Page 1


Sisältö 3

Toimituksen esittely

4

Korvamadot

5

Pääkirjoitus

6

Ensivaikutelmia

10

Haastattelut

18

Tyylimatkailua-sarjakuva

20 Ruokatunnit eivät jää keneltäkään väliin - Ruokala-arvostelu 22 Cever Cafe/Bar-arvostelu 23 Kultainen Kulaus-arvostelu 24

Mari’s Coffee-arvostelu

25

Luontodokkari

30

Photo Gallery

Kymenlaakson Opisto Adult Education Centre and Folk High School

Kymenlaakson Opisto Marintie 9 49600 Inkeroinen

2

Painopaikka Kymenlaakson Opisto 2012


Toimitus

Aku Rundberg

Miia StrandĂŠn

Pipsa Virta

Tiariia Tamminen

Tuuli Toivanen

3


KORVAMADOT Eniten toimituksen jäsenten päässä soineet biisit

PSY Gangnam

Style

Fröbelin

Palikat P

umppula ulu

”Pumppu style” (el i kahden mainitun edell kappalee n sekoitu ä s) Robin - F rontside Ollie Paula Ko ivuniemi Kuuntele n Tompp aa (tai ”Piir telen Ton kkaa”) GoT teem

a

Killbill -vihellys

4


PÄÄKIRJOITUS O

piston lehden kanssa työskentely ei alkanut ihan helpoimmasta päästä. Kun ryhmiä alun perin koottiin eräänä aurinkoisena perjantai-aamuna, oli paikalla kolme heikommassa hapessa olevaa jäsentä kuudesta. Ennen kuin ensimmäinen kokous pidettiin, oli ryhmän ainoa kuvataidelinjalainen lähtenyt koko opistosta, joten lehden kuvitus putosi kokonaisuudessaan ryhmän ainoan SAKUlaisen harteille. Kiitos pitkien lounastaukojen, kokouksiakin saatiin pidettyä – vaihtelevalla osallistujaprosentilla. Mutta koska työryhmän jäsenet joustivat, ja tekivät omien erikoisalueidensa lisäksi esimerkiksi laajalti eri artikkeleita ja arvosteluita, lehtemme sai monenlaista sisältöä. Inkeroisten baarit ja kahvilat käytiin perinpohjaisesti läpi (tietysti puhtaasti lehtijuttuja varten) sekä kameralla että ilman. Myös opiston sydän, eli kahvio, on huomioitu omassa artikkelissaan. Hommia tehtiin yömyöhään kuvituksenkin puolella, jotta ryhmän asettamista deadlineista saatiin pidettyä kiinni. Useimmat haastateltavat vanhat oppilaat vastasivat haastattelupyyntöihin ilomielin. Osasta vanhoja oppilaita saimme myös, odottamatta, henkilökohtaisia kokemuksia kasvotusten. Vaikka ryhmätyöskentelyssä on aina omat haasteensa, kaikesta selvittiin. Eli uhrauksia tehtiin – hienoin tuloksin. Ryhmän jäsenten kirjoitettua ensivaikutelmiaan opistosta, totesimme huomioiden olleen melko samansuuntaisia. Oppilaille syntyi samansuuntaisia positiivisia odotuksia, jotka ovat jo noin kolmen kuukauden sisällä täyttyneet, ja jopa ylittyneet. Kymenlaakson opistossa yhdessä opiskelu ja (ainakin suurimman osan oppilaista kohdalla) kampuksella asuminen luovat intensiivisen opiskeluelämyksen. Opistolla olo tuntuu etuoikeudelta niin samanhenkisen oppilaskunnan, kuin ammattitaitoisten opettajienkin takia. Lukuvuoden loppu vaikuttaa lähestyvän hurjaa vauhtia, mutta ennen sitä ehtii vielä ottaa kaiken mahdollisen irti KYME-kokemuksesta. Katseen toimitus

5


Ensivaikutelmia ”

Jännittynein mielin astuin ovesta sisään elokuun puolessavälissä. Suurin huoleni oli se, olinko kenties vanhin opiskelija opistolla. Rupattelin Essin kanssa jonottaessani opiston infoon ja hän oli miettinyt aivan samaa asiaa. Huoli oli aivan turha, joukossamme oli opiskelijoita ikähaarukassa 18-63 vuotta. Opiston ilmapiiri vaikutti rennolta, joskin tahti oli tiukka alusta alkaen. Tulevaisuuden suunnitelmista en osaa sanoa mitään, ehkä valokuvausopintoja verkossa ja rakkaan kesämökkiympäristöni Repoveden kuvaamista ja kesäkahvilassa kuvien esittelyä ensi kesänäkin.”

Kuulin opistosta vanhemmilta. Ajattelin aluksi pitää välivuoden, mutta vanhempani saivat minut vaihtamaan mielipidettä. Juttelin yhden kaverin kanssa vähän, että minkälainen paikka opisto oli. Hän ei käynyt tätä samaa opistoa, mutta opisto kuin opisto, ajattelin. Tulin siihen tulokseen, että miksi ei? Saisin ainakin vähän valmennusta ensi vuoden valintakokeisiin mahdollisesti. Sitten koitti päivä jolloin piti opistolle lähteä. Olin jotenkin vielä lomafiiliksissä, kun ei jännittänyt yhtään. Johtui varmaan helmikuusta asti lorvailusta. Opistolla oli vastassa lauma tuntemattomia ihmisiä. Aluksi meidät jaettiin sattumanvaraisiin ryhmiin 1-4 ja meidät laitettiin esittäytymään muille ja tekemään outoja tehtäviä. Minua ei oikeastaan jännittänyt missään vaiheessa, paitsi hiukan kun piti esittäytyä. Nyt meistä tuntemattomista ihmisistä on tullut hyviä ystäviä enkä vaihtaisi heitä mihinkään tai kehenkään. Opiston jälkeen aion hakea ainakin Tampereelle englanninkieliseen koulutukseen ”Degree Programme in Media”. Varmasti haen muuallekin, mutta jää nähtäväksi että minne. Toisaalta musiikki kiinnostaa myös. Ehkä siinä sivussa jos johonkin bändiin pääsisi kitaraa soittamaan ja mahdollisesti sanoittamaan.”

Johonkin kouluun oli pakko mennä, menin siis tänne. Masensi, mutta minkäs tein paljon hyötyä kuitenkin loppujen lopuksi oli, eikä kaduta.”

6


Kävin opistolla ensimmäistä kertaa kesän lopulla, ennen koulun alkua. Pitihän se nähdä, millaiseen paikkaan elämä olisi siirtymässä seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi. En ollut oikein edes miettinyt Kymenlaakson opistoa, joten minulla ei ollut suuria ennakkoluuloja. Koulun ympäristö, sen koko ja asuntola näyttivät kuitenkin hyvin rauhallisilta ja mukavilta paikoilta. Erityisesti pidin siitä, ettei opisto ollut kovin suuri, vaikka siihen kuuluikin kaksi eri rakennusta. Koulu alkoi 20. päivä elokuuta 2012. Olin saapunut opiston asuntolaan jo edellisenä iltana, eikä minulla ollut aavistustakaan kanssaopiskelijoistani. Asuntola oli pelottavan hiljainen sinä iltana. Sihteeri oli sanonut suurimman osan opiskelijoista saapuneen jo minua aiemmin,

mutta asuntola oli jännittyneen äänetön. Puhe, erilaiset rasahdukset ja askeleet alkoivat vasta aamulla, jolloin viimeiset opiskelijat saapuivat asuntolaan. Yhdeltätoista kokoonnuimme ruokailemaan ja ruokapöydässä tunnelma oli jälleen hiljainen ja hämmentynyt. Vähitellen puhetta kuitenkin alkoi syntyä ja aloin oppia uusia nimiä. Ensimmäinen päivä oli myös järjestetty niin, että saisimme rauhassa tutustua toisiimme. Ohjelmassa oli tehtävärasteja, joita suoritimme isoissa ryhmissä. Kiersimme muun muassa Inkeroisen pientä keskustaa ja tutustuimme sen paikkoihin. Piirsimme, musisoimme ja myöhemmin illalla paistoimme makkaraa pihan grillin luona. Opistoelämä alkoi vähitellen kehittyä, nyt kun ensimmäisiin ystäviin oli tutustuttu ja paikat alkoivat tulla tutuiksi. Meillä ei kuitenkaan ollut vielä aavistustakaan, mitä kaikkea seuraava lukuvuosi toisi mukanaan.”

Kuullessani opistosta ensimmäisen kerran tuntui se hyvin erikoiselta ja jännittävältä konseptilta. Pääsisin viettämään välivuotta opiskellen jotain, mistä olen oikeasti kiinnostunut, lukion pakkosyötön jälkeen. Mietin myös, kuinka tulisin toimeen asuntolassa, sillä oma tila on minulle tärkeää enkä ihan kaikkien kanssa aina tule toimeen. Myös sijainti oli täysin sumun peitossa, odotin lähinnä että olisin jossain metsän keskellä mistä olisi kymmeniä kilometrejä lähimmälle kaupalle. Olo oli surrealistinen kun maanantaina 20. elokuuta istuin ratissa jumalattoman aikaisin auto täynnä tavaraa ajelemassa kohti kampusta, joka tulisi seuraavat 9 kuukautta olemaan pääsääntöinen kotini. Lounaalla särkyi jää kun koko pöytä saatiin juttelemaan, ja meininki oli heti lämminhenkinen ja muuttui yhä tiiviimmäksi lähipäivinä. Opettajien ryhmät esittäytyivät lounaan jälkeen linjojen mukaisesti rivissä, ja mukana oli PALJON muusikoita mistä yllätyin positiivisesti! Meidät jaettiin ryhmiin (BATMAN, POKEMON, ANGRY BIRDS, HELLO KITTY) ja ryhmärastit olivat aika hauskoja ja kiva tapa saada porukka tutustumaan toisiinsa linjoja sekoittaen. Kun piirtelimme karttaa Inkeroisten keskustasta, huomasin kuinka mukavan lähellä kaikki välttämättömät palvelut ovat. Myös ihmiset vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen mukavilta, sosiaalisilta ja tietenkin ihanan luovilta, ja tässä seurassa kelpaa

opiskella ja elää. Nykyään olen mielestäni hienosti kotiutunut Inkeroisiin, vaikka kotona on parin viikon välein käytävä vanhempia moikkaamassa (toki hekin ovat vierailleet täällä välillä). Kymenlaakson Kansanopistossa opiskellessa joka päivä oppii jotain uutta, vaikka olenkin harrastanut taidetta ja käynyt monilla kursseilla tässä kahdenkymmenen ikävuoden aikana. Ilmapiiri on aivan mahtava ja kanssaopiskelijat ovat parasta seuraa niin koulupäivinä kuin lukujärjestyksen ulkopuolellakin. Odotan lukuvuodelta paljon uusia positiivisia kokemuksia ja itsenäistymistä. Pääsykokeisiin valmentautuminen on myös avainasemassa, ja lähitulevaisuuden unelmiini kuuluukin jatkokoulutus kuvataidealalla esimerkiksi Aaltoyliopistossa tai ulkomailla. ”

7


Eeva Kainulainen GR 2011-2012 Mikä meininki? Minne elämä vei KYMEn jälkeen? Kymen jälkeen muutin Kouvolaan ja aloitin duunissa siivoojana. En päässyt kouluihin, mutta oikein hyvin on rullannut siitä huolimatta.   Millainen oli taiteellinen pohjasi ennen KYMEä? Miksi päätit tulla KYMEen opiskelemaan? Olin ihan harrastelijapohjalta liikenteessä. En ole koskaan ollut mitenkään teknisesti lahjakas piirtämään/maalaamaan, mutta graafinen suunnittelu on kiinnostanut ja vuosia. En kuitenkaan tiennyt alasta oikeastaan mitään saatikka osannut käyttää mitään ohjelmia, mutta onneksi opetus oli tosi perusteellista. Kaverini oli kertonut minulle joskus Kymestä ja päätin sitten hakea, kun lukion jälkeen kaipasin totaalista maisemanvaihdosta ja uusia tuulia elämääni.   Millainen oli ilmapiiri kun saavuit opistolle? Ensivaikutelma? Kun tulin opistolle ensimmäistä kertaa paikka oli vielä aika tyhjillään ja mietin vähän että mihin helvettiin oonkaan päättänyt lähteä ja vähän saatoin koti-ikävää itkeskellä ekana iltana. Alue oli pienempi ja rauhallisempi kuin olin kuvitellut, mutta kuitenkin nätti ja viihtyisän oloinen.   Tuntuuko että KYMEssä opiskelu auttoi pääsemään sinne jatko-opiskelupaikkaan minne halusit? Tänä vuonna ei vielä tärpännyt, mutta opin Kymevuoden aikana uskomattoman paljon, joten omalla kohdallani voin sanoa että Kymen vuoksi minulla on edes jokin mahdollisuus päästä opiskelemaan tulevaisuudessa.   Oliko sinulla joitain henkilökohtaisia projekteja, joita teit samassa imussa koulutöiden kanssa? Tein lopputyönäni logon ja käyntikortin äitini yritykselle ja samalle yritykselle on yhä työn alla nettisivut. En ollut hirveän aktiivinen kalastelemaan duuneja, joten omat duunit jäivät vähäisiksi.

10

Kuka oli lemppariopettaja ja miksi? Mitä mieltä olit opettajista ja rehtorista? Kaikissa opettajissa oli omat puolensa, joten en oikein osaa sanoa kuka oli lemppari. Totta kai Jaana oli ainakin meille graafisille rakas ja ihana oma ope! Hyviä opettajia olivat kaikki ja sen lisäksi loistavia tyyppejä vielä. Pidin myös paljon rehtorista ja muusta henkilökunnasta, terkkuja vaan kaikille sinne päin! Millaiset tilat opistolla mielestäsi oli (kulttis ja päärakennukset)? Tilat olivat mielestäni viihtyisät ja toimivat, mitä nyt tietokoneet saattoivat vähän lagailla. Oli todella hyvä, että tietokoneita saattoi käyttää ilta-aikaankin etenkin ennakkotehtäviä tehdessä. Ensinäkemältä kulttis vaikutti vähän ankealta, mutta osoittautui kyllä ihan tarkoituksenmukaiseksi ja mukavaksi työskentely paikaksi, jossa tuli viihdyttyä joskus iltamyöhään saakka.   Kävittekö porukalla lähitapahtumissa? Mitä mieltä olit Inksan/Kouvolan seudun yöelämästä ja menomestoista? Parhaat mestat? Kyllä sitä tuli Kantrissa käytyä ja Kouvolassakin muutaman kerran. Mukavaa meillä oli aina ja paljon sattui ja tapahtui, ihan sama missä oltiin. Totta kai Kantrista tuli vähän niinkuin vakkarimesta, vaikka ei mikään menevin paikka olekaan. Parhaat bileet tuli kuitenkin ehkä järkättyä asuntolassa/ kulttiksella. Me pidettiin paljon teemabileitä vuoden aikana.   Mikäli tulit isolta paikkakunnalta, ahdistiko Inkeroinen? Inkeroinen muistuttaa aika paljon omaa kotiseutuani, Äänekoskea, joten mitään kulttuurishokkia ei tullut. Ja vaikka Inksa ei paikkana olekaan mikään mahtavin, niin porukka Kymessä sai senkin tuntumaan kodilta.  


Haastattelu Jos asuit asuntolassa, millaisia muistoja sieltä jäi käteen? Mitä hyviä ja/tai huonoja fiiliksiä muistuu mieleen asuntolaelämästä? Asuntolaelämä oli ihan huippua! Oli mahtavaa kun saattoi järjestää tekemistä ihan tuosta vaan kun aina oli porukkaa ympärillä. Eikä sen tarvinnut olla mitään sen kummempaa, esim. päätettiin olla lumisotaa tai pitää jotkut extempore teemabileet, kuten mahabileet. Oli kiva kun porukka oli innoissaan tekemässä juttuja yhdessä. Mitä sanoisit opistoon seuraavaksi vuodeksi hakeville opiskelijoille? Kymevuosi oli elämäni paras! Ei kannata missata moista tilaisuutta.

11


Sami Serpola KU 2011-2012 Minne elämä vei KYMEn jälkeen? - Opiskelen Pekka Halosen akatemiassa kuva- ja mediataidetta. Millainen oli taiteellinen pohjasi ennen KYMEä? Miksi päätit tulla KYMEen opiskelemaan? - Olin opiskellut kuvataidetta 4kk syventävällä linjalla. KYMEstä tuli ensimmäisenä vastaus ja silloin kiinnosti lähteä vähän pidemmälle. Millainen oli ilmapiiri kun saavuit opistolle? Ensivaikutelmasi opistosta ja opiskelijoista? - Hiljainen ei ketään kauheesti puhunut ekoina päivinä. mutta pian siinä alkoi tutustumaan. Taidekouluissa kaikki on yleensä yhtä hörhöjä kuin itsekkin niin ihan hyvillä mielillä sinne meni =D Tuntuuko että KYMEssä opiskelu auttoi pääsemään sinne jatko-opiskelupaikkaan minne halusit? - Kyllä Mitä uutta opit? - Ehkä suurin asia oli oppia photoshopin alkeita. Millaisen lopputyön teit? Millainen prosessi siihen liittyi ja kuinka paljon se opetti? - Maalasin kynäruiskulla Aria Giovannista suuren muotokuvan mille lisäsin enkelin siivet. Vaati se kärsivällisyyttä. Oliko sinulla joitain henkilökohtaisia projekteja, joita teit samassa imussa koulutöiden kanssa? - Melkein kaiken vapaa ajan maalasin ruiskulla ja piirsin. Kuka oli lemppariopettaja ja miksi? Mitä mieltä olit opettajista ja rehtorista yleensä? - Pidin kaikista opettajista Jaana oli kyllä hyvin mieleenpainuva. Rehtori oli tosi asiallinen. Millaiset tilat opistolla mielestäsi oli (asuntola, kulttis ja päärakennus)? - Hyvät ja tilavat, Kulttis oli siitä erittäin hyvä että oli opiskelijoiden käytössä milloin vain.

12


Haastattelu Kävittekö porukalla lähitapahtumissa? Mitä mieltä olit Inksan tai yleensä Kouvolan seudun yöelämästä ja menomestoista? - Muutaman kerran kävin kantrissa, en pitänyt siitä mitenkään erityisemmin. Mikäli tulit isolta paikkakunnalta, ahdistiko Inkeroinen? Jos tulit pieneltä paikkakunnalta, millaiset odotukset sinulla oli ja kuinka ne kohtasivat todellisuuden? - Oli se pienempi paikkakunta mitä ajattelin, mutta ei se haitannut. Mitä sanoisit opistoon seuraavaksi vuodeksi hakeville opiskelijoille? - Mukavia opintohetkiä. Muita terveisiä? - Kaikkea hyvää opettajille ja muulle henkilökunnalle.

13


Mari Kakkonen SAKU 2011-2012 Tuntuuko että KYMEssä opiskelu auttoi pääsemään sinne jatko-opiskelupaikkaan minne halusit? - Mainitsin jo aiemmin, että minun ei tarvinnut KYMEn jälkeen enää hakea, kun opiskelupaikka oli jo tiedossa. Jos opiskelupaikkaa ei olisi jo ollut, niin uskon, että KYMEn oppien avulla olisin päässyt opiskelemaan sinne minne olisin halunnut. Mitä uutta opit sarjakuvanteosta? - Vaikea sanoa, hieman kaikkea. Lähinnä sarjakuvien muokkausta, rasterointia ym. kuvankäsittelypuolen niksejä.

Mikä meininki? Minne elämä vei KYMEn jälkeen? - Oikein rempseä meininki. KYMEn jälkeen lähdin kohti Lappia ja tällä hetkellä opiskelen kuvataidekasvatusta Lapin yliopistossa. Millainen oli taiteellinen pohjasi ennen KYMEä? Miksi päätit tulla KYMEen opiskelemaan ja miksi valitsit sarjakuvalinjan? - Ennen KYMEä olin kierrellyt erilaisissa kuviskerhoissa ja vapaa-ajalla itsenäisesti taiteillut. KYMEen päädyin sattuman kautta. Pääsin viime vuonna opiskelemaan Lapin yliopistoon, mutta ilmottauduin ensimmäiseksi vuodeksi poissaolevaksi ja tarkoitus oli mennä töihin vuodeksi. Eräs ystäväni mainitsi niihin aikoihin KYMEn ja päätin tulla sittenkin SAKU-linjalle, koska sarjakuva- kursseja ei yliopistolla oikein ole. Sarjakuvien tekeminen on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja halusin kokeilla jotain uutta. Millainen oli ilmapiiri kun saavuit opistolle? Ensivaikutelmasi opistosta ja opiskelijoista? - En erityisemmin muista millainen ilmapiiri alussa oli. Ehkä melko neutraali, sillä oppilaat eivät vielä olleet tutustuneet ja rakennukset näyttivät melko tyhjiltä. Opisto tuntui aluksi pieneltä ja kyllä se siltä tuntuu ehkä vieläkin. Oppilaat olivat heti alkuun mukavaa porukkaa.

14

Millaisen lopputyön teit? Millainen prosessi siihen liittyi ja kuinka paljon se opetti? - Lopputyönäni oli tarkoitus olla satukirja, johon tekisin oman tarinan ja kuvituksen. No siinähän kävi niin, että aika loppui kesken ja vain tekstin kerkesin taittaa ja hahmot+ kirjan kuvat suunnitella. Tarkoituksena olisi mahdollisimman pian saattaa projekti päätökseen, kunhan vain aikaa saisin jostain lisää.. Sen olen ainakin oppinut, että ajankäytön suunnittelulla on suuri merkitys. Oliko sinulla joitain henkilökohtaisia projekteja, joita teit samassa imussa koulutöiden kanssa? - Minulla oli yksi tilausprojekti, mutta muuten aika kului kouluhommien parissa. Kuka oli lemppariopettaja ja miksi? Mitä mieltä olit opettajista ja rehtorista yleensä? - Eihän tuommoista voi kysyä, kun kaikki opettajat niin ihania ovat :). Mahtava henkilöstö KYMEllä! Millaiset tilat opistolla mielestäsi oli (asuntola, kulttis ja päärakennus)? - Kyllähän aika alkaa jo näkyä kyseisissä rakennuksissa ja asuntolaa voitaisiin hieman kulttiksen kanssa rempatakin. Työskentelytilana kulttis oli kotoisa paikka silloin kun siellä ei tarvinnut hiki hatussa kyhätä rästitehtäviä. Sama pätee päärakennuksen atk-luokkiin.


Haastattelu Kävittekö porukalla lähitapahtumissa? Mitä mieltä olit Inksan tai yleensä Kouvolan seudun yöelämästä ja menomestoista? Parhaat mestat? - Lähitapahtumia ei kyllä Inksassa eritoten ollut, paitsi tietysti opistolla itse järjestetyt illanvietot ja muut riennot. Kyllä Kouvolassa ja Inksassa yöelämää löytyy ja suosittelen Kouvolan Rytmi-Kattia ja tietysti paikallista Kantria. Mikäli tulit isolta paikkakunnalta, ahdistiko Inkeroinen? Jos tulit pieneltä paikkakunnalta, millaiset odotukset sinulla oli ja kuinka ne kohtasivat todellisuuden? - Tulin silloin melko pieneltä paikkakunnalta, joten kuvittelin Inkeroisen olevan Kouvolan keskustan

lähellä. Olihan se mukava pieni alkushokki ajaa peltojen ohi, läpi pienen pienen liikenneympyrän ja sitten tajuta olevansa nyt siellä ”Inkeroisessa”. Jos asuit asuntolassa, millaisia muistoja jäi käteen illoista? Mitä hyviä ja/tai huonoja fiiliksiä muistuu mieleen asuntolaelämästä? - Asuntolassa asuin ja on vaikea unohtaa kaikkia niitä iltamia, jotka tuli vietettyä sekä takkahuoneella, että oleskeluauloissa. Erittäin positiiviset fiilikset on jäänyt. Mitä sanoisit opistoon seuraavaksi vuodeksi hakeville opiskelijoille? - Kannattaa hakea! liikaa perusteluja, mutta lämmöllä suosittelen KYMEä jokaiselle :). Muita terveisiä? - Terveisiä vain kaikillle opettajille. Avoimissa ovissa nähdään!

15


TYYLIMATKAILUA Sarjakuvaa t. Tiariia Tamminen

16


17


18


19


Ruokatunnit eivät jää keneltäkään väliin

Eläkkeelle jäänyt ruokalan emäntä Aino Tossavainen.

Koulun ruokalassa viihdytään maukkaan ruuan ja opiskelukaverien parissa.

O

piston ruokalassa istuu hyväntuulista porukkaa. Sapuska maistuu kaikille, tänne on tultu viettämään mieluisa tauko opiskelusta maukkaiden annosten ja mukavien opiskelutovereiden seurassa.

Kurkkaan keittiön oviaukon sisäpuolelle ja utelen samalla henkilökunnan suosikkireseptiä sekä maistuvimpaa ja ”epäsuosituinta” ruoka-annosta. Keittiöapulainen Marja-Liisa Sihvola kertoo, että lasagnella on eniten menekkiä, joskin myös makeat maistuvat. Vähiten suosittu ruoka on jostain syystä makkarakeitto, kertoo hän pitkään mietittyään.

20

Marja-Liisa paljastaa että herkkuruoka on yllättäen hyvinkin vähäisistä ja yksinkertaisista aineksista koottu. Ja mikä se sitten on? - Riisibroilerivuoka, johon tulee kanasuikaleita, riisiä, smetanaa, juustoraastetta ja erilaisia mausteita, kertoo Marja-Liisa hymyssä suin. A vot sie! Ja sen jälkeen tuote laitetaan uuniin ajaksi, jota ei myöskään paljasteta minulle, sillä pitäähän jokaisella keittiöllä olla oma salainen reseptinsä. Marja-Liisan lisäksi keittiössä ahkeroivat emäntä Aino Tossavainen ja apulaiset Kaisa Lehto sekä Jani Kautiainen.

Pipsa Virta


Keittiöapulaiset Kaisa Lehto ja Jani Kautiainen työn touhussa.

Kattilat kiiltävät, samoin kuin rosterin pinta. Epäjärjestys on tuntematon sana opiston keittiössä.

Pikagallup ruokalassa

Eeva, Valokuvaus Jaan, Graafinen suunnittelu - Salaatit on tosi hyviä ja monipuo- - Kahvi on parasta! lisia. - Jälkiruokia voisi olla enemmän. - Esim. broilerinkoivet voisivat olla hiukan pienempiä, että jaksaisi syödä koko annoksen.

- Kuka ja mikä linja? - Paras ruoka? - Mitä toivoisit?

Essi, Graafinen suunnittelu -Vihreä salaatti, johon on lisätty tomaattia, kurkkua, mustia oliiveja ja punasipulia, kaalilaatikko ja puolukkahillo! Jälkiruokarahkat, yogurtit ja hedelmät. - Omenapaistosta vaniljakastikkeen kera. Se on tooossssiiii hyvää!

21


Cever Cafe/Bar Aukioloajat: su-to 9-21 pe-la 9-23 Sijaitsee piilossa silmältä. (Käytä aurinkolaseja) Ceverin sisustus on hyvin kahvilatyyppinen, väriltään pinkki. Tunnelma on hyvin ahdistava ja karu, koska sisustukseen kuuluu kalterimaiset puiset ”väliseinät”.

Kahvilaan kuuluu myös terassi, joka on viihtyisämpi kuin sisätilat. Alkoholi on sitä samaa mitä muuallakin. Yllätys.

22


Kultainen Kulaus K

ymenlaakso. Kouvola. Inkeroinen. Jokaiseen

maakuntaan, kaupunkiin ja kaupunginosaan kuuluvat omat baarinsa, kapakkansa ja ravintolansa. Meidän ensimmäinen kosketuksemme kapakkaelämään Inkeroisessa tapahtui torstaina 23.8.2012, jolloin olimme siirtyneet porukalla paikalliseen ravintolaan, hotelli Kantrin yhteydessä sijaitsevaan Kultaiseen Kulaukseen. Tämä pub sisälsi kaiken tarpeellisen: musiikkia jukeboxista, karaokea, kohtuuhintaisia juomia ja hyvää seuraa. Illan karaokevalintoina kuulimme muun muassa Stellaa, Teräsbetonia ja Mombasan. Laulajia löytyi monia, joten karaoke taisikin olla illan paras viihdyke. Vaikka meno olikin hyvä, ainoastaan paikan alakerta oli auki. Arkena emme siis saaneet tutustua ravintolan yläkerran rientoihin. Kulaus meni myös kiinni jo puolenyön aikaan, vaikka olikin reilusti muita paikallisia baareja myöhempään auki. Meidän täytyi siis siirtyä takaisin opiston tiloihin, mutta onneksi Kulttis toimi hyvänä jatkopaikkana pikkutunneille asti. Joka tapauksessa Kultainen Kulaus on toiminut hyvänä baarina, varsinkin touhutorstai-iltoina. Olen varma, että tulemme saamaan sieltä vielä monia hyviä muistoja. Monia hyviä, ja muutaman sumean…

23


MARI’S COFFEE http://www.mariscoffee.fi/

A

njalassa, noin kolmen kilometrin päässä opistolta, sijaitsee Anjalan kovin keikkamesta ”Mari’s Coffee”. Tässä asuinalueen keskellä sijaitsevassa viihdekeskuksessa on aamupalatarjoilun, a la carte-keittiön (ja take-awayn), kahvilatoiminnan, baarin ja karaoken lisäksi myös tapahtumia hyvin aktiivisesti. Rakennuksen siisti julkisivu houkuttelee; varsinkin kelopuiset pöydät terassilla ovat omaperäinen ratkaisu. Logon fonttivalinta ei tosin saisi varmaan graafisilta suunnittelijoilta lisäpisteitä. Anjalan keskusta vaikuttaa mukavalta alueelta jopa perjantaisin ilta-aikaan, mutta eräs omituisuus ravintolan sijainnissa löytyy.

24

Aivan vieressä on asuintaloja, joten ulkona leikkivät lapset saattavat tunkea terassipuolelle. Sisätilat ovat viihtyisät ja tilavat, varsinkin lava-/karaokepuoli. Palvelu on ystävällistä ja hinnat ainakin juomin kohdalla inhimilliset. Jos joku ilta tuntuu siltä, että Kultainen Kulaus, Bar Cafe Cever ja Mäkitupa kyllästyttävät, suosittelen käyntiä Mari’s Coffeessa kahvilla tai tuopillisella.

ELIMÄENTIE 54, ANJALA

Ma-To Pe La Su

08.30-22.00 08.30-03.00 10.00-03.00 10.00-22.00


LUONTODOKKARI Kymenlaakson kansanopiston asuntola on mukavan pienen välimatkan päässä päärakennuksesta. Vaikka suurin osa normaalista viikonpäivästä menee Kulttiksen, päärakennuksen luokkien, ja ruokalan välillä ravatessa, myös asuntolassa on opiskelijalaumalla tarkat rutiinit ja vuorokausirytmi.

A

amuseitsemän aikaan asuntola on hiljainen suihkujen ja vessojen kohinaa lukuun ottamatta. Hiljaisuusaika on päättynyt, ja ensimmäiset asukkaat heräilevät valmistautuakseen aamiaiselle.

Hajamielisimmät opiskelijat käyvät välillä hakemassa tarvikkeita tai hyödyntämässä kodikasta parveketta filtteroidun ilman haukkaamiseen.

Päärakennus kutsuu opiskelijoita kuin sopulilaumaa, ja epätasainen virta ihmisiä vie elämän vähäksi aikaa pois asuntolasta.

25


A

amupäivän ja iltapäivän välillä oleskelutiloissa ja huoneissa on satunnaisesti elämää jääkaapin harvinaisen kasvuston sekä sisälle eksyneiden yöperhosten ja hämähäkkien lisäksi.

Rästitöitä tekemään jääneet opiskelijat palaavat iltasella tuhoamaan metsästyksensä (kauppareissun tai kahvilaraidauksen) tuloksia ja seurustelemaan keskenään.

Keittiöihin jääneiden tiskien hoitaminen ja biojätteen houkuttelemien banaanikärpästen häätö yhdistää laumaa kummasti.

26


Iltatekemisenä on usein myös satunnaisen datailu ja television katselu, mikäli läksyjen määrää ei yritetä vähentää positiivisella ryhmäpaineella.

I

ltapäiväkolmelta opiskelijat palailevat asuntolalle tuomaan kahviometsästyksen tulokset muovipusseissa jääkaapin suojiin. Iltapäivästä iltaan asuntolan elämä on epätasaista Kulttikselle jääneiden rästitöiden määrittelemänä.

Usein asuntola hiljenee kymmenen maissa, jotta kaikki lauman jäsenet saavat haluamansa määrän unta ennen seuraavan päivän haasteita.

27


M

ikäli torstai on kyseessä, kokoontuu lauma mitä yleisimmin tiettyyn oleskelutilaan kello kuuden-seitsemän aikoihin vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan vahvempia ruokajuomia sivistyneesti. Musiikki, lautapelit ja karaoke kuuluvat kuvioihin, mutta samaan aikaan hiljaisuusaikoja kunnioitetaan yhteisenä sopimuksena ja jäljelle jäävät juhlijat lähtevät muualle reviirilleen jatkamaan rentoutumisriittejä. Näissä tapauksissa seuraavan aamun rutiinit saattavat kärsiä heikkohappisista opiskelijoista.

”Musiikki, lautapelit ja karaoke kuuluvat kuvioihin, mutta samaan aikaan hiljaisuusaikoja kunnioitetaan yhteisenä sopimuksena ja jäljelle jäävät juhlijat lähtevät muualle reviirilleen jatkamaan rentoutumisriittejä.”

28


It’s Super Excellent!

29


PHOTO GALLERY Photography by Aku Rundberg

ANKKABLOG.WORDPRESS.COM

30


31


32

KATSE-lehti  

Student magazine, Kymenlaakson Opisto