Issuu on Google+

2

•220092012

Kovasikajuttu ensi-iltaan

Kohti täyttä elämää ”Ketään ei saa pakottaa” Hetki unelmaa saa jatkoa

Kovasikajuttu ensi-iltaan Punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivistä kertova dokumentti Kovasikajuttu tulee elokuvateattereihin huhtikuussa. Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ohjaama Kovasikajuttu saa ensi-iltansa elokuvateattereissa Suomessa 27.4. Elokuva kertoo Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändistä. Yhtyeessä esiintyvät Pertti Kurikka, Kari Aalto, Sami Helle ja Toni Välitalo. Katsoja pääsee seuraamaan, miten bändin biisit syntyvät. Äijien elämästä näytetään sekä hienoja että surullisia hetkiä. On hyvin koskettavaa, kun Pertti Kurikka kertoo omasta elämästään. Elokuvaa on kuvattu monilla festareilla Suomessa.

Tekijäporukka yhteiskuvassa ennen ensi-iltaa.

2

Leija 2

.

2012

Filmiryhmä oli mukana myös Saksan keikoilla 2010. Elokuva on jo valittu Sveitsin Nyonissa ja Kanadan Torontossa järjestettäville elokuvafestivaaleille. Koko bändi ja ohjaajat aikovat matkustaa Sveitsiin. Kovasikajuttu on Pohjoismainen yhteistuotanto, jonka on tuottanut Sami Jahnukainen Mouka Filmille. Elokuvan levittäjänä toimii Buena Vista International Finland. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen Lisätietoja näytöksistä ja bändin keikoista löytyy osoitteesta www.kovasikajuttu.fi

Elokuvan jälkeen yleisö taputtaa niin paljon, että bändi nousee seisomaan ja kiittää elokuvan yleisöä.

Elokuvan ensi-illan jälkeen bändi sai vastailla yleisön kysymyksiin. Kari Aalto (oikealla) kehuu Vastavirta-klubia keikkapaikkana, taustalla kuuntelevat Sami Helle, Toni Välitalo ja Pertti Kurikka.

– Ihan hyvä elokuva, vähän liikaa leikattu, Toni Välitalo kommentoi.

– Moro! Sami Helle pörröttää Sirkka ”Signe” Nikulaista. Molemmat ovat mukana Me Itse ry:n toiminnassa. Sami on yhdistyksen johtoryhmässä ja Signe vetää Käsikynkkä-projektia.

Leija 2

.

2012

3

Leijan uutisia

MEKA-TV on toiminut jo 20 vuotta Valokuva: JT

– Katso nyt tätä lehtijuttua, Keijo Nikula ja Jaana Nordlund tutkivat vanhaa Tukiviesti-lehteä, jossa kerrotaan, että elokuvatoiminta alkoi Ravaninkodon asuntolassa 1990-luvun alussa vähän sattumalta. Nyt elokuvia ja muuta toimintaa on ollut jo 20 vuoden ajan. Pitkää taivalta juhlittiin helmikuussa Porissa Satakunnassa. Keijo Nikula oli mukana jo aivan ensimmäisissä elokuvissa: – Parhaiten on jäänyt mieleen lyhytelokuva sotakirjeenvaihtaja Mauri Kentästä.

MEKA TV:n juhlissa Keijo Nikula ja Jaana Nordlund tutkivat vanhoja lehtijuttuja.

–Nordströmin Jari kuvasi, kun juoksin pitkin katuja ja portaita. Kunniakirjakin tuli, kun elokuva palkittiin Tähdenlentoja-festivaaleilla, Nikula kertoo.

Seitsemän veljestä uudestaan selkokielelle Seitsemän veljestä on julkaistu uudelleen selkokielellä. Kirjan ensimmäinen selkomukautettu painos ilmestyi jo vuonna 1995. Tekstin ovat uudistaneet selkokirjailijat Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen. Seitsemän veljestä on monessa mielessä suuri ja tärkeä kirja. Kirja kertoo seitsemästä veljeksestä, jotka päättävät muuttaa asumaan metsään, Impivaaraan. Alkuperäisen teoksen on kirjoittanut Aleksis Kivi ja se on julkaistu 1873. Uuden selkomukautuksen julkaisi Työväen Sivistysliitto TSL. 4

Leija 2

.

2012

Seitsemän veljestä -kirjan kuvituksen on tehnyt Anita Takala. Tässä kuvassa veljekset viettävät joulua. Taustalla kiekuu veljesten kukko.

Perttulan koulutus siirtyy Hämeenlinnaan ja Janakkalaan Kuva Kiipula

Kiipulan ammattiopisto luopuu Perttulan toimipaikan toimitiloista Hämeenlinnan Miemalassa. Suurin osa Perttulan toiminnoista siirtyy Kiipulan päätoimipaikkaan Janakkalaan tai Hämeenlinnaan, jossa ammattiopisto saa uusia tiloja Koulutuskeskus Tavastialta. Toiminta Perttulan rakennuksissa alkoi 1890. Nyt Perttulan toimipaikan toimitiloista luovutaan vaiheittain. Ensi syksynä metsäalan perustutkinto ja luonnonvara-alan valmentava koulutus siirtyvät Janakkalaan. Viimeisenä muutosvuonna 2014 tyhjennetään asuntolarakennukset.

Kiipulassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat Jonna Huovila, Antti Kauko ja Jarkko Ollikainen harjoittelevat potilaan nostamista.

Paikan vaihdoksista huolimatta Perttulan tiloista tulevat opettajat ja opiskelijat toimivat jatkossakin omina ryhminään.

Selkosanomat-lehti ilmestyy nyt myös netissä Tuttu uutislehti Selkouutiset uudistui vuoden 2012 alussa. Lehti sai uuden nimen Selkosanomat. Muutos johtui siitä, että radiossa on jo useamman vuoden ollut lähetys nimellä Selkouutiset. Muutoksessa Selkosanomat sai uuden hienon verkkolehden. Nyt netissä on suurin osa lehden sisällöstä. Verkkosovellus jakautuu osastoihin kuten painettu lehti. Mukana on siis uutisia, urheilua, kulttuuria ja viihdettä. Verkkolehteä voi lukea ilmaiseksi. Sekä painettu lehti että verkkolehti ilmestyvät 23 kertaa vuodessa. Painetusta lehdestä voi tilata ilmaisia näytenumeroita puhelimitse 09 34809 240 tai sähköpostitse lehtilaukset@kvl.fi.

Selkosanomat on verkossa osoitteessa www.selkosanomat.fi. Maaliskuussa lehdessä uutisoitiin, miten presidenttien juhlallinen vallanvaihto sujui. Sauli Niinistö on Suomen 12. presidentti. Uutislehden muita tärkeitä juttuja olivat ammattiyhdistysjohtaja Timo Rädyn ero ja Syyriassa riehuva sisällissota.

Leija 2

.

2012

5

Kokemuksen -sarja Me Itse ryääni toimii

Kohti täyttä elämää -seminaari Joensuussa

Kokemuspuhujat haluavat vaikuttaa asioihin Kun kehitysvammaiset ihmiset saavat tilaisuuksia puhua omista kokemuksistaan, toiveistaan ja mielipiteistään, heitä on vaikeampi jättää syrjään palveluissa ja päätöksenteossa. Joensuussa järjestettiin tammikuussa Kohti täyttä elämää -seminaari. Seminaari oli kehitysvammaisten ihmisten suunnittelema ja toteuttama. Me Itse ry on kouluttanut kehitysvammaisia ihmisiä puhujiksi.

Joensuussa valmistui seitsemän kokemuspuhujaa. Heidän puheensa koskivat pääosin työtä, koulutusta ja asumista. Yksi kokemuspuhujaksi valmistuneista oli Joensuun Me Itse -alajaoksen puheenjohtaja Risto Swahne. Hän kertoi työuupumuksestaan. Kokemuspuhujat ovat valmiita kertomaan kokemuksiaan esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, järjestöissä ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Joensuun seminaarissa puhuttiin elämänkokemuksista.

6

Leija 2

.

2012

Seminaarin kokemuspuhujat yhteiskuvassa: Jari Tanskanen, Risto Swahne, Jussi Mustonen, Sirpa Kinnunen, Merja Aro, Raija Turunen, Irja Kuittinen sekä Marko Nevalainen avustajansa Kirsti Pasasen kanssa.

On tärkeää, että päättäjät ja ammatti-ihmiset saavat tietoa kehitysvammaisten ihmisten omista kokemuksista. Tieto voi auttaa epäkohtien korjaamisessa. Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa sanoi, että omista kokemuksista kertominen on äärettömän tärkeää. – Se avaa kehitysvammaisten ihmisten elämää ihan eri tavalla kuin paperit. Puhuminen ei ole kaikille helppoa, ja siksi Me Itse ry:n Käsikynkkä-projektin järjestämä puhujakoulutus on tärkeää, hän sanoi. Pinomaa toivookin, että kokemuspuhujista tulee osa Me Itse ry:n ja Tukiliiton toimintaa projektin päätyttyä.

Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa pitää puhujien kouluttamista tärkeänä. Me Itse ry:n Käsikynkkä-projektissa on koulutettu puhujia eri puolilla Suomea: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Porissa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Teksti Tuula Puranen Kuvat Topi Ylä-Mononen

Leija 2

.

2012

7

Kokemuksen -sarja Me Itse ryääni toimii

Jäsenet toivovat: Me Itse enemmän esiin! Mihin Me Itse ry:n pitäisi vaikuttaa ja ottaa kantaa? Kysyimme jäsenistön mielipiteitä yhdistyksen vuosikokouksessa. Me Itse ry:n vuosikokous kokoaa yhteen yhdistyksen jäsenet ympäri Suomea. Kokous järjestettiin Tampereella 17.–18. maaliskuuta. Tänä vuonna kokoukseen osallistui lähes 100 jäsentä. Tiiviimpää yhteistyötä Mukana olleet jäsenet pohtivat Me Itse ry:n tavoitteita. Jäsenet miettivät, mihin he haluavat Me Itse ry:n ottavan kantaa ja vaikuttavan tulevaisuudessa. Lapin alajaoksen puheenjohtaja Eeva Onnela toivoo, että alajaokset tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä. Alajaokset ovat Me Itse ry:n paikallisia osastoja, ja ne toimivat eri puolilla Suomea. – Alajaoksilla voisi esimerkiksi olla enemmän yhteisiä kokoontumisia, jotta voisimme viedä asioita eteenpäin yhdessä, Onnela ehdottaa. Hänen mielestään on tärkeää, että Me Itse jatkossa näkyy ja kuuluu entistä paremmin. – Me Itse tarvitsee lisää näkyvyyttä ja kuuluvuutta. 8

Leija 2

.

2012

– Asioita voitaisiin tuoda esiin myös tv:ssä ja radiossa, Eeva Onnela pohtii. Lisää poliittista vaikuttamista – Mielestäni Me Itse ry:n tulisi olla vahvemmin mukana kunnallispolitiikassa, ehdottaa raahelainen Miika Boren. Hän on itse asettumassa ehdokkaaksi seuraaviin kunnallisvaaleihin. – Politiikassa voisimme tehdä aloitteita ja vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten asioihin, hän summaa. Boren toivoo, että Me Itse keskittyy jatkossa kehitysvammaisten työolojen parantamiseen. – Kehitysvammaisten tulisi saada työstä tuntitaksaa ja työnteon tulee olla työntekijälle kannattavaa. Asuminen on tärkeä aihe Jyväskyläläinen Ritva Vihanto pitää asumista tärkeänä asiana.

Me Itse ry:n jäsenet toivovat, että yhdistys ottaa kantaa muun muassa asumisen epäkohtiin.

Vihannon mielestä Me Itse ry:n johtoryhmän tulisi ottaa enemmän kantaa asumiseen liittyviin aiheisiin. – Ryhmäkotien asukkaiden tulee päästä jouhevammin liikkeelle, paremmin kuin nyt. – Elämä on mielekkäämpää, kun pääsee edes tunniksi päivässä ulos, esimerkiksi johonkin harrastukseen, sanoo Vihanto. Hänen mukaansa Me Itse ry:n tulisi vaikuttaa henkilökuntaan ja omaisiin, jotta asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. – Omaisten, hoitajien ja ryhmänohjaajien tietoisuutta tulee parantaa, Vihanto alleviivaa.

Miika Boren haluaa, että Me Itse toimii kehitysvammaisten ihmisten työolojen parantamiseksi.

Teksti ja kuvat Laura Kotila

Leija 2

.

2012

9

Me Itse ry ei hyväksy pakkotoimia

Riehumisen syy on löydettävä Me Itse ry ei hyväksy pakkotoimia. Jos joku riehuu tai riitelee, riehumisen syy on löydettävä. Mitä pakkotoimet ovat? Joissakin laitoksissa, jos vammainen ihminen alkaa riehua tai riidellä muiden kanssa, hänet rauhoitetaan väkisin voimalla. Riehuja voidaan pakottaa käyttämään pakkopaitaa tai hänet voidaan kääriä mattoon. Silloin ihminen ei pääse liikkumaan vapaasti. Me Itse ry:n mielestä pakkotoimia ei tarvita: – Jokaisella on syy, miksi raivoaa. Kukaan ei ole vihainen ilman syytä. Pahaan oloon on aina syy eikä kukaan tahallaan raivoa, yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Hietaharju sanoo.

– Pahan olon syy täytyy selvittää, se vaatii pitkäjänteistä työtä. Kun syy selviää, ei tarvitse riehua. Olavi Hietaharju uskoo, että jos pahan olon syyt selviävät, psyykelääkkeitä tarvitaan vähemmän. Hän ei pidä siitä, että vammaisille ihmisille annetaan turhaan lääkkeitä: – Psyykelääkkeet vievät tökkyrään, ihminen väsyy ja se voi pahentaa tilannetta. Pahan olon pääsyy on saatava selville. Puheenjohtaja Hietaharju on itse ollut kerran pakkotoimien kohteena. –  Nuorena miehenä minut on viety väkisin Tahkokankaan laitokseen. Käyttäydyin huonosti ja tuli sanottua luvaton sana. Lääkäri kirjoitti pakkolähetteen ja sitten minut vietiin kiireellä. Täältä revittiin, hän näyttää käsivarsiaan. – Myöhemmin olen ajatellut, että minut vietiin turvallisuuden takia, mutta ketään ei saa viedä repimällä. Pitäisi kuunnella myös sitä ihmistä, joka on tehnyt väärin. – Kun lähdin laitoksesta, päätin, että en mene sinne enää koskaan. Teksti Jaana Teräväinen Kuva Kari Vuorenpää

10

Leija 2

.

2012

Me Itse ry:n kannanotto pakkotoimista

Ihmistä ei saa sitoa eikä pakottaa! Kuva JT

Aamulehdessä kerrottiin maaliskuussa 20-vuotiaasta Oskari Mannisesta, joka elää Ylisen kuntoutuslaitoksessa Ylöjärvellä. Jutun mukaan hänet suljetaan huoneeseensa eri syistä ja sidotaan lepositeillä sänkyyn. Yöllä ovet ovat lukossa. Vaikka Oskari ei kykene puhumaan, hän ymmärtää laajasti monia asioita. Autististen piirteidensä takia hänen käyttäytymisensä on haastavaa Ylisen laitoksessa pakkokeinojen käyttöä perustellaan turvallisuussyillä. Me olemme ryhmä Me Itse ry:n jäseniä ja vahvasti sitä mieltä, että Oskaria kohdellaan väärin. Meidän mielestämme kenenkään ihmisen vapautta ei saa riistää. Ei vamman eikä avuntarpeen vuoksi. Vammaisuus ei ole oma syymme. Olemme yhtä arvokkaita kuin muutkin. Olemme samaa luuta ja nahkaa. Haluamme, että meihin suhtaudutaan ennen kaikkea ihmisinä vammasta tai muista ominaisuuksista huolimatta. Tarvitsemme vamman vuoksi apua, mutta emme pakkotoimia. Jokaiselle ihmiselle on annettava riittävästi apua ja tukea. Ketään ihmistä ei saa taluttaa ulkona remmissä kuin koiraa. Ulkoiluun tulee miettiä ihmisarvoisempia ja inhimillisiä keinoja. Haluamme, että mielipiteitämme kuunnellaan, meihin suhtaudutaan kunnioittavasti Haluamme, että meidän tarpeemme ja toiveemme otetaan vakavasti. Jokaiselle kuuluu ihmisarvo.

Aamulehdessä julkaistiin kirjoitus nuorukaisesta, jota kohdellaan huonosti laitoksessa. Me Itse tukee häntä voimakkaasti, sillä ketään ei saa syrjiä vamman takia.

Olemme sitä mieltä, että laitos ei ole koti. Myöskään asuntola tai suljettu vankila ei ole koti. Koti ei ole rangaistuspaikka. Mielestämme koti on yksinkertaisesti vain koti. Mietimme vakavina, miltä tuntuisi joutua samaan tilanteeseen kuin Oskari? Voisivatko pakkokeinoista päättävät asiantuntijat ja viranomaiset miettiä, miltä heistä itsestään tuntuisi olla pakkokeinojen kohteena? Raha ei ratkaise päätöksissä, vaan tieto, taito ja tahto tukea. Teksti on lyhennelmä mielipidekirjoituksesta, jonka ovat allekirjoittaneet Me Itse ry:n edustajat: Olavi Hietaharju, Rantsila Sakari Lehto, Tampere Sanna Sepponen Helsinki Sami Korhonen, Nastola Sirkka Nikulainen, Me Itse ry:n projektityöntekijä

Leija 2

.

2012

11

”Me tutustuttiin linja-auton takapenkillä” Sopivasti omaa aikaa, sopivasti yhteisiä juttuja. Anne Parkko laittaa keittiön pöydälle kahveja: – Sami! Sää oot tiskannut. Missä on mehukannu? – Se on tiskikaapissa, Sami vastaa. Hän on Sami Korhonen, Anne Parkon avopuoliso. – Tää on tätä, Anne puuskahtaa, löytää kannun ja kaataa siihen mehua. Pariskunta vähän kiusoittelee toisiaan, mutta vaikuttaa onnelliselta. He ovat olleet yhdessä vuodesta 1999 ja kihloissakin jo kymmenen vuotta. Rakkaus alkoi takapenkillä – Tutustuimme linja-auton takapenkillä, pariskunta kertoo. – Olimme tulossa linja-autolla Me Itse ry:n perustamiskokouksesta.

– Tänne landelle, Anne virnistää takaisin. Nykyinen asunto on kolmas yhteinen asunto. Kaksio oli juuri remontoitu, kun he muuttivat vuosi sitten maaliskuussa. Asunto on hyvin siisti. – On kivempi asua, kun on siistiä, pariskunta sanoo. Pariskunta on erossa toisistaan Samin kisamatkojen ja treenien ajan. Lumikenkäjuoksua harrastava mies on osallistunut Special Olympics -kisoihin muun muassa Yhdysvalloissa. Avotyössä Nastolassa – Kumpikin ollaan sosiaalipuolella töissä, Sami Korhonen kertoo.

Silloin Anne asui Lahdessa ja Sami Nastolassa. – Seurustelun alussa ensin soiteltiin, ja siitä tuli kauheita puhelinlaskuja, Anne kertoo. Muutaman vuoden kuluttua, vuonna 2003, he muuttivat yhteen. Yhteinen koti löytyi Nastolasta. – Olet sä jo sopeutunut Nastolaan? Sami kysyy Annelta. 12

Leija 2

.

2012

Sami Korhosen laji on lumikenkäjuoksu. Tämä hopeinen mitali tuli Idahon Special Olympics -kisoista.

Anne Parkko ja Sami Korhonen yhdessä oman kotinsa sohvalla.

Molemmilla on hoiva-avustajan koulutus. Anne Parkko tekee töitä kehitysvammaisten ihmisten parissa. Samin työpisteet ovat vanhusten yksikköjä. Molemmat käyvät avotyössä eli he saavat työstään korvaukseksi työosuusrahaa. He saavat työosuusrahaa suurimman määrän, minkä laki sallii, eli 12 euroa päivässä. Yhteiset harrastukset yhdistävät pariskuntaa Anne Parkko ja Sami Korhonen kävivät syksyllä yhdessä ATK-kurssilla. Kurssin järjesti Lahden kehitysvammaisten tukiyhdistys.

Nyt molemmat suunnittelevat oman tietokoneen ostamista. – Sitten me voidaan kirjoitella toisillemme. Voidaan kirjoittaa, että koska sä söisit, Anne nauraa. Tietokoneen avulla olisi helppo pitää yhteyttä ystäviin: – Me Itse -porukka pyörii ihan hirveästi Facebookissa, Sami sanoo. Yhdessä pariskunta käy myös pelaamassa sählyä. – Olen usein ainoa nainen. Välillä on ollut muutama muukin nainen, mutta usein kaikki muut ovat miehiä, tai tuollaisia pojankloppeja, Anne hymyilee ja katsoo miestään. Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Leija 2

.

2012

13

Sanna Sepponen osallistui Intti tutuksi -leireille:

Kannattaa kokeilla uusia – Komppania, herätys! vääpeli Pekka Koura herätti aamuisin Intti tutuksi -leirin osallistujat. Päivällä pihalla kuului komento: – Asento, lepo, rivi! Näin Sanna Sepponen muistelee käymiään Intti tutuksi -leirejä. Hän on osallistunut jo kaksi kertaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämille leireille Santahaminassa. – Leirillä oli hauskaa ja rento meininki. Sain siellä paljon uusia kokemuksia, Sanna Sepponen kertoo. Leirillä tutustutaan armeijan arkeen Intti tutuksi leireillä tutustutaan varusmiehen arkipäivään ja varuskunnan toimintaan. Osallistujat yöpyvät yleensä puolijoukkueteltoissa maastossa. – Teltan pystyttäminen sujui hienosti. Nukuimme molemmat yöt teltassa. Jokainen oli vuorollaan ”kipinämikkona” eli vahti kamiinaa ja lisäsi puita, Sanna Sepponen muistelee. Metsässä myös ruoka maistui hyvältä. – Söimme pakeista hernerokkaa, spagettia ja makaronilaatikkoa. Pakkiin kuului lusikka-haarukka ja kuppi. Astiat pestiin ulkona maastossa. – Marssiminen metsässä oli mahtavaa. Kapteeni huusi askelsarjan 1, 2, 3. Marssin aikana ei saanut puhua lainkaan. Hiljaa oleminen oli välillä vaikeaa.

14

Leija 2

.

JATKUU . . . . . . . . . . . . . . . 2012

haasteita!

Leija 2

.

2012

15

. . . . . . . JATKOA

– Pasi-panssarivaunun kyydissä oli hurjaa ja hauskaa, muttei pelottavaa! Kuljettaja taisi vähän hurjastella, Sanna Sepponen sanoo. Sannan mielestä oli hyödyllistä harjoitella yhdessä ensiaputaitoja. – Opin sammuttamaan pienen tulipalon ja käyttämään sammutuspeitettä. Intti tutuksi -leirejä järjestetään eri puolilla Suomea Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää ensi kesänä ja syksynä Intti tutuksi -leirejä eri puolilla Suomea. Sanna Sepponen haluaa rohkaista kaikkia lähtemään mukaan leireille. Sannan mukaan Intti tutuksi -leirit sopivat sekä miehille että naisille. – Toivotan myös naisille rohkeutta ja uskallusta ilmoittautua mukaan. Kannattaa kokeilla uusia haasteita! On tärkeää, että myös naisilla on oikeus osallistua armeijaan, hän vakuuttaa. Teksti Elina Leinonen Leirikuvat Mauri Väänänen

Kätevä lusikka-haarukka eli luha, jolla leirillä syödään.

Metsässä myös ruoka maistui hyvältä. – Söimme pakeista hernerokkaa, spagettia ja makaronilaatikkoa. Pakkiin kuului lusikka-haarukka ja kuppi. Sanna Sepponen kertoo.

Intti tutuksi -leirit vuonna 2012 Intti tutuksi -leirillä voi tutustua varusmiehen arkeen ja varuskunnan toimintaan. Leirit kestävät kaksi tai kolme päivää. Osallistujat yöpyvät maastossa tai kasarmilla. Kahden päivän leiri maksaa 50 euroa ja kolmen päivän leiri 70 euroa. Osallistumismaksuun sisältyvät ruokailut ja yöpyminen. Leirille voit tarvittaessa osallistua yhdessä henkilökohtaisen avustajan kanssa. Avustajilta ei peritä osallistumismaksua. Ajankohta Paikkakunta 25. – 27.5.2012 Lohtaja, Keski-Pohjanmaa 26. – 27.5.2012 Kauhava, Etelä-Pohjanmaa 3. – 5.8.2012 Lappeenranta, Etelä-Karjala 4. – 5.8.2012 Jämsä, Keski-Suomi 14. – 15.8.2012 Lahti, Päijät-Häme 17. – 19.8.2012 Turku, Varsinais-Suomi 18. – 19.8.2012 Sonkajärvi, Pohjois-Savo 21. – 22.8.2012 Kontiolahti, Pohjois-Karjala 29. – 30.8.2012 Hämeenlinna, Kanta-Häme 31.8. – 2.9.2012 Mikkeli, Etelä-Savo 29. – 30.9.2012 Helsinki, Uusimaa Leirin ilmoittautumislomakkeen löydät netistä osoitteesta http://www.kvps.fi/kehittamistoiminta/inttitutuksi

16

Leija 2

.

Haku kevään leireille on jo päättynyt, mutta voit tiedustella, onko paikkoja vielä vapaana. Elo-syyskuun leirien haku loppuu 30.4. Lisätietoja: Lauri Räty puhelin 040 6740 443 sähköposti: lauri.raty@kvps.fi

2012

Kuvaajat Anne Yrjänä ja Anu Sundell

Maarit Hintsala oli mukana Kokkolan Hetki unelmaa -projektissa. Hän päätti esiintyä poliisina. Lopputulokseen Maarit oli tyytyväinen: ”Saa olla hyvä mieli, kun saa olla poliisina. Puku oli sopiva.”

Hetki unelmaa saa jatkoa Vuosi sitten kokkolalaiset valokuvaajat Anne Yrjänä ja Anu Sundell toteuttivat kehitysvammaisten palvelukeskuksen kanssa Hetki unelmaa -valokuvausprojektin. Projektissa kehitysvammaiset miehet ja naiset miettivät unelmiaan. Joku haaveili poliisina olosta, toinen halusi olla iskelmätähti. Unelmista otettiin muotokuvat, joista koottiin komea näyttely.

Mukana on lähes 40 ammattivalokuvaajaa ja 20 paikallista kehitysvammaisten tukiyhdistystä. Tavoitteena on koota tulevista muotokuvista syksyllä 2012 ainakin viisi näyttelyä. Hanketta ovat olleet järjestämässä Suomen Ammattivalokuvaajat ry ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Kuvaajien lisäksi vapaaehtoisina mukana oli kampaajia, maskeeraajia ja muita osaajia.

Leijassa 3/2011 julkaistiin juttu Hetki unelmaa -projektista. Lehti on netissä sivulla http://issuu.com Hae sanoilla ”Leija 3/2011”

Tänä vuonna samanlainen hanke toteutetaan valtakunnallisesti.

Hetki unelmaa -valokuvia on sivulla: http://www.papunet.net/hetkiunelmaa

Leija 2

.

2012

17

Verkko-Kerttu vastaa kysymyksiin Vernerin nettisivulla Verkko-Kerttu vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin Vernerin selkokielisillä sivuilla. Mutta annetaanpa Verkko-Kertun itsensä kertoa. Mitä Verkko-Kertulta voi kysyä? Voit kysyä kaikista asioista, joista olet kiinnostunut tai joita olet pohtinut. Olen vastannut kysymyksiin harrastuksista, musiikista, opiskelusta, työstä ja seurustelusta.

Verkko-Kertun osoite on www.verneri.net/selko/verkko-kerttu

Miten kysymyksen voi lähettää? Vernerin selkosivuilla on lomake, jolla kysymyksen voi lähettää. Vastaan kysymyksiin noin viikon sisällä siitä, kun olen saanut ne. Ihan kaikkiin kysymyksiin en valitettavasti ehdi vastata. Jos haluat lukea aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia, kannattaa tutustua Verkko-Kertun arkistoon. Siellä vanhat kysymykset on jaoteltu eri aihealueisiin. Tähän olen kerännyt muutamia nettiin liittyviä kysymyksiä arkistostani. Mikä on yhteisöpalvelu? Yhteisöpalveluilla tarkoitetaan yleensä internetissä olevia palveluja, joissa voi pitää yhteyttä toisiin ihmisiin. Yhteisöpalvelussa voi esimerkiksi jutella, jakaa kuvia tai lähettää kaverille viestejä. Yhteisöpalveluja ovat esimerkiksi Facebook ja Kaveripiiri. Kaveripiiri on helppokäyttöinen yhteisöpalvelu. 18

Leija 2

.

2012

Siihen voi tutustua osoitteessa www.kaveripiiri.fi Miksi @-merkki on korvattu usein kirjaimilla (at)? Verkossa toimii robotteja, jotka keräävät eri sivuilta sähköpostiosoitteita. Verkkotoimittajat korvaavat @-merkin sähköpostiosoitteissa kirjaimilla (at), jotta robotit eivät tunnista, että osoite on sähköpostiosoite. Robotit lähettävät sähköpostiosoitteisiin roskapostia. Pahimmassa tapauksessa roskapostista saa viruksen, ja koko tietokone voi rikkoutua. Aina kun lähetät sähköpostilla viestin, korvaa (at)-merkki @-merkillä. Teksti Verkko-Kerttu

Kuva Laura Rautjoki

Hanna Viherjuuri on yksi teatteriryhmään osallistuneista. Treeneissä harjoiteltiin, miten pussataan näyttävästi.

Oma ääni kuuluviin Eversti Co. -esityksessä – Miksi lapset, vanhukset, sairaat ja vammaiset ovat omissa laitoksissaan, poissa katukuvasta, poissa silmistä, poissa mielestä? kysyy ohjaaja Venla Korja. Hän haluaa tuoda teatterin lavalle sen, mitä kehitysvammaisilla ihmisillä on sanottavana ja näytettävänä nykypäivästä. Venla Korja ohjaa kevään aikana Eversti Co. -esityksen Ylioppilasteatteriin Helsinkiin. Esityksessä on mukana sekä Ylioppilasteatterin jäseniä että kehitysvammaisten lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:n näyttelijöitä. Harjoitukset alkoivat helmikuussa 2012 Lyhdyn tiloissa.

Eversti Co. on saanut innoituksensa Pete Q -tekstistä, jonka ovat kirjoittaneet Jukka Asikainen, Arto Melleri ja Heikki Vuento. Esityksen ensi-ilta on perjantaina 24.5.2012 klo 19. Viimeinen esitys on keskiviikkona 13.6. klo 19. Esitykset ovat Ylioppilasteatterin studiossa Helsingissä. Studion osoite on Aleksanterinkatu 23. Liput maksavat 10 euroa. Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät pääsevät sisään viidellä eurolla. Liput ja lisätietoja 045 3481 555 (ma-pe 12 – 16) tai www.ylioppilasteatteri.fi

Leija 2

.

2012

19

Kokemuksen ääni -sarja

Työpaikan vaihtaminen auttoi jaksamaan Risto Swahne kertoo, miltä tuntuu kun töitä on liikaa. Hän väsyi, mutta sai onneksi uuden työpaikan. Olen 57-vuotias ja asun Joensuussa. Työskentelin avotyössä Joensuun keskuspesulassa yli 25 vuotta. Sitten koin työuupumuksen. Uupumus tarkoittaa niin kovaa väsymystä, että oma terveys on uhattuna. Uuvuin siksi, että minulla oli liian paljon töitä. Aluksi minulla oli vain yksi oma työ eli rullakoiden peseminen. Koska tein työni hyvin, sain aina vain lisää tehtäviä. Olin kiltti ja tein niin paljon työtä kuin minulle määrättiin. Lopulta tuntui siltä, että minun piti olla kymmenessä paikassa yhtä aikaa. Tuli stressi ja työuupumus. Olisin toivonut, että avotyönohjaajani olisi käynyt luonani pesulassa keskustelemassa. Toivoin, että olisimme yhdessä keskustelleet johtajan kanssa. Jos työmäärääni olisi voitu vähentää, ehkä olisin vieläkin töissä pesulassa. En silloin tiennyt, että olisin itse voinut käydä juttelemassa avotyönohjaajani kanssa. Työkaverini sanoivat: ”Pidä hyvä mies huoli terveydestäsi!” 20

Leija 2

.

2012

He kehottivat menemään johtajan juttusille. He olivat minusta huolissaan. Johtajan luokse meneminen tuntui ensin vaikealta. Sitten rohkaisin mieleni. Johtaja sanoi, että voin itse valita, jätänkö pesulatyön vai en. Soitin vastaavalle ohjaajalle ja menin juttelemaan hänen luokseen. Hän kannusti pysymään työelämässä, koska olin sen verran nuori ja pystyin vielä työhön. En mennyt enää pesulaan, ja minulle löytyi uusi työ. Työskentelen nyt laitossiivoojana. Olen tehnyt tätä työtä kaksi vuotta. Nyt kaikki on hyvin. Jos työssä on vauhtia liikaa, tahtia voidaan hidastaa. Voin työskennellä omien voimieni mukaan ja ajatella omaa terveyttäni. Kehotan jokaista avotyöläistä huomioimaan oman jaksamisen ja pitämään tiiviisti yhteyttä avotyönohjaajaan ennen kuin väsymys kasvaa liian suureksi. Risto Swahne Risto Swahne puhui 31.1.2012 Kohti täyttä elämää -seminaarissa Joensuussa.

Leija 2

.

2012

21 Kuva Topi Yl채-Mononen

Kirjeenvaihtoon Toisen nimellä ei saa kirjoittaa Leijaan on lähetetty kirjeenvaihtoilmoituksia toisen henkilön nimellä. Niin ei saa tehdä. Toisen henkilön nimeä ei saa käyttää ilman hänen lupaansa.

Moi! Olen 53-vuotias mies Pieksämäeltä. Etsin kirjeenvaihtokaveria ja ystävää arkeen. Olen huumorintajuinen ja liikunnallinen nuorekas herrasmies. Harrastan lentopalloa, pyöräilyä, hiihtoa, kuuntelen musiikkia, ja tykkään katsoa televisiota. Asun palvelukodilla omassa asunnossa. Kuvani saat kirjeessä. Jouko Eskelinen Sivukatu 2 C 9 B 76120 Pieksämäki

Kirjeenvaihtoon Moi, etsin kirjeenvaihtokaveria ympäri Suomea! Toivon löytäväni kaverin, miehen tai naisen, jonka kanssa voin vaihtaa kuulumisia, ajatuksia ja kirjoitella kaikenlaisista elämän asioista. Laitahan kirje liikkeelle. Sirpa Malkki Alapaikantie 43 58830 Parkumäki

Kirjeenvaihtoon Hei, täällä olisi 39-vuotias mies vailla naisseuraa, jonka kanssa voi jakaa elämän ilot ja surut. Kuva olisi mieluinen. Janne Myllymaa Kaurapellontie 6 28610 Pori

22

Leija 2

.

2012

Kirjeenvaihtoon Hei, olen 39-vuotias nainen Vantaalta. Olen vilkas, puhelias ja avulias. Laulan karaokea. En tupakoi, joskus käytän siideriä. Kuuntelen suomalaista musiikkia, heviä ja räppiä. Lempiohjelmiani ovat Salatut elämät, Miehenpuolikkaat, Duudsonit ja Kotikatu. Minulla on oma tietokone. Jonna Lehtonen Norppatie 22 013480 Vantaa Sähköpostiosoitteeni on jonna.lehtonen@kolumbus.fi

Kirjeenvaihtoon Hei, olen ystävällinen, rauhallinen ja luotettava. En polta enkä juopottele. Käsistäni olen taitava, esimerkiksi piirtäminen ja maalaus vesiväreillä ovat mielipuuhiani. Pidän myös palapelien kokoamisesta. Olen 36-vuotias ja toivon, että olisit suunnilleen samanikäinen nainen. Tero Karppinen Laskutie 1 C 89400 Hyrynsalmi

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen Seija Keskimaa. Haluaisin kirjeystäviä Hämeenlinnan seudulta. Olen 38-vuotias. Seija Keskimaa Herukkakuja 3 13300 Hämeenlinna

Leijan juttuja voi kuunnella Internetissä Vernerin sivulla osoitteessa http://verneri.net

VITSEJÄ

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen Tuula Tuiskunen. Ikäni on 51 vuotta. Asun tällä hetkellä Nakkilassa. Haluaisin kirjeenvaihtoon miesten kanssa. Kaikenikäisten miesten kanssa. Olen huumorintajuinen. Harrastan elokuvien katselua ja musiikin kuuntelua. Toivon, että otat pian yhteyttä. Myös valokuva olisi mukava saada. Tuula Tuiskunen Kirkkokatu 17 29250 Nakkila

Kirjeenvaihtoon Hei, etsin kirjeenvaihtokavereita. Pidätkö runoista? Yhden minun runoistani voit lukea tässä Leijassa seuraavalla sivulla. Vesa Siren Nahkurintie 7 28400 Nakkila

Kirjekaveriksi? Haluatko kirjeenvaihtokaverin? Lähetä kirjeenvaihtoilmoitus osoitteella: Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere tai sähköpostilla jaana.teravainen@kvtl.fi

Ilmoitus kotisivulle? Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös Internetissä. Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin. Internetissä ilmoitukset julkaistaan verkkopalvelu Vernerin kotisivulla. Jos käytät tietokonetta, voit käydä lukemassa ilmoituksia osoitteessa http://verneri.net

. . . . . .

Jääkiekkojoukkue hävisi taas. Pelin jälkeen valmentaja pyysi pelaajat mukaansa ja he tekivät kierroksen jäähallissa. Valmentaja sanoi: − Selvästi te pelaajat tiedätte, missä valokuvaajat ja televisiokamerat ovat. Nyt näytän teille, missä maali on. − Mikä on jääkiekkoilijan pahin vihollinen? − Lapamato. Mikko päätti aloittaa pilkkimisen. Hän löysi jään, jolla ei ollut ketään. Mikko oli juuri kairaamassa jäähän reikää, kun jostakin kuului ääni: – Ei täällä ole kaloja! Mikko vaihtoi paikkaa ja kohta kuului taas ääni: – Ei täällä ole kaloja! – Kuka puhuu? Mikko kysyi. – Tämän jäähallin vahtimestari. Pilkkijä istui järven jäällä. Paikalle tuli hiihtäjä, joka kierteli ja kierteli pilkkijän ympärillä ja kysyi viimein: –  Syökö kala? –  Milläs se muulla eläisi, vastasi pilkkijä. Missä kalat kasvavat nopeimmin? – Kalamiesten jutuissa. Pilkkijän puoliso sanoi jälkeenpäin: – Tein kaiken väärin. Puhuin liian lujaa, panin syötin huonosti koukkuun ja sain kaloja enemmän kuin hän. Leija 2

.

2012

23

Runo Rakkaus on kaunis, kaunis. Ruusu on kaunis, mutta sinä olet niin söpö ja minua kauniimpi. Vesa Siren

24

Leija 2

.

2012

Eveliina Korlee, Antti Keinonen ja Jaana Järvinen näyttämöllä.

La Stradan uusin ensi-ilta on nimeltään Käytöskukka

La Strada on perustettu 2009. Se kertoo olevansa Suomen ensimmäinen kehitysvammaisteatteri. Teatteri toimii Tampereella.

Kuvat Jaana Teräväinen

La Strada -teatterin tuore näytelmä on musiikki-ilottelu Käytöskukka eli Hyvät tavat kunniaan Käytöskukassa näyttelevät Jaana Järvinen, Riitta Keski-Mäenpää, Antti Keinonen, Eveliina Korlee, Kimmo Koski, Anu Mäki, Atte Selin ja Tutu-Liisa Viljanen. Esityksen on ohjannut La Strada -teatterin taiteellinen johtaja Anu Panula. Käytöskukan näyttelijät Eveliina Korlee ja Atte Selin ovat mukana myös La Strada -teatterin näytelmissä ”Laulu tulipunaisesta kukasta” ja ”Elämän jano”.

Tietoa esityksistä on netissä sivulla www.lastrada.fi

Leija 2

.

2012

25

Tule mukaan toimintaan!

Stay up late -bändi-ilta toukokuussa Klubilla Tampereella Tampereen Tullikamarin Klubilla järjestetään bändi-ilta keskiviikkona 2.5.2012. Konsertin tila on esteetön. Illan ikäraja on 18 vuotta.

Teemavuoden aihe on ”Aina on oikea ikä”

Konsertti alkaa klo 18.00. Esiintyjinä nähdään: Eila ja Armottomat Pertti Kurikan Nimipäivät Rockwalli Väinölä

Euroopan Unionissa on jokaisella vuodella oma teema eli aihe. Kuluvan vuoden teema on ikääntyminen ja eri-ikäisten ihmisten yhteistyö. Vuoden tunnus Suomessa on ”Aina on oikea ikä toimia yhdessä – edistetään kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta!”

Pääsyliput maksavat ennakkoon ostettuna 5 euroa, ovelta 7 euroa. Tervetuloa kaikki rokkaamaan!

Sama teema on myös Kehitysvammaisten ihmisten teemaviikolla. Sitä vietetään 1. – 7.12.2012.

Lisätietoja: Johanna Vuorenmaa, johanna.vuorenmaa@biz.tamk.fi 040 776 9955 Järjestäjä Proakatemian opiskelijayritykset Kuva JT

Iltamat 19.4.2012 Espoossa Espoon Me Itse järjestää iltamat 19.4. klo 18 – 20 Yhteisötuvalla (Kauppamiehentie 6, Tapiola) Outi Kero ja Ria Siivonen esiintyvät.

Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyy Tampereella toukokuun alussa.

26

Leija 2

.

2012

Ilmoittautumiset 17.4.2012 mennessä Henrik Särkälle, puhelimella 040 7606 901 tai sähköpostilla tapani.sarkka@gmail.com

Sastamalan kesätapahtumaan odotetaan 300 liikkujaa Sastamalassa järjestetään Kehitysvammaisten Kesätapahtuma torstaina 7. kesäkuuta 2012. Ulkoilu- ja urheilutapahtumaan odotetaan kolmeasataa osallistujaa ympäri Pirkanmaata ja Satakunnasta lähikuntien alueelta. Perinteisen yleisurheilun lisäksi tapahtumassa on tarjolla esimerkiksi soveltavan liikunnan lajeja, kuten puhallustikka, sisäcurling ja boccia.

Kehitysvammaisten Kesätapahtuma on osa Sastamalassa järjestettävää Vammaisten Kulttuuriviikkoa, jonka tapahtumia järjestään pitkin vuotta. Esimerkiksi 21.4. Vammalan lukiossa on konsertti, jossa esiintyy muusikko Tuure Kilpeläinen. Konsertin tuotolla tuetaan Sastamalan vammaisneuvoston stipendirahastoa. Kulttuuriviikkoa vietetään tänä vuonna peräti 20. kerran. Sastamalan tapahtumista voi lukea lisää netistä sivulla http://www.sopuli.fi/vammaistenkulttuuriviikko

Kuva www.akimaki.fi

Aki Mäki tanssittaa kesäkuussa Lallintalolla Lallintalolla järjestetään Suvikarkelot lauantaina 9.6.2012 klo 15 – 19. Lallintalon osoite on Pyhän Henrikintie 401 B, Köyliö. Tahdit takaa Iskelmän SM-kisat vuonna 2009 voittanut Aki Mäki orkestereineen. Puffetista voi ostaa juomia ja pientä naposteltavaa. Mahtavat arpajaiset. Liput 10 euroa. ”Tavataan taas Lalliksella!” Ennakkovaraukset Maritta Tuominen, puhelin 040 5561 165 Järjestäjä Satakunnan Kehitysvammaisten Tukipiiri

Leija 2

.

2012

27

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Takasivun tietovisa Tietovisassa on väittämiä. Jokaiseen on kolme vastausehdotusta. Tiedätkö, mikä on oikea vastaus? Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta. 1. A B C

MEKA-TV on toiminut jo 20 vuotta pääasiassa Mikkelissä. vain Muoniossa. Satakunnassa, mutta myös muualla Suomessa.

2. A B C

Luha on harvinainen kala. armeijan lusikka-haarukka-yhdistelmä. luovuutta harrastava ihminen.

3. Eversti Co. on A mukana Intti tutuksi -leireillä. B uusi näytelmä. C punkbändi. 4. A B C

Kaveripiirissä voi jutella kavereiden kanssa kirjoittamalla. jakaa kuvia muiden nähtäväksi. saada uusia ystäviä.

5. A B C

Lallintalo on Tanssilava Köyliössä. Sastamalan kesätapahtuman pitopaikka. La Stradan näytelmän aihe.

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Vastaukset C MEKA-TV:n pääpaikka on Satakunnassa. B Luhan kuvan näet sivulla 16. B Eversti Co. näytelmästä kerrotaan sivulla 19. A, B, C Kaveripiiri on netissä osoitteessa www.kaveripiiri.fi. A Lallintalo on tanssilava Köyliössä. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme.

.

Numero 2 2012 LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Jäsensihteeri Sinikka Niemi puhelin 0206 90283 sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi JULKAISIJA Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 Kotisivu: www.kvtl.fi TOIMITUS päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 0207 718 211, s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi ULKOASU Jaana Teräväinen KANSI Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyi 2010 No Pasaran -klubilla Hampurissa. Kuvaaja Pekka Elomaa. LEIJAN ILMESTYSMISPÄIVÄT Leija 1/2012 ilmestyi 10.2.2012, Leija 2/2012 ilmestyi 10.4.2012, Leija 3/2012 ilmestyy 12.6.2012, Leija 4/2012 ilmestyy 10.8.2012, Leija 5/2012 ilmestyy 10.10.2012 ja Leija 6/2012 ilmestyy 10.12.2012. PAINOPAIKKA Oriveden Kirjapaino TILAUSHINTA 2012 on 16 euroa. Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 3/ 2012 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 25.5.2012 mennessä. Lehti ilmestyy 12.6.2012. Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa. Kirjoita hakuun sana Leija.


Leija 2 2012