. Voit myös halutessasi tulostaa laskun paperille.

Kannattaa olla tarkkana PKV on saanut paljon palautetta myös siitä, että asiakkaat ovat aivan huomaamattaan ottaneet käyttöön e-laskun. Mikäli olet erehdyksessä laskua maksaessasi klikannut e-laskupalvelun käyttöön, etkä ole saapunutta e-laskua verkkopankissa huomannut, niin valitettavasti ensimmäinen paperinen yhteydenotto taholtamme on maksumuistutus. Ymmärrettävästi tämä ei ole asiakkaan kannalta kovin mukavaa. Tässäkin tapauksessa tuo e-laskun peruutus pitäisi kuitenkin tehdä itse omassa verkkopankissa.

Lopetus aina pankin kautta Joillekin asiakkaille tuli yllätyksenä, että siirryttäessä e-laskuun, laskusta ei enää lähetettykään asiakkaalle paperista ilmoitusta. E-laskutuksesta voi vielä tässäkin vaiheessa halutessaan luopua, mutta tässä tapauksessa asiakkaan pitää itse verkkopankissaan lopettaa e-laskusopimus. Sähköyhtiö ei voi siis tehdä lopetusta suoraan omaan järjestelmään vaan sähköinen ilmoitus peruutuksesta tulee pankin järjestelmän kautta.

Toimi oikein Pankin vaihtuessa muutokset eivät aina ole menneet aivan kivuttomasti. Asiakkaan pitäisi lopettaa suoramaksu- ja elaskusopimukset vanhan pankin kanssa ENNEN uusien sopimuksien avaamista uudessa pankissa. Jos tekee ensin uuden sopimuksen, se ei tallennu sähköyhtiön järjestelmään, koska vanha sopimus on vielä voimassa. Kahta sopimusta ei voi olla samaan aikaan. Jos näin kuitenkin käy, pankin lähettämä viesti jää sähköyhtiön

Gallup TEKSTI JA KUVAT Merja Maansalo

Oletko jo siirtynyt e-laskun käyttäjäksi?

6

Pirkko Kylänpää

Tiina Peltonen, Ida ja Eemi

− Minä siirryin vuoden vaihteessa suoraveloituksesta suoramaksuun. Kaikki laskut menevät pankin kautta. Minulle tulee laskuista vain ilmoitus. − Olen erittäin tyytyväinen uuteen järjestelyyn. Haluan antaa kiitosta myös PKV:lle. Montaa lajia sähköyhtiötä on tullut kokeiltua, mutta kyllä PKV:n palvelut toimivat parhaiten.

− Osa laskuista tulee meille jo e-laskuina. PKV:n lasku tulee kuitenkin vielä paperiversiona. − Tiedän, että PKV:n laskun saisi toki myös e-laskuna. On vaan tainnut itseltä jäädä jokin painike klikkaamatta.

WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA WOIM KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KO KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA IMA WO WO KEN KEN KOS KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA

KOSKEN WOIMA • 1/2014 IMA KEN WOIMA KOSKEN WO


OSKE

KOSKEN WOIMA KOSKE WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO A KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WOIMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA OSKEN WOIMA KOSKEN

WOIMA

Muista! Suoramaksun aloitus ja lopetus onnistuu VAIN pankissa. Aloituksessa pankki lähettää sähköyhtiölle asiakkaan tilitunnuksen, joka ei ole tilinumero vaan yksilöllinen numerosarja. Siksi emme voi tehdä puolestasi suoramaksuun siirtymistä vanhan suoraveloitustilin perusteella. Samoin suoramaksun lopetuksesta tulee meidän järjestelmään pankin ilmoitus sähköisesti.

virhelistalle. Yleisesti on otettu käytäntöön sellainen tapa, että viimeksi pankista tullut sanoma pidetään voimassa.

Oma lasku per käyttöpaikka Jos sinulla on kaksi käyttöpaikkaa, esimerkiksi asunto ja kesämökki, pitää suoramaksu- tai e-laskusopimukset tehdä molempien osalta erikseen. Tämä onnistuu laittamalla sopimukseen ko. käyttöpaikan laskusta löytyvä viitenumero.

Muistutus paperisena Entä jos tililläsi ei olekaan rahaa eräpäivänä? Suoramaksulasku tai automaattisessa maksussa oleva e-lasku jää silloin maksamatta ja normaalin perintätavan mukaan lähetämme siitä maksumuistutuksen paperisena. Tällöin maksu pitää suorittaa normaalina tilisiirtona. PKV:lla voi vielä maksaa laskun suoraan myös toimistomme käteiskassaan.

Sähkölaskun voit maksaa e-laskuna E-lasku on helppo ja ekologinen laskunmaksutapa. Saat laskun sähköisessä muodossa verkkopankkiisi, josta se maksetaan valintasi mukaan joko automaattisesti eräpäivänä tai hyväksyntäsi jälkeen.

suoramaksuna Suoramaksu on pankkien tarjoama vanhaan suoraveloitukseen rinnastettava maksutapa asiakkaille, joilla ei ole käytössään verkkopankkia. Suoramaksusopimuksen voit tehdä omassa pankissasi.

verkkopankissa Voit maksaa postissa saamasi laskun omassa verkkopankissasi tai pankin maksupäätteillä laskussa olevilla tiedoilla.

suoraan toimistollamme Palvelemme arkisin klo 10-16. Meillä voit maksaa laskun ilman palvelumaksuja käteisellä tai pankkikortilla.

Info • Kotimainen suoraveloitus päättyi 31.1.2014. Suoraveloituksen tilalla pankit suosittelevat e-laskua ja suoramaksua.

Taavi Kiviranta

Mimmi Marttila ja Matias Kummila

− Olemme siirtyneet e-laskun käyttäjiksi. − Itse en paljon noihin laskuasioihin puutu. Käsitykseni mukaan vaimo hoitaa jo kaikki laskut sähköisesti.

− Meillä ei ole vielä e-laskujärjestelmä käytössä. Paperilaskut tuntuvat jotenkin selkeämmiltä. Luottamus tietotekniikkaan ei ole aivan sataprosenttinen. − Paperilaskut pysyvät sitä paitsi paremmin järjestyksessä, kun niihin voi kirjoittaa päälle ”Maksettu” ja siirtää sen jälkeen omaan pinoonsa.

• E-lasku korvaa suoraveloituksen, kun käytössäsi on verkkopankki ja pankin kanssa on tehty verkko pankkisopimus. Laskuttaja lähettää e-laskun sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. • Suoramaksu on tarkoitettu asiak kaalle, jolla ei ole verkkopankkia käytössään. Pankki maksaa laskut tililtäsi toimeksiantosi mukaisesti ja saat laskuttajalta laskun tiedot kotiisi. Lähde: Finanssialan Keskusliitto (FK)

WOIMA KOSK KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KOS IMA WO KEN KOS KEN WOIMA K WOIMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO KOS IMA WO KEN KOSKEN KOS IMA KOS WOIM A •KEN 1/201WO 4 IMA WOIMA 7 KEN WOIMA KOSKEN WO KOSKENKOSKEN MA KOSKEN WOIMA KOS IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WOIM WO KEN KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA OSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KEN KOS KOS IMA KOSKEN WO SKEN WOIMA


TEKSTI JA KUVA Merja Maansalo

Eurajoen kunta ostaa energiansa pääosin PKV:lta

Yhteistoimintaa myös verkostopuolella Eurajoen kunta ja PKV tekevät tiivistä yhteistyötä niin energiaasioissa kuin verkoston rakentamisessa. − Toiselta toimittajalta energiaa ostetaan vain kahteen kolmeen käyttöpaikkaan. Kaikkialle muualle sähkön toimittaa PKV, kunnaninsinööri Jussi Elonen kertoo. Hänen mukaansa kunnalle toimitettavasta sähköstä ison osan haukkaavat kiinteistöt ja vesihuoltolaitos. − Ne ovat varmasti meidän isoimmat sähkönhotkijamme.

Huoltoja ja verkostoinvestointeja Energian siirron lisäksi sähköyhtiö hoitaa kunnan omistamien katu- ja tievalojen huollot sekä verkostotyöt. − PKV tekee kunnan aloitteesta uudistuksia ja saneerauksia yhtiön verkoston alueella. Kun Eurajoelle tehdään esimerkiksi uusi asuinalue, kunta ottaa asioihin kantaa myös maanomistajan roolissa. − Vaihdamme tietoja ja osallistumme suunnitteluun. Päätämme yhdessä, miten ja millaisella aikataululla sähkökaapelilinjat uudiskohteeseen vedetään, Jussi Elonen selvittää.

Tärkeää vuorovaikutusta Kunta ja sähköyhtiö pitävät sopivin väliajoin yleisluontoisia yhteispalavereja. Yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena on etsiä synergiaetuja. − Käymme palavereissa yleensä läpi niin ajankohtaisia asioita kuin pidemmän tähtäimen suunnitelmia.

Kunnaninsinööri Jussi Elonen sanoo, että kunta ja sähköyhtiö tekevät jatkuvasti yhteistyötä muun muassa verkostoasioissa.

− Meille kunnassa on tärkeää tietää sähköyhtiön suunnitelmista riittävän ajoissa, jotta voimme käynnistää omat prosessimme ajoissa. − Sama toimii myös toisin päin. Sähköyhtiön on hyvä tietää, mitä me täällä kunnassa kaavailemme, Jussi Elonen toteaa.

Asiakaslehden nimikilpailun voittaja Paneliankosken Voima Oy:n henkilökunnalleen järjestämä uuden asiakaslehden nimikilpailu osoittautui suosituksi ja nimiehdotuksia saatiin parikymmentä. Niiden joukosta asiakaslehden toimikunta valitsi eniten ehdotuksia saaneen nimen ”Kosken Woima – Paneliankosken Voima Oy:n asiakaslehti”. Kosken Woima on erittäin hyvin yhtiötämme kuvaava nimi, sillä meillä on edelleen kaksi toiminnassa olevaa voimalaitosta. Vuonna 1922 käyttöön otettu Panelian voimalaitos Paneliassa ja vuonna 1932 valmistunut Pappilankosken voimalaitos Eurajoella. Nimikilpailun voittaja asiakasneuvoja Eija Hiekkakallio sai lahjakortin Euran Konepisteeseen. Lämpimät onnittelut Eijalle!

8

KOSKEN WOIMA • 1/2014


Paneliankosken Voiman asiakaspalvelunumerot Palvelemme arkipäivisin klo 10 -16 numeroissa 02 02 02 02

838 6100 838 6110

838 6170

838 6171

asiakaspalvelu/ vaihde tästä numerosta sinut ohjataan tarvittaessa eteenpäin laskutuspalvelut laskutukseen, luotonvalvontaan ja sähkösopimuksiin liittyvät asiat tekninen asiakaspalvelu sähkönkäytön neuvonta ja raportointi sekä mittareihin ja sähköasemiin liittyvät asiat verkonrakennus kaapelinäytöt, puunkaatoavut, verkonrakennus, verkosto- ja maastosuunnittelu sekä maankäyttöasiat

02 838 6175 vikailmoitukset 24 h

Suorat numerot Päivi Aarikka-Torkkeli Alpo Ekman Tarja Heinonen Eija Hiekkakallio Matti Huttunen Sami Hakala Olli-Pekka Kaitale Sami Ketola Sami Kykkänen Sami Lavonen Satu Lehtonen Leena Lietepohja Timo Lätti Marja Nurmi Kimmo Nurminen Ari Riento Tapani Suomi Jali Tapaninen Matti Tenkanen Tomi Toivola Minna Virtanen Risto Vähätörmä Päivi Välimaa

hallintopäällikkö mittarointiasentaja käyttöpäällikkö asiakasneuvoja kehityspäällikkö verkostoasentaja kiinteistönhoitaja verkostoasentaja verkostoasentaja verkostoasentaja luotonvalvoja kirjanpitäjä verkostopäällikkö asiakasneuvoja toimitusjohtaja verkostoasentaja mittauspalveluteknikko työnohjaaja verkostoasentaja verkostosuunnittelija asiakasneuvoja mittarointiasentaja asiakasneuvoja

044 738 6138 044 738 6145 044 738 6137 044 738 6132 044 738 6122 044 738 6192 044 738 6127 044 738 6142 044 738 6143 044 738 6147 044 738 6133 044 738 6130 044 738 6123 044 738 6121 044 738 6128 044 738 6140 044 738 6126 044 738 6144 044 738 6146 044 738 6125 044 738 6131 044 738 6149 044 738 6134

Löydät kaikki numerot myös nettisivuiltamme www.pkvoy.fi

KOSKEN WOIMA • 1/2014

9


Paneliankosken Voima kehittää asiakasviestintäänsä Paneliankosken Voima kehittää asiakaspalveluaan ja asiakasviestintäänsä aktiivisesti. Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, joka palvelee lukemalaskutusta. Vuonna 2013 yhtiö uudisti internet -sivunsa ja otti käyttöön kuluttajien Online -palvelun. Nämä sähköiset palvelut tukevat asiakkaan verkkoasiointia ja mahdollistavat asioinnin asiakkaalle sopivana ajankohtana. Tänä vuonna uudistettiin asiakaslehti, jonka tarkoitus on toimia Paneliankosken Voiman tiedotuskanavana. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat tekivät markkinointitutkimuksen harjoitustyönä Paneliankosken Voiman asiakasviestinnästä ja tarkemmin asiakaslehdestä tutkimuksen, jossa tutkittiin muun muassa, luetaanko asiakaslehteä sekä millaista lehteä sisällöltään ja ulkoasultaan mieluiten luetaan. Lisäksi opiskelijat tutkivat, mitkä muut viestintäkanavat tavoittaisivat asiakkaat parhaiten. Kysely lähetettiin osalle asiakkaista kirjallisena ja osalle sähköisenä. Lisäksi kyselyyn pääsi vastaamaan Paneliankosken Voiman nettisivuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 139 kappaletta. Kyselyyn vastanneista suurin osa lukee asiakaslehden usein tai aina. Ulkoasultaan mieluiten luetaan perinteistä aikakauslehteä ja sisältönä eniten kiinnostavat muun muassa yhtiön ajankohtaiset asiat, yhtiön tarjoamat palvelut sekä energiansäästövinkit. Vastaajat pitivät parhaana lehden ilmestymistiheytenä 3-4 kertaa vuodessa. Paneliankosken Voima pyrkii rakentamaan uutta asiakaslehteään palautteiden suuntaan ja tarjoamaan asiakkaille heidän toivomaansa informaatiota paitsi lehdessä, myös muissa kanavissa, kuten nettisivuilla ja Online -palvelussa. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin Polar Loop aktiivisuusranneke sekä muita pikkupalkintoja. Rannekkeen voitti Rolle Lindroos Eurajoelta. Paneliankosken Voima kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita, ja toivottaa antoisia lukuhetkiä uuden asiakaslehden parissa.

Miten usein luette nykyistä asiakaslehteämme?

10

KOSKEN WOIMA • 1/2014

Piditkö lehdestä? Lähetä palautteesi osoitteeseen asiakaspalvelu@pkvoy.fi tai Online -palvelun kautta ja saat pienen palkinnon.

Perinteinen aikakauslehtimalli

Tabloid-sanomalehtimalli

Kuinka usein lehden tulisi ilmestyä vuodessa?


Online-palvelu Sähköinen Online-palvelu löytyy kotisivujemme yläkulmasta. Tutustu: www.pkvoy.fi Online-palveluun rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumerosi sekä käyttöpaikkatunnuksen, jotka löydät sähkölaskustasi. Energiaraportointi-osiossa pääset seuraamaan käyttöpaikkasi kulutusta päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuositasolla. Mäkiläntie 7, 27430 PANELIA puh. 02 838 6100 asiakaspalvelu@pkvoy.fi www.pkvoy.fi

Sähkökatkoista ilmoittava keskeytysvahti-palvelu Ota keskeytysvahti-palvelu käyttöösi Keskeytysvahti-palvelulla Paneliankosken Voima Oy tiedottaa jakelualueensa 20kV:n sähkönjakelun keskeytyksistä sekä vika- että työkeskeytyksiä koskien. Työkeskeytysten osalta viestitetään keskeytyksen alkamisesta ja arvioidusta päättymisajasta, joka myöhemmin vielä varmistetaan erillisellä tekstiviestillä. Vikakeskeytysten osalta lähetetään ensin tieto vikakeskeytyksen alkamisesta ja toisella tekstiviestillä ilmoitetaan aikanaan vian päättymisestä. Keskeytysvahtipalvelu on maksuton. Viesti lähete-

tään valintasi mukaan matkapuhelimeesi tai sähköpostiisi.

Tekstiviestipalvelu: Tarvittavat käyttöpaikkatunnus ja asiakasnumero löytyvät sähkölaskusta. Kirjoita tekstiviesti: PKV AVAA KÄYTTÖPAIKKATUNNUS ASIAKASNUMERO (esim. PKV AVAA 2345 15678). Lähetä viesti numeroon 18200. Saat vastausvahvistuksen palvelun käyttöönotosta.

Huomioitavaa: Jos haluat saada tekstiviestit ympäri vuorokauden, kirjoita viesti muotoon: PKV AVAA 2345 15678 24 H Jos haluat keskeyttää tekstiviestitiedotuksen, kirjoita viesti: PKV KESKEYTA ja lähetä numeroon 18200 (edellyttää viestiä samasta numerosta, josta palvelu on otettu käyttöön) Kun haluat jatkaa tekstiviestitiedotusta, kirjoita viesti: PKV JATKA ja lähetä numeroon 18200 Riippuen vian tyypistä ja vikatapahtumien nopeudesta, tekstiviestiaineisto ei välttämättä ehdi kertyä riittävän nopeasti, jolloin häiriötekstiviesti ei joissakin poikkeustapauksissa lähdekään automaattisesti.

KOSKEN WOIMA • 1/2014

11


IMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO IMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA KOS EN WOIMA KOSKEN WO WO KEN WOIMA KOSKEN WO KOS KEN KOS IMA WO IMA WO KEN KOS KEN KOS KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA OIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSK IMA IMA WO WO KEN KEN KOS KOS IMA WOIMA IMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN EN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA WO IMA WO KEN KEN KOS KOS IMA WO IMA KEN A KOSKEN WO IMA KOSKEN WOIMA KOS KOS WO IMA KEN WO KOS KEN IMA KOS WO IMA WO WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN OSKEN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO WO KEN KEN KEN WOIMAH.KOS KEN WOIMA KOS WOIMA KOS TEKSTI JA KUVAT Merja Maansalo valmistamaan Cecil Boothin keksinA KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA IMA WO WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO IMA KOSKEN IMA KOSKEN WO WOperustuvia WOIMA KOSKEN töön imureita. Boothin laite KEN WOIMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WO IMA KOSKEN WOIMA WO WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KOS KEN KOS IMA WO IMA WO KEN KOS OIMA KOSKEN IMA oli petrolilla toimiva ja hevosvaunuilla WO KEN KOS IMA IMA KOS WO WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA IMA KOSKEN WO IMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WO KEN WOIMA KOSKEN WO KENrobotti-imuri Tomunimijästä vedettävä. Imuroitavassa kohteessa let-KOSKEN WOIMA KOStuli KEN KOS IMA WO IMA WO KEN KEN KOS KEN WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN A KOSKEN WOIMA KOS WOIMA KEN lähes Pölynimuri löytyy jokaisesta suokut vedettiin ovesta tai ikkunasta rakenIMA KOS KOSKEN WOIMA KOS KEN WOIMA KOSKEN WO KOS IMA WO KEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOS KEN KOS IMA WO KOSKEN WOIMA KEN KOS malaiskodista. Imuri on niin arkinen nuksen sisään. IMA W IMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA A KOSKEN WOIMA KOS WOIMA KOS KENpysähdyttyä KOStule laite, jaKEN mietittyä, IMA IMA ettei WO WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO WO KEN IMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS KEN KEN WOIMA KOSKEN WO KOSse WOIMA W mitenKEN vanha keksintö itseWO asiassa on. Sähköistä imuvoimaa KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS WO IMA WO KEN KOS KEN KOS IMA WO IMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOon KO IMA kehityskaari Imurin mielenkiintoinen. Ensimmäinen sähköllä toimiva pölynIMA WO WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO KEN WO IMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS KEN WOIMA KOSKEN WO KEN WOole WOIMA KOS KENtuotekehitys suinkaan pysähtyimuri tuli markkinoille IMA KOSKE KEN WO1912. KOSKEN WOIMA KOSEikä WOIMA KOSvuonna IMA WO KEN KEN KOS KOS IMA WO IMA MA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WO IMA KO KEN WO nyt tomumuuriin. Pisimmälle kehitetyisKOS Samalla saatiin pohjoismaista väriä imuKEN IMA KOS WO IMA WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOS KEN W KEN KOS KOS IMA IMA tä nykymalleista löytyy jo varsin älykästä ribisnekseen. Sähköllä toimivan imurin WO WO KEN KEN KEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOS MA KOSKEN WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA IMA IMA KOSKEN WO WO KEN KEN KOS KOS teknologiaa, joka hotkaisee pienimmätkehitti ruotsalainen Axel Wenner-Gren. IMA IMA WO WO IMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOSKEN W KEN WOIMAtehokkaasti KOS KEN KOS IMA WO IMA WO KEN KOS kin pölyhiukkaset nieluunsa. KEN Model I-sähköpölynimuria valmistettiin IMA KOS KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN WOIMA KO IMA KOSKEN WOIMA KOS IMA WO WO KEN KEN KOS KOS IMA IMA WO AB Luxin tehtaalla. Model I oli todellinen KEN WO IMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS SKEN WOIMA KOSKEN WO KEN WOIMA KOSKEN WO KOSKEN WOIMA KOS Nelikäsiversio raskassarjalainen, sillä se painoi peräti 14 IMA WO KEN KOS IMA MA KOSKEN WO

SÄHKÖWEMPAIMET

Pullea imuri hilpeältä 1960-luvulta.

Tässä juttusarjassa käsitellään tuttuakin tutumpien sähkölaitteiden ja kodinkoneiden historiaa ja kehitystä. Tällä kertaa vuorossa on pölynimuri.

Panelian koulun tokaluokkalaisten palkintomatka

Siirrytään kuitenkin ajassa noin 150 vuotta taaksepäin. Tiettävästi ensimmäinen myyntikelpoinen pölynimuri kehitettiin vuonna 1865 Yhdysvalloissa. Tämä prototyyppi oli käsikäyttöinen pumpattava malli. Toimiakseen laite vaati kaksi ihmistä. Toinen pumppasi isoja palkeita ja toinen käytti letkua.

Petrolia ja hevosvoimia Vajaat 40 vuotta myöhemmin päivänvalon näki imurin brittiversio. British Vacuum Company ryhtyi vuonna 1901

kiloa. Sen seuraava kehittyneempi versio oli Model II. Se painoi enää 9 kiloa.

Eri suuntauksia Pölynimuri on läpikäynyt vuosikymmenten kuluessa lukemattomia teknisiä uudistuksia sekä muodon muutoksia. Imureihin alkoi tulla 1950-luvulla muun muassa paperisia pölypusseja, teleskooppivarsia, pyöriviä johtoja ja sähköjohdon kelaustoimintoja. Säädettävä imuteho kehitettiin 1970-luvulla. Laitteen energian kulu-

Paneliankosken Voima Oy on jo useiden vuosien ajan ollut mukana viemässä energian järkevän käytön tietoutta jakelualueensa tokaluokkalaisille Hei, kaikki toimii! -opetuspakettien avulla. Tokaluokkalaiset ovat vuosittain osallistuneet aktiivisten opettajiensa kanssa valtakunnalliseen energiansäästöviikon kilpailuun. 24.1.2014 Motiva Oy julkisti viime vuoden kilpailussa menestyneet, joiden joukossa oli Panelian koulun tokaluokka kilpailutyöllään ”Sämpylän tarina – jyvästä sämpyläksi”. Paneliankosken Voima Oy palkitsi ahkerat oppilaat sekä opettaja Kati Arven palkintomatkalla TVO:n vierailukeskukseen Olkiluotoon.

Seuraavassa oppilaiden ajatuksia palkintomatkasta: ”Maanantaina 31.3. menimme Eurajoen ydinvoimalan vierailukeskukseen. Kun pääsimme perille söimme pasteijat. Saimme ottaa mehua ja kaakaota. Sitten katsoimme auditoriossa filmin pätkän, se oli jännä. Sitten menimme tiedenäyttelyyn. Siellä poljimme pyörää ja tehtiin sähköä ja saatiin lamppu ja tuuletin toimimaan. Sen jälkeen menimme hississä maan alle 400m syvyyteen, aluksi oli jännää, mutta sitten se olikin leikkihissi. Teimme ennätyksen menemällä kaikki ydinjätesäilöputkeen. Tehtävissä oli helppoja ja vaikeita kysymyksiä. Siellä oli tosi kivaa ja hauskaa, emme olisi halunneet vielä lähteä. Lopuksi olimme vielä syömässä herkullista perunamuusia ja lihapullia lounasravintolassa. Kiitos kivasta retkestä! Panelian koulun 2. luokka.

12

KOSKEN WOIMA • 1/2014


KOSKEN WOIMA KO WOIMA KOSKEN W WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO KEN WOIMA KOSKEN WOIM IMA KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN KEN WOIMA KOSKEN WO IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO WOIMA KOSKEN W KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN N WOIMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA SKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS IMA WOIMA KOSK WO KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN OIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KOS IMA WO KEN KOS KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS IMA WO WOIMA KOSKEN W KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN OIMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO KOSKEN WOIMA KOSKEN WOI WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN SKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO WOIMA KOSKEN W KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN N WOIMA KOSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA SKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS IMA WO KEN WOIMA KOSK KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO KOS IMA WO KEN KOS KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS IMA WO WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA WO KEN KOS IMA WO WOIMA KOSKEN WO WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN OSKEN WOIMA IMA KOSKEN WOIMA WO KEN tukseen sekä käyntiäänen voimakkuuteen KOS IMA WO WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN EN WOIMA alettiin WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KOS kiinnittää huomiotaKEN 1980-luvulla. IMA WO KEN KOSKEN WOIMA WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOS OSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS Myös keskuspölynimuritWO alkoivat yleistyä IMA KEN WOIMA KOS IMA KOSKEN WO KOSKEN IMA KOSKEN WOIMA KOS WOIMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO KOS IMA WO KEN 1980-luvulla. Pölynsuodatuksen tehoa ryhKOS KOSKEN WOIMA IMA WOIMA KOSKEN WOIMA KEN WOIMA KOSKEN WO A KOSKEN WOIMA KOS KOSKEN WOIMA KOSKEN IMA WO KEN KOS IMA dyttiin parantamaan 1990-luvulla. WO WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA KOSKEN WOIMA WOIMA KOSKEN WOIMA KEN KOS IMA WO KEN KOS WOIMA KOSKEN WOIMA OSKEN WOIMA KOSKEN

OIMA

Imuri on niin arkinen “laite, ettei tule pysähdyttyä ja mietittyä, miten vanha keksintö se itse asiassa on.

Kodin pikku apulaiset

Tänä päivänä imurivalikoima on laaja. Kaupasta löytyy niin sinkku-, perhe- laitos- kuin teollisuusmalleja. On perässä vedettävää ja johdotonta laitetta. Pisimmälle kehiteltyjen imurimallien eli robotti-imureiden kohdalla puhutaan älytoiminnoista. Niihin liitetään termejä, kuten ball- ja sykloniteknologia, turbiinisuulake, hiilikuituharjas ja lasertutka. Tutkan avulla robotti-imuri tekee kartan siivottavasta tilasta ja käyttää sitä suunnistamiseen. Malliltaan monet kompakteista robotti-imurista muistuttavat lähinnä isoa kiekkoa.

Tällainen laskelma oli Kotilieden numerossa 18 vuonna 1954.

Ajankohtaista • EU aikoo jarruttaa eniten energiaa kuluttavien imureiden myyntiä vuosina 2014 −2017. • Ensi syyskuussa voimaan tulevat ekosuunnitteluvaatimukset koskevat imureiden energiankulutusta, ottotehoa ja pölynimukykyä. • Ottotehon vaatimukset merkitsevät sitä, että markkinoilta poistuvat yleisimmät edulliset pölynimurit, joiden ottoteho on usein yli 1800 W. • Reilun kolmen vuoden kuluttua lähes kaikki nykyisin myynnissä olevat pölynimurimallit poistuvat markkinoilta. Lisäinfo: www.ekosuunnittelu.fi > Pölynimurit

Paneliankosken Voima tarjoaa nuorille kesätyötä Paneliankosken Voima Oy osallistui alkuvuodesta Energiateollisuus ry:n valtakunnalliseen kesätyökampanjaan. Kampanjassa pyydettiin 14 –17-vuotiaita nuoria sanoittamaan räppi tai runo energia-alan ammateista ja palkintona tarjottiin kahden viikon kesätyöjakso alan yhtiöissä ympäri Suomea. Hakemuksia kampanjaan tuli valtakunnallisesti reilut sata, joista neljä Paneliankosken Voimalle. Yhtiö arpoi hakemuksista voittajat ja kahden viikon kesätyöjaksolle pääsevät Iida-Liina Pentikäinen ja Afrin Sarasvirta. Valtakunnallisen kampanjan hakemusräppi Miro Lylyltä Seinäjoelta – tästä kuullaan vielä:

” Säe.1 Ya! Ya! Energian avulla ihmiset saa töitä/ Jäätymättä nukkuvat öitä! Sen avulla Paikasta paikkaan/ nopeesti ihmiset kulkee ajasta aikaan! Kaukolämpö aina kotona meitä lämmittää/ ja ruoka maistuu ku kaukojäähdytys ruoan jäähdyttää/ Energiaa myydään ihmiset saa rahaa/ ja voimalat toimivat, sähkön tuo tännekkin YA !

Tuuli tuiskuu ja aurinko paistaa/ Voimalat siitä energiaa saa daa! Että ku mukavaa/ ku se energia maailmassamme auttaa vaan Kertsi: ENERGIA ! Se maailman kattaa! ENERGIA ! Se työtä antaa! Energia! Sähkön,lämmön tuo! JA USKO POIS SE SUT ÄLLIKÄLLÄ LYÖ!

KOSKEN WOIMA • 1/2014

13


Palauta Paneliankosken Voimalle, Mäkiläntie 7, 27430 Panelia ja osallistu pikkupalkintojen arvontaan!

Virtaa piisaa Lasten gallup Tiitus, Tuure, Aava ja Olivia yhteispotretissa pesäpalloilevan lastentarhanopettajansa Enni Kylä-Kausen kanssa. Eurajoella päiväkoti Majakan Norppa-ryhmässä riittää iloista vilskettä ja vilinää. Jos ovat ryhmän lapset energisiä, niin sitä on myös henkilökunta. Hyvänä esimerkkinä on yksi ryhmän luotseista, lastentarhanopettaja Enni Kylä-Kause. − Pelaan jokerin paikkaa Lapuan Virkiän pesäpallojoukkueessa. Lapuan Virkiä on ollut

14

KOSKEN WOIMA • 1/2014

Suomen mestari naisten Superpesiksessä jo kolmena vuotena peräkkäin. Myös päiväkodin lasten arkeen ja vapaa-aikaan kuuluu paljon liikuntaa. − Pallopelit ovat tosi kivoja, nelikko ilmoittaa yhdestä suusta.

Kysyimme lapsilta: Mikä on lempipuuhaasi? Näin he vastasivat:


Lasten puuhanurkka

Palauta Paneliankosken Voimalle, Mäkiläntie 7, 27430 Panelia ja osallistu pikkupalkintojen arvontaan!

TEKSTI JA KUVAT Merja Maansalo

Tiitus Tammi (6 v)

Tuure Aalto (5 v)

− Legoilla on mukava leikkiä. Tykkään myös sarjakuvista. Selailen niitä, kun käyn isän ja äidin kanssa kirjastossa. − Pelaan vielä jääkiekkoakin ja aloitan pesäpallon.

− Askarteleminen on mukavaa. Niin ja jalitsu. − Minä aloitan jääkiekon pelaamisen.

Aava Nousiainen (5 v) − Minä pidän lukemisesta ja Bratz-nukeilla leikkimisestä. − Harrastan luistelemista ja balettia.

Olivia Aho (5 v) − Tykkään pelata lautapelejä. Rottapeli on hauska. Saan myös joskus pelata iPadilla juoksupeliä. − Aloitin keväällä jalkapallon.

KOSKEN WOIMA • 1/2014

15


Eurajoen Pappamopokerhon kesämenot 2014 Eurajoen Mopokerho on kunnostanut Paneliankosken Voima Oy:n 200 vuotta vanhan Pappilankosken myllyn uuteen uskoon yhteistyössä Paneliankosken Voiman kanssa.

Myllyn näyttely avoinna 19.– 27.7.2014 klo 10 -19. Tule tutustumaan vanhan ajan henkeen. Näyttelyssä kerhon entisöityjä pappamopoja, vanhoja traktoreita ja paljon uutta mielenkiintoista rekvisiittaa, mm.vanha myyntitiski. Myymme kahvia ja Nuurman munkkeja hintaan 3 €. Myynnissä myös Pappamukeja 15 €/kpl.

Kakstahtikäryn yhteislaulutilaisuus keskiviikkona 23.7. 2014 klo 19 -21. Vapaa pääsy. Tilaisuus järjestetään Pappilankosken myllyllä. Myymme kahvia ja Nuurman munkkeja hintaan 3 €. Myynnissä myös Pappamukeja 15 €/kpl.

Eurajoen markkinoiden yhteydessä lauantaina 16.8. mylly ja moponäyttely avoinna klo 8 -16. Järjestämme nonstop-kuljetuksen vanhan ajan tyyliin traktoreilla Volttitalon pihalta Myllylle ja takaisin. Kakstahtikäry esiintyy myös Panelia-päivillä elokuussa.

Tule tutustumaan myös vuonna 2011 valmistuneeseen padon ohittavaan 120 metriä pitkään kalatiehen, joka mahdollistaa taimenen, lohen ja siian nousun Pappilankosken yläpuolelle.

Kosken woima 1/2014