Page 1

6

Hyvät laulajat liikkeellä

Euroviisut

Suomesta lähtee mukaan 24 urheilijaa

Talvimaailmankisat

• 2008


2

Leija 6

.

2008


Euroviisuvoittaja Jutta Tahvanainen:

”Voitto kotiin” – Voitto kotiin, nähdään Hollannissa, onnellinen Euroviisuvoittaja Jutta Tahvanainen sanoi. Ennen Euroviisukilpailua lavan takana on pientä kuhinaa. – Jännittääkö teitä, Irja Kuittinen kysyy kilpakumppaneiltaan. Euroviisut avaavat kehitysvammaisten viikon ja Tampere-talossa oli yli 350 kuulijaa.

Jorma Timberg.

– Ei yhtään jännitä, laulu lähtee tuosta vaan, sanoo Minna Kukkonen hymyillen. – Vähän jännittää, kun olen ensimmäistä kertaa mukana, tunnustaa Jutta Tahvanainen. – Kerran kun huokaiset syvään, jännitys menee ohi, Irja neuvoo. Irja on oppinut esiintymään muun muassa karaokessa. Monet kilpailijoista ovat ottaneet osaa erilaisiin kilpailuihin. – Huomasin, että mähän olen hyvä, kun pääsin Idols-kilpailussa jatkoon ensimmäiseltä kierrokselta, Minka Lehestö kertoo.

Minna Kukkonen.

Euroviisuissa hän on mukana toista kertaa. Myös Kari Halme ja Harri Granlund ovat olleet aiemmin mukana. – Kuulun bändiin, käyn laulutunneilla ja laulan myös karaokediskossa, Kari kertoo lauluharrastuksestaan. Jorma Timberg on laulanut vuodesta 1972. – Olen pian laulanut 40 vuotta, hän laskee. Irja Kuittinen.

Leija 6

.

JATKUU - - 2008

3


Sami Katajiston vauhdikas esiintyminen sai yleisön taputtamaan villisti mukana.

Jorma Timberg valmistelee parhaillaan omaa levyä. Yleisöäänestyksen ja tuomariston pohdinnan jälkeen kilpailun voitti Jutta Tahvanainen Seinäjoelta. Hän edustaa Suomea Hollannissa kehitysvammaisten Euroviisuissa: – Kiva lähteä matkaan. En ole ennen käynyt Hollannissa!

Harri Granlund.

Kilpailussa toiseksi tuli reipas Sami Katajisto Ypäjältä. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Itsenainen itsenäinen . 4

Leija 6

2008

Kari Halme.


Itsenainen itsenäinen Naisia hellittiin ja hemmoteltiin kehitysvammaisten viikolla Kehitysvammaisten viikolla järjestettiin lukuisia tapahtumia ja tempauksia eri puolilla Suomea. Viikon teeman oli itsenäinen kehitysvammainen nainen. Esimerkiksi Etelä-Savossa tapahtui kaikenlaista. Mäntyharjulla järjestettiin taidenäyttely Kahvila Pullapuodissa. Myös paikallinen Länsi-Savo-lehti kirjoitti avajaisista sivuillaan. Tapahtumaa olivat järjestämässä Mäntyharjun-Pertunmaan Kehitysvammaisten Tukiyhdistys, Lehtolan palvelukoti ja Savoset-työhönvalmennuskeskus.

Punkaharjun kirjastossa oli 1. – 7.12. esillä punkaharjulaisen Hanna Ronkaisen vaatepiirustusten näyttely. Lisäksi esillä oli kehitysvammaisuudesta kertovia kirjoja sekä julisteita kehitysvammaisten punkaharjulaisten palveluista ja niiden käyttäjistä. Näyttelyn järjesti Punkaharjun Kehitysvammaisten Tuki ry. Kuva Kettuki

Mikkelissä taas Mikkelin Seudun Kehitysvammaisten tukiyhdistys ja Mikkelin Me Itse -alajaos järjestivät naistenillan Riuttalanhovissa. Illan teemana oli kauneus ja hyvinvointi. Naisia hemmoteltiin myös Karttulassa Jussilan toimintakeskuksessa. Hemmottelupäivänä saunottiin ja nautittiin hyvästä ruoasta, rentouttavasta yhdessäolosta, jutustelusta ja kynttilänvalosta.

Hanna Ronkaisen näyttelyn töiden aiheena ovat erilaiset puvut ja asusteet.

Leija 6

.

2008

5


Uutisia

Kisällissä syntyy uudenlaisia ryijyjä Design Tiina Veräjänkorva

Kädentaitojen työpaja Kisälli halusi pajalle uuden tuotteen. Kisällinpaja alkoi ideoida tuotetta vihtiläisen ammattitaiteilijan Tiina Veräjänkorvan kanssa. Tiina Veräjänkorva kehitti uudenlaisen ryijyn. Iso ryijy rakentuu miniryijyistä, jotka kiinnittyvät tiukasti toisiinsa. Miniryijyt ovat neliönmuotoisia, joten niistä voi koota erikokoisia, erimuotoisia ja erivärisiä teoksia. Kokonaisuutta on helppo täydentää pala kerrallaan. – On tärkeää, että kehitysvammaiset voivat osallistua luovaan tekemiseen samoilla ehdoilla kuin muutkin taiteilijat, Kisällin toiminnanjohtaja Mauri Pajunen sanoo. – Työ Kisällipajan kanssa oli aivan erityisen antoisaa, kertoo Tiina Veräjänkorva.

– Kisällipajassa on korkealaatuista kädentaitoa ja kunnianhimoa, hän kehuu. Yhteisprojektin tuloksena syntyi Väreilyä-ryijysarja. Ryijyprojekti Väreilyä on esillä Virta-galleriassa 20.12.2008 asti. Pistokuja 2, 03400 Vihti (kk) Näyttely on avoinna ke ja pe 12 – 18, la 11 – 15. Kisällipajan kotisivu on www.kisallipaja.fi

Oivanäyttämö tekee 10-vuotisjuhlanäytelmän Hei, tässä ovat meidän Oivanäyttämön näyttelijät samassa kuvassa. Me olemme tekemässä joulunäytelmää. Sen nimi on Sydämellä näkee. Esitämme sitä ennen joulua iltamissa, vammaisneuvoston juhlissa ja Riihimäen yhdistyksen pikkujoulussa. Meillä alkaa juhla-aika, kun Oivanäyttämö on toiminut 10 vuotta. Juhlanäytelmä on tulossa ja juhlimme ensi vuonna 2009. Tomi Tuominen

6

Leija 6

.

2008

Oivanäyttämö toimii Riihimäellä. Ryhmä tekee ohjaaja Mirja Pirannan kanssa useita näytelmiä vuodessa.


Kunnan edunvalvonta siirtyy valtiolle Vuonna 2009 kunnan edunvalvontaa ei enää hoideta kunnan maistraatissa, vaan valtion oikeusaputoimistossa. Lakimies Minna Kaipinen sanoo, että uudistus ei hidasta tai muuta asioiden hoitamista. Käytännön asioista lakimies Kaipinen kertoo: – Jokainen, jolla on oma edunvalvoja saa vuodenvaihteessa kirjeen. Kirjeessä kerrotaan, missä oikeusaputoimistossa hänen edunvalvontaansa hoidetaan. Kirjeen saajan ei itse tarvitse tehdä mitään. Jos edunvalvojana on lähiomainen, hän on sitä jatkossakin.

Jos edunvalvoja ei ole lähiomainen, saattaa edunvalvoja vaihtua. Edunvalvojan vaihtumisesta kerrotaan kirjeessä. Uusi edunvalvoja ottaa yhteyttä ja sopii tapaamisen, jossa voidaan tutustua ja sopia käytännön asioista. – Eniten muutos vaikuttaa heihin, joilla on yleinen edunvalvoja, Minna Kaipinen sanoo. Hänen mielestään on tärkeintä, että asioiden hoito jatkuu keskeytyksettä samoin kuin ennen. Teksti Sanna Välkkilä

Tommi Kivimäki sai ansiomitalin Pohjanmaan Pelastusalan liitto myönsi Tommi Kivimäelle ansiomitalin palo- ja pelastustoiminnan hyväksi tehdystä työstä. Hän on ollut 19 vuotta mukana paikallisessa vapaapalokunnassa. – Meillä on kerran viikossa harjoitukset. Tehtäviini kuuluu auttaa sammutusmiehiä, kun he tulevat asemalle. Autan paloletkujen pesussa ja autojen vesisäiliöiden täyttämisessä, keitän kahvia ja teen voileipiä, Tommi Kivimäki kertoo. Kaikilla näillä tehtävillä lisätään palokunnan lähtövalmiutta.

Ulla Topi kirjoittaa ajatuksiaan blogissa Ulla Topi pitää blogia eli päiväkirjaa Internetissä. Hän kirjoittaa napakasti ajatuksiaan vammaispolitiikasta. Ullan blogia voit käydä lukemassa sivulla, jonka osoite on www.tukilinja.fi. Leija 6

.

2008

7


Kuva JT


Yhdessä on hyvä asua Irmeli ”Imppu” Vuotila ja Kimmo Niemi ovat olleet yhdessä pian kolme vuotta. Kun Irmeli Vuotila ja Kimmo Niemi kolme vuotta sitten aloittivat seurustelun, Imppu asui Turussa ja Kimmo Raisiossa. Kimmo kuitenkin opiskeli Turussa. Opiskelun jälkeen Kimmo halusi työpaikan Turusta, joten edessä oli muutto. Kimmolla ja Impulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko Kimmo muuttaisi ensi alkuun omaan asuntoon tai he muuttaisivat yhteen. Vaikka Imppu oli useaan kertaan seurustellut, hän ei ollut koskaan asunut yhdessä kenenkään kanssa. Kimmolle sen sijaan kerta ei ollut ensimmäinen. Hän on jopa kerran ollut naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. – Irmeli oli arka muuttamisen suhteen. Minä olin valmis, kertoo Kimmo.

Kimmo ja Imppu olivat tutustuneet toisiinsa ja viettäneet kahdenkeskistä aikaa. Kihloihin meno tuntui oikealta. – Tuntui siltä, että voimme luottaa toisiimme niin paljon, että menimme kihloihin. Kihlautuminen luo turvallisuutta ja hyvää yhdessäoloa. Se merkitsi sitä, että kuulumme toisillemme, Imppu kertoo. Kimmo oli valmis kihloihin: – Kihlaus tarkoittaa sitä, että tykkää olla toisen kanssa ja toisesta huolehtimista, Kimmo kuvailee. Kihlaus tarkoittaa lupausta naimisiin menosta. Imppu ja Kimmo menivät naimisiin marraskuussa. Heidät vihittiin maistraatissa. Teksti Mirja Lahnaviiki

Vaikka Kimmo on kaksi kertaa eronnut, hän ei epäröinyt yhteenmuuttoa. Lopulta päätös syntyi nopeasti. Molemmille oli tärkeää saada jakaa yhteinen arki ja olla toistensa lähellä. Lisäksi yhdessä asuminen säästää rahaa. Kihlaus merkitsee sitoutumista toiseen ja ehkä myös avioliittoa Vuosi sitten uutena vuotena Kimmo ja Imppu menivät kihloihin.

Vihkiparin edessä istumassa Sirkka Suojanen, Krisse Pääskynen, Diana Lempinen ja Leena Isoniemi.

Leija 6

.

2008

9


Minun kotini Matti Hanski on valokuvannut kotiaan ja kodin ympäristöä. Hän asuu Nurmeksessa Pohjois-Karjalssa. Kotona eräs tärkeä esine on isän veistämä patsas. – Isä oli taiteilijasielu, Matti Hanski muistelee.

Kopiokoneeni.

Uudet parvekelasit.

Isäni veistämä hirvipatsas ja itse tekemäni veistos.

10

Leija 6

.

2008

Sisäkuva kodistani.


Miten asuminen vaikuttaa mielenterveyteen? Monet asiat vaikuttavat mielenterveyteen eli mielen hyvinvointiin. Asuminen on yksi tärkeä asia. Mielenterveyttä tukee se, että ymmärtää omaa elämäänsä. Asunnossa on monia asioita, joita pitää opetella. On ymmärrettävä esimerkiksi se miten hella tai suihku toimii ja miten pääsee bussilla kaupunkiin. Moni tarvitsee aluksi apua näissä asioissa. On tärkeää, että voi vaikuttaa Mielenterveyttä tukee myös oman elämän hallinnan tunne eli se, että voi vaikuttaa omiin asioihinsa. Kaikkeen ei silti aina voi vaikuttaa. Ihmisen pitäisi kuitenkin voida vaikuttaa siihen, missä ja kenen kanssa haluaa asua. Monilla paikkakunnilla ei valitettavasti ole tarpeeksi vaihtoehtoja kehitysvammaisten asumiseen. Elämässä pitää olla merkityksellisiä asioita Merkitykselliset eli itselle tärkeät asiat tukevat mielenterveyttä. Sellaisia asioita voivat olla vaikka työ, harrastukset, lemmikkieläimet tai puoliso.

Ne pitää ottaa huomioon asumisessa. Jos esimerkiksi harrastaa uintia, täytyy asunnosta päästä helposti uimahalliin. Ihmissuhteet tukevat mielen hyvinvointia Toiset ihmiset voivat myös tukea mielen hyvinvointia. He voivat esimerkiksi auttaa ymmärtämään vaikeita asioita. Asunnon lähellä pitäisi olla ihmisiä, jotka auttavat ja tukevat. Asumisella ja ympäristöllä on paljon vaikutusta mielenterveyteen. Teksti Virpi Hongisto Mieli myllertää -projekti

Mieli myllertää -projekti Mieli myllertää on Kehitysvammaisten Tukiliiton hanke, joka päättyy tänä vuonna. Projektin toimintamuotoja olivat kurssit, tukihenkilötoiminta ja työntekijöiden yhteistyö. Projektissa selvitettiin, miten kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyttä arjessa voi tukea arjessa. Projektissa tehdystä tutkimuksesta voit lukea seuraavalta aukeamalta.

Leija 6

.

2008

11


Mieli myllertää -projekti tutki asumista

Joku ei halua asua yksin, toisen mielestä se on parasta Mieli myllertää -projektiin liittyi tutkimus, jonka avulla etsittiin tietoa kehitysvammaisten ihmisten omista kokemuksista. Tutkimukseen osallistui 12 henkilöä, jotka olivat mukana Mieli myllertää -projektissa. Heitä pyydettiin kertomaan omasta arjestaan. He kertoivat muun muassa työstä, asumisesta, tärkeistä ihmisistä, kavereista ja rahasta. Joku ei halua asua yksin toisen mielestä se on parasta Ihmisillä oli hyvin erilaisia kokemuksia esimerkiksi asumisesta. Yksi yksin asuja kertoi, että hän ei haluaisi asua yksin. Toisen mielestä parasta elämässä on yksin asuminen. Suurin osa tutkimukseen osallistuvista asui omassa kodissaan itsenäisesti. Muut asuivat joko vanhempiensa kanssa lapsuudenkodissaan, asuntolassa tai perhekodissa. Yksin asuvat saivat tukea avohuollon ohjaajalta, ohjaajilta lähellä sijaitsevista asuntoloista ja vanhemmiltaan tai tuttavilta. Muutamat yksin asuvat haastatellut kertoivat myös piipahtavansa asuntolassa viettämässä aikaa ja seurustelemassa. 12

Leija 6

.

2008

Vanhemmat auttoivat ruokaostoksissa. Vanhempien luona oli mahdollista myös käydä syömässä. Yksi henkilö kertoi esimerkiksi käyneensä vanhempiensa luona viikonloppuisin aamupuurolla. Kotona asuvat luottivat vanhempien kokkaustaitoihin. Vanhemmat tekevät ruuan. Asumisessa voi olla pulmia Ihmiset kertoivat, että asumiseen liittyy toisinaan pulmia. Yksin eläminen ei aina ole helppoa. Yksi henkilö kertoi olevansa yksinäinen, vaikka ihmisiä on paljon ympärillä. Illat menevät usein televisiota katsellen. Myös asuntolassa asuminen voi olla yksinäistä. Yhden kertojan mukaan asuntolassa ei ole mitään tekemistä. Aika menee ”peiton alla torkkuen”. Moni olisi osannut ja halunnut osallistua enemmän asuntolan arkipuuhiin. Hyvin harva teki itse itselleen esimerkiksi ruokaa asuntolassa. Yksi henkilö kertoi, että meteli häiritsee. On esimerkiksi vaikea katsoa rauhassa televisiota. Suhteet henkilökuntaan eivät aina sujuneet ilman ongelmia. Erään kotona asuvan mielestä on ikävää, että ei ole kavereita.


Harrastukset ovat kaukana ja vanhemmat eivät aina ehdi kuskailemaan. Tutkimuksessa kerrottiin usein vaikeudesta pitää yhteyttä ystäviin, koska he asuvat kaukana. Työpaikalla tosin oli mahdollisuus tavata kavereita. Asumisen hyvät puolet Asuntolassa asumisen hyvänä puolena mainittiin kaverit ja retket. Tärkeitä olivat omat huonekalut ja mahdollisuus sisustaa oma huone mieleisellä tavalla. Omassa kodissa asumisessa merkittävää oli ”omat säännöt”. Siivouspäivän sai itse määritellä. Vanhempien luona asuvat kyläilivät ja matkustelivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Vanhemmat olivat myös muidenkin kuin kotona asuvien matkaseurana.

Aspan Alahärmän asuntoryhmässä viihdytään ja toimitaan yhdessä. Pauli Nivukoski ja Marja Tyni kävivät kylässä Markku Luoman asunnossa.

Tämä on ehkä viesti siitä, että tutkimukseen osallistuvien asiat ovat pääosin hyvin.

Moni tutkimuksen osallistuja kertoi asioista, jotka eivät olleet hyvin. Eräs kuvasi tuntemuksiaan toteamalla, että mieli on matalalla.

Tyytyväisyys voi myös kertoa siitä, että ihmiset ovat hyvin sopeutuvia, tai siitä, he ovat alistuneet huonostikin meneviin asioihin. Se voi myös kertoa positiivisesta elämänasenteesta. Tutkimukseen osallistuvilla ihmisillä oli paljon vahvuuksia. Luottamus omiin kykyihin lisää omalta osaltaan tyytyväisyyttä.

Moni kertoi kuitenkin olevansa melko tyytyväinen elämäänsä.

Teksti Aila Kantojärvi Kuva Sanna Heikintalo

Ihmiset kertoivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä

Leija 6

.

2008

13


Huuhkaja on arka ja voimakas yön lintu Heikki Willamo ja Leo Vuorinen ovat lumoutuneet huuhkajasta. He valokuvasivat huuhkaja-pariskunnan elämää kallioisessa metsässä läntisellä Uudellamaalla. Työn tuloksena syntyi kirja nimeltä Huuhkajavuorella. Huuhkaja on Suomen ja koko Euroopan suurin pöllö. Kun huuhkaja levittää siipensä, siivenkärkien väli voi olla pari metriä. Huuhkajan höyhenissä on mustaa ja ruosteenruskeaa. Linnun korvatupsut näyttävät siltä, kuin vastatuuli olisi tuivertanut ne viistoon. Katse pyöreissä silmissä on tuikea ja tietäväinen. Kun tämä suuri lintu huuhkaisee matalalla äänellä huu-uu, ääni kuuluu useiden kilometrien päähän. Arat yön valtiaat sallivat lähemmän tuttavuuden Heikki Willamo ja Leo Vuorinen tiesivät, että eräällä alueella elää huuhkaja-pariskunta. Silti huuhkajien valokuvaaminen oli aluksi vain ujo haave. Huuhkaja on niin arka lintu, että sitä on vaikea valokuvata. 14

Leija 6

.

2008

Miehillä on piilokoju. Sieltä he tarkkailivat lintuja ja muita eläimiä. Kun he taas kerran kömpivät kojusta ulos, huuhkajat eivät lähteneet karkuun. Ne jäivät paikoilleen! – Niin ne osoittivat, että saamme olla niiden lähellä. Ne veivät meidät yön syliin, Heikki Willamo muistelee hienoa hetkeä. Yön syli tarkoittaa, että huuhkajia tarkkaillaan hämärän ja pimeän aikaan. Huuhkaja on toimelias hämärässä. Päivällä se torkkuu puiden tai kallioiden suojassa. Huuhkajat osaavat liikkua hämärässä ja pimeässä hyvin. Ne kuulevat pienetkin risahdukset ja saalistavat kuulon avulla.

JATKUU - - - -


Huuhkajan poikanen tarkkailee maisemaa.

Leija 6

.

2008

15


- - JATKOA

Kun huuhkaja levittää siipensä, siivenkärkien väli voi olla pari metriä.

Heikki Willamo kertoo, että huuhkajat muistavat ulkoa alueensa tärkeimmät paikat. Ne liikkuvat pimeässä myös muistinsa varassa. ”Meidän huuhkaja-parilla on mennyt hyvin” Jos ruokaa on vähän, huuhkajat voivat jättää pesimättä eli ne eivät tee poikasia. Huuhkajien herkkua ovat vesimyyrät. Lisäksi ne syövät hiiriä, rottia, jäniksiä, supikoiria, kettuja, kurkia, variksia ja muita sopivan kokoisia eläimiä. – Meidän huuhkajaparilla on mennyt hyvin ja saalista on runsaasti, Heikki Willamo kertoo. 16

Leija 6

.

2008

Pariskunnalle kuoriutui keväällä neljä poikasta, joista kolme selviytyi aikuisiksi. Huuhkajien pesä oli kalliohyllyllä. Heikki Willamo ja Leo Vuorinen kuvailevat kirjassaan poikasten elämää näin: ”Ne kiipeilevät kotikalliollaan tutkien sen luolia ja onkaloita.” Ja näin: ”Ne istuvat joskus vieretysten, nyppivät hellästi toisiaan, mutta riitaantuvat ja lähtevät tahoilleen. Päätyönään ne kuitenkin sähisevät nälkäänsä.” Sähinä on poikasten ääni, jolla ne kerjäävät ruokaa. Uroshuuhkaja pyydystää ruuan poikasille.


Naaraan tehtäviä ovat muniminen, pienten poikasten lämmittäminen ja saaliin paloittelu. Kun poikaset kasvavat, naaras suojelee ja vartioi niitä. Loppukesällä uros jää yksin hoitamaan poikasia. Naaras lähtee talvireviirille. Sen täytyy koota voimia seuraavaa pesintää varten. – Leolla ja minulla on käsitys, että naaraan lähtö voi vauhdittaa poikasten itsenäistymistä, Heikki Willamo kertoo. Syksyllä pari kuhertelee ja hoitaa suhdettaan Huuhkajilla on syyssoidin. Se eroaa kevätsoitimesta siten, että syksyllä ei tehdä munia. Lokakuussa uroshuuhkaja alkaa huhuilla ja vokotella naarasta. Se pyydystää naaraalle lahjoja. – Huuhkajat hoitavat parisuhdettaan syksyllä. Syyssoidin on huvittelua, Heikki Willamo kertoo. Talven uros ja naaras elävät erillään. Ne ovat kuitenkin tietoisia toisistaan. Huuhkajat viettävät talven talvireviirillä. Reviiri tarkoittaa linnun tai muun eläimen omaa aluetta. Talvireviiri on suuri, eli joitakin kymmeniä neliökilometrejä. – Joskus uros käy kuitenkin huutelemassa pesäkalliolla, että tämä on minun, Willamo kertoo. Huuhkaja-pari palaa yhteen taas kevätsoitimella. Kosiomenojen jälkeen alkaa uusi pesintä. Teksti Tuula Puranen Kuvat Heikki Willamo ja Leo Vuorinen

Huuhkaja on nykyisin rauhoitettu lintu Huuhkaja on rauhoitettu, eli sitä ei saa pyydystää eikä tappaa. Sen on annettava elää täysin rauhassa. Huuhkajaan on liittynyt paljon uskomuksia. Sitä on pidetty kuoleman lintuna. Aluksi se ei merkinnyt pahaa. Ajateltiin vain, että huuhkaja saattaa ihmisen sielun kuoleman rajan yli. Myöhemmin huuhkajaa alettiin pelätä ja siitä haluttiin eroon. Huuhkaja saalisti samoja eläimiä kuin ihminen, esimerkiksi jäniksiä. Ihminen piti huuhkajaa kilpailijana. Hän halusi metsän riistan vain itselleen. Huuhkajakirjan tekijät Heikki Willamo ja Leo Vuorinen arvostavat huuhkajaa. – Eläimet ovat veljiämme, he sanovat.

Kirjoja huuhkajista Huuhkajavuorella-kirja ilmestyi syyskuussa 2008. Sen ovat tehneet Heikki Willamo ja Leo Vuorinen. Kirjan kustantaja on Maahenki Oy. Huuhkajat ovat pöllöjä. Pöllöistä saa tietoa myös Ei pöllömpää -kirjasta. Sen kuvat on ottanut Hannu Hautala ja tekstin on kirjoittanut Elli Leskelä. Ei pöllömpää -kirjan kustantaja on Suomen Luonnonsuojeluliitto. Lisäksi monissa lintukirjoissa on tietoa huuhkajista ja pöllöistä. Leija 6

.

2008

17


Kirjeenvaihtoon Moi! Minä olen 26-vuotias Jouni, asun Ranualla omassa asunnossa. Etsin tyttöystävää. Minä käyn töissä. Musikkimakuni on vaihteleva. Katselen telkkaria. Lempiohjelmani ovat Salatut elämät ja Fiksumpi kuin koululainen. Harrastan kuntosalilla käyntiä, pyöräilyä, kävelyä, musiikin kuuntelua, ja hamahelmillä pujottelua. Toivoisin sinun olevan rehellinen, kiltti, luotettava ja itsestä huolehtiva, nuori ja nätti. Laita valokuva itsestäsi kirjeen mukaan. Kirjeitä odotellen. Jouni Niemelä Lahnatie 5 c 7 97700 Ranua

Kirjeenvaihtoon Moi, olen 23-vuotias Lilli. Haluan kirjekavereita ympäri Suomen. Voit olla alle 23-vuotias tai 25-vuotias. Jos olet yksin, kirjoita. Harrastan keräilyä, lukemista ja kirjallisuutta muutenkin. Kerron lisää kirjeessä. Lilli Launonen Harjutie 5 B 03100 Nummela

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 62-vuotias reipas poikamies. Käyn töissä. Olisi kiva saada postia ja valokuva kivalta ja komealta naiselta. Martti Ulkuniemi Paavotie 43 B 18 3100 Saarijärvi

Kirjeenvaihtoon Hei täältä Torniosta! Haluaisin kaveria ja ystävää 40 – 50-vuotiaasta miehestä. Olethan Lapin läänistä. Valokuva ja puhelinnumero olisi kiva saada. Pirkko Heikkinen Keskikatu 38 As 17 95400 Tornio

Kirjeenvaihtoon

Lilli Launonen

Hei! Olen 48-vuotias mies Pyhäselästä. Etsin kirjeenvaihtokaveriksi naista Pohjois-Karjalan alueelta. Harrastan ulkoilua ja elokuvien katselua. Kirjeitä odotellen Heikki Pulkkinen Autoilijantie 13 D 10 82200 Hammaslahti

Kirjeenvaihtoon

Kirjeenvaihtoon

Olen 53-vuotias reipas, urheilullinen ja hyvätapainen työssä käyvä mies. Harrastan kävelyä, pyöräilyä ja uintia. Pidän paljon musiikin kuuntelusta ja tanssimisesta sekä katson mielelläni elokuvia. Etsin kirjeenvaihtoystäväkseni 40 – 55-vuotiasta naista. Osmo Torkkeli Päijälänraitti 17 B6 17800 Kuhmoinen

Moi Täällä olis vapaa 32-vuotias nainen. Etsin lievästi kehitysvammaista miestä miesseuraksi tositarkoituksella. Ikää saisi olla 32 – 39 vuotta. Mieluiten Helsingin tai Tampereen seudulta, mutta muualtakin käy. Petra Liikala Talasmäentie 15 60720 Tuomikylä

18

Leija 6

.

2008


Kirjeenvaihtoon

Juha Kirvesniemi Moi, olen 25-vuotias mies Porista ja olen vapaa. Olen mukava mies, mulle saa soittaa. Iällä ei ole mitään väliä. Soitelkaa naiset, numerooni 045 1273 827. Mun mese-osoitteeni on juhitz@jmail.fi ja sähköpostini on j.kirvesniemi@gmail.com

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 24-vuotias poikamies. Etsin kirjeenvaihtoystävää ja tyttöystävää samanikäisestä naisesta. Seuraan urheilua, pidän elämistä. Haluaisin perustaa sinun kanssasi maatilan. Harrastuksiini kuuluu koiran hoito ja salibandyn pelaaminen. Kuuntelen kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Pidän vanhoista suomileffoista vuosilta 1939 – 1959. Jussi Kurkela Kumiantie 794 15560 Nastola

Kirjeenvaihtoon Moi! Oletko hyvä kirjeiden kirjoittaja? Olen 40-vuotias CP-vammainen mies. Liikun sähköpyörätuolilla sekä manuaalisella pyörätuolilla. Toivon sinun olevan 40 – 45-vuotias nainen. Asuthan Turussa tai lähikunnissa. Ethän kirjoita vain yhtä kirjettä. Kirjeitä odottaa tositarkoituksella Petri Isokorpi Sairaalakatu 3 21200 Raisio

Moi, haluaisin kirjeenvaihtoon luotettavien, vapaiden miesten kanssa. Toivon, että olet Pohjois-Karjalasta. Olen 41-vuotias ja raitis. Harrastan tanssimista, musiikin kuuntelua ja ruuanlaittoa. Marjut Hirvonen Lastaustie 1 As 1 82200 Hammaslahti

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 26-vuotias Tuomo, haluan kirjeenvaihtoon naisten kanssa. Olen Ässässä töissä Pirkkalassa. Harrastan pyöräilyä. Tuomo Kilpeläinen Pihlajankatu 4 33900 Tampere

Kirjekaveriksi? Haluatko kirjeenvaihtokaverin? Lue ensin Leijassa julkaistut kirjeenvaihtoilmoitukset. Jos joku ilmoittaja kiinnostaa sinua, kirjoita hänelle. Jos haluat laatia oman ilmoituksen. lähetä se osoitteella: Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere tai sähköpostilla jaana.teravainen@kvtl.fi

Ilmoitus kotisivulle? Jos haluat, niin Leijan kirjeenvaihtoilmoituksesi voidaan julkaista myös Internetissä. Ilmoitukset tulevat Vernerin kotisivulle. Jos käytät tietokonetta, voit käydä lukemassa ilmoituksia osoitteessa www.verneri.net

Leija 6

.

2008

19


Kirjeenvaihtoon Hei, olen Elina Hulkkonen. Haluan kirjeenvaihtoon 21 – 24-vuotiaiden kanssa. Olen 21-vuotias mukava, nuori nainen. Harrastan hiihtoa, ulkoilua ja musiikin kuuntelua. Elina Hulkkonen Vaalijalan kuntotuskeskus Kotikulma RA 26 76940 Nenonpelto elina.hulkkonen1@luukku.com

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 50-vuotias pieksämäkeläinen lievästi kehitysvammainen mies. Asun yksin rivitaloasunnossa. Pituutta on 182 cm ja olen hoikka. Haluan kirjeenvaihtoon Etelä- tai Pohjois-Savon alueella asuvien naisten kanssa, sinun ikäsi toivoisin olevan 40 – 55 vuotta. Harrastan urheilua, olen täysin raitis. Toivon löytäväni pitkäaikaisen ystävän. Jouko Eskelinen Sivukatu 2 B 3 76120 Pieksämäki puh. 040 773 4286 sähköposti: jouko.eskelinen@luukku.com

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 48-vuotias mies. Käyn kokopäivätyössä. Harrastan jalkapalloa ja lenkkeilyä. Etsin kaveriksi yhdessäoloon ja vapaa-ajanviettoon pääkaupunkiseudulta 45 – 50-vuotiasta naista. Olen mukava, rauhallinen ja kiltti. En tupakoi, olen raitis. Nimimerkki Olen lievästi Syksy 2008 kehitysvammainen. Nimimerkki Syksy 2008 Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

20

Leija 6

.

2008

Kirjeenvaihtoon Moi, kaikki vapaat ja villit naiset. Täällä olisi 35-vuotias mies vailla naisseuraa. Etsin sinua tositarkoituksella. Ikä saisi olla 18 – 30 vuotta, asuinpaikalla ei ole väliä. Minulle saa soittaa klo 17 jälkeen numeroon 0400 352 058. Janne-Petteri Myllymaa Palvelukoti Veikkola Ravannintie 359 28450 Vanha-Ulvila

Kirjeenvaihtoon Moi! Täällä iloinen kiva likka. Harrastan sauvakävelyä, pyöräilyä ja lukemista. Sari Virta Pähkinäkuja 11 as 8 28660 Pori

Kirjeenvaihtoon Hei, olen Pieksämäellä asuva mies, Timo Partanen. Etsin sähköpostikaveriksi 45-53-vuotiasta naista. Asuthan alueella Etelä-Savo, Pohjois-Savo tai Pieksämäki. Sähköpostiosoitteeni on timo-partanen@hotmail.com

Kirjeenvaihtoon Hei, sinä lapseton, vapaa sinkkunainen: ota yhteyttä 55-vuotiaaseen vapaaseen mieheen, joka on myös lapseton. Jouko Pitkänen Saarijärventie 18 E 47 70460 Kuopio Jouko Pitkänen.


Hei, haluan kirjeystäviä. Olen 57-vuotias pirteä mies. Olen töissä ulkohommissa. Lenkkeilen hyvin paljon ja kuuntelen musiikkia laidasta laitaan. Keijo Rinne Kampakuja 4 A 9 45740 Kuusankoski

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 42-vuotias mies Lohjalta. Olen vaalea ja kookas. Etsin samanikäistä naista aluksi kirjeenvaihtoon. Katsotaan sitten, mitä tuleman pitää. Toivon, että tulisi jotain. Jouko Väisänen Kasarminkatu 5 D 8 08100 Lohja

Kirjeenvaihtoon Moro! Olen Pena, 24-vuotias kolli Ulvilasta. Etsin tositarkoituksella tyttöä. Harrastan salibandyä. Musamakuni on hevi, metalli ja rock. Olisi kiva, jos olisit Ulvilasta tai Porista päin. Siis kaikki naiset, ottakaa rohkeasti yhteyttä. Pertti Takanen Ravainintie 359 28450 Vanha-Ulvila sähköpostit: pena-84@windowslive.com pena-84@netti.fi

Kirjeenvaihtoon Hei,etsin kirjeenvaihtokaveria nuoremmista naisista. Minä pidän hevostallitöistä ja kuuntelen Katri-Helenaa. Kuuntelen Radio Novaa. Harrastan LA-radiotoimintaa. Olen 37-vuotias. Olen raitis ja rehellinen. Haluan keskustelukaveria. Tero Nieminen Mäntyniemi-koti Tuomarintie 24 15540 Villähde

Vitsejä

. . . . . . . . . .

Miksi joulupukki meni psykiatrille? – Hän ei enää uskonut itseensä. Miksi Amerikassa luullaan, että joulupukki on ruotsalainen? – Tavallisessa talossa on ainakin kaksi ovea ja kymmenen ikkunaa, mutta silti pukki tulee sisään savupiipusta. Mitä joulupukki pelkää? – Säkkipimeää. Kuultu jouluaattona eräällä pihalla: – Ole kuka oletkin, paksukainen, mutta vie porosi meidän pihalta sinne, missä pippuri kasvaa. Piirros Tuula Puranen

Kirjeenvaihtoon

Miksi joulupukilla on poro pulkan edessä? – Koska elefantin varpaita palelee pakkasella. Mitä tapahtui tontulle, joka hukkasi tupsulakkinsa? – Jäätyi korva tunturilla. Mikä on suurempi kuin joulukuusi? – Jouluseitsemän. Mikä on joulupukin vastakohta? – Juhannuskuttu. Mikä on vaaleanpunainen ja istuu hangella? – Haalistunut joulupukki. Mikä on huonomuististen joululaulu? – Koska meillä on joulu.

Leija 6

.

2008

21


Ritva Tuominen on mukana Aktiivissa, joka on Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodissa päivätoimintayksikkkö. Aktiivi myy joulutorilla erilaisia lahjoja. Enkeliä koristaa Ritvan runo: Onnen enkeli Enkeli sanoi, aurinko paistaa iloisella auringonpaisteella. Enkeli on tarkkanäköinen likka ja onnellinen kuin aurinko.

Joululahjoja On jouluaattoilta. Kuuluu kop, kop, kop. Kuka koputtaa oveen? Arvasit varmaan, että se on joulupukki.

Vai maalaatko taulun? Kuva välittää viestiä ilman sanoja. Voit maalata asioita, jotka kiinnostavat sinua. Värit herättävät ajatuksia.

Sanotaan, että joulupukki asuu Korvatunturilla täällä Suomessa. Kaikki eivät tunne meidän joulupukkiamme. Ruotsissa joulutonttu tuo lahjat. Venäjällä on pakkasukko, joka antaa joululahjoja. Hän tulee kuitenkin vasta uudenvuodenaattona.

Tarvitset maalauksellesi pohjan. Vahva paperi, kovalevy tai kangas ovat hyviä pohjia. Peiteväreillä on helppo maalata paperille. Akryyliväreillä voit maalata erilaisille pinnoille, myös kiveen.

On kiva antaa ja saada joululahjoja. Sinun ei tarvitse ostaa mitään kallista. Voit tehdä lahjat itse. Siitä tulee hyvä mieli. Leivo joulupulla tai virkkaa patalappu. Kirjoita joulukirje. Osaat varmasti myös askarrella joulukortteja.

Kääri lahja kauniiseen joulupaperiin. Anna se ihmiselle, joka on sinulle tärkeä. Hän ilahtuu, koska olet tehnyt lahjan ihan itse. Hän tietää, että olet käyttänyt lahjan tekemiseen paljon aikaa.

22

Leija 6

.

2008

Taulusta tulee vielä hienompi, jos laitat sen kehyksiin.

Iloisia jouluvalmisteluja! Teksti Kaija Määttä Kuva Heidi Hölsömäki


Leija 6

.

2008

23


Maikki Parkkilan Jouluyö on yksi Kehitysvammaisten Tukiliiton joulukorteista tänä vuonna.

Palvelusäätiön teema- ja harrastekurssit Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää teema- ja harrastekursseja kesällä 2009 Kainuussa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa, Savossa ja Uudellamaalla. Teemoina ovat muun muassa leikit ja tarinat, musiikin ja tanssin maailma, itsenäistyminen ja ihmissuhteet, luonto ja liikunta, elämäntarinat ja terveellinen elämä. Hakuaika kesän kursseille päättyy 17.4.2008. Kurssitarjontaan voit tutustua tilaamalla Tapahtumakalenterin.

Jouluruno Kun kesä taakse jää niin meille alkaa joulun odostus. Haemme joulun kynttilät, ne loistaa valoa illalla. Ihanasti joulupuuhaa.

Jouluruno

Kuva Elina Leinonen

Joulunpunainen omena on niin lämmin komea, sanoi Tonttu Tomera, joka oli hyvin ovela. Kovin kurkkii ikkunasta, nähnyt ei oo ennen moista. Lapset etsii komerosta, kaapeista ja piirongista. Minne lahjat piilotettu? Onko äiti niin kettu vai onko tontulla oma metku? Kirsti Mölkänen Outokumpu

Leija 6

Tervetuloa harrastamaan, virkistäytymään ja nauttimaan kesästä! Lisätietoja: Markku Vellas, ryhmäpalveluiden johtaja puhelin 0207 713 557, sähköposti markku.vellas@kvps.fi

Seija Toivonen Somero

24

Tapahtumat ovat myös kotisivuillamme osoitteessa www.kvps.fi.

.

2008

Ystävät ja ihmissuhteet ovat yksi syy osallistua teema- ja harrastekursseille. Johan Lundell, Sini Niinikoski ja Päivi Mutikainen Musiikin ja tanssin taikaa -kurssilla Mertiörannassa.


24 urheilijaa valittiin Special Olympics Talvimaailmankisoihin Suomesta lähtee 24 urheilijan joukkue Special Olympics Talvimaailmankisoihin, jotka järjestetään 4. – 13.2.2009. Talvimaailmankisat pidetään Yhdysvalloissa Boisessa, Idahon osavaltiossa. Suomella on kilpailijoita alppihiihdossa, lumikenkäilyssä, lumilautailussa, maastohiihdossa ja taitoluistelussa. Talvimaailmankisoihin odotetaan useita tuhansia urheilijoita 85 maasta. Special Olympics on kansainvälinen järjestö, joka organisoi urheilutoimintaa kehitysvammaisille henkilöille. Järjestö on toiminut 30 vuotta ja se toimii yli 180 maassa eri puolille maailmaa. Suomessa Special Olympics -toiminnasta vastaa SKLU eli Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry.

Maastohiihto: Paula Ahonkivi, Pori Matti Haatainen, Jyväskylän mlk Veli-Matti Putila, Kangasala Sari Riuttanen, Jyväskylän mlk Hannu Salminen,Pori Jaakko Salomäki, Kittilä Jarmo Sarhola, Kisko Asko Takkunen, Alavieska Taitoluistelu: Elisa Aronen, Viht Tomas Jaatinen, Kangasala Susanna Kanervo, Lempäälä Hanna Lahtinen, Lempäälä Hilma Mustakallio, Vihti Sanna Mähönen, Kangasala Ville Putila, Kangasala Joukkueen kotisivu www.specialolympics.fi Kuva Susanna Tero

Suomen joukkueen urheilijat: Alppihiihto: Jesse Honkonen, Espoo Sanna Keto, Lahti Pekka Maukonen, Karstula Pauliina Vaitti, Lahti Lumikenkäily: Juha Häkkinen, Nastola Tomi Kohomäki, Espoo Sami Korhonen, Nastola Mika Miettinen, Espoo Lumilautailu: Janne Matilainen, Nurmijärvi

Laskettelijat Jesse Honkanen, Pekka Maukonen ja Sanna Sepponen edistivat Suomea, kun Special Olympis Winter Games järjestettiin Naganossa Japanissa 2005. Jesse Honkanen ja Pekka Maukonen lähtevät helmikuussa kilpailemaan Yhdysvaltoihin.

Leija 6

.

2008

25


Tule mukaan toimintaan! Kuva JT

Sami Katajisto on yksi päivän esiintyjstä.

Perinteinen konsertti Finlandia-talossa lauantaina 31.1.2009 Kehitysvammaisten konsertissa esiintyvät Mukulat Lahdesta, TOM TOM -ryhmä Riihimäeltä, Mäntyahon orkesteri Oulusta, SoundPark Helsingistä, Rytmi-Norpat Lappeenrannasta, Pekka Holmsten Helsingistä, Sami Katajisto Ypäjältä ja Resonaarin musiikkikoulun oppilaat Helsingistä. Konsertti alkaa klo 14.00. Konsertin järjestää Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry

Tule luistelemaan Kuopioon 21. helmikuuta 2009 Aikuis-Malike, SOLIA ja CP-liiton aikuistoiminta kutsuvat sinut osallistumaan 12,5 kilometrin retkiluisteluun Kuopion Kallavedelle. Apuna käytämme muun muassa luistelukelkkoja. Tapahtuma on osa Finland Ice Marathonia. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja, tiedot hinnoista: Projektityöntekijä / Aikuis-Malike Tanja Tauria, 050 3764 980 tanja.tauria@kvtl.fi Kuva Heidi Hölsömäki

.. . .

Liput: aikuiset 25 euroa alle 16-vuotiaat 12,50 euroa ryhmien joka kymmenes lippu on ilmainen pyörätuolia käyttävän henkilön avustajan lippu on ilmainen Lippuvaraukset p. (09) 6122 000. Lisätietoja: Marja Savolainen, (09) 6122 0021, sähköposti: marja.savolainen@kvtuki57.fi www.kvtuki57.fi

26

Leija 6

.

2008

- Yleensä olen käynyt järven jäällä vain jalkaisin, rollaattorin kanssa, kertoi lempääläläinen Anneli Luutikivi. Hän testasi luistelukelkkaa Sankarit jäällä -tapahtumassa.


Ensimmäiset Talvipäivät 14. – 15.3.2009 Tampereella Kuva JT

Vammaisurheilujärjestöt järjestävät yhteiset Talvipäivät maaliskuussa Tampereella. Talvipäivillä on mahdollista kokeilla eri talvilajeja avoimissa sarjoissa tai osallistua Special Olympics -kilpailuihin. Mukaan voit tulla myös kannustamaan muita ja tutustumaan uusin ihmisiin ja lajeihin. Lajeina keilailu, lumikenkäily, hiihto, sokkopingis, pilkki, lentopallo. Yhteistyössä: SKLU, SIU, NKL ja ELLI.

Jari Naakka keilasi 2007 Imatralla.

Lisätietoja: Anu Lönnrot, anu.lonnrot@sklu.fi, 040 7375 882

Kuvataide- ja runokilpailu käynnistyy

Me Itse -yhdistys täyttää 10 vuotta

Tampereella toimiva Vammaisten kulttuuripalveluyhdistys järjestää toisen kerran kulttuurikilpailun vammaisille henkilöille. Kilpailuun voi lähetää A3-kokoisia kuvataideteoksia (ei valokuvia eikä veistoksia) ja runoja. Runojen tulee mahtua A4-kokoiselle arkille. Kilpailutöiden aihe on: ”Neljä vuodenaikaa.”

Vuosikokous pidetään 14. – 15.3.2009 Tampereella Tampere-talossa Sorsapuistosalissa. Samalla juhlitaan yhdistyksen 10-vuotissynttäreitä. Juhlassa katsotaan uunituore esittelyvideo ja julkaistaan juhlakirja. Jäsenet saavat ohjelman ja hinnat helmikuun alussa jäsenkirjeessä.

Työt tulee lähettää 31.3.2009 mennessä osoitteella: Esko Raipia Vammaisten kulttuuripalveluyhdistys Lapintie 3 A 33100 Tampere

Lisätietoja

Maritta Ekmark, puhelin 050 5003 311 sähköposti maritta.ekmark@kvtl.fi

Me Itse ry Liike itsenäisen elämän puolesta


Asiaa ja viihdettä selkokielellä

.

Numero 6 2008 LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere puhelin (03) 2403 111 faksi (03) 2227 994

Seuraavan Leijan teemana on ilmastomuutos Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä. Monen mielestä Ilmasto lämpiää, koska kulutamme paljon energiaa ja tuhoamme luontoa. Seuraavassa Leijassa pohditaan, mitä voimme tehdä asian parantamiseksi. Onko sinulla vinkkejä, millä voimme suojella luontoa ja säästää energiaa? Lähetä niitä Leijan toimitukseen. Yhteinen ilmastomme -Leija ilmestyy 3.2.2009. Kuvaaja Jaana Teräväinen

Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin (03) 2403 302 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi Julkaisija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kotisivu: www.kvtl.fi Toimitus Jaana Teräväinen (päätoimittaja), puhelin (03) 2403 220, s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi Tupu Sammaljärvi (03) 2403 219 Ulkoasu Jaana Teräväinen Kansi Minka Lehestö Euroviisuissa marraskuussa 2008, kuvaaja Jaana Teräväinen Toimitusneuvosto 2007 – 2009 Timo Kuosmanen Esko Käki Janna Maula Anna Ojanperä Laina Romppanen Teuvo Taipale Irmeli Vuotila (pj) Painopaikka Oriveden Kirjapaino Tilaushinta 2008 on 16 euroa.

Tampereella järjestettiin syyskuussa tapahtuma, jossa kerrottiin kansalaisille, miten autoilu pilaa ilmastoa. Anna Emilia Laitinen valtasi tapahtumassa yhden parkkipaikan ja teki värikkään taideteoksen.

Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme.

Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraava Leija 1/ 2009 on Ilmastomuutos-teemalehti. Lehti ilmestyy 3.2.2009.


Leija_6_2008  

Selkokielinen aikakauslehti. Selkolehti Leijassa muun muassa: - Euroviisuvoittaja Jutta Tahvanainen: Voitto kotiin! - Naisia hellittiin ja h...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you