Page 34

Mie muistan kerran ku mie istuin semmosessa bussissa kans ni siel oli vastapäätä... semmonen oikeen musta IHAN musta... ihan musta kertakaikkiaan ja me katsottiin toisiamme. Ja mä aattelin ku ois, nyt ku mä aattelin niin ku, et ku ois uskaltanut puhua jotain et ”Hei mistä sie oot ja mie oon sieltä”, et sen takia kun tavallinen ihminehän sekin oli eihän se ollut mitään jollakin tavalla se oli niin erilaista. Niin eri näkösiä. Ja siihen aikaan, en mie ole koskaan ollut mitenkään neekerien vihaaja tai semmosta, mutta kuitenkin erilaisuus jollakin lailla pelottaa.85 Bussit kuten maanalaiset olivat tiloja, joissa oli mahdollista nähdä kaupungin koko asukaskirjo sekä sisällä että sen ulkopuolella. Kaupungin kokeminen Lontoossa oli varmasti vaikuttanut jo Leaan niin paljon, ettei hän lähtenyt samalla tavalla pakoon selvästi erinäköistä miestä, kuten hän oli maahan saapuessa tehnyt. Pelko ei ollut kokonaan poistunut, mutta ihmiskirjon näkeminen Lontoossa oli muuttanut Lean suhtautumista omaan pelkoon ja ihmisiin ympärillä. Pentti Saarikoski on kirjoittanut ”Lontoo on tappavan iso. Tällainen kaupunki tekee erilaisia ihmisiä kuin joku Helsinki.”86 Saarikosken huomio on liittynyt kaupungin kokoon ja paikallisiin. Hänen ajatuksensa kuitenkin osuu myös hyvin siihen kasvuprosessiin, joka Lealla on nuorena naisena Lontoossa ollut. Pirkolle maanalaisesta tuli tutuin julkisista välineistä. Syynä hänellä ei kuitenkaan ollut maanalaisen hinta vaan bussimatkaan liittyvä vaikeus. [B]ussimatka oli vähän vaikee sitten täytyy sanoo, että kuinka monen pencin matkan tekee. [Haastattelija: Joo. Menikö ne sitten pysäkeittäin vai?] Joo joo..[Haastattelija: Siinä piti sitten vähän niin kuin tietää etukäteen...] Niin että, etukäteen piti tietää monenko pysäkin matkan tekee rahassa, että kuinka paljon on.87 Pirkon muistelusta näkyy, kuinka kaupunkitilan kokemisessa tarkkaan suunnitellut reitit eivät olleet hänen kohdallaan kokemista määrittämässä. Bussia haluttiin käyttää paikasta toiseen siirtymiseen ilman määränpään tietämistä. Bussi nähtiin ex tempore -kokemisen mahdollistajana, mutta bussilippujärjestelmä vaikeutti suunnittelemattoman siirtymisen paikasta toiseen. Toisaalta lippujärjestelmä varmasti osaltaan oli keino luoda kaupungista mentaalisia karttoja, joissa välimatkat eivät olleet kilometreissä vaan penceissä. Bussireitit ja kukkarossa olevien kolikoiden määrä yhdessä rajasivat kaupungin kokemisen tiettyihin reitteihin. Saarikangas esittää elettyjen tilojen hahmottamisen olevan sidoksissa erilaisiin karttoihin ja kulkureitteihin, jotka muistin ja 85 Lea 1949-1950, 11.6.2006. 86 Pentti Saarikoski Juomarin päiväkirjat 6.X.1968. Lontoo. Kirjailijan kaupunki. 2008, 25. 87 Pirkko 1954-1955, 26.1.2007.

30

Ihan kuin elokuvissa. Pro Gradu Pankka  

This is my pro gradu. It is in Finnish. I have studied how Finnish women who were working in England saw London as a city in 1950's and 1960...

Ihan kuin elokuvissa. Pro Gradu Pankka  

This is my pro gradu. It is in Finnish. I have studied how Finnish women who were working in England saw London as a city in 1950's and 1960...

Advertisement