Page 1

2

•22009 2014

Hyvä edunvalvoja kuuntelee

Äänikirjat ja uusi e-kirja . Näin sain tietokoneen


”Hyvä edunvalvoja ottaa huomioon mielipiteeni” Kysyimme kokemuksia ja ajatuksia edunvalvonnasta. Voit tarvita edunvalvojan, jos sinun on vaikea hoitaa itse raha-asioitasi. Edunvalvoja auttaa hoitamaan raha-asioita ja omaisuutta. Edunvalvojan tehtävä on valvoa, että rahasi riittävät perustarpeisiin, kuten asuntoon, ruokaan ja lääkkeisiin. Joskus puhutaan laajennetusta edunvalvonnasta. Se tarkoittaa, että henkilö saa edunvalvojan myös ns. henkilöön liittyvien asioiden hoitoa varten. Tällainen asia voi olla esimerkiksi laitoksesta poismuutto, jos muuttaja tarvitsee apua asumisen järjestämisessä. Yksi vaihtoehto on hakea edunvalvoja vain yhtä asiaa varten. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, kun henkilö saa perintöä. Kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä ei ole edunvalvojaa. Laki ei edellytä, että kehitysvammaisella on edunvalvoja. Rahat on tarkoitettu päämiehen hyväksi Henkilöä, jolla on edunvalvoja, sanotaan päämieheksi. 2

Leija 2

.

2014

Lain mukaan päämiehen kuuluu saada kohtuullisesti käyttövaroja eli rahaa käytettäväksi. Päämiehen varat on tarkoitettu hänen hyväkseen ja hänen elämänlaatunsa parantamiseksi. Jos henkilöllä siis on varaa, hän voi käyttää rahojaan vaikka lomamatkaan. Jos saat mielestäsi liian vähän käyttövaroja, ota yhteyttä edunvalvojaasi ja kerro asiasta hänelle. Raha-asioissa edunvalvojan pitää ottaa huomioon päämiehen tarpeet ja toiveet. Edunvalvoja ei päätä päämiehen henkilökohtaisista asioista, kuten harrastuksista. Usein edunvalvojana toimii oma vanhempi tai sukulainen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yleinen edunvalvoja. Joskus on mahdollista vaihtaa edunvalvoja. Minkälainen on hyvä edunvalvoja? Kysyimme kolmelta Me Itse -yhdistyksen jäseneltä kokemuksia ja ajatuksia edunvalvonnasta.


– On hyvä, että minulla on edunvalvoja, sanoo Kari Käkelä Sodankylästä. Hänen kaverinsa Toivo Huhta taas kertoo pärjäävänsä ilman edunvalvojaa. Hän asuu Ylitorniolla.

Kari Käkelä on Sodankylästä. Hän kertoo näin: Minulle on tärkeää, ettei edunvalvoja ole liian tiukka. Olen aina sanonut, että minun asioihini ei tarvitse turhaan puuttua. Minulta pitää aina kysyä lupa, kun on kyse omista asioistani. Edunvalvojani kanssa soittelemme ja puhumme raha-asioistani. Yleensä olemme yhteydessä minun omasta aloitteestani. On hyvä, että minulla on edunvalvoja, joka auttaa minua silloin, kun tarvitsen apua. Hän esimerkiksi selvittää asian, jos en ole saanut palkkaani.

Tällä hetkellä asiat toimivat hyvin edunvalvojani kanssa. Saan käyttää omat rahani niin kuin haluan. Seuraavaksi haastattelimme Toivo Huhtaa Ylitorniosta. Hän kertoo näin: Minulla ei ole edunvalvojaa, hoidan raha-asiani itse. Olen hyvä säästämään rahaa. Maksan laskut tietokoneella, jonka käyttämiseen saan tarvittaessa apua asuntolan hoitajalta. Kaikki päätökset teen kuitenkin itse.

JATKUU u Leija 2

.

2014

3


JATKOA q

– Hyvän edunvalvojan kanssa on helppo keskustella, Eija Rantanen pohtii.

Olen tyytyväinen, että saan päättää itse omista asioistani. Olen kuitenkin valmistautunut siihen, että saatan joskus tarvita edunvalvojaa. Olen 65-vuotias ja ikää tulee koko ajan lisää. Voi olla, että voin tarvita joskus edunvalvojan, jos esimerkiksi muistini heikkenee. Jos tarvitsen edunvalvojan, haluan että hän ajattelee minun parastani ja ottaa huomioon mielipiteeni. Edunvalvoja ei saa tehdä päätöksiä oman päänsä mukaan. Tamperelainen Eija Rantanen kertoo omasta tilanteestaan näin: Olen yhteydessä edunvalvojaani kerran kuukaudessa. Puhumme raha-asioistani. Soitan hänelle, jos esimerkiksi olen lähdössä reissuun ja tarvitsen rahaa sitä varten. 4

Leija 2

.

2014

Hyvän edunvalvojan kanssa on helppo keskustella. Edunvalvojan täytyy ymmärtää, että hän ei voi tehdä päätöksiä minun puolestani. Toivon, että voisin päättää enemmän omista raha-asioistani. Osaan säästää rahaa ja pystyisin hoitamaan asioita enemmän itse. Teksti Laura Kotila ja Jaana Teräväinen Kuvat Laura Kotila Juttua varten on haastateltu Tukiliiton lakimiestä Tanja Salismaa.

Leijan juttuja voi kuunnella netissä Vernerin sivulla osoitteessa http://verneri.net


Me Itse ry:n korttikampanja EU-vaaleissa Toukokuussa järjestetään EU-vaalit. Suomalaiset äänestävät 24.5.2014 siitä, ketkä pääsevät europarlamenttiin. Me Itse ry on tehnyt vaaleja varten sarjan kortteja. Kortteja voi antaa tai lähettää vaalien ehdokkaille ja muille päättäjille. Korteissa sanotaan ”Älä kiusaa”, ”Laitos ei ole koti”, ”Työstä palkkaa” ja ”Minulla ei ole hintaa”. Kortteja voi tilata Me Itse ry:n toimistolta. Yhdistyksen numero on 0400 426 535. Puhelinajat ovat tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9 – 13. Yhdistyksen sähköpostiosoite on meitse@meitse.fi

Leija 2

.

2014

5


Leijan uutisia

Kela-neuvoja auttaa myös puhelimessa Oma Kela-neuvoja auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia sairaita ja vammaisia asiakkaita.

Henkilökohtainen Kela-neuvoja auttaa joko puhelimitse tai paikan päällä Kelan toimistossa. Jos haluat oman neuvojan, ota yhteyttä lähimpään Kelaan.

Kuva Kela

Kela-neuvoja auttaa esimerkiksi täyttämään hakemuksia. Hänen kanssaan voit pohtia myös omaa tilannettasi, kuten eläkettä ja tukimuotoja. Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa muun muassa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen.

On aika laittaa palvelusuunnitelma kuntoon Monet ihmiset tarvitsevat apua tai tukea, jotta he selviävät jokapäiväisessä elämässä. Näin minä pärjään -vihko auttaa sinua miettimään, millaista apua tai tukea tarvitset. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun sinulle tehdään palvelusuunnitelma. Vihon sisältämät tiedot auttavat järjestämään juuri sinulle sopivaa apua tai tukea. Voit täyttää tiedot itse tai yhdessä läheisen ihmisen tai lähityöntekijäsi kanssa. Näin minä pärjään -vihon ovat tehneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaliitto ry ja Eteva-kuntayhtymä. Näin minä pärjään -vihon voi tilata Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä tai ladata Vernerin sivulta, www.verneri.net

6

Leija 2

.

2014

Myös kommunikaatiokeinot kirjataan muistiin.


Musiikkia, tanssia ja teatteria kulttuuripäivillä Tampereella Kuva JT

Kulttuuripäivät järjestetään Tampereella 6. – 7.6.2014 Tullintorin alueella. Tervetuloa katsomaan kehitysvammaisten taiteen tekijöiden monipuolisia esityksiä. Tarjolla on teatteria, tanssia, kuvataidetta ja musiikkia. La Strada esittää ikivihreitä hittejä, bluesia soittaa Kalle Salonen ja kauheita kummitustarinoita kertoo itse Kalevi Helvetti eli Pertti Kurikka. Taitopajoissa voi kokeilla vaikkapa sirkusta. Lisätietoja on tapahtuman kotisivulla osoitteessa www.kultturellia.fi

Myös Puuwillaorkesteri esiintyy kulttuuripäivillä. Kuvassa bändin jäsenistä Valto Palomäki, Ritva Venehsalo, Jouni Numminen, Kati Jääskeläinen ja Marianne Ruuskanen.

Valtakunnallinen kirkkopyhä syyskuussa Turussa Kuva Taina Lamminen

Ensi syksynä vietetään kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää Turussa 20. – 21.9.2014. Kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää vietetään vuosittain eri puolilla Suomea. Turussa kirkkopyhän viikonloppu alkaa lauantaina 20.9. Turun Tuomiokirkossa iltamessulla ja tervetulotilaisuudella. Sunnuntaina 21.9. juhlamessu, lounas ja päiväjuhla vietetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Viime syksynä kirkkopyhää vietettiin Kokkolassa. Yhteiseen lauluun osallistui myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Juhlaan odotetaan noin 500 – 700 osallistujaa. Kaikki juhlan tilat ovat esteettömiä. Lisätietoja Tarja Muurinen, 040 3417 280, tarja.muurinen@evl.fi tai Pertti Arola, 050 570 265, pertti.arola@evl.fi

Leija 2

.

2014

7


Me Itse on kiinnostunut vammaistutkimuksesta

Puhetta vammaisuudesta professorin kanssa Jos kehitysvammaisuuteen olisi lääke, ottaisitko sellaisen lääkkeen? Simo Vehmas on Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori. Hän aloitti työnsä 1.8.2013.  – Minun työni on suunnittelua. Ensi syksynä Helsingin yliopistolla alkaa opintokokonaisuus vammaistutkimuksesta, kertoo Simo Vehmas. Me Itse ry:n puheenjohtaja Olavi Hietaharju ja vammaistutkimuksesta kiinnostunut Heikki Suvilehto tapasivat professorin maaliskuussa. Taustatukena heillä oli mukana Jukka Kaukola. Me Itse ry on kiinnostunut vammaistutkimuksesta.

Yhdistys haluaisi perustaa Me Itse -akatemian, jossa voisi opiskella vammaistoimijaksi. Akatemiassa tehtäisiin myös pieniä tutkimuksia.  – Olen jo ollut vertaistutkijana eräässä projektissa ja haastatellut meikäläisiä, kertoo Heikki Suvilehto. Kun Olavi Hietaharju ja Heikki Suvilehto puhuvat kehitysvammaisista ihmisistä, he käyttävät puhuessaan usein sanaa meikäläinen. Heikki kertoo, että hän käyttänyt meikäläinen-sanaa jo 30 vuotta.  – Sukulaisetkin ymmärtävät, mitä ”meikäläisellä” tarkoitan. Käytän myös sanaa ”lievä”, Heikki sanoo.

Professori Simo Vehmas on kiinnostunut vammaistutkimuksen peruskysymyksistä, kuten vammaisuuden määrittelystä. Heikki Suvilehto, Jukka Kaukola ja Olavi Hietaharju kertoivat Me Itse ry:n näkemyksistä.

8

Leija 2

.

2014


Simo Vehmas kertoo, että tutkijana hän on miettinyt, onko vammaisuus sellainen asia, jota tarvitsee määritellä. Pitääkö vammaisista ihmisistä puhua omana ryhmänään?  – Tykkäättekö, jos sanotaan ”kehitysvammainen”? Simo kysyy vierailtaan. – Toiset tykkäävät, toiset eivät. Minua ei haittaa, Olavi ja Heikki vastaavat. Hetki mietitään yhdessä, miten vammaisuus eroaa sairaudesta.  – Minä sanon aina, että epilepsiaan voi syödä lääkkeitä, mutta kehitysvammaan ei. Kehitysvamma ei parane lääkkeillä kuten joku sairaus, Olavi sanoo.

 – Mutta jos olisi lääke kehitysvammaisuuteen, söisittekö sellaista lääkettä? Simo kysyy.  – Söisin, jos se auttaisi. Jos lääke toisi minulle lukutaidon, söisin sellaista lääkettä, Olavi sanoo. Heikki on samaa mieltä:  – Haluaisin täydellisen luku- ja kielitaidon. Ymmärtäisin silloin muiden puhetta paremmin. Mutta en jättäisi meikäläisyyttä.  – En minäkään jättäisi meikäläisyyttä, Olavi sanoo. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen Professori Simo Vehmas sai kutsun Me Itse ry:n Jyväskylän alajaospäiville.

Leija 2

.

2014

9


Kaija Miettinen muistelee opiskelua Perttulassa

Koulua kolmessa vaiheessa Olen ollut Perttulassa kansakoulussa, ammattikoulussa ja täydennyskoulutuksessa, Kaija Miettinen kertoo. Kun minä tulin Perttulaan vuonna 1956, olin kahdeksan vuotta vanha. Äiti vei minut ensin toimistoon. Sieltä ohjattiin Kuusistolaan, jossa oli tyttöjä.

Olin vuoden verran isojen tyttöjen puolella. Olin silloin keittiössä töissä, välillä aamuvuorossa, välillä iltavuorossa. Emäntänä oli Kristiina Pönni.

Siellä toimistolla sanoivat, että olin pienikokoisin tyttö, mitä on tuotu Perttulaan.

Nukuimme kahdessa makuusalissa. Meitä oli 15 molemmissa saleissa. Oli osasto 1 ja osasto 2. Sitä kesti yhdeksän vuotta.

Niin alkoi koulun käynti. Syyskuussa alkoi koulu. Mentiin rivissä koulun pihaan ja opettaja tuli päästämään meidät sisälle. Minut ohjattiin opettaja Hellin Harjulle. Hellin-tädin luokka oli koulun ensimmäisessä kerroksessa. Olin yhden lukukauden hänen luokallaan. Sen jälkeen siirryin toiselle. Niin etenin koulussa. Aamupäivät oltiin koulussa, sitten mentiin osastolle. Meidät laitettiin jonoon kaappien eteen ja siitä mentiin ruokasaliin. Iltapäivällä meidät vietiin käsitöihin. Sitä ohjasi Mimmi Hannikainen. Söimme siellä välipalaa, mehua ja korppua. Niin kuluivat kouluvuodet, kunnes olin viimeistä vuotta koulussa. Olin ylimmässä kerroksessa, viimeinen luokka. Muistan yhden uskontotunnin, kun koulun johtaja Ensio Mustonen piirsi taululle luomispäivän väriliiduilla. 10

Leija 2

.

2014

Kun koitti vuoden 1965 kevät, aloitin rippikoulun. Opeteltiin virsiä tunneilla ja käytiin kirkossa harjoittelemassa alttarille menoa. Kirkkomme oli Vanajan kirkko. Ripillepääsypäivä oli 3.7.1965. Tulimme konfirmaatiotilaisuuden jälkeen heti Perttulaan kahville. Sitten lähdin lomalle äidin, vaarin ja tätini kanssa. Tulin takaisin Perttulaan heinäkuun lopulla ja olin töissä ihan normaalisti täysin. Sitten yksi hoitaja pyysi minut luokseen ja sanoi, että pääsen töihin päivähuoltolaan. En saisi puhua muille tytöille asiasta. Lähdin elokuussa pois Perttulasta kokonaan, kun kansakouluaika oli minulta ohi. Aloitin elämän koulun, hyvin lähti sujumaan. Olin 17 vuotta poissa Perttulasta, kun keväällä 1982 hain keittiölinjalle valintakurssin kautta.


Kuva JT

– En unohda hienoja aikoja Perttulan oppilaitoksessa ikinä, Kaija Miettinen sanoo.

Pääsin keittiölinjalle heti. Elokuun 16. päivä mentiin juhlasaliin kaikki uudet oppilaat. Raimo Hakamäki toivotti meidät tervetulleiksi Perttulaan. Keittiölinjan aikana käytiin monilla opetusretkillä kahdella autolla. Minä valitsin valinnaisaineeksi puutyön. Se oli lempijuttuni ja kävin ahkerasti siellä. Tuli tehtyä kaikenlaista. Olin ainakin viidessä paikassa työharjoittelussa. Paras oli, kun sain olla Anttilan kahviossa. Ammattikoulu loppui keväällä 1984. Olimme valmiita aloittamaan työt oikeasti. Palasin Perttulaan, kun oli täydennyskoulutuksen vuoro.

Opettajana oli Maritta Sarkola. Meitä oli kahdeksan oppilasta. Täydennyskoulutus alkoi 2.1.1990 ja kesti kolme kuukautta. Siinä ajassa käytiin työharjoittelussa, minä olin ravintola Dominossa. Täydennyskoulutus loppui 30.3.1990. Saimme todistuksen ja kakkuvuo´an muistoksi. Oli haikea lähteä, oli hieno kurssi. Olen nauttinut kaikista vuosista täysin, kun olen ollut Perttulassa. Kun valmistuin keittiölinjalta 1984, olen käynyt joka vuosi kevätjuhlissa. On ollut hienoa. Muistan aina Perttulaa hyvänä muistona. En unohda ikinä Perttulaa, se on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Teksti Kaija Miettinen, Tampere

Leija 2

.

2014

11


Jyväskyläläinen Ritva Vihanto on saanut postissa uusia äänikirjoja Celia-kirjastosta.

Kirjoja kaikille, jotka eivät voi lukea tavallisia kirjoja

Celia-kirjastosta voi lainata äänikirjoja Jos sinun on vaikea lukea tavallisia kirjoja, voit liittyä Celia-kirjaston asiakkaaksi.

Celia-kirjaston kokoelmassa on tuhansia suomenkielisiä äänikirjoja. Jos olet Celian asiakas, voit lainata äänikirjoina romaaneja, runoja, kuunnelmia, elämäkertoja ja tietokirjallisuutta. Monet kehitysvammaiset käyttävät Celian palveluja

12

Leija 2

.

Celia on erikoiskirjasto, jota valtio ylläpitää. 2014


Celia tuottaa ja välittää kirjoja kaikille, jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lukea tavallisia, painettuja kirjoja. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi näkövammaiset, kehitysvammaiset ja lihastautia sairastavat ihmiset sekä henkilöt, joilla on luki- tai oppimisvaikeus. Celiasta voi lainata äänikirjojen lisäksi myös esimerkiksi pistekirjoja. Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen on maksutonta. Kirjat kuunnellaan Daisy-laitteella Celian äänikirjat lainataan levyinä. Äänikirjat näyttävät cd-levyiltä, mutta ne on tehty Daisy-formaattiin. Kirjaston asiakkaat saavat äänikirjat kotiin postissa. Äänikirjoja kuunnellaan erityisellä Daisy-laitteella, jonka kirjaston käyttäjä saa itselleen. Kirjoja voi kuunnella myös verkossa. Selkokieliset äänikirjat Kirjaston kokoelmasta löytyy myös selkokielisiä äänikirjoja. Selkokielisissä kirjoissa kirjan kieli ja sisältö on helposti ymmärrettävää. Kirjaston kokoelmissa on esimerkiksi Pertti Rajalan kirjoittama Tahto, taitoa ja sisua, joka kuvaa suomalaisten merkkihenkilöiden elämäntarinoita. Myös näytelmiä on äänikirjoina. Minna Canthin Papin perhe -näytelmän on muokannut selkokielelle Saraleena Aarnitaival. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Celian äänikirjoja kuunnellaan Daisy-laitteella. –Laitetta on helppo käyttää, Ritva Vihanto kertoo. Koska Ritva on näkövammainen, hän on kuunnellut äänikirjoja koko aikuisikänsä.

Haluatko Celian asiakkaaksi? Kiinnostuitko äänikirjojen maailmasta? Jos haluat liittyä Celian asiakkaaksi, tarvitset lausunnon siitä, että sinulla on lukemisen este. Lausunnon voi antaa erityisopettaja, lääkäri, lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Seuraavaksi voit lähettää yhteystietosi eli nimesi ja osoitteesi sekä lausunnon Celiaan. Voit lähettää tiedot sähköpostilla netistä löytyvällä lomakkeella. Jos et käytä nettiä, voit soittaa Celian asiakaspalveluun. Kun olet lähettänyt tiedot, kirjastosta soitetaan sinulle ja saat tarkemmat ohjeet siitä, miten kirjoja lainataan. Celia toimii koko Suomen alueella. Tietoa Celia-kirjastosta Asiakaspalvelun numero on 09 2295 2200 ja sähköpostiosoite on palvelut@celia.fi Celia-kirjaston kotisivu on osoitteessa www.celia.fi

Leija 2

.

2014

13


Uusi e-kirja koiran hoitamisesta Kuva JT

Suomessa on julkaistu ensimmäisen selkokielinen e-kirja. Sen nimi on Koiran hoitaminen. Kirjan tehnyt Jenni Sipilä. Koska kirja on julkaisu e-kirjana, se on monipuolisempi kuin tavallinen kirja. Koiran hoidosta kerrotaan esimerkiksi videoiden avulla. E-kirjoja voi lukea lukulaitteilla tai tabletti-tietokoneilla. Lukulaitteet ja tabletit ovat mukana kannettavia litteitä tietokoneita. Niissä ei ole näppäimistöä eikä hiirtä, vaan kosketusnäyttö. Niitä on helppo käyttää.

E-kirjoja luetaan tabletti-tietokoneilla. Koiran hoitaminen -e-kirjan voi ladata maksutta osoitteesta http://papunet.net/selko/koiran-hoitaminen

Kuva Jenni Sipilä (Koiran hoitaminen)

Kirjassa kerrotaan, että koiran omistajan pitää hoitaa myös koiran kynsiä säännöllisesti. Kynnet ovat riittävän lyhyet, kun ne eivät osu maahan koiran kävellessä.

14

Leija 2

.

2014


Kuva JT

Miten sain oman tietokoneen? Anne Parkko haki ja sai oman tietokoneen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:ltä. Kun hain tietokonetta, minun piti tehdä hakemus. Hakemuksessa kerroin, miksi haen tietokonetta ja mihin tarkoitukseen. Kirjoitin hakemukseen, että tarvitsen tietokonetta, koska pidän työpaikallani asukkaille virkistyshetkiä. Niitä varten voisin etsiä netistä askarteluohjeita ja uusia ideoita. Kerroin myös, että käytän nettiä ystävien kanssa yhteydenpitoon, sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Sitten minulle tuli postissa ilmoitus kotiin, että tietokoneesi on noudettavissa postista.

Lähdin hakemaan tietokonetta postista ja kannoin sen käsissäni kotiin. Nyt osaan jo käydä netissä eri sivuilla. Olen käynyt esimerkiksi Jari Sillanpään kotisivuilla. Käytän myös Facebook-palvelua. Kun tietokoneessa on nettiyhteys, voin hakea kavereita Facebookista. Osaan lähettää kuvia Facebookissa ja siirtää tietokoneen työpöydältä kuvia. Muiden kuvia ei saa siirtää, vaan kuvankäyttöön pitää olla lupa. Teksti Anne Parkko, Nastola Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kotisivulla on selkokielellä tietoa apurahoista. Kotisivun osoite on http://tukilinja.fi Yhdistys julkaisee Tukilinja-lehteä.

Leija 2

.

2014

15


Pöytälätkän voittaja Mikko Rautiainen keskellä, vierellään muut mitalistit Tero Uusivuo ja Mika Tonteri.

Mikko Rautiainen voitti pöytälätkän SM-kultaa Lohjalla Lohjalainen Mikko Rautiainen voitti pöytäjääkiekon Suomen mestaruuden, kun maaliskuussa järjestettiin kehitysvammaisten SM-kisat.  – Ei tätä oikein vielä edes tajua! kommentoi onnellinen voittaja. Ensimmäistä kertaa järjestetyissä SM-kisoissa oli 17 pelaajaa. Hopeaa otti Tero Uusivuo ja pronssia Mika Tonteri. Lohjan Harjulassa pidetyssä turnauksessa oli 17 pelaajaa. Kaikki kohtasivat toisensa kerran. Yksi peli kestää viisi minuuttia, joten tehokasta peliaikaa kertyi jokaiselle lähes puolitoista tuntia. Vaikka kilpailu oli kovaa, tappiotkin otettiin vastaan pääosin hymyssä suin. 16

Leija 2

.

2014

Tapani Roininen ja Hanne Tonteri pelaamassa.

Tapahtuman järjesti Urheiluseura Talpelan Taiga. Seuraavan kerran mestaruuksia ratkotaan ensi vuonna. Teksti Santtu Sainio Kuvat Laura Heinonen


Kirjeenvaihtoon Kirjeenvaihtoilmoitusten alkuun kaksi ilmoitusta.

Kirjeenvaihtoon

Hei! Olen mennyt kihloihin Henrin kanssa. Toivon, että miehet eivät enää kirjoita minulle. Naiset voivat kirjoitella. terveisin Jonna Lehtonen, Vantaa

Moikka! Olen nainen, olen 26-vuotias. Asun Oulussa ja olen puhelias. Tykkään räpistä. Tykkään kävelystä ja pyöräilystä. Minulla on neljä siskoa ja tukihenkilö. En polta enkä kiroile. Haluan kirjeenvaihtoon 26 – 28-vuotiaan miehen tai naisen kanssa. Taira Heikkilä Paattikuja 5 as 2 90510 Oulu

Huom. En hae seuraa. Olen naimisissa ja minulla on aviomies. Hänen nimensä on Pertti. terveisin Mervi Hukkanen-Launiemi

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 52-vuotias nainen Pirkanmaalta. Haluaisin kirjeenvaihtoon samanikäisten miesten kanssa. Olen huumorintajuinen, uskollinen ja luotettava. Pidän eläimistä, kuten kissoista, koirista ja hevosista. Asun ryhmäkodissa kahden hengen soluasunnossa. Käyn töissä toimintakeskuksella. Pidän ihmisten kanssa juttelemisesta. Harrastan näyttelemistä. Käyn uimassa ja jumpalla. Televisiosta tykkään katsoa uutiset. Kuuntelen TV7-kanavalta hengellistä musiikkia. Katson Sydämen asialla -sarjaa ja Rikospoliisi-sarjaa televisiosta. Kuva olisi kiva saada, mutta ei ole pakko. Mervi Viskari Louhenkatu 4 as 6 34800 Virrat Sähköpostini on mervi.viskari@suomi24.fi

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen lievästi kehitysvammainen mies. Olen noin 40-vuotias ja etsin naisystävää Tampereen seudulta tositarkoituksella. Harrastan liikuntaa ja penkkiurheilua. Olen mukavan näköinen, rehellinen ja luotettava. Ota rohkeasti yhteyttä, niin tutustutaan. Valokuvasi olisi kiva saada. Nimimerkki Mikko H Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

Kirjeenvaihtoon Heippa! Etsin 25 – 35-vuotiaita nuoria naisia kirjekavereiksi ympäri Suomea. Asun Hämeenlinnassa ja olen 24-vuotias. Täytän toukokuussa 25 vuotta. Harrastan musan kuuntelua, kirjeenvaihtoa ja lukemista. Toivon löytäväni samanikäisiä kavereita. Voisimme mennä kahville tai vaikka shoppailemaan. Heidi Hakala Herukkakuja 3 13300 Hämeenlinna PS. Odottelen vastauksia!

Leija 2

.

2014

17


Kirjeenvaihtoon Kirjeenvaihtoon Morjensta! Olen vapaa 35-vuotias mies. Olen kotimaisen ja kansainvälisen taitoluistelun ahkera ja innokas kannattaja. Vapaat ja villit, uskolliset, asialliset ja luotettavat, rehelliset ja puheliaat naiset, kertokaa itsestänne. Voitte laittaa kuulumiset ja terveiset kirjeitse tai sähköpostilla. Kuva olisi kiva saada. Itse pidän kotimaisista televisiosarjoista, kuten Salatut elämät ja Poliisit. Minun horoskooppimerkkini on skorpioni. Mr Timo Antero Puumala Kesäniementie 2 as 4 2 krs 68300 Kälviä Sähköpostini on timo.puumala@gmail.com

Kirjeenvaihtoilmoitus Oman ilmoituksen voi lähettää osoitteella: Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla. Lähetä ilmoitus Leijan toimittajalle osoitteeseen jaana.teravainen@kvtl.fi Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös internetissä. Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin. Netissä ilmoitukset julkaistaan verkkopalvelu Vernerin kotisivulla. Jos käytät tietokonetta, voit käydä lukemassa ilmoituksia osoitteessa http://verneri.net

18

Leija 2

.

2014

Hei, olen 31-vuotias nainen Muoniosta Lapista. Etsin tositarkoituksella elämänkumppania alle 36-vuotiaasta miehestä, mieluiten lähiseudulta. Olen lievästi kehitysvammainen ja minulla on epilepsia. Olen vaalea ja minulla on siniset silmät. Tykkään laulaa. Käsityö on minulle tärkeää. Milla Konttila Peltotie 9 as F 99300 Muonio

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 50 vuotta täyttävä Vesku Kempeleestä. Kempele löytyy Oulun läheltä. Sinä 50 – 65-vuotias nainen, kaipaatko yksinäisen, musikaalisen, taiteellisen ja liikuntaa harrastavan hyväkroppaisen raittiin miehen seuraa tai kirjeenvaihtoa. Minulla on epilepsia, joka vaikeuttaa hiukan puhetta ja tasapainoa. Asun palvelukodissa. Odotan kirjeitä kovasti! Vesa Järvi-Suomela Linnavoudintie 1 90450 Kempele

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 52-vuotias mies Taivalkoskelta ja haluaisin kirjeenvaihtoon noin 45 – 50-vuotiaan naisen kanssa. Harrastan musiikin kuuntelua, karaokea ja piirtämistä. Pelaan myös sählyä. Toivon, että olisit kiinnostunut samoista asioista. Laita kirje tulemaan osoitteeseen: Veli-Heikki Puttonen Ryhmäkoti Tuikku Kangastie 3 93400 Taivalkoski


Forssassa soi karaoke joka viikko

Ilta alkaa klo 17.30, kun laulajat saapuvat paikalle. Tunnin päästä pidetään tauko, jolloin tarjoillaan kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kun karaokeilta päättyy klo 19.30, on ehditty laulaa monta kappaletta.

Kuvat Jaana Teräväinen

Forssassa lauletaan joka tiistai-ilta karaokea. Illan nimi Kekun karaokeilta ja se järjestään Olonurkassa Forssan keskustassa.

Ensin valitaan, mitä lauletaan. Illan vetäjä Keijo Koski kirjoittaa muistiin, mitä Harri Mäkinen haluaa laulaa.

Karaoken vetää Keijo Koski. Illan järjestäjä on Forssan Seudun Kehitysvammaisten Tuki Ry.

Pekka Häihälä Ypäjältä laulaa karaokea Olonurkassa. Etualalla tanssii Paula Solavaara Forssasta.

Leija 2

.

2014

19


Taidenäyttely Sari Koivunen on maalannut teoksen Yön kuningatar. Teos on akryylimaalaus. Se on tehty 2013. Sari Koivusen näyttely on esillä 13.4.2014 asti Galleria Art Kaarisillassa Helsingissä.

Mielipide:

Miksi kohdellaan väärin? En ymmärrä asuinpaikkani touhua. Miksi kirjeitä ei voi tuoda jokaisen asukkaan omaan huoneeseen asti? Täällä asuu sekä sairaita että vammaisia ihmisiä. Jos menen puhumaan hoitajille, he ajavat minut pois toimiston ovelta. En pidä heidän toiminnastaan. 20

Leija 2

.

2014

Hoitajilla on aina aikaa sairaille. Vammaisille heillä ei ole aikaa. Miksi aina sanotaan, ettei ole postia minulle? En ymmärrä asuinpaikkani touhua. Nimimerkki Pettynyt


Runo

Kun katson kun mä katson ylös taivaaseen mä nään sun ihanat kasvosi ja muistan yhteisen ajan ja me oltiin niin onnellisia ja me elettiin iloista aikaa

Kuva Jaana Teräväinen

Runon lähetti Markku

Leija 2

.

2014

21


Tule mukaan toimintaan! Tukiliiton liittokokous Jyväskylässä

Tykkään susta niin, että halkeen ja Ohikiitävää sekä Mitä silmät ei nää ovat Juha Tapion hittejä. Mikä on sinun suosikkisi?

Juha Tapio laulaa Tukiliiton syyskonsertissa Tukiliiton syyskonsertissa 2014 esiintyy suosittu Juha Tapio. Konsertti alkaa klo 14 lauantaina 27.9.2014. Paikka on tuttu Tampere-talon iso sali. Konsertin liput myy Tampere-talon lipunmyynti. Liput maksavat 35 euroa tai 30 euroa. Yksittäiset liput voi tilata numerosta 0600 94500 tai sähköpostilla osoitteesta lipputoimisto@tampere-talo.fi . Numero on lisämaksullinen. Huom! Tukiliiton jäsenyhdistysten jäsenet saavat viiden euron alennuksen lippujen hinnoista 15.8.2014 saakka.

22

Leija 2

.

2014

Liittokokous on sunnuntaina 25.5.2014 Jyväskylässä, Hotelli Rantasipi Laajavuoressa. Kokouksessa valitaan Tukiliiton liittohallitukselle uusi puheenjohtaja. Ennen kokouspäivää lauantaina Laajavuoressa järjestetään koko perheen tapahtumatori. Lisätietoja Kehitysvammaisten Tukiliiton sivulla netissä osoitteessa www.kvtl.fi

Tuettu loma Ikaalisten kylpylässä Kehitysvammaiset aikuiset voivat hakea tuetulle lomalle, joka on 25. – 29.11.2014 Ikaalisten kylpylässä. Hakuaika päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua. Tuettu loma tarkoittaa, että lomalainen maksaa itse lomasta vain 125 euroa. Lomaan sisältyy täysihoito ja lomaohjaus. Matkakulut maksetaan itse. Loman järjestävät Tukiliitto ja Hyvinvointilomat ry. Loma järjestetään RAY:n tuella. Lisätietoja Soilikki Alanne, Tukiliitto, puhelin 0206 90 281 sähköposti soilikki.alanne@kvtl.fi


Sastamalan kesätapahtumaan odotetaan 300 liikkujaa

Kisakallion Urheiluopistolla järjestetään 9. – 10.5.2014 Special Olympics -karnevaalit. Karnevaalien teemana on Taitoa ja motoriikkaa. Tapahtuma on avoin kaikille kehitysvammaisille liikkujille. Karnevaaleissa voi kokeilla eri lajeja, kuten keppicurlingia, melontaa, kirkkovenesoutua, kyykkää, sulkapalloa, pihatennistä, petanqueta ja koripalloa.

Kuva Lauri Jaakkola / VAU

Special Olympics -karnevaalit Kisakalliolla

Kuvassa ovat rennosti yhdessä Anu Lönnrot ja Tatu Kantonen. Tatu on Special Olympics -uimari.

Ilmoittautumisia ottaa vastaan 15.4. asti Kisakallion Urheiluopistolla Virpi Palmen, puhelin 040 4552 852, virpi.palmen@kisakallio.fi Tapahtuman järjestävät VAU ja Kisakallion Urheiluopisto.

Elastinen elokuussa Ylis´festareilla

Ylis’festareilla ovat esiintymässä Elastinen, Jonne Aaron, Anna Abreu sekä Herra Ylppö ja Ihmiset -yhtye. Toisella lavalla lapsia viihdyttää Hevisaurus. Tapahtuman järjestää Taysin kehitysvammahuolto. Järjestelyissä ovat mukana myös Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat. Lisätiedot sähköpostilla ylisfestarit@pshp.fi tai puhelimella 0500 623 474 tai 050 373 0453. Tapahtuma on Facebookissa nimellä Ylis’festarit 2014.

Kuva Mikko Ryhänen / Arla Ingman Oy Ab

Ylis’festarit järjestetään Ylöjärvellä Ylisen Kartanon alueellla. Tervetuloa mukaan lauantaina 23.8.2014.


Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Takasivun tietovisa Tietovisassa on erilaisia väitteitä. Jokaiseen on kolme vastausehdotusta. Tiedätkö, mikä on oikea vastaus? Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta. 1. A B C

EU-vaalit järjestetään perjantaina ja lauantaina 9. – 10.5.2014. sunnuntaina 25.5.2014. lauantaina 27.9.2014.

2. A B C

Talpelan Taiga on Pertti Kurikan Nimipäivien uusi levy. sinisilmäinen koirarotu Siperiasta. urheiluseura, joka järjesti pöytälätkäkilpailun.

3. A B C

Daisy on laite, johon voi äänittää tärkeitä asioita. joka herättää aamulla. jolla voi kuunnella äänikirjoja.

4. Tykkään susta niin, että halkeen -hitin laulaa A Elastinen. B Juha Tapio. C Jenni Vartiainen. 5. Ylis´festarit järjestetään A kesäkuussa. B heinäkuussa. C elokuussa.

LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin 0206 90283 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi JULKAISIJA Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 Kotisivu: www.kvtl.fi TOIMITUS päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 0207 718 211, s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi ULKOASU Jaana Teräväinen KANSI Eija Rantanen kertoo, millainen on hyvä edunvalvoja. Kuvaaja Laura Kotila. LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO Anu Lehtonen Aki Lindroos Seppo Pöylä Ritva Vihanto Irmeli Vuotila (pj) Leealaura Leskelä PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Vastaukset 1. B 2. C 3. C 4. B 5. C Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme.

.

Numero 2 2014

TILAUSHINTA on 16 euroa. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 3/ 2014 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 20.5.2014 mennessä. Lehti ilmestyy 10.6.2014. Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa. Kirjoita hakuun sana Leija.

Leija 2 2014  

Selkolehti Leija, aiheina tällä kertaa muun muassa edunvalvonta ja Celian äänikirjat. Lisäksi juttujen aiheita ovat: Koiran hoitaminen -e-ki...

Leija 2 2014  

Selkolehti Leija, aiheina tällä kertaa muun muassa edunvalvonta ja Celian äänikirjat. Lisäksi juttujen aiheita ovat: Koiran hoitaminen -e-ki...

Advertisement