Page 1

6

• 2010

Äijäsirkus vetää miehet esiintymään

Tietoa takuueläkkeestä Aina voi oppia uutta


asi n e e r t n e n o t h Mika Le ssa e s k u k ir s ä ij Ä renkaita

2

Leija 6

.

2010


– Tästä tulee hyvä juttu, tää on rock´rollia, totesi sirkuksen bändi, Viisi seinähullua. Petro Hell soitti rumpuja ja Jussi Aalto lauloi Popedan biisejä. – Tätä sirkusta voisi tehdä useamminkin, miehet miettivät. Harjoitusten aikana molemmat kokeilivat erilaisia sirkusvälineitä. Jussi Aalto kertoi, että hän on hyvä taikuri. Petro Hell taas piti trapetsista.

Sirkus vetää miehet esiintymään Perjantai-iltaisin syksyn ajan Piipoo-keskuksessa Lempäälässä harjoitteli Äijäsirkus. Äijäsirkuksessa miehet treenasivat erilaisia sirkustemppuja. Mika Lehtonen, Oskari Koskinen ja Toni Aalto harjoittelivat eri välineillä, kuten renkailla, huiveilla ja diabololla. Emil Melakoski, Sami Rantamäki ja Tuukka Antila taas tekivät pyramidiä. Klovnina hääri Heikki Jussi Lehtimäki. Äijäsirkuksen järjesti Iltalinjalla-projekti. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Äijäsirkus yhteiskuvassa.

Oskari Koskinen harjoitteli hevimusiikin tahdissa. Hän heitti ilmaan ja otti kiinni erivärisiä huiveja, jotka leijuivat kauniisti alas.

Leija 6

.

2010

3


Uutisia

Soitatko ilmakitaraa? Oulussa järjestetään ilmakitaransoiton MM-kisat joka vuosi. Ensi vuonna tapahtuma laajenee ja Oulussa kilpaillaan, kuka on Suomen paras kehitysvammainen ilmakitaran soittaja.

Hauskan tapahtuman järjestävät Liikkuva Laulureppu ja Ilmakitaransoiton MM-kisat. Tapahtuman tuottaja on Timo Rautio, hänen sähköpostinsa on timorautio1@hotmail.com ja puhelinnumeronsa 050 5398 263. Tapahtuman kotisivu on www.ilmakitara.fi/fi/kisat/ ilma-kuuluu-kaikille

Kuva Jaana Teräväinen

SM-kisa on osa Ilma kuuluu kaikille -tapahtumaa. Tapahtuma on 11.6.2011 klo 13 – 17 Raksilan Messuaukiolla Oulussa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Petro Hell näyttää hauskasti, miten ilmakitaraa soitetaan. Ilmakitaran soittaja kuvittelee, että hänellä on kitara. Hän matkii oikean soittajan eleitä, ja liioittelee niitä.

EPSAn kokoukset alkoivat Espanjassa Kuva Birgitta Lange

– EPSA haluaa, että ihmiset tietävät enemmän sen toiminnasta. Jokainen EPSAn jäsenmaa saa tuhat euroa rahaa tiedottamiseen, Krisse Pääskynen kertoo. Hän edustaa Suomea EPSAssa. EPSA tarkoittaa Euroopan kehitysvammaisten keskustelufoorumia. Me Itse ry on EPSAn jäsenyhdistys. – Seuraava EPSAn kokoukset ovat tammikuussa Lontoossa ja toukokuussa Kyproksella, Krisse Pääskynen kertoo. 4

Leija 6

.

2010

Turkulainen Krisse Pääskynen edustaa Suomea EPSAn kokouksissa. Ensimmäinen kokous pidettiin Espanjassa.


Sateenvarjossakin voi olla taidetta Kettuki alkaa myydä ensi vuonna pussukoita, sateenvarjoja, kalenterin kansia, kyniä ja tarjottimia, joiden aiheet perustuvat kehitysvammaisten taiteilijoiden teoksiin. Mukana on seitsemän teosta neljältä taiteilijalta. Taiteilijat ovat Elina Niemelä, Kimmo Tolvanen, Jukka Suni ja Antti Korkeila. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Hamkin tekstiiliverstas ja Hämeen Ammattikorkeakoulu.

Mallikappale sateenvarjosta, jonka kuva-aiheena on toiminut hattulalaisen Jukka Sunin teos Vihainen Tirehtööri.

Tampereelle perustettiin Me Itse -alajaos Tampereella on pidetty Me Itse ry:n Tampereen alajaoksen perustamiskokokous. Alajaos sai nimekseen Tampereen Hämpit.

Kuva Marika Anttila / Me Itse ry

Tampereen Hämpit on aloittanut toimintansa aktiivisesti. Teemaviikolla se piti kirpputoria ja järjesti illan, jossa annettiin vinkkejä ruuanlaittoon. Alajaos on myös järjestänyt arpajaiset. Alajaokset ovat Me Itse ry:n paikallisia toimintaryhmiä. Ne kokoontuvat säännöllisesti esimerkiksi kerran kuussa. Tapaamisissa voi vaihtaa ajatuksia ja pohtia asioita, jotka koskevat vammaisia henkilöitä. Usein ryhmä pyrkii vaikuttamaan paikallisiin päättäjiin.

Tampereen Hämpit yhteisessä kuvassa. Ylärivissä ovat Marko Järvinen, Jussi Lunden, alajaoksen perustaja Sakari Lehto, Aki Lindroos ja Anu Lehtonen. Alarivissä ovat vasemmalta oikealle: Heli Lehto, alajaoksen sihteeri Nina Kautonen ja puheenjohtaja Pertti Kallio.

Me Itse -yhdistyksellä on yhteensä 28 alajaosta ympäri Suomea. Leija 6

.

2010

5


Vertaistutkijat selvittävät oikeuksia – Jotakin tämän tapaista mä olen kymmenen vuotta miettinyt, Heikki Suvilehto sanoo kehitysvammaisten tutkijoiden työpajassa. Työpaja järjestettiin lokakuussa Tampereella. Heikki Suvilehto pohti edellisessä Leijassa 5/2010, että tieteen pitää kuulua myös kehitysvammaisille ihmisille eli meikäläisille. Kuin vastauksena hänen pohdintaansa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on aloittanut kuluvana syksynä uuden tutkimushankkeen, jossa mukana olevat kehitysvammaiset ihmiset haluavat tehdä tutkimusta eli selvittää asioita.

Mukana on kymmenen tutkijaa. – Saimme idean Irlannista. Siellä toimii aktiivinen kehitysvammaisten ihmisten ryhmä, joka tutki miten kehitysvammaiset ihmiset asuvat Irlannissa, projektipäällikkö Petra Tiihonen kertoo. Hän on töissä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä. Koska tässä tutkimuksessa tutkija haastattelee vertaistaan, sitä sanotaan vertaistutkimukseksi. Mitä on vertaistutkimus? – Se tarkoittaa, että me vammaiset ihmiset tutkimme vammaisia ja romanit tutkivat romaneja, Sampsa Saariniemi selittää. Hän on itse vertaistutkija ja hankkeessa mukana. Kun tutkija ja tutkittava ovat molemmat esimerkiksi vammaisia, on todennnäköistä, että tutkimuksessa tulee uusia asioita esille. Yksi aihe valittiin tutkimuksen aiheeksi Vertaistutkijat olivat saaneet kotitehtäväksi miettiä erilaisia tutkimusaiheita. Tutkimusaiheiksi ehdotettiin muun muassa ihmisoikeuksia, asumista, työtä ja ihmissuhteita.

Elina Puumalainen haluaa tutkia vammaisten ihmisten oikeuksia.

6

Leija 6

.

2010

Lokakuun tapaamisessa ryhmän tehtävänä oli päättää, mikä aihe valitaan kaikkien yhteiseksi tutkimusaiheeksi.


Petra Tiihonen seuraa, kun Heikki Suvilehto käy läpi vertaistutkijoiden saamia kotitehtäviä.

– Mielestäni tärkein aihe on vammaisten oikeudet. Oikeuksiin kuuluu myös työ. Työssä palkkaa olisi tärkeä tutkia, koska kehitysvammaiset ihmiset saavat tosi pientä palkkaa. Työtä tehdään hiki päässä, palkkaa voi saada seitsemän tai yhdeksän euroa päivässä, Elina Puumalainen sanoi. Hän on myös vertaistutkija. Lopulta ryhmä päätti, että tutkimusta tehdään vammaisten oikeuksista, sillä muut aiheet sisältyvät oikeuksiin. Vammaisten ihmisten oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus työhön, oikeus asumiseen ja oikeus ihmisoikeuksiin. Heikki Suvilehto kertoi, että oikeuksia oli käsitelty juuri tv:n Akuutti-ohjelmassa:

– Tommi Kivimäki oli Akuutissa puhumassa vammaisten ihmisten oikeuksien julistuksesta. – Suomi ei ole ratifioinut eli hyväksynyt sopimusta. Suomi on taas viimeinen pohjoismaista, sillä Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat jo hyväksyneet sen. On korkea aika, että Suomi sitoutuu sopimukseen, Heikki Suvilehto sanoi. Tutkija voi haastatella työkavereitaan tai ystäviään Tutkijoille kerrottiin, että haastateltavaksi voi valita kehitysvammaisia ihmisiä työpaikalta tai harrastuksista.

Leija 6

.

JATKUU . . . . . . . 2010

7


Sampsa Saariniemi ja Minna Pääkkö-Topi harjoittelivat, miten tukihenkilö auttaa vertaistutkijaa. Elina Puumalainen ja Sanna Kekki ovat taustalla valmiina antamaan neuvoja ja ohjeita.

. . . . . . . JATKOA Tutkija voi haastatella myös kehitysvammaisia ystäviään. Tutkija voi haastatella yhtä, kahta tai kymmentä ihmistä. Haastattelussa hän saa apua tukihenkilöltään. Tukihenkilö auttaa haastattelutilanteessa myös heitä, jotka eivät osaa lukea. Jos lukeminen on vaikeaa, apuna käytetään myös kuvia. Tutkimus julkaistaan ensi vuonna. – Tutkijoiden ryhmä päättää itse, missä muodossa tutkimus julkaistaan, Petra Tiihonen kertoo. – Irlannissa tutkijat julkaisivat vihon, johon oli koottu kaikki haastatteluaineisto. Vihosta voi lukea, mitä haastateltavat kertoivat. 8

Leija 6

.

2010

Tamperelainen Anu Mäki ehdotti, että tutkimus julkaistaan selkokielellä, jotta sitä on helppo ymmärtää. Tutkijoiden seuraava tapaaminen on tammikuussa. Kotitehtäväksi he saivat miettiä kolme kysymystä, jotka koskevat kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia. Kysymyksiä voi miettiä yhdessä oman tukihenkilönsä kanssa. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen Tutkimuksen tulokset julkaistaan syksyllä 2011. Silloin kerrotaan tuloksista ja vertaistutkijoiden kokemuksia tutkimustyöstä. Lisätietoja Petra Tiihonen, petra.tiihonen@kvps.fi ja Sanna Kekki, sanna.kekki@kvps.fi


Grilli-ilta Hiihtomäen lavalla Hiihtomäen lava on Mikkelin lähellä. Siellä on tanssilava ja kahvila. Lavan omistaa Mikkelin kaupunki. Siellä on esiintynyt Eino Grön ja muita julkkiksia. Lavan toimintaa johtaa Matti Pilvenheimo. Olin lavalla talkootöissä. Ehdotin Matille, että lavalla voisi pitää kehitysvammaisille grilli-iltoja. Matti piti ideasta. Kesällä pidettiin jälleen grilli-ilta, johon osallistui 115 vierasta. He saapuivat takseilla ja linja-autolla.

Hiihtomäen lavan alueella on myös grilli, josta voi ostaa makkaraa.

Pihalla sai pelata mölkynheittoa. Peliä johti Taru Vilander, Mikkelin seudun kvt:n puheenjohtaja. Illan isäntänä toimi Matti Pilvenheimo. Teksti ja kuva Kai Lehto Kuva Metronome

Sanna Sepponen tv-sarjan kuvauksissa.

Toisenlaiset frendit -tv-sarja palaa ruutuun 2011 Katsoitko viime keväänä tv:stä Toisenlaiset frendit -sarjaa? Sarjan pääosassa ovat samassa talossa naapureina asuvat kuusi kaverusta.

Pekka Alatarvas maalaa tauluja Pekka Alatarvas maalaa mielellään luontokuvia. Kemin kuvataideseura Suma valitsi hänen työnsä ”Jäiden lähtö” marras- ja joulukuun kuukauden tauluksi.

Keväällä sarjasta nähtiin kuusi osaa. Sarjaan on tehty uusia osia, jotka näytetään tv:ssä vuonna 2011. Uusia osia on kuvattu muun muassa Tulppaanitalolla Tampereella ja galleria Art Kaarisillassa Helsingissä. Leija 6

.

2010

9


Tarvitsemme enemmän tietoa takuueläkkeestä Pienimmät kansaneläkkeet nousevat. Kela lähettää alkuvuodesta pienituloisille eläkeläisille lomakkeen, jolla voi hakea uutta takuueläkettä. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläke on noin sata euroa. Sen saa entisen eläkkeen lisäksi. Me Itse ry:n Ulla Topin mielestä vammaisjärjestöjen on oltava aktiivisia: – Eläkkeensaajat tarvitsevat tietoa. Kuinkahan moni edes tietää koko takuueläkkeestä, hän kysyy. Kela lähettää alkuvuodesta kaikille pienen eläkkeen saajille esitäytetyn lomakkeen, jolla takuueläkettä voi hakea. Lomakkeen voi palauttaa Kelaan helmikuusta alkaen. –  On hyvä, että tulee valmis lomake, sanoo Ulla Topi.

– Mutta ymmärtävätkö kaikki, mistä lomakkeesta on kysymys. Kaikki kehitysvammaiset ihmiset eivät välttämättä osaa lukea, joten he ainakin tarvitsevat apua. Ulla Topin mielestä apua voi kysyä edunvalvojalta, omaiselta tai hoitajalta. Lisäksi aina voi mennä Kelaan kysymään neuvoa. – Kelan lomakkeet ovat usein niin monimutkaisia, Ulla Topi sanoo. Selkeä epäkohta takuueläkkeessä on, että se pienentää asumistukea. Rahaa siirrellään, mutta osa eläkeläisen eduksi tarkoitetusta tuesta ei tulekaan eläkeläiselle. – En tiedä vielä summia tarkasti, mutta pelottaa, että asumistukeni laskee, Ulla Topi sanoo. Teksti ja kuva Jaana Teräväinen

– Jos Kelan lomake takuueläkkeestä tuntuu vaikealta, kannattaa kysyä apua, Ulla Topi sanoo.

10

Leija 6

.

2010


Kuva Pauli Mörsky

Timo Saarikoski asuu vuokralla, hänen viihtyisä kotinsa on Lapualla.

Takuueläke tuo eläkeläiselle lisää rahaa Osalla eläkkeensaajia takuueläke pienentää asumistuen määrää. Takuueläke pienentää asumistukea ja eläkeläisen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet. Kela arvioi, että noin 45 000 yksinäisen henkilön asumistuki pienenee. Samoin takuueläke vähentää asumistukea noin 7 600 avio- tai avoliitossa asuvalla eläkkeensaajalla. Kehitysvammaiset ihmiset saavat työkyvyttömyyseläkettä, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Uuden järjestelmän myötä kansaneläke ja takuueläke ovat yhteensä 687,74 euroa. Saman summan saavat sekä yksin että parisuhteessa asuvat.

Esimerkki Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke on nyt 586,46 euroa. Ensi vuoden maaliskuun jälkeen hän saa lisäksi takuueläkettä, jonka suuruus on 101,28 euroa. Takuueläke laskee asumistukea 4,5 euroa, mutta henkilön toimeentulo paranee kuitenkin noin 96 eurolla. Jos pariskunnan molemmilla puolisoilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, kummankin asumistuki vähenee noin 50 euroa kuukaudessa. Vaikka asumistuet pienenevät, takuueläke parantaa molempien toimeentuloa noin 117 eurolla kuukaudessa. Leija 6

.

2010

11


Oppimisen iloa puhujakoulutuksessa:

”Aina voi oppia uutta” Uusi projekti kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä puhujiksi, jotka ovat valmiita kertomaan elämästään eri tilaisuuksissa. Me Itse ry:n Käsikynkkä-projektin puhujakoulutus on alkanut. Projekti kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä puhujiksi, jotka ovat valmiita puhumaan kehitysvammaisia koskevista aiheista eri tilaisuuksissa. Puhujat koulutetaan tehtävään, ja ensimmäisenä koulutukset ovat käynnistyneet Helsingissä. Palava halu vaikuttaa Koulutuspäivät ovat tiivistä ahertamista, mutta ainakin Helsingissä oppiminen tapahtui iloisissa tunnelmissa. Koulutuspäivän aikana ilmassa oli reilu annos innokkuutta ja oppimisen iloa. Kaikkia koulutukseen osallistuneita yhdistää yksi yhteinen tekijä: palava halu vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten asioihin. Koulutukseen osallistuva Mia Puttonen kertoo tämän olleen suurin syy, miksi hän lähti mukaan projektiin: – Minulle oli itsestään selvää, että osallistun koulutukseen. 12

Leija 6

.

2010

– Kehitysvammaisten syrjiminen on tärkeä aihe, josta haluan puhua, hän kertoo. Mialla on jo aiempaa puhujakokemusta. Hän on käynyt puhumassa kouluissa ja kertonut yleisesti siitä, mitä on olla kehitysvammainen. Hänellä itsellään on Downin oireyhtymä. Tulevaisuudessa hän haluaisi puhua erityisesti kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja palkka-asioista. Esiintymisvarmuutta hakemassa Koulutuksen avulla Mia Puttonen haluaa ennen kaikkea kehittyä esiintyjänä: – Jännitys ei ole minulle ongelma, mutta toivon, että koulutuksen päätteeksi minulla on enemmän esiintymisvarmuutta. Lisäksi on tärkeää, että osaa ilmaista asiansa selkeästi.

JATKUU . . . . . . . . .


. . . . . . Puhujakoulutuksen työkansio on ahkerassa käytössä koulutuspäivillä. Mia Puttonen hakee koulutuksesta esiintymisvarmuutta.

Leija 6

.

2010

13


. . . . . . . JATKOA – Tähän mennessä olen oppinut koulutuksessa vuorovaikutustaitoja, Mia Puttonen kertoo. Koulutusta hän pitää erittäin hyödyllisenä kokeneellekin puhujalle: – Aina voi oppia uutta ja kehittää itseään. Koulutuspäiviä järjestetään yhteensä seitsemän. Lopuksi kaikille osallistujille järjestetään harjoitusesitys. Ryhmässä jaetaan kokemuksia Koulutuksessa käydään läpi erilaisia viestintätaitoja, kuten puheen rakennetta ja sisältöä, sekä esiintymistilanteita kouluttaja Anne Revon johdolla. Esitys- ja esiintymistaitoja hiotaan erilaisten harjoitusten ja ryhmätöiden avulla. – Ryhmätyöskentely on keskeistä. Toisilla on valmiiksi puhujakokemusta, toisilla sitä on vähemmän. Ryhmätöissä he pääsevät jakamaan kokemuksiaan, Anne Repo kertoo.

Videointiharjoitukset ovat osa koulutusta. Puhetta kuvassa harjoittelee Kaj-Erik Sagulin.

Helsingin koulutuksessa mielipiteiden vaihto on vilkasta ja ryhmäläiset ovat valmiita keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. – Kaikki ryhmän jäsenet ovat tavattoman innostuneita siitä, että pääsevät esiintymään. Kaikki ovat todella motivoituneita, Anne Repo iloitsee. Seuraavaksi koulutuksia järjestetään Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Pohjois-Suomen koulutus järjestetään alkuvuodesta 2012. Koulutukset ovat ilmaisia. Teksti ja kuvat Laura Kotila

Kouluttaja Anne Repo kehuu ryhmää innokkaaksi ja motivoituneeksi.

14

Leija 6

.

2010

Haluatko mukaan koulutukseen? Ota yhteyttä Käsikynkkä-projektin projektityöntekijä Marika Anttilaan. Hänensä numeronsa on 050 4654 656 ja sähköposti marika.anttila@meitse.fi


Sanna Sepponen ja Arja Salo ottivat osaa Helsingin koulutukseen lokakuussa.

Haluatko sinäkin puhujaksi? Käsikynkkä-projekti kouluttaa puhujia. Koulutukset ovat maksuttomia. Koulutuksia järjestetään Helsingissä, Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Ylivieskassa tai Oulussa. Helsingin seudun koulutukset ovat alkaneet 9.10.2010. Helsingin koulutukset päättyvät ensi helmikuussa. Koulutettavia on yhteensä 13 ja ryhmä on nyt täynnä. Turun seudun koulutukset alkavat 26.2.2011. Koulutus päättyy kesäkuussa 2011. Koulutettavia on yhteensä 11. Ryhmä on nyt täynnä. Tampereen seudun koulutukset alkavat toukokuussa 2011. Koulutuksessa on vielä tilaa.

Porin seudun, Jyväskylän ja Joensuun koulutukset alkavat syksyllä 2011. Kaikissa näissä koulutuksissa on vielä tilaa. Ylivieskassa tai Oulussa järjestetään pohjoisen alueen koulutus. Koulutus alkaa tammikuussa 2012. Myös näissä koulutuksissa on vielä tilaa. Ilmoittaudu mukaan Sinäkin voit ilmoittautua mukaan puhujakoulutukseen. Jos lähialueesi ryhmä on jo täynnä, voit kysyä vapaita paikkoja muista koulutusalueista. Ota yhteyttä: Marika Anttila puhelin 050 4654 656, sähköposti marika.anttila@meitse.fi

Leija 6

.

2010

15


Runo

Tuulien teiltä Tuulien teiltä, pilvien teiltä tänne mun matkani toi. Kaukana siellä, tuntureiden teillä, jossa tuulet korkeuden soi. Käyneet on toivehet suuret oi, kauneimmat oi. Tuulien teillä, tuulien teillä, kuljen nytkin mä oi, täällä, maantiellä syksyn säällä, poissa olevan kaivaten yksinäin. Tuulien teillä, retkillä yksinäisillä, lohduton matka mulla nyt on, pilvet kun taivaan peittäneet on, tähdessä sillä mun toivoni on. Vaan jo nyt tuulilla tyyntyneillä, rauhassa jatkaa matkaa jos saan, niin enhän varjoa huolen mä tuntisikaan. Reino Pölkki Lievestuore

16

Leija 6

.

2010


Retriitti tarkoittaa hiljentymistä. Meidän retriittiimme kuuluu päivittäin kolme hartaushetkeä.

Hiljaisuus antaa voimia Retriitti tarkoittaa hiljentymistä ja oman itsensä kuuntelemista.

Joka päivä oli kolme hartaushetkeä: aamulla, päivällä ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Sunnuntaina osallistuimme Kangasalan seurakunnan jumalanpalvelukseen. Retriitti oli hieno kokemus, ja se antoi paljon voimia arkeen ja jokapäiväiseen elämään.

Kuvat: Kai Pihlajamaa

Vietimme retriittiä yhdessä. Viikonlopun retriitin aika syvennyimme yhdessä miettimään, miten Jumala luo maailman. Jokainen pieni ihminen on suuri ihme. Nautimme luonnon kauneudesta. Tuntui, että hiljaisuus puhui meille ilman sanoja. Vietimme ihanan rauhallisen viikonlopun Kangasalan Ukinrannassa syyskuussa. Terveisiä kaikille hiljaisuuden retriitistä lähettävät Kai Pihlajamaa, Minna Handroos, Ville Koivisto, Sami Rantamäki (takana), Sanna Jokinen, Leila Rouru (takana) ja Salla Sarkonen. Retriitin vetivät Kai Pihlajamaa ja Leila Rouru.

Leija 6

.

2010

17


Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 27-vuotias sinkkumies Porista. Etsin tyttöystävää Satakunnan alueelta. Harrastan sählyä ja keilausta. Toivottavasti olet suurinpiirtein samanikäinen ja kiltti sekä luotettava. Terveisin Olli Salonen Kaurapellontie 6 28610 Pori

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 62-vuotias mukava ja iloinen herrasmies Peräseinäjoelta. Lähtöisin olen Kangasalta. Harrastuksiini kuuluvat tanssiminen, lenkkeily ja musiikin kuuntelu. Etenkin iskelmämusiikki saa tanssijalkani vipattamaan. Juominen ja polttaminen eivät kuulu elämääni. Toiveenani olisi löytää kirjekaveri mukavasta 50 – 55-vuotiaasta naishenkilöstä, joka asuu Etelä-Pohjanmaan alueella. Esa Murtonen Keikulinkuja 14 61100 Peräseinäjoki

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen Jaana Peltonen. Olen 38-vuotias lievästi kehitysvammainen nainen. Harrastan ratsastusta, käsitöitä, kävelyä, musiikin kuuntelua sekä elokuvien katselua. Olen luonteeltani kiltti ja huumorintajuinen. En juo enkä tupakoi. Etsin kirjekaveria ympäri Suomen. Jaana Peltonen Ratsumiehenkatu 11 C 15 24100 Salo

18

Leija 6

.

2010

Kirjeenvaihtoon Heippa! Olen 62-vuotias nainen ja haluaisin tavata mukavan miehen. Voit olla vähän nuorempikin mieshenkilö. Olen asumuserossa. Minulle riittää yksi kaveri. Voimme tavata ja vaikka ulkoilla yhdessä. Nimimerkki Tuulikki Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

Kirjeenvaihtoon Moi, olen mukava 27-vuotias mies Porista. Haluaisin löytää itselleni jo tyttöystävän tositarkoituksella. Olen sporttinen, harrastan judoa ja käyn lenkillä. Juha Kirvesniemi Numeroni on 045 1273 827 ja sähköpostiosoitteeni on juhitz@hotmail.fi

Kirjeenvaihtoon Hei, te kaikki komeat miehet, täällä olisi 34-vuotias nainen Lohjalta. Minun nimeni on Anne. Harrastan uintia, keräilyä, kävelyä ja pyöräilyä. Voit olla joko tumma tai vaalea. Minulla on tummat hiukset ja siniharmaat silmät. Toivon sinusta kirjeystävää. Kirjeet voit lähettää osoitteeseen: Anne Malmberg Pallotie 5 A 3 08800 Lohja

Leijan juttuja voi kuunnella Internetissä Vernerin sivulla osoitteessa http://verneri.net


Olen 39-vuotias mies. Etsin tyttöystävää tositarkoituksella. Sinä voisit olla 35 – 40-vuotias. Harrastan musiikkia. Kuva olisi kiva. Toivon sinun asuvan Lahden lähistöllä. Nimimerkki Kolumbus Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

Kirjeenvaihtoon Huomio! Opiskelukaverit Alavuden ammatillisesta koulutuskeskuksesta vuosina 1982 – 1984. Ottakaa koulukaveriinne yhteyttä! Koko poppoo ja opettajat kanssa. Markku Tuira Luosuntie 159 95900 Kolari Sähköpostini on markkutuira@wippies.fi

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 26-vuotias Jussi Kurkela. Haluaisin, että olet 24 – 35-vuotias normaalivartaloinen nainen. Olisi mukava tavata joskus ja piipahtaa vaikka ulos syömään. Voisimme vaikka seurustella. Olisi mukava soitella tai kirjoitella. En juo enkä polta. Asun Nastolassa maatalossa. Jussi Kurkela Kumiantie 794 15560 Nastola

Kirjeenvaihtoon Hei, olen Vesa Siren. Olen 44-vuotias ja asun Ulvilassa. Olen sinkku ja haen luotettavaa seuraa. Vesa Siren Nahkurintie 7 28400 Ulvila

K irjeenvaihtoon

Kirjeenvaihtoon Hei, olen Tauno. Olen raitis mies. Harrastan karaokea ja kesällä kalastusta ja pyöräilyä. Pidän pop-musiiksta ja kotimaisesta musiikista. Olen luonteeltani uskollinen ja rehellinen toiselle. Haluan kirjeeenvaihtoon 40 – 50-vuotiaitten naisten kanssa osoitteeni on Tauno Maijanen Korpitie 14 c 1 96910 Rovaniemi Sähköpostiosoitteeni on tauno53@luukku.com

Kirjeenvaihtoon Huomio! Olen Janne Juhani Matilainen, vielä sinkkumies. Olen vesiraitis ja etsin sopivaa tyttöystävää rinnalleni. Olethan hieman alle 30-vuotias. Harrastan muun muassa lumilautailua, kirjoittelua ja sauvakävelyä. Olen luotettava ja rehellinen. Asun Klaukkalassa. Janne Juhani Matilainen Kiikkaistenti1 16 01800 Klaukkala

Kirjeenvaihtoon Hei, olen Mervi Auvinen, 43-vuotias nainen. Horoskoopissa olen oinas. Olen rauhallinen ja huumorintajuinen. Haluaisin kirjeenvaihtokaverin, ja ehkä poikaystävän, noin samanikäisestä miehestä. Harrastan muun muassa tanssia. Maervi Auvinen Ingaksenmäki 1 02940 Espoo

Leija 6

.

2010

19


Irina esiintyi Ylisen festareilla elokuussa.

Ylis’festarit viihdytti Ylöjärvellä Ylisen kuntoutuskeskuksessa järjestettiin elokuussa festarit. Tapahtumaan osallistui noin 2000 ihmistä. Festareilla esiintyivät Pete Parkkonen, Irina, Mustat Enkelit ja Anssi Kela. Yhtyeet ja laulajat esittivät suosituimpia kappaleitaan. Lisäksi Ylisen oma bändi Rock & Roll Agentit esitti kappaleen Ja rokki soi.

Lisäksi näytillä oli moottoripyöriä. Yleisön mielestä parasta oli hyvä fiilis, hyvät esiintyjät ja hyvät ruuat. Teksti ja kuvat Aitoon koulutuskeskuksen Ylisen toimipisteen Valmentava 1 opiskelijat

Pete Parkkonen yllätti ja heitti paitansa yleisölle. Tapahtumassa oli myös nukketeatteri, pomppulinna, kummitustunneli ja agility eli koirien taitorata. 20

Leija 6

.

2010

Marko Hakala nappasi Irinan fanikuvaan.


Leijan ristikko Tunnistatko, mit채 kuvissa on? Kirjoita sana kuvan kohdalle riville. Tummennetulle pystyriville muodostuu uusi sana? Mik채 se on?

Etsitty sana on _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ .

Ristikon on tehnyt Hannu Niittym채ki.

Leija 6

.

2010

21


Tule mukaan toimintaan! Kynnyskinoon toivotaan elokuvia lentämisestä

Elokuvatapahtumassa on ensi vuonna kilpailu, jonka teemana on Unelma lentämisestä. Kilpailuun voivat osallistua elokuvan- ja videontekijät, joilla on vammaisuudesta omakohtainen kokemus. Kilpailuun tarkoitetut elokuvat tulee lähettää 20.3.2011 mennessä osoitteeseen: Ateneum-sali, KynnysKINO, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki. KynnysKINO -elokuvatapahtumien pääjärjestäjä on Kynnys ry, vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö. Tapahtuma toteutetaan Ateneum-salin ja Valtion taidemuseon kanssa. Lisätietoja www.kynnyskino.info

Kuva JT

Elokuvatapahtuma Kynnyskino järjestetään 14. – 17.4.2011 Helsingissä Ateneum-salissa.

Penkkipunnerruksen SM-kisat Pietarsaaressa Pietarsaaren Voimailijat järjestää penkkipunnerruksen SM-kilpailut 5.helmikuuta 2011 Pietarsaaressa. Vammaisten voimailijoiden kisa alkaa punnituksella klo 8.00 – 9.30. Kilpailut käydään sarjoissa M50, M60 ja M70+. Ilmoittautumiset 5.1. mennessä: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Suvi Aho, puh. 0400 933 312, suvi.aho@vammaisurheilu.fi. Lisätietoja sivuilla www.vammaisurheilu.fi ja www.suomenvoimanostoliitto.fi

Vaikuttamisen välineet -koulutuksia Tampereella Selko-e järjestää koulutuksia Tampereella Tulppaanitalossa. 19.1.2011 aiheena ovat keskustelupalstat ja 20.1.2011 opetellaan käyttämään facebookkia. Lue lisää projektin kotisivulta: www.selko-e.fi/vaikuttaminen/

22

Leija 6

.

2010


Finlandia-talo laulaa ja soi tammikuussa Kuva Kulttuuripaja Valo

Perinteinen Finlandia-talon konsertti järjestetään lauantaina 29.11.2011 klo 14 – 16.30. Esiintymässä on muun muassa Bem-bändi Espoosta, Kolme kuningasta Helsingistä ja Annika Backman Houtskarista. Aikuisten liput maksavat 26 euroa ja alle 12-vuotiaiden liput 13 euroa. Ryhmien joka kymmenes lippu on ilmainen. Lippuja voi ostaa soittamalla numeroon 040 1609 017 tai sähköpostilla osoitteesta johanna.granqvist@kvtuki57.fi. Lisätietoja Marja Savolainen, puhelin 040 5210 240 tai s-posti marja.savolainen@kvtuki57.fi Konsertin järjestää Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry.

Kolme kuningasta -bändi harjoittelee Lyhty ry:n Kulttuuripaja Valossa.

Talven kuvia Kaarisillan taidenäyttelyssä Kuva Tiina Rekola

Kaarisilta ry:n kuvallisen ilmaisun opiskelijat ovat tehneet talven kuvia Art Kaarisillan näyttelyyn. Näyttely on avoinna Helsingissä Sanomatalossa 9.1.2011 asti. Lumi, jää, vesi ja valo -näyttelyssä on esillä akryylimaalauksia, vesiväritöitä ja piirroksia. Maalausten ja piirrosten lisäksi näyttelyssä on myynnissä taidekortteja. Lisätietoja on Galleria Art Kaarisillan uudella kotisivulla, jonka osoite on www.artkaarisilta.fi

Pirkka Hytösen teoksen nimi on Avantouinti. Se on tehty akryylimaalilla kankaalle vuonna 2010. Teos on 50 cm korkea ja 70 cm leveä.

Leija 6

.

2010

23


Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Takasivun tietovisa Tietovisassa on väittämiä. Tiedätkö, ovatko ne oikein vai väärin? Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta. 1. Ilmakitarat ovat erittäin kalliita. A Totta. B Ei pidä paikkaansa. 2. Tampereen Hämpit on Tapparan jääkiekkojoukkueen alajaos. A Totta. B Ei pidä paikkaansa. 3. Haastatteleminen on yksi tutkijan tehtävistä. A Totta. B Ei pidä paikkaansa. 4. Jos menet retriittiin, saat hiljentyä. A Totta. B Ei pidä paikkaansa. 5. Kolme kuningasta on bändi. A Totta. B Ei pidä paikkaansa. Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Vastaukset 1. B Tarua. Ilmakitara on kuviteltu kitara. 2. B Tarua. Se on Me Itse ry:n alajaos. 3. A Totta. Esimerkiksi vertaistutkijat tekevät haastatteluja. 4. A Totta. 5. A Totta. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme.

.

Numero 6 2010 LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin 0206 90283 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi Julkaisija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 Kotisivu: www.kvtl.fi Toimitus päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 0207 718 211, s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi Ulkoasu Jaana Teräväinen Kansi Jussi Aalto äijäsirkuksessa. Kuvaaja Jaana Teräväinen. Toimitusneuvosto Esko Käki Leealaura Leskelä Janna Maula Irmeli Vuotila Teuvo Taipale Raija Turunen Painopaikka Oriveden Kirjapaino Tilaushinta 2011 on 16 euroa. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 1 / 2011 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 19.1.2011 mennessä. Lehti ilmestyy 8.2.2011. Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa. Kirjoita hakuun sana Leija.

Leija 6 2010  

Selkolehti Leijan numerossa 6/2010 juttujen aiheita ovat muun muassa: - Sirkus vetää miehet esiintymään. (Äijäsirkus) - Ilmakitaran SM-kisat...