Page 105

luvun lopun kokemuksissa. Tietenkin haastateltavien persoonat ja erityisesti oma rohkeus ovat vaikuttaneet kaupungin kokemisen laaja-alaisuuteen ja paikoin jopa uhkarohkeaan käytökseen. Taustalla on kuitenkin havaittavissa kaupungissa itsessään tapahtunut muutos suhtautumisessa naisten tilalliseen kokemiseen ja liikkumiseen. 1950-luvulla kaupungissa liikkumista rajoittivat vielä toisen maailman sodan peruja ollut konservatiivinen suhtautuminen yksin liikkuviin naisiin ja heidän liikkumiseen miesseurassa. Tiettyjen kaupunginosien huonomaineisuus vaikutti vahvasti arkisen kokemisen rajoittumiseen, mutta samalla teki naiset uteliaiksi ja kaupungin kokemista väritti rajojen rikkominen seuralaisten avulla. 1960-luvulla yhteiskunnallinen muutos ja nuorisokulttuurin rikkova ilmapiiri toi nuoret suomalaisnaiset huonomaineisille alueille siinä missä muutkin nuoret. Kaupungin kokemisessa ne eivät enää alueina olleet samanlaisia tabuja kuin 1950-luvun alkupuolella. 1960-luvulla Englannissa olleet suomalaisnaiset eivät tehneet Lontoon kaupunginosien välillä eroa niiden maineen mukaan vaan sen mukaan mitä tehtävää ja nähtävää siellä oli. John Urryn mukaan turistisuuteen kuuluu kaupunkien 'tummien alueiden' (Dark Corners) lähes poeettinen kohtaaminen.285 Haastattelemieni naisten uteliaisuudessa on osittain samaa turistista toimintaa. Kaupungin kokeminen ei ollut naisille yhdessä tietyssä kokijan roolissa pysymistä, vaan se sitoutui aina sen hetken kaupungin kokemiseen. Englannissa työskennelleiden suomalaisnaisten muistoista näkyy, kuinka maassaoloajan pidentyessä vahvistui heidän roolinsa siirtyminen turistisuudesta kohti paikallista. Kaupunkia tarkasteltiin ensin hyvin turistimaisesti kartta kädessä nähtävyyksiä kiertäen. Vähitellen kaupungista tuli tuttu, ja siellä elettiin kuin paikallinen saavuttaen ehkä sitä englantilaisten naisten kaupungin kansalaisuutta, jonka muotoutumisesta ennen vuotta 1950 Helen Meller kuvasi artikkelissaan. Haastattelemani naiset ainakin täyttivät niitä ehtoja, joita englantilaisten naisten modernin kaupungin kansalaisuuteen kuului: työssäkäynti ja mahdollisuus vaikuttaa omaan liikkumiseen.286 Suomalaiset naiset erosivat kuitenkin paikallisista naisista siinä, etteivät he olleet mukana kaupungin rakentamisessa ja vaikuttamassa sen tilalliseen kehitykseen. Poikkeuksena voi nähdä Merimieskirkon tilanteen muuttuminen 1950-luvulla, kun kirkon kävijämäärän lisääntyminen johti uuden kirkon rakentamiseen. Haastattelemani naiset olivat kuitenkin pieni pisara siinä Lontoossa asuvien suomalaisten joukossa, joka kävi kirkossa. Eivätkä 285 Urry 2002, 127. 286 Meller 2007, 29.

101

Ihan kuin elokuvissa. Pro Gradu Pankka  

This is my pro gradu. It is in Finnish. I have studied how Finnish women who were working in England saw London as a city in 1950's and 1960...

Ihan kuin elokuvissa. Pro Gradu Pankka  

This is my pro gradu. It is in Finnish. I have studied how Finnish women who were working in England saw London as a city in 1950's and 1960...

Advertisement