Issuu on Google+

25

2009 • 2010

Vuoden taiteilija Matti Rauhaniemi


2

Leija 5

.

2010


Kehitysvammainen kuvataiteilija saa opetusta, mutta ei töitä Kehitysvammaisen kuvataiteilijoiden työ tarvitsee puolestapuhujia, tilaa gallerioissa ja lisää apurahoja. – Kehitysvammaisten mahdollisuudet toimia kuvataiteilijoina ovat parantuneet 10 viime vuoden aikana, kertoo Esa Vienamo. Hän on Taidekeskus Kettuki ry:n toiminnanjohtaja. Suomessa on kolme kuvataiteen ammattikoulua kehitysvammaisille taiteilijoille. Kuvataidetta voi opiskella Nastolassa, Laukaalla ja Pieksämäellä. Koulusta valmistumisen jälkeen kehitysvammaisen taiteilijan on kuitenkin usein vaikea työskennellä taiteilijana. He voivat harrastaa taidetta esimerkiksi päivätoimintakeskuksissa, mutta taide ei ole heidän ammattinsa.

Helsinkiläinen Galleria Art Kaarisilta esittelee säännöllisesti kehitysvammaisten taiteilijoiden töitä. Syyskuussa esillä oli muun muassa Annakaisa Ahosen teos Kirjailijan nurkkaus. Taustalla Antero Laineen työ Vapaapäivä.

– Koulun jälkeen koulutetut kehitysvammaiset taiteilijat tippuvat usein tyhjän päälle, kertoo Tapio Olenius Varsinais-Suomen Kansanopistosta. Hän on kehitysvammaisten luovan toiminnan linjan pääopettaja. – Kehitysvammaisten taide tarvitsee puolestapuhujia ja markkinoijia, jotta se pääsee esille, sanoo Olenius. Puolestapuhujat voisivat auttaa kehitysvammaisia kuvataiteilijoita saamaan töitään enemmän esille esimerkiksi gallerioihin. Entä apurahat? Usein kuvataiteilijat hakevat apurahoja voidakseen tehdä työtään. – Kehitysvammaisilla taiteilijoilla ei ole erityisoikeuksia apurahojen suhteen. He kilpailevat niistä muiden taiteilijoiden kanssa, kertoo Esa Vienamo. Kehitysvammaisille taiteilijoille ei siis ole omia apurahoja. Erillisiä apurahoja jaetaan kuitenkin kielen ja sukupuolen perusteella. Onkohan Suomessa yhtään kehitysvammaista kuvataiteilijaa, joka saisi palkkansa taiteilijana? Teksti Rami Kolehmainen, YLE Turku Muokkaus selkokielelle Jaana Teräväinen


Matti Rauhaniemi on vuoden taiteilija Kuva Pekka Elomaa

Metallilanka näyttää elävän Matti Rauhaniemen käsissä. Langasta syntyy silmukoita ja muotoja. Taiteilija nappaa oranssipäiset pihdit ja katkaisee langan. Lopputulos on kaunis, siisti, punos. Se tulee osaksi kirjainta, joka tulee osaksi sanaa, joka on osa lausetta. Vuoden Kettuki-taiteilijaksi valittu Matti Rauhaniemi tekee taidetta taivuttamalla metallilangasta lauseita. Yksi lauseista on ”Joskus voi sanoa ei maistu nyt”.

Matti Rauhaniemi on töissä Lyhty ry:n Luovilla-pajalla, jossa valmistetaan taidekäsitöitä ja taidetekstiilejä. –Täällä saan tehdä työtä vapaaehtoisesti ja itse ajatella mitä teen. Siitä tulee näyttelyni nimi Toisin ajateltu, hän kertoo. Taiteilija on tehnyt metallilanka-aforismeja viitisen vuotta. Teksti ja kuva Jaana Teräväinen

Vuoden Kettuki-taiteilija Toisin ajateltu -näyttely Galleria Arxissa 5.10.–4.12.2010. Verkatehdas, Arx-talo 1. kerros Keinusaarentie 1, Hämeenlinna

4

Leija 5

.

2010


Uutisia

Taiteesta opastusta selkokielellä

Tekstit on kirjoittanut taidehistorian tuntija Satu Itkonen. Selkokielen käyttäjät kutsuttiin testaamaan tekstejä. He kuuntelivat tekstejä ja ehdottivat korjauksia. Lopullinen opas on nauhoitettu Yleisradiossa radion Selkouutisten studiossa.

Kuva Ateneum

Ateneumin taidemuseossa Helsingissä saa nyt opastusta myös selkokielellä. Museossa kävijä voi vuokrata laitteen, josta voi kuunnella tietoa Suomen taiteen merkkiteoksista. Selkokielellä saa tietoa muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Werner Holmbergin teoksista. Yhteensä esitellään 25 teosta.

Werner Holmberg oli suomalainen taidemaalari. Hän eli 1800-luvulla. Tästä Holmbergin teoksesta saa Ateneumissa tietoa selkokielellä. Romanttisen teoksen nimi on Maantie Hämeessä eli Helteinen kesäpäivä.

Kimmo Tolvasen maalauksia on esillä netissä Kimmo Tolvasen taiteeseen voi tutustua nyt nettigalleriassa. Histola Research -galleriassa on esillä Kimmo Tolvasen värikkäitä sirkusaiheisia töitä. Mukana on myös komea punainen tulppaani, joka on ollut aiheena Kehitysvammaisten Tukiliiton pinssissä.

Tutkimuspalveluja tarjoava Histola Research Oy esittelee kotisivuillaan myös taidetta. Sivun osoite on www.histola.fi/etusivu/taidegalleria

Hämeenlinnassa asuva Kimmo Tolvanen on osallistunut useisiin Taidekeskus Kettukin järjestämiin yhteisnäyttelyihin. Viime aikoina hänen töitään on ollut esillä myös ulkomailla. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Galleria Arxissa Hämeenlinnassa tänä kesänä. Leija 5

.

2010

5


Uutisia

Kuva Nina Jakonen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Special Olympics -kisat onnistuivat hyvin Special Olympics Finland -joukkue osallistui 18. – 24. syyskuuta 2010 kehitysvammaisten Special Olympics Euroopan Kesäkisoihin Varsovassa. – Koimme joukkueen kanssa urheilun iloa ja paljon onnistumisia, Olen erittäin tyytyväinen joukkueeseen ja sen saavuttamiin tuloksiin, Elina Holopainen sanoo. Hän on Special Olympics Finland -joukkueen joukkueenjohtaja. Special Olympics -kilpailujärjestelmässä kilpaillaan muiden samantasoisten urheilijoiden kanssa tasoluokissa. Jokaisessa tasoluokassa on 1 – 8 urheilijaa tai joukkuetta. – Kilpailu on mielekästä, kun jokainen voi kilpailla omalla taitotasollaan, Elina Holopainen sanoo.

200 metrin juoksun mitalistit: kolmanneksi tullut Jorma Pirilä Suomesta, voittaja Leonid Ustyuzhanin Venäjältä ja toiseksi tullut Stephane Kelkal Monacosta.

Special Olympics Maailman Kesäkisat järjestetään ensi kesänä 20.6. – 5.7.2011 Ateenassa Kreikassa. Lähde: www.specialolympics.fi

Helsinkiläisten valtakausi päättyi erityisryhmien jalkapallossa tänä vuonna. Vanha mestari HJK jäi toiseksi, kun Tampereen Pallo-Veikkojen Auringonnousu vei Suomen mestaruuden. Mestaruus on joukkueen ensimmäinen. Erityisryhmien SM-sarja pelattiin kahdessa sarjassa. A-lohkossa mestaruudesta pelasivat TPV:n Auringonnousu, HJK/Blue Stars, Kuusysi/Valkea ja KoiPS. B-lohkossa pelasivat HJS, Kontu, GBK, Tervarit, Kuusysi/Sininen, HJK/Special ja JJK. SM-sarjan lisäksi pelattiin avoin Pelikaverit-sarja. 6

Leija 5

.

2010

Kuva Airi Jokela

TPV Auringonnousu on Suomen mestari

Mestarit. TPV Auringonnousu -joukkueen kapteeni Kalle Nummi on saanut SM-mitalin kaulaansa ja SM-pokaalin käteensä. Risto Lahtisella on TPV:n palkinto SM-menestyksestä.


Pertti Rajala palkittiin tietokirjoistaan Kuva JT

Pertti Rajala on saanut hienon palkinnon Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Nyt palkinto annettiin ensimmäisen kerran selkokirjailijalle. Palkinnon antanut raati totesi näin: ”Pertti Rajala on tuonut Suomeen selkokieltä ja selkokirjallisuutta. Hän on julkaissut noin 70 selkokielistä kirjaa, joista uusin on marsalkka Mannerheimin elämäkerta. Työn alla on Urho Kekkosen selkoelämäkerran kirjoittaminen.” Pertti Rajalan saama palkinto on nimetty Antero Wareliuksen mukaan. Yli sata vuotta sitten elänyttä Wareliusta pidetään ensimmäisenä suomalaisena tietokirjailijana.

Pertti Rajala on kiinnostunut historiasta. Hän onkin kirjoittanut yli 20 kirjaa aiheesta. Tunnetko esimerkiksi kirjat Aikojen alusta nykyaikaan tai Maailman historia selkokielellä?

Vielä ehtii hakea tukea teemaviikon tapahtumiin Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse ry:n alajaokset viettävät teemaviikkoa 29.11. – 5.12.2010. Teemaviikon aiheena on tänä vuonna köyhyys.

Viikkoa vietetään järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Posiolla suunnitellaan kirpputorin pitämistä ja Joensuussa mietitään kulkueen järjestämistä. Kotkassa pidetään köyhyysseminaari ja Imatralla mennään Tomi Metsäkedon konserttiin. Tapahtumien järjestämiseen voi saada pientä tukea. Tukea voi hakea noin 50 – 200 euroa tapahtuman kulujen mukaan. Tuen hakuaika päättyy 20.10.2010.

Teemaviikon tunnuskuvan on piirtänyt Jarla.

Lisätietoja www.kvtl.fi/sivu/ kehitysvammaisten_viikko

Leija 5

.

2010

7


Tiede kuuluu myös meikäläisille Heikki Suvilehto pohtii, että tieteen maailma on avattava myös kehitysvammaisille ihmisille. – Tiedemaailma on viimeisiä maailmoja, joissa emme ole mukana. Tiede kuuluu myös meille, tietysti selkopohjaisena. Tiede tarkoittaa asioiden tutkimista, esimerkiksi sään, avaruuden ja tekniikan tutkimista. Tiede on usein osa arkeakin, vaikka sitä aina tule ajatelleeksi. – Esimerkiksi, kun menet lääkäriin, olet tekemissä lääketieteen kanssa, Heikki Suvilehto kertoo.

Heikki Suvilehdon mielestä tieteestä täytyy kertoa myös selkokielellä. Toistaiseksi on ilmestynyt vain muutamia selkokielisiä kirjoja, joiden voi ajatella liittyvän tieteeseen. Ne käsittelevät esimerkiksi biologiaa ja historiaa. Vammaistiede tutkisi vammaisia ihmisiä Heikki Suvilehto on miettinyt, että tarvitaan uusi tieteenala: vammaistiede.

Heikki Suvilehto kertoo, että tiede tarkoittaa asioiden tutkimista.

8

Leija 5

.

2010


– Vammaistiede tutkisi vammaisuutta, mutta ei lääketieteellisin perustein. Vammaistiedettä olisi mukana tekemässä myös kehitysvammaisia ihmisiä. Heitä Heikki Suvilehto kutsuu nimellä meikäläinen. – Jos meikäläiset ovat mukana, tieteen nimissä ei voisi syrjiä vammaisia. Se vähentäisi ennakkoluuloja ja lisäksi on kyse tasa-arvosta. Heikki Suvilehto miettii, että ei-kehitysvammaiset ihmiset voisivat opiskella vammaistiedettä yliopistossa. – Vammaistiedettä voisi opettaa myös peruskoulussa yhtenä oppiaineena, hän suunnittelee. Maassamme toimii Suomen vammaistutkimuksen seura. Seura yhdistää tutkijoita, joita kiinnostavat vammaisuuteen liittyvät asiat. Heikki Suvilehdon mielestä seuran kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä.

– Prisma on hieno ohjelma. Ohjelmassa kerrotaan ymmärrettävässä muodossa tieteen maailman asioista. Heikki Suvilehdolle on jäänyt mieleen Prisman ohjelma, jossa oli meikäläisiä, jotka olivat lahjakkaita taiteessa ja musiikissa. Ohjelman nimi oli nerouden säde. Hänen mielestään toinen kiinnostava ohjelma tv:ssä on Prisma Studio, joka kertoo tieteen tuoreista kuulumisista. – Ohjelman yksi toimittaja on tähtitieteilijä Jari Mäkinen. Katsojat voivat esittää hänelle kysymyksiä. Olisi kiva saada hänet puhumaan joskus johonkin Me Itse -seminaariin. Heikki Suvilehto on Me Itse ry:n Pyhäjärven alajaoksen puheenjohtaja. Teksti Jaana Teräväinen Kuva Heidi Hölsömäki / Me Itse ry

Olen tiede-fani – Haluan tehdä itsekin tiedettä, olen tiede-fani, Heikki Suvilehto kertoo. Hän katsoo mielellään television tiedeohjelmia. – Tiedemaailma on ainoa maailma, josta ei tule stressiä, kun sitä seuraa. Sen sijaan esimerkiksi talous on joskus melkoinen mörkö. Leija 5

.

2010

9


Tanja Hämeenniemi haluaa vaikuttaa asioihin Taivalkoskelainen Tanja Hämeenniemi innostuu uusista asioista ja haluaa vaikuttaa omalla paikkakunnallaan.

Tanja on kiinnostunut näyttelyistä. Hän lukee kirjastossa myös paljon lehtiä.

– Olen kotoisin Taivalkoskelta. Se on kunta, jossa kirjailija Kalle Päätalo on syntynyt, Tanja Hämeenniemi kertoo.

Tanja Hämeenniemi on valittu Taivalkosken kehitysvammaisten tukiyhdistyksen hallitukseen. Taivalkoskella ei ole Me itse -alajaostoa. – Haluan vaikuttaa kehitysvammaisten asioihin, hän sanoo.

Tanja on 31-vuotias. Hän käy usein Taivalkosken kirjastossa, jossa on Päätalo-museo ja vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Itse voi tehdä aloitteita

Tanja sai tietää, että Kuusamon seurakunnassa toimii kehitysvammaisten ihmisten keskustelu- ja raamattupiiri. Kuusamoon on matkaa yli 60 kilometriä. – Ajattelin, että meillekin pitää sellainen piiri saada, hän kertoo. Tanja kysyi omasta seurakunnastaan, voisiko seurakunta aloittaa keskustelu- ja raamattupiirin. Ryhmä alkoi kokoontua. – Houkuttelin ystäviäni mukaan, Tanja muistelee. Hänen mielestään on hyvä tehdä itse aloitteita, koska siten voi käynnistää uutta toimintaa. Läheiset ihmiset sydäntä lähellä Tanja Hämeenniemi asuu äitinsä kanssa, mutta viettää viikonloppuja ryhmäkoti Tuikussa. Hänellä on siellä hyviä ystäviä.

Tanja Hämeenniemi ehdotti seurakunnalle, että Taivalkoskelle perustetaan keskustelupiiri.

10

Leija 5

.

2010

Aikaisemmin hän kokeili asumista toisessa ryhmäkodissa.


Mutta koska hän ei ollut asumiseensa tyytyväinen, hän muutti takaisin äitinsä luo. – Ainakin nyt Tuikussa on hyvä olla, hän toteaa. Ehkä hän joskus vielä asuu siellä. Lähellä kotia asuu myös Tanjan isoäiti. Tanja vie hänelle aamuisin lehden ja käy asioilla isoäidin puolesta. – Huolehdin, että hänellä on kaikki hyvin, Tanja kertoo.

Tanja Hämeenniemi näyttää, miten t-paitaan saa hauskan perhosen kuvan. Tässä hän töpöttää siveltimellä väriä paitaan. Kun väri on kuivunut, se silitetään paitaan kiinni silitysraudalla.

Teksti Virpi Hongisto Kuvat Sanna Lehtiaho

Leija 5

.

2010

11


Ravimiehen asumisyksikkö teki apurahalla kesäretken Haminaan. Kahvilla Anneli Kytömäki ja Veikko Järvinen.

Harrastamiseen voi hakea apurahaa Syksyllä on aika hakea apurahaa. Apurahoja myönnetään Kehitysvammaisten Tukiliiton eri rahastoista. Apurahoja voivat hakea yksittäiset ihmiset tai ryhmät. Apurahaa voi hakea aikuisopiskeluun ja luovan toiminnan harrastuksiin. Apurahaa voi hakea myös IKIn tai Me Itse -yhdistyksen kursseille sekä tapahtumiin osallistumista varten. Miten apurahoja haetaan? Apurahoja voivat hakea yli 16-vuotiaat kehitysvammaiset ihmiset. Hakuaika päättyy marraskuun viimeisenä päivänä. 12

Leija 5

.

2010

Kaikille hakijoille ilmoitetaan seuraavan tammikuun aikana, ovatko he saaneet apurahan. Yksittäisille ihmisille ja ryhmille on molemmille omat hakulomakkeet. Lomakkeita voi kopioida lisää. Niitä voi myös tilata lisää Soilikki Alanteelta. Lisätietoja Soilikki Alanne puhelin 0206 90281, sähköposti soilikki.alanne@kvtl.fi Hakemuksen palautusosoite Täytä hakemus huolellisesti ja palauta lomake osoitteeseen IKI / apurahat 2011 Pinninkatu 51 33100 Tampere


Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliiton

IKI-Instituutti

Apuraha-anomus Haen apurahaa Kehitysvammaisten Tukiliiton rahastoista Jatko-opiskelua varten Musiikkiharrastusta varten Muuta harrastusta varten

1. Hakijan tiedot Nimi

___________________________________________________

Syntymäaika

___________________________________________________

Osoite

___________________________________________________

___________________________________________________

___________________________________________________

Puhelin

_____________________________

Sähköposti

___________________________________________________

Yhteyshenkilön (jos eri henkilö kuin hakija) tai edunvalvojan tiedot Nimi

___________________________________________________

Osoite

___________________________________________________

___________________________________________________

___________________________________________________

Puhelin

_____________________________

Sähköposti

___________________________________________________ Leija 5

.

2010

13


2. Tulot

Hakijan tulot kuukaudessa yhteensä ______________________________

Saako hakija tukea muualta

Kyllä. Mistä ja kuinka paljon?

_______________________________

Ei. 3. Opiskeluapurahat eli minkälaiseen opiskeluun haet apurahaa

Oppilaitoksen nimi______________________________________________

______________________________________________________________

Opintojen alkamispäivä ja päättymispäivä __________________________

Missä asut opiskeluaikana?_______________________________________

______________________________________________________________

Matkan pituus kotoa opiskelupaikalle______________________________

4. Harrastusapurahat eli mihin harrastukseen tai muuhun toimintaan haet apurahaa?

Kerro harrastuksestasi tai toiminnastasi (kuinka kauan olet harrastanut,

miksi juuri tämä harrastus, oletko saanut ohjausta)___________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

Miten käyttäisit apurahan________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

5. Tilitiedot

Pankki ja tilinumero, jonne mahdollinen apuraha voidaan maksaa

______________________________________________________________

Paikka ja aika _______________________________________________________ ________________________ 14

Hakijan allekirjoitus Leija 5

.

2010

_______________________________ Anomuksen täyttäjän allekirjoitus


Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliiton

IKI-Instituutti

Apuraha-anomus ryhmille

Ryhm채mme hakee apurahaa Kehitysvammaisten Tukiliiton Sirkku Taljan rahastosta.

Leija 5

.

2010

15


Ryhmän tiedot Ryhmän nimi________________________________________________________ Paikkakunta ________________________________________________________ Kuinka usein ryhmä kokoontuu ________________________________________ Kuinka kauan ryhmä on toiminut_______________________________________ Kuvailkaa ryhmän toimintaa (voi käyttää myös liitteitä)_____________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

Miten käyttäisitte apurahan?___________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

______________________________________________________________

Ryhmän vetäjän tiedot Vetäjän nimi ________________________________________________________ Vetäjän ammatti_____________________________________________________ Vetäjän osoite_______________________________________________________

_______________________________________________________

Vetäjän puhelin ja sähköpostisoite ______________________________________

______________________________________________________________

Pankki ja tilinumero, jonne mahdollinen apuraha voidaan maksaa

______________________________________________________________

Paikka ja aika _______________________________________________________

___________________________________________________ 16

Leija 5

.

Ryhmän vetäjän allekirjoitus 2010


Kuva Jaana Teräväinen

Matti Hanski asuu Nurmeksessa.

Matti Hanski muistelee Olen syntynyt Savonlinnassa joulupäivänä 1946. Lapsena olin vilkas vesseli, mutta tasaannuin, kun koulu alkoi. Opin lukemaan ja kirjoittamaan, kun olin kuusi vuotta vanha. Olin partiolaisena 1956 – 1961. Olin töissä vanhempieni omistamassa kaupassa. Tein lähinnä lähetin tehtäviä ja hinnoittelua. Kun isäni jäi eläkkeelle 1978, kauppa-alani päättyi. Sitten opiskelin Kiteen opistossa ja Joensuussa keittiölinjalla. Olin töissä toimintakeskuksessa. Avustin keittiötöissä, tein mattoja ja olin pesula-apulaisena aina vuoteen 2002 asti. Teatteritöitä olen tehnyt harrastusmielessä jo 21 vuotta.

Siskoni hoitelee nyt asioitani. Hän hoitaa niitä hyvin. Olen opetellut käyttämään tietokonetta eri kursseilla jo ennen kuin edes itselläni oli tietokonetta. Lisäksi teen piirustuksia, ja runoilen lehtiin. Aikani kuluu loistavasti. Matti Hanski Nurmes

Lähetä oma kirjoituksesi Kehitysvammaisten Tukiliitto täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Haluatko sinäkin muistella, mitä kaikkea on tapahtunut vuosien aikana? Lähetä oma kirjoituksesi osoitteella Jaana Teräväinen/KVTL Pinninkatu 51 33100 Tampere Muista laittaa mukaan yhteystietosi.

Leija 5

.

2010

17


Kai Lehdon vinkkejä kirjeenvaihtoon Leijassa numero 4/2010 annettiin vinkkejä kirjeenvaihtoon. Mikkeliläinen Kai Lehto kertoo nyt omat vinkkinsä Leijan lukijoille. Minusta on tärkeää, että kirjeenvaihtoilmoituksessa on kuva, vaikka passikuva. Kuvan perusteella on mukava valita itselle sopiva kirjeenvaihtokaveri. Mielestäni kuvasta voi nähdä, millainen luonne ihmisellä on.

Palvelun avulla me voisimme kohdata toisiamme. Palvelu olisi tarkoitettu vain aikuisille. Alaikäraja voisi olla 16 vuotta.

Kirjeenvaihtoilmoituksessa on hyvä, jos ilmoittaja kertoo, onko hän töissä ja millaisella työpaikalla. Harrastuksista kannattaa aina kertoa. Mielestäni on tärkeää kertoa myös, miten asuu ja tuleeko itsenäisesti toimeen. Minä tulen itsenäisesti toimeen ja asun yksin kerrostalossa. En tarvitse paljon apua, osaan itse esimerkiksi pestä pyykit ja liikkua yleisissä kulkuneuvoissa. Ajatuksia netin kirjeenvaihtopalvelusta Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan netissä verkkopalvelu Vernerissä. Siellä on kuitenkin aika vähän ilmoituksia, joissa on kuva. Toivon, että netissä olisi oma palsta, jossa lievemmin kehitysvammaiset miehet ja naiset voisivat hakea seuraa. 18

Leija 5

.

2010

Kai Lehto toivoo, että seuran hakijat kertovat itsestään tarkemmin.


Koulutuksia köyhyydestä

Ihmiset ovat niin erilaisia. Palvelun avulla voisi löytää ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Olisi hyvä, jos palstalla olisi hakutoiminto. Sen avulla seuran hakija voisi etsiä seuraa omalta paikkakunnaltaan. Hakupalvelu auttaa löytämään sopivan kirjeenvaihtokaverin. Palstalta voisi löytää myös koko elämän kumppanin. Oikeus seurusteluun Kun oma kumppani on löytynyt, toivon, että pariskunta saa seurustella rauhassa. Toivon, että vanhemmat eivät estä seurustelua. Vaikka seurusteluun liittyisi seksuaalisuuttakin, toivon, että vanhemmat luottavat aikuisiin ihmisiin. Näkö- ja kuulovammaiset ihmiset voivat seurustella vapaammin kuin kehitysvammaiset. Haluaisin meille samat mahdollisuudet. Kehitysvammaiset aikuiset voivat mennä kihloihin ja elää parisuhteessa. Teksti Kai Lehto, sähköposti kai.lehto@mikkelilainen.com Kuva Outi Laurikainen

Me Itse -alajaokset järjestävät syksyllä ja talvella sarjan alueellisia koulutuksia köyhyydestä. – Koulutuksissa vammaiset ihmiset kertovat, millaista on elää köyhänä, Jukka Kaukola kertoo. Hän on Me Itse ry:n hallituksen jäsen. Alueelliset tilaisuudet järjestetään yhteistyössä tukiyhdistysten kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan kukin koulutus kestää muutaman tunnin. Tilaisuuksiin kannattaa pyytää päättäjiä paikalle. Koulutuksia varten alajaokset ja tukiyhdistykset saavat tietoa köyhyydestä: – Me Itse tekee köyhyysohjelman, jossa miten kerrotaan, miten kansaneläkeläiset selviytyvät, Jukka Kaukola kertoo. Koulutuksia on mukana järjestämässä OK-opintokeskus. Tapahtumat ovat osa Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuotta. Samoja teemoja käsitellään myös 4.12. Tampereella Matti Kukkarossa -seminaarissa. Se järjestetään Linnassa, jonka osoite on Kalevantie 5, Tampere. Koulutusten järjestämisestä antaa lisätietoa: Jukka Kaukola jukka.kaukola@wippies.fi puhelin 050 5410 850

Leija 5

.

2010

19


Kirjeenvaihtoon Moi! Täällä olisi poikamies, 35 v, Posiolta. Minulla on siniset silmät ja tummat hiukset. Olen huumorintajuinen. Harrastan uintia, pyöräilyä, kalastamista, kuntosalilla käymistä ja puutöitä. Haen seurustelukumppania, vakituista naista, joka olisi vähän nuorempi kuin minä. Jarmo Selkälä Kotitie 1 B 11 97900 Posio

Kirjeenvaihtoon Heippa! Olen 42-vuotias nainen Tampereelta. Haen kirjeenvaihtokavereita 30 – 50-vuotiaista naisista ympäri Suomea. Olen naimisissa. Harrastan musan kuuntelua ja kirjeitten kirjoittelua. Tykkään koirista ja kissoista. Tuija Hagert Hämeenpuisto 14 A 1 33210 Tampere

Kirjeenvaihtoon Heippa! Olen 41-vuotias nainen Tampereelta. Harrastan musan kuuntelua ja kirjeitten kirjoittelua. Olen kihloissa. Haen kirjeenvaihtokavereita 30 – 50-vuotiasta naisista ja miehistä. Ympäri Suomea saa olla. Olisi kiva, jos sulla olisi sähköpostisoite, mutta se ei ole pakollinen Minna Jussila Hämeenpuisto 14 A 1 33210 Tampere

20

Leija 5

.

2010

Kirjeenvaihtoon Hei. Minä olen Timo Heikkilä. Olen 44-vuotias ja haluaisin kirjeenvaihtoon naisen kanssa. Kirjoitan runoja. Olen hyvä historiassa, englannissa ja uskonnossa. Timo Heikkilä Metsäkulmakatu 21 48910 Kotka

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen Tuula, toivon tositarkoituksella rehellisiä ja luotettavia ystäviä. Olen uskovainen. Tulin uskoon maaliskuussa 1983. Täytän 59 vuotta joulukuussa. Olen töissä palvelukeskuksessa. Tuula Martinkatu 9 – 11 B 19 03400 Hyvinkää

Kirjeenvaihtoon Hei. Täällä Vaalasta Oulun läänistä mukava, rauhallinen poikamies. Kuuntelen musiikkia ja käyn lenkillä. Olen kaupassa töissä. Toivoisin, että meistä tulee ikuiset ystävät. Olen 45-vuotias ja asun vanhempien luona kotona. Odotan kirjettä sinulta. Asuthan Oulun läänissä ja osaat leipoa ja tehdä kotitöitä. Teuvo Moilanen Oikotie 5 91700 Vaala


Hei! Olen yksinäinen mies ja etsin vapaata ja luotettavaa tyttöystävää seurusteluun. Harrastan musiikin kuuntelua, kukkien hoitamista, elokuvien katselua, ristipistokäsitöiden tekoa ja elektronisten laitteiden kokoamista. Luonteeltani olen rauhallinen ja luotettava. Olen hyvin tunneherkkä ihminen. Minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostin ja facebookin kautta. Terveisin Jukka-Pekka Laaksonen sähköpostiosoitteeni on jukka.p.laaksonen@luukku.com

Kirjeenvaihtoon

Hei! Olen 67-vuotias kehitysvammainen mies Pieksämäeltä, asun rivitaloasunnossa palvelukodilla. Haen kirjeenvaihtoystävää ja mahdollisesti myös tyttökaveria vapaista kehitysvammaisista naisista. Kirjoita rohkeasti! Tule kaveriksi minulle! Osoite: Esko Immonen Sivukatu 2 C 8 76120 Pieksämäki Puhelin 015 442 003

Kirjeenvaihtoon Huomio Leija! Olen Janne Juhani Matilainen, vielä sinkkumies. Olen vähän alle 30 vuotta vanha. Asun Klaukkalassa ja etsin läheltä tyttöystävää kulkemaan rinnalla. Harrastuksiani ovat lumilautailu, kirjoittelu, sauvakävely ja musiikki. Olen luotettava ja rehellinen. Janne Matilainen Kiikkaistentie 16 01800 Klaukkala

Kirjeenvaihtoon Hei, tässä valokuvani, joka on otettu 40-vuotispäivilläni 3.3.2010. Olen nimeltäni Sirkku ja asun Mäntyharjulla. Käyn töissä Mäntyharjun Savosetilla eli työhönvalmennuskeskuksessa. Olen siellä töissä keittiössä. Laitan ruokaa ja leivon. Laita kuvasi ja osoitteesi! Sirkku Miettinen Sahalahdentie 18-20 52700 Mäntyharju Kirjoittele!

Hei, olen 43-vuotias nainen Pudasjärveltä. Harrastan karaokea, tanssimista ja kävelyä. Kesäisin pyöräilen. Olen rehellinen, puhelias ja huumorintajuinen. Haluan kirjeenvaihtoon miesten kanssa. Käyn töissä Pudasjärven työkeskuksessa. Ulla Keskimäinen Rimmintie 11 A 2 93100 Pudasjärvi

Leija 5

.

2010

21


Ilkka Liimatta kirjoittaa Selko-e:n keskustelupalstalla Selko-e-projektin kotisivuilla on keskustelupalsta, jossa Ilkka Liimatta käy ahkerasti kirjoittamassa viestejä. Ilkka Liimatta käyttää nettiä vaihtaakseen ajatuksia toisten kanssa. Hän on lähettänyt jo yli 300 viestiä Selko-e-projektin keskustelupalstalla. Keskustelupalstan eri alueilla keskustellaan kirjoittamalla ja lukemalla viestejä. – Olen kirjoittanut paljon Pulina-keskustelualueelle. Sinne voi kirjoittaa kaikkea maan ja taivaan väliltä. Pulinassa voi keskustella muiden kanssa esimerkiksi urheilusta tai vaikka keväästä. Yleisen pulinan lisäksi Selko-e:n keskustelussa voi ottaa kantaa vaikkapa Me Itse -yhdistyksen toimintaan. Aloittelijoita varten Selko-e:n keskustelupalstalla on harjoitteluosio, jossa voi kokeilla kirjoittamista. 22

Leija 5

.

2010

– Uusi aihe on Musapulina, olen kirjoittanut sinnekin, Ilkka Liimatta kertoo. Keskustelupalstalle voi tehdä myös äänestyksiä. – Kerran tein äänestyksen siitä, mikä on laskiaisessa parasta. Olen vastannut myös muiden äänestyksiin, Ilkka kuvailee. Ilkka kirjoittaa netissä tuttujen ja tuntemattomien kanssa Ilkka Liimatta on oppinut taitonsa Selko-e-projektin kursseilla. – Olen käynyt kaksi kurssia, ensiksi Tietotekniikan peruskurssin ja sitten Verkkotoimittajakurssin, hän kertoo.  

– Kursseilla tutustuin uusiin ihmisiin, sillä siellä oli vain kaksi ihmistä, jotka tunsin jo aikaisemmin.


Ilkka Liimatta kirjoittaa netin keskustelupalstalle: – Tuntuu kivalta, kun saa vastauksen, hän sanoo.

Kurssilaisten kanssa on vieläkin pidetty yhteyttä. – Joulun aikaan lähetin kurssilaisille joulutoivotuksia keskustelupalstan kautta. Keskustelupalstalla kirjoittaa myös ihmisiä, joita Ilkka ei tunne. Hän on vastannut heidän viesteihinsä ja jotkut ovat vastanneet Ilkan viesteihin. – Tuntuu kivalta, kun vastataan, Ilkka toteaa tyytyväisenä. Mikä innoittaa kirjoittamaan satoja viestejä? – On kiva, kun saa itse valita aiheen, josta kirjoittaa. Nyt olen kirjoittanut olympialaisista, kun olympialaisia tuli seurattua. Paralympialaisistakin on tullut mitaleja.

– Laitoin keskustelupalstalle viestiä, että oli kiva, kun tuli lisää mitaleita! Selko-e järjestää myös koulutuksia Selko-e on projekti, jonka tavoitteena on saada kaikille sopivia verkkopalveluita. Projekti järjestää koulutuksia, joissa opetellaan käyttämään esimerkiksi sähköpostia ja keskustelupalstoja. Teksti ja kuva Annamari Tuominen Keskustelupalstaan ja kursseihin voi tutustua Selko-e-projektin kotisivulla osoitteessa www.selko-e.fi

Leija 5

.

2010

23


Mieti ennen kuin klikkaat!

Salasana ja käyttäjätunnus Internetin palvelujen turvalliseen käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Palveluita, joihin tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan ovat esimerkiksi sähköposti ja keskustelualue. Käyttäjätunnus on nimi, josta muut ihmiset tunnistavat sinut ja kirjoittamasi viestit. Käyttäjätunnuksen avulla myös käyttämäsi palvelu tunnistaa sinut ja tietää, mitkä viestit ja tiedostot kuuluvat sinulle. Salasana on avain, jonka avulla sinä pääset käyttämään tunnustasi. Salasana on henkilökohtainen. Kerro salasanasi tarvittaessa ainoastaan lähi-ihmisille, joihin luotat. Omia salasanoja ei saa koskaan lähettää sähköpostilla. Ilman käyttäjätunnusta tai salasanaa et pääse lukemaan tai kirjoittamaan sähköpostiasi. Pidä siis tunnuksistasi ja salasanoistasi hyvää huolta. Kun lopetat sähköpostin tai keskustelun käytön muista myös kirjautua ulos eli sulkea palvelu.

Kun ystäväsi tietävät sähköpostiosoitteesi, he osaavat lähettää sinulle postia. Käyttäjätunnus näkyy muille käyttäjille joko kokonaan tai esimerkiksi sähköpostiosoitteen alkuosana. Sähköpostissa käyttäjätunnus ja sähköpostiosoite ovat usein samoja. Käyttäjätunnusta kannattaa miettiä hetken. On hyvä, että ihmiset tunnistavat sinut jo tunnuksesta. Etunimi, sukunimi tai lempinimi ovat hyviä käyttäjätunnuksen osia. Hyvä salasana on sellainen, jonka muistat itse helposti, mutta jota muut eivät arvaa. Älä käytä salasanassa omaa etunimeäsi tai sukunimeäsi. Myös lähi-ihmistesi tai lemmikkisi nimet ovat liian helppoja päätellä. Käyttäjätunnus ja salasana eivät myöskään saa olla samoja. Salasana kannattaa aina silloin tällöin vaihtaa. Veijo Nikkanen Selko-e-projekti

Salasana on salainen ja käyttäjätunnus on julkinen Käyttäjätunnuksesi tai sähköpostiosoitteesi voit kertoa muille. 24

Leija 5

.

2010

Netin keskustelupalstan käyttäjä tarvitsee yleensä käyttäjätunnuksen ja salasanan.


Vernerin sivujen ulkonäkö on uudistunut.

Verneri uudistui Miksi Verneri-verkkopalvelun sivut ovat erilaiset kuin ennen? Vuosi sitten keväällä joukko kehitysvammaisia opiskelijoita testasi selkokielisiä sivuja. Testin tulos oli, että sivuilta oli vaikea löytää tietoa. Testien jälkeen muutettiin navigaatiota eli sitä, miten sivuilla liikutaan. Samalla uudistettiin linkkien nimet ja niihin lisättiin kuvia. Nyt tieto löytyy sivuilta helpommin. Lue ja kuuntele tietoa Vernerin sivuilla on ajankohtaista tietoa esimerkiksi henkilökohtaisesta avusta, asumisesta ja palkkatyöstä. Siellä löytyy myös runsaasti tietoa ihmissuhteista ja harrastuksista. Vuoden 2010 aikana julkaistaan joka viikko uusi elämäkerta. Viime vuonna keräsimme tarinoita, joissa kehitysvammaiset henkilöt kertoivat omasta elämästään. Nyt tarinoita voi lukea ja kuunnella Verneristä.

Vernerin sivulla Verkko-Kerttu vastaa edelleen kaikenlaisiin kysymyksiin. Kertulta kysytään useimmiten seurustelusta. Kirjeenvaihtopalstalle voi yhä lähettää ilmoituksia. Nyt ne voi myös kuunnella, jos lukeminen tuottaa hankaluuksia. Myös kaikkia muita sivuja voi kuunnella. Juttele yhteisöpalvelussa Vernerin vanhoilla sivuilla oli keskustelupalsta ja siellä chattailtiin. Nyt voi chattailla yhteisöpalvelussa. Yhteisöpalvelussa voi myös etsiä uusia kavereita ja kutsua vanhoja kavereita juttelemaan netissä. Yhteisöpalvelussa voi kirjoittaa blogia eli päiväkirjaa ja perustaa ryhmiä. Teksti Niina Sillanpää Tutustu Verneriin http://verneri.net/selko Tutustu yhteisöpalveluun http://kaveripiiri.fi

Leija 5

.

2010

25


Kuva on BEM-bändin 15 vuotisjuhlista. Niistä on aikaa jo 20 vuotta! Rumpuja soittaa Kalle Yrjölä ja tamburiinia Eero Falck.

BEM-bändi esiintyy 3.11. Marginaaliklubilla Espoolainen BEM-bändi on soittanut jo 35 vuotta. Se on järjestänyt musiikkia noin tuhanteen tilaisuuteen. Bändi soittaa folkrockia, viihdemusiikkia ja tanssimusiikkia. Kokoonpano on uusiutunut vuosien varrella, mutta neljä alkuperäisjäsentä on vielä mukana. Uusia soittajia on tullut mukaan. BEM-bändi esiintyy Helsingissä Marginaaliklubilla 3.11.2010. Saman illan muita esiintyjiä ovat Hohka-yhtye ja DJ PERA.

Koripalloa 16.10. Lahdessa Unified-koripallon nuorisoprojekti järjestää Unified-koripallon tutustumispäivän 16.10. Lahdessa. Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti 12 – 25-vuotiaille kehitysvammaisille nuorille. Paikkana on Lahden Urheilutalo. Tilaisuus alkaa klo 13.00. Unified-urheilussa vammaiset ja vammattomat partnerit muodostavat yhdessä joukkueen tai kilpailuparin. Tapahtuma on ilmainen, mutta siihen pitää ilmoittautua. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä: Jenni Häkkinen, jenni.hakkinen@lpt.fi

Kuva Sari Mantila

Kuva Tuulikki Holopainen / Tukiviestin arkisto

Tule mukaan toimintaan!

Vantaan PuHu Junioreiden Unified-joukkue on Suomen ensimmäinen Unified-koripallojoukkue.

Galleria Art Kaarisillan tulevia näyttelyjä

Marginaaliklubi Dubrovnik, Eerikinkatu 11 Klubi-illat alkavat klo 19.00. Esteetön sisäänpääsy myös pyörätuolilla. Liput maksavat 5 euroa ja narikka 2 euroa. Klubin ikäraja on 18 vuotta.

Galleria Art Kaarisillassa on esillä 24.10.2010 asti ELÄMÄNI, joka on Helsingin Kuvataidekoulun ja Kaarisilta ry:n yhteisnäyttely. 26.10. avautuu Valtteri Poitsalon yksityisnäyttely. Se jatkuu 14.11.2010 asti.

Lisätietoja: www.lyhty.fi

Galleria Art Kaarisilta Elielinaukio 2, Sanomatalo, Helsinki

26

Leija 5

.

2010


Porissa puhutaan köyhyydestä marraskuussa Myötätuulen viestin loppuseminaari järjestetään 29.11.2010 Porissa. Seminaarissa mietitään, miten voimme vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Myötätuulen viesti kulki vuoden aikana kaikissa Satakunnan alueen kunnissa.

Tapaamisissa pohdittiin, miten esteettömyys, kestävä kehitys ja tasa-arvo ovat parantuneet Satakunnassa.

Kuva JT

Heinäkuussa viestinviejät tapasivat poliitikkoja Porin SuomiAreenan köyhyysseminaarissa. Paikalla oli myös ministeri Juha Rehula, jolle viestinviejät kertoivat, että monet kehitysvammaiset ihmiset elävät köyhyydessä. Tapaamiset eri kunnissa kuvattiin videolle ja niistä on tehty lyhytelokuvia, joita katsotaan seminaarissa.

Elina Alhonpaa ja Elma Tuliniemi kuljettivat Myötätuulen viestiä heinäkuussa.

Lisätietoja http://meka.tv/viesti

Tomi Metsäketo laulaa Imatralla

Konsertti on Karelia-salissa keskiviikkona 1.12. klo 19.00. Liput myy Lippupalvelu. Lipun hinta on 27 euroa. Lisätietoja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry

Kuvaaja Numi Nummelin

Tukiliiton ja Me Itse ry:n teemaviikon aikana Imatralla järjestetään Tomi Metsäkedon konsertti. Laulaja tunnetaan erityisesti komeiden italialaisten iskelmien esittäjänä.

Leija 2

.

2010

27


Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Takasivun tietovisa Tietovisassa on väittämiä. Jokaiseen on kolme vastausehdotusta. Tiedätkö, mikä on oikea vastaus? Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta. 1. Kuvataidetta voi opiskella A Nastolassa. B Laukaalla. C Pieksämäellä. 2. A B C

Werner Holmberg tunnetaan suomalaisena taiteilijana. keihäänheiton olympiavoittajana. verkkopalvelu Vernerin luojana.

3. Erityisryhmien jalkapallon Suomen mestari on A Helsingistä. B Tampereelta. C Rovaniemeltä. 4. A B C

Tietokoneen salasanaksi kannattaa valita oma etunimi. oma sukunimi. sana, jota muut eivät voi arvata.

5. BEM-bändi soittaa mielellään A tanssimusiikkia. B heavyä. C punkkia. Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Vastaukset 1. A, B, C Opiskella voi kaikissa näissä paikoissa. 2. A Holmberg tunnetaan taiteilijana. 3. B TPV Auringonnousu on Tampereelta. 4. C Oma nimi on liian helppo salasanaksi. 5. A BEM-bändi tunnetaan tanssimusiikin esittäjänä. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme.

.

Numero 5 2010 LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin 0206 90283 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi Julkaisija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 Kotisivu: www.kvtl.fi Toimitus päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 0207 718 211, s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi Ulkoasu Jaana Teräväinen Kansi Matti Rauhaniemi. Kuvaaja Pekka Elomaa. Toimitusneuvosto Esko Käki Leealaura Leskelä Janna Maula Irmeli Vuotila Teuvo Taipale Raija Turunen Painopaikka Oriveden Kirjapaino Tilaushinta 2010 on 16 euroa. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 6 / 2010 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 19.11.2010 mennessä. Lehti ilmestyy 9.12.2010. Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa. Kirjoita hakuun sana Leija.


Leija 5 2010