Issuu on Google+

AMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN VIHREÄN VALTUUSTORYHMÄN POLIITTINEN TILINPÄÄTÖS 2013 AIDON AVOIMUUDEN JA ÄÄNESTÄJÄN KULUTTAJANSUOJAN PUOLESTA


YLEISTÄ Jaakko Mustakallio Tampereen vihreän valtuustoryhmän toimintaperiaatteisiin kuuluu aito avoimuus. Avoimuus on vihreälle ryhmälle arvo, josta pidetään kiinni kaikessa toiminnassa. Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä julkaisee ensimmäisenä valtuustoryhmänä poliittisen tilinpäätöksen koko ryhmän toiminnasta kaikissa toimielimissä. Koalitiopolitiikassa yhden puolueen saavutukset ja ajamat näkökulmat voivat hälventyä kompromissien taakse. Siksi on tärkeää myös tuottaa tietoa vihreiden omasta toiminnasta kaikkien äänestäjien nähtäville. Tämä avoin poliittinen tilinpäätös antaa laajan kuvan ryhmän toiminnasta sekä vahvan kuluttajansuojan jokaiselle vihreiden äänestäjälle. Tästä tilinpäätöksestä voi jokainen kaupunkilainen pienellä vaivalla kerrata vuoden tärkeimmät teemat ja päätökset sekä katsoa vihreiden näkökulmat niiden ajamisessa. Tämä poliittinen tilinpäätös on laadittu mahdollisimman selkokieliseksi ja jämäkäksi – kaikkien luettavaksi!

SISÄLLYSLUETTELO

Yleistä ...........................................................................................................................2 Vuoden 2013 pääteemat kaupunginvaltuustossa .........................................................................3 Kaupunginhallitus ja liiketoiminta- ja henkilöstöjaostot ...............................................................8 Apulaispormestarin ja ryhmäpuheenjohtajiston toiminta ..............................................................9 Lautakunnat .................................................................................................................. 10 Johtokunnat .................................................................................................................. 13 Kaupunkikonsernin osakeyhtiöt ........................................................................................... 16 Lisätietoja tilinpäätöksestä ja valtuustoryhmän toiminnasta........................................................ 17


VUODEN 2013 PÄÄTEEMAT KAUPUNGINVALTUUSTOSSA Olli-Poika Parviainen

VIHREÄ VALTUUSTORYHMÄ Vihreän valtuustoryhmän koko eri kaupungin toimielimissä:      

10 paikkaa kaupunginvaltuuston 67 paikasta 1 paikka kaupunginhallituksessa 2 paikkaa kaupunginhallituksen kahdessa jaostossa 9 paikkaa 7 lautakunnassa 15 paikkaa 15 johtokunnassa 18 paikkaa 18 yhtiössä

Kaupunginvaltuustoryhmään kuuluivat          

Olli-Poika Parviainen (pj) Anna-Kaisa Heinämäki (vpj) Jaakko Mustakallio (vpj) Irene Roivainen Maija Kajan Satu Hassi Oras Tynkkynen Juhana Suoniemi Hanna Hakko Kirsikka Siik

Varavaltuutetut sisääntulojärjestyksessä  Petri Siuro  Jama Jama  Olga Haapa-aho  Hanna-Kaisa Heilimo  Vesa Eskola  Väinö Friman  Emilia Olkanen  Jaakko Stenhäll  Perttu Pesä  Amu Urhonen

 

 

  

 

sekä liikennepalveluiden tuottajien ajoneuvoissa Valtuustoaloite romupyörien poistamiseksi julkisilta pyöräpysäköintipaikoilta Valtuustoaloite Tampereen kaupungin uimahallipalvelujen yhdenvertaisemmasta järjestämisestä Valtuustoaloite mehiläisyhdyskuntien ym. perustamiseksi kaupungin alueelle yhteistyössä mehiläistarhaajien kanssa Valtuustoaloite häkkikenttien päällystämiseksi tekonurmella Valtuustoaloite uimarannan perustamiseksi Eteläpuiston alapuolelle ja sen sisällyttämiseksi Eteläpuiston kehittämissuunnitelmaan Valtuustoaloite kehittämiskävelyjen toteuttamiseksi Tampereella Valtuustoaloite ruokailu- ja grillauspaikkojen rakentamiseksi kaupungin puistoihin ja rannoille Valtuustoaloite Laukontorin toriaikojen pidentämiseksi kesäksi 2014 Valtuustoaloite ystävyyskaupunkisuhteen jäädyttämiseksi Nizhni Novgorodin kanssa Valtuustoaloite kaupungin työmatkakäytäntöjen muuttamiseksi kaikille kulkumuodoille tasa-arvoiseksi Valtuustoaloite omenatarhojen perustamiseksi kaupungin puistoihin Valtuustoaloite Tiikonraitin kevyenliikenteenväylän ottamiseksi investointiohjelmaan

Vihreä valtuustoryhmä käytti valtuustossa vuoden aikana 207 puheenvuoroa. Valtuustoaloitteita valtuustoryhmä jätti vuoden aikana 15 kappaletta: 

Valtuustoaloite Kansalaisraati työmenetelmän kokeiltavaksi ottamiseksi toimintatapana aluksi Hervannassa ja myöhemmin muissakin kaupunginosissa Valtuustoaloite liikennebiokaasun käyttöönottamiseksi kaupunkikonsernin

Osa aloitteista vaikutti osaltaan kaupungin asioiden valmisteluun ja tuotti positiivisia muutoksia kaupungin palveluihin. Esimerkiksi aloitteemme iltatoreista Tampereella hyväksyttiin


ja aloitteemme uimahallipalvelujen yhdenvertaisuudesta sai aikaan muutoksia kaupungin yleisten tilojen tulevaan suunnitteluun. Yleisesti valtuustoryhmä teki parhaansa mukaan arvoliberaalia ja kestävän kehityksen tavoitteita tukevaa politiikkaa valtuustossa. Johtokunnissa vihreitä varsinaisina edustivat:                

Aksu Piippo Marja Tähtinen Iida Kalmanlehto Jouko Paukkeri Janne Mikkonen Tuomo Pekkanen Päivi Sinkkonen Tuila Jaatinen Jussi Kareinen Atte Tahvola Katja Nisumaa-Saarela Sami Kallio Taru Luojola Veikko Pajunen Johanna Roihuvuo Juha Pääskylä

pyöräilemään. Parkkipaikkoja voidaan siirtää maan alle, jotta katutilaa voidaan vapauttaa autoilta ihmisille.” Hämeenkadun itäpää muuttuu joukkoliikennekaduksi kesällä 2014 ja keskustan kävelypainotteisuutta lisätään ”Tampereella julkisia viihtymispaikkoja on oltava muuallakin kuin ostoskeskuksissa ja kaupoissa. Järjestöjen lisäksi tiloja tarjotaan myös muulle yhteiselle tekemiselle.” Vihreät tekivät aloitteet iltatoreista sekä grillaus- ja ruokapaikkojen tuomisesta puistoihin ja rannoille. Koulutilojen iltakäyttö ja järjestötalo etenevät päätöksenteossa. ”Investoidaan moderniin raitiotiehen, busseihin ja lähijunaliikenteeseen. Lisätään pyöräteitä.” Joukkoliikenne jatkaa kunnanrajojen ulkopuolelle kesästä 2014 alkaen. Raitiotiehanke etenee vauhdikkaasti. Pyöräteihin varattiin 2,5 miljoonaa ja niiden määrää lisättiin yhdyskuntalautakunnassa. ”Lisätään luonnonsuojelu- ja virkistysalueita ja puistoja.” Kaupunkistrategiassa sitouduttiin lisäämään kaupungin suojelualueita. Kalevan liikuntapuiston suunnittelu etenee. ”Huolehditaan heikoimmista aina, viime kädessä vaikka veronkorotuksin.” Kaupunki teki hyvän kompromissin toiminnan supistamisten ja verojen korotusten yhdistelmällä. ”Eri kaupunginosia kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Otetaan asukkaat mukaan Tampereen päätöksentekoon.” Kaupunki on käynnistänyt Oma Tesoma -hankkeen ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa alueiden suunnittelussa on lisätty. Pormestari on perustanut kaksi työryhmää laatimaan esityksiä asukas- ja asiakasdemokratian kehittämiseksi.

SAAVUTETTUJA VAALIOHJELMATAVOITTE ITA Vihreät ovat saaneet edistettyä itsenäisesti ja vahvalla yhteistyöllä monia vaalitavoitteitaan. Tavoitteet Tampereen vihreiden kunnallisvaaliohjelmasta 2012 (linkki). ”Viedään Tamperetta kohti tavoitetta jossa Tampere on ensimmäinen päästöneutraali suuri kaupunki.” Tampere kirjasi kaupunkistrategiaansa kunnianhimoisen 40% päästövähennystavoitteen. ”Tehdään Hämeenkadusta joukkoliikennekatu ja kaupungin sydän, jossa mahtuu kävelemään ja

”Tehdään Tampereesta kulttuurin ja liikunnan pääkaupunki Suomessa. Satsataan myös omaehtoisen tekemisen tukemiseen.” Kulttuurija liikuntapalvelut turvataan kovista säästöpaineista huolimatta ja niihin kohdistuvaa säästötavoitetta saatiin pienennettyä merkittävästi ”Uudistetaan liikunta- ja harrastusjärjestöjen tukien jako reilummaksi. Varmistetaan, että kriteerit ovat aina avoimia.” Tukijärjestelmän kokonaisuudistus on käynnistetty.


”Kaupunki tukee kaikkien nuorten työllistymistä.” Työllisyyspaketilla kasvatetaan kaupungin työllistettävien määrään. Kesäksi 2014 päätettiin työllistää 100 uutta kesätyöntekijää. ”Tuetaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja järjestetään erityisesti nuorille aiempaa parempia työllisyydenhoidon palveluja. Edistetään luovien alojen yrittäjyyttä.” Työllisyydenhoitoon ohjattiin työllisyyspaketilla viisi miljoonaa euroa lisärahoitusta. Avoin Tampere -hanke tuotti Tampereelle 30 uutta yritystä ja 300 työpaikkaa. Uuden tehtaan ja korkeakoulujen innovaatioympäristöpalveluita kasvatetaan. Mediapolis-hanke etenee. ”Tammelan stadion on saatettava arvoiseensa kuntoon.” Tammelan Stadionin suunnittelu etenee ja tulevaa arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin. ”Varmistetaan uustamperelaisille neuvontapalvelut, joiden tuella he löytävät kaikille kuntalaisille suunnatut palvelut.” Maahanmuuttajaneuvonta vakiinnutettiin osaksi kaupungin toimintaa. Kansainvälisen koulun laajennuksesta päätettiin. ”Avataan kaupungin tuottamat tietovarannot ja tuetaan niiden hyödyntämistä.” Kaupungin tietovarantojen avaaminen on aloitettu. ”Järjestetään matalan kynnyksen palvelupiste peseytymis- ja ruokailumahdollisuuksineen kantakaupungin alueelle.” Päivätoimintakeskus Huoltsu on toiminnassa. ”Taataan jatkopaikka kaikille peruskoulunsa päättäville, ja edistetään opinnoissa kiinni pysymistä tarvittaessa esimerkiksi työpajojen ja osatutkintojen avulla.” Jatkopaikka on järjestetty käytännössä kaikille (99%). Nuorisotakuun puitteissa on toteutettu useita syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. ”Helpotetaan eri kokoisten tapahtumien järjestämistä.” Tapahtumatoimiston toimintaa on laajennettu ja tapahtumamarkkinointia lisätty ”Korjataan Näsilinna.” Näsilinnan remontti on aloitettu. Tähän mennessä varmistuneita tavoitteitamme, jotka eivät ole toteutumassa ovat Tampere-lisän kehittäminen ja Onkiniemen luovien alojen keskus. Tampere-lisä joutui säästöjen vuoksi

leikkauslistalle ja Luovien alojen keskus on muuttunut Mediapoliksen myötä konseptina niin paljon, ettei sitä ole enää perusteltua toteuttaa. RANTAVÄYLÄN TUNNELI SE KÄ RANTATAMPELLAN KAUPUNGINOSA

Vuoden puhuttavin yksittäinen aihe oli Rantaväylän tunneli ja Ranta-Tampellan kaupunginosa, joka lopulta päätettiin toteuttaa syyskuussa Suomen suurimman kunnallisen mediakohun saattelemana. Vihreät ovat kannattaneet hanketta varauksin, mutta johdonmukaisesti ja neuvottelivat hankkeeseen muun muassa liikenteellisiä parannuksia sekä joukkoliikenteen kehittämistä ponsien muodossa. Tulevaan Ranta-Tampellan kaupunginosaan vihreät neuvottelivat muun muassa monimuotoisempaa asumista eri väestöryhmille. Itse hanke ei ollut vihreille keskeisin kysymys, mutta ryhmä näki uuden rantakaupunginosan rakentamisen kaupunkikehitykselliset ja taloudelliset hyödyt keskustan infran ja palveluiden läheisyydessä riittävän merkittäviksi voidakseen kannattaa hanketta. Lisäksi kaupunkikehitys olisi halvaantunut useaksi vuodeksi hankkeen mahdollisesti kaatuessa. Hankkeella on myös merkittävä paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä suoraan ja välillisesti tukevia hyötyjä. KAUPUNKIRAITIOTIE Kaupunkiraitiotie on vihreiden ryhmälle kärkihanke, jonka takana seisoo koko valtuustoryhmä. Hankkeen toteuttamisesta päätetään tulevan kevään aikana. Nykyisten runkolinjastojen suurin mahdollinen bussikapasiteetti on ylitetty, kun busseja joutuu ruuhkaisimmillaan ajamaan kymmenien bussien jonoissa. Suurten massojen liikuttamiseen


tarvitaan pitkiä, yli 40 metrisiä pikaraitiovaunuja vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Raitiotien linjauksista päätettiin Itä-Tampereen osalta kesän aikana ja hankkeelle suurena voittona ensimmäinen linja rakennetaan heti palvelemaan kahdella linjalla laajasti kaupunkilaisia ja työmatkalaisia TAYS:n alueella sekä Hervannassa. Länsipuolella raitiotielinjausta selvitetään Pispalan valtatien sekä Rantaväylän välillä.

Ryhmämme vahvoja kantoja oli taloudessa ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen, tulevaisuuden työhön ja investointeihin rohkeasti panostaminen sekä rakennemuutosten kautta tulevaisuuden säästöjen toteuttaminen.

Vihreät on kannattanut ja edistänyt hanketta määrätietoisesti jo useamman valtuustokauden ajan. Hankkeen suosio myös osassa muita valtuustoryhmiä on onneksi kasvanut selvästi. Nyt hanke etenee hyvin ja raitiovaunut kulkevat Tampereella myönteisen rakennuttamispäätöksen jälkeen jo vuonna 2018–2019. Ilman vihreitä ja nelosten hyvää yhteistyötä kaupunkiraitiotiehanke todennäköisesti siirrettäisiin kauemmas tulevaisuuteen parkkiluolien rakentamisen ja muiden vastaavien hankkeiden tieltä.

UUSI KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNGIN TALOUSTILANNE Kaupungin käyttötaloustilanne nousi esiin käytännössä kaikissa valtuuston kokouksissa. Kaupunginhallitus myös määräsi kaupungin säästöohjelmalle jo kevään aikana, että budjeteissa pysyttäisiin. Vihreät osallistuivat myös talousarvion laatimiseen aktiivisesti tavoitteenaan turvata se, etteivät säästöt heikennä haavoittuvampien asukasryhmien asemaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Lopulta kaupungin talousarvio laadittiin kunnianhimoisesti nollatulokselle. Tämä edellytti maltillisia veronkorotuksia, joita kannatimme palvelujen turvaamiseksi.

Uutta kaupunkistrategiaa rakennettiin pormestariohjelmaan nojaten. Ilman vihreitä kaupunkistrategian ekologinen näkökulma olisi jäänyt paljon ohuemmaksi ja moni linjaus olisi ollut konservatiivisempi. Kaupunkistrategiassa nostimme eheän ja täydentyvän kaupunkirakenteen, kansainvälistymisen ja koulutuksen merkittävyyttä sekä saimme kansallisesti erittäin kunnianhimoiset päästötavoitteet kaupunkiimme. Vihreät toivat strategiaan ja sen alaohjelmiin myös uutta kulttuuria ja vapaa-aikapalvelujen sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukevia linjauksia sekä korostivat heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden tukemista. Lisäksi Tampere pyrkii vihreiden aloitteesta Suomen opiskelijaystävällisimmäksi kaupungiksi. Vihreät ovat strategiatyössä johdonmukaisesti painottaneet myös kaupunkitilan esteettömyyttä. Kaupunkitila kuuluu myös liikuntakyvyttömille – vauvasta vaariin. Pormestariohjelman, kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman valmistelussa vihreät


pyrkivät löytämään nykyistä parempia ja selkeämpiä toimintatapoja laadukkaiden peruspalveluiden varmistamiseksi. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön ongelmat ovat korostuneet sekä useissa raporteissa, että saadussa palautteessa. Vihreät korostivat henkilökohtaisen asioinnin ja riittävien resurssien tärkeyttä, jotta sosiaalityöntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet ohjata asiakkaita oikeiden palvelujen piiriin. Vaikka tekemistä on vielä paljon, tilanne toimeentulotuessa on jo nyt parempi kuin vuosi sitten. Myös muiden palveluiden kohdalla vihreät kiinnittivät erityishuomiota ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja siihen, että luukulta toiselle siirtelyn sijaan asiakkaan palveluketjut olisivat selkeitä ja moniammatillisuutta hyödynnettäisiin nykyistä enemmän. Hyvinvointipalvelujen hankintojen kriteereistä on myös keskusteltu kriittisesti ja mukaan arviointiin on päätetty ottaa muun muassa yritysten verosuunnitteluun ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät kysymykset sekä hyvä työnantajapolitiikka. Kaupungin työllisyystilanne on vaikea ja vihreät ovat toimineet aktiivisesti työllisyydenhoidon palvelujen lisäämiseksi. Vihreät osallistuivat valtuuston työllisyyspaketin suunnitteluun ja ovat vaikuttaneet esimerkiksi kaupungin työllistämistoiminnan kriteereihin siten, että yhä useampi pääsee työllisyydenhoidon palvelujen piiriin.

edellisellä valtuustokaudella. Kassan jatko edellyttää lisäinvestointeja. Sen suosio kaupungin henkilöstön keskuudessa on ollut laskeva ja siitä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia. Pormestarikoalition ulkopuolella olevan ”opposition” suurinta ääntä käyttivät perussuomalaiset, joiden kanssa vihreät olivat pääosin eri linjoilla mm. ympäristöpolitiikasta, elinkeinopolitiikasta, ilmastonmuutoksesta, päästövähennystavoitteista, vähemmistöjen oikeuksista, maahanmuutosta, kaupunkiraitiotiestä, täydennysrakentamisesta ja kaavoituksesta sekä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Oppositiopolitiikka näyttäytyi tempoilevana ja usein ristiriitaisena. Vihreät toimivat eri ryhmien pienempien osien kanssa sillanrakentajana ratkaisuihin neuvotellen ryhmille yhteisiä kompromissiratkaisuja. Laajaan neljän puolueen pormestarikoalitioon liittyy omat haasteensa, mutta yhteistyö ryhmien välillä on ollut pääosin luontevaa ja melko avointa. Tavoitteiden yhteensovittaminen on vaatinut paljon aikaa ja yleinen neuvottelemisen määrä ryhmien välillä onkin kasvanut.

PORMESTARIKOALITION TOIMINTA Pormestarikoalition rivit pysyivät melko vakaina tunneliäänestystä lukuun ottamatta. Poikkeuksena pari kokoomuslaista, demarit ja vasemmistoliitto saivat perussuomalaisten tuella estettyä kaupungin vanhentuneesta henkilöstökassasta luopumisen, joka oli päätetty

Vihreät järjestivät useita polkupyöräaamiaisia Rongankadun alikulkutunnelilla


KAUPUNGINHALLITUS JA LIIKETOIMINTA- JA HENKILÖSTÖJAOSTOT Olli-Poika Parviainen & Anna-Kaisa Heinämäki & Jaakko Mustakallio Kaupunginhallituspaikkamme vähenivät kahdesta yhteen vaalituloksen vuoksi. Vihreitä kaupunginhallituksessa edustavan Irene Roivaisen lisäksi kaupunginhallituksen kokouksiin osallistuivat vihreä kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Maija Kajan ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen.

Strasbourgiin tutustumaan EU-parlamenttiin ja Strasbourgin ratikkaan. Samalla matkalla kaupunginhallitus tutustui myös Zürichin ja Strasbourgin raitioteihin ja joukkoliikenteeseen.

Kaupunginhallitus ja sen suunnittelukokous keskittyivät vuoden aikana usein kaavoituskysymyksiin, keskustan kehittämiseen ja erityisesti ”viiden tähden keskusta” suunnitelmaan, vesihuoltoon, kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen. Lisäksi kaupunginhallitus käsitteli valtuuston asioita yksityiskohtaisemmin valmistellessaan esityksiä valtuustolle. Yksittäisinä asioina kaupunkiraitiotien jatkosuunnittelu ja hankkeen edistäminen korostuivat vihreiden kaupunginhallitustyössä. Kaupunginhallitus käsitteli ratikkaa useampaan otteeseen ja otti kantaa ensimmäisen linjan reittiin ja aikatauluun. Kaupunginhallitus teki useimmat päätöksensä yksimielisesti. Pari kertaa vihreät äänestyttivät käsiteltävän asian mutta enimmäkseen vaikuttaminen onnistui ilman äänestyksiä. Perussuomalaisten ja keskustan muodostama oppositio keskittyivät äänestyttämään tulevaisuuden työn ja elinvoiman investointeja sekä lobbaamaan Tampereen pohjoisen alueen suosimista muiden alueiden kustannuksella. Oppositiopolitiikka näkyi siis kaupunginhallituksessakin. Yksittäisenä voittona saimme pelastettua arvokkaan Näsilinnan ja pitkälti vaikuttamistyöstämme johtuen rakennuksen remontti käynnistyi jo loppuvuodesta. Teknisempänä asiana vihreät ottivat vuoden aikana kantaa kaupunginhallituksen menettelytapoihin tavoitteenaan selkeyttää päätöksentekoa esimerkiksi kaupunginhallituksen suunnittelukokouksissa, joissa asioiden linjauksista syntyi usein epäselvyyksiä liian yleisluontoisten päätösponsien vuoksi. Valtuustoryhmämme jäsen Satu Hassi kutsui Tampereen kaupunginhallituksen vierailulle

Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Liiketoimintajaostossa vihreitä edusti ryhmän II. varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Liiketoimintajaosto valitsi kaupungin yhtiöiden hallituksiin edustajat. Vihreät painottivat avoimuutta ja olimme ainut puolue, joka järjesti kaikille avoimen hakuprosessin yhtiöiden hallituspaikkojen täyttämiseksi. Liiketoimintajaosto asetti yhtiöille ja liikelaitoksille vuositavoitteet sekä teki selvityksen Tampereen sähkölaitoksen ja Pirkanmaan jätehuollon yhteisprojektista, alueellisesta jätteenpolttolaitoksesta. Selvityksien jälkeen jätteenpolttolaitoksen tekniikaksi valittiin puhtaan teknologian varmatoiminen ratkaisu. Vihreät painottivat päätöksessä uuden laitoksen ja kokonaisuuden clean-tech kehitystä parhaalla panos-tuotos suhteella, johon oli varaa. Valittu ratkaisu tuo Tampereen seudulle clean-tech keskittymän hallittavin riskein. Liiketoimintajaosto käsitteli loppuvuodesta seudullista vesiyhtiötä ja jätevesipuhdistamohankkeessa vihreät painottivat Viinikanlahdesta vapautuvan alueen rakennus-mahdollisuuksia, luonto- ja ympäristötekijöitä tekniikan ja toteutuksen kannalta Pyhäjärvellä ja Sulkavuorella sekä edullisia käyttömaksuja. KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO


Henkilöstöjaostossa vihreitä edusti ryhmän I. varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki. Henkilöstöjaoston suurin käsiteltävä asia oli vuosi kausia kestänyt TEHY:läisten palkkaustasoon liittyvä palkkariita, jossa syntyi henkilöstöjaoston päätöksen myötä viimein sopu. Tampereen kaupunki ja Tehy Tampere ry pääsivät sopuun hoitotehtävien palkkatasoja koskevasta erimielisyydestä. Sopimuksen perusteella hoitotyöntekijöille maksettavat korvaukset olivat noin 5,2 miljoonaa. Lisäksi henkilöstöjaosto on ollut linjaamassa kaupungin henkilöstösäästöistä sekä kaupungin henkilöstörakenteen ja organisaation muutoksista. Vihreille on ollut tärkeää, että henkilöstöjaosto sitoutuu noudattamaan kaupungin säästöpakettia, jonka myötä kaupungin talous saadaan tasapainoon. Vihreät ovat olleet motivoituneita tekemään sellaisia organisaation muutoksia, joilla henkilöstön toimenkuva vastaa yhä paremmin heille asetettuja tehtäviä. Lisäksi vihreät ovat

korostaneet henkilöstön työhyvinvoinnin merkitystä pyrkimällä parantamaan erilaisia työsuhde-etuja, kuten henkilöstön aktiiviseen liikkumiseen kannustamista. Henkilöstöjaosto linjasi myös kesätyöntekijöiden rekrytointiperiaatteista. Vihreät painottivat tässä rekrytoinnin läpinäkyvyyttä ja joustavia menettelytapoja.

Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Oras Tynkkynen

APULAISPORMESTARIN JA RYHMÄPUHEENJOHTAJISTON TOIMINTA Olli-Poika Parviainen APULAISPORMESTARIN TOIMINTA

Olli-Poika Parviainen puhumassa pride-tapahtumassa

Vihreiden apulaispormestarina toimii Olli-Poika Parviainen. Parviaisen vastuualueita ovat osaamis- ja elinkeinopalvelut, johon kuuluu muun muassa työllisyydenhoito, toisen asteen koulutus ja korkeakouluyhteistyö, sekä sivistysja elämänlaatupalvelut, jotka sisältävät muun muassa kirjasto-, museo- ja liikuntapalvelut. Lisäksi hän on yksi pormestarin varahenkilöistä ja yhdyskuntapalvelujen apulaispormestarin varahenkilö.

Tyypillisenä työpäivänä apulaispormestari saa viidestäkymmenestä kahteensataan sähköpostiviestiä. Virastoaikana hän johtaa ohjausryhmiä ja muita vastaavia, konsultoi asiantuntijoita eri aihepiireistä, tapaa sidosryhmien edustajia ja yhteistyökumppaneita sekä johtaa vastuualueidensa viestintää. Normaalin työajan päälle tulevat säännöllisesti lautakuntakokoukset ja erittäin vaihtelevat edustustehtävät. Parviainen toimii puheenjohtajana osaamis- ja elinkeinolautakunnassa ja sivistysja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa. Lisäksi hän osallistuu suurimpaan osaan kaupungin johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja pormestariston viikoittaisista kokouksista. Vuoden aikana Parviainen matkusti työtehtävissä ulkomaille Hollantiin, Koreaan, Puolaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Saksaan. Julkisia puhetilaisuuksia tai alustuksia Parviaisella oli noin 50 kappaletta. Lisäksi hän oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa nuorisotakuuasioista.


Parviainen johti Avoin Tampere – hankkeen, työllisyydenhoidon palveluyksikön, valtuuston työllisyyspaketin, museoiden tulevaisuus-, Tampereen EU-toimiston ja nuorten yhteiskuntatakuun ohjausryhmiä. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu toimia Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hallituksessa, Hermia Groupin hallituksessa, Tampereen kaupungin elinkeinorahaston toimikunnassa, Postimuseosäätiön hallituksessa, suurtapahtumatyöryhmässä, kuntademokratian kehittämistyöryhmässä, Tammelan stadionin kehittämistyöryhmässä ja Kuntaliiton toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkostossa. Vuoden keskeisiä tehtäviä olivat sidosryhmäyhteistyö ja kaupungin edunvalvonta, kaupunkistrategian, hyvinvointisuunnitelman, elinvoimasuunnitelman, valtion Innovatiiviset kaupungit (INKA) – hankkeen ja kaupungin talousarvion valmistelu sekä liikunta- ja kulttuuriohjelman ja erilaisten valtuuston asettamien tavoitteiden toteutus.

Heinämäki sekä 2. varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Ryhmäpuheenjohtajisto tapasi muiden ryhmien puheenjohtajia aina ennen jokaista valtuuston kokousta sekä välillä useammin. Ryhmäpuheenjohtajisto kävi neuvotteluita vuoden suuria teemoja koskevissa kysymyksissä muiden ryhmien puheenjohtajistojen kanssa esimerkiksi kaupunkistrategiasta, talousarviosta ja suurissa kaupunkikehityshankkeissa. Puheenjohtajisto sai vihreää näkökulmaa hyvin ajettua moniin eri kokonaisuuksiin mukaan. Tästä osoituksena muun muassa Aamulehden tekemä arvio Tampereen kaupunkistrategiasta, joka tulkittiin kuvastavan lähimmäksi vihreitä arvoja.

Parviainen korosti työssään muun muassa uusien elinkeinojen edistämistä, työllisyydenhoidon tehostamista ja uuden kulttuurin tukemista. RYHMÄPUHEENJOHTAJISTON TOIMINTA Ryhmäpuheenjohtajistoon kuuluivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen, 1. varapuheenjohtaja Anna-Kaisa

Kaupunginvaltuutetut Jaakko Mustakallio ja Juhana Suoniemi keskustelivat europarlamentaarikko Tarja Cronbergin kanssa kauppahallissa

LAUTAKUNNAT Lautakuntien edustajat & Jaakko Mustakallio YLEISTÄ Kaupungin lautakunnat ovat toimielimiä, jotka osa-alueillaan tilaavat palveluita kaupungin omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimijoilta. Lautakunnat päättävät mitä palveluita kaupunkilaisille tilataan. OSAAMIS- JA ELINKEINOLAUTAKUN TA Lautakunnassa vihreitä edustivat Amu Urhonen sekä apulaispormestari Olli-Poika Parviainen. Lautakunnan suurin haaste vuoden aikana oli työttömyys. Lautakunnan haasteena on ennen kaikkea löytää keinoja ennaltaehkäistä ongelmia. TE-toimiston ja Työllisyydenhoidon palvelujen välillä olleet ongelmat olivat useasti esillä ja

vihreät selvittivät asiaa virkamiehiltä paljon. Amu on pitänyt esillä vammaisten työllistymistä ja tämän seurauksena vihreät saivatkin pienen lisämäärärahan asiaan. Lautakunnan seminaarissa puhuttiin myös muista vaikeasti työllistyvistä ja heidän tukemisestaan. Työ jatkuu pysyvämpien rakenteiden saamiseksi. TAMKin kuvataideopetuksen lakkauttaminen oli hyvin surullinen asia. Siitä puhuttiin paljon. Lautakunta vetosi monta kertaa ministeriöön, mutta se ei auttanut. Se jäi harmittamaan suuresti vihreitä, mutta ammattikorkeakoulut toimivat ikään kuin tilaaja-tuottaja – asetelmassa ministeriöiden kanssa. Lisäksi osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi useita toisen asteen koulutukseen liittyviä suunnitelmia ja hankkeita ja myönsi mm. rahoitusta professuureihin.


Kaupungin säästöjen osalta vihreät ovat olleet sillä kannalla, että säästötalkoisiin osallistuvat kaikki toimijat, jotka kuuluvat lautakunnan alaisuuteen. Lautakunta myönsi vuoden aikana useita avustuksia eri tarkoituksiin. Joulukuussa lautakunta teki päätöksen pitkään velloneesta Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksesta. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA Lautakunnassa vihreitä edusti Emilia Olkanen. Joukkoliikennelautakunnan suurimmat käsiteltävät teemat olivat seudullisen joukkoliikenteen järjestämistapa 1.7.2014 alkaen ja joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen. Vihreät painottivat pitkin vuotta esteettömyysnäkökulmaa ja alhaisia päästötasoja sekä lippuhintoja. Valtakunnalliseen Piletti-lippujärjestelmään siirtymistä valmisteltiin myös paljon. Myös seudullisen joukkoliikennejärjestelmän myötä bussit eivät pysähdy nykyiseen tapaan kuntarajoilla, vaan tukevat kehyskuntien ja Tampereen välisiä matkoja niin työssä kuin vapaaajallakin, joka tulee nostamaan julkisen liikenteen kulkutapaosuutta vihreiden tavoitteiden mukaisesti.

Vihreitä lautakunnassa edusti Petri Siuro. Ikäihmisten palvelujen lautakunta tilaa erilaiset asumis-, harrastus-, kuljetus-, ja sairaalapalvelut. Vihreät halusivat auttaa ikäihmisiä asumaan omassa kodissaan niin pitkään kuin he haluavat. Kotiin tarjottavien palveluiden lisäksi päiväkeskukset tarjoavat virkistystä ja palveluita. Koukkuniemeen valmistuivat uudet tilat Impivaaraan tehostettua palveluasumista varten 69 vanhukselle. Jukola saa 71 asukasta heti vuodenvaihteen jälkeen. Asukkaat tulevat sairaaloista, jossa he ovat jonottaneet palveluasuntopaikkaa. Vihreät katsovat, että laitoshoitoa tarjotaan tulevaisuudessakin kaikille, jotka sitä tarvitsevat. YHDYSKUNTALAUTAKUNTA

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNTA Lautakunnassa vihreitä edustivat Hanna-Kaisa Heilimo sekä apulaispormestari Olli-Poika Parviainen. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa on ollut vuoden 2013 aikana useamman kerran aiheena kaupungin yhdistyksille myönnettävän avustuskokonaisuuden uudistaminen uusin kriteerein. Vihreät painottivat useissa kokouksissa sitä, millaiseen toimintaan kaupungin varoja tulisi kohdentaa. Toisin sanoen vihreät ovat painottaneet avustettavien todellista yleishyödyllisyyttä. Vihreät ovat korostaneet myös palvelujen saavutettavuutta ja eettisyyttä.

Varavaltuutettu Jaakko Stenhäll ja kansanedustaja Osmo Soininvaara kaupunkikehityspaneelissa

Vihreitä lautakunnassa edusti Juhana Suoniemi. Lautakunnassa kaupunkistrategian kevyen- ja joukkoliikenteen linjaukset puhuttivat pitkin kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa tehtäessä. Vihreät painottivat näitä teemoja vahvasti. Lisäksi rakenteellisesti kävelystä erotettu pyöräily on ollut vahvasti vihreiden teemoissa esillä.


Tärkeänä teemana lautakunnassa oli Hämeenkadun joukkoliikennepainotuksen varmistaminen. Lautakuntaa puhututti pitkin vuotta kaupungin täydennysrakentaminen, kattorakentaminen ja parkkinormien höllentäminen, joita vihreät ovat saaneet ajettua selvästi eteenpäin. YHDYSKUNTALAUTAKUNNA N YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSJAOSTO Vihreitä edusti Hanna Hakko. Vuoden alussa vihreät käyttivät aikaa kehitelläkseen ympäristö- ja ilmastoaiheita koskevia muutosesityksiä pormestariohjelmaan. Isoin asia jaostossa oli Viitavuoreen mahdollisesti tulevan kivilouhoksen ympäristölupa, jonka kohdalla vihreät näkivät paljon vaivaa varmistuakseen siitä, ettei toiminta rikkoisi ympäristölain vaatimuksia. YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTO Jaostossa vihreitä edusti Emilia Olkanen. Jätehuoltojaostossa tärkeitä kysymyksiä olivat muun muassa jätehuollon palvelutasosta päättäminen, jätetaksan hyväksyminen sekä jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn periaatteista päättäminen. Eniten keskustelua herätti päätös kunnan järjestämään keskitettyyn lietteenkuljetukseen siirtymisestä. Alkaen 1.1.2017 kotitaloudet tilaavat sako- tai umpikaivonsa tyhjennyksen kuntien jäteyhtiöltä, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä ellei kunta hae omalta kohdaltaan muutosta asiaan. LASTEN JA NUORTEN PA LVELUJEN LAUTAKUNTA

Lautakunnassa vihreitä edusti Vesa Eskola. Lautakunnan vuoden keskeisin teema oli talouden tasapainotus, jonka vuoksi esimerkiksi Tampere lisästä jouduttiin luopumaan. Vihreiden tärkeänä tavoitteena on ollut kaikkein heikkoimassa asemassa olevien perheiden tukipalveluiden turvaaminen säästöistä huolimatta. Myös nuorille suunnatuista vapaa-ajanpalveluista, esimerkiksi nuorisotiloista, on haluttu pitää johdonmukaisesti kiinni. Lautakunta on myös nopeuttanut esimerkiksi lastensuojelun toimintaa. Lisäksi koulujen ja päiväkotien kosteusongelmien kartoitus ja korjaussuunnitelmat olivat ajankohtaisia. Lasten ja nuorten lautakunta tutustui Icehearts ry:n ennaltaehkäisevään nuorisotoimintaan ja solmi yhteistyösopimuksen järjestön kanssa vuoden loppupuolella. TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN LAUTAKUNTA Vihreitä lautakunnassa edusti Olga Haapa-Aho. Sosiaalija terveyspalveluissa yritetään epätoivoisesti löytää ratkaisuja peruspalvelujen järjestämiseen koko ajan tiukkenevassa taloustilanteessa. Lautakuntaa ovat puhututtaneet mm. erikoissairaanhoidon kustannukset, palvelusetelit ja toimeentulotuen käsittelytilanne. Vihreät ovat painottaneet kaupungin omien palvelujen vahvistamista ja sosiaalipalvelujen palveluverkon selkeyttämistä yhden luukun periaatetta kohti. Lisäksi olemme painottaneet peruspalvelujen vahvistamista ongelmien löytämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimeentulotuen asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja vihreät ovat erityisen huolestuneita sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä. Myös jatkossa on syytä varmistaa henkilökohtainen palvelu ihmisten erilaisten tilanteiden selvittämiseksi. TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN LAUTAKUNN AN JAOSTO Vihreitä jaostossa edusti Väinö Friman.

Vihreän lohikäärmeen päivä

Terveyden ja toimintakyvyn jaostossa ei sinänsä tavallisen toiminnan lisäksi vahvoja teemoja vuodelle ollut, jaoston tehtävänä on käsitellä oikaisuvaatimuksia. Päätöksiä tehtäessä jaoston jäseniä monesti puhutti esimerkiksi toimeentulotuessa huomioitavien kohtuullisten vuokramenojen raja, joka on hieman jäänyt jälkeen


vuokrien kehityksestä. Vihreille tärkeintä päätöksiä tehdessä on ollut, että jaoston linja pysyy johdonmukaisena. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vihreitä lautakunnassa edustivat Aksu Piippo ja Marja Tähtinen. Tarkastuslautakunnan toiminta on diskreettiä ja vaitiolon alaista. Tällä varmistetaan se, että lautakunta voi saada käyttöönsä täsmällistä tietoa. Lautakunta antaa vuosittain kaksi ulostuloa:

tarkastuslausunnon sekä lausunnon välitilinpäätöksestä. Vihreät pyrkivät vaikuttamaan talouden kokonaisuutta koskeviin lausumiin sekä ovat tuoneet vihreitä näkökulmia sosiaalisiin kysymyksiin. Keskeisin huomio on ollut talousarvioiden laadinnan ja raameissa pysymisen ongelmissa. Lisäksi tärkeitä teemoja ovat olleet Tampereen työllisyystilanteen parantaminen, koulutuspoliittiset asiat ja vanhusten asema.

JOHTOKUNNAT Johtokuntien edustajat & Jaakko Mustakallio KAUPUNGIN HYVINVOINTIPALVELUJEN KOKONAISUUS

YLEISTÄ Kaupungin hyvinvointipalvelujen ja liikelaitosten johtokunnat vastaavat kaupungin oman tuotannon organisoimisesta. Johtokunnat päättävät miten kaupungin omaa tuotantoa järjestetään.

Kaupunginvaltuutettu ja europarlamentaarikko Satu Hassi


TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Katja NisumaaSaarela. Liikelaitoksen johtokunnassa teemat painottuvat hyvin pitkälti talouden ja kustannusten seurantaan ja hankintojen hyväksymiseen. Strategian ja toiminnan kehittämisen osalta vihreät painottivat hyviä johtamiskäytäntöjä, alihankkijoiden valvontaa ja mahdollisimman ekologisia toimintatapoja, joista tosin jälkimmäiset ovat suurelta osin tilaajan eli yhdyskuntalautakunnan vallassa - Infra toimittaa mitä tilataan. KULTTUURI - JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Tuila Jaatinen. Vuoden teemoja olivat säästötoimenpiteet, toiminnan järkevyys ja tehokkuus sekä palvelujen tuottavuus. Vihreät pyrkivät seuraamaan päätösten järkevyyttä ja oikeellisuutta. Vihreät painottivat päätöksenteon ja valmistelujen yleistä avoimuutta. AVOPALVELUJEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Iida Kalmanlehto. Tärkein käsitelty teema oli säästöjen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Johtokunnassa oli paljon vaikeita valintoja ja tilanteita sekä alibudjetoinnista johtuneita haasteita. Vihreiden näkökulma on ollut, että vaaditut säästöt ja vaatimus pitää palvelujen taso ennallaan on haastava saada kohtaamaan. VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä edusti Tuomo Pekkanen. Suurina teemoina olivat loppuvuodesta kaupungin säästöt. Toistaiseksi johtokunta pystyi toimimaan ilman merkittäviä palveluheikennyksiä. Palveluverkkokeskustelua jatketaan. Muuten vuosi oli täynnä strategioiden hyväksymisiä ja muita kaupungin "vuosittaiseen kiertoon" liittyviä päätöksiä sekä joitakin selvityksiä sisäilmaongelmien ratkaisemisesta (ja aikataulutuksesta) kaupungin kiinteistöissä vuoden aikana ja tulevaisuudessa. Mukaan mahtui

myös uusien koulu- ja päiväkotiyksiköiden rakentamis- ja suunnittelupäätöksiä ja useiden palvelun laatua selvittävien kyselyjen tulosten läpikäyntiä (tulokset olivat pääosin positiivisia!).

TAMPEREEN LOGISTIIKKA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Johtokunnassa vihreitä edusti Taru Luojola Logistiikan johtokunnassa ei vuoden aikana käsitelty suuria poliittisia kysymyksiä. Kokousten yhteydessä esiteltiin myös logistiikan eri toiminta-alueita. Ensimmäisen luottamushenkilövuoden päähuomion vei perehtyminen luottamushenkilönä toimimiseen ja johtokunnan toimintaan. LAITOSHOIDON JOHTOKUNTA Vihreitä edusti johtokunnan puheenjohtajana Jouko Paukkeri Vuoden tärkein teema ja vihreiden painopiste oli laitoshoidon hoitoketjuissa. Kotihoidon, omalääkäriasemien, geripolin ja osastojen välillä. Suurina asioina kaupungin oma tehostettu palveluasuminen Koukkuniemen Jukolassa ja Impivaarassa on saatu avattua. Hienoina uusina avauksina mukana oli myös yhteiskunnallisia yrityksiä. Vihreiden mottona on ollut, että koti on ihmisen ykköspaikka mutta jos hän ei enää siellä pysty elämään ihmisarvoista elämää, on oltava sekä laitos että tehostettuja palveluasumispaikkoja tarjolla. TAMPEREEN ATERIA LII KELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Atte Tahvola. Säästöt puhututtivat, ja erityisesti se, miten muualla kaupungin organisaatiossa toteutettavat säästöt aiheuttavat ongelmia meille


tukipalvelujen tuottajille pienenevän myynnin muodossa. Lisäksi mainitsemisen arvoista on ollut lähiruoan, luomun ja reilun kaupan tuotteiden puolustaminen, joista vihreät pitivät ääntä yhdessä muun johtokunnan kanssa. Vuoden loppua kohden vain vihreät ja vasemmistoliitto pitivät tämän linjan. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JOHTOKUNTA

ongelmia, samoin etenkin hallintohenkilökunnan sijoittuminen Tampereen kaupunkiorganisaatioon. Vihreiden mielestä prosessia ei ole toteutettu kovin tyylikkäästi ja sekä hyviä käytäntöjä ja hyviä työntekijöitä on hukattu. Kaiken kaikkiaan koulutus on muutostilassa laajemminkin ja tuleva kuntayhteistyö tuo varmasti tulevaisuudessa uusia haasteita myös Tredulle. SARA HILDÉNIN MUSEON JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Jussi Kareinen Johtokunnan vuoden teemoja olivat uudisrakennus ja johtajavaihdos. Vihreät korostivat uudisrakennusvaihtoehdon tärkeyttä Tampereen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Uudisrakennus on pitkän tähtäimen tavoite. Uudet taidemuseorakennukset eivät ole myöskään pelkkiä näyttelytiloja vaan niissä tulisi vihreiden mielestä olla monipuolista poikkitaiteellista toimintaa. Uuden johtajan valinta ajoittui loppuvuodelle ja viimeisessä kokouksessa johtokunta hyvässä yhteisymmärryksessä mietti uudelle johtajalle asetettavia kriteerejä. TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä edusti Veikko Pajunen.

Kuva Päivi Sinkkonen ympäristön puolesta

Näsijärvellä

ottamassa

kantaa

Vihreitä johtokunnassa edusti Päivi Sinkkonen. Vuoden 2013 merkittävin asia oli PIRKO:n ja TAO:n fuusio Treduksi joka on Suomen suurin ammattioppilaitos. Kahden suuren organisaation yhdistyminen uudeksi organisaatioksi ei ole helppo prosessi. Toinen merkittävä asia oli taloudellinen tilanne joka suurista odotuksista ja PIRKO:n hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta oli tukala säästökohteita etsittäessä. Koko johtokunta on yksimielisesti painottanut sitä, että opetuksen laadusta ei voida tinkiä. Vihreät ovat olleet erityisen huolestuneita henkilökunnan tilanteesta organisaatiouudistuksessa. Sairauslomia on ollut paljon ja työkulttuurien ero on aiheuttanut

Vuoden aikana johtokunnassa eniten puhututtivat homekoulujen korjausstrategian läpikäynti, kustannustehokkaan rakentamisen valvonta ja energiatehokkuuden parantaminen. Johtokunta käsitteli myös mm. Näsilinnan perusparannusta ja muita investointeja. ERIKOISSAIRAANHOIDON JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Janne Mikkonen Ainakin toistuvuudellaan suurin teema oli talous. Juuri kun yksikkö oli saanut talouden hyvälle tolalle, tuli tarve kaivaa vielä lisäsäästöjä kaupungin säästöpaketin yhteydessä. Näissä vihreät korostivat toisaalta tiukkaa talouskuria ja toisaalta prosessien kehittämistä niin että potilaiden hoidon taso säilyy. Kuvantamispalveluiden järjestämisestä Pirkanmaalla tehtyä selvitystä käsiteltiin kahdessa kokouksessa, nyt odotellaan jatkoehdotusta sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin koventunut asenne Hatanpään sairaalaa kohtaan


vaikeuttaa kuitenkin yhteistyötä. Kuvantamispalvelujen osalta vihreät korostivat kuvien käytettävyyttä joustavasti terveydenhuollon eri yksiköissä, jotta potilaita ei juoksuteta turhaan. TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Sami Kallio. Vuoden teemat liikkuivat tulevissa kalustohankinnoissa, huoltoja varaosakustannuksissa, sairauspoissaoloissa sekä TKL:n roolissa raitiotien rakentamisen suhteen. Kalustohankinnoista keskustelussa nousi suurempi bussien uusimistarve vuosikymmenen lopussa sekä varaosahankintojen ja huollon järkevöittäminen.

Vihreät pitivät esillä ympäristönäkökulmia, tasaarvoisia toimintaperiaatteita, toiminnan johdonmukaisuutta ja kustannustehokkuutta sekä johtokunnan työskentelyn kehittämistä. TULLINKULMAN TYÖTERV EYS LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnassa edusti Juha Pääskylä. Tullinkulman työterveyden teemoina olivat myös kaupungin säästöt. Toiminnan laajenemiseen myös valmistauduttiin ja vuoden 2014 alusta tullinkulman työterveys otti vastatakseen työterveyspalveluita myös Oriveden terveyskeskuksessa.

TAMPEREEN VESI LIIKE LAITOKSEN JOHTOKUNTA Vihreitä johtokunnan puheenjohtajana edusti Johanna Roihuvuo. Vuoden teemoihin kuului muun muassa Kämmenniemen vesiasioita, kesätyöntekijöiden rekrytointiperiaatteita ja liikelaitoksen säästöjä. Lisäksi varauduttiin tuleviin toimintamallin uudistuksiin.

KAUPUNKIKONSERNIN OSAKEYHTIÖT Jaakko Mustakallio Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu 33 osakeyhtiötä, joissa Tampereen kaupunki käyttää omistajavaltaa sekä nimittää yhtiöiden hallitukset tai osan hallituspaikoista. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiöiden sisäiset asiat eivät ole julkisia, joten emme voi yhtiöiden viimevuoden teemoja tässä poliittisessa tilinpäätöksessä käsitellä. Listaamme kuitenkin tähän kaikki kaupungin yhtiöt, joiden hallituksissa on vihreitä päättäjiä.      

Tampereen sähkölaitos Oy – Kirsikka Siik Tampere-Talo Oy – Maija Kajan Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Jaakko Mustakallio Särkänniemi Oy – Anna-Kaisa Heinämäki Pirkanmaan jätehuolto Oy – Oras Tynkkynen (pj.) Finnpark Oy – Perttu Pesä

           

Hermia Group – Olli-Poika Parviainen Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy – Juhana Suoniemi Ekokumppanit Oy – Jaakko Stenhäll (pj.) Tampereen palvelukiinteistöt Oy – Tuure Pitkänen Tampereen vuokra-asunnot Oy – Johanna Roihuvuo Kiinteistö Oy Opintanner – Aksu Piippo Pirkan Opiskelija-asunnot Oy – Aksu Piippo Tampereen työvalmennussäätiö Syke – Petri Siuro Sosiaalinen yritys Sarka Oy – Katri Pihlaja (pj.) TREDU-kiinteistöt Oy – Emilia Olkanen Insinöörioppilastalo Oy – Emmanuel Eneh Oy Runoilijan Tie – Maire Matikainen


YH Länsi Oy – Tuila Jaatinen

Tampereen sähköverkko Oy – Vesa Eskola

LISÄTIETOJA TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA VALTUUST ORYHMÄN TOIMINNASTA Lisätietoja antavat: Jaakko Mustakallio puh: 045 652 0589 email: jaakko.mustakallio@tampere.fi Olli-Poika Parviainen puh: 040 806 2576 email: olli-poika.parviainen@tampere.fi Anna-Kaisa Heinämäki puh: 0400 823214 email: anna-kaisa.heinamaki@tampere.fi


Vihrean valtuustoryhman poliittinen tilinpaatos