Issuu on Google+

Hoitokoti Päiväkummun

Sanomat. Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

www.hoitokotipaivakumpu.fi


Sisältö Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

4 6 7 10 11

Pääkirjoitus

Päiväkummun toiminnanohjaus Toiminnan laadullisia tavoitteita 2010 Päiväkummussa retkeillään Nykyaikainen ohjauskeskustelu Gallup

12

Ryhmistä iloa & virkistystä

19

Vieno Kekkosen konsertti Länsi-Pasilassa

18

20 22 24 27

Vanhusten viikko 2009

Viriketoimintaa Ainolan malliin Muistojen pata porisee Vanamossa Ravitsevaa & maukasta ruokaa Keittiönurkka

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä: Juulia Piippo, Jaana Castren, Taimi Turunen, Anne Väätäinen ja Ilmari Tuomivaara (ulkoasu). Yhteystiedot: sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot: Toimitusjohtaja Anne Väätäinen 040 715 4945 Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7 00520 Helsinki. Vastaava hoitaja Sanna Kylliö 050 382 0414 ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51 ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52 ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53 ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2 00240 Helsinki. Länsi-Pasilan vastaava hoitaja Sinikka Hyytiäinen 050 354 9099 ryhmäkoti Ilmatar (09) 777 127 40 ryhmäkoti Väinölä (09) 777 127 50. Vuosaaren ryhmäkoti Vellamo Merikorttikuja 6 R 143 00960 Helsinki (09) 32841431. Vastaava hoitaja Outi Gerdt puh. 050 342 7249. Malmi / Kotipolun ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki puh. 050-599 3149 Keittiö Karpalo (09) 75627856 Toimintaterapeutti Eila Turunen sähköposti: toimintaterapia@hoitokotipaivakumpu.fi

Kuva: iStockphoto

3


Pääkirjoitus

Kehittyvä hoitokoti on asukkaan ja työntekijän etu

H

Pääkirjoitus • toimitusjohtaja Anne Väätäinen

oitokoti Päiväkummussa päättyvä vuosi jää muistoihin varsin vakaana, turvallisena ja elämäniloa esiin nostavina hetkinä. Tämä tunne korostuu entisestään, kun mietimme vuoden uutisointeja muun muassa lamasta ja vanhusten hoidosta. Vuoden 2009 sujumiseen entistä joustavammin ovat vaikuttaneet ne arvot, periaatteet ja hyvät perinteet, jotka Päiväkumpuun on luotu. Sen lisäksi on vuoden aikana päästy arvioimaan ja edelleen kehittämään tapojamme toimia. Asukkaidemme yksilöllinen ja laadukas hoito on ollut aina toimintamme keskiössä. Asukaslähtöisestä hoitosuunnitelmien mukaisesta hoidosta on tänäkin vuonna vastannut ryhmäkotien ammattitaitoinen hoitohenkilökunta. Asukkaidemme kokonaisvaltaisessa hoidossa on mukana myös muita ammattiryhmiä, kuten lääkäri, kokit, fysioterapeutti, jalkahoitaja, toimintaterapeutti, musiikkiterapeutti ja farmaseutti. Hoitokotimme arkeen ja juhlaan on etsitty erilaisia mieltä ilahduttavia sisältöjä. Muutamia arjen ja juhlan hetkiä on tässä lehdessä esillä sanoin ja kuvin. Vuoden aikana olemme tavanneet asukkaidemme omaisia ja ystäviä monessa eri yhteydessä: vierailuilla, omaistenilloissa, retkillä, juhlissa ja hoitoneuvotteluissa. Henkilökunnan osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä on pidetty huolta koulutuksin ja kehittämispäivin. TYHY-tiimi on vastannut erilaisten yhteisten tapahtumien järjestämisestä, kuten Naisten 10, teatteri ja pikkujouluristeily. Liikuntasetelit

ovat kannustaneet liikuntahetkiin ja kulttuurisetelit erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Hoitokoti Päiväkummun suurimpia kehityshankkeita vuoden 2009 aikana ovat olleet toiminnan laajentaminen, toiminnanohjausjärjestelmän ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän rakentaminen sekä asukassuhdehallinnan ja sen dokumentoinnin kehittäminen. Vuosaareen yksikön laajennusremontti on ollut käynnissä jo yli puoli vuotta. Vellamon alakertaan avataan tammikuun 2010 alussa kymmenenpaikkainen ryhmäkoti Ahtiala. Toiminnan ohjausjärjestelmän tämän hetken kehitysvaiheesta kertoo tässä lehdessä projektista vastannut Jaana Sulkava, joka vuoden 2010 alussa aloittaa toimintansa asiakassuhdevastaavana. Henkilöstön ohjaukseen on vuoden aikana kehitetty tietojärjestelmä yhteistyössä Qvik Oy:n kanssa. Henkilöstön ohjausprosessin kehitysvaiheesta kertoo lehdessämme lähemmin vastaavahoitaja Sanna Kylliö. Vuoden 2010 aikana haluamme edelleen kehittää profiloituneita ryhmäkotejamme, hoitoprosesseja, asumispalveluita, henkilöstönohjausta, seniorineuvontaa sekä koko yrityksen toimintaa. Haluamme varmistaa myös sen, että parhaat käytännöt tulevat jaettua ryhmäkotien välillä. Tämän lisäksi haluamme muun muassa nauttia perinteisestä arjesta ja juhlasta! Teitä kaikkia Päiväkummun elämän täyteisessä vuodessa mukana olleita lämpimästi kiittäen, hyvää joulunaikaa ja onnea vuodelle 2010 toivottaen.

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

3


Asumispalveluiden auditointiryhmä suunnittelutuokiossa.

Päiväkummun toiminnanohjaus Yhteiset toimintatavat ja avoin viestintä – siitä se ajatus sitten lähti! Teksti • Jaana Sulkava sairaanhoitaja, laatu- ja asiakassuhdevastaava

T

avoitteenamme on, että arjessa toteutetaan se, mitä on asiakkaan kanssa sovittu. Toinen tärkeä asia on, että toimitaan ja tehdään työt siten, kuin ne on Päiväkummussa määritetty. Lisäksi arjen työn lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyys, jatkuva toiminnan parantaminen, suunnitelmallisuus, selkeät vastuut,

44

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

joustava tiedon kulku ja henkilökunnan sitoutuminen työn kehittämiseen. Päiväkummun tietojärjestelmän portaali on rakennettu neljän osa-alueen pohjalta; 1) Julkiwebb (kaikille avoin) 2) Sisäinen viestintä eli intranet (Päiväkummun koko henkilökunnalle), 3) Johtoryhmäviestintä (Päiväkummun johtoryhmälle) sekä 4) Hallitusviestintä

(Päiväkummun hallitukselle). Nämä neljä osa-aluetta toimivat sidosryhmilleen rajapintoina koskien toiminnan ohjausta, kehittämistä, dokumentointia sekä seurantaa. Päiväkummun toiminnanohjauksen tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa ja arjen toimintaa siten, että saavutetaan tavoite: tyytyväinen asukas, omainen ja


Henkilökunta

työntekijä. Toiminnan ohjaus muodostuu a) toiminnan/prosessien kuvauksista, b) arjen toiminnasta (tehdään työt ammatillisesti ja sovitulla tavalla), ja c) toiminnan näytöistä (tallenteista, jotka syntyvät toiminnan tuloksina, kertovat mitä ja miten on tehty sekä mitä on saatu aikaiseksi, esim. hoito- ja palvelusuunnitelma).

peista ja tavoitteista lähtien. Ja nyt ne ovat helposti koko henkilökunnan saatavilla intranetissä. Jokaisen työntekijän vastuulla on toimia ja tehdä oma työnsä siten, kuin on yhdessä sovittu. Koko henkilöstö myös osallistuu toiminnan seuraamiseen ja havaintojen tekemiseen sekä toiminnan parantamiseen ja kehittämishankkeisiin.

isäisen viestinnän sivuilla eli intranetissä on kuvattu ja määritetty Päiväkummun tapa toimia. Toiminta muodostuu viidestä ydinprosessista (asiakassuhteen hallinta, hoito-, ateria- ja asumispalvelut sekä ryhmäkotitoiminta) sekä neljästä tukiprosessista (operatiivinen, talous, henkilöstö sekä strateginen ohjaus). Intrasta löytyvät myös asiakirjat eli ohjeet, jotka ohjaavat toimintaa ja niissä on kerrottu ”se oikea tapa” esim. lääkehoidon suunnitelma, apuvälineiden hankinta jne. Intrasta löytyvät myös voimassa olevat ja päivitetyt lomakkeet sekä tarvittavat tietojärjestelmät esim. asukastietojärjestelmä PrimeCare. Intran toimintakäsikirjassa on kuvattu toiminnan ohjauksen kokonaisuus; Päiväkummun esittely (organisaatio, hoitofilosofia, palvelut, asiakkaat ja yhteistyö), johtaminen (toiminnan tavoitteet, suunnittelu, ohjaus, organisointi, seuranta, viestintä, säädökset), toiminnan prosessit, voimavarat (henkilöstö, työympäristö, välineet & laitteet, pääoma) sekä toiminnan auditointi, arviointi ja kehittäminen (asiakas- ja henkilöstökyselyt, sisäinen auditointi, poikkeava palvelu ja parantaminen). Intran sisältöä kehitetään ja täydennetään edelleen (esim. Pekkaperehdyttämismaailma on vielä keskeneräinen). Kehittäessämme toiminnan ohjausta olemme miettineet oikeita ja hyviä toimintatapoja nimenomaan Päiväkummun tar-

aadunhallinnan toteuttaminen edellyttää toiminnan seuraamista ja säännöllistä arviointia. Käytämme erilaisia mittaustapoja (asiakas- ja henkilöstökyselyt, sisäiset auditoinnit) toiminnan kehittämiseen sekä osoittamaan, että olemme toimineet sovitulla tavalla. Toiminnan mittaamisella tiedämme suorituskykymme ja tyytyväisyyden toimintaamme (missä vaiheessa olemme nyt, miten olemme kehittyneet jne.). Toiminnan seuranta ja mittaaminen kohdistuu asiakkaiden ja henkilöstön kokemusten selvittämiseen, palveluiden toimivuuteen ja vaatimusten mukaisuuteen (tehdäänkö niin, kuin on sovittu ja saadaanko aikaan se, mitä on suunniteltu). Kehitämme toimintaamme myös mm. henkilökunnan tiimitoiminnan sekä ryhmäkotien projektitoimintojen kautta. Ylin johto huolehtii organisaation kokonaisuuden ja johtamisen ydinrakenteiden ja prosessien hallinnasta, nykytilasta, tavoitteiden asettamisesta ja kehittymisen seurannasta. Sisäinen auditointi on toiminnan

S

kehittämis- ja varmistamistoimenpide. Sen avulla etsitään ja löydetään toiminnan kehittämisen kohteita. Samalla myös varmistetaan, että toimitaan sovitulla, suunnitellulla tavalla ja täytetään toimintaamme kohdistuvat vaatimukset. Päiväkummun ensimmäinen sisäinen auditointi tehtiin syys-lokakuun aikana. Tavoitteena oli auditoinnin oppiminen, selvittää onko prosessit kuvattu ja viestitetty tarkoituksenmukaisesti sekä selvittää onko arjen toiminta kuvausten mukaista. Ensimmäisessä sisäisessä auditoinnissa kohteena olivat kaikki ryhmäkodit ydinprosessien osalta. Auditoijille pidettiin valmennus- ja koulutuspäivä sekä raportointi- ja kokemustenvaihtopäivä. Auditoijina olivat prosessin omistajat sekä hoitajia eri ryhmäkodeista. Auditointiraportit on julkaistu eli ne ovat henkilökunnan luettavissa intrasta Sisusisäinen auditointi kohdasta. Ryhmäkotivastaavat ovat tiiminsä kanssa tehneet mahdollisiin poikkeamiin korjausehdotukset, jotka ao. prosessin omistaja on hyväksynyt, myös poikkeamaraportit ovat henkilökunnan luettavissa oikopolusta Sisu- sisäinen auditointi. Prosessin omistajat ovat tehneet auditoinnista yhteenvedot, jotka käsiteltiin ryhmäkotivastaavien seminaarissa. Prosessin omistajat päivittävät kehitysblogia intrassa ja ”verkkopäiväkirjaan” voi henkilöstö kommentoida ja tuoda mielipiteitään esiin. Johtoryhmä hyväksyy ensi vuoden auditointiohjelman ja arvioi toiminnan ohjauksen tavoitteiden ja periaatteiden parannuksia ja muutostarpeiden ajankohtaisuutta. Johtoryhmä käsittelee säännöllisesti auditointien ja prosessien tuloksia, tehtyjä korjaavia sekä ehkäiseviä toimenpiteitä ja arvioi resurssien riittävyyttä. Koko Päiväkummun yhteinen matka jatkuu!

"Päiväkummun toiminnanohjauk-

sen tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa ja arjen toimintaa siten,

että saavutetaan tavoite: tyytyväinen asukas, omainen ja työntekijä."

L

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

55


Toiminnan laadullisia tavoitteita 2010

S

yksyllä 2008 Hoitokoti Päiväkummussa aloitettiin mittava toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen. Laatujärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa yrityksen käytössä olevia toimintatapoja, jakaa parhaita käytäntöjä, luoda puitteet kehitystoiminnalle ja taata laadukas hoitotyö myös jatkossa. Tänä syksynä tehdyistä auditoinneista saimme arvokasta palautetta toimintamme edelleen kehittämiseksi ja ensi vuoden tavoitteena on muun muassa tuoda yhteisesti sovittuja käytäntöjä jokaiseen ryhmäkotiin. Me Päiväkummun henkilökunta olemme yhdessä vastuussa laatujärjestelmän käytäntöönotosta ja sen kehittämisestä. Uskon, että me kaikki haluamme olla mukana sellaisessa työpaikassa, jossa yhteisenä tavoitteena on tyytyväinen asukas, hänen omainen ja myös tyytyväinen työntekijä. Eräs keskeinen ensi vuoden tavoite on huolehtia henkilökunnan jaksamisesta ja kehittymisestä vaativassa työssä. Päiväkummun ohjausjärjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen ensivuonna ja painottuu juuri henkilökunnan hyvinvointiin. Alkuvuoden aikana on tarkoituksena muun muassa henkilöstön ohjausprosessin suunnittelu

paa Vuosi 2010 lu a, ja tu a kehitystä ja la is lm siihen olen va sitoutumaan.

6

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

ja toteuttaminen. Henkilöstöohjauksella pyritään turvaamaan ammattitaitoinen henkilökunta tarjoamaan sitoutuneesti ja motivoituneesti Päiväkummussa tärkeänä pidettävän Elämänilon filosofian sävyttämiä hoivapalveluita asukkaille. Tavoitteena on että henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi, arvostetuksi, sopivan haastavaksi ja että työssä on mahdollista kehittyä. Voimakkaasta motivaatiosta ja kehityshalusta kertoi myös loppuvuodesta tehty koulutuskartoitus: jokaisesta ryhmäkodista nousi koulutustoiveita. Itselläni on ilo aloittaa uusi vuosi mielekkäässä työssä Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön vastaavana hoitajana. Vuosi 2010 lupaa kehitystä ja laatua, ja siihen olen valmis sitoutumaan.

Sanna Kylliö Sanna Kylliö toimii Itä-Pasilan yksikön vastaavana hoitajana sekä prosessin omistajana henkilöstönohjauksessa


Retket Päiväkummussa järjestetään paljon retkiä. Seuraavalla aukeammalla muistellaan muutamaa kesällä tehtyä retkeä.

Päiväkummussa retkeillään

Ainolan asukkaita Tuomarinkylän heinätalkoissa. Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

77


1

1 Ryhmäkoti Vipulan kesäretki Kaivopuistoon. 2 Ja kahvit Cafe Carusellessa. 3 Vuosaaren väki taas vetreästi vesillä. 4 Väinölän asukkaita laineilla. 5 Kullervon väkeä Korkeasaaressa. 6 Länsi-Pasilan asukkaat jouluisella kiertoajelulla.

Retkistä iloa

K

aikista ryhmäkodeistamme on pyritty tekemään retkiä vuoden 2009 aikana. Vuosaaren Vellamon väki on tänä vuonna käynyt risteilyllä Helsingin edustalla, teatterissa ja silakkamarkkinoilla. Itä-Pasilan ryhmäkodeista on tehty retkiä muun muassa kahviloihin, toreille, läheiselle jalkapallokentälle, heinätöihin, taidegallerioihin, kirkkoihin ja Länsi-Pasilan yksikköön erilaisiin tapahtumiin. Yksi suurimmista retkistä toteutettiin marraskuun lopulla kun noin 30 itä-Pasilan asukasta matkasi takseilla saattajineen Malmin kirkkoon kuuntelemaan Joulun Sävel Soi konserttia. Länsi-Pasilan asukkaat ovat puolestaan käyneet muun muassa risteilyllä Helsingin edustalla ja tehneet kiertoajelun Helsingissä, josta toimintaterapeuttimme Eila Turunen on kirjoittanut oman artikkelinsa. Malmilla sijaitsevan Kotipolun ryhmäkodin asukkaat ovat olleet Huittisten leirikeskuksessa ja muistorikkaalla reissulla Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla. Retkemme vaativat aina joukon

8

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

avustajia – tässä yhteydessä haluammekin kiittää niitä lukuisia omaisia, opiskelijoita, vapaaehtoisia ja Päiväkummun työntekijöitä, joita ilman nämä retket eivät olisi onnistuneet! Yhteistyössä toimitus

Kiertoajelua

L

Helsingissä

änsi-Pasilassa osallistuivat Ilmattaren ja Väinölän ryhmäkodit joulukuiseen Helsinkikiertoajeluun. TJP-Lines huolehti ammattitaitoisesta kuljetuksesta, käytössämme oli 16-paikkainen pikkubussi, jossa oli myös pyörätuolimahdollisuus. Epävarmempikin matkalainen saattoi huoletta nousta autoon hissiä käyttäen. Kiertoajelun oppaan tehtävistä vastasi Mara Mertjoki, jolla on takanaan mm. taksinkuljettajan ura Helsingissä.

Toimintaterapeutti Eila Turunen huolehti matkan toiminnallisesta puolesta yhdessä opiskelijoiden Terhin ja AnnaMarin kanssa. Matkan aikana saimme kuulla Helsingin värikästä historiaa sekä Maran että osallistujien kokemusten kautta. Tutut kadunkulmat kauppoineen, kirkkoineen ja ravintoloineen herättivät iloa ja myös haikeutta. Todettiin, että kaupungissa on tapahtunut paljon muutoksia, mutta onneksi mm. Eira ja Katajanokka ovat säilyttäneet kulttuurihistoriallisesti tärkeän ilmeensä. Menneisyys ja nykyisyys olivat vahvasti matkalla mukana; itsenäisyyspäivän juhlinnan ollessa vielä tuoreessa muistissa toivat Helsingin rakennuksetkin muistoja Talvisodasta ja pommituksista. Ajoimme koulujen ohi, joissa osallistujat olivat kouluvuosiaan viettäneet. Useammat työpaikatkin löytyivät matkan varrelta. Erään asukkaan sanoin voisi lopuksi kommentoida ajelua Helsingissä: kyllä oli kiva nähdä että se vielä oli paikallaan! Toimintaterapeutti Eila Turunen


Retket

2

a Matkan aikan Helsingin saimme kuulla riaa värikästä histo

3

5

4

6 Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

9


Länsi-Pasila

Teksti: laatuvastaava, sairaanhoitaja Jaana Sulkava

Ohjauskeskustelu on mahdollista toteuttaa myös videopuheluna.

Nykyaikainen ohjauskeskustelu

O

len sosionomiopiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Suoritin hallinnon jakson harjoittelun Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä syksyllä 2009. Harjoittelujaksoomme kuuluu järjestää ohjauskeskustelu, johon osallistuvat opiskelija eli minä, harjoittelun ohjaajana toiminut Sinikka Hyytiäinen sekä ammattikorkeakouluni opettaja. Pitkän välimatkan takia opettajani ei päässyt paikanpäälle saapumaan, joten aloimme miettiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa ohjauskeskustelu. Päädyimme käymään keskustelun Skype–ohjelman välityksellä. Päiväkummun yksiköissä oli juuri kuluneena syksynä otettu käyttöön Skype osaltaan helpottamaan yksiköiden välistä

10

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

Teksti • Sosionomiopiskelija Noora Salonen

viestintää sekä viestintää hallinnon ja yksiköiden välillä. Seinäjoen päässä opettajalleni tehtiin tunnukset Skypeen. Myönnän hieman jännittäneeni etukäteen ohjauskeskustelua. En tosin niinkään itse keskustelun kulkua, vaan käytännön järjestelyiden onnistumista ja tekniikan toimivuutta. Tässä vaiheessa joudun tunnustamaan oman kokemattomuuteni Skypen käytössä. Jotenkin olen onnistunut kyseisen ohjelman käytön tähän syksyyn asti välttämään. Tosin pientä jännitystä taisi olla itse kullakin osapuolella. Olihan tämä ohjaajallenikin ensimmäinen kerta, kun ohjauskeskustelu opiskelijan ja tämän opettajan kanssa käydään näin sähköisesti. Hiipivä jännitys, pienet tekniset ongelmat tai edes yltyvä syysflunssa eivät

loppujen lopuksi keskustelun kulkua haitanneet. Kaiken kaikkiaan pari tuntia kestänyt keskustelu meni yhtä yhteyden katkeamista lukuun ottamatta hyvin. Tilanne oli lopulta yhtä rento, kuin mitä se olisi varsinaisella opettajan ohjauskännilläkin ollut. Ainoana miinuksena tässä näimme sen, ettei opettajani nyt päässyt Länsi-Pasilan fyysisiin puitteisiin tutustumaan. Niin ja jäivät opettajaltani näin myös pullakahvit saamatta. Videopuheluna toteutettu ohjauskeskustelu oli onnistunut kokeilu ja osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi perinteiselle ohjauskäynnille. Näin myös säästivät opettajani matkakuluissa sekä Päiväkumpu pullassa ja kahvissa. Positiivinen kokemus kaikin puolin.”


1

2

3

4

5

6

7

8

9

Gallup

Toimitus halusi selvittää asukkaiden mieltymyksiä eri ruokiin, niinpä tiedustelimme asukkailtamme: mitkä ovat mieliruokiasi? 1. Maaret, Kullervo: Lempiruokaani on maksalaatikko, maksan maku erityisesti viehättää. Sekä hernekeitto ja pannarit. Nehän kuuluvat torstai päivään. 2. Sylvi, Vellamo: Karjalanpaisti! Ja kaikki ruoka maistuu ja on hyvää! 3. Lilja, Väinölä: Lilja on aina ollut liharuokien ystävä: ”Hyviä ruokia on monia. Ainakin nyt tuo

mannavelli, lihapullat ja kaalilaatikko.” 4. Pekka, Ilmatar: Sianliha ja marjapuuro! 5. Eeva-Liisa, Vipula: Borsh-keitto, maksapihvit kermakastikkeella ja ohrauunipuuro maidon kanssa. 6. Kaitsu, Kullervo: Jouluna sika, sillä se kuuluu jouluun. Keitoista hernekeitto on parasta. Mutta minä olen kaikkiruokainen, kaikki on hyvää täällä.

7. Ester, Vanamo: Parasta ruokaa ovat voi ja maito. 8. Helvi, Vanamo: Itse ongitut ahvenet kesämökin nuotiolla voissa paistettuna. 9. Zorro, Vanamo: ”Aina tätä purkkiruokaa, saisipa joskus kokolihapihvin ja kulhollisen kermaa. Makoisaa joulua kaikille.”

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

11


Ryhmistä iloa & virkistystä

12

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat


Ryhmät

Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkodeissa järjestetään useita erilaisia ryhmätapahtumia. Esimerkiksi Ryhmäkoti Vellamossa Vuosaaressa on tämän vuoden aikana kokoontunut säännöllisesti kirjallisuus piiri, pullanleivontaryhmä, tuolijumpparyhmä, lauluryhmä sekä taideryhmä. Lisäksi Vellamolaiset ovat innokkaita ulkoilijoita ja Bingon ja Mölkyn pelaajia. Lue ryhmien toiminnasta sivuilta 12-17.

Tuolijumppaa savolaisilla ohjeilla ryhmäkoti Vellamossa ohjaa Irma.

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

13


Vellamon asukkaat Maire ja Kerttu osallistumassa lauluhetkeen

Musiikkiterapia Soivan Kuntoutuksen ryhmämusiikkitoiminta Hoitokoti Päiväkummussa syyskaudella 2009

Musaklubista Päiväkummun Laulajiin

M

etsässä ei liikahda lehtikään, ovat alkusanoja meille kaikille tutusta laulusta Unohtumaton ilta. Tällä tunteellisella laululla Päiväkummun Laulajat aloittivat esiintymisen Itä-Pasilassa kun ryhmäkodeissa vietettiin perinteisiä omaisten- pikkujouluiltoja. Päiväkummun asukkaista koottu kuoro kokoontui yhteen pitkin syksyä kahden viikon välein ja harjoitteli innostuneesti tulevia esiintymisiä varten. Aplodeista päätellen se kyllä kannatti. Joululaulut soivat kauniisti kulkusten säestyksellä ja hymy sekä ilo kuorolaisten kasvoilla kertoivat paljon. Yhdessä laulaminen on paitsi mukavaa, niin voidaan myös todeta, että laulussa on sellaista voimaa joka yhdistää monenlai-

14 14

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

set ihmiset. Ryhmäkoti Kullervossa tammikuussa alkanut Musaklubi on jatkanut kokoontumisia elokuusta alkaen kerran viikossa tiistai iltapäivisin. Asukkaat ovat olleet mukana aktiivisesti ja päiväkahvin jälkeen jääneet odottamaan ohjaajaa reppuineen sekä suuren valkoisen cd- soittimen ilmestymistä ryhmäkodin yhteiseen tilaan. Musiikki on tuonut asukkaat yhteen ja niin kuin yksi asukas totesi; on klubissa ollut hyvä henki. Yhteislaulukaraokessa olemme laulaneet lauluja maan ja taivaan väliltä sekä keskustelleet niistä asioista, ajatuksista ja kokemuksista, joita laulut ovat tuoneet itse kunkin mieleen. Musaklubissa jokaisen mielipide on tärkeä ja arvokas. Kerran kuussa olemme kokoontuneet levyraadin merkeissä ja

miten mukavaa onkaan antaa pisteitä ja arvotella musiikkikappaleita. Myös klassiseen musiikkiin olemme tänä syksynä tutustuneet. Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta teemana olikin hänen musiikkinsa. Suomalaisesta luonnosta innoituksia saanut musiikki sekä isänmaalliset marssit herättivät tunteita ja mielenkiinnolla musaklubilaiset kuuntelivat myös säveltäjän elämänhistoriaan liittyviä tarinoita. Tämän syksyn viimeisessä kokoontumisessa teemana on ”joululaulumaraton”. Montakohan joululaulua ehdimmekään laulaa yhdessä? Lämmin kiitokseni Päiväkummun asukkaille mukanaolemisesta sekä henkilökunnalle yhteistyöstä. Soili Laukka, musiikkiterapeutti


Ryhmät

Biljardi vaatii pelaajaltaan keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Kuvassa tähtää Veijo.

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

15


Säiden salliessa mölkky on suosittu harrastus päiväkumpulaisten keskuudessa. Anneli on heittovuorossa Kaitsun tarkkaillessa.

16

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat


Ryhmät

Musiikkiryhmiä

O

len järjestänyt kuluneen syksyn aikana musiikkiryhmiä Ainolan, Vipulan ja Vanamon ryhmäkodeissa. Ohjelmistoon on kuulunut yhteislaulua ja musiikin kuuntelua suomalaisista kansanlauluista aina viime aikojen tuoreesiin pop-kappaleisiin. Ryhmät ovat toimineet avoimen ryhmän periaatteella, eli kaikki halukkaat ovat olleet tervetulleita mukaan. Osallistujia onkin ollut runsaasti, ja mukavaa on ollut, puolin ja toisin. Vanamon ryhmäläisten kanssa keskustellessamme huomasimme, miten usein kuuntelemamme suomalaiset tangot ovat surullisia. Tästä alkoi ajatusleikki siitä, millainen voisi olla Vanamon tango... Heti alkuun tuli selväksi, että tango on iloinen. Ajatusleikin jatkuessa syntyi tarina

nuorukaisesta, joka lähtee etsimään omaa kultaansa, unelmiensa kukkaa. Sävelsin ja tein sanoituksen tarinasta, ja niin syntyikin iloinen Vanamo-tango. Ryhmänohjaaja, toimintaterapeuttiopiskelija Antti Lemetyinen

Vanamo-tango 1. säkeistö On nuori mies metsään lähtenyt, yhtä hän etsii. Sanovat: on se onnellinen, joka kukan löytää. Tien varrella, jossain kaukana, on kukkalehto kenties. Sinne lähden, kuun ja tähdet, kartakseni minä saan.

Kertosäe On kaunis kukka, pieni Vanamo Vienosti se tuoksuu. Mulle maailman suloisin se on; tuoksu satumainen. Löydänkö, löydänkö, Sinua mä lain? Vai oletko, Sä pelkkä kukka vain? 2. säkeistö Oon nuori mies, metsään lähtenyt, en enää etsi Sanon mä: oon mä onnellinen, kun kukan löysin! Tien varrelta, metsän laidalta, kukkalehdolle pääsin. Nyt kahdestaan tietä kuljemme, alla tähtein ja kuun.

Kuvataideryhmiä Päiväkummussa

V

ärit, muodot ja materiaalit ovat toimineet Hoitokoti Päiväkummun kuvataideryhmien keskustelun ja toiminnan lähtökohtina tänä syksynä. Muistoja, tuoreita tapahtumia ja mielialoja on tallennettu väripaperein ja pullopeitevärein. Ryhmät ovat kokoontuneet syyskuusta lähtien viikottain itä- ja länsi-Pasilassa, Vuosaaressa kuvataideryhmä aloitti lokakuussa. Syksyn aikana myös lähi- ja toimintaterapeuttiopiskelijat ovat osallistuneet ryhmän toimintaan esim. tukemalla oman asukkaansa työskentelyä vaikkapa tukemalla pensseliä pitävää kättä tarvittaessa – tärkeää on ollut antaa mahdollisuus ryhmäläisen omalle ilmaisulle. Toimintaterapeutti Eila Turunen vastaa ryhmäläisten kokoonpanosta yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Ryhmän tavoitteena on ollut vastata osallistujien kuntoutuksellisiin tarpeisiin sosiaalisena ja toiminnallisena tilanteena. Rauhallinen ympäristö, säännölliset

tapaamiset ja tutut ryhmäläiset rakentavat tuttua ja turvallista tilaa, jossa omia ajatuksiaan ja tunteitaan rohkaistuu jakamaan myös muiden kanssa. Kokemus itsestä yhteisössä vahvistuu. Kuvataideopettaja Mirja Ilkka pitää elementtien niukkuutta tärkeänä ryhmien kokoontumiskerroilla. Taide on ehtymätön tie, jolla on paljon annettavaa. Riittävä lähtökohtien rajaaminen auttaa tällöin työskentelemään. Suorituspaineiden minimointi on tärkeää, koska harva meistä näkee itsensä kuvataiteilijana. Kuvataideryhmässä kyse ei ole askartelusta vaan pikemminkin hiljentymisestä taiteen äärellä. Se mitä syntyy, ei ole tavoite vaan ihastuksen ja ihmettelyn kohde. Ryhmien riemuksi, näitä hetkiä on riittänyt.

Kuvassa vasemmalta oikealle kuvataideopettaja Mirja Ilkka, toimintaterapeuttiopiskelija Maisa Norrgård, toimintaterapeutti Eila Turunen ja toimintaterapeuttiopiskelija Katja Jäppinen.

toimintaterapeutti Eila Turunen ja kuvataideopettaja Mirja Ilkka

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

17


oli Ohjelmistoon ään st ä merkitty pelk te yh ensä lokakuun ajalle htumaa. 58 ryhmätapa

Vanhusten viikko 2009

V

Teksti • Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtaja Irma Väätäinen

altakunnallinen vanhusten viikko käynnistyi perinteisin menoin Hoitokoti Päiväkummussa lokakuun toisella viikolla. Syksyn harmaudesta ja sateesta huolimatta saimme nauttia vielä lämpimästä säästä ja ruskan väriloistosta. Hoitokoti Päiväkummussa oli varustauduttu tulevaa kaamosta vastaan tosi runsaalla ohjelmalla koko syksyksi. Ohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat kantaneet vastuuta vastuuhoitajien ja ryhmäkotien lisäksi myös keittiö ja hoitokodin yhteinen Virike- ja kuntoutustiimi sekä toimintaterapeutti. Ohjelmistoon oli merkitty pelkästään lokakuun ajalle yhteensä 58 ryhmätapahtumaa. Näistä perinteiselle vanhusten viikolle sijoittui yhteensä 21 tapahtumaa eli keskimäärin yksi tapahtuma päivässä kussakin niin Vuosaaren, Itä-Pasilan kuin myös Länsi-Pasilan toimintayksikössä. Hoitokoti Päiväkummun perinteiden

18

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

mukaan Vanhusten viikko ryhmäkodeissa on alkanut sunnuntain jumalanpalveluksella. Sen lisäksi viikon varrelle osui myös seurakunnan hartaustilaisuus Itä- Pasilassa. Siellä avattiin viikon alussa myös perinteinen taidenäyttely, johon oli koottu asukkaiden itsensä maalaamaa taidetta. Valtakunnalliselle vanhusten viikolle on sijoittunut myös perinteinen helsinkiläisten Silakkamarkkinaviikko. Silakkateema on sopinut hyvin myös Hoitokoti Päiväkummun vanhustenviikon sisällöksi kala-aiheisine koristeluineen, ruokalistoineen, ohjelmineen ja käynteineen paikanpäällä Kauppatorin silakkamarkkinoilla. Vanhusten viikon puolivälissä koko Hoitokoti Päiväkummussa osallistuttiin myös valtakunnalliseen iäkkäiden liikuntapäivään teemalla Elämyksiä liikunnasta – Liikutaan yhdessä. Ryhmäkotien hoitajat auttoivat vanhuksia hoitokodin

pihalle tunnustelemaan syksyistä maaperää, katselemaan värikästä luontoa ja nauttimaan keittiön tarjoamasta kuumasta mehutarjoilusta. Vanhusten viikon aikana kokoontuivat myös monet taide-, musiikki-, laulu-, pullanleivonta- ja jumpparyhmät. Myös Vuosaaren luokkamummutapahtuma osui viikon varrelle. Länsi-Pasilassa järjestettiin vanhuksille myös kauneudenhoito- ja hemmottelupäivä. Viikon päätteeksi järjestettiin Länsi-Pasilassa koko Päiväkummun asukkaille tarkoitettu upea Vieno Kekkosen konsertti. Jälleen kerran voitiin todeta, miten vanhusten viikon viettäminen kuten myös syksyisen Elonkorjuu-viikon ja alkukevään Kalevala-viikon viettäminen tuovat kokonaisvaltaisuudessaan muiden viriketapahtumien tueksi syvällekäypiä sisältöjä ja iloa asukkaiden elämään.


Vieno Kekkosen konsertti Länsi-Pasilassa

O

dotimme innolla, niin asukkaat kuin henkilökuntakin, Vieno Kekkosen saapumista Länsi-Pasilaan. Lokakuisena perjantai-iltapäivänä odotuksemme palkittiin, kun näimme upean, hymyilevän artistin. Aikaisemmin olimme jo arvuutelleet, minkälainen tämän päivän Vieno Kekkonen mahtaa olla. Vieno Kekkonen saapui oman säestäjänsä kanssa Länsi-Pasilaan. Laulut olivat juuri niiltä vuosikymmeniltä, jolloin asukkaat ovat kevyttä iskelmä musiikkia kuunnelleet. Vieno tulkitsi kauniisti iskelmiä ja välillä lauloimme kaikki yhdessä. Vieno kertoi laulajan uraa kertyneen jo neljäkymmentä vuotta. Aika meni nopeasti ja konsertti huipentui runsaiden taputuksien jälkeen vielä viimeiseen kap-

paleeseen. Irma Väätäinen lausui lopuksi kiitoksen sanan Vienolle. Lisäksi tilaisuudessa muistettiin kukkasin ja pienen lahjan kera eläkkeelle siirtynyttä Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen lehtoria Leena Pietistä. Hoitokoti Päiväkumpu halusi kiittää lämpimästi häntä pitkäaikaisesta yhteistyöstä muun muassa vanhustyön koulutusohjelman kehittämisessä. Oman kukkasensa sai myös Hoitokoti Päiväkummun toimintaterapeutti Eila Turunen, joka on ansioituneesti hoitanut hoitokodin viriketoimintaa. Konsertti oli todella mukava ja energiaa antava kokemus niin asukkaille kuin henkilökunnallekin ja jälkeenpäin saimme yhdessä todeta Vieno Kekkosen olevan edelleenkin freesi ja kaunisääninen laulujen tulkitsija.

Vieno Kekkonen konsertoi Länsi-Pasilassa 9.10.2009.

Irma Väätäinen kiitti kukkasin pitkäaikaisesta yhteistyöstä Leena Pietistä. Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

19


Tanssin pyörteissä Marisanna ja Veli-Pekka.

20

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat


Ainola

Viriketoimintaa Ainolan malliin Teksti Jaana Castrén • Kuva Pasi Salminen

Tanssi: Ainolan asukkaista moni rakastaa tanssimista. Tekisi mieleni väittää, että melkein joka päivä tanssiminen jollain muotoa kuuluu ryhmäkodin aktiviteetteihin. Joskus on helpompi nousta sängystä, kun kiva musa soi ja voi ottaa pari tanssiaskelta matkalla kohti kylpyhuonetta. Jo nousee hymy asukkaan huulille ja tylsät arkiaskareet tuntuvat himpun mukavimmilta. Vanhustenviikolla syksyllä Ainolassa järjestettiin disko. Jo vanhakin nuortui, kun Ainolan alle 65vuotiaat jammasivat. Helmat paukkuen saattoi hyppiä tasajalkaa tai muutoin hieman kankealiikkeinen asukas alkoi oma-aloitteisesti kyykistymään lattialla, ainakin kymmenen kertaa ylös alas. Usein tansseja ei suunnitella etukäteen, vaan esim. telkkarista tuleva hyvä laulu saa sohvalla istujat liikkeelle. Ja taas ovat tanssit pystyssä. Usein kuuluu kommentti, nuo eivät käy ihan omillaan, kun meno yltyy. Silloin kun onnistuu houkuttelemaan pariksi miesasukkaan, löytyy soma pilke silmäkulmasta ja tanssiasento on

tiukasti kiinnipitävä. Kauniit vaatteet ja vastalaitetut hiukset saavat lattialla huomiota. Ulkoilu: Viikoittainen ulkoilu kuuluu Ainolan ohjelmaan syksyn pimeydestä ja sateista huolimatta. Huonolla kelillä lenkki lyhenee ja mukaan houkutellaan parempijalkaisia. Kaikkia asukkaita pyritään ulkoiluttamaan vähintään kerran viikossa. Ulkoiluryhmät kootaan kävelyvauhdin mukaan. Aina ei asukasta saada houkuteltua mukaan ja sohvaperunana saa olla joskus hyvällä omallatunnolla. Hoitajaa palkitseva kommentti piristävästä lenkistä alkuvaikeuksien jälkeen auttaa jaksamaan. Käy myös niin, että lenkkiporukkaa kasatessa, joku havahtuu ja haluaa mukaan sanoilla, saanhan minä tulla mukaan. Lenkeillä jutellaan tai ollaan vain hiljaa nauttien. Lapsien ja koirien näkeminen saa hymyn huulille. Onneksi niin moni kanssakulkija suhtautuu meihin myönteisesti ja antavat paijata koiriaan. Lähiseudun

asukkaista on tullut jokunen vakiotuttu. Ulkoilu piristää mieltä ja liikuntakyvyn ylläpito hoituu kuin itsestään. Ympäristön vaihto ja toisten ihmisten näkeminen auttaa jaksamaan arjessa. Vapaaehtoisten ja opiskelijoiden avulla ulkoilua voidaan harrastaa useimmin, kuin oman väen kesken, siitä heille iso kiitos.

Viriketoiminta Viriketoiminnasta on paljon hyötyä niin asukkaille kuin henkilökunnalle: + mukavaa yhteistä tekemistä asukkaiden ja henkilökunnan kesken + liikuntaa asukkaille + piristää mieltä ja kehoa + kivaa ajanvietettä + vaihtelua työhön henkilökunnalle + toimintakyvyn ylläpitämistä

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

21


Muistojen pata poris

Teksti • Lähihoitaja Taimi Turunen

”Ihmisen sieluun piirretty muistojen viiva on aika merkillinen. Kerä on uskomattoman suuri, ja vanhemmiten sieltä alkaa purkautua yllättäviä asioita.” -Martti Pokela-

Muistikuvia Päiväkummusta vuoden varrelta

22

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

S

yyskuussa ryhmäkoti Vanamossa käynnistyi porinapiiri. Pieni joukko on kokoontunut jakamaan ainutlaatuisia elämäntarinoitaan erilaisten teemojen ja kahvikupposen äärellä. Muistojen virittämiseen on käytetty keskustelujen lisäksi toiminnallisia menetelmiä kuten kuvia, tarinoita, tuoksuja, makuja, musiikkia ja käden taitoja. Muistelu avaa yhden ymmärrystä lisäävän väylän sekä nykyisyyteen että menneeseen ja haastaa ne dialogiin. Vanamossa muistelutilanteita on tarkoituksellisesti luotu oman identiteetin lujittamiseksi, elämän hallinnan resurssiksi vahvistamaan muistelijan psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitämään elämänjärjestystä, voimistamaan omien kokemusten ai-

nutlaatuisuutta. Onpa mielen tyyneyttäkin kevyesti ravisteltu turvallisissa puitteissa. Elämäntarinaansa toiselle kertoessaan henkilö luo omille elämänvalinnoilleen oikeutusta ja tällä tavoin vahvistaa kokemuksellista todellisuuttaan ja elämän hallintaansa. Kaiken ikäiset muistelevat, mutta prosessi aktivoituu erityisesti elämän muutosvaiheissa. Iäkäs muistelija siirtää kulttuuriperinteitä nuoremmille mutta samalla hahmottaa omaa menneisyyttään ja pyrkii sinuiksi sen kanssa. Muistellessa tavanomainen harmaakin arki näyttäytyy erityisenä ja merkityksellisenä. Mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus punoutuvat toisiinsa. Muistelu yhdessä muiden kanssa


Vanamo

see Vanamossa palauttaa tapahtumia mieleen, määrittelee sitä mikä on muistelemisen arvoista, on väline syvempään vuorovaikutukseen ja tunteiden käsittelyyn. Vanamon muistelijoiden vahva yhteinen vaikkakin erilainen kokemus esim. sota-ajasta tuo riipaisevien muistojen peilaamiseen kollektiivista turvaa ja järjestystä. Tapaamisissa tuoksupullot ovat kulkeneet nenästä nenään ja herätelleet muistoja. Kamferitippojen tuttu tuoksu kirvoittaa kielenpäät entisajan lääkintämenetelmien pohdintaan. Kardemumman tuoksu saa veden kielelle ja pullan tuoksun voi kokea leviävän Vanamon käytävillekin. Yksi asukas sanoi muistavansa kuinka lauantaisin koulusta palaavaa odotti äidin leipoma lämpimäispulla kylmän maitolasin

kera. Pullan ja äidin lämpö saa kyyneleet silmiin. Luonnon aineksista rakennettu metsä on hieno yhteisen työn tulos, jota ihaillaan yhdessä. Sammal tuntuu mukavalta sormien välissä ja posket hehkuvat kilpaa pihlajanmarjojen kanssa. Tuntuu mahtavalta viedä toinen metsä eristyksessä olevan asukkaan iloksi. Porinapiiri on koko yhteisöä vahvistava ja lujittava. Muistelija on ”pakotettu” arvioimaan kokonaisvaltaisesti mennyttä elämää ja selvittelemään muistin pintaan nousevia kokemuksia. Ammattitaitoisella hoitajalla on keinoja elämän kokonaisuutta rikkovien kokemusten arviointiin ja hoitavaan läpikäyntiin, vanhuksen tarinan kuulemiseen. Elämäänsä auki kerivän muis-

telijan muistikuvat ovat toisaalta kirkkaita, vahvoja, toisaalta hämäriä, aavistuksen omaisia. Muistelija ei vain palauta mieleen noita muistikuvia vaan nimenomaan synnyttää muistoja liikkuessaan tapahtumasta ja tilasta toiseen ja luodessaan ja ylläpitäessään elämäntarinaansa. Muistoilla sidomme itsemme tähän hetkeen ja luomme tulevaisuutta ja toivoa.

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä Pirjo Korkiakangas, Muistelusta voimavaroja vanhuuteen kirjassa Vanhuuden voimavarat, Eino Heikkinen, Marjatta Marin (toim.)(2002) Hakonen Sinikka, Muistelutyö (2003)

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

23


Kuva: iStockphoto

rjan avulla Ruokapäiväki ioimaan ja opittiin huom lliutoksia yksilö tekemään mu tarpeeseen. seen ravinnon

24

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat


Keittiö Karpalo

Ravitsevaa & maukasta ruokaa

K

eittiö Karpalon tiimi laatii parhaillaan uutta 4-6 viikon kiertävää perus- ja erikoisruokavalio listaa. Ruokalistan laadinnan lähtökohtana on turvata asukkaillemme suositusten mukainen energia ja ravintotaso. Ruokavaliolla pyritään huolehtimaan perusravinnon tarve, ennaltaehkäisemään toiminnallisia muutoksia, jolloin myös rakenteelliset muutokset elimistössä hidastuvat, elämän laatu ja omatoimisuus paranevat. Ruokalistan laadinnassa kiinnitämme huomiota myös ruoan makuun ja ulkonäköön. Monesti luullaan että asukkaamme saavat riittävän päivittäisen energian ja ravintotason, mutta näin ei aina ole. Ikääntymiseen liittyy rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Rakenteellisissa muutoksissa lihaskudosta katoaa, rasvakudoksen suhteellinen osuus suurenee, elimistön vesipitoisuus pienenee, sisäelimet pienenevät ja verenkierto heikkenee. Toiminnallisissa muutoksissa perusaineenvaihdunta hidastuu, fyysinen aktiivisuus vähenee, proteiinien muodostuminen ruokaaineiden valkuaisaineista vähenee, sokerin sietokyky heikkenee, herkkyys neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöille lisääntyy. Kokonaisenergian suositus väestötasolla on noin 1800 kcal/pvä. Päivittäinen kokonaisenergia muodostuu

Teksti • Mirja Saksa ja Kaija Möttönen

hiilihydraateista 55%, rasvoista 30% ja proteiineista 15%. Ikääntyneen henkilön tarvitsema energiamäärä pienenee 25% nuoren työikäisen kokonaisenergiamäärästä. Ravintoainetiheyden sitä vastoin jopa kasvaa. Pienempään energiamäärään on saatava yhtä suuri osa määrä suojaravintoaineita (vitamiinit, kivennäisaineet, välttämättömät amino- ja rasvahapot) kuin työikäisellä väestöllä.

A

siantuntijoista muodostettu ravitsemusprojektityöryhmä tutki erään palvelukeskuksen ravitsemushoitoa. Tulosten mukaan tutkimuskohteessa asukkailla kokonaisenergian keskiarvo jäi noin 1300 kcal/ pvä, joten osalla tutkituista energian saanti oli erittäin alhainen jopa 600 kcal/pvä. Tutkimuskohteessa olleessa palvelukeskuksessa energiaravintoaineiden keskinäinen jakauma vastasi hyvin määrällistä suositusta, hh 49,3%; ra 33,6%; prot 17,1%. Rasvojen laatu painottui tyydyttyneiden rasvahappojen (kovat rasvat) puolelle, keskiarvo oli 19,6E% suosituksen ollessa 10E%. Monityydyttämättömiä rasvahappoja (nestemäiset/pehmeät rasvat) rasvahappojen kokonaismäärästä oli 3,4%, suositus 5-10%. Tutkimuskohteena olleessa

palvelukeskuksessa vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti osoittautui myös tyypilliseksi ongelmaksi, joitakin saadaan yli tarpeen ja joitakin liian vähän. Aineenvaihdunnan kannalta on suotavaa, että myös suojaravintoaineiden tarve tasapainotetaan vastaamaan päivittäistä suositusta. Kokonaisuutena palvelukeskuksen asukkaiden ravitsemustilan tutkimuksesta kävi ilmi, että hyvä ravitsemustila oli 14 %:lla, kohonnut virheravitsemuksen riski yli puolella. Virhe- ja aliravittuja oli 14 %. Suuret yksilölliset vaihtelut ravinnon käytössä, sekä riskiryhmien mahdollisuus sairastua virhe- ja aliravitsemukseen saivat tutkimuskohteessa henkilökunnan kiinnittämään paljon huomiota ravitsemuksellisiin näkökohtiin. Ruokapäiväkirjan avulla opittiin huomioimaan ja tekemään muutoksia yksilölliseen ravinnon tarpeeseen. Ruoan riittävyydestä ja syödyn ruoan määrästä syntyi keskustelua. Henkilökunta halusi myös enemmän kokonaisvaltaista näkemystä ravitsemushoidosta.

V

anhuksen syödessä ravitsemuksellisesti suunnitellun aterian kokonaan, on ravintotaso täyttynyt, mutta ongelmat alkavat siitä, jos vanhus ei syö. Hoitohenkilökunnan on oltava tietoinen vanhusten ravitsemukAsukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

25


Keittiö Karpalo

sen tilasta. Muutokset asukkaan fyysisessä tilassa voivat kertoa aliravitsemuksesta, merkkeinä voi olla äkillinen laihtuminen, hiustenlähtö ja ihon kuivuminen. Lääkkeet voivat sinänsä heikentää ruokahalua ja toiset lääkkeet voivat vähentää syljen eritystä, aiheuttaa pahoinvointia ja muutoksia haju- ja makuaistissa. Tärkeää on selvittää syy painomuutokselle. Hoitokoti Päiväkummun ruokahuollon suunnittelussa on menossa perusruokavalion vakiointivaihe. Vakiointi on kokonaisvaltainen, ravintohuollon toiminnallisen suunnittelun projekti, jonka avulla myös ravitsemustila pyritään vakioimaan tarvetta ja suosituksia vastaavaksi. Suunnitellulta viikon ruokalistalta pystytään laskemaan suositusten mukaisten energia-, vitamiinitarpeiden täyttyminen. Edellä kuvattu tutkimusprojekti antaa olettaa mainittujen ravitsemuksellisten tulosten edustavan varsin yleistä tilannetta ikääntyvien tai muutoin vajaakuntoisen väestön keskuudessa. Päiväkummun ravitsemustyöryhmä ”painiskelee” nyt edellä mainittujen ongelmien kanssa, jotta voidaan toteuttaa ravitsemuksellisesti riittävät, mutta myös maukkaat ja kokonaisuutena nautittavat ateriat. Kokonaan oma projektinsa on erikoisruokavalioiden ja erityisryhmien yksilöllisen tarpeen suunnittelu. Tämän suhteen tarvitsemme hyvää yhteistyötä ja toiminnan suunnittelua niin ryhmäkodeissa kuin keittiössäkin.

V

anhusten kohdalla tulee huomioida ruoan muutkin merkitykset kuin ravitsemus. Asukkaan sairauksien lisäksi ruokailuun liittyvillä tekijöillä on yhteys ravitsemustilaan. Ruokahalu ja nälän kokeminen ovat riippuvaisia tunteistamme. Ruoan ja tunteiden yhteen kietoutuminen juontaa juurensa

26

Hoitokoti Päiväkummun Sanomat

jo lapsuuden kodeistamme. Tämän vuosikymmenen vanhukset ovat oppineet syömään perheen kanssa yhdessä. Monissa perheissä on pidetty yhteisistä ruoka-ajoista kiinni, kunnioitettu ruokaa siunaamalla ruoka, ruokaa on toisaalta säästetty kun taas toisaalta juhlapyhien aikaan on syöty koko yö. Nämä miellyttävät ruoan ympärillä tapahtuvat kokemukset tutun ruoan kautta tuovat turvallisuutta sekä lapsuuden hyvät muistot lohtua erilaisissa elämän tilanteissa. Vanhukset ovat tottuneet perinteiseen itse tehtyyn ruokaan. Toimintakyvyn heiketessä voi olla vaikea tottua ”passattavana olemiseen”, joten on tärkeää säilyttää tunne itsemääräämisoikeudesta myös ruokailun aikana.

R

uokailu tarjoaa paljon sosiaalisia tilanteita. Hoitohenkilökunnan tai omaisen osallistuminen ruokailuun tuo vaihtelua ja turvallisuutta ruokailuhetkeen. Merkitystä on kiireettömällä ruokailuhetkellä ja pöytäseurueella. Televisiosta tuleva musiikki kuvan kera ja ”edes takaisin poukkoileva” henkilökunnan kiireellinen käytös eivät kuulu tämän ajan vanhusten ruokailuhetkiin. Asiallinen arkikattaus ja tarkoituksenmukaiset ateriointivälineet tuovat helpotusta vanhusten ruokailuun. Havainnoinnin helpottamiseksi on ryhmäkodeissa käytössä erivärisin reunuksin koristellut lautaset, kahvikupit ja mukit. Ruokailutilanteet esteettisine ulottuvuuksineen virkistävät mieltä. Juhlapyhien ruokiin, juomiin ja kattaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota perinteitä vaalien. Näin arki erottuu juhlasta – se tuo myös mielen virkistystä ja turvallisuuden tunnetta. Aterian kokoamisella lautaselle on erittäin suuri merkitys, syöhän ihminen jo 70% silmillään. Ei ole yhdentekevää, miten asettelet esimerkiksi lihan tai kanan, vihannekset ja perunalisäkkeet lautaselle. Saat näyttävämmän ja maku-

hermoja hivelevän annoksen lautaselle asettelemalla ateriaan kuuluvat raakaaineet ryhmittäin. Ruoan nautinnollisuus ja ulkonäkö houkuttelee vanhuksen syömään ateriansa ja tätä kautta myös ravitsemuksellinen taso täyttyy. Joskus olen vanhuksen kuullut sanovan, että herkkuhetki pistää syömään sitäkin, mitä ei pitäisi syödä. Naiset ovat yleensä terveellisempien elämäntapojen vaalijoita, kun taas miehille suodaan helpommin ”rehuista” kieltäytyminen ja nautinnollisuuden tarve on vahvempi.

V

akuuttavuutta kotiruualle saadaan myös sillä että keittiöhenkilökunta tuo itse ruoan ryhmäkoteihin ja kertoo mitä on tarjolla ja turvallisuuden tunnetta tuo se että keittiö on lähellä ja ruoan loppuessa on mahdollisuus saada lisää. Avainasemassa vanhusten ravitsemustilan arvioinnissa on hoitohenkilökunta. Jo asukkaan tulovaiheen kartoituksessa on tärkeää tietää hänen mieliruoka- ja juomansa sekä kokonaisarvio ravitsemuksellisesta tilasta etenkin silloin kun vanhus tulee suoraan kotoa asukkaaksi Hoitokoti Päiväkumpuun. Tässä arviointitilanteessa tarvitsemme usein myös omaisen apua, sillä aina asukas ei itse kykene kertomaan mieliruokiaan ja –juomiaan. Apuna hoitohenkilökunnan ja keittiön välillä toimii PrimeCare ohjelma, josta keittiöhenkilökunta näkee uuden asukkaan toiveet ja syntymäpäivien muistamiset heti kun hoitohenkilökunta on kirjannut tiedot. Paras palaute on suoraan asukkaalta saatu palaute. Kysy ja välitä tieto. Maukkaita joulunalushetkiä työryhmäläiset

Keittiö Karpalon henkilökunta toivottaa kaikille asukkaille ja henkilökunnalle Maukasta Joulua!


Keittiönurkka

Mascarponekakku-ohje Tämän ihastuttavan jouluun ja muuhunkin tilaisuuteen sopivan kakkuohjeen olen saanut Vanamon työntekijältä Ninalta. Tällä kakkuohjeella olen monet kerrat päässyt loistamaan keittiötaidoillani ystävien keskuudessa. 3 kpl 2 dl 200 g 3 dl 0,5 tl 0,5 tl

munaa sokeria Mascarpone-juustoa (saa isoista kaupoista tätä italialaista pehmytjuustoa) kermaa vaniljasokeria suolaa

Päälle pari Digestive-keksiä murennettuna ja kanelia. Erottele keltuaiset ja valkuaiset omiin astioihinsa. Vispaa keltuaiset ja sokeri sekä lisää joukkoon vaniljasokeri ja suola. Lisää viimeiseksi hieman lämmennyt juusto. Sekoita varovasti (ei enää vatkaimella).Vispaa kerma ja lisää joukkoon. Vispaa valkuaiset vaahdoksi ja nostele seokseen. Kaada seos vuokaan ja ripottele keksimuruset ja kaneli päälle. Laita kakku pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi. Ota puoli tuntia ennen tarjoilua sulamaan. Teksti • Mirja Saksa

Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2009

27


Jouluruno Pienet pumpuli pilvet taivaalla leijailee Pienet pumpuli pilvet alas maahan katselee Niin synkkää on kaikkialla ja joulukin lähenee Mitähän voisi tehdä että pimeys hälvenee Silloin ne pumpuli pilvet reppunsa aukaisee ja pehmeää untuva lunta maahan heittelee Kohta on valkeanaan metsät ja koko maa Ja pienet pumpuli pilvet ne nauraa taivaallaan -Anneli Kammonen-


Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 2/2009