__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

SELKOLEHTI SELKOLEHTI 5 2020

Olivia Juusti saa taikinan kohoamaan

Selkeästi meille: Uusi hanke kutsuu mukaan saavutettavuuden iskuryhmiä


Olivia mittaa ainekset ja muokkaa taikinan. Valmiit pullat ja munkit tulevat myyntiin Ihme ja Kumma -yhdistyksen lounaskahvilaan.

Olivia Juusti saa taikinan kohoamaan Olivia Juusti aloittaa päivän valmistelemalla munkkitaikinan ja pullataikinan. Kun hän leipoo kahvilassa, hän oppii samalla ravintola-alan työtä. Raaka-aineiden sekoittaminen ja taikinan muokkaaminen on sujuvaa. Kaikesta huomaa, että kokemusta leipomisesta on kertynyt jo paljon. Olivia Juusti suorittaa kokin opintoja. Hän on kirjoilla Rasekon ammattiopistossa Raisiossa. Varsinainen opiskelu tapahtuu kuitenkin Salossa, Ihme ja Kumma -yhdistyksen työpajalla ja kahvilassa. Olivia leipoo ja tekee ruokaa kahvilassa. Hän oppii samalla ravintola-alan työtä. 2

Leija 5

.

2020

Joskus opettaja Rasekon ammattiopistosta tulee käymään. Silloin Olivia näyttää opettajalle, mitä hän osaa tehdä. Leipojan puuhakkaat päivät  – Maito, kananmunat ja voi. Puuttuu suola ja mausteet, Olivia Juusti pohtii ja tekee suunnitelmaa kahvilan ohjaajien kanssa.

JATKUU


Leija 5

.

2020

3


JATKOA

Kun taikinapötkö on valmis, siitä leikataan paloja. Olivia punnitsee palat vaa’alla. Yhteen reikämunkkiin käytetään kaksisataa grammaa taikinaa. Ihme ja Kumman lounaskahvilaan leivotaan pullien ja munkkien lisäksi kakkuja, piiraita ja leipää. Olivia Juustin omiin suosikkeihin kuuluu tällä hetkellä marjakakku.  – Marjakakkua on tarkoitus lähteä vähän työstämään. Voi tehdä monenlaisia kakkuja samasta taikinapohjasta, hän pohtii. Leivontaryhmän päivä alkaa aamulla kahdeksalta. Yhdeksältä syödään aamupalaa, jonka jälkeen tehdään esimerkiksi tilauksia tai käydään kaupassa. Kahvila aukeaa kymmeneltä. Leipojien työpäivä päättyy kahdelta iltapäivällä. Tehtävä kerrallaan opinnoissa eteenpäin Olivia Juusti asuu Paimiossa, josta on puolen tunnin matka Saloon. Nyt hän kulkee työmatkat linja-autolla tai vanhempiensa kyydillä, mutta haaveena on oma auto. Olivia leipoo mielellään myös vapaa-ajalla ja auttaa kotitöissä. Hän siivoaa, tekee ruokaa ja pesee pyykkiä. Olivian kotona on lemmikkeinä mäyräkoira ja kaksi pupua. 4

Leija 5

.

2020

Opinnot sisältävät leipomisen ja ruoanlaiton lisäksi yleisiä aineita kuten äidinkieltä ja matematiikkaa. Näitä aineita Olivia Juusti opiskelee yleensä itsenäisesti kotona. Hän pitää kuitenkin yhteyttä opettajaan Rasekon ammattiopistossa.  – Opintojen tekeminen kotona on vähän rankkaa, mutta kyllä minä tykkään siitä. Kun saa tehtäviä tehtyä, se on aina eteenpäin, Olivia hymyilee. Haaveissa oma koti ja avokeittiö Kaksikymppisellä Olivia Juustilla on paljon ajatuksia siitä, millaista oma elämä voisi tulevaisuudessa olla. Tavoitteena olisi työpaikan saaminen. Työtä voisi ruoanlaiton ja leipomisen ohella tehdä myös lasten parissa. Ajatuksissa siintää myös oma koti.  – Vanhemmat ovat sanoneet, että ei ole kiire muuttaa pois kotoa. Mutta olisi se kiva, jos minulla olisi oma pikku asunto ja oma rauha. Ja joskus tulevaisuudessa ihan oma talo. Omassa kodissaan Olivia pitäisi avomallisesta, avarasta keittiöstä. Tilavaan keittiöön mahtuisi pöytätaso myös keskelle lattiaa. Keittiössä olisi paljon purkkeja, joihin voisi laittaa raaka-aineita. Opinnoilla ei aikarajaa Ihme ja Kumma -yhdistys kehittää erityisnuorten työskentelyn opinnollistamista.


Olivia Juustin tulevaisuuden haaveissa on työpaikka, oma pikku asunto ja oma rauha.

Yhdistys on saanut tähän tarkoitukseen rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta (ESR).

 – Vahvuus on, että oppimiselle ei ole aikarajaa. Jos ei heti onnistu, vähän ajan päästä onnistuu, kun harjoitellaan lisää, Ihme ja Kumman toiminnanjohtaja Jorma Nurminen sanoo.

Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että työpaikalla opitut asiat otetaan osaksi ammatillista osaamista ja tutkintoa. Työntekijä näyttää ammattiopiston opettajalle, mitä hän on oppinut työssä.

Nuori voi opiskella ammattiin ja näyttää, mitä hän osaa tehdä. Tämä helpottaa työnhakua jatkossa.

Ihme ja Kummassa opinnollistaminen koskee tällä hetkellä ravintola-alan ja catering-alan työtä.

Teksti Laura Yöntilä Kuvat Suvi Elo

Leija 5

.

2020

5


Leijan uutisia

Risto Burman, Tukiliitto: Vammaisten ihmisten palveluja ei saa leikata Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä oikeuksia ja vahvistaa heidän ääntään.

 – Monen kunnan taloustilanne on huono. Vammaisten ihmisten palvelut on silti järjestettävä yksilöllisesti. Uusia laitoksia tai suuria asumisyksiköitä ei saa rakentaa.

Kuvaaja JT

 – Vammaisten ihmisten palvelut on turvattava myös tulevina vuosina. Palvelujen leikkaaminen vaarantaa yhdenvertaisuuden, Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman sanoo.  – Jos palveluja leikataan nyt, avun ja tuen tarve kasvaa myöhemmin, Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman sanoo.

Koronavilkun asentamiseen saa apua

Apua saa myös soittamalla neuvontapuhelimeen. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin kello 8 – 21 ja lauantaisin kello 9 – 15. Neuvonnan puhelinnumerosta ei saa terveysneuvontaa. 6

Leija 5

.

2020

Kuvaaja JT

Syyskuun alussa julkaistiin uusi Koronavilkku-sovellus, jonka voi asentaa älypuhelimeen. Jos tarvitset apua asentamisessa, operaattorit DNA, Elisa ja Telia neuvovat, miten sovellus otetaan käyttöön.

Koronavilkku kertoo sinulle, jos olet ollut lähellä henkilöä, jolla on todettu koronavirus.


Harrastatko? Voit hakea apurahaa Tukiliitto myöntää kaksi kertaa vuodessa apurahoja koulutuksiin, harrastuksiin ja tapahtumiin osallistumiseen. Seuraavat hakuajat päättyvät lokakuun viimeinen päivä ja huhtikuun viimeinen päivä. Apurahoja voivat hakea 16 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve. Apurahaa voivat hakea myös kehitysvammaisten ihmisten erilaiset harrastusryhmät ja paikalliset Me Itse -ryhmät. Lisätietoja apurahoista antaa Soilikki Alanne Tukiliitosta. Hänelle voi soittaa numeroon 040 4839 318 tai laittaa sähköpostia osoitteeseen soilikki.alanne@tukiliitto.fi

Kotkan Me Itse -ryhmä vuosi sitten retkellä. Meren rannalla oli mukava ulkoilla ja paistaa makkaraa. Kahvit ja piparit nautittiin jälkiruuaksi. Kuvan ja tekstin lähetti taustatuki Eva Pukkila.

Teemaviikon aiheena toimeentulo Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien teemaviikkoa vietetään tuttuun tapaan 1. – 7.12. Korona-aikanakin voi järjestää tempauksia, joissa viikon teemaa tuodaan esille. Haluatteko tehdä porukalla vaikka korttikampanjan kunnan päättäjille? Mitä haluatte kertoa toimeentulosta muille ihmisille? Tukiliitosta voi tilata valmiita korttipohjia.

Irti Irtiköyhyydestä. köyhyydestä. Työstä Työstäpalkkaa. palkkaa. Teemaviikon julkilausuman löydät Leijasta numero 4/2020. Tänä vuonna joulukuun alussa puhutaan toimeentulosta.

Me Itse -ryhmät ja tukiyhdistykset voivat hakea Tukiliitolta taloudellista tukea viikon tempausten järjestämiseen. Leija 5

.

2020

7


Minun mielestäni

Vammaisten ihmisten asioissa on paljon parannettavaa Eino Ahovieri sanoo, että ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia. Liian usein ihmiselle annetaan jokin leima. Leijassa numero 4/2020 oli tärkeä juttu palkkatyöstä. Työstä pitää saada palkkaa. Minä olen ollut palkkatöissä. Olen ajatellut, että kun olin palkkatöissä, säästin yhteiskunnalle verorahoja. Jos joku tekee samaa työtä kuin muutkin, hänellä on oikeus saada samaa palkkaa. Nyt tuntuu, että monet ajattelevat, että vammainen ei tarvitse palkkaa. Se ei ole oikein. Moni vammainen käy esimerkiksi kaupassa töissä, mutta saa vain pientä kannustusrahaa. Minusta se on työtä, kun laittaa tavaroita hyllyyn. Kyllä siitä pitäisi saada palkkaa. Työntekijöiden pitäisi olla tasa-arvoisia. Miksi asioita ei haluta kehittää? Palkkatyötä voi kokeilla. Jos se ei onnistu, voi palata eläkkeelle. Minusta tuntuu, että yhteiskunnassa on helppo antaa ihmiselle leima, jossa sanotaan vaikka  ”lievästi kehitysvammainen”. Minuakin on leimattu. Ei voi vain sanoa, että nuo ovat niitä kehitysvammaisia. Jotakin pitää tehdä. 8

Leija 5

.

2020

Leijassa numero 4/2020 kerrottiin palkkatyöstä.

Minun mielestäni vammaisten ihmisten asioissa olisi paljon parantamista. Jos ihminen haluaa jotakin itse, täytyy häntä tukea. TV:ssä sanotaan, että ihminen saa apua. Mistä sitä saa? Teksti Eino Ahovieri Helsinki


Michael Rasmussenin kiinnostavien esineiden pohjana on usein teräslanka.

Tanskalainen Michael Rasmussen on Kettukin vuoden taiteilija 2020 Michael Rasmussenin näyttely on esillä syksyllä Voipaalan taidekeskuksessa. Michael Rasmussen työskentelee taidekoulu Snurretoppenissa Tanskassa. Hän yllättyi, kun kuuli valinnasta:  – En voinut uskoa sitä, ajattelin minulle vitsaillaan. Tuntui, että kaikki vain pysähtyi, Michael Rasmussen sanoo iloisena. Kettukin vuoden taiteilija saa palkinnoksi tuhat euroa ja yksityisnäyttelyn.

Kettuki ry edustaa kaikkia erityistä tukea tarvitsevia taiteen tekijöitä Suomessa. Kettukin Vuoden taiteilijan 2020 valitsi amanuenssi Elina Vuorimies. Haastattelun lähde Kettuki Kuvaaja Sven Berggreen / Kettuki Michael Rasmussenin näyttely on esillä 15.11.2020 asti Voipaalan taidekeskuksessa.

Leija 5

.

2020

9


Testaajat Roberto Polsa ja Heikki Oksanen auttavat nettisivujen tekijöitä.

Heikki ja Roberto testaavat nettisivuja Selkeästi meille -hankkeessa Heikki Oksanen ja Roberto Polsa ovat töissä Selkeästi meille -hankkeessa. He haluavat vaikuttaa siihen, että erilaisia nettisivuja on helppo käyttää ja että netissä olevaa tietoa on helppo ymmärtää. Nykyisin moni tärkeä tieto on netissä. Netistä tietoa on kuitenkin usein vaikea löytää ja sitä on vaikea ymmärtää. Asialle pitää tehdä jotakin, siksi Kehitysvammatuki 57 ry ja Kehitysvammaliitto toteuttavat Selkeästi meille -hankkeen.

 – Haluamme, että kaikki tavoittavat netin, Heikki Oksanen sanoo.  – Niin kaikki ihmiset, eli vaikka sellainen, joilla on kehitysvamma tai lukihäiriö tai joka ei osaa kunnolla suomen kieltä, Roberto Polsa lisää. Testataan nettisivuja

Hankkeessa työskentelee viisi ihmistä. He ovat Heikki Oksanen, Roberto Polsa, Satu Timperi, Petra Saarinen ja Mira Vihmo. Hanke kestää kolme vuotta.

Heikki Oksanen ja Roberto Polsa ovat Selkeästi meille -hankkeen saavutettavuustestaajia. Petra Saarinen on apuna, kun he testaavat nettisivuja.

Hankkeen tavoite on lisätä saavutettavan tiedon määrää netissä. Tieto on saavutettavaa, kun nettiä on helppo käyttää netistä on helppo löytää tietoa netistä löytyvää tietoa on helppo ymmärtää.

 – Me kokeilemme eri nettisivuja ja kerromme, jos siellä on jotain, mikä on meille vaikeaa. Autamme nettisivujen tekijöitä tekemään nettisivuja, joita mahdollisimman moni voi käyttää, Roberto kertoo suunnitelmista.

 .  .  .

10

Leija 5

.

2020


– Jos sivuista tulee sellaiset, että niitä on helppo käyttää ja ymmärtää, nettisivu saa meiltä tunnuksen. Tunnuksen nimi on  ”Tämä palvelu on selkeästi meille”, Petra Saarinen kertoo. Terveisiä Kelan nettisivujen tekijöille Heikki Oksanen ja Roberto Polsa aloittavat syksyllä nettisivujen testaukset. Ennen testauksia he tutustuivat muun muassa Kelan nettisivuihin.

 – Saavutettavuuden iskuryhmät ovat työpajoja, joihin osallistuu kehitysvammaisia ihmisiä, Satu kertoo. Vuoden 2021 alussa iskuryhmät käynnistyvät Me Itse -ryhmissä. Iskuryhmät kokoontuvat 6 – 8 kertaa. Iskuryhmät valitsevat itse, mihin nettisivuun ne haluavat vaikuttaa. Iskuryhmissä osallistujat miettivät:

 . Mistä haluamme saada tietoa?  . Mitä nettisivuja haluamme käyttää,

mutta emme voi, koska ne ovat liian vaikeita? Miten vaikutamme siihen, että nettisivut saadaan helpommiksi ja tieto helpommaksi ymmärtää?

Kelan sivulta voi etsiä tietoa, kun käyttää sivun hakutoimintoa. Kun miehet tutustuivat sivuun, he huomasivat, että hakua voi parantaa.

 .

 – Mulle tiedon haku oli hieman hankalaa. Hakutoiminto ei ehdottanut sitä sanaa, mitä yritin hakea. Mä kirjoitan helposti sanoja väärin, joten auttaa, jos haku ehdottaa sanoja, Heikki kertoo.

Ensimmäinen iskuryhmä tutustui Helsingin sairaanhoitopiirin eli HUSin nettisivuihin:  – Ryhmä lähetti palautetta nettisivujen tekijöille ja toivoi, että sivuilla olisi tietoa selkokielellä, Satu Timperi kertoo.

Heikillä kesti kauan aikaa löytää tieto, mitä hän yritti etsiä. Pieni asia voi siis vaikuttaa siihen, kuinka helppo nettisivua on käyttää.

Ryhmä myös päättää, miten he haluavat vaikuttaa eli iskeä.  – Isku voi olla vaikka video, jossa vaaditaan selkeämpää tietoa. Ryhmä voi kirjoittaa lausunnon, tai se voi tavata nettisivun tekijöitä, Satu kertoo.

Kelalla on myös selkokieliset sivut. Niitä ei kuitenkaan ole helppo löytää.  – Mitä hyötyä on selkokielisistä sivuista, jos niitä ei sivuilta löydä?  Selkosivujen pitäisi näkyä selvästi heti etusivulla, Roberto ja Heikki ihmettelevät.

Haluaisiko sinun Me Itse -ryhmäsi osallistua iskuryhmään? Ottakaa yhteyttä Satu Timperiin, puhelinnumero 044 901 3213 ja sähköposti satu.timperi@kvtuki57.fi

Vaikutetaan saavutettavuuden iskuryhmissä

Teksti ja kuva Mira Vihmo

Selkeästi meille -hankkeessa on myös toisenlaista toimintaa, saavutettavuuden iskuryhmiä. Niitä vetää Satu Timperi.

Voit seurata Selkeästi meille -hanketta Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: www.facebook.com/selkeastimeille Instagram: @selkeastimeille

Leija 5

.

2020

11


Teemun kodissa huumori hersyää ja haitari soi Teemu Hakanen päätti itsenäistyä ja muuttaa omaan kotiin. Asunto löytyi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kautta. Harmonikan sävelet kuuluvat pihalle luhtitalon alakerran asunnosta. Teemu Hakanen nostaa haitarin polvelleen ja kajauttaa lempikappaleensa.

12

Leija 5

.

2020

Ne ovat ”Uralin pihlaja” ja ”Uudelleen jos luokses tulla voisin”.  – Ostettiin haitari Teemulle lahjaksi, isä Heikki Hakanen kertoo.


– Siinä oli samassa syntymäpäivän, nimipäivän ja joulun lahjat, isä Heikki Hakanen sanoo. Musiikinopettaja liimasi haitariin kuvionuottien värikoodit. ja niin alkoi soitto soida. Teemu Hakasen kodissa hersyää huumori. Teemu on sanavalmis ja sukkela kertomaan tarinoita.  – Omalta papaltani olen perinyt huumorimeiningin. Papan kanssa heitettiin huumoria ja kuunneltiin humppaa Järviradiosta, Teemu muistelee.

– Olin kauan harkinnut omaan kotiin muuttoa, Teemu Hakanen kertoo.

Oma koti  – Minä olin jo kauan harkinnut omaan kotiin muuttoa, ja sitten se toteutui, Teemu Hakanen sanoo. Teemu kertoo kuulleensa ystäviltään WhatsApissa, että kannattaa olla yhteydessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiöön ja Pasi Hakalaan, kun oma koti ja itsenäinen asuminen kiinnostavat. Teemu soitti Pasille saman tien, ja asunnon etsintä alkoi.

 – Katselin kauan asuntoja netistä. Etuovi.comin kautta minä tämän asunnon bongasin. Minä oikein ihastuin tähän, kun oli oma sauna ja kaikki, Teemu kertoo.  – Teemun muuttosuunnitelmat tulivat meille vanhemmille yllätyksenä. Hyväksyimme ajatuksen, että Teemun on nyt aika muuttaa, Heikki-isä tuumailee. Uusi koti löytyi kotikunnasta Korpilahdelta kolmen kilometrin päästä lapsuudenkodista.

”Illan tuuli soittaa jo latvaa pihlajan, kaupungilta kuulen nyt valssin niin kaihoisan.” Teemu soittaa nyt omassa kodissaan.

JATKUU Leija 5

.

2020

13


JATKOA

Kodikas luhtitalo sijaitsee Korpilahden keskustassa aivan sataman vieressä. Omalta terassilta aukeavat kauniit järvimaisemat Päijänteelle. Oma arki Itsenäisen elämän opettelu alkoi parin kuukauden asumisharjoittelujaksolla Niittykummun ryhmäkodissa.  – Niittykummussa harjoiteltiin aamupalan ja iltapalan laittoa ja kodin puhtaanapitoa. Minä olenkin ahkera siivoamaan, laitan tavarat aina viivottimen mukaan järjestykseen, Teemu kuvailee pilkettä silmäkulmassa. Niittykummusta käy asumisen ohjaaja kerran viikossa Teemun luona. Ohjaaja on apuna ruuanlaitossa. Yhdessä hänen kanssaan Teemu miettii, millaista ruokaa kannattaisi ostaa.

Teemun äiti ja Miia-sisko ovat myös tarvittaessa tukena arjessa ja tulevat mielellään auttamaan vaikka ruuan laitossa.  – Tosi mukavaa on asua itsekseen ja nauttia omasta rauhasta. Vanhemmat käyvät välillä katsomassa, mutta kyllä minä itseksenikin pärjään, Teemu kehuu. Itsenäistä asumista on nyt reilu puoli vuotta takana. Arki sujuu mallikkaasti. Teemu kattaa mansikkajäätelöt pöytään ja suunnittelee lähtevänsä vielä polkupyörällä uimarannalle. Teksti Elina Leinonen Valokuvat Ilona Pietiläinen

Teemu on tyytyväinen, kun hänen isänsä Heikki Hakanen tuli käymään kylässä.

Kuinka omaan kotiin? Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa ja vuokraa asuntoja tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Asuntoja on jo lähes 500 eri puolilla Suomea.

Asunnon hankinta alkaa aina muuttajan halusta itsenäistyä ja saada oma koti. Palvelusäätiö pyrkii löytämään jokaiselle juuri hänen tarpeitaan vastaavan asunnon. Ennen asunnon hankintaa muuttajan on hyvä miettiä seuraavia asioita: Millaisen kodin haluaa? Missä läheiset ihmiset asuvat?

14

Leija 5

.

2020


Muuttajan on hyvä miettiä myös, haluaako hän asua yksin vai ystävän kanssa? Millaista tukea tarvitsee asumiseen? Miten haluaa viettää vapaa-aikaa? Oma koti tarjoaa mahdollisuuden omannäköiseen elämään. Asukkaan kotikunta järjestää tarvittavan tuen asumiseen. Arjessa voi auttaa asumisen ohjaaja tai henkilökohtainen avustaja.

Entä sinun tilanteesi? Oletko tyytyväinen asumiseesi? Haaveiletko itsenäistymisestä ja muutosta omaan kotiin? Kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia Pasi Hakalalle: Hänen yhteystietonsa ovat Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö puhelin 0400 318 304 sähköposti pasi.hakala@kvps.fi Leija 5

.

2020

15


Historiasarja suomalaisia merkkihenkilöitä sotavuosien jälkeen Suomessa elettiin 1940-luvulla sotavuosia. Sen jälkeen maata rakennettiin uudelleen 1950-luvulla. Kerromme Leijassa henkilöistä, jotka omalla työllään auttoivat suomalaisia tavallisen elämän uudelleen aloittamisessa vaikeiden sotavuosien jälkeen. Tässä lehdessä kerromme iskelmätähti Olavi Virrasta.

Olavi Virta viihdytti suomalaisia vaikeina vuosina Olavi Virta oli laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneitä iskelmätähtiä. Hän levytti vuosina 1938 – 1966 yli 600 laulua. Monia niistä soitetaan paljon tänäkin päivänä. Olavi Virta syntyi vuonna 1915 ja kuoli vuonna 1972. Olavi Virran suku oli hyvin musikaalista. Siksi myös nuori Olavi aloitti jo varhain musiikkiopintonsa. Hänen ensimmäinen soittimensa oli viulu. Vuonna 1933 Olavi Virta hyväksyttiin kuuluisaan Dallapé-orkesterin opistoon, missä hän aloitti myös lauluopinnot. Olavi Virta tapasi vuonna 1944 tulevan vaimonsa Irene Kaarelan. He saivat kolme lasta. Tanssilavojen kuningas Olavi Virta oli mukana myös sodassa. Talvisodassa hän joutui rintamalle, mutta jatkosodassa hän toimi rintamaradiossa esiintyjänä ja äänittäjänä. Kun sota oli ohi, Olavi Virran laulajan ura pääsi täyteen vauhtiin. 16

Leija 5

.

2020

Olavi Virralle 1940-luku oli kiireistä aikaa. Hänellä oli esiintymisiä, levytyksiä, elokuvarooleja, sävellyksiä, sanoituksia, oma yritys ja perhe. Virta nousi tanssilavojen kuninkaaksi. Sotien jälkeen tanssimusiikki oli suosittua. Ihmiset halusivat huvitella ja unohtaa sodan kauhut. Olavi Virta alkoi pitää vauhdikkaasta ja näyttävästä elämäntyylistä. Hän kulutti paljon rahaa. Olavi Virran vaimo totesikin myöhemmin, että Olavi halusi korvata rahalla ja tavaralla lapsuutensa köyhyyden. Olavi Virta levytti yli 600 laulua Olavi Virta levytti runsaasti 1950-luvulla. Hän esiintyi usein radiossa. Levyjä ostettiin paljon. Tuona aikana hänen äänensä saavutti parhaan tasonsa.


Olavi Virta levytti yli 600 laulua. Hän näytteli elokuvissa ja esiintyi tanssilavoilla.

Tunnetuimpia Olavi Virran levytyksiä 1950-luvulla olivat Täysikuu, Mustasukkaisuutta, Sinun silmiesi tähden, Sokeripala, Poika varjoiselta kujalta ja Mambo italiano. 1950-luvulla Armi Kuusela voitti Miss Maailma -kilpailun. Voiton kunniaksi sävellettiin Armi-niminen laulu, jonka Olavi Virta levytti. Olavi Virralle myönnettiin vuonna 1951 kolme kultalevyä. Ne tulivat tangoista La Cumparsita, Tulisuudelma ja Ennen kuolemaa. Olavi Virta oli mukana myös Kipparikvartetissa. Se oli 1950-luvun suositumpia yhtyeitä. Kipparikvartetilla oli oma tapansa hurmata yleisönsä.

Kipparikvartetti oli hauska neljän miehen ryhmä, joka lauloi lastenlauluja ja iskelmiä. Hopeinen kuu Vuosi 1959 oli kohtalon vuosi Olavi Virralle. Perhe-elämä oli ajautunut kriisiin. Vaimo Irene muutti lasten kanssa Ruotsiin. Olavi Virta joi liikaa alkoholia ja se alkoi näkyä. Hänen lauluäänensä oli edelleen hyvä, mutta valitettavasti hän esiintyi humalassa. Kaiken tämän seurauksena Olavi Virran suosio kääntyi jyrkkään laskuun. JATKUU Leija 5

.

2020

17


JATKOA

Olavi Virran suosio nousi hetkellisesti 1960-luvun alussa, kun hän levytti laulun Hopeinen kuu vuonna 1960. Siitä tuli hyvin suosittu. Yleisradion vuoden 2006 yleisöäänestyksessä se valittiin Suomen kaikkien aikojen iskelmäksi. Sairas mies Olavi Virran viimeinen levytys tehtiin vuonna 1966. Kappaleet olivat Nyt soita balalaikka ja Sateinen ilta. Pian viimeisen levytyksen jälkeen Olavi Virta sai halvauskohtauksen ja joutui yli vuodeksi sairaalaan. Hän asui viimeiset elinvuotensa iäkkään Hulda Simulan hoivissa tämän pienessä mökissä Tampereen Pispalassa. Hulda oli Olavin suuri ihailija.

Olavi Virralle myönnettiin ensimmäisenä viihdetaiteilijana valtion taiteilijaeläke. Olavi Virran tapa laulaa hakee yhä vertaistaan. Nykyisetkään laulajat eivät pysty samaan suoritukseen. Hänen elämänsä loppuvuodet olivat surullisia. Häntä kohdeltiin väärin. Suomen loistavinta laulajaa pilkattiin ja hänet unohdettiin täysin. Miksi näin kävi, sitä ei kukaan ole osannut selittää.  – Kaiken muun te voitte viedä, mutta ääntäni ette vie koskaan, Olavi Virta on todennut.

Teksti Pertti Rajala Kuvat Finna, Helsingin kaupunginmuseo

Kipparikvartetti levytti suosittuja lauluja 1950-luvulla. Olavi Virta on kuvassa toinen oikealta.

18

Leija 5

.

2020


Kännykästä paljon iloa poikkeusaikana Janne Siltanen pitää puhelimella yhteyttä kavereihin. Janne Siltanen asuu Rovaniemellä. Korona vaikuttaa hänenkin elämäänsä:  – Alkuun oli toisaalta kivaakin, että oli taukoa hommista. Sitten alkoi tuntua syrjäyttävältä. Janne käyttää näppärästi erilaisia koneita. Hänellä on älykännykkä, tietokone ja lisäksi PlayStation eli Pleikkari-pelikone. Kännykän WhatsApp-sovellus on Jannesta kätevä:  – Onneksi olen voinut olla yhteydessä kavereihin WhatsAppin avulla. Sovellus on käytössä myös meidän Lapin Metkat -ryhmässämme.

 – Vammaisneuvostossa ratkomme porukalla asioita. Saamme äänemme kuuluviin, kun päätöksiä tehdään, Janne Siltanen kertoo. Koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana vammaisneuvosto on pitänyt etäkokouksia netissä. Niihin Janne osallistuu tietokoneella. Tietokoneella hän näkee ja kuulee muut sekä voi itse pitää puheenvuoroja. Pleikkarilla hän pelaa erilaisia pelejä. Pelikaverit löytyvät netistä. Teksti Jaana Teräväinen Kuva Laura Vesa

Lapin Metkat on Me Itse ry:n paikallinen ryhmä. Ryhmän taustatuet laittavat sovelluksessa tietoa esimerkiksi tapaamisista. Janne Siltanen haluaa vaikuttaa vammaisten ihmisten asioihin. Hän on mukana myös valtakunnallisessa Me Itse -toiminnassa ja Lapin alueella vammaisneuvostossa.

Leija 5

.

2020

19


Munakkaan voi syödä sellaisenaan tai siihen voi lisätä juustoa, kasviksia, sieniä tai vaikka nakkeja.

Munakas Munakas sopii aamupalaksi tai kevyeksi lounaaksi. Tähän munakkaaseen tarvitset neljä kananmunaa, maitoa ja hieman suolaa. Paistamiseen tarvitset rasvaa.

 .  .  .

Tarvitset myös seuraavat välineet kulhon, ruokalusikan, haarukan, paistinpannun ja puulastan tai puisen haarukan.

 .  .  .  .  .

20

Leija 5

.

2020


Valmista munakas näin:

1.

Ota kulho ja neljä kananmunaa. Riko munat ja kaada ne kulhoon.

2.

Seuraavaksi lisätään maito. Ota maito ja ruokalusikka. Lisää kulhoon 4 ruokalusikallista maitoa. Jos et halua käyttää maitoa, voit käyttää vettä.

3.

Ota haarukka. Sekoita munat ja neste huolellisesti. Lisää vähän suolaa. Sekoita.

4.

Ota paistinpannu ja laita se liedelle. Laita pannulle ruokalusikallinen rasvaa.

5.

Kuumenna rasvaa niin, että se on alkaa kuplia vähän.

6.

Kaada munakasseos varovasti kulhosta pannulle.

7.

Ota puinen lasta tai puinen haarukka. Siirtele rauhallisesti munakasseosta pannulla. Laita kansi munakkaan päälle ja anna sen kypsyä hetki.

8.

Kun seos on hyytynyt kokonaan, se on kypsä ja valmis syötäväksi.

Munakkaaseen voi lisätä juustoa, kasviksia, sieniä tai vaikka nakkeja. Kuvat kuvapankki Freepik.com (JComp Punyada Imaginationlol)

Leija 5

.

2020

21


VINKKI

Paristot voi kierrättää helposti kauppareissulla Kun paristo on tyhjä, sen voi palauttaa kauppaan tai kioskiin. Voit kierrättää paristot ja pienet akut helposti kauppareissulla. Ne voi palauttaa maksutta kauppaan tai kioskiin, jotka myyvät paristoja. Uutta tuotetta ei tarvitse ostaa, vaan voit palauttaa pariston milloin vain. Paristojen päät eli navat on hyvä teipata ennen kierrätystä. Silloin ne eivät vahingossa kuumene keräysastiassa.

Pariston päät on hyvä teipata ennen kierrätystä.

Kuvaaja Jussi Ratilainen / Paristonkierrätys

Tekstin lähde Paristonkierrätys

Jos keräysastia ei ole näkyvillä kaupassa, voit kysyä henkilökunnalta apua. Kaupoissa kerätään paristoja ja pieniä akkuja, mutta ei isoja akkuja.

22

Leija 5

.

2020


Kirjeenvaihtoon Moi! Olen 36-vuotias nainen. Asun Pieksämäellä Etelä-Savon maakunnassa. Haen lähiseudulta melkein samanikäistä eli 36 – 40-vuotiasta miestä poikaystäväksi tai elämänkumppaniksi. Aluksi voimme kirjoitella. Harrastan liikuntaa vapaa-ajalla: tanssia, discoa ja pyöräilyä. Muita harrastuksiani ovat maalaaminen, käsityöt ja piirtäminen. Tykkään kirjoittaa runoja. Olen uskossa ja raitis. Minulla on silmälasit ja lyhyet ruskeat hiukset. Tykkään kuunnella musiikkia ja laulaa karaokessa hengellisiä ja maallisia lauluja. Emmi Teittinen Ruustinnantie 3 as 11 76130 Pieksämäki

Kirjeenvaihtoon Hei, olen lievästi kehitysvammainen rehellinen ja luotettava mies Etelä-Pohjanmaalta. Olen savuton enkä käytä alkoholia. Harrastan lukemista ja ristikoita sekä musiikin kuuntelua. Suosikkejani ovat gospel, tekno- ja diskomusiikki. Haen 32 – 39-vuotiasta naista ystäväksi itselleni. Nimeni on Pasi Keski-Ruismäki Voit laittaa minulle sähköpostia, osoitteeni on paatte45@gmail.com

Hei! Etsin tositarkoituksella parisuhdetta naisesta, joka on minua vanhempi, vaikka 26 – 40-vuotias. Olen 24-vuotias. Minä asun Kurikassa ja käyn toimintakeskuksessa viikot. Harrastan lenkkeilyä, uintia, pyöräilyä ja käyn hengellisessä jutussa. Pidän naislaulajista, erityisesti Saara Aallosta. Yhteydenotot osoitteeseen Petra Rintaniemi Muurimäentie 4 C 61300 Kurikka tai sähköpostilla rpetra294@gmail.com

Haluatko laittaa ilmoituksen myös nettiin? Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös netissä. Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin. Netissä ilmoitukset julkaistaan verkkopalvelu Vernerin kotisivulla. Jos käytät tietokonetta, voit käydä lukemassa ilmoituksia osoitteessa www.verneri.net Klikkaa sivulla otsikkoa Kirjeenvaihtoon ja pääset lukemaan ilmoituksia. Jos haluat valokuvasi mukaan Leijan ja Vernerin ilmoituksiin, voit lähettää kuvan sähköpostilla tai kirjeessä.

Leija 5

.

2020

23


Kirjeenvaihtoon Hei, olen 46-vuotias mies Etelä-Suomesta Helsingin Laajasalosta. Olen kiltti ja hymyileväinen. Harrastan kävelyä, keräämistä ja kierrätystä. Etsin suunnilleen samanikäistä naista kirjeenvaihtokaveriksi ja seurustelukumppaniksi. Vaihdetaan puhelinnumerot, kun olemme kirjoitelleet ensin. Kirjeellä vastaukset osoitteeseen Joel Blinnikka Svanströmintie 9 C 13 00840 Helsinki Voit kirjoittaa minulle sähköpostia, sähköpostiosoitteeni on joeljonni@gmail.com

Hei te kaikki naiset! Olemme kaksi poikamiestä, jotka tahtovat naiskavereita. Voitte olla 45 – 55-vuotiaita. Asumme Heinävedellä, Etelä-Savossa. Osoitteemme ja nimemme ovat

Juhani Leppänen Leväniementie 17 A 2 79860 Suuraho

Kirjeenvaihtoon Moi! Olen mukava, siisti, raitis poikamies. Olen 55-vuotias ja asun yksin. Käyn viitenä päivänä viikossa toimintakeskuksessa. Harrastan lenkkeilyä, pyöräilyä, tanssia ja musiikin kuuntelua. Olisi mukava, jos ottaisit minuun yhteyttä kirjeitse. Asun Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Nimeni ja osoitteeni ovat Heikki Soininen Ilkankuja 4 B 10 61800 Kauhajoki 24

Leija 5

.

2020

Marko Kinnunen Leväniementie 17 D 13 79860 Suuraho

Kirjeenvaihtoon Hei, etsin kirjekaveria muista noin 45-vuotiaista naisista. Nimimerkki Ei miehille Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere


Anne asuu Imatralla.

Matti asuu Kiukaisissa.

Moi! Olen 52-vuotias nainen Imatralta Etelä-Karjalasta. Minulla on kolme aikuista tytärtä ja lapsenlapsia. Tykkään kuunnella musiikkia. Pidän uimisesta, lavatansseista, karaokesta ja SaiPan peleistä. Tykkään myös liikkua luonnossa ja käydä kirpputoreilla. Etsin 40 – 60-vuotiasta miestä tositarkoituksella. Olen saanut vuosia sitten aivoinfarktin ja käytän pyörätuolia. Liikun kuitenkin itsenäisesti. Anne Kolinoja Kauppakatu 2 A 4 55120 Imatra

Hei, olen Matti, ikää minulla on 62 vuotta. Asun palvelutalossa Kiukaisissa Satakunnan maakunnassa. Olen syntynyt ja kasvanut maaseudulla. Harrastan vesijumppaa ja lenkkeilyä. Olen huumorintajuinen, ahkera, raitis ja reilu. Etsin naisystävää ja siksi haluankin kirjeenvaihtoon naisten kanssa. Matti Pörhösuo Eurakoskentie 20 F 27400 Kiukainen

Kirjekaveriksi? Haluatko kirjeenvaihtokaverin? Jos lehdestä ei löytynyt sopivaa kirjeenvaihtokaveria, voit tehdä oman ilmoituksen. Mieti, mitä haluat kertoa itsestäsi. Millainen luonne sinulla? Mitä harrastat? Mistä pidät? Voit myös kertoa, jos käytät nettipalveluja, kuten WhatsApp, Facebook tai Skype.

Ilmoitukset ja valokuvat voi lähettää sähköpostilla Leijan toimittaja Jaana Teräväiselle, osoitteeseen jaana.teravainen@tukiliitto.fi Kirjeessä ilmoitukset voi lähettää osoitteeseen Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

Leija 5

.

2020

25


Selkokirjoja

Uusia selkokirjoja Yösyöttö-kirja sai jatkoa, kun Tarhapäivä julkaistiin. Klassikkojen ystäville on tarjolla Aleksis Kiven tekstejä. Selkokirjoja voi ostaa omaksi tai lainata kirjastosta.

Tarhapäivä Kirja on itsenäinen jatko-osa Eve Hietamiehen Yösyöttö-romaanille. Nyt Antti on palannut töihin ja Paavo-lapsi käy päiväkotia. Arki sujuu melko rauhallisesti. Selkomukautuksen on tehnyt Hanna Männikkölahti ja kuvituksen on tehnyt Ina Majaniemi. Kirja maksaa 29 euroa.

Nummisuutarit ja Seitsemän veljestä Kaksi selkotekstiä kerralla! Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven tunnetuin teos, joka kertoo Jukolan veljesten vaiheista. Kirjan toinen teksti on Nummisuutarit. Myös se on Aleksis Kiven kirjoittama. Iloinen näytelmä kertoo Eskosta, on luvattu morsian nimeltä Kreeta. Tekstit on selkomukauttanut Pertti Rajala. Kirja maksaa 29 euroa. Avain julkaisee paljon selkokirjoja Tämän sivut kirjat on kustantanut Avain. Avain julkaisee paljon selkokirjoja. Voit tutustua niihin netissä kustantajan sivulla osoitteesta avain.net 26

Leija 5

.

2020


Leijan ristikko Tunnistatko, mitä kuvissa on? Kirjoita sana kuvan kohdalle riville. Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana. Mikä se on?

N

N

Etsitty sana on

_ _ _ _ _ _ _ _ .

Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.

Leija 5

.

2020

27


Asiaa ja viihdettä selkokielellä

.

Numero 5 2020

Tietovisassa on viisi väitettä. Jokaiseen on kolme vastausehdotusta. Tiedätkö, mikä niistä on oikea vastaus? Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta.

 1

Koronavilkku varoittaa, A  jos olet nukkunut liian vähän. B jos olet voinut saada koronaviruksen. C jos olet istunut yli tunnin paikallaan.

2

Lapissa toimii Me Itse -ryhmä, jonka nimi on A Lapin Metkat. B Rovaniemen Metkat. C Pohjoisen Metkat.

3 4 5

Kaikkien aikojen iskelmäksi on valittu A Sinun silmiesi tähden. B Sateinen ilta. C Hopeinen kuu. Aleksis Kivi on kirjoittanut kirjan A Viisi veljestä. B Kuusi veljestä. C Seitsemän veljestä. Leijan ristikon ratkaisuksi tulee sana A kahvipuu. B kuorsaus. C kirjasto.

ti! leh

Vastaukset 1. B 2. A 3. C 4. C 5. C

Kään nä

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jäsensihteeri / Tukiliitto puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi JULKAISIJA Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 tai 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi TOIMITUS päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282, sähköposti jaana.teravainen@tukiliitto.fi ULKOASU Jaana Teräväinen KANSI Olivia Juusti opiskelee kokin taitoja. Kuvaaja Suvi Elo. LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Kauko Saarelainen ja Ritva Vihanto. PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa TILAUSHINTA on 16 euroa. Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 6 / 2020 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 20.11.2020 mennessä. Lehti ilmestyy 4.12.2020. Lehti on netin Issuu.com-palvelussa. Löydät sen, kun kirjoitat selaimen osoiteriville ”Leija Issuu”.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TUKEE TOIMINTAAMME VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.

Profile for Leija

Leija 5 2020  

Leijan aiheita tällä kertaa muun muassa: Näit voit opiskella ja tehdä töitä; Risto Burman, Tukiliitto: Vammaisten ihmisten palveluja ei saa...

Leija 5 2020  

Leijan aiheita tällä kertaa muun muassa: Näit voit opiskella ja tehdä töitä; Risto Burman, Tukiliitto: Vammaisten ihmisten palveluja ei saa...

Advertisement