Issuu on Google+

Hyvässä hoidossa

Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2012


Meillä mietittyä

Ajankohtaista

Muutosta vai uudistumista? V

uodenajat ovat Suomessa rikkaus. Uusi vuodenaika antaa oivan syyn tarkastella omaa itseään ja elämäänsä: mikä kaipaisi muutosta tai uudistumista. Uusi syystakki voi kummasti piristää mieltä, motivoiva harrastus parantaa elämänlaatua, kehittävä opiskelu avata uusia näköaloja. Vuodenaikojen vaihtuessa mielessä voi käväistä jopa se, miten tästä arkisesta oravanpyörästä olisi mahdollista hypätä pois, downshiftata eli kohtuullistaa elämäänsä vastaiskuna suorittavalle elämäntyylille. Kaikenlainen muutos ja kehittäminen ovat olleet myös työelämässä arkea jo pitkään. Olemme pikku hiljaa tottuneet siihen, että mikään ei ole pysyvää. Pitää olla valmis siihen, että toimintaa muutetaan tai uudistetaan radikaalisti minä hetkenä hyvänsä. Ja näissä muutoksissa on yksilön pystyttävä kehittymään ja uudistumaan tavoiteltuun suuntaan. Myös omaa työmarkkinaarvoaan on syytä muutenkin pitää yllä hankkimalla uutta koulutusta, päivittämällä osaamista. Ilman sitä ja siitä huolimattakin eräänä päivä-

nä yksilön työpanosta ei enää ehkä tarvitakaan. Muutos määritellään rajatun kestoiseksi prosessiksi, jossa jokin saa toisen, aiemmasta poikkeavan muodon. Usein juuri tämä rajattu kesto on se, joka ahdistaa. Aikataulut ovat liian tiukkoja, ja uuden omaksumiselle ei ole läheskään aina riittävästi aikaa. Muutoksen nopeus ja jatkuvuus ovat tehneet siitä jotenkin pelottavan ja monien mielestä jopa ei-toivottavan ilmiön. Tiukkojen aikataulujen vuoksi uusia muutoksia seuraa jo ennen kuin vanha on saatu kunnolla käytäntöön. Varsinkin työelämässä ihmisillä alkaa olla näistä syistä eräänlainen muutosähky. Muutoksen sijaan olisikin jotenkin inhimillisempää puhua uudistumisesta. Se on meille ihmisille luonnollista, onhan se jo DNA:ssammekin. Uudistuminen toisin kuin muutos - on jatkuva prosessi. Uudistuminen on pitkän aikavälin kehitystä, joka pitää sisällään innovaatioita, asioiden näkemistä ja toteuttamista uudella tavalla. Myös uudistumiseen kuuluu erityyppisiä muutoksia, jotka voivat olla jopa vallankumouksellisia tai toisaalta vähittäisiä, hyvinkin hitaasti eteneviä. Uudistumista ei tapahdu ilman oppimista. Työelämässä, aikuisten ihmisten kesken, oppimisen pitää olla vahvistavaa ja uudistavaa: uudet asiat usein kyseenalaistavat jo aiemmat opit, ja uuden tiedon valossa oma todellisuuskäsitys pitää muotoilla uudelleen ennen kuin se näkyy käytännön toiminnan tasolla. Ja tähän tarvitaan aikaa. Myös uudistumisessa voidaan ottaa ekologinen näkökulma. Kestävässä uudistumisessa tavoitteena on elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn säilyminen pitkällä aikavälillä. Tällöin kyse ei ole siis jatkuvista, lyhyistä muutoksista. Tärkeää on nähdä olennainen, olemassa oleva ydin, uudessa valossa. Niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla on syytä tietää, mistä tähän on tultu, missä ollaan nyt, ja mihin ollaan menossa. Mikä on minun, meidän, organisaatiomme, yhteiskuntamme perimä. MINNA KALLIOMÄKI henkilöstö- ja viestintäpäällikkö

2

3/2012

Happy or Not Lääkäritalossa käydessäsi saatat odotustiloissa tai ulko-ovella törmätä Happy or not – pikapalautelaitteeseen. Kokemustasi kuvaavaa hymynaamaa painamalla voit kertoa, miten asiointisi Lääkäritalossa sujui. Asiakkaalle palautteen antaminen on nopeaa ja helppoa. Me Lääkäritalossa puolestaan saamme tietää, jos asiakkaidemme mielestä palvelumme ei ole jonain päivänä toiminut toivotusti. Tämän tiedon saatuamme selvitämme syyt, ja näin pystymme paremmin jatkossa välttämään kyseiset tilanteet. Palautteenne on siis tärkeää toimintamme kehittämisen kannalta.

Lukijapalautteesta juttuideoita Kuluvan vuoden ensimmäisessä Hyvässä hoidossa -lehdessä kysyimme lukijoiltamme, mistä aiheista he haluaisivat jatkossa lukea. Saimmekin paljon hyviä ideoita, joita toteutamme parhaamme mukaan. Lukijamme toivoivat tietoa muun muassa selkäkivuista ja psoriasiksesta, joista molemmista kerromme tämän lehden sivuilla. Toteutamme toiveitanne myös tulevissa lehdissä. Palautetta ja ideoita voi antaa jatkossakin annemari.lehto@porinlaakaritalo.fi.

Asiakaskyselyn tuloksia Toukokuussa 2012 toteutimme vuosittaisen tyytyväisyyskyselyn. Vastausprosentti oli hienosti 66 %. Kiitos kaikille vastanneille! Tässä tuloksia lyhyesti: • Useimmat vastaajat käyttävät Porin Lääkäritalon palveluja lähes aina. • Porin Lääkäritalo valitaan lääkärin asiantuntevuuden, nopeuden, laajan palveluvalikoiman sekä aiempien kokemusten perusteella. Useat vastaajat ilmoittivat valintaperusteeksi myös sen, että työpaikan työterveyshuolto on meillä. • Porin Lääkäritalon maine on erinomainen ja on pysynyt ennallaan vuodesta 2011. • Myös henkilöstöryhmien ammattitaito ja ystävällisyys ovat erittäin hyvällä tasolla. • 99,8 % vastaajista suosittelisi Porin Lääkäritaloa. • Palvelumme kokonaisarvosana nousi viime vuodesta ollen nyt 9,0.

Hyvässä hoidossa

Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2012 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy

Porin Lääkäritalo Oy

Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto

Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 633 etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fi

Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu Kansikuva: Anne-Mari Lehto Painopaikka: iPrint, Seinäjoki Painosmäärä: 55 000 kpl

www.porinlaakaritalo.fi


Poimi syksyn vitamiinit talteen Syyskuun alkupuolella pihanurmikkoa leikatessani havaitsin harmikseni, että yksi karviaismarjapensas oli myöhemmin kypsyneenä unohtunut ja pudottanut suurimman osan marjoistaan. Samantyyppistä tuhlausta tapahtuu syksyisissä metsissämme runsaasti, sillä vain pieni osa mustikoista, puolukoista, lakoista ja muista vitamiinipommeista saadaan talteen. Maalaisjärki käyttöön terveystrendien seuraamisessa

Vitamiinit ensisijaisesti ravinnosta

Marjojen ja sienten mädäntyessä metsään ihmiset kuitenkin samanaikaisesti haikailevat vitamiini- ja luontaistuotepurkkien perään terveemmän elämän toivossa. Lääkärit luottavat tutkittuun tietoon ja suhtautuvat kriittisesti erilaisiin muotivirtauksiin, ihmedieetteihin ja kohututkimuksiin. Media nostaa näitä otsikoihin, sillä terveyteen liittyvät aiheet ovat suosittuja ihmisten keskuudessa. Harvoin luontaistuotteista tai vitamiinilisistä haittaa on, ellei niillä sitten ole yhteisvaikutuksia keskenään tai muiden samanaikaisten lääkitysten kanssa. Vaihtoehtoiset hoidot eivät myöskään saisi hidastaa tutkittuun hoitoon hakeutumista. Omalle lääkärilleen kannattaa aina mainita esimerkiksi luontaistuotteiden käytöstä, kun lisälääkityksiä määrätään.

Vitamiinien käyttöön liittyen yleisperiaatteena on, että elimistön vitamiinitarve yleensä tyydyttyy riittävän monipuolisella ravinnolla. Riittämätön D-vitamiinin saanti on Suomessa kuitenkin yleistä. Vitamiinien puutostilojen riskiryhmiä ovat muun muassa pienet lapset, maahanmuuttajat, vegaanit, huonosti ruokailevat vanhukset ja alkoholistit sekä vakavista yleissairauksista kärsivät. Heille vitamiinilisistä saattaa olla hyötyä ja todetut puutostilat kannattaa hoitaa aktiivisesti. D-vitamiinin luonnollisena lähteenä on auringonvalo, tosin Suomessa vain huhti-syyskuun aikana. Siksi ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suuri merkitys. Tärkeimpinä lähteinä ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja levitettävät ravintorasvat, joihin on lisätty D-vitamiinia.

Rasvaiset kalat, joihin lukeutuvat lohi, siika ja muikku, ovat suositeltavia. Myös muut kalat, kananmunan keltuainen, maksa, broileri, kantarellit ja suppilovahverot ovat hyviä D-vitamiinilähteitä.

Toisinaan vitamiinilisät ovat paikallaan Riittävän D-vitamiinin saanti on tärkeää etenkin luuston kasvulle ja kunnolle. Riisitauti on käytännössä kadonnut suomalaisilta lapsilta järjestelmällisen D-vitamiinin käytön myötä. D-vitamiini kalsiumiin yhdistettynä estää vanhusten murtumia. D-vitamiinilisää suositellaankin nykyisin etenkin lapsille ja yli 60-vuotiaille, mutta myös muille, jotka eivät käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja tai kalaa. Muista vitamiineista B1- ja B12vitamiinia tarvitaan joskus erilaisten puutostilojen yhteydessä, foolihappoa erityistapauksissa alkuraskauden aikana ja K-vitamiinia annetaan vastasyntyneille. A-vitamiinin liikasaannin välttämiseksi suuria määriä maksaa sisältäviä valmisteita ei tule nauttia raskauden aikana. C-vitamiinin puutosta on puolestaan havaittu yksipuolista ravintoa kotona syövillä vanhuksilla.

Seuraa Lääkäritalon blogia netissä!

Hyödynnä jokamiehenoikeus Runsaasti kasviksia sisältävän ruokavalion on todettu pienentävän riskiä sairastua sekä sydän- ja verisuonisairauksiin että syöpiin. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät, joiden merkitys energiansaannin kannalta ei ole suuri, mutta jotka sisältävät monipuolisen valikoiman erilaisia ravintoaineita ja kemiallisia yhdisteitä. Monet vitamiinit tuhoutuvat osittain kuumennettuina, mutta toisaalta jotkut aineosat imeytyvät paremmin kypsennetystä ruoasta. Siten sekä tuoreet että kypsennetyt kasvikset ovat omalta osaltaan hyödyllisiä ruokavalion osatekijöitä. Marjojen erityisominaisuus on niiden kuoriin kertyvissä fenoliyhdisteissä ja samasta syystä myös omenat ja päärynät kannattaa syödä kuorineen, tietysti hyvän puhdistuksen jälkeen. Suomalaiset eivät osaa useinkaan riittävästi arvostaa maansa erityispiirrettä – jokamiehenoikeutta. Nyt onkin hyvä aika lähteä keräämään talteen metsien sienet ja marjat sekä samalla hyödyntää niistä saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi tulee ikään kuin vahingossa harrastettua myös terveyttä edistävää hyötyliikuntaa. JYRKI LEVOLA yleislääketieteen erikoislääkäri

Ravintoaineita marjoista Marjat kuuluvat ravintoainetiheimpiin ruoka-aineisiin: • runsaasti ravintoaineita suhteessa energiaan • kevyttä ja vähäkalorista syötävää • energiaa noin 35–80 kcal/100 g • marjojen koostumuksesta on vettä 80–90 % • hiilihydraatit ovat marjojen luontaisia sokereita • vähän proteiinia ja rasvaa • hyviä ravintokuidun lähteitä Lähde: luontoon.fi

Hyvässä hoidossa


Terveet elämäntavat suojaavat selkää Selkäkivut ovat hyvin yleisiä, ja useat aikuiset kärsivät jonkin asteisista selkävaivoista jossakin elämänsä vaiheessa. Selkäkipu on ikävä vaiva, joka saattaa haitata liikkumista ja arkirutiineita. Selkäkivun syitä - kuten myös hoitokeinoja - on olemassa monia.

Selkäkivut ovat yleisiä Porin Lääkäritalon työterveyslääkäri Jonne Willman kertoo, että selkäkipua esiintyy iästä ja ammatista riippumatta kaikenlaisilla ihmisillä. Selkäkivun syyt voivat olla niin moninaiset, että yleistyksiä sen suhteen on vaikea tehdä. Useimmiten selkäkivut ovat harmittomia ja ohimeneviä, ja niiden aiheuttajan henkilö itse usein tietää, syynä voi olla esimerkiksi yksipuolinen kuormitus tai huono työskentelyasento. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua

4

3/2012

silloin, jos selkäkipu on uusi eikä itse tiedä, mistä kipu on peräisin. Lääkäri tekee selkäoireista kärsivälle kattavan haastattelun. Jos kivun aiheuttaja on epäselvä, lähdetään liikkeelle aivan nuoruudesta ja mahdollisesti siellä tapahtuneista loukkaantumisista sekä kouluiässä havaituista mahdollisista ryhtivirheistä ja kasvuhäiriöistä.

Ihmisen tarina vaikuttaa hoitoon Lääkäri suhteuttaa tutkimuksen ja jatkotoimenpiteet aina potilaan mukaan,

Lue terveyde s ja hyvinvoinn tä ist Lääkäritalon a blogista!

sillä eri-ikäisillä ongelmat ovat usein erityyppisiä. Työikäisillä työn laatu on myös oleellinen asia: istumatyötä tekevillä rasitus on erilaista kuin raskaita taakkoja nostelevilla. Yksilön ominaisuuksilla kuten, sukupuolella, ylipainolla, elintavoilla ja lihaskunnolla, on kaikilla omat vaikutuksensa, jotka täytyy huomioida vaivaa tutkittaessa. – Ihmisen tarina ja oireet ratkaisevat, miten asiaa lähdetään selvittämään ja tutkimaan, Willman kiteyttää. Työterveyshuoltoon selkäkivun vuoksi hakeutuvilla asiakkailla kivun syyt ovat usein akuutteja eli kipu on äkillistä. Tällaiseen kipuun on useimmiten löydettävissä syy-seuraus -suhde eli potilas osaa itse yhdistää kivun johonkin toimintaan, venähdykseen, kuormitukseen tai tapaturmaan. Näissäkin tapauksissa hoitoratkaisut voivat olla hyvin erilaisia. Kroonisella kivulla tarkoitetaan pitkittynyttä kipua, johon ei myöskään ole yhtä oikeaa hoitoratkaisua, vaan hoito

ratkaistaan yksilöllisesti. Ihmisen hakeutuessa selkäkivun vuoksi lääkäriin on vaiva kuitenkin aina todellinen ja kipu otetaan vakavasti. Voimakas kipu haittaa päivittäisiä askareita ja saattaa myös kieliä sairaudesta. Onneksi vain hyvin harvassa tapauksessa selkäkipu on merkki jostain vakavasta sairaudesta.

Itsestään huolehtiminen heijastuu selän terveyteen Paras tapa ehkäistä selkäongelmia ja pitää oireita kurissa on huolehtia omasta hyvinvoinnista ja lihaskunnosta. Liikunnalla on suuri merkitys selkävaivojen ehkäisemisessä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta auttaa pitämään vartalon lihakset hyvässä kunnossa. Selän kannalta merkitystä on etenkin vatsa-, selkä ja pakaralihasten kunnolla, sillä ne ottavat vastaan selkään kohdistuvaa rasitusta. Vahvat lihakset


”Selkäongelmiin on syytä tarttua riittävän ajoissa, jolloin kuntouttaminen on helpompaa ja tulokset parempia.”

nen on omiaan lisäämään selkävaivoja, ja myös kotitöissä ergonomiset työskentelytavat ovat tärkeitä. Kulutamme ison osan vuorokaudesta nukkumalla, joten hyvien elintapojen ja liikunnan lisäksi on syytä huomioida patjan kunto. Vanhalla tai liian pehmeällä patjalla selkä rasittuu eikä lepää edes yöllä.

Vastuu on itsellä

Työfysioterapeutti Terhi Sulin opastaa asiakasta oikeassa tekniikassa harjoituksen aikana.

auttavat säilyttämään selän normaalin ryhdin ja tukevat rankaa. Ylipaino on yhteydessä alaselän vaikeiden kipuoireyhtymien suurentuneeseen vaaraan, joten ylipainon välttäminen on liikunnan ohella toinen tärkeä selkävaivoilta suojaava asia. Joidenkin tutkimusten mukaan myös tupakoinnilla on yhteys selkäongelmiin, sillä tupakointi heikentää kudosten ravitsemusta.

Ergonomia kuntoon Eri työtehtävissä täytyy ottaa huomioon edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita. Raskaita taakkoja siirrettäessä on hyvä tiedostaa hankalat työasennot sekä opetella oikeanlainen ergonomia. Turvallinen työskentelyasento ja oikeanlainen nostaminen säästävät selkää. Ergonomialla on merkitystä myös kotona, sillä samat lainalaisuudet pätevät myös vapaa-ajalla. Pehmeällä sohvalla huonossa asennossa rötköttämi-

Porin Lääkäritalon työfysioterapeutti Terhi Sulin näkee työnsä puolesta paljon selkäongelmia, jotka hänen mukaansa olisi pitkälti ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa asiakkaan omalla aktiivisuudella. Harvemmin pelkästään passiivisilla keinoilla, kuten hieronnalla, päästään pysyviin tuloksiin. – Selkäongelmiin on syytä tarttua riittävän ajoissa, jolloin kuntouttaminen on helpompaa ja tulokset parempia. Esimerkiksi jo pelkästään toimintaa haittaavan selän väsymisen syy kannattaa selvittää, Sulin lisää. Lääkärin tapaan myös fysioterapeutti perehtyy asiakkaan taustoihin huolella: ensimmäinen tapaamiskerta käytetään lähes kokonaan tutkimiseen ja haastatteluun, jotta fysioterapiasta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Selkäongelmista kärsivien asiakkaiden tutkimuksen peruspilareita ovat muun muassa keskivartalon hallinnan, lantionhallinnan sekä nivelten liikkuvuuden ja lihaskireyksien tutkiminen. Näiden perusteella fysioterapeutti tekee suunnitelman terapian sisällöstä sekä laatii asiakkaalle kohdennetun harjoitusohjelman. Erityisesti, jos selkäongelmat ovat toiminnallisia, eivätkä johdu esimerkiksi selän rakenteellisista virheistä, on oma toiminta avainasemassa. Liian helposti ohjeet unohtuvat heti lääkärin tai fysioterapeutin vastaanottokäynnin jälkeen. Viimeistään selkäkivun hellittäessä opit heitetään romukoppaan, vaikka juuri jatkuvalla lihaskunnon ylläpidolla ja parantamisella vaivat myös saattaisivat pysyä kurissa. – Kuntosali ei ole ainoa oikea ratkaisu – selästä pystyy huolehtimaan tekemällä harjoitteita myös kotona sekä huolehtimalla riittävästä liikkumisesta

päivän aikana. Kaikki liikunta on aina eteenpäin, Sulin kiteyttää. Terhi Sulin ei halua mainita oikeaa ja väärää tapaa liikkua, vaan kehottaa noudattamaan tervettä järkeä ja korostaa, että kaikessa liikkumisessa on tärkeää opetella oikea tekniikka ja oman kehon hallinta. Liikunnasta pitää myös nauttia, muuten sitä harvemmin tulee jatkettua kovin kauan. Lajeja ja vaihtoehtoja kyllä riittää. Henkilön taustasta ja omasta aktiivisuudesta riippuu, kuinka paljon hän tarvitsee ohjausta fysioterapiaohjelman toteuttamisessa. – Jos henkilö ei ole aiemmin harrastanut liikuntaa tai hänellä ei ole kokemusta lihaskuntoharjoituksista, fysioterapeutti lähtee aivan perusasioista liikkeelle, opastaa tekemään liikkeet oikein vaihe vaiheelta ja myös valvoo suoritusta, Sulin kertoo. – Mitä pidemmästä selkävaivasta on kärsinyt, yleensä myös sitä pidempi on kuntoutusjakso.

Ennaltaehkäisy kannattaa Aivan liian usein asioihin tartutaan vasta pakon edessä, vaikka ennaltaehkäisy olisi helpoin, halvin ja kivuttomin vaihtoehto. Jos työpäivä koostuu lähinnä istumisesta, on vastapainoksi vapaa-ajalla liikuttava runsaasti. Välillä voi tuntua, että aina jankutetaan taukojen tärkeydestä, mutta siitä huolimatta ne usein unohtuvat. Pienet muutaman minuutin mikrotauot etenkin toimistotyötä tekevillä olisivat todella tärkeitä. Sulin ei niinkään suosittele kylmien lihaksien venyttelyä vaan tekemään liikettä, jolla saa vastapainoa paikoillaan istumiselle sekä veren kiertämään lihaksissa. Mikrotauot kestävät keskimäärin vain muutaman minuutin, joten kiire ei voi olla syy niiden väliin jättämiselle. – Kannattaa laittaa vaikka kännykkä hälyttämään ja muistuttamaan tauosta, jos on tapana uppoutua töihin liiaksi, vinkkaa Sulin.

Kehon hallinnalla selälle tukea Istuessa • Muista vatsalihasten tuki. • Huolehdi tauoista. • Vaihtele istuma-asentoa. • Tuoli lähelle pöytää, vältä kumaraa asentoa. • Liiku ja kävele aina, kun mahdollista. • Valitse satulatuoli/ erikoistuoli. • Säädä pöytä ja tuoli oikealle korkeudelle.

Seistessä • Seiso polvet hieman koukussa. • Valitse sopivat jalkineet. • Toinen jalka matalalle korokkeelle. • Vaihtele asentoa. • Istu silloin, kun se on mahdollista. • Kävele ja liiku silloin, kun voit.

Kantaessa ja nostaessa • Pidä selkä suorana ja koukista polvia. • Pidä taakka lähellä vartaloa. • Jännitä vatsalihaksilla tukea selkään. • Vältä riuhtomista ja repimistä. • Huomioi omat voimat nostaessa. • Pyydä apua aina, kun voit.

Leikkaus viimeinen vaihtoehto

Nukkuessa

Ortopedi Matti Sävelä sanoo, että täysin parantavaa selkäleikkausta ei ole, mutta oireet voidaan kuitenkin saada sen avulla pois. Oikotietä onneen ei leikkauksesta löydy. Hän on samoilla linjoilla Willmannin ja Sulinin kanssa ennaltaehkäisyn merkityksestä. Perintötekijöihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten joskus jo nuoriakin, joiden elämäntavat ovat terveelliset, joudutaan leikkaamaan. Ortopedi arvioi aina leikkaustarpeen potilaskohtaisesti. Leikkausaihe voi olla esimerkiksi välilevytyrä, selkäydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma. Nuorilla henkilöillä voi puolestaan ilmetä rakenteellista selän löysyyttä. Leikkauksen laajuudesta riippuen toipuminen kestää puolestatoista kuukaudesta vuoteen.

• • •

ANNE-MARI LEHTO

Jos selkä on aamulla kipeämpi, harkitse patjan vaihtoa. Valitse selkää tukeva ja selän muotoja sopivasti joustava patja. Aseta kyljellä nukkuessasi päällimmäisen polven alle tyyny, jotta selkä ei kierry yön aikana.

Lähde: Selän hoito-opas

Lisätietoja: ajanvaraus (02) 622 622

Hyvässä hoidossa


Psoriasis kuriin oikealla hoidolla Lääkäritalon blogi netissä www.porinla akaritalo.fi Yksi yleisimmistä ihosairauksista on hilsetystauti eli psoriasis. Väestöstä 2-3 % sairastaa psoriasista.

T

autia ei luokitella ihottumaksi, vaan se on perimän ja ulkoisten seikkojen laukaisema ihon sairaus. Siinä orvaskeden solukko jakaantuu 7-kertaisella nopeudella jolloin, normaali solukon järjestys ja kypsyminen sarveiskerrokseksi on häiriintynyt.

Oireiden esiintyminen kausittaista Nykykäsityksen mukaan psoriasis on autoimmuunitauti, jossa elimistön puolustusmekanismi reagoi omia rakenteita vastaan. Taudin puhkeaminen voi tapahtua missä iässä tahansa, ja puuskittainen kulku on sille ominainen. Toisinaan taudin oireet häviävät kokonaan. Tällöin se on latenttina eli oireettomana ja piilevänä, joskus onnellisesti koko lopun elämän. Psoria laukaisevia ja pahentavia seikkoja ovat muun muassa infektiosairaudet ja henkinen stressi. Psoriasis ei ole tarttuva tauti. Psoriasiksen tyypillisenä oireena ovat tarkkarajaiset paksuhilseiset läiskät ja punoittavat alueet. Hilseen alla iho on punoittelevaa. Kutina on vähäistä, mutta toisinaan ja eritoten päänahassa ja säärissä se voi olla häiritsevää. Psoriläiskien mielipaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, päänahka ja myös kynsissä esiintyy monesti tyypillisiä muutoksia.

Psorilla on monia ilmenemismuotoja Usein psori esiintyy pelkästään tietyllä ihoalueella. Tavallisessa psoriasiksessa läiskät paikantuvat raajojen ojentajapuolille, vartalolla on usein saman-

6

3/2012

aikaisesti muutamia läiskiä ja lisäksi päänahassa on psorimuutoksia. Psorin käänteismuodossa tautimuutokset paikantuvat puolestaan taipeisiin. Hilseen muodostus on vähäistä, iho on punoittava ja kiiltävä. Mielipaikat ovat kainalot ja nivukset, naisilla rintojen alla. Täpläpsorissa läiskät esiintyvät laaja-alaisesti vartalolla ja raajoissa. Täplät ovat punoittavia, hilsekatteisia ja koko vaihtelee muutamasta millimetristä 1–2 cm:n läpimittaisiin, koholla oleviin läiskiin. Omana psorin alalajina on märkärakkuloita muodostava psoriasis. Se on tavallisesti kämmenissä tai jalkapohjissa ja hyvin harvinaisena koko keholla. Ärhäkkä aktiivi psori voi johtaa laaja-alaiseen, koko ihon punoitukseen ja tästä tilasta käytetään nimitystä erytroderminen psoriaasi. Noin joka kymmenennellä psoriaatikolla esiintyy nivelrikkoa. Nivelkipuja psoriaatikolla on nivelreumaa vähemmän, ja reumakokeet ovat pääsääntöisesti negatiiviset.

Psorin toteaminen Yksiselitteistä laboratoriotestiä tai koetta psorin toteamiseen ei ole olemassa. Diagnoosi perustuu kokeneen lääkärin harjaantuneeseen silmään. Myös psorin mahdollinen esiintyminen suvussa on keskeinen tieto diagnoosia tehtäessä. Parantavaa hoitoa psoriasikseen ei ole olemassa. Oireita voidaan lievittää ja parhaassa tapauksessa saada se kokonaan oireettomaksi, piileväksi. Hoitokeinoja ovat paikallishoidot, sisäiset hoidot, valohoidot ja näiden hoitojen yhdistelmät sekä viimeisimpänä tulokkaana niin sanotut biologiset hoidot.

Pitkäkestoisia hoitoja Psorin hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä käytetyimpiä ovat kortisonivoiteet ja D-vitamiiniperäiset paikallisvalmisteet, joita ovat voiteet, emulsiovoiteet, geelit, linimentti ja hiuspohjan liuokset. Salisyylivaseliini on vuosikymmeniä ollut hilsettä kuorivana ja pehmittävänä psoriaatikon peruslääke. Perusvoiteilla saadaan pehmitettyä hilsepaakkua, ja se myös parantaa hilsekerrokseen jääneen vaikuttavan lääkeaineen eli kortisonin kulkua syvemmälle ihoon. Hoidon kesto on viikkoja tai kuukausia. Jos lääkitys lopetetaan liian aikaisin ja yhtäkkisesti, palaavat oireet päivissä. Sisäiset hoidot hillitsevät psorin ihon uudistuvan solukon nopeutunutta jakautumista joko salpaamalla tai vaikuttamalla taustalla oleviin immunologisiin häiriömekanismeihin. Tällaisten lääkkeiden käyttö edellyttää laboratoriokokeita hoidon kuluessa.

ovat kuitenkin erittäin kalliita. Lue lisää psoriasiksesta www.psori.fi. JUKKA JUHELA ihotautilääkäri

Valohoitolaitteet matkivat aurinkoa Auringon valon ja sen UV-alueen positiivinen vaikutus psori-iholla on tunnettu jo vuosituhansia. Yli puolella psoriaatikoista oireet lievittyvät tai häviävät kesän aikana. Lääketieteelliset valohoitolaitteet säteilevät UV-valoa kuten kesäaurinko, ja hoidon periaate on valottaa potilasta 2–5 kertaa viikossa annosta nostaen, kunnes riittävä lopputulos on saavutettu. Hoitokertoja yhdessä jaksossa on tavallisesti 15–30. Biologiset lääkkeet ovat tulleet kymmenisen vuotta sitten vaikeiden ja muihin hoitoihin reagoimattoman psorin hoitovaihtoehdoksi. Ihon alle annettavalla lääkkeellä pyritään normalisoimaan tulehdusprosesseja. Nämä hoidot

Kuvissa psorimuutoksia: päänahassa ja kynsissä, tyypilliset psoriläiskät kyynärpäissä, paksut psoriplakit polvessa ja psorin taive- eli käänteinen muoto.

Lisätietoja: ajanvaraus (02) 622 622


Syksy tuo mukanaan flunssat ja korvatulehdukset Syksyn myötä flunssat ja korvatulehdukset liittyvät taas osaksi monen pienten lasten perheen arkea. Korvatulehdus ja flunssa ovatkin yleisimmät pienten lasten lääkärissäkäynnin syyt. Korvatulehduksia eniten pienillä lapsilla Porin Lääkäritalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit Olli-Pekka Heikkilä ja Raili Laiho-Rekola kertovat korvatulehduksen olevan yleinen pienten lasten tauti. Useimmiten korvatulehduksia sairastavat 1–3 -vuotiaat, ja yli 90 prosenttia korvatulehduksista esiintyy alle 5-vuotiailla lapsilla. Ilmojen viiletessä tulevat virusflunssat ja niiden jälkitautina korvatulehdukset. Syytä siihen, miksi toiset lapset sairastavat runsaasti korvatulehduksia ja osa välttyy niiltä lähes kokonaan, ei ole saatu selville. Hengitystieinfektiot ovat merkittävin korvatulehdukselle altistava tekijä, sillä limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat välikorvan luontaista  tuuletusreittiä,  korvatorvea, jolloin välikorvassa tulehdusta aiheuttaville bakteereille muodostuu otolliset olo-

suhteet. Hengitystieinfektiot leviävät helposti päiväkodeissa, mutta itse korvatulehdus ei tartu lapsesta toiseen.

Putkitus harkitaan tapauskohtaisesti Osa korvatulehduksista paranee ilman erityistä hoitoa tai antibiooteilla 2–4 viikon kuluessa, mutta osalle lapsista jää täryonteloon limaa hoidoista huolimatta. Tätä tilaa  kutsutaan liimakorvataudiksi. Liimakorva ei ole kivulias, joten se voi tulla yllätyksenä esimerkiksi kuulontarkastuksessa. – Usein lapsen kuulon parantuessa liimakorvan diagnosoinnin ja hoidon myötä myös lapsen puheen kehitys paranee huimasti, Heikkilä sanoo. Lasten korvien putkituksesta puhutaan paljon, mutta automaattisesti niitä ei muutaman tulehduksen jälkeen vielä laiteta. Putkituksen edellytyksenä on,

että lapsella on ollut vuoden aikana 5–7 erillistä korvatulehdusta  tai  tulehduserite ei ole hävinnyt välikorvasta kolmen kuukauden aikana. Putkituksella tarkoitetaan ilmastointiputkien asennusta  tärykalvolle niin, että ne takaavat suoran yhteyden välikorvasta korvakäytävään. Näin välikorvaan pääsee ilmaa, joka on edellytys tulehdusten parantumiselle.  Putket pysyvät tärykalvossa kiinni useiden kuukausien ajan ja irtoavat yleensä itsestään. Putket asennetaan lapsille  nukutuksessa, ja toimenpide kestää noin 10–20 minuuttia. – Lapsi ei tunne kipua korvissa toimenpiteen aikana eikä sen jälkeen. Nukutus- ja valmistelutilanne vieraiden ihmisten keskellä voi kuitenkin olla pienelle potilaalle jännittävä ja pelottavakin tilanne, jolloin lapsi usein itkee, Heikkilä varoittaa pienten lasten vanhempia. Putkituksen jälkeen limaisuutta voi esiintyä vielä jonkin aikaa, mutta  välikorvan limakalvon  saadessa ilmaa putken kautta, tilanne normalisoituu melko pian. Putkien kanssa voi käydä normaalisti suihkussa, mutta uimahallissa lapsen korvia on hyvä suojella apteekista saatavien korvatulppien avulla. Aiemmin  korvatulehduksien vä-

hentämiseksi tehtiin ensisijaisesti kitarisan poistoja. Nykytutkimuksen mukaan  on kuitenkin  havaittu, ettei siitä ole hyötyä etenkään pienten lasten korvatulehduksien kannalta.

Tulehdukselta suojautuminen Flunssan välttäminen vähentää myös korvatulehduksia, mutta käytännössä se on hyvin vaikeaa. Huolellinen käsihygienia ja kyläilyn välttäminen flunssaperheeseen ovat tehokkaimpia ja helpoimpia keinoja vähentää tartuntoja. – Korvatulehdus ei aiheudu ulkoisista syistä, eikä siis karvalakki suojaa tulehdukselta. Tietysti kylmettymistä täytyy välttää asiallisella pukeutumisella, Heikkilä tarkentaa. Pneumokokkirokotteesta on myös jonkin verran hyötyä korvatulehduksien välttämisessä. Korvatulehduksia näyttää lisäävän kodin ulkopuolinen hoito, on se sitten mummola tai päiväkoti. Kodeissa, joissa tupakoidaan, esiintyy myös enemmän korvatulehduksia savuttomiin perheisiin verrattuna. Maalla asuvilla lapsilla esiintyy korvatulehduksia kaupunkilaisperheitä vähemmän, jonka syynä arvellaan olevan luonnollisempi ympäristö. Perimä vaikuttaa moneen asiaan  ja myös korvatulehduksissa sillä on osansa. Mikäli vanhemmat tietävät itse kärsineensä korvatulehduksista lapsena, on todennäköistä, että myös oma jälkikasvu on herkempää korvatulehduksille. Pienten lasten vanhemmilla kannattaa olla kotona varalta särkylääkettä sekä puuduttavia korvatippoja, joilla pääsee yöllä akuutin vaiheen yli. Niistäjästä ja keittosuolatipoistakin on usein hyötyä. ANNE-MARI LEHTO

Milloin lääkäriin? • Flunssainen lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä. • Pienen lapsen flunssa pitkittyy yli 2 viikon mittaiseksi. • Leikki-ikäinen lapsi tai koululainen sanoo korvan olevan kipeä. • Korva alkaa vuotaa märkää. • Silmien rähmiminen jatkuu hoidosta huolimatta. • Lapsi, jolla on ilmastointi- putket, muuttuu kivuliaaksi tai korva alkaa vuotaa tai vuoto ei lakkaa usean päivän antibioottihoidosta huolimatta. • Herää epäily, että lapsen kuulo on heikentynyt. Lähde: Duodecim

Lisätietoja: ajanvaraus (02) 622 622

Hyvässä hoidossa


Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Allergologia

Anu Virolainen

Anestesiahammashoito Ismo Raitakari

Anestesiologia Antti Pehkonen Sari Sjövall Timo Virtanen

Endokrinologia Paavo Pääkkönen

Fysiatria

Jarkko Levola

Geriatria

Kalle Honkanen Maritta Salonoja

Gynekologia

Tuula Asantila Johanna Haikonen Merja Huttunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Reetta Uusitalo Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen

Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala

Ihotaudit

Jukka Juhela Tuula Puolakka Anu Virolainen Tuula Vuorio

Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen

Kirurgia

Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä

Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen

Kliininen fysiologia Pekka Varjo

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo

Käsikirurgia

Jorma Panula Hanna-Stiina Taskinen

Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi

Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo

Magneettitutkimukset

Timo Raudaskoski Simo Savijoki

Muistitutkimukset Maritta Salonoja

Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren

Neurologia

Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder

Ortopedia

Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kukkonen Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo

Seppo Suominen Matti Sävelä

Sotilaslääketiede

Plastiikkakirurgia

Suu- ja leukakirurgia

Tapio Nieminen Ira Saarinen

Psykiatria

Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero

Psykoterapia

Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero

Radiologia

Elina Heikkilä Timo Lehtonen

Reumasairaudet Tapio Ahola

Ruuansulatuselinten kirurgia

Timo Lahin

Ossi Lehmijoki

Sydäntaudit Jouko Remes

Terveydenhuolto Anu Toivanen

Työterveyshuolto Anja Renfors

Työterveyslääkärit

Reetta Järvenpää Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Kaija Westergård Jonne Willman

Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä

Urheilulääkärit

Ruuansulatuselinten sairaudet

Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen

Jukka Korpela Matti Kukola

Silmäkirurgia

Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen

Sisätaudit

Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo

Rauno Järvenpää Teija Kauti Karri Kirjasuo Pauli Kulta Janne Kuvaja Viljami Laine Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Janne Vehanen Jonne Willman

Jyrki Levola Timo Nykänen

Urologia

Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen

Veritaudit

Seppo Vanhatalo

Yleislääketiede

Reetta Järvenpää Esko Karra Pauli Korkeamäki Raili Laiho-Rekola Jyrki Levola Ilkka Piisi Anu Toivanen

Yleislääkärit Sami Elamo Otto Ettala Elina Fält

OMT-fysioterapia Mika Kerokoski

Paripsykoterapia Heikki Kruus

Psykoterapia

Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta

Päihdeterapia

Markku Hernesniemi

Muut asiantuntijat

Ravitsemusterapia

Akupunktio

Leena Hannula

Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo

Alaraajafysioterapia Tiina Stenman

Fysioterapia

Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo

Kiropraktiikka

Roope Mäkelä

Seksuaali- ja pariterapia

Seksuaaliterapia Solja Salminen

Senioriklinikka

Terhi Saari-Hannibal

Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä

Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström

Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas

Urheiluhieronta Reino Jokiranta

Matti Kuuri-Riutta

Urheiluklinikka

Kuntohoitaja

Urogynekologinen fysioterapia

Jorma Pohjonen

Lymfaterapia

Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen

Muistitutkimukset Leena Hannula

Virve Mujunen

Äitiysneuvola

Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö

Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi

Osallistu kilpailuun ja voita hieronta! Ota osaa kilpailuun ja rastita oikea vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen hieronnan voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Postita lomake 14.10.2012 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. 1. D-vitamiinin luonnollinen lähde on lihatuotteet

marjat auringonvalo 2. Korvatulehdus on erityisesti 1–3 vuotiaiden lasten vaiva noin 5 -vuotiaiden lasten vaiva kouluikäikäisten lapsien vaiva 3. Psoriasis puhkeaa tyypillisesti lapsena aikuisena missä iässä tahansa

Nimi

Osoite

Puhelin


Hyvässä hoidossa 3/2012