Issuu on Google+

701

5,31

701

41

701

501

temas e autores

1

açaí do mato | manakhe Orlando Andrade Fontes

2

açaí do Pará | dopará Ronaldo Lourenço da Silva

3

ar / vento | kawaale Romeu Brazão Miguel

4

aracu de quatro pintas | domee Orlando José da Silva

5

arumã | poapoa Ronaldo Lourenço da Silva

6

caranã | ttiiña Hernesto Suilo da Silva

7

cipó titica | adapi Plínio Guilherme Marcos

8

lagos | kalittanai Erivaldo Macedo Paiva

9

patauá | ponama Elton José da Silva

10

paxiúba | poopa Hernesto Suilo da Silva

11

peixes | kophenai Erivaldo Macedo Paiva

12

terra firme | eedzawa Orlando José da Silva

13

umari | doomali Orlando Andrade Fontes

Os domínios ambientais a que pertencem cada monografia listada acima podem ser observados, pela numeração, no painel disposto na primeira ficha interna. Alunos do Ensino Médio da Escola Indígena Baniwa-Coripaco Pamáali - EIBC e do Centro de Pesquisa e Desenvolvimento Kalikattadapa CPDEK. Este modelo de pesquisa abre iniciativas semelhantes em outras escolas do médio e alto Içana e também nos afluentes Aiari e Cuyari. A série Kaawhiperi Yoodzawaaka é mais uma ferramenta onde essas experiências poderão ser registradas e compartilhadas com um público mais geral.

1. Amazônia : Brasil : Rio Negro : Povos indígenas : Pesquisa sobre uso e conservação de recursos naturais : Sociologia 306.089980811 2. Povos indígenas : Rio Negro : Amazônia : Brasil : Pesquisa sobre uso e conservação de recursos naturais : Sociologia 306.089980811

Índices para catálogo sistemático:

11-04806

CDD-306.089980811

1. Áreas de conservação de recursos naturais 2. Comunidade - Desenvolvimento 3. Desenvolvimento sustentável 4. Meio ambiente - Manejo 5. Meio ambiente - Preservação 6. Povos indígenas - Amazônia 7. Rio Negro (Amazonas, Brasil) I. Série. Título original: Kaoaka wakanakaitali weemakaro nheette matsiakaro whaa aaha heekoapi riko. Vários organizadores. Vários colaboradores. O Que a gente precisa para viver e estar bem no mundo / [tradução baniwa-português Abílio Júlio Brazão Miguel e Tiago Pacheco]. -- São Paulo : Instituto Socioambiental ; São Gabriel da Cachoeira, AM : ACEP - Associação do Conselho da Escola Pamáali, 2011. -- (Coleção kaawhiperi yoodzawaaka)

Dados Internacionais de Catalogação na Publicação (CIP) (Câmara Brasileira do Livro, SP, Brasil) capa monografias BAN28set2011ADEYCURVAS.indd 1

28/09/2011 11:25:14


14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 2

28/09/2011 10:40:58


3

6

1

11

4

10

8

7

5

9

2

13

12

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 3

28/09/2011 10:41:23


AAWAKADALIKO

1

Manakhe ikeñoakawa Lhiehe linakoapaninaa likeñoapiawa aaha Hiipana. Ikapiatsa manakhe ikeñoakawa likeñoakaromitsa lhiehe liapanaa. Lhiehe haiko makiapotsa Kowai ikadaanipitsa lipedzapiattoa limottokawa. Lhia Kowai haniri ikapiatsa lhie Ñapirikoli. Metsa lipeedzapiattoa medzenika Kowai neenipienaa nhaaha apaana haikonai makeperitsa, nhaaha neeniritsa pandzeettetsa wadzakaleriko. Ikapiatsa lhiawalhi likeñoakawa lhiehe manakhe, aapia Ñapirikoli iwapiñeetakawalhi iinoaka lhiehe Kowai, liiñhakapoa nhaaha yenipettidape likadzeekatanhi itakiriwa nattaita kadanakowa. Kowai iña nhaa, ima ñamekapoa nheepa lhiehe koamekamitha nalhiotsa nadzeekataka. Metsa lhie Kowai lianhenitsa Ñapirikoli iomaka iinoakani, napoaminaa nhaaaha yenipettipe. Imali, Kowai yooka kadanako Eeno likhitte Ñapirikoli iikaalhe, likadzeekatani nheette likaite phiome koame wapeka padeenhi kani nheette koawadakatakha lhiehe manakhe. Metsa liwapiñeetakhe kanhetsa lhie Kowai likadaakaroni lipoaminaawa. Kadzoxoopatsa pandzadaape kawhainaaka phetakaro lhie manakhe wadee phewaka linako oo wadee aapi imhoaka phaa liikheette. Kadzoxoopatsa lhiehe koamekada nakotsa wadee phedaakawa kaiwhia, ima kadzodalikatsa likadaakani lhieka Kowai, lhieka liminali kanheetsa. Nheette liphomitte, lhiawaakatsa lhiehe manakhe iminali likadzeekata koawadaka lhiehe manakhe. Neeni likadaaphani nadeenhixoopawa aaha nawakeetakakadanako, likadaa liipitanawa Khoepani. Lhiapepepiehe kanakoapaanaadali, ikatsa nalhionidapiaka nheette nalhiolittoa neemakaa nako nhaaha Baniwanai (Medzeniakonai) yeemakape Iniali riko nheette likepenai riko tsakha. Nhaa iinapeda ñamepia nheette ñame nattaithenika nakapaka lhiehe kadzokada nakoni, imali nhaaha iinapeda nheemakhaapanitsa liakonaa. Aapia oopittoa nhaattoa nhaaaka heekoapinai, phiome nanewikite iapidza, apawali heekoapi nhaaha iinapeda (nakoironaipetsa nhaaha heekoapinai), nawakeetakaawa nakitsienaape iapidza, nadeenhikaro hore irawadatti (Kaattiwa) Naireetaxoopawa nhaaha hekoapinai. Nhaakadaana nhaaha iinapeda (Amaronai) ikaiteakakapewa nañaitokaro nhaaha lirapaxoopa lhiehe Ñapirikoli. Metsa neenikadaanakatsa pida apaita tsiãli hima phiome koameka lhie naakopeda, neeni pida likaite Ñapirikoli irhio. Kadzoxoopa, liwakeeta pida phiomenhaaha aatsianai likaitekaro nalhio nawapakaroetsa nakapa koameka nheette nawapakaro nakoamitsa nhaaha narapaxoopape. Thewadzolhe likeñoakhapaniwa lhiehe nawakeetaakakaroda, ikameena nhaaha iinapeda, nakeñoa naireetaka Kaattiwa iyo nhaaha aatsianai nheette lhiehe Ñapirikoli neenitsa nainaini. Lhiehe nawakeetakakaroda namatsiatanida ipeedza nhaaha iinapeda ima nawapiñeetakhe neñaitokaro nhaaha narapaxoopa napitokarowa yakaalhe Ñapirikoli iodza. Ñametsa koame padeenhika, nairakanheetsa Kaattiwa, nhaami nhaaka aatsianai nadewaneena nheette ñametsa koadaka nalhio nhaaka narapaxoopape. Kadzokadaana namottowa nhaaha iinapeda padaanalhe liodza lhie “Kakodapokhoidapana”, naakhaapani nheta nhaaha narapaxoopa, ikametsa napitoetaka nhaa. Nakawhiakadanakowa, nhaaha aatsianai nakapa ñamekeetsa pakaapa aapama iinaro, neeni naaka nakapa aaha nadawakaromi nhaaha narapaxoopa. Ñameeketsa koaka naakeetali. Ikametsa Ñapirikoli hitadakawa. Maatshi liwapiñeetaka nanako nhaaha iinapeda, nhetakapoa nhaaha narapaxoopa. Ima lhiehe naminanai nhaaha narapaxoopa ñame lioma iinaro ikapaka nhaa, nheette tsakha lhia naminali ñame lipedzo nhaaha iinapeda. Ima lhie naminali apaita tsiãli kawhainaite. Ikametsa likitsindalika lhiehe Ñapirikoli, ima ikakatsa likeñoetaxoonaaka.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 4

Metsa, medzenikaro lhiehe Kowai, ñametsamitha Ñapirikoli inaphekapoaka mitha liti rhoaha Amaro (Kowai hidoa). Neenikaro lhiehe Kowai, Ñapirikoli iwapiñeetakherikotsa lideenhini, nheette lia lhiewawa Amaro nako. Ikatsa ikadaapialika nhaaha narapaxoopape Ñapirikoli irhio maliomekadakoni. Kadzoxoopa lhiehe Ñapirikoli likapa nadeenhika nhaaha narapaxoopape maatshimitsa nheette mekhaapanimitsa, poadzakadaanetsa Kowai ikadzeekataka koamekaroka padeenhika nayo. Lhiehe namatshikanaa nhaaha iinapeda ñameka narapa nayo aaha Khoepani riko, ima ikatsa liyo phera nhaaha haikothedanai pairawa oo paiñhawa, nhaatsa nhaaha neeniritsa panttshette. Lima lhie kadzodali Ñapirikoli iinoaka khaapani naapidza nhaaha iinapeda, napidza phiome nhaaha likitsienaape nhaaha “newiki-iitsirinai” pia. Ñapirikoli ideenhipia kadzo littaitakaro lidietaka naadza nhaaha narapaxoopa, nheette linoakarothaa liwadzakeeta phiome nhaaha iinapeda lhiawalhiperi. Kadzopia likeñoakawa lhiehe manakhe Kowai nakhitte, likadaapiani napodaaletaaka xoopawa aaha Khoepaniriko. Neenikaawa manakherina aaha Iniali riko nheette likeperiko tsakha Liemaka lhiehe Manakhe phiome aaha Iniali riko nheette likepenai riko tsakha, Neeni pakeetani iniali iyapika, liephoette ate linomanaalhe, phiome tsakha aaha ñawapo makapekipe inomapi. Nhaaha manakhe neeniri, ikatsa nhaaha waanheeri kadzoaha: manakhe Dopara (manakhe nadeenipepia Paraatte, ikatsa napanaphalika nhaaha dzakaleerikoperi) e nheette Manakhe-khaantsa (waanheriwatsa liyapika wadzeekatakawa manakhe alapeetha). Aawatsa liaphirhe nokaite koameka naadzawaaka nhaaha meemakaawa nhaaha manakhenai aaha Iniali riko.

Koamekaawa manakhe Dopara yeema Lhiehe liipitana naanhenida phiome nhaaha Baniwanai nheette Koripakonai tsakhaa yeemakape Iniali riko. Ima nhaaha Dopara napananipe nadzakale inomapipe riko. Lhiehe neemakaawa likeñoawa Iniali inomanheette atee liokawa piketemikoe dzakeleeka iniali hiwidami. Namanopeka ou natsameka nhaaha manakhe lhiena hanipadali, ima wadeepe nakoamikatsa nhaaha yemakape apakoape dzakaleriko nalhiominitsa nhaa na Manakhedale. Kadzoxoopa tsa lhie manopeni nadzakalepe ikoami. Apawalipe kadzoaha, neenikadaa manope newiki apakoa dzakalee riko hore tsakha watsa nhaa na-manakheni, menakoda phaakadaatsa newiki tsoophaa tsakha watsa napanaka Manakhe.

Neemakaawa nhaaha Manakhe-khantsa Lhiehe aapapi haiko makepitsa, liipitana waako liko Manakhe-khantsa oo Manakheawakadeetta, yeemakapi awakada liko, aaha Iniali riko. Lhiehe manakhe yeemakade phiome awakada liko weemakaawa, ñamedalitsa napana nhaaha newikinai yeemakape Iniali riko, metsa apawalipe pakeethenina tsoopetha dzakaleenai inomapiperiko. Lhiehe liema aaha eedzawa liko, paakeeta tsakha mherapittinaaka phaatsani ñawapo yeepoaperiko. Kadzoxoopa lhiehe manakhe hirapittinaa phaatsa pakapakani ou paakeetakani aaha Iniali inomapiriko kalittalima liko. Lhia kadzoni lima lhiehe alapekapoani nheette hamaliani kapoatsakhaa linomapi, nheette tsoophaatsa lhiehe Eedzawa kaawa linomapi. Metsa aaha likepe riko nenikaawa eedzawa mherapittinaakatsa pakeetaka lhiehe manakhe aaha linomapi riko. Kadzoaha nakadzodzo nhaaha dzakalepe yeemakape Iniali inomapi, ikametsa naakeetaka manakhe ñawapo iepoapemirhe lipedzooweriko kadaaphaatsani. Metsa koamekatsa lhie likapakanaa lhiehe hiipai, pattaita pakeetakani potsia daali nako, mherapit-

Likana

Lhiehe konai. I ape Inia Lhiehe Koripak manhe watañe Kadzoa kalepe Metsa ñ Kadzoa deenhi liyo kad

Koam

Lhiehe nhaa ay Kadzoa wanai y kainaka kainaka aaha on Dzaaka Lhiehe Makaap

tinaaka phaatsa watsa paakeetaka lhie manakhe. Ima ikakatsa lipedzo phaaka liemaka aaha eedzawa liko ñawapo hiwidapemirhe. Pikapa koameka liodzawaaka lhiehe manakhe lirikoda lhiehe maapa. Koameka pakapaka naadzawaaka nhaaha manakherima aaha tsoometsa dzakalee iodza Aaha tsoometsa liodza lhie dzakale Hinirhipani, neeni dzamaanaa nakhoettewaawa nhaa manakhe: Dopara nheette Manakhe–khantsa. Pikapa koameka naadzawaaka aaha maapaliko. Lhiehe dzakalee Hinirhipani yeemakade aaha eedzawa liko, imali neenika horee nalhio manakherima nhaa neeniperi.

Koadz

Liemakaawa lhiehe manakhe Dopara

Phiome itte hor Wattaita nhaaha kaanako

Lhiehe manakhe Dopara ikatsa napananida phaaka aaha dzakaleepe ipokodee. Ima ikakatsa horedali phaaka nairaka iinaka nhaaha yeemakape Hinirhipani riko. Nokapakaa liko namanopeka phiome aaha dzakalee inomapi riko, noawada neenika 1.610 (apada miili nheette seicento e deji pi) manakhepi inanaa phiome (pakadeetakatsa).

Liemakaawa lhiehe Manakhe-khantsa Kadzoaha nokapakaa liko aaha Hinirhipani, neeni hore phaa manakherima, aaha nanomapi nheette neepoapemirhe nhaaha ñawapo (Khaitaliaro, Toophiaro, Dzaliroaro, Tapaliaro), tsoomeperitsa dzakalee iodza. Lhiena panheexoopa, phiome lhie awakada eedzawa minikatsani. Nheette tsoometsa dzakalee iodza, (20 minutos pherakawa poawalhe), neeni manakherima, Ikatsa nenika horee nhaaha Manakhe-khantsa nadzaropeenhetsa nhaaha yeemakape dzakaleeriko. Phiome neemaka ooni inomapiriko, pakapa tsa nhaa oonirikhitte, ikatsa hanipadaliphaaka manakherimaka nadzaarowa nhaaha dzakalee iminanai. Neema paawada 9,45% namanopeka nanakhitte nhaa apaana haiko lirikoda lhiehe awakada, pakapa tsa nhaa oonirikhitte. Lhiehe nhetakaawa nairawa nhaaha Manakhekhantsa iinaka nhaaha dzakale iminanai.

28/09/2011 10:41:32


1 AAWAKADALIKO

Limanakaika lhiehe manakhe pandzadaape Pandzadaape, lhiehe limanakaika lhie manakhe paawaada pikaromi katsani oo horepheena tsakhaa pawada oopimittoa yoodza. Ima lhia paniattika pawalipedali katsa naiñhaka nhaaha Iniali rikoperi. Metsa oopika pandza lhirawa hanipapheena lhia naiñhakaani, ima namanopetaakakatsa naawa nhaaha newikinai nakoamitsa nhaa dzaleewape meedzaminaapheetsa. Littathetakanaa linako lhiehe limanakaikanaa lhie manakhe Littatheetaniita: Xiikomi Paulo (Xiikoapami) Olapaa Fontes: - Pikapakaaliko koame pikapa limanakaikanaa lhiehe Manakhe pandzadaape heekoapi? Xiikomi Paulo: - Matsia, kadzoaha wakapakapidzo aaha weemakaawaliko namanopetaakakawa nhaaha newikinai hore kanheetsa oopimittoa iodza. Ikatsa imalika wakapaka koameka lhiehe heekoapi pandzadaape. Neeni nokapakaa liko nhoenhoa tsoopekeetsa nairaka lhiehe manakhe, ima manope kaadzawaka naawa nhaa newikinai. Ñamemithaa nhaakapoaka iwadzaka liwa nhaa manakhe. Nheette tsakha lhiehe manakhe ñameetsa nadeenhikani kadzoakaha nadeenhi kapidzopiattoani nhaaka wawherinaipe. Kainaka kadanakopiani nhaaka pedaliape ikatsa nhetalika nairawa, nheette nhetakaani aaha nawakeetaka kadanakowa Khoepani riko naira karoni nakitsienaape yaapidza. Nheette lhiadanakopia neeni nhaaha namaalali yaakonaa nheette nañapatsakhaa naakonaa matsiakaro minitsa nahio phiome nhaaha koakadawakatsa, nadeenhipia kadzo padeeniri naapidzawaaka. Pandza ñameetsa pakapaka lhie kadzokaawa, kadzoxoopa nadeenhekani koame mikeetsa, nhéta nalhiwawatsani, horekadanako nhetakani nadee nairawani makadapana likolhe nakitsienaape yaapidza. Metsa ñamekeetsa nadeenhi nhaaka nadeenhinipepia nhaaka pedaliape littaitakaro matsiaminikatsa naaka nalhio phiome nhaaha koakadawaka. Ikatsa pawaada imalika pakapaka kadzokena nhaaha koakadawaka pandzadaape, tsoopekaadzawa napañaka naawa, oo ñamekeetsa pakapatsakhaa nhaa. Nheette limatsakhaa lhiehe manope kapoena naawa nhaaha newikinai.

Likanakaika lhiehe manakhe Lhiehe manakhe kanakaidali walhio wairawada yaanaa, whaa Baniwanai nheette Koripakonai. Ikatsa pairalika paiñha kadzaami iphomitte heekoapiali whaa newikinai yeemakape Iniali riko, ima hoiwiperika nhaaha liinaka. Kainakakani apawali tsa apada hamoli nako. Lhiehe manakhe kanakaidali walhio aaha weemakaawaliko whaa Baniwanai nheette Koripakonai, ima kamekatsa lhiehe wairakalika yaanaa, kadzoxoopa tsakhaa lhie ñame manheekhaa wainoakani waadzawa, koame noadeena, kaatani katsa wadeenhikani watañeetakani. Kadzoaha kanakaidali kapidzoni apaana ideenhikhetti ikoawale, nalhio nhaaha dzakalepe Iniali rikoperi, kadzoaha nadeenhi karo xopawa nayooraniwa, ikatsa nhetalika. Metsa ñametsa nadeenhinikanheka liyo. Kadzoaha linanaapidzo, lhie matsiadali phetaka padeenhikaro paapana iwaiwa oo padeenhi karo yoorawa, ima ikakatsa phetalika lhiehe linanaapi. Metsa ñame wadeenhinika liyo kadzo, ima neeniphaka nhaa apaanaa padeenhixoopa kadzo.

Koame kadanakoka manakainaani Lhiehe manakhe kanhetsa, kainakade apawalitsa apada hamoli nako. Ikametsa manakaika nhaa ayaha abril nako atte julhio nakolhe. Kadzoaha pandzadaapedzo, ñamekapidzoetsa naanhee nhaa apaitapenaa baniwanai yenipettipe pheetsa, ñame periitsa iwapa ikapa matsia koame kadanakoka lhie kainaka kaanirini, kadzomithaaha: keewikaroani, nheette koame kadanokokaa lhiehe kainakani. Metsa lhie Manakhe kainakakatsani aatsaaha kainaka kaaniritsani, Keewimanani aaha oniwakaaliko até Dzoroonai (setembro atee janeiro) nako, nheette kainakani aaha Dzaaka-Makaapali nakhitte até Ñeewinai Panaphepitshoi rikolhe (abril atee julho) nako. Lhiehe hore kadanakoni matsiakaawena phetaka lhiehe Manakhe ikatsa aaha DzaakaMakaapali nheette Opitsinomhe nako (abril e maio).

Koadzo phetaka paapidzawa linakhitte Phiome ayaha Iniali riko likeperiko tsakha, lhiehe manakhe whetheenhi wapidzawa inakhitte horedali, liinaka nako, hamoli ikoami. Wattaita watsa wakapaka oo wawapeetaka wakapa matsiani, koadzoka naiñhakani nhaaha Baniwa nheette Koripakonai tsakha. Apaita newiki hitakaa, apada kainoite hitakaanakoni, apada dzakalee hitakaanakoni tsakha nheette phiome Iniali rikoperi hitakaani.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 5

Padeenhinipe panheenipe maatshiperika nheette matsiaperi tsakhaa neeni karominitsani Koadzo lhitaka liapidzawa linakhitte lidoromeka liemaka heekoapiriko lhie apaita Baniwa nheette Koripako Apaita newiki iirakaa lhie manakhea pawakadaani litroo nako, linakhitte nokadzeekataakakaronaka nookeeta noanheeka koadzoka apaita newiki Iraka manakhea. Linakhitte lhiehe pañhaataxoopani: lhiehe pamodzoena mithaa apaita newiki iiraka (3) madaliwali apaanha miitsha nako, waanheekadana tsa apaita newiki ittaita iiraka (500 ml) pamodzoatsa (0,5) apheko litrooliiraka ikoamitsa lhie manakhe ianaa. Lhiakadaana lhiehe kainaka kadanakoni (manakainaaka kadanakotsani) apawali tsa apada hamoli nako nheette nanako nhaa dzaamapi keeri aaha apada hamolinako. Pikapa koameka waiñhakani.

Koadzoka apaita kainoite hitaka iirawa manakhe ianaa Panheekaro koadzoka apaita kainoite Baniwa nheette Koripako iiraka manakhe ianaa, ayaaha wakaite watsani laata nako 18 litrodali hipaka. Pikapa kheera watsa koadzoka apaita kainoite iirakadaamitha manakhe pawakadaa laata nakoni (irhiokaitamithaa peema pakaapi (5) lienipenai). Paanhee kadaanatsa apaita kainoite hitaka manakhe madaliwali apaanha miitsa nako. Nheette lhitaka ikoamitsa lideeka dzamanape (2) lata, liena liwakaaka limottowa seejina (6) laatanai manakhe apaanhaa miitsa nakotsa, kadzo aapapi keerinako (likoawaliaka miitsha nako) liira watsa 24na laata manakhe. Lhiakadaana lhiehe kainaka kadanakoni apawalitsa apada hamoli nako, dzaamapi keeri nhaa nhaakanhe apada hamolinako. Pikapa koameka aaha wañhaatakani.

Koadzoka apakoa dzakalee hitaka iirawa manakhe ianaa Lhia lihanipaka apakoa dzakalee Baniwa nheette Koripakonai Iniali rikoperi iiraka manakhe ianaa wattaita wakaiteka kadzoaha: nhaaha wawanhinipe inako, panheekadaanatsa lhie wawali inako laata 18 litroodali hipaka. Wakadaa watsa 25 kainoperi newiki aaha apakoa dzakalee riko, (wawaka watsa lhie nairakaa Manakhe nayotsa nheette kadzotsaaha wakaitekapidzoena ayaaha 6.2 nako). Nheette kainaka kaanirini lhiawalhitsa wakaiteriina neeni. Pikapa koadzoka lihanipaka apada dzakalee iiraka manakhea.

Koadzoka nheetaka nairawa manakhe phiome Iniali riko Ayaaha Iniali riko phiome likepe yaapidza, Lhia lihanipaka nairaka lhiehe manakhe lioka wadeepe mil laatanaika apaanhaa miitshanako, naira 9.900 (nove mil e novecentos) laatanai apada miitsha nakotsa. Kadzo aapapi keeri nako naira liokawa 39.600 (trinta e nove mil e seiscentos) laatanai, nheette apada (apawalhia) hámoli nako naira ayaanahã 79.200 (setenta e nove mil e duzentos) laatanai. Ayaahã Iniali riko phiome liképe yaapidza neenika 66 dzakaleenai pawakadaa phiome linomanheette atee liepoamirhe nheete phiome naapidza nhaa likepe tsakha. Nhaaha wawali iyoni, nayotsa phiome nhaakahã wawaxoopapemi koadzopeka nairaka nhaa apaita kainoite nheette apada dzakalee tsakhaa. Kadzoxoopa lhie wawaxoopa wakapa liema kadzoakahã: neeni 66 dzakaleenai phiomeena Iniali riko likepe yaapidza x 25 kainoperi/apada dzakalee riko = limottoita padeeniri nhaa kainoperi x nhaa 6 laatanai nairanipe/nakoamitsa/apaanhaa miitsha nako = limotto koadzoka nairaka/aapapi keeri nako x 2 (dzamapi) keerinai manakai kadanakotsani/apawalhia nako = limottowa koadzoka nairaka padeeniri apada hamoli nako.

Ayaaha Iniali riko weemakaawa liko whaa Baniwa nheette Koripakonai, ñame pakapaka nhaaha waanhenipe maatshiperitsa padeenhika neenikaawa manakherima. Ima ikakatsa naiñhalika nhaaha newiki, kadzoxoopa ñameka pakapa nhaaha maatshiperitsa padeenhika nalhio. Kametsa neeni rika apadatsa, “maakatsani”.

Koameka neemaka nainaiwaaka nhaaha Baniwanai namatsiatakaro minitsa manakhenai Neemakaapia nainaiwaaka nhaaha newikiani yeemakape Iniali riko likepe tsakha poadzapiattoa pandzadaape yoodza. Ima oopipiattoa nadalheetapia nalhiowaaka lhie hiipai nanewikika ikoami, nalhiopia nahiipaite nakoamitsa kadzoaha, panheexoopawa: Dzawinai Hípaite, Waliperedakeenai Hípaite, Hohoodeni Hípaite. Nheette phaa apadawa yeemakape Iniali riko, neeni pia nalhioka nakoamitsa nhepaite. Ima kadzokaromipia katsa pida Ñapirikoli ikadaakani. Ñametsa nhaawaaka dalikatsa mitha nadeenhi kadzo. Imali lhiehe apaita newiki yoomakadaapia ideenhika koakadaka nhepaitenako nhaaha apaana, lirhiotsa liakattoa littatha naianai nhaaha liminanai, nattaitakaro naanheka nhaaha hiipai iminanai. Metsa pandzadaape ñameetsa pakapa lhiehe kadzodali nalhio nhaaha walikomanai Baniwa nheette Koripakonai. Limatsa pawaada lhiehe koamemikeetsa wadeenhika nhaaha koakadapeka. Whaa Baniwa nheette Koripakonai ñameperitsa yaanhe koameka lhieka neemakaapia nhaaha wawherinaipe, koamepiaka lhiehe natañeetaka nhaaha koakadapeka, kadzoxoopa whaa pandzakoma walhiotsa waamaka waanheeka waapidzawa lhiehe matsiakaawa patañeetaakakawa.

28/09/2011 10:41:46


AAWAKADALIKO

2

Liemakaawa lhiehe manakhe aaha Iniali riko

Manakhe ikeñoakawa Likeñoawa lhiehe Manakhe linakhitte lhiehe Kowai, aaha Hiipana, Ayali riko, wakoawale kanhetsa whaa Walimanai. Lhia kadzoni maliomeka kadanakoetsa lhiehe Kowai. Kadzoxoopa likadaapiaka namope naadzawaaka nhaaha haiko makepipetsa, nhaaha neeritsa pandza aaha weemakaawaliko. Maliomekadzaamitsa lhie Kowai nheette lhie Ñapirikoli liemakhaapani liapidza lhiehe lianheekhemi, likaitenidapia likaitekawalhini. Kadzopia Kowai ikadaaka lhiehe Manakhe, phiome naapidza tsakha nhaaha apaana neeniritsa pandzette, nadeenhixoopawa nawakeetakakaroda kattíima, liipitana Khoepani. Kadzopia naapidza oopittoa nhaaha Heekoapinai, lhiehe Ñapirikoli limhereenai yapidza. Apawali heekoapi nhaaha nakoironaipe nheette nakitsidoanaipe yaapidza, nadeenhi hanipa Kaattiwa naireetaxoopawa nhaaha Heekoapinai, ima nhaaha Amaronai nakaiteaka kadzaaminawa nañaitokaro nhaaha narapaxoopape kawawaronaaperi naadza nhaaha Heekoapinai. Metsa nhaaha Heekoapinai naanhekadaanatsa lhie kadzowapekani, kadzoxoopa naanhekatsa koaka naamali naadeenhika nalhio nhaaha iinapeda. Neeni lhiehe Ñapirikoli kakopeda khaapanini dawakalitsa naapidza phiome nhaaha aatsianai dzakalee rikoperi, nhaakaro nadawa nhaaha narapaxoopape kawawaronaaperi. Apadaa dzolhena, neeni khaapani lhie nawakeetakakaroda nadeenhinida nhaaha iinapeda. Lirikoda naireeta hore Kaattiwa iyo nhaaha aatsianai. Kadzoika nadewaneeka nemaa narhoa phiome nhaaha aatsianai, ñameetsa lia nawapaka nhaaha narapaxoopape. Kadzokadaana namottoka naawa nhaaha iinapeda naakaro naama nhaaha parapaxoopape. Nheette nakeeteeka nhaa. Nakawhiaka danakowa nhaaha aatsianai nakapa, ñamekeetsa koaka pakapali aaha nakadaakaromina, ima iinapeda ipitokeeneekawa naapidza. Nheette lhie Ñapirikoli lhitada khaapaniwa. Nakeñoakadaaneena nadenhikana nhaaha iinapeda koamemikatsa. Neeni Ñapirikoli ikapa kadzokani, iinonaa meena haapeni, ima lhie naminali Kowai ikaitepia nanako nhaa likadaanipe lirhio kamekatsa mithaa nawakeetaaka kadanako Khoepani nhaa oo ipidzamakhetti kadanakotsani. Kadzoxoopa keeroa lhiehe Ñapirikoli naapidza nhaaha likitsienaape nakhoette nhaaha iinapeda, lipiirikhaapani iitsirinai yaa hita naadza nhaaha narapaxoopape kawawaronaaperi. Imali nakeñoawa nhaaha Manakhe Kowai nakhittetsa, nadzeekataxoopawapia Khoepani. Lhie pida lipitana lhiehe manakhe, nakaite nhaaha ikaitepekape, inokade pida nanakhitte nhaa apana newikinai “Toopí Yaçai” akáa parálhe. Manakhe pida nakoliko likhitte “Linaka Idzakadami”, ikatsa nhaa haiko makeperitsa yapiperi, irhikape iphe makaphaipe nheette patsimheaperi, imatsiatali napakanaa nhaaha wadzakale wha maakonai.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 6

Ayaaha Iniali riko phiome likepe tsakha, lhiehe manakhe liemheni eedzawa liko, linomanheette atee liepoalhe, phiome nerikokhaape nhaaha like makakhaipe nheette ñawaponai tsakhaa. Kadzoxoopatsa hirapittinaa katsa paakeetakani apawaperiko ima lhie linomapi lhiehe Iniali alape kani nheette hamaliani katsa khaani, tsoophaatsa pakapaka lhie eedzawa kaawani, imali kamekatsa pakeetaka lhie manakhe ayaana neeni kaawa eedzawa, ikametsa pakeetakani lhiadawaliko. Lhiehe hiipai manakhe ipedzonida iemaka inako ikatsani potsiapali hipai eedzawaka, ikatsa aaha ñawapo himidapemi riko, nheette phaatsakhaa aaha tsitamhea weriko ñawapo. Ayaahã Inialiriko, limonanheette (Boa Vista) atee Camanaolhe nheette likepenairiko, neeni pakeetaka ñamekawa paakeeta manakhe, ayaaha kalittalimaliko. Pianhekarophaa matsia pikapa lirikoda lhiehe maapa, neenikaawa weroeta nhaaha Manakherima Iniali rikoperi.

Liemakaawa lhiehe manakhe tsoometsa dzakale iodza Paakeeta lhiehe dzakalee Towirhiiwami idzeekhemattienalhe Iniali irhio (pamarakawa poawhette), like lhiehe Makapawani, ayaahã dzakaleepi Hiipanako Amazoona liko. Neeni aaha dzakale idalipa neeni dzamaana nhaaha manakhe: Manakhe-Kantsa nheette Poramo. Nhaaha dzamaanaa paniattinai whetanidanhee lipeedzapettoa wawakeetaakakawa manopepe, kadzoha: Wawakaaka kawa Dio iako iikheette manopepe (Conferencia), Wawakaaka kawa Dio iako iikheette menakodapephaatsa (Santa ceia) nheette nhaa apaana wawakeetaaka karodape. Lhiehe Manakhe-Khantsa, liemaphaa aaha potsiapali nako hiipai eedzawa liko. Paakeeta phaani nerikopawape nhaaha ñawaponai: Towiriaro, Keraaro, Kaikanatshiwi, nerikopawape tsakha nhaaha apaana ñawaponai aaperi aaha tsoometsa dzakale iodza. Lhiehe Poramo Paakeeta phaani aaha Towirhiwami ikoemhette, neeni kaawa hamaliani nheette ñawapo. Ikatsa liema phaaka aaha Keraaro nheette Ttephiaro yepoapemi tsakhaa. Metsa neenika tsakhaani nhewidamirhe nhaa apaana ñawaponai. Lihanipaka lhipaka lhiehe dzakale likeñoawa Kooyali inomanheette atee lioka lhipaka tsoomeetsa Katshirianaa yoodza, lhiehe waanheeri wakolikhitte Yawawikaami. Paanhekaro matsia linako pikapa lirikoda lhiehe maapa iñhaatakada lhipakaawa lhiehe dzakalee.

Likanakaika lhiehe manakhe nalhio nhaaha dzakaleerikoperi Lhiehe manakhe apaana paniatti, pairanida phaa yaanaa ayaaha Makapawani poawakhe, ima liinaka nakhitte phéta pairawana lianaa, ikatsa nairanida phaaka nhaaha newikinai iemakape Iniali riko tsakhaa. Lhiehe manakhe pida liipitana likaite lhiehe ikaitepekaita nolhio, nodzakaleete, lhia pideena inokade apaana neewiki yaako likhitte “Tupi Yaçai”, likaitexoopa “iinaka iidzakadami”. Aapana haiko makepitsa, makane, makaphaipe liphe nheette matsiaperi, ikatsa imalika matsiaka pakapa lhiehe awakada. Lhiehe manakhe pattaita phétaka paapidzawa linakhitte nhaaha oo kadzoaha. • Lhiehe lhirikopa phetheni itanhida nako, ñamedalitsa naiñha nhaaha Iniali rikoperi, ima ñameka naiñhade naanheni, ñametsakhaa napedzo naakaka lhie paniatti nhéta kadanako nairawa liinaka. • Lhiehe linana ikatsa padzeekata lika iyo yoora, nheette kadzamakoa pakadaa karodawa matsoka oo panaani dape yoowhawa paapana liko. • Lhiehe liinaka iixi, ikatsa padzeekatalika maloyowa nheette yhenttadattiwa tsakhaa. • Lhiehe lipali padeenhini tapeewa patapaxoopawa ttooli nheette maleethetta tsakhaa. Pheetakaro lhiehe Poramo, pawalipe, palhiotsa panakoka bota nhette tsapewa oo padeeka tsaakopa padeekarodawa nhaaha manakhenai. Nheette neeni nhaaha apana newikinai ñame peritsa kanakai irhio tsaako, ima lhiadanakotsa naña mokoto nadeekarodawa. Metsa apawalipe ñame kanakaika nhaa koakadawaka, ima apaita hirakadzami Poramo awapaliniri likeka lietsiedaliko nhaa iitaliko lhe. Metsa padeenhi kadzo, aaha oniwaliko, mherapittina kadanako paakawa halaperiko. Kadzokadzaminani, kena padeeka pantti riko nhaa, nheette ikena nakamoka nhaa ooni hamoa nhairiko, nakodokarowa. Nheettedali natoda nhaa manakhe anadaliko oo tsipalaa piriko, nabittitakaro manakhe ipekhaa, ñame kadanatsa nabittita nhaa liixi. Nheete lhia itodakaphetti, kena pattaitali paonhiataka ooni iyo, nheette dali nadzeenetani. Liadanako tsa matsia kena pairaka manakhia, pattaita pairakani lhiwakatsa oo patsikheita matsoka inaini nheette peethe oo mheetti inai. Nheette lhia poramopi ikatsa nadeenhirika iyo yoora nakadakarodawa natsipalapini kozinhaliko nheette matsia iita makali iyoranaakani. Nhaa poramophe ikatsa padeenhirika iyo mokotonai, padeekaroda koakadawa tsoophaatsa awakalikhitte aa dzakaleeriko lhe. Metsa pandzadaape hekoapi, neeni nhaa apana newikinai yeenipettipe ñame peritsa yaanhe idenhika mokoto, ima ñame kapoa nakanhekanai ikadzekata nhaa.

Lhinaa

Lhiehe bro ate wirikaro Nhaaha anhiri t kadzo pokota tsamek sa nata riko, nh neenip neenip Lhiehe dzakale miñaka 1,5 me

28/09/2011 10:41:58


AAWAKADALIKO

2

Wanheeni matsiaka padeenhika ñamekaro nawadzakawa nhaaha manakhenai

Koadzoka pheetaka linakhite lhiehe manakhe Apada kanoite ayaahã Inialiriko, neeni pamodzoa, dzamada nhaaha hirakape oo hitakape dzamapi keri nako manakhe, aaha makana kaika weriko tsa nhaa. Lhiehe apaita hitakada maanakhe littaita litaka peema pakapi nheette likoadaaka (8) ye apapi keerinako. Dzamapinakotsa lhieehe hitakada litaita watsa lhitaka disaseji (16) tsia. OO matsia pha, nhaaha dzamadaperi aatsianai nattaita watsa nheetaka 32 tsia manakhe. Kadzo, apada dzakalee neenikawa peema pakaapi itakape neeni watsa naiña 80 ye manakhe dzamapi keeri nako (kainaka kaniri nhaa). 1 hirakaita/2 keeri nako _________16 Manakhe iinaka 5 hirakapenai/2 keeri nako ___________X manakhe iinaka X = 5x16 1 X= 80 ye manakhe iinaka/ 2 keeri nako

Lhinaana Lhiehe likeñoa keewikani aaha Omainai Idzawithionaa liko atee Maalinai riko (setembro atee dezembro nako). Manope nhaaha kepiranai iiñhakape liinaka, ikatsa nhaaha: wirikaro, dzaatte, waaro, ttikolidza, máre neeni phaa nhaaha apaana. Nhaaha iitsirinai kadzooha waliitshi dzo ikatsa iiñhalika nhaa liinaka lhie manakhe, yaanhiri tsakhaa ipeekoita makada liiximi awakada liko kathiwi karoinani nheerhe, Ikatsa kadzo hore nadeenhika lirhio matsiaakali littaita karo limanopetaaka kawa nheette lipokota kawaro lhiehe manakhe. Kadzoka ima nadeenhika nhaa itsirinai ñame pakapa tsamekanhekeetsa neemaka nadalipawaaka nhaa Manakhe, wadeemithaa ñamekeetsa natawiñawa matsia. Nhaaha iitsirinai ooni rikoperi (oleeñainai), yeemakape alape riko, nhaaha kadzoahã: dakatta, taali, doidali, dawaki nheette dzalionaidzo, (metsa neenipha nhaa apadawa kophe) ikatsa nhaaha iñakape nhaaha manakhenai nheette neeniphaa nhaa apana kophenai iñakape manakhe. Lhiehe manakhe aapana paniatti, paiñhanida iinaka aaha junho nheette julho nako, dzakaleepe ikoami. Neeni nhetaka dzame (2) oo likoadaakaye (4) liinaka, lhie lihamiñaka madalida (3 kg) iikaanamirhe phaa nakoamitsa. Lhiehe liyapika lirhio 1,0 atee 1,5 metro liyapika, nakoami.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 7

Kadzo, aaha apakoa dzakalee riko neeniiweriko cinkhopa (5) nhaa hirakapenai nheeta watsa 80 ye manakhe, dzamapi keeri nako apada hamoli nako (kainaka kadanakotsa nhaa). Neeni 66 dzakaleenai nheette 25 nhaa hirakapenai nakoamitsa nhaa dzakaleepe Iniali rikoperi: 66 x 25 = 1.650 hirakape manakhe Iniali riko 1 hirakaita/2 keeri nako ____________16 manakhe iinaka 1.650 hirakapenai/2 keerinai nako ___________X manakhe iinaka X = 1.650 x 16 1 X = 26.400 ye manakhe iinaka/ 2 keeri nako Kadzo lhie naiñhakaa lhiehe manakhe, nhaaha 66 dzakaleepenai, ikatsa lhiehe 26.400 (vinte e seis mil e quatrocentos) ye liinaka.

Likapakanaa lhiehe manakhe pandzadaape hekoapi nheette koadzoka nheettaka nhaaha newikinai dzakaleeriko Lhiehe manakhe paakeetanidaphaa aaha Iniali riko phiome nheette naiñhanida tsakhaa phiome nhaaha newikinai dzakaleenai rikoperi. Nakoaminaatsa nhaaha dzakaleewape neenika nalhio nhaaha nadzarowanhe manakherima. Kadzoxoopa ñameka koawada pawana hie apaita liakaro mitha likitsindata paakaro pheta lhie manakhe. Nattaita naaka nheta koamekaawa katsa naama aaha Iniali riko, ñame nattaita keeroanipeka nhaaha apaana dzakaleenai. Kametsa dekhaa wadeeka keeroanipeka lhie apaita newiki paakadaa phera nhaa lipania (Dopara dzo) aaha lidzakaleriko, karokadaa tsakhaa pattatha nhaa nheete ñamekadaa tsakhaa likadaa palhio phetakaro nhaa. Kametsa pattaita phetaka nhaa naminali ikadaa kadaatsa pheta nhaa. Atee pandzadaape ñamettoa pakapamitha lhiehe pawakeetaaka karoda pakaitepekawa komeka linako lhiehe manakhe ayaaha Iniali riko, neeni liako lhiehe ikatepekaita nolhio nodzakaleetetsa likaite, neeni kadaamithaa watsa pawakeetaaka kaawa pakaitepe karo linako lhie manakhe noanheeni khantsa watsa napedzoka nhemaka linako.

Wakaitenipe maatsiakatsa padeenhika Ayaahã Nazarette atte Oowhiwiikaalhe neeni naaha liakoapanaa pattaitali pamatsiata oo padeenhika iyo lhiehe manakhe. Pikapa nhaaha maatsiperi padeenhika manakhenai irhio thewakalhe: • Phetaka nhaaha manakhe ñame perithoa pedaliape oo iitta. • Paakaka manakhepi kainakadali dzame o peema pakapi (5). • Paakaka makheepi yeenipethoa, kanakaidali thoa itawiñakawa. • Paakaka manakhepi tsomedalitsa pidzakale iodza. • Padeenhika kiniki manakherimaliko.

Nhaaka pedaliape nheette nhaa pandzaperi neeni lhiehe koamekaro natañeetaka lhiehe manakhe nheta kadanakoni. Naaka kadanakowa awakada liko, alape riko nheette ñawaponai riko, nakapaminitsa koameka lhie linana, nheette nhaa liinaka (kaphaaka pedaliapena oo iitteena nhaa) lipeedzattoa nheraka nhaa liinaka. Wanheeni matsia padeenhika ikatsa nhaaha: • Paakakadanako Manakherimaliko nakaika pakapakattoa makoamitsa nhaaha kainaka phetakaroina nhatsa nhaa iittaperiina. • Pherakaro linana nako lhiehe manakhe lirhiotsa ideñhapokotti iyokani, lhie padeenhikani nayo nhaaha walipodo phaattoa liphe, haiko iya iittinaa iyo, pattaita tskhaa padeenhikani adapinai iyo kadzo Potsida-iwaaphikhaa nheette Kaparoñada iyo. • Ñame paakaka lhie manakhe. • Ñame horekanheetsa phitaka nhaa liinaka. • Ñame piomani manakherimalio pikinikirewa. Ikatsa nhaaha matsiaperitsa padeenhika, neenikarotsa lhiehe manakhe, nalhio phiome nhaa newiki, namakaikarotsa walhio manakhia.

Koadzoka nhaaha matsiaperitsa padeenhika paianaiwaaka phaa newikinai nheette padzakeleenai tsakha, nheette nhaaha kanakaiperi padeenhika matsiakaro minitsa lhiehe manakhe Aaha Towirhiwami riko naapidza nhaa tsoomeperitsa liodza, neeni nhaa matsiaperidetsa nadzeekataka napidzawaaka nhaaha nawikinai, nhaaha kanakaiperi padeenhika matsiakarotsa lhiehe manakhe, ikatsa nheehe: • Matsiaka neemaka naapidzawaaka nakeetaka naanheka nainaiwaaka nhaaha dzakaleepe, linako lhiehe patañeeta kaapani nhaa koakadawakatsa (ñame mitha manakhe minikatsa). • Nakaitekarominitsa nhaaha nawiki koamekaro namatsiataka lhie manakhe. • Nakaitepe karo naapidzaawa koamekaro mithaa neemaka matsia minitsa nadzakelriko. • Kakopekaro nhaa apaanaa newikinai iapidza koamekaro namatsiataka lhiehe manakhe nadzakalepe ikoamitsa, nakoawale nhaa apakoma Walimanai. Ikatsa nhaakanheka nhaa kanakaiperi nanheenipe matsiaperika nheette maatshiperi tskhaa nadeenhika nhaaha nawikiani aaperi aaha noemali neeni. Noanhekhantsa linakhitte watsa lhiehe, phiome nhaa iemakape Iniali riko nalhiotsa watsa nadeenhikani nattaita karo watsa namatsiata lhie neemakaa nadzakalepe riko, nalhiokaro minitsa watsa manakainaatsa nhaa manakhe nairawa aaha neemakaawa liko oo nadzakalepe ikoami. Imali, neenikaro minitsa lhie kaatanikali, nhaa iemakape Iniali riko nalhiotsa nadeenhika nhaaha matisaperitsa padzeekataka nattaitako neeni minikatsa nhaa koakadawaka.

28/09/2011 10:42:01


KAWAALE

3

Kawaale ikeñoakawa Aapia likeñoa kawalhi lhiehe heekoapi, tsoodalipiattoani, neenipia nhaaha Heekoapinai, liminanai tsa lhiehe heekoapi oophittetsa (Midzakanai), aaha ñamekawalhittoa neeni whaa nawikinai. Apawali heekoapi Ñapirikoli iwapiñeeta koamekaro kamitha whaa paandzaperi weemaka aaha heekoapiriko, ima lhiawalhi ñamepiattoa pakapa hiipai nheette kawaale. Apawali heekoapi nhaaha Heekoapinai naawha nawapiñeeta koamekamitha nhanipataka lhiehe hiipai, nawikinai ittaitakaro mitha nadeenhika nakinikirewa, naapowawa, nawinitakaro tsakha. Lhiawalhitsa nawapiñeeta koamekamitha nadeenhika neenikaro kawaale, nheette lipokotakaro phiome heekoapiriko nalhio phiome nhaaha nawikinai, nattaitakaro neemaka matsia, wadee kanakaita koakadaka nalhio heekoapi ikoami. Metsa lhiehe Ñapirikoli lianheena koameka lidzekataka nalhio nhaa walimanai neemakaro matsia. Nheette nhaaha, Ñapirikoli, limhereeri Dzooli, nheette Eeri, naawha kakopeda nainaiwaaka nhaa koamekaro kamitha namatsiakaro minitsa neemakaa nhaaha newikinai kadzoaha nawapiñeeta kapidzo, kadzoaha lianheekhe iyo lhiehe Ñapirikoli. Kadzoaha nattaitakapidzoena nadzeekataka hiipai, kawaale nheette phiome nhaa peemaxoopape, Ñapirikoli iwapiñeeteena apawali heekoapi kanakaika watsa lhiehe Kowai. Lhiehe Kowai Ñapirikoli yeenipe Amaro irhio. Metsa ñametsa mitha lienipe kanhekatsa kadzo pandzadzo, liwapiñeetakhe katsa lhiehe hiewali Amaro nako, kadzoxoopa Ñapirikoli imaapatsikale katsani. Lhiehe Kowai apaita newiki kanakaite nanakhitte nhaaha heekoapinai, neenipiali aaha heekoapiriko. Ima linakhitteka likeñoawa lhiehe kawaale ipokotali phiome heekoapi riko. Kadzoaha nakaitekapidzo nhaaha pedaliape aakaha oopittoa ñamettoa neenika kawaale aaha heekoapiriko, metsa limottokadzaamiwa lhiehe Kowai ikameena likadaaka kawaale nakoawalepe nhaaha walimanai. Kowai pia iikeñoaka ideenhika neenikaro lhiehe kawaale lianhekhe iyo waakatsa. Kadzoaha likaikaite kapidzo lhihe iaakotti, likeñoakawa lhiehe kawaale linakhitte lhie Kowai iitsaapole oo likapettini. Kadzoha lhimaminakhitte lhiehe lidzeekataniapo iitsaapo liñaaxoopawa nhaa Malinalieni, lhipakadano likoetanhi kadzolhe aakatahã, kadzolhe aahã lhiehe liitsaapole... Ikametsa likeñoakawa lhiehe kawaale. Nakaite nhaaha pedaliape ñameka naanhe khetteka lino lhiehe kawaale nheette kalheka liawa, ima kawaalekani koamekatsa, ikatsa lithinaaka Kowai ikadanidapia walhio whaa yeemakape pandza aaha heekoapiriko. Nokaitepekarophaa matsia, aayaaha nodana Kowai inakoapaninaa, aaha nenikawalhipienani aaha heekoapiriko nheette koameka Ñapirikoli idawapiaka lhie Kowai lhadoa iodza ñamekaropia mitha roanhee kaawhikatsa lhie roenipe. Nheette kadzoaha, Ñapirikoli ikaxaatakapoa rhoaha Amaro ñameka keenipeno, nheette koameka kophe ikañoapiakawa linakhitte. Medzenika lhiehe Kowai Ñapirikoli iwapiñeeta rhoaha likoiro. Neeni limottoka lia likapha roikaalhe rhoa likoiro Amaro. Lhiawalhi kadaana Ñapirikoli ipedzoakapiaka roapidza, neeni liwapiñeetakhe likeenipetakarono. Kadzoxoopa limottowa lhiehe Kowai Ñapirikoli iwapiñeetakhe rikhitte.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 8

Ñame Ñapirikoli idzeenaka lidaki iyo mitha roinai rhoa likoiro, metsa kadzokadantsa kenipeno. Nakapakadanako keenipeka rhoa Amaro nhaaha Ñapirikoli imhereenai neeni naako: – Hee! ikatsa panoada phia roinirika rhoaha wakoiro! Kadzoxoopatsa pida lhie pandzadaape nakapaka danako kadzokani: - napedzo nakaiteka kadzokaromitsa pida likeñoaka oophitte tsaniira. Kadzoxoopa phiome nhaaha nawikinai naanhe Ñapirikolika lhie ikeenipeta rhoha Amaro. Ñapirikoli imaapatsikale. Lhiehe Kamoi ikatsa Kowai hanirika, nakaite kadzo ima ikatsa lidakikani lhie Ñapirikoli. Metsa lhie Ñapirikoli liowha katsa liwapiñeeta Amaro nako kalhekamitha lhie matsiano. Lhiehe liwapiñeetakhe ikatsa hiewalika rhoa Amaro, metsa ñame liixi katsa hiewali ronako. Likoanheeta khapanitsa likapaka thewakhette kheedzatsa ikametsa liwapiñeetakhe hiewakano. Liphomitte lidia liowhaa lhiawaakatsa, liñapakaro Lidzawika-Hiipato Kowai irhio litawiña karo matsiatsa lhadoa ixada liko. Atee roxada iixawa hanipa rhoa Amaro liyo lhie Kowai. Kadzo Litawiña kawa nheette kameena medzenikaroni. Rhoapia rhoaha iinaro ñametsamitha kadzodaroka nakadzodzo nhaa iinapeda pandzaperidzo, rhoa ñamepia rolhionika roixiaponaa kadzomitha pandzeettadzo. Kadzo Ñapirikoli iwapiñeetaka. Apada iwapiñeetakheetti ino lirhio. Limottokhaapani lia lioma Ponama iwata. Ikapiatsa lhiawalhi namotto nakeñoawa nhaaha Ponama nheette Kamhero. Linakhitte lhie Ponama iwata, lhie Ñapirikoli idzeekata nheette limheeta Amaro iixiaponaawa. Roanheeni piena Ñapirikoli hidzaako iyowapeka limottowa lhie roenipe. Kadzoineeka, kheedzakeetsa medzenikaro lhiehe roenipe, lhie Kowai, Ñapirikoli idzeetakhaapani dzeema nheette liphia Amaronakoni, ñamekaro rokapa medzenika lhie roenipe. Medzeni kadanako lhie roenipe maliome khaapani hátha rhoa Amaro. Limotto khaapaniwa lhie Kowai, nheette kheedzakalimi Ñapirikoli iira khaapani apaanhaa lianaayaanhaa, litsootso lhita nheette lhienetakaro rodzaamikhe. Ikameena Ñapirikoli ideeka lhie Kowai awakada likolhe, maliome kadaanattoa rhoaha lhidoa. Liphomitte lidia lidzeekata tseenakha dzeema liñapakaro nheette liphiakaro ronakoni rhoa Amaro. Ikametsa kadzo kadzaaminani rodia kaawhi tseenakhaa no. Kheedzatsa, rokawhia kadanakowa, roowhaawa neeni roako: – Kalheeka niaahã noenipe? Roomakatha rokapaka lhie roenipe, Ñapirikoli hiepa khaapani - Alitaha liñhaata lhie liowhaakaroitami. Ñame newikika lhie pieniperi. Lhiadakotsa Amaro ikapa ñameka pakapa lhie roenipe, neeni roako Ñapirikoli irhio: - Ikathsaa mithaa noenipeka lhiehe? Neeni lhiepano: - Oohõ. Neeni roako: - Koamewatsa wadzekatakani? Warha waa wadawani, ima ñameka koame patawiñakani oo pamatsiatakani ima ñameka newikikani. Neeni lhiadanako Ñapirikoli ipiiri khaapani Dzooli iaka ipeekoni ooni rikolhe, neeni lipadamawa Yamaro-wa. Ikatsa ikeñoalikawa kadzoaha kophenaidzo ooni riko. Kadzopia Kowai itawiñakawa. Pedaliakawalhini lia liema apada heekoapi rikolhe Eenolikolhe. Apawali dzolheena, neenipia nhaaha apadawa yenipettipe: Malinalieni, Mhenakhoiwa, Toophiwa nheette nhaaha apadawa tsoitepetsa likoadakaane, ikapiatsa nhaa kanheekanaika. Apawaliina naniwa nhaa Moone nakadaa nhaa akheepida liko. Nheette natopika nhaa kadzo na-Kowaite dzo. Narapanhi, nawa kadzoaha lirapakanaadzo lhiehe Kapettiapani, nhaaha Moone nhepanhi nakada naawha aakhepidaliko: - Hiiiiii, Hiiii!!!!! Kadzoaha Kowai himamidzo. Kadzokadaana lhiehe Kowai kanhetsa likapa nalhio Eeno likhitte dawalakitsa. Nheette linoina hapee naikaalhe. Neeni Kowai idzeekata Kapetti, nheette nhaa yenipettipe naakhaapani naama nakapewa, nheette liphomitte nadiawa, Kowai iñaakhapani nhaa Kapetti iyo. Neeni lhie Kowai lhipa lhie li-Kape likoetanhi khaapanini dzenonhitte nheette thewakalhe, ikatsa kawaale ikañoakawa. Linakhittetsa Kowai ikapettini likeñoawa lhie kawaale, pakaitekapidzo, kadzopia kawaale ikeñoakawa aaha heekoapiriko. Kowai ikape iwaale mitsa pida. Kadzotsaha waneekapidzo linakoapaninaa lhiehe kawaaleri ikeñoakadewa dzemanakhitte Ñapirikoli ittitoanda. Linalhitte kawaaleri iawa phiome hekoapiriko.

Naadzawaaka nhaaha pakapali heekoapiriko

Koame kawaale ikeñoakawa Kadzo nakaite kapidzo nhaaha pedaliape Baniwanai yaanheekape, aaha likeñoa kawalhittetsa lhiehe heekoapi ikapiatsa Ñapirikoli idzeekataka phiome nhaaha pakapali heekoapi riko. Kadzo waanhekapidzo Ñapirikoli nakhitteka likeñoawa lhie Kowai, nheette lirapathanhika nakhittekatsa limottowa neenikaroena lhie kawaale pandza daape heekoapi. Nakaite nhaa pedaliape aapia Kowai ikapeeta kadanakopia nhaaka yenipettipe ikapiatsa lidzekataka lhie kawaale, linakhitte lhie li-Kapettini iwaale, ima aaha lirapatha kadanakopia lhiehe likapettini ikatsa kawaale imottokawa. Kadzoxoopa nakaite nhaaha pedaliape nakapakadanako kawaalekani kheedzaako, naanhenitsa ima Kowai ka lhie ikeñoalini (lipikanimi oo ipikantti). Ñapirikoli idawaka ipoamipia lhie Kowai lhadoa yoodza, kadzoxoopatsa lhie pandzadaape hoiwitsakha nakaxaataka naakonaawaka nhaa newikinai (ima kadzokaromikatsa pideekani oopittoa Ñapirikoli ikeñoetakawalhi heekoapi). Nakaite nhaaha pedaliape neenika kawaale phiome ayaaha Heekoapinako Hiipai, ima ñamekadamitha neeni kawaale ñametsakhamitha neeni whaa nawikinai, ima ñamekadaa pakapa kawaale ñamemithaa tsoo kaawhika apaita. Metsa wanheekaropha matsia nokaite watsa tssotsa lhie pedalia ikaitepenida nolhio. Likeñoakawalhipia lhiehe heekoapi ikametsa neenipialika nhaa madalida nawiki, yeemakape ñame paanhe koamekawalhitteka, ikatsa nhaaha: Ñapirikoli, Dzooli, nheette namhereeri Eeri, ikatssa nhaa iemakape oophittetsa ikatsa nhaa heekoapinaika, nheette pedaliape yaanheetsakha nhaa kaanheekanai, nakaitexoopa ikakatsa ikeñoalika lhiehe heekoapi. Lidorome iphomitteena Ñapirikoli iwapiñeeteena lidzeekataka lhie Kowai, Amaro yeenipe, Ñapirikoli ikoiro. Nakaite lhieka Kowai Ñapirikoli iwapiñeetakhe mikatsani Amaro irhio, pakaitekaanhe ikatsa Ñapirikoli yaapowami rikowada yeema, ou Ñapirikoli imapatsikale. Kadzo heekoapi ihanipataaka kawa ino atee wamotto keenawa whaa newikinai aaha heekopai riko, neeni kadzaamiina phiome wapeedza naaha weemaxoopapewa nadzekatanipe Kowai nakhitte nheette phiome Ñapirikoli ianheekhe nakhitte tsakha.

Liyapika lhie pakapali, likeñoawalhi ttetsa lhie heekoapi lipokota tsakhawa lhiehe kawaale phiome kalherhe katsa heekoapiriko, kadzotsaaha nawapiñeeta kapidzopia nhaaha Heekoapinai naphomittedawanai irhio, kadzoaha pandzadaape hekoapi dzo. Metsa nakaite nhaaha pedaliape, ñamekadaapia mitha pakapa nhaaka Heekoapinai aaha heekoapiriko, ñame tsakhamitha koaka pakapali aaha heekoapiriko. Metsa kadzoaha nakitsindata kapidzo whaa, weema aaha hekoapiriko, wakapa phiome nhaaha nadzekatanipe walhio. Kadzotsaanha waanhekapidzo nanakhitte katsa lhiehe wamottowa nhaaha Kaanheekanai. Nattaitakawalhipia nadzeekataka phiome nhaaha kanakaiperi aaha heekoapi riko nhaaha Heekoapinai, neeni naako: - koametsa mitha watsa wadzekataka likoadawa oo lidzamittakawa? Pandza warha wadiawa wainoa nhaa iitsirinai napoaminaa nhaaha wakitsienaape maliomeperimi, ima nawapiñeetakhethaa nadiakaro tseenakha nakawhieta nhaaha nakitsienaape maliome perimi naadza. Neeni ikametsa naakhapani naama nainoawa iitsirinai koakadawa katsa naakeetali. Neeni naakeetaka nainoaka nhaa iitsirinai, kadzo naakeetaka tsakhaa nadzomhetaka nhaaka nakitsienaape maliomeperimi naadza. Neeni Ñapirikoli ikapa matsia katsani, ikameena likadaaka kawaale ipokotawa phiome heekoapi rikolhe. Ñapirikoli ikapa kadanako matsiakatsa phiome nhaaha lideenhikalenai, neeni liowhaawa lidzekata lidzema liphiawape, likaitexoopa neenika phiome lhie kawaale heekoapi riko, kadzoaha kawaale inokapidzo mitha khetteemhette katsa. Neeni nakaite nhaa pedaliape ñameka paanhe khetteka lino nheette kalhereka tsakhaa liawa lhie kawaale. Ima lhiena Kowai ikadaani damikami kadzoaha linaanadzo, neeni nakaite nhaaha pedaliape Kowai ianhipiaka phiome heekoapi riko, nakaitexoopa neenika tsakhaa kawaale phiome heekoapi rikolhe. Kadzo nakaiteka nhaaha pedaliape koameka liemawaaka lhiehe kawaale. Ima kadzoaha waanhe kapidzo, ñame kadamitha neeni Kawaale ñame tsakhaa mitha neenika whaa aaha heekoapi riko, nheette padiaka danako pawapiñeeta koame kaawa katsa neenitsa kawaale phiome heekoapi riko, kadzoxoopa lhiehe kawaale kanakaidali pha phiome yoodza ayaaha heekoapi riko koamete katsa kaawhiite irhio.

28/09/2011 10:42:07

Linaka

Phiome ro wee ittaitaka Aaha w oonirik lhiehe waale w kadana kanakai phe ye gênio) pe oo tsakha pidzo kawaal Wirikaro Neeni neenia Lhiatshe kawaal ette na ana kaa Ikatsa im aha pa nalhio walhe Kadzoa kadzod apinaik nhedza Ikatsa l lhiehe nhaaha liphiaka Lhiehe tani ph Lhiehe riko, m


e kawaia nhapi dzo. oapinai

a phioe katsa

ko nhawa oo nhaaha a nakaani na-

mhetaka katsani,

owhaaekoapi e nhaa awaale. nhaaha haa ka-

kadzoneenika a katsa dali pha

KAWAALE

3

Linakanakaika lhie kawaaleri Phiome lihanipaka lhiehe hiipai whaa newikinai wakanakaite lhiehe kawaale wattaitakaro weemaka, ima ñameka pakapa apaita newiki, iitsiri, kepiranai nheette paniattinai ittaitakape mitha yeemaka makawaletetsa. Aaha waphoa kadanako kanakai wheraaka kawaale, wattaitakaro waaphoaka dorome ooniriko. Aaha keeñape kadanako whaa kanakai kawaale iphiaka whaa, matsia karotsa lhiehe wadaki nheette lidia karo tsakhaa pikaromitsani. Waphiakaro kanakai walhio kawaale wattaita karo waphiaka khedzaako, aaha waphia kadanako ttidzee, oo waphia kadanako koakadakatsa, kadzoaha paphianhikopedzo. Aaha haamaa kadanako whaa kanakai wheraaka matsia kawaale wattaita karo wadiaka pikaromitsa whaa. Lhiehe kophe yeemakaita ooniriko, liema kadanatsa ooni riko metsa kanakai lirhio kawaale (oxigênio) littaitakaro lhiraaka likaalewa, nheette phiome tsakha nhaaha apaana yeemakape ooni riko kanakai tsakha nalhio kawaale nattaita karo kaawhi katsa nhaa. Kanakai tsakha kepiranai irhio kawaale ima pakoakatsa nheraaka kawaale kadzotsa wherakapidzo wakaalewa. Kadzoaha ñame kapidzotsa newikina nhaa metsa kanakai nalhio kawaale nattaitaka neemaka heekoapiriko, paanhexoopa: medzeni kaanako rhoaha Wirikaro rokeñoa tsakha rhoraaka rokaalewa Kawaale, rottaitakaro kaawhika no. Neeni phattoa, nhaa haikonai tsakhaa nakanakaita lhie kawaale. Mesta ñameka lhia neeniali lhie kawaale matsiadali (oxigênio/O2) kadzomithaa apaanaa kaawhiperi dzo. Lhiatsheena liiñheeni lhie kawaale maatshidali (gás carbônico/CO2), lhie aadali tsakhaa kawaale riko. Koame noadeena, nhaa paniattinai nheraa lhie kawaale maatshidali nheette naphia lhie kawaale matsiadali, ikatseena lhie weemialika wanakowa whaa apaana kaawhiperi. Ikatsa imalika padiaka pawapiñeeta kanakai dalika lhiehe kawaale nalhio phiome nhaaha pakapali heekoapi riko, ima phiome nhaaha heekoapi rikoperi kanakai minikatsa nalhio lhie kawaale. Lhiehe kawaale ñame tsamitha walhio katsa lhie kanakaini, nakoawalhe tsakha phiome nhaa apaana kaawhiperinai. Kadzoaha nakaitekapidzo nhaaha pedaliape, aaha oopittoa lhiehe kawaale ñame kadzodali piaka pandzadzo, neeni piani neeni kaawatsa nhaaha waanheeri Heekoapinaika, nhaaka kawaale iminanaipia, ikamepiatsa irhiolika kawaale, ima eema piaka nhedzaako iyowaakatsa. Ikatsa likeñoaka lipokotakawa lhiehe kawaale phiome heekoapiriko, lianheekhe iyo lhiehe Ñapirikoli, liowhaa khetta liwapiñeeta dorome. Kadzoaha nakaite kapidzo nhaaha apaana yaakottinai, likeñoakawa lhiehe kawaale Ñapirikoli idzeema nakhitte liphiakaromini, ikatsa lidzeeneetaka kawaale phiome ikoawale. Lhiehe kawaale ñame lirhioka koame kadanako kanakai palhioni, ima whaa wakanakaitani phiome koame kadanako katsa ima ikatsa weemaxoopaka heekoapi ikoami. Lhiehe kawaale ñame tsamitha nakoawale katsa nhaaha yeemakape dzakaleewape riko, metsa wakoawale phiome whaa yeemakape heekoapiriko.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 9

Nhaaha paanheenipe matsiakatsa padeenhika neeni karominitsani

Liodzawaaka lhie kawaale Nhaaha pedaliape yemakape Iniali riko nheette phiome likepe riko tsakhaa naanheka nheette nakeepitanata lhiehe kawaale kadzotsaaha nhanirinai iidzeeneeta kapidzo piatsa nalhioni. Wakapakheera: • KAWAALE: kawaale mhedzaakodali phaatsa nheette ttamhiadalitsa hidzaako, ikatsa nakaite rika nhaaha pedaliape matsia dalitsa pheraaka pakaalewa. • KAWAALE HAMOLIRIKODALI (DZOROONAI): Apattawalhe khedzako kadanako lhie kawaale. Khedzaako liphiaka paniattinai nako, lhienetakaawa aakoronai naadza nhaaha paniattinai, ikatsa pedaliape yaanherika “hamoli rikodali”. • KAWAALE IPIKANTTI: kawaale kadanako khedzaakoni. Lhie kadzoni aaha paanhi kadanako awakada liko maanhi kanaa weriko oo kaakonaaphi periko, paanhikadaa máatanitsa. Panheexoopawa kadzoaha paiñha kadanako koakadakatsa keñape kadanako padaki nheette mapitakatsa paiñhaka. • KAWAALE INOAKADA: Lhiena kawaale iipheeta kadanako nhaa haiko, pantti nheette phaa nhaa paanaa. Lhia pawaada lhie yalanawinai yaanheri furacãoka oo ciclone (apada kawhainaadali kadzodaliaha ooni itsiroalhe dzo, metsa makadalikani). Lhiehe naanheekaaliko nhaaha pedaliape noema kaawalikoperi aaha Iniali riko nheette likepenai tsakhaa.

Koadzo nhetakani nhaaha dzakaleepenai Lhiehe kawaale ñame liaka, pandza kanhetsa, nowaka paanhee karomithaa koadzoka lihanipaka pheraaka pakaalewa linakhitte. Paanhee kadaanatsa pheraanhika pakaalewa kadzodalitsa kaawhi kadanakottoa phaa. Ikadzeekataakakapewa nakaiteka apaita pedaliete lhiraa likalewa likaanamirhe phaa lhie 11.350 litros kawaale apadaa heekoapi nako. Maatshi kadeena mithaa lhie Kawaaleka lhiraali, opiina mitha pandza manaakheetsa ttaamiadaliitsa madali riko nhaa newikinai, nadzaamina mithaa pandza manope ikdzaamikattinai. Wadeepe três milhões neenipe iwerakawa, hámoli ikomitsa, phiome heekoapi riko lima hie kapoaka nheette maatshika kapoa tsakhaa liawa kawaale, koame noadeena neenipe iwerakawa heekopi ipoa nakotsa. Nhaa yeenipettipe ikatsa nhaa nadzomenioeri nheette madaraperi phaatsa idzaamika tsakhaa naadza nhaa pedaliapenai, lhie taimeka nakodaita liko Taaraka Nheraaka Nakaalewa (TNN) ikatsa iinoa phaalika nhaa yeenipettipe irhioka cinko hámoli, aaha phiome wahiipaite Amérika liko nheette Karibe riko tsakhaa. Fonte: http://www.ambiente.sp.gov.br/destaque/qualidade_ar.htm

Kadzoaha wattatheeta kapidzo whema nainai nhaaha pedaliape, lhiehe kawaale neenikani phiome heekoapi riko, linakhitte pattaita padeenhika kaanheeka likotsa phiome koakatsa kanakairi palhio. Nhaaha newikinai ñame peritsa yaanhe koameka nadeenhika nayo nhaa nadeenhixoopa namaakinaninai, ikatsa nhaaha imatshikeeta lika liawa lhiehe kawaale. Ideenhikape maatshidalitsa walhio wha newikinai yeemakape phiome heekoapi riko. Matsiakarotsa mitha phiome nhaaha pakapali heekoapi riko, nalhiotsa mitha nhaaha dzakalee makadalipe irhiokape makadalipe nadeenhi karodape nheette nhaa tsakha nhaaha yookakape hanipa awakada nalhiotsa mithaa haamaaka nhaa, oo naanhe katsakhaa mitha koameka nadeenhika nayo nhaaha nadeenhixoopa nheette kanakairi nalhio. Nalhiotsa mitha likoa phaakatsa kadeenhika kadzo littaitakaro mitha pikaromi katseenakha lhie kawaale. Ima kadzo mitha tsoopheetsa dowhenaaka lhie kawaale. Ima kadzoaha nakaite kapidzo nhaaha ikaitepekape heekoapi nako pandzaadape hore kanhekeetsa namatshikaka lhiehe kawaale aaha heekoapi riko. Nhaaha dzakale itawiñakapephaawa makadalipenai ikatsa nhaaha imatshikeeta kapeka lhie kawaale, kadzo nookeetaka nokapa lirikoda lhiehe malikai (internet), nhaaha horepari imatshikakani ikatsa nhaaha: Estados Unidos nheette China. Nhaaha namatshikeeta nalhiwawatsa lhie kawaale neemia wadatsa, metsa namatshikeeta kadaana tsakha walhioni phiome wha apaana yeemakape heekoapi riko.

Waanheeni matsia padeenhika ñame karo pamatsika lhiehe kawaale Nhaaha hiipainai imaatshikeetakape kawaale nalhiotsa mitha natsootaka nadeenhikaa nheette nadeenhika mitha nayo nhaaha nadeenhixoopa likoawalenaape matsiaperitsa ñape peritsa ldowhenaata lhie kawaale. Haamakaro naakaka awakada aayaha phiome heekoapi ihanipaka liko. Ima aaha Iniali riko ñame pakapa lhie naakaka nheette nhemaitaka hore, metsa neenide tsoopetsa nadeenhikatsa nakinikirewa metsa, kheedzapetsa nakadaa tseenakha liawawa. Nhaaha hiipainai Brasil liko yookakape nheette himaitakapepha awakada ikatsa nhaaha: Mato Grosso nheette Goiás. Lhiehe kanakaidali padeenhika matsia karotsa lhiehe kawaale ikametsa mithaa haamaka pamatshikakabi. Nalhiotsa mithaa nhaaha newikinai naanheeka naiñhakaa nheette haamaka nadeenhikaa nayo nhaa imatshikeetakape kawaale.

28/09/2011 10:42:09


OONIRIKO

4

Koadz

Aaha th Iniali rik

Koadzoka nhaa neeñalherodape nhaa apaitapenaa iiñakapewa aaha apakoapenaa dzakaleenai idalipa Iniali pamodzoaperi riko

koad

Doome ikeñoakawa Likeñoa kawalhi lhiehe heekoapi, neenipia apaita ikeñoa kada phiome nhaaha pakakapali heekoapi riko, liipitana Heeko, phiome nhaaha pakakapali ikatsa lideenhi nipemika: heekoapi, hiipai, ooni. Linakhitte tsakha lhiehe likeñoawa lhiehe kanheekheete Ñapirikoli. Nheette lhiamawa, ikatsa ideenhi rika lhiehe awakada, iitsirinai nheette phiome nhaaha newikinai. Lhiehe koameka nakeñoa kawa nhaaha kophenai, ikatsa linakhitte lhiehe kaanhekheete Ñapirikoli. Ima lianheekapoa nheette likapaka phoa kanakaika nhaaha kophenai nalhio nhaaha nawikinai, kadzoxoopa lhiehe lidzeekata phiome naadzawaaka nhaa, nakoamitsa nhaaha ooni tsookhaipe, pamodzoakhaipe nheette oonidiakaanai ikoawale. Neeni Ñapirikoli iwanaka nakoamitsa nhaaha ooninai. Liwama madaliwali peminitsa nhaa. Likeñoa liwanaka lhie Iniali, liako: - Heeii! Kapha piomaka kophenai? Metsa ñame lhiepa, ima lhie liwanatha limaakadanako lhiehe Iniali. Dzamalixoopa liwana lhiehe Guainia yeemakada kolombialhe, neeni lhiadakanakotsa lhiepa khaapanini, neeni Ñapirikoli ipeekoka lirhio nhaa kophenai. Madaliwalixoopa liwanaka, liwana Makapawani (iittapawani), neeni lhiatsakha lhiepani, neeni Ñapirikoli ipeeko tsenakhaa lirhio nhaaha kophe. Likoadaakaxoopa liwanaka, liwanaa Okayali, neeni lhiatsaha lhiepa kheedzakalimini, neeni lipeeko tsakha lirhio nhaa kophenai. Peema pakaapixoopa liwanaka, lipieta tsenakha liwanaka lhie Iniali, ima ñame littaita ñameka lipeeko kophe neeni. Lhiadanako Iniali hiepa khaapanini, neeni Ñapirikoli ipeekoka lirhio kophe nhaa liitemitsa. Kadzoxoopa pida lhie meeñeni keetsa lhie wadzalepawa Iniali. Pakaite kanhekatsa, phiome nhaa ooninai kaawhiperi liwana kandanako lhie nalhio manope naadzawaaka nhaa kophe, paanheexoopawa: Dapenaita, Yalakhida, Wiraalenani neeni pha nhaa apaana kophenai karo peritsa paakeeta aaha Iniali riko. Kadzo phia nakeñoa kawa phiome nhaa kophenai heekoapi riko, Imali napeko liko limottopia tskaawa lhie Doome (Leporinus Klauzewitz). Lhie apaana kophe npedzonida phaa naiñhaka Baniwa nheette Koripaakonai.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 10

Liemakaawa Iniali riko Lhiehe Doome, paakeetanida phiome Iniali riko. Metsa paakeetaphaani ñawapoliko, liemaka Iniali inomanhette atee lhiwidamirhe phiome likepe riko tsakha. Metsa ñametsa mitha wakaitexoopaka paakeetakani phiome koame kaawakatsa, neeni tsa lhiehe hirapittinaakawa paakeetakani neeni tsakha mherapittinaaka kaawa paakeetakani. Mherapittinaaphatsa pakeetakana ayaaha oniyaaliko. Aaha Iniali riko neeni manope neeñakaroda nhaaha Doome, hanipa kadanako ooni, metsa hirapittinaa lhiehe phepakaro nhaa. Metsa paanheekaro matsia koadzoka nhaa neeñakhearodape.

Koameka liodzawaaka lhiehe Doome yeemakaawa aaha nodzale idalipa Nokaite watsa nerikoda nhaaha apeemaperi pakaapi dzakale, iemakape Iniali pamodzoa: Kamododemi, Poperida, Apidzaapimi, Dokolhipami nheette Hemadami, apattawalhe Iniali, neeni nadeenhika naapidzawaaka Santa ceia, Conferencia nheette nalhio tsakha lhie naapidzalida naassociaçãoni. Ayaaha neeni ñame pakapaka hore Doome, lima lhia ñamekapoa neeni Alape, Kalitta neemakaroaphipe mitha nhaaha Doome. Nheette tarakaa tsakhaa linomapi lhiehe ooni, ikatsa pawaada imalika ñameka Doome iatsa yeemaka nheette neeni nheette ñametsakha kalhe neeñawa. Iima nhaaha Doome naamhemi neeñakawa matsia weriko ooni, nattaitakaro keewheka nhaa (neeñakawa). Kadzo mithaaha neenikaawa kalitta, ñawapo, lianaaphipe ñame pakapa neeni nhaa. Aaha tarakaa weriko kanheetsa ooni. Metsa pikapa lirikoda lhiehe maapa koadzo neeñakherodape nhaa apaitapenaa kophe iiñakapewa nerikoda nhaa apadapenaa dzakaleenai Iniali pamodzoaperi yeema.  

Comunidade Ttaroda Hiwhipani Talhipani Koerhepani Hidzapada Enhipani Komalhipani Waanhepiana Paitsikawa Kowheenai Paitsipe Ttidziali inomanaa Hemhewami Owhiiwikaa Katshirianaa Towirhiiwami Koadzoka padeeniri

1 1 3 1 3 2 4 2 5

Dzak (25 k

Pore

Wemai

Dawaki

Kaárotsi

Kaino Tsiípa

Dopalli

Doome

Táalli

Dzakalee / Koakadawaka nhaa iiñaliwa

Dzak (66 p

Koawadaka lhiehe Doome Phiome nakoamitsa nhaaha newikinai, kainoperi dzakaleepenai ikoamitsa, lhiehe Doome ikatsa naiñhanidaka, ima ikakatsakha ikadakadaka hidzaakotti nheette neepewa nhaa koaka iiñhalini. Nattaitakaro naiñhaka heekoapi ikoamini, neeni nhaaha apakoapenaa itawiñakape Doome, nadzeekata na kophiaphi rewa natawiñakarodawa. Nheette aaha natawiñakadaa horee Doome, nattaita nawenderika nhepeena nakoada, nheette mherapittinaaka phaa tsakha  naakeetaka kophe aaha hirapittinakada nako painoaka kophe.

1

5 2 5 10 8

2 3 1 5

1 1 2

3

5 1 5

1 5 1

1

1 6 1 22

31

15

4

11

1

12

2

Wheetali neeni nhaa: Kophe Koyaanale: Manejo Sustentável de Recursos Pesqueiros no médio Rio Içana – Terra Indígena Alto Rio Negro/Amazonas – Dossiê digital (OIBI/ISA, 2010).

28/09/2011 10:42:15

Pawan

Pakapa wadze lideenh Fiocruz Apada Silva, 1 neroita akhaa m liwapan ikadzee taka na hoette Dzawir Pakapa salenip nako, w Padeen dzama naitsale padee Ikatsa tsakhaa Doome pi ikoa Doome


OONIRIKO

4

Lhinaananai nheette lithinanai heekoapi riko Paakeetakaroapha lhiehe Doome aaha hanipa kadako ooni, nanako keerika nhaaha, Maio nheette Junho. Lhiawali painoapha Doome, ima ikakatsa neeñakawa nhaaha kophenai nheette Doome tsakha nainai. Ima neeñakawa nhaaha kophe poadza petsa naadzawaaka neeña karoaphipe rikotsa. Nhaaha dzakaleewape tsoome peritsa neeña karoda iodza, nakapamana kadzodalitsa neeña kawa, nainoa nhaa iiña kapewa, nayo nhaaha: toodamaka, neeña kadanako ñawapoliko, namaka nhaa, nhépa nhaa oopitsi riko, nadzawita nhaa kaapawi nheette dzawithiapotti iyo. Ikasta nayo nhaaha nainoa horepe nhaa iiña kapewa. Metsa ñameka matsiaperi minitsa nhaa paawaada kada “kaatani” phaakatsa painoaka nhaa. Lidzeenawa lhie kadzokaaniri, tsopheetsakha nhaa Doome. Hirapittinaa nainoakarona namopepe nhaaha iitsaletakape heekoapi ikoami, kadzo mitha aaha nainoa kapidzo nhaa neeña kadanakowa. Hirapittinaa painoakaro nhaa Doome horemitha ima tsookeetsa naawa, lima tsakhaa lhie apapiinirika wainoka naawa manheekhatsa nhaa iiña kapewa. Ikatsa imalika nawadzakakawa nhaaha Doome. Wattaita wadeenhika kadzo, metsa liphomitte kawatsa lino lhiehe limatshikanaa lhiehe wadzeekatali ayaaha Iniali riko. jan

Limanakaikaaka nheette koamekani

fev

mar

abr

mai

jun

jul

ago

set

out

nov

dez

Paitsaleta karoa

Matsiaperitsa wadeenhika

Namatsiataakakawa keewhe karona (naiñhaka nheette neewhe itawiñakawa) Neeñakawa – Keenipekana

Koadzoka paiñhaka doome Aaha thewakalhe pikapa koadzoka pawapiñetaaka liko paiñhakaa lhie Doome aaha Iniali riko: Naiñhakaa Doome Miitsha nako (kg)

Keeri nako (kg)

Hámoli nako (kg)

Kainoite ikoami

2

8

96

Dzakalee ikoami (25 kainoperi)

50

200

2.400

3.300

13.200

158.400

koadzoka

Dzakale ikoami (66 peri Iniali rikoperi)

lhiehe neep-

ñakape natawimherakophe.

Pawanida kanheena haape pakaka Pakapa karokanhe haape koadzoka paiñha lhie Doome kanikoperi ikoamitsa, wadzeeneeta kadzolhe nhaa ikaite kapekanhee koadzoka paiñhaka, whétanipe lideenhikale nakhitte lhie Projeto Kophe Koyaanale, OIBI ideenhinida, ISA nheette Fiocruz Amazônia yaapidza, PDPI idiñeeroni iyo. Apada panheexoopawa ikatsa liitsaletakaa ikaite kapidzo lhie Edmilson Lopes da Silva, 13 hámolidali irhioka, Hohoodene, yeemakaite Paitsikawa, Iniali pamodzoa, neroitanipe yaawa papera liko, ayaaha 16 ka março hámoli 2006 atee 30 ka tseenakhaa março 2008. Lirikottawalhe lhiehe dzamada hámoli liitsaleta noada 218 wali, liwapanipe likapa lhiehe lhaniri, Agente Indígena de Manejo Ambiental (AIMA) Oibi ikadzeekatanita lirikodatte lhiehe Projeto Kophe Koyaanale. Nhaaha 281 wali liitsaletaka nañhaata pakapa liinoaka noada 2.675 koita kophenai, 61 peri ikapakanaa ikhoettewaaka, ikatsa nheehe: 113 Dzaapanai, 7 Kolirinai, 198 Iinirinai, 328 Owhiinai, 75 Dzawiranai, 268 ttiime kopherenai padeeniri (nanakhitte 140 nhaa Doome). Pakapa liñhaataka noada 430,42 gramaka nahamiñaka nakoamitsa nhaa Doome liitsalenipe, linakhitte waakeeta wakapaka Edilson iitsaletaka noada, dzamada hámoli nako, wadeepe 60 kiiko ka nhaa Doome naiñhawa nhaa lhanirinai. Padeeniri, aaha 4.500 iitsaleta khettinai riko nawapenipe nakapa nhaaha AIMA´s nai, dzamada hámoli nako, aaha 17 koa dzakaleenai riko Iniali pamodzoaperi, pakapa naitsaleta noada 1.947 tsiapa Doome. Nhaa phiome naa mithaa 838 kg lhie neepe padeeniri nhaa Doome, nainoanipe nerikoda nhaaha 4.500 wali naitsaletaka. Ikatsa pakapaka nainoaka noada 0,4 Doome/naitsaleta ikoamitsa, likaite xoopa tsakhaa 5 wali riko noada naitsaleta aaha wadzakale riko, nainoa noada dzamaapa Doome Iniali rikhitte. Neenikadaa apaita kaitsaletakheete, liakadaa liitsaleta heekoapi ikoami apada hámoli nako (365 heekoapi) liinoa noada padeenhiri 146 yaapa Doome oo wadeepe, 63 kg ka lhie kopheka apawalhia hámoli nako.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 11

Koameka pakapaka namanopeka nhaaha Doome Ayaaha oopittoa poadza piattoa pakapaka, lhiawalhi menakoda phaapiakattoa nhaaha newiki nai nadzakaleperiko, nhaakadaana nhaaha Doome horepiattoa nhaa. Ikatsa pakapaka lipoadzaka oopittoa nheettte koameka pandzadaape heekoapi. Nhaaha Doome, horepiattoa nhaa phiome aaha Iniali riko, likeperiko, ñawapoliko nheette kalittanai riko tskhaa. Paakadanako paitsaleta painoa piattoa 3 oo 5 kg Doome, apawali paaka paitsaleta. Nhaaha naitaletaxoopa ikapiatsa nhaaha: iitsaakha nheette iitsaapo. Lima pia lhie kadzoka paitsaletaka, horeepiattoa nhaa kophe, Nheette naanheepiattoa tsakhaa koameka nainoaka wawiniwa nhaa pedaliape oopi kawini peripiattoa. Lhiehe kadzo niaha pandzadzo aaha Iniali riko, lima lhie horekapoa nhaaha newikinai dzakaleepe ikoamitsa. Nattaitakaro naiñhaka horepe kophe nalhiotsa horeka tsakha naitsaletaka nattaitakaro naiñhaka heekoapi ikoami. Lima lhie kadzodali nawadzaka tsakha naawa nhaaha kophe, nheette mana tsakha nhaaha maatshiperitsa wadzeekataka pandzadaape heekoapi. Wadeepe 65 hámoli iphomitteka nhaaha Baniwa nheette Koripakonai nheepa Dio iako, neeni nawakeetakakawa Konferência nheette Santa Ceia liko, nheette phaa apadawa nadzeenetanipe. Nheette nattaitakaro nadzeeneetaka matsiani, nalhiotsa naaka nawinitaka nakoamitsa ñawapoliko, ooni riko nheette kalittalima liko doromephaattoa lipeedza. Nattaita neemaka apada atee likoadaaka miitsha neeni, nattaitakaro nainoaka hore phatsa kophe naiñhawape lidoromeka lhiehe nawakeetakakawa. Ikatsa nadeenhi rika nhaaha newikinai. Metsa, linako lhiehe limanakainaakaa lhie kophe, lirhio kanhetsa lhiehe wakaiteperi inako ñame phatsa pakapa kanhe mithaa lhie liwhainaa liwadzaka kawa.

Maatshiperitsa wadzekataka Nhaaha maatshi peripiatsa nadzeekataka nhaaka pedaliape nadzakalepe ikoamitsa neemalipia neeni. Aaha hámoli riko, pakapapiali aaha novembro atee março nako pia, manopeeta likopia nhaa newikinai dzakaleepe ikoami nawakaaka piaka naakaro nawinita meetta kadanako lhie ooni. Neeni nadzekatapia naiñhawada, matsoka, peethe, naakaro nawinita kalittalima likolhe. Nadee tsakha nhaaha nawinitaxoopawa, nainoxoopawa manope kophe, nhaaha imali tsakha nawadzakakawa nhaaha kophe, kadzo nakadzodzo nhaaha: • Namaka koona iyo dzamaaphi oo madaliaphi kalitta. Nadeenhi kadzo nattaitakaro nainoaka mherapittinaakatsa manope kophe. Pandza lhiehe wadeenhika kadzo maatshidalitsa, neenikatsa pandzeetteni. Metsa nhaaha waalhittepe maatshiperitsa wadzeekataka, nadeenipe nhaaha yalanawinai, kadzoha: • Waphoaka ñeewita iyo (careta). • Toodamaka. • Waitaka nhaaha tsoaphipetsa kalitta. • Wakanaka dzamapali iyo deepi. • Wakeewitaka piipiri inai, kapoadali. • Waitsaleta kanheetsa hekoapi ikoami. Nama nhaaha, kadzokapoa wadzeekataka aapapiiniri nawadzaka nawa nhaaha kophenai aaha weemakaawa liko. Nakapakaaliko nhaaha ikaitekape, kadzokadaa minitsa watsa wadeenhika whaa newikinai, pawaada dekhaa hirapittina phaka watsa nalhio nhaaha walimanai.

Matsia kadaaminitsa mitha nadeenhika nadiatseenakha mitha manope nhaaha kophe walhio ooniriko. Wattaita mitha wakitindata nadiakaro nawakeetawa nhaa kopenai walhio whaa newikinai yeemakape Iniali riko. Neeni manope nhaaha matsiaperitsa wadeenhika waitsaletakhe heekoapi ikoami, kadzo nakadzodzo nhaaha: • Ñame wamaka ñawaponai, kalittanai, ooninai, ima ikakatsa iwadzaka kadaka phiome nhaaha kophenai. • Ñame whepaka toodamaka iyo hore kanheetsa, liyo phatsa lhiehe tsoodalipedali ithi, ikatsa iwadzakeetalika nhaaha tsoitepe kophe ñameperittoa keenipe. • Ñame paitaka nhaaha kalittanai, ima ikakatsakha imalika nawhio keetsawa nhaaha kophe, nheette painoa kanheetsa tsakhaa nhaaha nhadoetape. • Ñame paaphoaka ñeewita iyo, ima ikatsa maatshidalikatsa padeenhika. Nhaaha apadawa yaaphoalape neemakaawa liko ñametsa pakapa hore nalhio kophe. Ikatsa ikadaalika napañawa nhaaha Taalinai nheette nhaa tsakhaa nhaa apanaa kophenai kadzoaha Tallipanidzo. Pakadaakaro matsiatsa nhaaha kophe ikametsa padzeekataka kophiaphiwa. Kadzo watsa neenidali minikatsa watsa kophe aaha dzakaleewa riko. Palhiotsa padeenhika kopheaphi, palhio karo kophe mherapittinaaka phatsa kanakai kadanakoni. Matsia padzeekataka madaliaphi oo hore phaakani, mherapittinaaka karotsa patawiñaka nhaa. Lirhiotsa palhio kopheaphi kadzotsa palhio kapidzotsa pakinikire. Palhiokarotsa kadzodalitsa kophenai waiñawa mawittakai iodza.

Koameka nainai waaka nhaaha newikinai linako lhiehe Doome Pandzadaaphe, nadeenhikale imeena nhaaha apaitapenaa newikinai, oo nama nhaaha imottoli ino, nhaaha newikinai nhetada pheenawa natañeetakaro nhaaha kanakaiperi nalhio matsiakaro neema aaha Iniali riko nheette heekoapi riko. Nadzeekata nhaaha nawakeetakakaroda nakaitepekaro koameka lhiehe pattaitakarotsa peemaka matsia neenikaro tsa nhaaha peemaxoopaewa matsiatsa padzakaleriko. Nheette koame karoka palhiotsa pamatsiataka nhaa, pemakaawa likoperi, kadzoha kophenaidzo. Apada paanhexoopa kadzoaha Projeto kophe koyaanale dzo, apada ikadzeekatakakhetti ikapakada koameka lhiehe naitsaletakaa aaha dzakalee periko. Nakapakaro koameka lhie iitsaleta kheette nheetti linakhitteena nattaita nakaite koame karoka palhiotsa pawinitaka ñamedalitsa ima nawadzakaka naawa nhaaha kophenai. Ima hore naama phetadakawa nheette pawapiñeetaka, nheette kanakai tsakha padzekataka koamekaro pakaiteka, padzeekatakaro matsiatsa nheette paama waalhittepe koamekaro pawinitaka. Neeni nhaaha pakadzeekatakakaroda nadeenhi apada matsiadali, kadzoaha, padzeekataka kophiaphi. Aaha Pamáali inomanaa, likeñoa kawalhitsawa neeni natawiñaka kophenai aaperitsa aaha wadzale riko. Kadzo tsaaha liwapiñeetakana dzo lhiehe pakadzeekatakakaroda, limottoitaka nhaaha ikadzeekatakakapewa neeni, yaanhekape koameka ikitsindataka nadzakale, nattaitakaro nakitsindataka tsakha koameka padeenhika kophiaphi nheete koameka pakeewhetaka kophe phawaaketsa. Nanakhitte ideenhikhettika nhaaha, naakeeta naanheka nhaa Iniali rikoperi, koameka pamatsiatakaro peemakaa aaha padzakalepe riko, ikatsa nadeenhirika nano pandzadaape aaha nadzakalepe riko.

28/09/2011 10:42:18


AAWAKADALIKO

5

Koaw

Lhiehe nakhitte nhaa na nattaita Neeni nheette Nhaaha paiñhaw makapo matsok Nhaaha pavend koakad iyo, nh phetan navend nakoad lhie na lipaper Lhiehe namats rikhitte liya ikat lhiewak

Linakoapaninaa koameka poapoa ikeñoakawa Likeñoa kawalhi ñame piattoa koaka pakapali, ikamepiatsa lhiehe Heeko, ikeñoetakaita phiome nhaaha pakapali pandza. Dorome iphomitteena likeñoena liapiñeeta koamekaro kamitha lhie heekoapi. Lhiehe Heeko makapakanaa dalipiatsa, liemapia heekoapi riko, metsa lhiehe lianheekhe hanipadali. Lhiapia ikeñoa phiome nhaaha  pakapaliina pandza, kadzoha: awakada, iitsirinai, kophenai, ooni, kalitta, nheette nhaa apadawa. Liphomitte lidzekataka phiome nhaa, likadeena  nhaa madalhipa aatsianai, nhaaha waanheeriina Ñapirikoli, Dzooli nheette Eeri. Nheette likadaa tsakha madalima iinapeda naninaiwa. Ima lhie ñame kada mitha pakapa iinapeda, ñame tsakha mitha pakapa heekoapi. Nheette nhaaha madalhipaane aatsianai namanopetaaka neeka naawa. Nheette kadzopia liakawa, neeni karoena whaa paphomitteda nadakeenaimi yeemali aaha iniali riko. Nhaaka Heekoapinai Kaanhekaperi. Nhaa madalhipaperi Ñapirikoli, Dzooli nheette Eeri nhaana “heekoapi iminanai”.  Lhiawalhipia Ñapirikoli ikadaapia nadeenhikalewa nheette naanheekhewa nakoamitsa nhaaha iemakape heekoapiriko, kadzoaha: Walaya, Ttirolipi, Ooloda, Dopitsi nheette Kadoitsipa. Ikatsa litanhidaka kanakaiperi nalhio nhaaha yeemakape pandzadaape, Baniwa nheette Koripakonai, likadaa piali irhio nhaa. Theewadzolhe Menakhoiwanai iorokowa oñairhe natopikakaro Kowaidzo aayaaha Enhipani, kadzo linakoapaninaa ikaiteka. Nheette nhaaha Mhenakhoiwanai nhépa khaapani Moonenai, nheette nakadaana nhaa Akhepida liko, nhemani kadzoaha Kowai dzo. Neeni Kowai iorokoka naikaalhe Eeno likhitte kakopeda karoni nainai. Liomatha likadzeekataka nhaa likada naawhaawa maiñhakami (naitawa), ñame nattaita naiñhaka aatti. Metsa nhaaha yeenipettidape ñame nheepaka lhieka liakiteri, lhiadaatsa Kowai iorokoka tsakhawa. Neeni nhaaha yenipettidape naniwakhaapani Aawiña, lhira kadaanawa lhiehe Kowai lipeeko naikaalhe nhaa liinaka. Neeni nhaaha yenipettidape namitsiri khaapani nhaa Aawiña, nheette lhie Kowai keeroani, neeni liiñhaka nhaa yeenipettidape. Neeni Ñapirikoli ikaite liinoakaro lhiehe Kowai. Neeni Ñapirikoli iwana lhie Kowai nawakeetaaka karoda liko liinoakaro lhie Kowai. Aaha Ñapirikoli iwana kadanako lhie kowai, neeni likadzeekata piaka phiome nhaa yaanhekhetti kadzoaha liomakapidzo lhie Ñapirikoli. Likadzeekata koameka iñapakaatti, iraphiodatti, irapakaatti, nanako tsakhaa nhaaha oolodanai ikatsa nhaaha naanheeri pandza aaha Iniali riko. Kadzopia nadeenhika lidormeka lhiehe kalidzamai Kowai iapidzadali.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 12

Koadz

Lhiehe iwapiñ Iniali rik kadalhi Apako

Liemakaawa lhiehe poapoa aaha Iniali riko

Liemakaawa tsoometsa Towirhiiwami iodza

Oopi piattoa, lhiehe Ñapirikoli likadaapia phiome lhiehe Poapoa aaha Iniali riko, metsa koamekatsa lhie awakada oo lipedzonida liema neeni. Kadzo aaha Iniali riko neeni dzamaanaa naadzawaaka nhaaha Poapoanai: Halepana nheette Poapoa-khantsa. Aaha nodzakale riko Towirhiwami Iniali rikodali, neeni pakeeta lhiehe Poapoa-kantsa. Lhiena aapana paniatti hipolenephaa inanaa naadza nhaa apadawa. Litawiñawa dzenonirhe yápi. Lidzaami kadanakoena kathinaatsa keeramanekani o amotthaanekani. Lhiehe poapoa Halepana, aapana kadzonetsa likadzodzo. Nhaaha lipali papokodaperi, liphe makaphaipe hipolhea kakanaleperi dzenonhitte, halhiaperi thewakhette. Nhaa liiwi eweewipe pomeniperi.

Lhinaanaa

Liipita Tipiti Aban Aturá Panei Pene Pene Urutu Urutu Balaio Cuma Obje Total, Uso d Uso d (66 c *Tshee

Aaha Towirhiwami, neeni poapoalima, naakaronhe nheta napoapoalewa nhaaha newikinai yeemakape neeni, nadzeekatakaro nhaa oolodanai. Lhiehe poapoa neeni yeemakade eedzawa liko.

Neeni daliminitsani kadzodalitsa heekoapi ikoami.

28/09/2011 10:42:25


AAWAKADALIKO

5

Koawadaka lhiehe poapoa Lhiehe poapoa ikatsa nañaxopapeka nhaaha oolodanai, nhetanida poapoa iya nakhitte. Nhaa poapoatape nhetheni poapoa pedaliape inanaanakhitte. Natsawaka nhaa nakapi iyotsa, nheette nhaipa ikitsindata nhaa. Lirhiotsa liomaka kanheekhaka pha, nattaitakaro namottowa matsiakhaipe. Neeni dzamaitape nadzawaaka nhaa patsawanitape poapoeta: Liita kayaitepetsa nheette. Liita mayaitepetsa: Nhaaha liita kayaitepe ikatsa nhaa padzeekataxoopaka nhaaha padeenhixoopape paiñhawa palhionipe paapana likotsa, kadzoaha: Ttirolipi, Ooloda makadalipe, walaya makapokope, oropema (matsoka ikoawale) nheette dzawithida (pakadaakaroda matsoka). Nhaaha poapoeta mayaitepetsa, ikatsa padzeekataxoopaka nhaa oolodanai pavenderiwape, kadzoaha: kaxadadali, walaya, ooloda nheette pañhaatakarokoa koakadakatsa padeenhikale. Pattaita pakadaataka nhaa iiraida iyo, phirimaapa iixi iyo, nheette iittakarona paiñheeta kadzali imheni iyo oo lamparina iitai iyoka tsakha phetanida komboston nakhitte. Manopeena nañanipe poapoa iyo Iniali riko oopina navenderi nhaa linakhitte lhiehe projeto Arte Baniwa. Lhiawaliko lhie 1999-2006 nakoadami yookakadawa naikalhe kanhetsa nhaa dzakaleedapenai iñakape, linakhitte lhie navenderika Arte Baniwa, lithiwata nomero R$ 300 mil reais, kadzo liñhaataka lipaperani rikhitte lhie ISA. Lhiehe liphe ikatsa papalhetaxoopa kanheka nhaa dzawithidape ñamekaro khedza namatsikakawa nhaaha iñhawadatti, padekadanako nhaa yakaalhe apakoa dzakalee rikhitte apakoa likolhe oo apawa likhitte apawa likolhe kalhekatsa papiirinaawa. Lhiehe liya ikatsa litapeka lhiehe kapato. Palhiotsa patodaka awi iyo linomapinako littaitakaro lhiewaka matsiawa lhiehe tape padakinako, kadzo lipañawa lhiehe kapato.

Wañhaata nhaaha maatshiperi padeenhika wadee liwadzakakawa

Koadzoka nhéta nadeenhiwa linakhitte Lhiehe iwapiñeetakhetti Baniwanai Idzeeka (projeto Arte Baniwa) liwakeeta apapoki nhaaha ikadzeekataakakapewa INPA, ISA liko peri nheette nhaa OIBI riko peri, lirikoda lhie iwapiñeetakhetti Poapoa nako (projeto Arumã), nakadzeekataakakaro linako lhie padeenhi kaapanini mawadzakakarotsani nheette pavenderikaa tsakhaa lhie oolodaapani aaha Iniali riko. Apada yaakotti naakeetanida nakapaka linako ikatsa lhie koadzoka mitha noada kanakai poapoa apawalhia hamoli nako, koame noadeena, apada nawaxoopana nakapa kadalhikoka mitha noada kanakaina poapoa lirhiwawa lhie apaita kainoite/apada hamoli nako. Nhaa yaakottika ikatsa nhaa weroitali aaha thewale linakokoa lhie apakoa. Apakoa: Nawaxoopa nakapa kalhikoka mitha noada kanakaika poapoa palhiwawatsa (Shepard, et al. 2004, apud ISA, 2010 - livro Manejo do Mundo). Liipitana yalanawi yaako liko Liipitana Waako liko Kadalhikope likoawale Kadalida apada hamoli nako Tipiti tirolipi 12 - 18 4 -10 Abano kadoitsipa 10 - 20 4-6 Aturá tsheeto 0* 10 - 20 Paneiro dzawithida 0* 5 - 15 Peneira fina (beijú) dopitsi 15 - 20 2-6 Peneira grossa (farinha) olopema, dopitsi matsokapoka 10 - 12 1-4 Urutu grande (para massa de mandioca) oolooda 25 - 50 1-2 Urutu Pequeno (para sabonete, anzol, etc.) oolooda 5 - 10 0.5 - 2 Balaio walaya 15 - 30 0.5 - 1 Cumatá tiroli 15 - 30 0.5 - 2 Objetos e embalagens, miscelâneas (pirimitsiarona, wepone...) Total, uso de arumã por família Uso de arumã numa comunidade de 25 famílias Uso de arumã na bacia do Içana (66 comunidades com média de 25 famílias) *Tsheeto nheette dzawithidanai apaana iyotsa lhie padeenhi nhaa, kadzo adapi iyo nheette poapoa iixami iyo tsakhaa.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 13

Kadalhiko apada hamoli nako 50 -180 40 -120 0* 0* 30 -120 10 -50 25 -100 0 - 20 10 - 30 10 - 60 5 - 40 200 - 700 talos /ano 5.000 -17.500 talos / ano 330.000 -1.155.000 talos / ano

Nhaa pokitsa nhaa iwapiñeetakhetti Poapoa nako (projeto Arumã) likoperi ikadzeekataakawa náwa tsakhaa nakapa koadzo piaka noada nhéta poapoa navendeeriwa. Naakeeta nakapaka, navendeeri karo noada nhaa wadeepe 15.600 da oolodanai lhiawa liko lhie hamoli 1998 e 2002 liñhaata pakapa nhétapiaka noada wadeepe 250.000 khoka poapoa aaha 16 koa dzakaleenai riko nhaa iñhakapetsa (Shepard, et al. 2004).

Koameka pakapa limanopeka lhiehe poapoa pandzadaape Aha lipaperani riko lhiehe OIBI, nenipia manope naka neepitana nadeenhikaro lirikoda lhiehe Iwapiñeetakhetti Baniwanai Idzeeka, idenhiketti poapoa nako, nhaaha newikinai aperi aaha Towirhiiwamhitte atee Ttarodalhe Iniali ipamodzoaka ttawalhe riko peri. Aaha Towirhiwami noemali neeni, neenipia likoadaka nhaa litoanai idenhikape poapoanako ikadaapiali iipitana nainai lirika lhie Iwapiñeetakhetti Baniwanai Idzeeka. Pandzadaape, apeema pakaapi hamoli iphomitte nadeenhika neeni pakapa tsoophaaketsa nhaa poapoa phiometsa ñawapo hiwidapemi riko ñameetsa kadzo kanheka oopimidzo. Ima nhaaha idenhikape oolodanai nadzekataka manopepe kanheetsa. Neeni idzekatali 3 atee 4 dozia/ apada hamoli nako. Kadzoxopa nokapakaa liko, kanakai dalika lhiehe poapoa wattaitakarotsa weemaka wadzalepe riko wadzekataka Ttirolipi, walaya nhette phiome nhaha kanakaiperi walhio wemaxopawa. Kadzoxoopa, walhiotsa wamatsiatakana nhaa wapoapoale, whetakaro nhatsa nhaaha pedalianapetsa, Ñame mithaa phetaka nhaaha emiperittoa karoperittoa koada palhio, ima wakanakaitaka watsa nhaa apawali dzolheena khaa.

Lhiehe poapoa likoalikotsa neenika. Palhiotsa phetakani likoatsa, Patakhakada nhaha emiperittoa ñametsa watsa koame natawiñakawa. Ikatsa palhiolikatsa pawapiñetaka ñamekaro liwadzakawa. Noanhenitsa manopeka nhaa idenhika poapoa hekoapi ikoami. Aaha Iniali riko noanheeni manopettoa karoka itañeeta idenhika poapoa. Noawada ñameka wattaita wadenhika kadzo. Ikatsa nadeenhixoopa kanheka oolodanai nhaaha Baniwanai yemakape Iniali riko, naweentaxoopawa nalhiwawa koakadawanai katsa neemaxoopawa. Kadzoxoopa, walhiotsa waakawa matsiakhai riko, waama waanheeka nhaaha matsiaperitsa padeenhika, ima kadzo watsa neeniminitsa watsa kadzolitsa walhioni. Wattaitakaro watsa wadeenhiminikatsa kadzodalitsa liyo wapeedzalhewa.

Wañhaata nhaaha matsiaperitsa padeenhika ñame karo nawadzakawa nhaaha poapoanai Nhaaha matsia peritsa padeenhika Poapoa irhio wadeenhipe wakoalhenaatsa whaa Baniwa nai nheette Koripakonai Iniali rikoperi, ikatsa nanakhitte penaka nhaaha: • Ñame patakhaaka phiome nhaa poapoa likopo nakhitte. • Ikadzeekataakakhetti poapoa nako liñhaata pakaka kametsa likoa patakhaaka nanakhitte 30% tsa nhaa pedaliapeena lipoko nakhitte, kheedzakaro tseenakhaa lidiaka litawiñawa. • Kametsa patakhaa lika nhaa poapoa pedaliana petsa. • Papanaka poapoa kiniki riko oo heeñami riko. • Ñame paakaka kinikiwa aaha horeeweriko nhaaha poapoa.

Wañhaata nhaa matsiaperi padeenhika paapidzawaaka nheette padzakalepe yaapidza tsakhaa Nattaitakaro ñameka nawadzakawa nhaaha poapoa ikametsa pattaitali patakhaka nhaaha pedalianapetsa. Nheette pakada nhaaha eminepettoa papietawa patakha tsenakha apawalidzolhe nakhaa.

28/09/2011 10:42:29


AAWAKADALIKO

6

Lhinaa

Ttiiña ikeñoakawa Opittoa neenipia apaita pedalia lino yapidza, ipedzo kaita himaita nhaa Piitti (deepiaperittoa yaawa). Apawaliina hekoapi oniyaa khaapanini, Neni idzakani wadeepe apada hekoapika, depina pedalia yako lino irhio: - Thewena watsa Piitti yarawa wakaro watsa whepa waiñhawana nhaa. Neeni liino hiepani: -  Heé, warhakhette watsa waa whepana waiñhawa nhaa. Depiphattoa káawhi nhaa pedaliape, nadee nhaa kamaraita, namotto napana likhite naawa atee naakawa Piitti-ipeda nako. Lhiehe Piitti-ipeda yemakade ttinãlima idaanamirhe. Pedaliape idzeena Ttiñalima, atee naa naakawa Pitti-ipeda nakolhe. Naaka noada neerhe naara kadanako kanhetsawa nhaha Pitti. Nhemaita khaapani nhaa. Narakawa ipamodzoakeena nhaha Piitti, awakarona yoka khaapani naikalhe nhaa pedaliape. Nhetee lioka liinoaka naapidza. Neeni lhiehe pedalia mhedzakoitsani, lidoromeka liinoakakawa. Ikameena linaaka lino idokoñaka kamaraita rhomaitakaro awakarona itsikole. Neeni khédzakalimi rhoepa roiniri, rodokoña khaapani kamaraita nheette rhomaita khaapani awakarona itsikole. Lhiada nako ñame awakarona yanheka, litsikole imaka daanhetsa thaawa. Nheette lianhekena litsikole imakawa, ikamena limakaka pedalia lhieko liodza. Nhette haale keeneeka naika nhaha pedaliape, kameena nadiawa inonaa nakaale. Namotto kadanako ttiñalima liko nadiakaadzawa, nakapa namaka noada phiomewa nhaaka ttiñatsida. Ima ikatsa noada ttiñaka lieka pedalia Himaitali. Phiome nhaa ttiñapipenai ñameetsa katsikoleka nhaa. Ima ikamekatsa noada neeka pedalia himaitali. Kadzoxoopa namaka noadeeka phiomewa. Limakadzaamiwa ikametsa yaadalikawa aapapiitsa ttiñapi ñamepiitsa imawa. Lidoromekeena heekoapi, lhiehe ttiñapi kainaka tsenakhani, pedaliape kena nhaa, nawera hipai rikolhe, kadzoineeka napokotawa phiome awaka liko.  Lhiawahli neenipia rhoaha apama pedalia Phiitsi-ttadoa, iniwakamapia heekoapi ikoami nhaa liinaka roiñhawa. Rhoaha pedalia Phiitsi-ttadoa kametsa roiñha lika likalamayatsa paiñhanidatsa. Nheette nhaaha liiximi roanhi ropana nhaa makada hipai nako. Rokapa kadanako kathiwikani lhie ropania nenei roako rhoawaakatsa: - Ikatsa noada watsa walimanai irhiowawaka lhiehe. Kadzoxoopa nhaha Ttiña walhioli pandzadape wadeenhiri iyo waapanawa pandzadaape, Ikatsa awakarona itsikole mika, pedalia himaitanidami. Lhiatsha ñametsa awakarona nhaa pandzadaape ima Phiitsi-ttadoa ipananhiketsa nhaa nama kadzaamiwa.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 14

Lhie lim nadzo lhinaan ikoami

Koadz Nenikaawa lhie ttiiña Iniali riko Likapakana lhiehe awakada aaha Iniali riko manope liodzawaka: hamaliani, alape, halapolirima, eedzawa nheette heeñami (newikinai ideenhi karomiina). Lhie ttiiña liemheni hipai lipedzonida nakotsa, aaha hamaliani riko. Ñame liemhenika koamekaawa katsa. Kadzoaha eedzawa liko herapittinaatsa lhie paakeetakani. Aaha Iniaili riko aataha Eenokoa tte (Boa Vista) atee Wanalianaa lhe, lhie horephaali awakadaka hamaliani, tsoophaatsa pakeetaka lhiehe eedzawa. Aaha Iniali pamodzoa I, Kamokodemi tte atee Owhiwiikaa, lhe lhiehe awakada poadzatsa liodza lhie Iniali Pokoalhe, ima aaha lirokottawalhe Eedzawakani. Metsa, kadzo kadaanatsani paakeetatsa lhie ttiña apawape riko. Nheette aayaaha Iniali pamodzoa II, Hemhewami tte atee Hidzapada lhe, lipieta tseenakhaa hamaliani kani nheette apawapenaa paakeetaka tsakhaa eedzawa. Aayaaha neenikaawa hanipa Hamaliani mherapittinaaka phaatsa phetaka lhiehe ttiñalima. Nhaaha ttiiña paakeeta nhaa Hamaliani riko, nheette aaha eedzawaliko herapittinaa phaatsa paakeetaka nhaa, kadzoxoopa nhaaha newikinai yeemakape eedzawa liko herapittinaa naanhee nadzeekata karo naapanawa, ima kanakaika naakawa yakaalherhe hamaliniiwe rikoni nattaiatakaro naaka nheta ttiiña. Aaha Iniali poawalhe, likeñoetawa Hiwirhipani tte atee Kattaliali nomana lhiehe awakadali tsenaka eedzawa minitsa. Kadzoxoopa hirapittinaa neenikaro lhie Ttiñalima. Neeni tsathaa, metsa yakaa dzakaleenai yoodza nhaa. Nheette Herikaanani poawalhe atee Kamanaa lhe nenikaawa hamaliani kadzoxopa mherapittinaa katsa paakeetaka nhaa ttiñalimanai. Nheette aaha Ayali riko, Iniali ikepawa, aaha pokoalhe kametsa neniphaali alape. Kadzoxopa lhiehe Ttiñalima pakeetheni mherapittinaakatsa. Kametsa Ayali poawalhe, Dopalhipani tte atee Iñhaipanirhe lhie paakeetena eedzawa, neeni lirikottawalhe herapittinaa paakeetaka lhie ttiiña, neenide metsa yakaa dzakalenai yoodza. Kadzo kanakaidali kapidzo lhie ttiña walhio whaa Baniwanai, nhawatsa nhaa yoomakape ideenhika iipanawa nalhiotsa watsa naakawa kalheka mherapittinaaka phaatsa phetaka lhie ttiiña.

Nenikaawa ttiñalima tsoometsa apidzaapimi yoodza Aaha tsoometsa Apidzaapimi yoodza neeni menakodatsa  ttiñaIima. Ikametsa nenika paakeetaka likoadakaaphi Ttiñalima, aatsa Hamaliani kaawatsa lhie awakada. Oopittoa neenipia manakainaa ttiiña nerikoaphipe nhaa Ttiñaaphipe, mherapittinaaka piatsa phetaka padzekatarkaro panttinaiwa. Lidoromeka nawadzakeeka naawa nhaha ttiiña. Metsa pandzadaape paakeetakattoa ttiiña aaha ttiñalima liko hirapittinaa likoitsa, ñameetsa kadzoka oopimidzopiattoa. Pattaita paakeetaka ttiiñalima aaha tsoometsa, nerikowape nhaaha:  Dzakalee Apidzaapimi  - Paakeeta ttiiñalima dzakalee ittamalhe, liyakaaka paaka karo ttiñalima likolhe apada ora matsia nheette phaa adapa pamodzoaka nakolhe. Kadzo yakaa kapidzoni ñame nheta kanhedeka neeni, kadzo manakainaattoa paakeetaka ttiiña neeni, nheetee neeni tsakhaa paakeeta tsame oo mottoko neemaka neeni.  Maokoliami - Ttiñalima yemakada dzakalee ikoemhette ooni peemalhe. Liyakaaka paaka karo ttiñalima likolhe dzamada ora paakawa inipo liko. Kadzo yakaakapidzoni nhaaha newikinai ñame napedzode nhetaka Ttiiña lirikoaphitte, ima yakaa kanhekeetsani. Waadza inomanaa – Lhiehe ttiñalima liema poawalhe dzakalee irhio. Liyakaaka, iniphiwida tte atee paakakarowa ttiñalima likolhe, kadzotahã 20 minoototsa. Ikatsa aaha lirikoaphi lhiehe ttiñalima nhetade nhaa ttiiña nhaaha dzakaleeminanai, nadeenhikaro naapanawa, ima tsoomekatsani. Daananami – Lhiehe ttiñalima paakeetani Apidzaapimi poawalhe pha, liipitana Daananami. Liyakaaka phenikoka ooni rikhitte atee ttiñalima likolhe kadzoatahã 10 minoototsa. Ikatsa nhetaphaaka ttiiña lirikoaphitte nhaaha dzakale iminanai. Metsa nokapakaa liko neenikattoa hore ttiiña padeenhi karo panttinai.

Koawadakani oo koaka paeenhiri liyo Nhaaha dzakaleenai nadeenhi ttiiña liyo nhaaha: • Nadeenhi karo pantti (liphenaawa). • Iita makali ipananaawa. Kadzoxoopa lhiehe ttiña kanakai dali nalhio nakoamitsa nhaaha newikinai Iniali rikoperi. Ñame kadaa mitha pakapani, ñame tsakhaa mitha koame naadeenhika naapanawa neemakaro dapanapewa nhaaha newikinai. Imali, lhiehe Ttiiña kanakai dali namidzaka khaanakhitte nhaaha Baniwa nheette Koripaakonai tsakha Iniali rikoperi.

Apaita pakapi taka 70 Ayaana Ayaana Apada Neenik pana 7 mithaa 70 + 6 160/3 likoa ka Pandza nhaa p • Na • Na • Na pana p • 2.8 150.41 1 da tt 150.41 1X=

X = 10 tenta)

28/09/2011 10:42:41


ali rikonaap-

tte Ko-

AAWAKADALIKO

6

Lhinaanaa Lhie limanakainaakawa lhiehe ttiiña koamekatsa lhie nhéta kaani nheette naanheekaa nadzoketakani nhaaha newikinai nadzakaleepenai ikoami, ima ñameka mitha lirhio lhinaana koame kadanakoka lhiehe horephaani, ima neenidali minikatsani. Hámoli ikoami koame kadanako katsa neeni minikatsani.

Koadzo pakapa lihanipaka nhetakani Apaita yomakada idzekataka pantti imedirika dapana 10m x 5m (dzamemadzo pakapi metro liyapika nhette apeema pakapi metro liwawaliko) lirhiotsa watsa lhitaka 70 da ttiiña: Ayaana 1 ttiiña nako padee 70 phai ttiñaphe. Ayaana 70 da ttiiña nako x 70 phai ttiñaphe = 4.900 phai ttiñaphe. Apadapana pantti ikoawale. Neenikada mitha aphepa kainoite lirhio kadaa mitha madalida pana pantti, apada pana 70 ttiiña dali ideeka, apada pana mithaa 60 da ttiina dali nheette apada pana mithaa 30 da ttiiña dali. 70 + 60 + 30 = 160 da ttiiña. 160/3 = 53 da, ikatsa mithaa noada pamodzoaka apada pana pantti ideeka ttiiña likoa karoni. Pandza wakapa koadzoka mithaa noada kanakaika ttiñaphe nakoawale phiome nhaa panttnia Iniali rikoperi: • Namanopeka nhaaha dzakaleenai Iniali rikoperi = 66 koa • Namanopeka nhaa pantti apakoa dzakalee riko = 43 da pana • Namanopeka nhaa panttinai phiome Iniali riko = 66 x 43 = 2.838 da pana pantti • 2.838 namanopeka nhaa panttinai x 53 da ttiiña padapana pantti ikoa = 150.414 da ttiiña nakoawale phiome nhaa pantti Iniali rikoperi. 1 da ttiiña _________70 phe ttiña 150.414 da ttiiña ________ X kadaliphe 1 X = 70 x 150.414 X = 10.528.980 (10 milhões e quinhentos e vinte e oito mil e nove cento e oitenta) phe ttiiña kanakaika nakoawale nhaaha panttinai Iniali rikoperi.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 15

Koame pakapakani limherapittinaaka pandzadaape Oopittoa lhiehe ttiiña manakainaa dalipiattoa nalhioni nhaaka newikinai. Metsa apapiinirika liwadzaka kaadzawa liawa. Lhiehe kadzoni ima maathsi kapoetsa nhetakani nheette nadeenhikani, nheette horekapoa tsakha natawiñakawa nhaaha newikinai nadzakaleepenai ikoamitsa. Imali pandzadaape lhiehe ttiiña ñametsa horeka nalhioni nhaaha dzakeleepenai aaperi aaha weemakaawa liko.

Maatshiperitsa padeenhika ttiiña irhio Nhaaha maatshiperitsa padeenhika, wadeeperitsa iwadzakeetaka nhaa Ttiiña ikatsa nheehe: • Paakaka Ttiiña. • Patakhaaka phiome nhaa liphe. Ikatsa nhaaha maatshiperi padeenhika imatshikali nhaa ttiñalima. Imali ñamekeetsa pakapa horemitha ttiiña. Matsiakarotsa mitha wadeenhika awakada liko walhiotsa mitha watañeetakani, nhaa phaa mitha watañeeta nhaaha kanakaiperi walhio, ñame tsakha mitha wadeenhika nhaa waanhenipe maatshikatsa, neeni karo minitsa mithaa walhio nhaa wa-ttiñani.

Matsiaperitsa padeenhika oo nadeenhipiali nhaaka wawherinaipe nheetakadanako nhaaha ttiña Nhaaha matsiaperitsa padeenhika nadeenhi nipepia nhaaka wawherinaipe natakhaa kadanako ttiiña, nhaaha kanaiperi paanheka matsiakaro phetaka nheette padzokhetakani, ikatsa nhaa: • Ñame patakhaaka phiome nhaa liphe. • Ñame paakaka ttiiña phetakaro nhaa liphe. • Pakadaa minitsa apaphe oo dzamaphe liphe linana nako. • Paittata pantti walidapana iwawaliko, ñame karo kheedza naapakawa nhaa ttiiña phenai. Imali nhetaka danakopia ttiiña nhaaka wawherinaipe, nakadaa minipiatsa apaphe oo dzamaphe liphe linana nako, kheedzakaro lidiaka tseenakha kapheni, ñamekaro tsakha maliomeni. Ima nakaiteka nhaaha Baniwa-nai, patakhaakadaa phiome nhaaha liphe lhiehe aapapi ttiña kheedza watsa maliomekani. Pandzadaape neeni apaitapenaa wadzakaleriko nhaaha iideenhikape naaha maatshiperitsa padeenhika, metsa, ñameka noanhee koameka aaha apakoapenaatsa dzakaleenai rikolhe.

Koadzoka nhaaha matsiaperitsa padeenhika painaiwaaka nheette paapidzawaaka phaa newikinai padzakaleperiko nheette nhaa kanakaiperi padeenhika matsiakaro nheete neenikaro minitsa ttiiña Matsiakarotsa panaiwaaka phaa newikinai nheette apakoa dazakale yaapidza tsakhaa palhiotsa pheepaka nhaaha: • Pattathaka dzakalee iminali iinai pheewakarowa naanhikaawa liko nhaa apaana pakitsienaape oo dzakaleenai. • Ñame pheewakawa maakonaatsa tsoometsa apakoa dzakalee iodza. Ima kadzopia neemaka nhaaha wawherinaipe irhiopialittoa yaapidzawaaka matsiakaawa nakitsienaape iinai nheette apaana nawikinai iapidza tsakhaa. Nanewikika ikoamipia nawapaka phie nahiipaite naanhikaawa.

28/09/2011 10:42:48


AAWAKADALIKO

7

Adapi ikeñoakawa

Liemakaawa aaha Iniali riko

Pakha  paniatti   yeemakakhaa awakada liko, eedzawa liko. Likapakanaa tarakhai, lidaa itthaakhai, nheette tsakha likanakaitheni aapana haiko littaitakaro kaawhikani. nhaaha lipali irokape tsawa heekoapi riko, ttamhiaperitsa phattimeka yapiperi naaka tsawa hiipai rikolhe. Nheette lhiehe linana iitthakhai, bittimeperi nhaa liphe, hipoleperi. Lhiehe adapi likeñhoeniwa wamodana (Kowai) nakhitte. Lhiehe Kowai apaita newiki kawhainaite, ima ikakatsa manheni iminali piaka. Neeni liwapiñeeta lhiehe Ñapirikoli, ñameka littaita liemaka aaha heekoapi riko. Ñapirikoli iinoa Wamodana ima lianhekatsa maatshikatsa mitha walhioni whaa walimanai. Ima weemaka mitha wainoakawa manheni iyo, ima walhioka mitha wakoamina manheni. Kowai yanhenitsa lhiehe Ñapirikoli iinoawapekani. Apawali heekoapi Ñapirikoli ikada lipia yoopinai, Wamodana iphoakaroni. Wamodana iphoa kadanakoni, lhirawa aapana haiko nako liakaro maliomeni dzeenonirhe, lhiehe waanheri pandza “Wamodana” ka. Lhiehe Wamodana katsikoleete pia nheette keedzoite. Maliome kadanakoni phiome nhaaka liidzomi napadamawa adapiwa, nheette lhie lianomhaa, lipadamawa okaanawa nheette kopi. Kadzoxoopa paakaro pheta adapi, ñame pattaita paakawa phaa hitaponi kaita maatshi, ñame pattaita pawhãaka adapi, ima pawhãa kadani kaiwi peetsha, ñame dalitsa koaka ittaita itapetaka, kametsa maliiri inai.

Lhiehe adapi pakapheni phiome Iniali riko likepe riko tsakha, neenikaawa eedzawa, ikakatsa paakeetaka lhie adapi kadzokaawa lhie hiipai. Kadzo nakadzodzo nhaaha newikinai yeemakape tsoometsa Iniali inomanaa iodza hirapittinaa naakeetaka adapi, ikametsa naakeeta naakadanako naama yakaapha nadzakale iodza, ñawapope hiwidamirhe. Aaha Iniali pamodzoa, likeñoawa Kamokodemi tte atee owhiwiikaa lhe, phiome tsakhaa Kooyali riko, paakeeta mherapittinaakatsa adapi neeni, ima eedzawaka lhie hiipai. Ayaaha neenikaawa alape, hirapittinaa paakeetaka neeni adapi. ayaaha Waanhepianhaa nheette komalhipani, ikametsa nhétaka adapi aaha pamáali riko nheette dzokoali riko tsakhaa.  aaha enhipani atee kattalialinomanaa, mherapittinaaka paakeetaka neeni adapi. Nakoamitsa nhaaha dzakaleepe Iniali poawalheperi ñame neenika adapi, ikametsa aaha pimianaa nheette pha likoadakakoa dzakale iemakape potowetshi nako neeni adapi, nheette tsakha neeni phaa nhaa apanaa dzakaledapenai iemakape kolombia lhe. Ima eedzawakani neeni kadzoxoopa neeni hore adapi. Netapha adapi ayaaha ñawapoliko Koliriali.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 16

Liemakaawa aaha tsoometsa dzakalee iodza Aaha tsometsa nodzakale iodza hirapineetsa paakeetaka lhiehe adapi, kadzoaka oopimidzo. Paakakaro neenikaawa likolhe adapi, hore oora iphomitte paakawa. Noomakatsa nokaiteka, lhiehe adapi litawiñheniwa eedzawa liko, ikatsa paakeetakani neeni. Nheette tsakha hidzapa nako, paakakaro neerhe dzamada oora, nheette aatsakha aaha ñawapoliko, liipitana dzeeka liko, paakakaro neerhe padenaa dzamada oora. Phiome neenikaawa hidzapa neeni minitsa adapi, metsa yakaape neema nadzawaaka pikapa aaha maapaliko.

Koadzoka nhetaka adapi nhaa dzakaleenai nadeenhixoopawa nheette navenderiwa

Koaka padeenhiri liyo lhiehe adapi

Aaha Iniali riko neeni 66 dzakaleewape, nhaaha waanheeri 100%, metsa nanakhitte kametsa 25 koatsa dzakaleewape nalhio nadeenhi kawape adapi. Koadzo % paa piawaada namanopeka? 66 _________ 100% 25 __________X   66 X= 2.500 X=     2.500                     66 X= 38% Ikatsa pakapalika hore phaaka nhaa dzakalee ñameperi irhio kalheka pheeta adapi. Ikametsa 38% dzakalee Iniali riko neeni kawa adapi.

Koawada kanakaini nheette koaka likanakaika nalhio nhaa dzakaleepenai? Lhiehe adapi kanakaidali nalhio nhaa baniwanai, nadeenhi kadanako pantti, naña kadanako nainoa karoda kophe, nadeenhikaro papidzoxoopawa nheette tsheetowa.

Lhinaanaa lhiehe adapi Metsa neenide lhiehe hore kadanako adapi, ikatsa namathaaka nhaa dapipe neeni. Paanhexoopa, phiewakadaa awakada liko dezembro nako horekaawa adapi, phita koadzoka katsa piomaka, pidia pidzakalerhe,nheette pia pivenderi nhaa dzakalee riko phipakaro nakoada palaata. Mesta ñame watsa pidiakaroka tseenakhaa aaha phitakaromi adapi, ikametsa watsa pidiaka tseenakhaa neerhe 3 oo 4 hamoli iphomitte, neeni tsenakhaa waatsa hore adapi itawiñakawa.

28/09/2011 10:42:53

Koadz Apaita likitsien naiñaka Nadee Pawaa inialirik Naman kada 8 Piapiñe phiom Koadz dzaka koadzo 01 pan 25 pan 1X= 2 X= 37 X= 37 dzakal


AAWAKADALIKO

7

sa nai.

a ada-

Koadzoka nheetaka adapi nadeenhikaro naapawa Apaita kainoite lirhio madalida liipana: apadapana neemakaroda phiome nhaa likitsiena, apadapana nalhio nhaa lienipenai pedaliapena nheette apada pana naiñakaroda. Nadeenhikaro apada pana pantti nalhiotsa nalhioka 15kg adapi. Pawaadakatsa neenika 25panttinai/dzakalee, walhio: 25x66=1.650, phiome inialiriko. Namanopeka nhaa adapi nhetanhi nadeenhikaro pantti. Apadapana pantti irhiokada 8 m liyapika, 5 m liwawaliko. Phiome nhaaha ttoophi naparaanhe adapi iyo. Piapiñeetadakaana pianhe kanakaika phitaka 15 kg adapi pittaitakaro pideenhika phiome lhie piipana Koadzoka kiloka adapi kanakaika naakenhikaro phiome nhaaha panttinai dzakaleerikoperi? koadzoka adapi 01 pantti ------------- 15 kg 25 pantti --------------X kg 1X= 25x15 X= 375/1 X= 375 kg adapi, kanakaika nadeenhikaro phiome nhaaha panttinai apada dzakaleeriko.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 17

Koadzo watsa kanakaika adapi nakoawale phiome nhaa panttinai Iniali rikoperi? Nheette nakoawale nhaa 1.650 pantti. Koadzo watsa kanakia adapi walhioka aaha Iniali riko. 01 pantti ------------------- 15 kg 1.650 pantti --------------- X kg 1X = 1.650 x 15 X = 24.750 kg 1 X= 24.750 kg ≈ 25 toneladas Ikatsa noada mitha kanakaika walhio 25 ton. adapi wattaitakaro mithaa wadeenhika nhaaha 1.650 peri pantti, nhaa pandza nhaa wadeeritsa walhioka aaha Iniali riko. Metsa walhiotsa wapiñeetaka apadapana pantti liemaka 5 hamoli, kadzoxoopa nalhiotsa nhetakani 5 hamoli iphomittepe kadzope lihanipaka. Koadzoka phetaka adapi phiome Inialiriko Lihanipaka nowapa ikatsa 65 kg adapi/ha, metsa kadana nowatsakha 543 ha liyapika lhiehe awakada neenikawa adapinai. Lhiehe ikakhetti inokade Instituto Socioambiental. Kadzokaroina limottoka nowapia lhiehe ñawapo uranã nheette nodeenhi liyoninhi irhiokada madalida inakoapaninaa nottaitakaro nokapa koadzoka neenika awakada neenikawa adapinai, ayaaha maapaliko neeni nhaa adapirima, ikatsa nhaaha: Pamodzoa Iniali irhio, ayaaha ttonowi pokoalhe - 50 ha. Ttonowi ipokodeeriko nheette koyali inomanaa – 25 ha. Dzeekapoa ipokodeeriko – 8 ha. Ayali hiwidami – 45 ha. Ayaaha khiali hiwidami warana – 60 ha. Iniali hiwidami – 5 ha. Koyali howidami – 350 ha. Nanakhittena noniweetena 65 kg/ha x 543 ha noanhekaro koadzoka nahanipa nhaaha adapinai neeniperi. Nheette limottowa 35.295 kg adapi, oo tsalha, 35,3 tonelada. Ikatsa mitha pattaita lika phetaka. Lihanipaka hapedali lhiehe adapi phiome Amazonialiko Ayaaha nadanaaliko nhaaha Shanley nheette Medina, 2005, nanako nhaaha (Haiko painãnipe nheette kanakaiperi nalhio nhaaha kawhiperi ayaaha Amazonicaliko), neeni liñata hanipadali liyapika/ha nadzawaaka nhaa haikonai nemakawa nhaaha adapinai liodzawaka ayaaha waripaitenako. Ayaaha nadananidaliko likaite nakeeta pida Pará lhe 143 a 453 haikonai neenikawa adapinai/ha aa Tembé (Porto de Moz), lhia pida pamodzoena ikatseta 85 haikonai neenikawa adapinai/hectare, neenikawa 457kha adapikhaape matsiaperina phetada hectare ikoami. Nheette apana awakadaliko, kadzoaha Parque Nacional do Jaúdzo, makapawani pokoalhe, neeni nakeetaka tsophatsa nhaaha adapinai, metsa neeni, 1 a 5kona haiko apada hectare. Nadeenhika adapinai wadeetsa nadeenhika rorhe phaa oo tsophatsa. Nheette Tsoophaatsakha nhaaha adapinai ipali apana haikonako apada hectarenako. Ikadzeekakataakakhetti iñata Parálhe neenika 3 kha adapi apana haikonako. Apakha adapi hipali ipezariwa wadeepe 175 grama. Wadeepe pamodzoa kiloka adapi nheetaka apana haikonakhitte, lhia iñatali 36 oo 88 kilo adapi apada hectarenako.

Pawenderi kaapani adapi Apaita kainoite ivenderikaa oo livenderi kanhekatsa (páwa pakapaka koadzoka navenderika adapi) Nowapa nokapa koadzopeka nhetaka nhaa ideenhikape kainoperi, apaita hita 259 kilo adapi nheette apaita hita 450 kilo. Ikatsa nakaitekaaka nhaaha nottathetanipe nhima, lhia pida lhiehe tsoodalina nheette hanipadaliina. Kadzo kadaani, limottoka phiomeena 700 kg/2 = 350 kilo pamodzoa lirhio. Warha, kadzoxoopa nowa nokapa nanako nhaa 75 kainoperi yeemakape nodzakale riko, noanheekaliko, kadzoena nokaitekapidzo, ikatsa nhaaha ideenhikapeka adapi aaha Iniali riko.

Warha, kadzoaha nakaitekapidzo nolhio nhaaha nottathetanipe phiome nhaaha ideenhikape adapi, nakaite naaka dzamawali tsa Hipanakolhe apada hamoli nako. Papiñeta kadá adapi nako, kadzoaha phemaka pidzo lhiehe navenderika, paanhekaro matsia koadzo kanhekatsa padzeekataka kadzoaha: Koadzo pandza navenderika adapi nhaaha kainoperi apada hamoli nako? 75 kainoperi x 2 naakawa = 150 waali naakawa x 350 Kg adapi naaka ikoami = 52.500 Kg apada hamoli nako ou wadeepe pandza 53 toneladalikoka adapi hamoli ikoami. Navenderika palhiowakatsa (Faltou esse título “Venda por Aviamento” no PDF em Português, depois de ...levados do Içana para São Gabriel da Cachoeira.) Lideenhi kada nako adapi lhiehe apaita kainoite lhitakaro linaaniwa liinai lhiehe kadzaroanhedali iemakadatsa aaha Iniali riko, lhiena idee lidapite livenderikaro lhiamawa nhaa. Lhienaa ivenderi nhaa apaita kadzaroanhe dali irhio kakoada pheena nhaa dzakale rikolhe . Ikatsa ideenhekhettika paanheri iakada paita paitame irhio. kadzaroanheperi Iniali riko Pikapa koameka naadzawaaka aaha. Namanopeka nhaaha kadzaroanheperi Iniali riko. nº Kadzaroanheete lianhikawa Namanopeka Nahanipaka 01 Madoaali 2 6 12 02 Phiitsi 3 1 3 03 Janilson 3 1 3 04 Koowhi 3 2 6 05 Genésio 2 0,8 1,6 06 Moone 2 6 12 07 Ardonico 2 1 2 08 Antônio 2 4 8 09 Rufino 2 0,5 1 10 Bowhalo 2 1 2 Phiome 23 23,3 50,6 Lihanipaka nawentaka, navenderika adapi nhaaha kadzaroanheperi Iniali riko kadzoa taha 50,6 lihanipaka apada hamoli nako. Apada hamoli nako lhiehe ivenderikaita adapi lidee 5,06 lihanipaka kadzoxoopa apawali liakawa lidee 2,3 lihanipaka. Hathamedalitsa Pawaliniridali livenderika= 53 lihanipaka apada hamoli nako. Pavenderinida palhiowaaka = 50,6 lihanipaka apada hamoli.

Koameka lihoreka lhiehe adapi pandzadaape Matsiapha wadiaka wapiñetaka koamepiaka oopittoa lhiehe adapi nheta piani ikametsa nadzeekata kanako pantti, nadzeekatakaro nainoaxoopape naiñhawa, nheette nadeenhikarodapewa naiñhawa, nadeenhi karo phiome nhaaha mherapitti naaka pia tsa nheeta adapi. Nheette neeni keena nhaaha kadzaroanhe peri, manopeena nhaaha newikinai ikameena nakeñoeta nadeenhika adapi navenderiwa, nattaita karo nhetaka nalhiwawa napitaxoopawa, yokira, natshayaniwa nheette nakamarheko iittadawa tsakha neenipha nhaaapadawa. Ima lhiehe kadzaroanhedali Iniali riko liapiñeta lhitaka adapi nainai nhaaha ideenhikape. Kadzoxoopa nalhiotsa nhétaka adapi napalata niwa nhaaha Inialitta. Neeni nhaaha imawiñakape nalhiotsa nanhika nheta dapi. Nattaitakaro nakawiñaka namawiñakale nalhio nhaaha namawiñanipe. Oo nawentakaro nananiwa nainai nhaaha kadzaroanheperi aaha Iniali riko. Opidzo kadadzamitha nhetaka adapi, pikaromitsa mithana. Metsa pandzadaape riko oopi poadzeenakhani.

Likapakana pandza nhaaha 25 dzakalee nadeenhika adapi nawenderiwa, nhétani koamemi katsa oo maatanitsa. Kadzokadantsa nenittoa hore adapi Iniali riko, metsa ñamekeetsa horeka kadzo opimidzo. Kadzoaha nokaite pekapidzo nokeñoeta, namanopetaakakawa nhaaha newikinai, kadzo tsakha lhiehe adapi ñame keetsa neeni kanheni awakada liko. Kadzoxoopa pawapiñeetaka nanako nhaaha walimanai kanakaika watsa nalhio adapi.

Maatshiperitsa padzeekataka adapi irhio pheetakadanako Phiome matsiattoa nadenhika nhaha baniwanai adapi nako, ñamekaro liwadzakawa. Metsa wadekatsa watsa nhétaka phiome nhaha adapi namakapoa palata. Ikatsa nhaha matsiperi padenhika adapi irhio. Maatshiperi padeenhika: • Phetaka phiome lipali. • Phetaka lipali ñameperittoa pedalia,ñame perittoa likoa phetaka. • Koameperi nhaha matsialitsa padenhika painaiwaka phaa yemakape dzakaleriko matsiaperi dapi irhio nemakawaliko.

Matsiaperitsa padeenhika ñamekaro adapi iwadzakawa Paanheenitsa nhaa adapinai ñame madawanai katsa, nhaana likadaanipetsa lhiehe idzekatakaita hekoapi walhio whaa walimanai. kadzoxoopa walhiotsa watañeetaka phiome koaka neeniri awakada liko. Ima nakanakaitaka watsana nhaaha walimanai neemaxoopawa. Kadzokaro noñhaata nhaaa matsiaperitsa padeenhika: • Pakadaa karo pakhaa oo madalikha adapi ñame phetakhaa phiome nhaa. • Phéta nhaatsa nhaa pedalia khaipetsa. • Ñame paakaaka nerokarona. • Liphomitte phetaadzami lhiehe adapi palhiotsa pakadaaka natawiña phaattoawa 3 oo 4 hamoli.

Koadzoka nhaaha matsiaperitsa padeenhika paianaiwaaka phaa newikinai nheette padzakeleenai tsakha, nheette nhaaha kanakaiperi padeenhika matsiakaro minitsa lhiehe adapi Nahaa dzakalenai Iniali rikoperi neni káwa adapi, ñame namhettaka nakitsienaape hiewakawa neema káwa liko naakaro nadeenhi adapi. Nãme kanakaika pakaiteka dzakaleminanai phaa tsomeperitsa yema. Metsa nhaha inokape yakhette nalhiotsa nakaiteka nalhio nhaa dzakalee iminanai. Nhette nhaha makoperitsa baniwa liko, nalhiotsa nakaakotaka nainai nhaha kapitamanai pakoakatsa naapidza nhaa FUNAI dape nattaitakaro nhewakawa makonai ihipaitenako, nayoina nhaaha paperanai FOIRN nheette FUNAI idananipe, wadee maatshika nainaiwaka nhaha dzakaleminanai.

28/09/2011 10:42:55


OONIRIKO

8

Koam

Nhaaha Ima nh Metsa thinaa apaph paitsale

Koadz

Kalittanai ikeñoakawa Ñapirikoli, Dzooli nheette Eeri, ikapiatsa kanheekaperika. Nakoamitsa nadzeekataka koakadawakatsa nawapiñeetali matsiaperika. Lhiehe Ñapirikoli, ikapiatsa iwapiñeeta kaitaka  phiome nhaaha pakapali heekoapi riko, likadaali walhio whaa pandzaperi lianheepiali walimanai ka. Lhiakadaana lhiehe Dzooli ikapiatsa ideenhi rika namottowa nhaaha liwapiñeetanipe lhiehe Ñapirikoli, kadzoaha pakapakapidzo pandza. Apawali heekoapi naawhaawa madalidape nadzakalekoa, nadzeekata nadzema nattitoawa, ikameena nawapiñeetaka koameka mitha lhiehe heekoapi nheette nakapa koaphaaka ttoa nhaaha kanakaiperi nadzeekataka aaha heekoapi riko. Nadzeeneeta nalhio waaka lhiehe dzeema atee lídia lioka tseenakha  lirhio lhiehe Ñapirikoli.   Ima kakatsa ideenhirikani, ikeñoalika idokoña kani nheette littitoa liphiani napamodzoaka naawhaali nawapiñeeta neeni. Kadzo ñameka pidzo matsia mitha madzakanika liittaka hirakawa lhiehe dzeema, ikametsa lipokotaka lhiehe liittaka. Linakhitte lhiehe liittakaa ikatsa nakeñoa kawa nhaaha ooni, kalitta, ñawapo nai, likepe, kadzoxoopa tsa lhiehe kakodzoa peka nhaaha ooninai. Ima dzeema iittakami nakhitteka nakeñoawa. Liawalhi piatsa nakeñoawa nhaaha waanheeri kalitta naika, nheette ooni haniri nai, kadzoxoopa  nhaaha kalitta, ooni makapekipe, nalhio minitsa naminanai, nhaaha waanheeri kophenai haniri naika, liipitana Naanalena, naapana nhaaha kophe nheette  nhaniri tsakha. he, imali nhaaka pedaliape oopittoa, namakaro apaaphi kalitta nalhiotsa Lhiehe Naanalena, kophe iipana,  metsa apakhaa likhitte apaita newiki omawali, ikatsa ikeewheta lika nhaaha kophenai, liphedza ttoa namaka lhiehe kalitta nalhio tsa nañapaka ttoani nattaita karo namottoi taka lhiehe Naanalena. Lhia nadeenhi pia kadzo naanheekheriko tsa nheeneeta ni, ñamemitha pakaphenika limottokawa pathi iyo. Nattaitakeena namaka napieta tseenakha nañapaka nadietakaro lhiehe naanalena liaroaphi rikolhe. Kadzo naanhi namawadakatsa nhaaha imakape nheette nainoa tsakhaa hoore kophe. Kadzopia nadeenhika nhaaka pedaliape, ñamekaro namatshika nhaaha kalitta, kadzooxoopa lhiawalhi pia ñame ttoa hoore kanheka napaña kawa nhaaha kophenai, kadzoaha pandza dzo. Nheette nhaaha oodawi iemakape ooni, kalitta inomapi ikatsa nhaaniri ka nhaaha kophenai. Kadzopia nhadeenhika nhaaha kalitta, ooni, nhaaha madalidaperi newikika kanheekaperi. 

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 18

Neemakaawa nhaaha kalitta Iniali rikoperi

Neemakaawa nhaa kalitta dzakalee idalipatsa

Ñametsa pakaphenika hore nhaaha kalitta aaha liyapika lhiehe iniali  likepe tsakha. Ima neenika poadzatsa likapakanaa liodza waaka lhiehe awakada, kadzo aaha Eedzawa kaawa linomapi lhiehe ooni, poadzatsa liodza lhiehe waanheri kalittalima ka “Dzawinai”.  Imali hirapittinaa paakeetaka kalitta ayaaha eedzawa liko, ikametsa neenika kalitta ayaaha alape kaawani. Kadzo aaha ayali riko hore pha lhiehe eedzawa, ikametsa neeni kalitta aayaaha linomanaa tsoome ttoa Itsiriali iodza. Nheette aayaha Kooyali ikametsa dekhaa paakeeta eedzawa, imali hirapittinaa paakeetaka  kalitta neeni. Nheette lhiehe Iniali neeni pakapa dzamada likapakanaa inialinomanaa nheette atee lioka Hemhewami eedzawa linomapi, aahaTtidziali nomanaa atee lioka Waanhepianaa, ikatsa kalittalimaka, neeni pakapa  tsoome petsa naadzawaaka nhaaha kalitta. Nheette ayaaha liepoalhe lhie iniali ñame waanheeka, kadzoxoopa ñame wakaite linako.

Lhiehe Paitsipe pakeetani aaha neeni kaawa manope kalitta, waanheeri “Dzawinai” ka, kadzoxoopa tsoometsa liodza, neeni pakapa dzameema pakaapi kalitta, naitsaleta karoaphipe nhaaha iemakape Paitsipe. Nhaaha kalitta   tsoome tsa liodza, ikatsa  nhaaha: •      Ttoodzo •      Dzawipakaale •      Wadzoliana •      Hiwaroanaa •      Doopoanha

Nakanakaika nhaaha kalittanai dzakaleepenai irhio Nhaaha kalitta ikametsa paitsaleta karoaphipeka ayaaha hamoli riko, lirikoda lhiehe iniali, imali kanakaika pamatsiataka nhaa. Ima kamekatsa painoaka paiñhawa kophe heekoapi ikoami neeni.

Nheett nako, k manop Apawa nawhie paiñha Nhaaha • Too Nhaaha • Wad Nhaaha aka kar wakee apitte dzakaa neeni h rikhitte

Nakap

•      Kowhepanadawa •      Domaliaro •     Enoanaa •      Haikokalittani •      Wiyaa

Nhaaha nhaaha kanhek

Itsalet

Dzawipakaale apaaphi kalitta, dzawinai ipekokaromi pia lidakimi lhiehe dzaawinai ttairi nhetaka dzaami liya lhieka dzaawi ttairimikoiri. Kadzoxoopa ñame pattaita paiñhaka nhaaha kophe neeni Peri, paiñha kadaa nhaa ikametsa wadee nawadzaka kawa nhaa newikinai dzawinai. Enoanaa apaaphi kalitta kawhainaadaphi ñamedalitsa koaka iittaita iaka iitsaleta irikoda, ima paitsaleta kadaa neeni wadeetsa koameka padzeenakawa, wadee tsakha phepaka iidza khedzakodali eeno iapidzadali wadeetsa limatshikaka padakiriko. Lirikoda lhiehe maapa ikatsa neenika nhaaha wakaiteri inako kalittanai.

Napeko • Hor • Ima • Mo • Dow • Too phenai

28/09/2011 10:43:33


OONIRIKO

8

Koame kadako matsia paitsaletaka kalittanai riko

lhiehe kophe

Nhaaha kalitta ooniyaa liko março atee julho keerinako ñame keeñenideka nhaa. Ima nhaa liiñeeni naaka makada alape riko likeñoa kadanako hanipaka lhiehe ooni. Metsa ayaaha likeñoeta meetta kani agosto atee fevereiro keeri nakolhe neeni kathinaa nhaaha liiñeni, ima lidiaka meetta naadza alape, nadia tsakha nawakaakawa apaphiniri tsa hamoli riko aaha kalittanai rikolhe. Kadzoxoopa kame katsa matsia paitsaleka kalittanai riko aaha hamoli riko.

Assembléia Anual da Organização Indígena da Bacia do Içana (Oibi)

Koadzoka pattaita paitsaletaka nhaa kophenai

Whaa ikitsienaape iwakeetaakakapewa lirikoda lhiehe dzamawalixoopa OIBI iprojetoni Kophe Koyaanale iwakeetaka whaa inialiitta nheette likepe yaapidza. 118 wamanopeka whaa iwakeetaakakape kakopedakaro whaa “koamekaro wamatsiataka lhiehe waitsaletakaa ayaha Inialiriko likepe riko tsakhaa”.

Komalhipani, 17ka julho hámoli 2008 Hia Wakitsienaape iemakape idzakaleperiko ikoami: Waakoenai, Koripaakonai nheete Ñeekatonai.

Nheette koadzopeka tsaka lhie paitsaleta ka neeni, 4 oo 6 oora apadaa heekoapi nako, koadzo katsa phaa iitsaletakape aaha apaaphi kalitta liko hamoli riko. Metsa manope newiki yaaka iwinita aaha kalittalima liko, apaanhaa oo dzamaa nhaa miitsha. Apawalipe nawinita nayo nhaaha maatshiperitsa idzeekataka kophe irhio, imali nawhietaka nhaaha kophenai, hirapittinaa kaadzawa painoaka horee mitha kophe paiñhawa lima lhiehe nadeenhiri nhaaha apaanapenaa newiki. Nhaaha kalitta naitsaleta phaali irikoaphipe ikatsa nhaaha: • Toodzo, Hiwaroana, Haikokalittani, Wiyaa. Nhaaha kalitta ñameperi phaatsa naitsaleta irikoaphipe ikatsa nhaaha: • Wadzoliaro, Kowhepanadawa, Domaliaro, Doopoanhaa, Enoanaa. Nhaaha imali hore kanhekeetsa naitsaleka ayaaha kalittanai riko ikatsa nhaaha nawakaaka karodape nakadzodzo nhaaha: conferência bíblica, santa ceia, assembléia, nawakeetaaka karodape naira karo kadzo nakadzodzo nhaaha festanai santo iheekoapitte riko. Nainoa tsakhaa kophen navendeeriwa, naiñhawa tsakha naakadanako dzakaale rikolhe. Kadzo kadanako lhiehe horee pha nawinitaka nhaaha newikinai, neeni hore tsakha maliomeka nhaaha kophenai aaha ooni, kalitta nheette ñawaponai rikhitte.

Nakapakanaa pandzadaape nhaaha kalittanai Nhaaha kalittanai pandzadaape ñame napadamakawa oopimi yoodza, apawalipe nhaaha liiñeni, kadzoaha kophenai dzo hamoli ikoami napañaka naawa. Ima hore kanheketsa nainoaka nhaa.

Itsaletakhettinai maatshi peritsa Napekoliko nhaaha itsaletakakhetti maatsiperi, nhaa maatsiperiphaa ikatsa nhaaha: • Hore kanhekee tsa itsaletakape hamoli riko. • Imakhetti kalittanai riko. • Motoronai ikapokonhikawa kalittanairiko. • Dowhenaaperi imaakaroaphidattiriko. • Tooda makapemi opiperimi namakanipemi ooniriko. Imali maliomeka nhaa kophenai, namakakadzami nhaa mekhaapanitsa.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 19

OIBI ikeñoa ideenhika liprojetoni marçonako hamoli 2006, lideenhika pesquisa 17 dzakaleeriko OIBI idzarhipadaliko peri. Pandza março nako tseenakhaa hamoli 2008, lioka lhinaana liñhaataka pakapa koameka lhie waitsaletakaa ayaaha iniariko. Linakhittekaro wawapiñeeta koameka wamatsiataka waitsaletakaa ayaaha wadzakaleperiko nheette waoniiteriko tsakhaa. Wawapiñeetakaro wapeedzaalhewa wenipepe ikoawale nheete wadakeenai ikoawale tsakhaa. Kadzoxoopa, dzamadaa heekoapi kaakoka whaa nanako nhaaha projeto ideenhikale, nhaa iñhaatali wakapa koameka lhie waitsaletakaa dzamada hamoli nako nerikoda nhaanha 17 dzakaleenai. Neeni liñhaataka wakapa nhaa waitsatakaa Matsiaperi nheette Maatshiperi tsakhaa. Nanakhitte wakaakota koamekaroka “wamatsiataka lhiehe waitsaletakaa ayaaha wadzakalepe ikoami ayaaha Inialiriko nheette likeperiko tsakhaa”. Kadzo, weroita koadzoitepekaro namakaitepeka wattaiteena wainoaka nhaa kophenai nakoamitsa. Nheette wakaakota nanako tsakhaa nhaa Matsiaperi Padzeetkata nheette Maatshiperi Padzeekataka ayaaha paitsaleta kadanako. Ikapa koaka nhaaha weroitali: KALITTANAI WAKADAAWAPE WAWADANIPE IWEKAKA KOPHENAI: Koetani nheette Hiwaroanaa: ikatsa nhaaha kalittanai wakadaawape wawadanipe iwekaka kophenai nakoawale nhaaha apaana kalittanai, phiome inaili iyapikaliko. nheette nanakhitte tsakhaa wakapa watsa kaphaaka nadiaka kathinaa nhaaha kophenai, wanhee xoopa watsa ñameka nawadzakadzokawa oo whaakatsani inoakanheriitsana kadzokaro wakaiteka nawadzakakawa.

Matsia peritsa padzeekataka paapidza waaka padzakalepe riko Napekoliko nhaaha apana matsiaminitsa, nhaa kattinaperi pha ikatsa nhaaha: • Apawalipe paakatsa paitsaleta kalittanai riko, oo ñameka tsakhaa paitsaleta apada hamoli, ñameka ttoa koaka yaa iitsaleta neeni, lidzeenakarowa lhiehe naapowami nhaaha maatshiperitsa padzeekataka. Ima kadzo lhiehe neemakaawa lidia tseenakha matsia nalhioni nhaaha kophenai. • Ñamekaro papeeko padopemi maapakaperitsa peemakaroaphi riko, ooniriko tsakha. • Nheette ñame papeeko nhaaha opiperimi toodamakape hipadapemi ayaaha kalittaliko. • Ñame karo paanhika motoronai nako kalittaliko. • Ñaamekaro pama koona iyo. • Pakaitekaro nhaaha pakitsienaape inokape iwinita yakheette. • Pakaitekaro nhema nhaaha wakitsienaape koameka palhiotsa pawinitaka nheette koadzoka nhaaha limatshika naa lhiehe ñamekadaa wheepa kadzoaha wakaiteka pidzo.

Koadzoka nhaaha matsiaperitsa padeenhika painai waaka phaa newikinai nheette padzakeleenai tsakha matsia karominitsani Littaita karo lipietaka liaka walhio waiñawa heekoapi ikoami, walhiotsa wamatsiataka lhiehe awakada wadee wamatshikakani waadzawa ni whaa wakoenai nheette koripaconai iniali rikoperi likepe tsakha, wadee wheeraphittaka. Imali weroitaka nhaaha matsia xoopatsa whaa wainai waaka, matsia karotsa watsa keeñenika liemaka walhio kadzodalitsa phiome whaa. Nhaa matsiaperitsa padeenhika painewaka ikatsa nhaaha: Wakaitepe karo hoihoime nhema nanako nhaaha padeenhinipe weroitali. Matsia karo weemaka wainai waaka. Wakapa waadzawa wadee maatshika wakapaakakawa liikhette lhiehe iakotti.

Obs.: - Ayali, kanakaittoa nakaakotaka nainaiwaaka nakapakaro watsa kalheaphika kalittaka nhaaha naamali nakadaaka nakapawa natañeetawape phiome nhaaha Ayaliita. - Nnhaaha Koripakonai ñamettoa nakaiteka neenika watsa kalitta nakadaawape ( natañeetawa). DEFINIÇÃO DE ÁREA DE USO DAS COMUNIDADES: Lhiawatsa lhiehe waanhikaawa wawinita oo wadeenhikaawa tsakha heekoapialitsa walhionitsa lhiehe liokakaawa, metsa ñameka wakaitexoopa ñameka pattaita padzeenaka apaana ianhikaawaliko. Likheette waakadanakowa wawinita apadawa comunidade iwinitakaawaliko hekoapiali palhiotsa pakaiteka nhema paakattoa paanhiwa nadalhipa naanhikaawaliko kadzo kaakopedakapidzo whaa assembleialiko. Nhaawatsa nhaaha ikapali nanako nhaaha kalittanai wakadaanipettoa wakapawa: Nhaawatsa nhaaha ikapali nanako nhaaha kalittanai wakadaanipettoa wakapawa, nhaawatsa ikapali nanako phiometsa watsa nhaaha comunidade, metsa nanakhitte watsa nhaaha manopedali comunidadenai inialirikoperi wakadaa watsa nhaaha tsoomeperiitsa naadza nhaaha wakadaanipe. kadzokadzodzo nhaaha; paitsipe poawhetteperi irhio nheette tapira ponta pokhoetteperi irhio metsa nhaametakadaani, lioma watsa lhidzaakowa funai rikhitte oo matshinaadali ibamanai iinai. nanomanaape watsa nhaaha kalittanai wakadaanhi ttoa wakapawa weroita watsa tsipalaitapee lhinaanawa wakaiteri watsa inako ñamekattoa wattaita waitsaletaka neeni.

28/09/2011 10:43:37


AAWAKADALIKO

9

Ponamalima iniali riko Linakhitte lhiehe idenhikhetti pattaita paakeetaka paanhee koameka neemaka nhaaha ponamanai nadzawaaka heekoapi ikeñoeta kawalhi. Neeni manope paakeeta nhaa linomanheette atee liepoalhe lhiehe iniali. Nokapaka pandzadaape, Noanhikadanakowa iniali riko nomarakaadzawa, neeni pakeeta  pakapaka neemakaawa nhaaha ponamanai. Iniali yeephoamitte atee linomanaalhe. Metsa ayaaha neeni kaawa kalittalima karo pakapaka nhaa, ima ñameka pakapa ponamanai neeni, ima alapekani. Lhiehe awakada ñamekawa pakapa nhaa ponamanai, likeñoawa Tooporopana nhette atee Ayali inomanaale. Nheette aa Wanhepianhette nakeñoa nenikatsenakha awakada neenikawa nhaa ponamalima. Neeni liakawa atee Matapirhe, likaite lhiehe ikaipekaita, pedalia Alberto adali yeema Henipani. Neette poawalhe Matapi iodza, likeñoatsenakha neenika kalittalima. Ikapa nhaa maapanai Iñatakada kalheka paketa nhaaha ponamalimanai, phiome ayaaha Inialiriko, Iniali ipamodzoaka likeñoawa Toiriwamhitte liokatsawa Tarodalhe.

Koam

Kadzoa makad dza liñ   Keerina • Nov • Dez kheedz • Jan natawi • Fev • Mar • Ab • Mai • Jun katsa p • Ago   Ikatsa n liana oo Metsa hiwirhin anhexo metsa Kadzox nhaa p

Ponama ikeñoakawa Ñapirikoli idzeekata ponama Kowai iapidza. Heekoapi ikenõaka walhi Ñapirikoli Kowai yaapidza naawha naapiñeeta. Nheette naako: - Warha wakadaa apada nakapawa nhaaha walimanai apawali heekoapi? Nakeñoeta nadzeekata dzeema nattitoawa. Nheette Ñapirikoli yako limhereeri irhio: - Ikameena watsa namotto kawa nhaaha ponamanai dzeema iittaka liko. Nheette inoapitsa lhinikowa likapa kamoi imottoli nhette. Neeni liphia dzeema limottokarowa ponamapi.  Nhette lídia likapokowa littamalhewa, kamoi hiewali neerhe, limottowa lhiehe manakhepi. Nheette Ñapirikoli yako: - Liinaka watsa lhiehe nattaita watsa nadeenhika nairawa liana lhiawatsa lhiehe lianaa kadzo watsa likapakanaa kowai iiranaadzo. Nheette lidia tseenakha likapokowa eeno dzekeemalhe, iitta likhitte limottowa poperipi. Nheette eeno pattoliemalhe limottowa dzeema itta liko lhiehe poramopi. Kadzokadzaami lideenhika nhaaha, naawha tseena khaawa dzamadape naapiñeeta. - Kalhe watsa neema nhaaha paniatti? Liako  lhiehe Dzooli Ñapirikoli irhio. Ñapiriko yako yhepakani: - Phita dzeema wawhaa karowa ñawapo inomapi. Dzooli idzeekata dzeema lidokoñani littitoa tsootsa lidzeeneeta Ñapirikoli irhioni. Ikameena Ñapirikoli hinikowa liphia dzeema liako: - Ikatsa watsa liemaka lhiehe pomana walimanai irhio. Liema watsa iñhawadattiwa lhiehe lianaa Ñapirikoli hiniko yeema. Kadzoxoopa dzeenonika lhiehe ponamapi kadzoaha wakapakapidzo pandzadaape. Madalipi naadza waaka nhaaha ponamanai neema apawe niritsa ñawapo inomapi, pooperi, manakhe, poramo kadzokaro mipiatsa likadakanhaa lhie idzeekatakaitapia nhaa. Kadzoxoopa phiome nhaaha paniatti imottokape Ñapirikoli nheette Dzooli nakhitte, nheette paakeeta nhaa ñawapo inomapi riko pootsia kaawa hiipai, kadzoaha pakapa kapidzo lhinaaphia nako.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 20

Koawada kani dzakaleenai irhio Nhaaka pedaliape oopi ttoa napedzo napodaaletaakakawa ponama iyo nadzakale riko, metsa nhaa pandzaperi nheta ponama nairawa konferencia yheepakaperi idzaada liko, nheta tsakha nairawani kainakakadanako tsani. Lhiehe liinaka padzeekata lianaa pairawa matsoka inaini.

Koam

Oopip nhaaha yaawa. aniri nh Apia p likapa ñ hamoli lidzeen

Kalhekaawa paakeeta ponama dzakelee ipokodeeriko Neerikoda nhaaha maapanai neeni nayantaka kalhekawaka pakeeta nhaaha ponamalimanai ayaaha Castelo nheette Nazare, Dokolhipani, Belém nheette apidzaapimi. Neeni pakapaka yakaaka neemaka, nhaa paali pheta oo pakakaro nerhe.

Nhaaha liphe matsia padzeekataka iita iipananaawa nhaa paakadanako italiko hamoli yodza, matsia tsakha padzeekataka mokotowa lhiehe ponamaphe padeekaro haikotheda lirikoda oo koakatsa paamali padeeka neeni. Lhiehe pakapa koameka padeenhika ponama iyo ikatsa pakapa aaha nodesenhoniriko ttewakale.

28/09/2011 10:43:42


AAWAKADALIKO

9

Koamekadanakoka kainaka ponama nheette matsiena phetakani Kadzoaha likaitekapidzo liehe ikaitekaita, lidoromeka likapaka nhaaha ponamanai liemakadanako heekoapi riko, likaite kainakaka nhaa oniyaa liko hamoli riko tsakha. Pandza liñhaata koaka keri nakoka. Keerinai kainakakaropi nhaa: • Novembro nako likeñoa kawatakani kheedza litawiñakawa. • Dezembro nako kawata kattoani nakeñoa kathinaaka nhaaha liinaka. karo kheedzaka lhiwakawa lhiehe liwata, ima ikadaakadaka liinaka itawiñawani. • Janero nako nakeñoa makadalipeka nhaaha liinaka. Metsa apawalipe dorome natawiñakawa. • Feverero nako natawiña katsawa nhaaha liinaka. • Março nako makadalipeena nhaaha liinaka natawiñakaa dzawatsa.. • Abril nako neeniina apepena matsiaperiina phetaka. • Maio nako horeena matsiena phetaka nhaa. • Junho nako matsiape iíttaka nhaa phiome, pattaita phetaka pairawa koadzo katsa paamaka. • Agosto nako ñameetsa paakeetaka hore ponama. Ima nawadzaka keenawa. Ikatsa nhaaha keerinai kainakakaropipe nhaaha ponama nheette paira karopipe tsakha liana oopittoa poadzapia ttoani. Metsa pandzadaape poadzenakha kainakaka nhaaha haikothenai namaa nhaaha hiwirhinai poadzaketsa lhiehe heekoapi. Liako lhiehe Alomi yemakada Eenhipani. Paanhexopawa, aa Iniali pokoalhe nhaaha pomana nattaita nakeñoata keewika nhaa, metsa akadaana Iniali hiwidami oo Ayalirhe, wapeepe ñame kathoa kawata nhaa. Kadzoxopa matsiakaroina nhaa nainaka poadza poadzametsa kha, ima ñame kainaka nhaa pakoaka.

Koamekadanako neeni nhaa ponamanai lima lhia poadzaka hekoapi Oopipiathoa poadza phathoa, ima nhaaha hiwirinai naapiakattoawa matsia, nakoami nhaaha kaakonaperi. Pandzadaape oopi poadzakanheetsani, ima poadzaka hekoapi yaawa. Nhaaha paniattinai poadza tsakha naawa lima lhia kadzodali. Apia kainaka kaaniri nhaa pandza ñametsa kainaka nhaa. Likaite lhiehe Pedalia ikaitepekaita, lhie Alomi, Apia pida 2003 lipapa pia kattinaa poadzaka liawa lhiehe hekoapi. Liawalitsa hamoli, likapa ñame ketsa kainaka nhaa paniattinai, kadzopia linhekapidzo. A matsia kanadako hamoli ikoami neenika ponama. Metsa 2003, ñame pia pida koaka Alomi hita iirawa, lidzeena pida apada hamoli ñameka liira ponamaa.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 21

Likapakanaa pandzadaape lhiehe ponama newikinai irhio

Koadzoka nhetaka ponama dzakalee ikoami Kadzoaha waanheka pidzo apawalipekatsa kainakaka lhiehe ponama madalipipe keeri iphomitte littaitakaro litawiñakawa lhiehe liinaka. Kadzo waanhekapidzo ikametsa katsa kainakaka nhaa apawalitsa podza poadzame liyapika lhiehe iniali. Kadzoxopa, wattaitakaro koadzoka nairaka ponamaa, wañaata nanako nhaaha madalipi keeri koadzo nheetaka nheette koadzoka nairaka apada hamolinako: maio, junho, Julho. Koadzoka pairaka ponama yanaa waa wakoenai inialita:

Newiki Kainoperi (7 ta namanopeka) Dzakalee (25 kainoperi)

Litros/semana 2 14 350

Litros/ mês 8 56 1.400

Total de Consumo 24 168 4.200

66 dzakaleenai iniali riko

23.100

92.400

277.200

Iirakapeni

Pandzadape lhiehe ponama, neenittoa manope linanaa, hore kadanatha newikinai yookakani, nhette manope tsakha natakhakha nhaaha emiperi ttoa itawiña kapettoawa, metsa manopeka tsakhaa imottoka tseena khaawa waalittepe naapowamiriko nhaa natakhaani. Kadzokadantsa naakaka nhaaha ponamanai, nhetakaro liinaka, nadzeekatakaro nadzaada nafestaninai nhaaha yheepakape, nheette nhaaha katolikonai tsakha. Nhette iidzakadanakoni nalhio tsa naakaka ponamapi nhaaha hitakape ponama iinaka ima keettika linanaa, ñame koaka ittaitali hiraka yorokoita ponama. Metsa nhaaha idzeekatali kadzo nhaaha pedaliape ima ñame keetsa khedzaako nheraka kadzoaha walhipapenai dzo. Nhaatsha nhaaha walhipapenai ttao kametsa nadeenhirika neraka matsia tsa nhaa ponamanai. Likaite lhiehe ikaitekaita, lhiehe ponama, neeni tsa phiome niaha Iniali riko horekadaana naakakani, metsa neeni kattoa manope linana. Nokapakaa linakoapanaa lhiehe ponama matsia katsa liaka liphedza lhewa. Kadzoxoopa kanakaika pakaiteka nhaha yookakape ponama ñamekaro phaatsa naaka hore nhaaha ponamapipe ima waakakadaa minitsa watsa nhaa aphaattoa watsaara wadee tsawatsa ñame keetsa koaka kainakali walhio wairawa.

Lñhatakada maatshiperi padeenhika ponama irhio Nakaite nhaaha ikaitepekape yakotti, dzakalee rikoperi maatshiperi padeenhika ponama irhio: • Paakaka ponama, oo ponamalima. • Patakhaaka liphe itawiñakape ttoawa. • Pamhaitaka ponama yeemakawa. • Neeni nhaaha apaanapenaa neewiki hoiwi nhetaka ponama iinaka hipoleperi ttoa, metsa neenika tsakhaa nhaaha ñameperi ideenhi kadzo. • Ikatsa nhaaha maatshiperi padeenhika ponama irhio, ima ñameka pakadaa matsiapemitha nhaa phetakaroina nhaa.

Lñhaatakada koameperi matsia peritsa padeenhika ñamekaro ponama iwadzakawa Manope nhaaha newikinai pandzaperi, yaanheeri koameka pamatsiataka nhaaha ponama ñamekaro nawadzakawa. Nhaaha opiperi ttoa nawapiñeeta naakaka ponama, natakha liphe. Metsa pandza, waanheeniina koameka wamatsiakata nhaa, ima nhaaha kaawhiperi itawiñakapewa, kainakawape, nheette maliome nhaa. Paakadanako phera, ponama palhiotsa pakapaka matsiakeenani, pattaitakaro phetakani. Ñamekadaa ttoa pakapa matsia iittakani, palhiotsa pakadaaka ttoani, padzeekata liapowanawa, madzekainaa kakaroitsa paaka phetani matsia kadanakoinani. Apawalipe padeenhikadaa pakinikirewa neeni kaawa ponamapipe, palhiotsa ñameka patakhaa ni matsia phaa pakadaakatsa neema kaawhitsa, ima kadzokadaa padeenhika kainakakadanakoina nhaa mherapittinaa katsa phetaka nhaa nainaka.

28/09/2011 10:43:48


AAWAKADALIKO

10

Lhinaa

Poopa ikeñoakawa Apawali heekoapi Ñapirikoli hiawalhittoa neenipia apeema pakaapi yenipettipe wadeepeperiitsa aatsianaika, kanakaiperi ikadzekataakakawa, lipeedzattoa nadzeenaka pedaliapewa. Lhiawalipia ñame pakapa yanheekaita ikadzekatakana.  Kadzoxoopa Ñapirikoli iiwana Kowai, likadzekatakaro nhaaha yenipettipe. Lhiawalhipia lhiehe Kowai apaita tsiãli kawhainaite, yemakaita Eeno liko. Kadzokaro ñame Ñapirikoli ittaita iaka liikaalhe lipiri khaapani koekato liinai lhiehe apaita aini liipitana Kalimato. Nheette lhiehe Kalimato lhiepa lhiehe Ñapirikoli, lidee lhiehe likoekatoni Kowai irhio. Lioka kadanakowa lideerhe likaite lhiehe Ñapirikoli ipiiriri lia likaite lirhio, nheette lhiehe Kowai lhiepa lhiehe koekato Ñapirikoli ipiirinida, neeni liako lioroko kawatsawa hiipai nakolhe liakaro likadzeekata nhaaha Ñapirikoli iyenipettite kadzo lioma kapidzo. Apaanhaa mitsha ipeedzattoa Ñapirikoli iwana nhaaha yenipettipe kanakaiperi ikadzekataakakawa likaitekaro nhaa. Ima Kowai hiepa kadanako lhieka Ñapirikoli ikoekatoni, lipiirhini Ñapirikoli iiteetakaro nhaaha liñepettite apaanhaa miitsha ipeedzattoa liokakawa lhiehe Kowai hiipai nakolhe. Ima nheepa kadaa naitakawa kadzoaha Kowai ikaite kapidzo, mherapittinaakatsa watsa nanheeka lhiehe yanheekhetti nakadzekataakali watsa inako, kanakaidali nalhio neemaxoopawa heekoapi riko. Lhiehe nakadzekataaka kaapani lidoromeka apada hamoli. Lhiawalhi Kowai ikadzekata phiome koamedali katsa yanheekhetti ka.  Likadzeekata tsakha malikai nako nheette apaana nako tsakha. Liwadzakakeena likadzeekataka nhaa, neeni lideeka nhaa awakada liko naakaro nheeta haikotheda liipitana Aawiña, ikatsa nhaaha Aawiña iinaka napodalewa nhaaha ittakirinai. Nheette naaka danako nheta nhaañha Aawiña iinaka, lhia pia pida lhie hirali nalhiona lhiehe Kowai, neeni pida liniwaka lipeeko nhaaha liinaka nalhio hiipai rikolhe naniwakaro nhaa, ikatsa pida lhiadanako nhaaha yenipettipe kadzo kaikapidzo kanheetsa nalhio mawittaikai ikatsa pida namheepataka lhiehe Kowai ikaiteri nalhio. Ima nakapa kadanako pida nhaaha liinaka kametsa pida nheemaka naiñhawa nhaa, lhiadanakotsa pida lipañawa lhieka Kowai lipadama nalhio hiipadaita kawawalikodali matsiadali padawaakaka iaphitte. Lipadama kadzaamiwa hiipadaitawa, liwana khaapani lianheekhe iyo iidza, liwhietakaro nhaaha iitakirinai naakaro nadawaakawa liaphitte lhiehe hiipadaita nakapali. Nakapa kadanako horeka lhiehe iidza, naakhapani nheewa liaphitte lhiehe hipadaita. Metsa lhiena nakapali ikatsa pida Kowai inoma ka. Kadzoxoopa nheewa kadanako nhaaha itakirinai, Kowai iita khaapani naikaa lhieka linoma. Ikametsa pida liiñhaka nhaaka likoadaakaperi iitakirinai, apaiteetsa pida dzoomheka lhiamittikiitsa lhieka namhereeri pikeetemidali, maiñhakadali miitsa nainai nhaaka nheemakale Aawiña. Kadzo kadaanatsani Kowai idia khaapani Ñapirikoli iikaalhe. Kowai yooka kadanako pantti rikolhe, likatha khaapani nhaaka itakirinai liiñhanhimi. Likathaniale riko namotto tsakhaawa  nhaaha Aawiña. Likatha kadanako nhaaha liiñhanhimi iitakirinai, kadzopokoda tsaaha kaawhi khaapani nhaa. Kadzo kadzaamini, Kowai idia khaapaniwa lidzakalerhe, Eeno likolhe. Nheette nhaaha iitakirinai neemakhaaphani Ñapirikoli iinai mañapakanaatsa naiñhawa, ima Kowai ikaiteka Ñapirikoli irhio ñameka nattaita naiñhaka mañapakanaatsa nhaaha likapeeta kalenai. Kadzodali ima lhiehe Ñapirikoli hore lhitadakawa ima likapaka nheeraphitta kanhekeetsa mawittakai nhaaha yenipettipe, nheette ñame tsakhaa lianhee liñapaka nalhio naiñhawa.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 22

Lhiehe ni, poa nhaa. K kadana nhaaha

Koadz

Poopa yemakaawa iniali riko

Kadzodali ima Ñapirikoli iwana tseenakhaa lhiehe kalimato, liakaro likaite Kowai irhio kanakaika liorokoka liñapa naiñhawa nhaaha likapeetakalenai, nheette lhiehe kalimato lhiepani, lia tseenakhaa Kowai iikalhe likaitekaro lhiehe kanakairi likaiteka Kowai irhio. Nheette Kalimato yooka kadanako ikaite lhiehe yaakotti. Nheette Kowai ipiiri tsakha yaakotti Ñapirikoli irhio liomakaro kophe nheette kanakai tsakhaa lideenhika hanipa nairawa Padzawaro. Neeni lidia kadanako liokawa lhiehe Kalimato Ñapirikoli iikalhe likaite lhiehe Kowai yaakottite liomali likaiteka lirhio. Thewadzolhe deepi kadanakoinani, Ñapirikoli hima Kowai yoorokokeena ino Eeno likhitte. Lioka kadanako hiipai rikolhe, Ñapirikoli ikoadatani, lia liira Padzawaro nheette lia liiñhawa, kadzo tsaaka littatha kapidzo. Littaita liiñhaka kameena likeñoa lideenhika liñapaka naiñhawa nhaa itakirinai. Liñapaka ipekope rikotsa liira tsakhaa Padzawaro. Lhiadanako Ñapirikoli ideenhi ttidzee Kowai irapakaro naapidza nhaa likadzeekatakale. Tsoomekeetsa haalekaroni, Kowai ittaita khaapani iiñapaka, nheette lidewaneena tsakha. Ikameena nakeñoa narapaka lipokodee lhiehe nattiñhai. Nheette kadaana liwapiñeetakhe lhiehe Ñapirikoli, liomakatha liinoaka lhiehe Kowai nakoada nhaaha itakirinai liiñhanhimi, kadzokaro pamodzoakeena narapaka, ñameetsa Kowai itarawataka, lidewana kanhekeetsa. Ikametsa Ñapirikoli idoitaka Kowai hiwa ttidzee riko, ikametsa liinoakani. Aapia Ñapirikoli imhaiatakaromi pida Kowai namottowa nhaaha haiko, kadzoaha: poopa, waapa, maini nheette nhaaha dapinai, padeenhixoopa nheette paadzaxoopawa Kowai. Nhaaha narapaxoopa kakonaaperi, narapaxoopa nhaaha pedaliape, kalidzamai riko oo khoepani riko. Lhiehe khoepani nadzeekatheni nakapeeta kadanako nhaaha yenipettipe walittepe ittaitakawa, lhiadanako ñame naiñhaka mitha nhaaha yeepattipe koadzo heekoapi katsa naanhika naapidza. Ikatsa lhiadanako pedaliape iidzeeneetaka nalhio yaanheekhetti nhaaha itakirinai, naanheekaro nheette neema xoopawa tsakhaa heekoapi riko. Kadzopia lhiehe maliomeka Kowai. Nainoani liiñhakapoa nhaaha itakirinai, imali poopa ikeñoakawa Ñapiriokoli inoa kadzaamini.

Liemakaawa lhiehe poopa ayaaha Iniali riko,koameka wakatsa matsia lirhio. Liema tsakha tsometsa dzakaleenai yoodza. Pakeetaphami hipai eedzawanako nheette kalittalimaliko tsakha. Aha Inialipokoalhe, neeni tsootsa eedzawakaawani. Kadzoxoopa pakeetaka poopa apawaperiko tsa. Ima hanipa phaaka hamaliani. Nheette tsoophatsa lhiehe eedzawakaawani. Kadzoaha, aaha Inialipokoalhe lhipa Wanalianaa atee Ttonowirhe, neeni paakeeta pha lhiehe poopa, ima lhiehe awakada eedzawa minitsa, tsoophaa tsa lhiehe  hamaliani. Imali horeka nhaaha poopalima, mherapittinaaka tsakha paakeetakani. Nheette aaha Inialiipamodzoaka paakeeta lhiehe poopa apawaperiko tsa. Ima lhie awakada poadzakatsa liodzawaakani lirhio dzamada likapakanaa: hamaliani, eedzawa. Horephaa lhie hamailanikaawani tsoophaatsa lhihe eedzawakaawani. Kadzoxoopa lhie poopalima tsoophaatsa paakeetakani. Nheette aaha Kooyali riko, mherapittinaaka tsakha paakeetaka poopalima. Ima linomapi lhiehe ooni eedzawa minitsa. Ñame tsakha neenika hore dzakaleepe, imali ñameka koaka imatsikeetali nhaa. Kadzoxoopa lhiehe mherapittinaakaka paakeetakani.

Liemakaawa tsoometsa Apidzaapimi iodza

Koaka padeenhiri liyo lhiehe poopa Kadzoaha pakapakapidzo koameka kanakaika lhiehe poopa, aaha Iniali riko, waakeetheni wakapaka koameka lhiehe kanakaika, nakapakaa liko nhaaha Waakoenai nheette Koripaakonai. Lhiehe poopa padeenhixoopa nhaaha: •     Padeenhikaro pantti. •     Phepaxoopawa kophe (kakoli, kaadza). •     Yoora pamakarakarodawa peethe. •     Yoora pamitekaroawa kophe. •    Iita iyooraninaawa.

Koameka pakapa nhaaha poopalima Apidzaapimi idalipatsa: Maali-hipadami. Heeñamiriko. Neenittoa hore poopa. Kaxempawa. Pooperirima liko ñamepheetsa pakapa kadzomitha neeni kapidzo heeñamiriko nokaiteri nokeñoa. Iidzaanaá. Neeni kaawa eedzawa lirikottawalhe neeni phattoa poopa.  Malape-Inomanaa. Hanipa pha heeñami nheette hirapittinaa pheetsa tsakhaa paakeetaka poopa lhiadawaliko. Apidzaalimi. Heeñamiriko. lirikodapia lhiehe neenipia hore poopa, metsa lima lhiehe horekapoa kanheetsa naakaka nhaa, pandza oopi kanakaina nhaa pandzadaape riko.

Lhiehe katsa lih ti tsoo makad Lhia m kadaa Iniali, h

Pawak

Apaita lika lirh

Aapap 12 pi p apada

Apako pana i 9 kain dzakale 12 pi

Nadee mitha 1 66 dza mitha 6 66 pan 792 pi wa kad pantti.

28/09/2011 10:43:54


o, wakoenai

AAWAKADALIKO

10

Lhinaanaa koame kadanakoka matsia phétakani Lhiehe poopa ñame lirhionika littawalhepe lhie pedaliakani ima neeni dali minikatsani, poadzatsa naadza nhaaha haiko kainakaperi irhiokape koame kadanakoka matsia nhaa. Kadzoxoopa koame kadanakoka tsa paamani paakatsa phetani, metsa phéta kadanakoni palhiotsa phétaka kaanheka tsa lhiatsa lhie pedaliapi wadee painoaka nhaaha lienipepipe itawiñakape ttoawa emiperi ttoa.

Koadzo lihanipaka phétaka lhie poopa Lhiehe poopa, ñametsa panheenika koadzokaroka padeenhika liyo metsa koame katsa lihanipaka lhiehe padeenhiri liyo. kadzoaha padeenhikadaa apadapana pantti tsoodapana tsa phéta tsakhaa watsa tsootsa likoawale metsa padeenhi kadaa makadapana palhiotsa watsa phétaka tsakhaa manope likoawale. Lhia mitha apaita kadaatsa ideenhika liyo tsootsa mitha lhitakani, metsa padeenhi kadaa liyo phaa apadami dzakalee oo phiome phaa iemakape linomapi riko lhiehe Iniali, hore tsakhaa mitha phéta kani ima pakoamikatsa mitha phéta kani.

Pawakaa pakapa koadzoka padeenhika liyo Apaita newiki ideenhikadaa mitha apada pana pantti irhiokada 10m x 5m limakadalika lirhio tsamitha lhitaka 12 pi poopa. Aapapi poopa limotto 7 ita popaita pamodzoaperi imakaitepeka. 12 pi poopa x 7 ita popaita limotto 84 ita popaita pamodzoaperi, ikatsa mitha apada pana pantti ikoaka lhie kadzodali imakadalika nokaite kapidzo. Apakoa dzakalee neeni kaawa 9 kainoperi nakoamitsa nalhioka madalipanape naapana irhiokape 10m x 5m: 9 kainoperi nheette nalhiomitsa 3 dapanape naapana neeni mitha 27 pantti aaha dzakalee riko. 12 pi poopa nheette x 27 pantti naamitha 324 pi poopa. Nadeenhi kadaa mitha apadapanape pantti nhaaha Iniali rikoperi irhio kadapanape mitha 10m x 5m namakadalipeka: 66 dzakaleepe neenika aaha Iniali riko nheette nalhio apadapanape naapana neeni mitha 66 pantti. 66 pantti 12 pi poopa naamitha kadzo 792 pi poopa nhétanhi Iniali riko. 792 pi Poopa, nheette 7 ita liakawa lhie patshawaka aapapitsa neeni mitha natsawa kadanakoina nhaa namottomitha kadzo 5.544 ita popaita nakoawale nhaa 66 pantti.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 23

Koadzoka mitha pandza nhaa poopa ikali phiome nhaa panttinai Inialitta: Apada dzakalee neenikawa 9 kainoperi ikoami, nhaa mitha ideeri 324kha poopaitape panttinako, (kadzotsa waniweetakapidzo dzenoorhe). 324 iota poopa/dzakalee x 66 dzakaleenai = 21.384 poopaitape itali phiome nhaa panttinai inialiriko. Metsa wapiñeetaka wadeepe pamodzoa 9 kainoperi/ dzakalee ikoami.

Waanheenipe maatshikatsa padeenhika Waakaka poopa kinikirikoperi. Makadamikatsa padeenhikana. Paakaka nhaaha itawikapettoawa.

Liyo lhiehe paakeeta pakapaka ñameka hore kanhe nhaaha poopa. Lhia mitha hamoli ikoami kadaa nadeenhika naapanawa apadapanape nhaaha Iniali rikoitta nakoamitsa wadeepe mitha ñame pakapa poopa.

Ikatsa nhaaha waanhenipe maatshikatsa padeenhika, phéta kadanako poopa. Lhiehe ñametsa mitha nadeenhenika phiome nhaaha dzakaleepenai Iniali rikoperi. Lhiapepe ñamepiatsa nadeenhenika kadzodali nhaaka wawherinaipe. Imali lhiawalhi manakaipiatsa poopa nalhio.

Koame pakapa pandzadaape lhie poopa aaha dzakalhee idalipatsa

Waanheenipe matsiakatsa padeenhika

Oopittoa aaha tsoometsa liodza lhiehe Apidzaapimi neenipia hore poopa. metsa kadzoaha opikoe kapidzotsa lhiehe dzakalee, nheette horetsakha nhaaha dzakaleepe tsoometsa liodza, imali pandza oopi pakapa naameena kanakaika nhaaha poopa aha tsoometsa neeni karomipiana oopittoa. Lirikottawalhe lhiehe ikametsa paakeetaka poopa aaha heeñami riko nheette eedzawa liko tsakha. Neeni nerikoda nhaaha dzamaaphi ñameetsa pakapa hore poopa nakoawale nhaa nawikinai neeniperi. Metsa liyo lhiehe nodeenhikale nookeeta nokapa kadzoaha ikadzekataaka kaitadzo nanako, lhie ñameetsa hore nhaa ima ñame kapoa nhéta nhaa kanheeka khatsa mitha, hoiwikapoa nainoaka nhaaha emiperittoa.

Matsia karotsa peemaka paapidzawaaka padzakalepenai riko wadee phepondataakakawa liikheete Matsia karotsa paapidzawaaka phaa palhiotsa padeenhika nhaaha: • Ñame paaka phéta maakonaatsa poopa apakoa dzakakeenai inewite yaanhikaawa liko. • Palhiotsa pattathaka naapidzawali inai pattaitakaro panhikawa naanhikaawa liko. Ima kadzopia neemaka naapidzawaaka nhaaka wawherinaipe. Matsiakarotsa naapidzawaaka nhaaha newikinai, nalhiotsa nheepaka koameka matsiakaro nadeenhika wadee, namatshikeetaka manheekhatsa lhiehe poopa.

Nhaa matsiperi padeenhika ikatsa nhaaha: • Ñame paakaka pakinikirewa aaha popalima liko. • Ñame paakaka nhaaha poopa ñameperittoa pedaliape. • Waaka kadanako poopa walhio wamaka wapheta kalhekawa ñame pakapa nhaaha poopa tsoperitoa.

28/09/2011 10:43:56


OONIRIKO

11

Koam

Aaha h tsooph nhaaha iodza,

Kophenai ikeñoakawa Nakeñoapiawa nhaaha kophenai aaha Ayali iepoalhe. Ikatsa Ñapirikoli ikeenipeta piaka rhoaha Maono iito, apaita tsiãli kawhainaite, kanheekaite nheette khedzakoite tsakha. Apawali heekoapi Ñapirikoli ia naapidza, nhaaha likitsienaape awakada liko. Yakaakeena naakawa deepi khaapani naikaa neeni nemaa khaapani. Lhiakadaana lhiehe Maono, keeroa nakhoetteni, Ñapirikoli ikeenipeta kapoa rhoaha liito, nheette likapa kadzokadanakoka matsia lhiamawakani. Lhidzaako iyo lhiehe Maono, litawiñeeta khaapani hidzapa naapidza aaha nemaa kaawaliko atee lioka litoda eeno nako. Liapiñeetakhe lhie Maono liomakatha eeno ipatoitaka nhaa, maliomekaro nhaa nemaa kaaphitte. Kadzo kadaane Ñaprikoli ikawhiakawa lhimakhaapani kaakoka lhie hiiparo: - Maono itawiñeetaka hidzapa atee lhipa eeno nakolhe, liinoakaro phia, roikheette rhoaha liito koã, koã, koã... Dzamawalixoopa  liapoaka lhiehe hiiparo ñapirikoli yaapiñeeta: - Phaa tshaapa haapeeka? Ñapirikoli hitakhaapani ttidzee hipada, lipeeko khaapani nhaa likoadaka liwanaapapanako lhe lhiehe hidzapa, liwapatha lhima kheemaka nheewakawa thewakalhe, metsa ñame lhimaka, ima dzeenoni kanhekeetsa lhiehe hidzapa. Nheette ñameetsa Ñaprikoli ianhee koame phaaka ideenhika likawhieta khaapani nhaaha likitsienaape. Naapiñeetakhe nañokoitaka lhiehe hidzapa, naawada mitha lidiaka tseenakha liorokowa hiipai rikolhe. Metsa ñame nattaita narokoitakani, Ima pamodzoa keena nhaa, heekoapi irhio, (pamodzoakeena dzeenonika nhaa) ñameetsa koame nadzeekataka. Nakapa kadzokani apaita nanakhitte lipadama khaapani kophewa dzaapa, liwatshaa khaapani lia lhiwawa okayali rhe, nheette apaita ipadama parawa, liwatshaawa hidzapa nakhitte lia lhiwawa littamalhe lhiehe dzakale Dopalhipani Ayali rikodali. Ikametsa nhaaha ipadamalikawa, nhaaha apaana neemakhaapani hidzapa ipoliko atee heekoapi naikaa. Nheette heekoapi keenani Ñapirikoli iwana khaapani lhiehe toowiri lipiiri lia lhita komalia khaa liipana likolhe. Nheette toowiri lhiepani liakhaapani lhitani nheette lidee lirhioni. Nheette lhiatsa ipiiri liawa lhiehe toowiri lia liparaa komalia khaa hiipai rikolhe nheette lia liparaani apaida hidzapa ipolikolhe. Nheette  Toowiri iakhaapani iparaa lirowa tsikitsikidame. Linako nadiaka naarokowa nhaaha nakitsienaape linako lhiehe komaliakha, napadamawa piitti, nattaitakaro naarokokawa. Kadzoxoopa nhaaha piitti napedzo nherakawa dapi nako, natakhaakaro panaphe. Metsa neeni phaattoa nhaaha nakitsienaape ñameperi ittaita iorokokawa nainai linako lhiehe komaliakha, neeni kadzokapoani Ñapirikoli iwana khaapani iidza. Nheette ikametsa kadawakaka iidza hidzapanakolhe, iidza khaapani horeni, neeni lihoreka iyo lhiehe iidza neeni naaroka ñawapokhaape dzo nhaa liaroka khaape lhiehe iidza, ikatsa neriko khaapa namarakawa nhaaha kophieni iiraitepe ttowero, kadzoperiahaa iiniri dzo. Ñapirikoli himakadanako ooni imareetaka naarokowa nhaaha kophieni, neeni Ñapirikoli iako: Warha waa nainai!!! Naroko kadzaamiwa limarakakhaa liko namara nakanta atee naakawa hiipai rikolhe.  Kadzopia dzoomheka liodza nhaa lhiehe Maono, kadzopia nakeñoa kawa nhaaha apaana kophenai.                                                Ikaitepekaita: Valentim Paiva - 76 hamoli lirhioka.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 24

Koadz Koame naniwetaakakawa nhaaha kophenai Iniali rikoperi Nhaa kophenai neenide phiome Inialiriko nheette likeperiko. Aaha eedzawa kawa hiipai ñame pakapaka kophe horemitha, ima ñame kapoa neeni alape, kalittanai nheette nama tsakha nhaaha hiipanai. Ikatsa imalika ñameka koame nadzeenakawa nhaaha apaana penaa kophenai. Nama nhaaha nokaiteri ñameka pakapaka hoore nhaaha kophenai aahã Iniali poawalhe. Kadzoaha likadzodzo lhiehe apada hiipa liipitana Kophiipani, nakaite nhaaha pedaliapenai neenika pida apakhaa omawali iiñhakaita nhaaha koophenai makaitepe, ikatsa pida   ñamerika ikadaa nadzeenawa nhaaha kophe Iniali yeepoalhe. Aahã kalittalima liko waanheeri “Dzawinaika”, neeni hore kophe, ima neenika hanipa alape, neeni manope kalittanai neemakaawa nhaa kophenai, naakeeta naiñhawada,  nheette neeni tsakha keenipekaawa phiome nhaaha kophenai neeniperi, kadzo nakadzodzo nhaaha: doome, kaarotsi, pára, dawaki, dzaapa, dzawira, iiniri, nheette phaa nhaaha apadawa kophenai. Oopipiattoa, neenipia hore nhaa kophe aahã kalittalima liko, ima lhiawalhi tsopiakattoa nhaaha linewikitenaa, nheette nhaaha naamaxoopape naiñhawa lhiawalhi, nhaattoa nhaaha ñameperittoa iwhieta kophe, kadzoaha: dzawithiapotti, kaapawi, kakoli, oopitsi, kamina, haali, neeniphaa nhaa apadawa. Nheette apada naamaxoopa naiñhawa koona, ikatsa liyo nainoaka manope kophe, naiñhawada nawakeetaka kadanako. Metsa ñameka nama maanheekhaa, ñame namaka nhaaha kalittanai kaakonaaphipe, ñawaponai theewakaperi, makadatsa mitha. Nheette liphomittepia namaka nañapaka aaha namakaromi, kheedzakaro lidzeenaka lhiehe koona ipoa. Nadeenhi kadzo ñame karo limatshikeeta nhaaha kophenai yeema karoaphipe, nheette  naapana tsakha. Aaha naitsaleta kadanako nhaaha iwekakapewa, nainoapiaka nawiniwa kaanheeka likotsa ñamedalitsa imatshikeeta iitsaletakheettiapani. Nheette kadzoaha newikinai iwinita kapidzo nayo nhaaha yalanawinai ideenhinipe, oopi nama nawadzaka kawa nhaaha kophenai, pandza aaha neenikaawapia hoore kophe, pandzadaape ñameetsa pakakapa. Lirikoda lhiehe maapa, liñhaata nhaaha nookeetakawape noanheeka koamexoopaka nheette nhaaha apadawa ñameperitsa nookeeta noanheka inako.

Koame pakapa nhaaha kophenai aaha dzakalee idalipa Lhiehe dzakalee Paitsipe paakeetani aaha neenikaawa manope nhaaha ñawapo nheette kalittanai. Nhaaha ñawaponai keeñeniperi nheette kanakaiperi phaa apadawa yoodza ikatsa nhaaha: Aralipina lirikoda lhiehe ñawapo, aaha meettalia paakeeta nhaaha dzawira, iiniri, dawaki, dzoottali, pore, waawi. Lirikoda lhiehe ñawapo, ikatsa naweka karopeki-

ka nhaaha nokaiteri. Aaha hanipa kadanako lhiehe ooni, naphoawa phiome nhaaha ñawaponai nheette nhaaha kalittanai tsakha, neema phiome alape aaha hanipaalai lihanipakaliko. Neeni dzameema pakaapi neeña karoda nhaaha kophenai nhaa nodanali iipitana. Apeema pakaapi aphewi peemanakolhe, nhaaha doome iiñakaroda nheette likoadaaka nhaaha Kaarotsi iiñakaroda aaha março, abril nheette Maio nako tsakha. Hawadzape apakhaa ñawapo paakeetani aaha Paitsipe oñai tsa, nhaaha kophenai paakeetanipe phaa neeni, ikatsa nhaaha: dzawira, dzoottali, iiniri, waawi, toya, dawaki, kettinali, eerito nheette dakatta. Dzalidzo apakha ñawapo paakeetani Paitsipe pokoalheema, nhaaha kophenai paakeetanhi phaa neeni, ikatsa nhaaha: iiniri, dzoottali, waawi, dakatta, dzawira, pore, maanapi, aadzaka, dawaki, nheette kameetti. Ikatsa iiniri ikeewhetaka aaha likeñoa kadanako meettakani. Kalittanai kaakonaa periphaa aaha Paitsipe idalipa, ikatsa nhaaha: Ttoodzo apaaphi kalitta paakeetani  lipattoleemalhe lhiehe Iniali. Nhaaha liiñeni yeemakape lirikoaphi ikatsa nhaaha: dzawira, dzaapa, doome, dawaki, kettinali, eerito, aawaa, koliri, wadoli, heemali nheette pára. Dzawipakaale apaaphi kalitta paakeetani pattoliemalhe lirhio lhiehe Iniali. Ikapiatsa Dzawinai ipeeko karoaphimika lidakimi lhieka  Dzaawittairi mikoiri, lirikoaphi lhiehe kalitta. Kadzoxoopa ñame nattaita naiñhaka nhaaha kophe neeni peri. Dzawinai iiñhakadaa nhaa, ikametsa nawadzakaka naawa. Wadzoliana apaaphi kalitta theewakaaphi, nhaaha kophenai paakeetali neeni hanipaalia, ikatsa nhaaha: ttiiri, weemai, oomai, dzaapa, mhookoli, amana. Nheette nhaaha paakeetali neeni hamoli riko  ikatsa nhaaha:  dzawira, tooporo, iiniri, doome, tsana-tsana, pára, eerito, aawa, waawi, nheette dzawato. Hiwaroanaa apaaphi kalitta kaakonaaphi aaha weemakaawa liko, neeni paakeeta nhaaha kophe likoaphi: dzaapa, wadoli, koana, koliri, tsana-tsana, doome, iraitsopali, tsiipa, halenali, oomai, aawa, waawi, kettinali, heemali, tsharabiana, amana, weemai, ttirhieni, komaliita nheette toya.  Kowheepanadawa apaaphi kalitta tsoaphitsa ttoomo tsakhani, meñeeniaphi tsa, ikametsa nhaaha: dzawira, kettinali, haio, dzoottali, dzaapa, toya e íiniri. Haikokalittani apaaphi tsakha kalitta, makaaphi aadaliaha  weemakaawaliko, aaha hanipalia ooni, neeni naiñha kawa paitsaletaka nhaaha: weemai, ttirhieni, nheette maliphero. Neeni tsakha dzamaaphi neeña karoaphipewa, apada neeña karoda nhaaha dopali, nheette neeña karoda nhaaha doome. Nhaaha kophe paakeetaphaali hamoli riko ikatsa nhaaha: hémali, dzaapa, tsharabíana, koliri, páara, kettinali, oomai, tsana-tsana, eerito, dzawato e haio.

Apaita dzoah família Lihan

Lii hee Domaliaro apaaphi kalitta, neeni paakeetapha nhaaha kophe: doome, dzaapa, kettinali, dzawatto e kadaanomali. Enoanaa apaaphi kalitta kawhainaadali, ñamedalitsa pattaita paaka paitsaleta lirikoda. Dopoanhaa apaaphi kalitta tewakaaphi, ñamedalitsa meetta hamoli riko, metsa aaha hanipaalia, neeni paitsaleta kawa ttiiri, weemai nheette komaliita. Wiyaa apaaphi kalitta, neenikaawa manope paitsaleta kawa aaha hamoli riko. Nhaaha kophe paakeetaphaali,  ikatsa nhaaha:  hémali, tsharabíana, koliri, eerito, dzawatto, haio, kettinali, dzalaita, wadoli, dopali, weemai. Neste lago existem locais de piracema de dopali e doome.

Nakanakaika  nhaaha kophe dzakaleepenai irhio Nhaaha kophe kanakaiperi, weemaxoopapewa aaha Iniali riko weema kawa liko  dzakaleepe ikoami. Likeñoawa Kamokodemhitte atee  Iniali yeepoamirhe, phiome likepe tsakha Ayali nheette Kooyali. Ikatsa nakanakaita lika nhaaha newikinai naiñhawape heekoapi ikoami.

Lihan (waka na hee

Kad da m 66 d Oo nhaa nhaa milh mol

Koam nhaah

Pakeeta oniyalik nhaa a oliriko Likapak tekapid mawak ñhawa Oopith neewik toa nh

28/09/2011 10:44:04


OONIRIKO

11

Assembléia anual da Organização Indígena da Bacia do Içana

Koamekadanako neenipha nhaa kophenai Aaha hamoli riko paakeetaphaa painoaka kophe, nheette aaha hanipaalia ooni tsoophaatsa painoaka. Aaha hanipaalia ooni hanipa tskhaa alape, kadzoxoopa nhaaha kophe, paitapenaa naanhikawa phiome alape riko, poadzatsa mawakaalia iodza, metsa maawaka kadanako ooni, ikametsa nadiaka nawakaaka kalitta likolhe.

Koadzoka naiñaka nhaa kophenai Apaita kainoite iiñhakaa heekoapikoami iemakaita kalittalimaliko, ikatsa 2,5kg, kadzoaha wakapakapidzo lirikoda lhiehe weroetali.Consumo de peixe por uma família (em kg) Lihanipaka apaita kainoite iiñhaka (kg)

zaapa,

eta lirimetsa

o. Nhao, dzalocais

wa liko phiome naiñha-

Liiñhaka heekoapiali 2,5

Liiñhaka apada miitsha nako 17,5

Liiñhaka aapapi keeri nako 70

Liiñhaka apada hamoli nako 840

Lihanipaka naiñhakaa nhaaha likoadaaka kainoperi apakoa dzakaleeriko (wakaitekapidzo Paitsipe nako) kg naiñhaka naiñhaka apada naiñhaka aapapi naiñhaka apada heekoapiali miitsha nako keeri nako hamoli nako 3.360 10 70 280 Kadzo nakadzodzo nhaaha 66 peri dzakaleenai phiome inialiriko naiñakada mitha kadzotsa naiña kapidzo aa paitsipe, naiña mitha kophe: 66 dzakaleenai x 3.360kg/dzakalee= 221.760 kg kophenai. Oo tsaka, wadeepe 221 toneladaka kophenai naiñaka apada hamolinako nhaa Wakoenai nheette Koripakonai aa Inialiriko. Pavenderi kadaa mitha nhaa R$ 7,00 apada kilo, lhia wadeeperika yaawa R$ 1.552.320,00 (Um milhão, e quinhentos e ciquenta e dois mil, e trezentos reais) apada hamolinako palata.

Koame pakapa nhaa kophenai pandzadaape hekoapi napidza nhaaha neewikinai Pakeeta phaa manope nhaa kophenai ayaaha meettalia nheette tsophaatsa aaha oniyaliko. Oniyaliko lhiehe ooni rorhe hanipakani nheette rorhe tsaka naphoakawa nhaa alape, neeni nhaa kophenai naanikawa paitapenaa alaperiko, poadzatsa hamoliriko iodza, kalhekawa nadia nawakaawa nhaa kophenai apaaphi kalittaliko. Likapakanaa pandza lhiehe paitsaletakaa aaha eedzawa liko, kadzoenaaha nokaitekapidzo, hirapittinaatsa painoakaro manope kophe paiñhawa. Kadzoxoopa aaha mawakaalia ooni, manope newiki wakitsienaape namarakawa naakaro nawinita naiñhawa kalittalima liko. Oopithoa, neeni pia horhe nhaa Kophenai ayaaha Dzawinairiko, metsa lhiawali nhaa neewikinai tsophaakathoa nhaa nheette nhaa naitsaletaxopa naaka pedaliape nhaa toa nhaa wadzarope kanheetsa: kaapawi, kakoli, Opitsi, Kamina, haali neeni phaa

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 25

nhaa apana... Nheette nawinita phia tsakha koona iyo nainoakaro rorhe pha kophenai napidzamakalee ikoawale. Metsa ñame pia namaka koona iyo kalittanairiko oo lianaayaaliko mekhapanitsa. Namakadzami nattaita neeni nañapa ñamekaro kapoa lhie koona, ñame karo linoa nha kophenai mekhaapanitsa. Nhette napana nhaa kophenai ñame pia natakhaka nhaa. Naitsaleta kadanako ayaaha neñakadanakowa, naitsaleta kanhekatsa matsiatsa. Kadzo naitsaletaka pidzo pandza yalanawinai idzarope iyo, neeni ikatsa imalika nawadzakawa nhaaha kophenai kalittanairiko.

Maatshiperitsa padeenhika, imali nawadzakakawa nhaaha kophe aaha Iniali riko, ikatsa nhaaha • Paitsaletaka oo pakamaaka toodamaka iyo nheette phepaka makaphai toodamaka iyo kaida nako nheette kalitta litsakhaa. • Pawinitaka ñeewiita iyo. • Pamaka kalitta, ñawapo, apawalipe atee makapeki riko ooni. • Whepaka nhaaha kophe tsoitepe ñameperittoa iwekawa. • Wamatshikaka naapana (odawidanai). • Whepaka hore kanheetsa nhaaha ikeenipetakape. • Hore kanhekeetsa waitsaletaka kalitta liko.

Waanheenipe matsiakatsa padzeekataka, ñame karotsa nawadzakawa nhaaha kophe Pawinitaka nayo haaha wadzaaropetsa. Pawinitaka nayo tsa nhaaha iitsa nheette iitsaakha. Whepaka tsoophaatsa nhaaha makaitepe. Ñame wainoaka nhaaha keewheperi. Ñame wamatshika naapana oodawi keewhekaroda nhaa. Ñamekaro wheewa motoro nako kalitta liko nheette neeñakheroda liko.

Koameka nainai waaka nhaaha newikinai linako lhiehe kophe Nanewikalikhitte nhaa Baniwanai neeni pamadzoa nanakhitte nha kophenai naitsaletanhi nalhiotsa naiñaka nhaa nakitsiena yapidza nheette pamodzoa naiñaka Makadapanaliko napidza nhaa nakitsiena phiome dzakaleerikoperi. Ttewakalhee pikapa Wakolikhitte apada papera nadanaada Nawakeetakakarodaliko OIBI idzada naapirinida phiome nalhio nhaa dzakaleenai ikaitekada koameka mitha nattaita namatsiataka nadiakaro tsenakha neeni kophenai Iniali riko.

(Imottoitakape wakolikhitteni Raimundo nheette Juvencio Cardoso – Pamali) Komalhipani, 17ka julho hámoli 2008 Hia Wakitsienaape iemakape idzakaleperiko ikoami: Waakoenai, Koripaakonai nheete Ñeegatonai. Whaa ikitsienaape iwakeetaakakapewa lirikoda lhiehe dzamawalixoopa OIBI iprojetoni Kophe Koyaanale iwakeetaka whaa inialiitta nheette likepe yaapidza. 118 wamanopeka whaa iwakeetaakakape kakopedakaro whaa “koamekaro wamatsiataka lhiehe waitsaletakaa ayaha Inialiriko likepe riko tsakhaa”. OIBI ikeñoa ideenhika liprojetoni marçonako hamoli 2006, lideenhika pesquisa 17 dzakaleeriko OIBI idzarhipadaliko peri. Pandza março nako tseenakhaa hamoli 2008, lioka lhinaana liñhaataka pakapa koameka lhie waitsaletakaa ayaaha iniariko. Linakhittekaro wawapiñeeta koameka wamatsiataka waitsaletakaa ayaaha wadzakaleperiko nheette waoniiteriko tsakhaa. Wawapiñeetakaro wapeedzaalhewa wenipepe ikoawale nheete wadakeenai ikoawale tsakhaa. Kadzoxoopa, dzamadaa heekoapi kaakoka whaa nanako nhaaha projeto ideenhikale, nhaa iñhaatali wakapa koameka lhie waitsaletakaa dzamada hamoli nako nerikoda nhaanha 17 dzakaleenai. Neeni liñhaataka wakapa nhaa waitsatakaa Matsiaperi nheette Maatshiperi tsakhaa. Nanakhitte wakaakota koamekaroka “wamatsiataka lhiehe waitsaletakaa ayaaha wadzakalepe ikoami ayaaha Inialiriko nheette likeperiko tsakhaa”. Kadzo, weroita koadzoitepekaro namakaitepeka wattaiteena wainoaka nhaa kophenai nakoamitsa. Nheette wakaakota nanako tsakhaa nhaa Matsiaperi Padzeetkata nheette Maatshiperi Padzeekataka ayaaha paitsaleta kadanako. Ikapa koaka nhaaha weroitali: MAATSHIPERI PADZEEKATAKA Ñeewita (careta); lhiehe ñeewita maatshitsa pawinitaka liyo ima liwhietaka kophenai iawa pamodzoalhe, paaphoakadaa liyo deepi nheette heekoapitsakha, ima kadzo pawhieta naawa nhaahã kophenai oo ñamekeetsakha naiñha paitsaletaka, nheette phaa ikanakaita kamarhaiko iyo ñameetsa koaka pakapali linomapiriko. Metsa matsiakatsa paaphoaka liyo pakakole oo hiwakape paadza ooniriko. Koona, wepiri, hiiwa, waakoraita, cimento kaali iyo: nhaahã pamaxoopape ñame matsia pamaka nayo ima nainoaka phiome kophenai neenipenai iapidza. Motooronai kalitta liko, ñawapo liko: ñame matsiaka paanhikawa motoronainako kalittaliko nheette ñawapoliko ima liwhietaka nhaaha kophenai. Metsa matsiakatsa paanhika nayo makapekirikotsa. Óleonai motoro ikoawalepe: ñame matsia paaroka oleonai oo papeekoka liaronapemi ooniriko, ima nhaaha kophenai nheraaka nakaalewa ooninakhitte. Kadzoxoopa walhiotsa whetaka kanheekhaatsa lhiehe imakadamiwa pamhaitakaroni. Molokopi: lhiehe molokopi ñame matsiakani, painoakadaa liyo iiniri keewheperi. Metsa matsiakatsa painoaka liyo koliri, heema, daapa, yamaro nheette katshiri tsakha. Padietaka maawi iyo: ñame matsiaka padietaka kalitta oo ñawapo maawi iyo. Ima liwhietaka nhaaha kophenai, ñame keetsa naiñha paitsaletaka. Toodamaka madalhiwi pakaaphiwi yaapirhe: ñame matsiaka nhaaha toodamakape tsoodalipetsa ithi, ima liinoaka phiome nhaaha kophieni itaoñakapettoawa. Pakamaaka toodamaka iyo koamekaawakatsa: ñame matsiakani ima liwhietaka nhaaha kophe oo liwadzaka tsakha nhaa. Patakhaaka oodawi pamakaro oo pamolokopitakaro: ñame matsiaka patakhaaka oodawi, ima kophe iipanakani. Ima patakhakadaani ñameetsa lirhio liipana liemakarodawa. Pamaka iiñakapewa: ñame matsiaka pamaka nhaaha kophe iñakapewa. Ima pamakadaani ñameetsa napieta neeñakawa neeni. Paitaka iiñakapewa: ñame matsiaka paitaka nhaaha kophe iiñakapewa. Ima painoaka nhaaha keewheperi. Painoaka kophe tsoitepettoa: ñame pattaita painoaka nhaaha kophe kadowapettoa itawiñakapettoawa. Metsa, painoaka nhaaha kophe tsoitepe nadakiperitsa, kadzo: ookara, koowhi dzo. Painoaka iiniri keewheeperi: ñame matsiaka painoaka iiniri keewheeperi. Ima painoakadaana, ñameetsa koaka inatawiñali nenipe naphomitte. hiwiatti: lhiehe yanhekaita hiwiaka ñamekaro limatshika kophenai iaroaphipe. Pakanaka Bateria iyo: ñame matsiaka pakanaka bateria iyo. Ima likanaka thewakaphaa kamarhaiko iodza. Papeekoka piila ooniriko: ñame matsia papeekoka nhaaha piila iwadzakakapemi oonirikolhe. Ima kapoakani, limatshika ooni, nheette kophenai tsakha. Wadee tsakha waakeetaka irenaatti linakhitte lhiehe kophe iiñhakaita piila ipoa. MATSIAPERI PADZEEKATAKA tooda (puçá): matsia paaphoaka liyo kákoli, pakamaaka dzaaka, phepaka pamanhitta iname iyo. Nheette matsiatsakhaa phepaka liyo ñawapo inomanaa, híipaliko tsakhaa. toodamaka (malhadeira) “madalhiwidali” pakaaphiwi: matsiatsa lhiehe madalhiwi pakaaphiwida iikaanaamirhedali ithi ima lhipaka nhaaha kophe makaitepetsa. iitsa koatshiwikatsa: matsiatsa paitsaletaka nayo phiome koakatsa kophenai. Ikametsa pheraakadanako nhaaha tsoitepettoa (ñame perittoa keenipe) pakadaakatsa naawa, metsa painoaka kophe nadakiperitsa kadzo nakadzodzo nhaaha kowhi,tewa,ookara tsakhaa. kaapawi: matsiadalitsa lhiehe kaapawi, ima painoaka liyo nhaahã makaitepetsa. molokopi: Lhiehe molokopi matsiatsani, painoakaro nhaatsa nhaaha maikaipetetsa kophe ñame peritsa

keewhe kadzo nakadzodzo nhaaha (koliri, heemali, mhookoli, iiniri) . Nheette painoakaro tsakhaa pawiniwa iitsirinai liyo (heema, daapa, katshiri neniphaa apanaa). iitsaakhaa: matsiatsa paitsaletaka itsaakhaa iyo koamekhaikatsa. Metsa plhiotsa pheepaka koaka nhaaka wakaiteri 3 nheette 18 nako. oopitsi: matsiatsa pawinitaka liyo, ima ñameka liwhieta nhaa kophenai iiñakapewa. Nheette peroita kadanakoni alaperiko, ñawapoliko tsakhaa ikametsa hiewalika neeni nhaaha idzeenakapetsa neeni. tshioli: matsiatsa lhiehe tshioli, ima kamekatsa painoalika liyo nhaaha makaitepetsa kophe. mawipoko: matsiatsa lhiehe mawikopo, ima kamekatsa painoalika lirikopoko nhaaha kophenai hiewakapetsa neeni oo keenakadaatsa pañhanaa. kaadza híipaliko: matsiatsa padeenhika lhiehe kaadza peroitakaroni híipaliko, metsa aatsa ayaahã tteephe hirakaaniritsa. kakoli: matsiadalitsa lhiehe kakoli, pattaita padeenhikani koamekaawakatsa ooni inomapiriko. paitsaletaka: matsiatsa paitsaletaka phiome koamekatsa, metsa palhiotsa pheepaka nhaaha wakaiteri 3 nheette 18 nako. pakanaka: matsiatsa pakanaka kamarhaiko piila iyodali. Metsa karoka pattaita painoaka nhaaha kophenai tsoitepettoa (ñameperittoa keenipe). pakadaaka neeñawa: ikatsa matsiadalika padeenhika lhiehe pakadaaka neeñawa, ima ikakatsa nawekakarodakani hamoli ikoami. iitsaapo: matsiatsa paitsaletaka phiome koakatsa iitsaapo iyo, metsa palhiotsa pheepaka nhaaha wakaiteri 3 nheette 18 nako. pakoetaka: matsiatsa padeenhika lhiehe ima nhaakatsa painoali nhaaha kophe maikaitepetsa. Pakoetaka ttiiri, tsiipa, kaattama tsakha. pakadaaka kophe tsoite yaawa: lhiehe kanakaidali padeenhika, ima nhaaha kophe tsoitpettoa ñaperittoa keenipe kanakaittoa pakadaaka naawa naakarottoa natawiñawa. Littaitakaro watsa neeniminikatsa kophe makaitepe waitsaletawa waoníiteriko. inameda: matsiadalitsa padeenhika, ima kamekatsa painoalika liyo nhaa kophe makaitepetsa. Palhiotsa padeenhikani matsia, pawapaka pakapa pakoawada matsia pakapakeena phetaka nakoatsa nhaa pañhanaa ikameena paakawa. padowiretaka: matsiadalitsa padeenhika, metsa palhiotsa pheepaka nhaaha wakaiteri 3 nheette 17 nako. kottiiphe, iname tsakha: nhaaha pattaitheni watsa pamaka iyo tsoopetsa ñawapo tsookhaipetsa, oodawidape ñawapoliko peri makakhaiperiko oo Kalittaliko. Kakoli kophe iiñakaroaphiriko: Matsiadalitsa padeenhika, ima ñameka liwhietakaro nhaaha liiñakhe. Nheete kophe hiewhenitsawa manopakadaatsani. Iñapakaatti, ittathakhetti: matsiaperitsa padeenhika. Metsa pañapaka nheette pattathaka kaanheeka likotsa. Wadee pattathaka oo pañapaka papañeetakaadzawatsa nhaaha kophenai. Paaphoetanikhaa kadowaape yetsha: matsiatsa padzeekatakani, ima ñameka painoakaro oo pawhietakaro nhaaha kophe liyo, metsa padeenhini padzakale idalipatsa. Pamawataka: matsiatsa padzeekatakani, ima ñameka painoa manope kophe liyo, ikametsa Dowiriita neeni kadaa. WAAPIÑEETANIDA WEEMA XOOPAWA MATSIADALITSA NAAPIDZA NHAAHA WAKITSIENAAPE PADEENIRI INIALIRIKO LIKEPE IAPIDZA TSAKHA

Resumo dos Trabalhos de Grupo de 18 de Julho de 2008. – PESCA PARA VENDA: ONDE? paitsaletaka pavenderiwa peemaxoopawa Lhia watseehe paitsaletakaapani hanipadali ñame wadeenhikarokani ima meeñenikatsa wadzakale ima padeenhikaro pesca comercial palhiotsa paamaka tonelada kilo kophe metsa wavenderi watsa tsoopetsa wakitsienaape irhio koakatsa iomakade wainai kadzotsaa pandzadzo. – KALITTANAI WAKADAAWAPE WAWADANIPE IWEKAKA KOPHENAI: Koetani nheette Hiwaroanaa. ikatsa nhaaha kalittanai wakadaawape wawadanipe iwekaka kophenai nakoawale nhaaha apaana kalittanai, phiome inaili iyapikaliko. nheette nanakhitte tsakhaa wakapa watsa kaphaaka nadiaka kathinaa nhaaha kophenai, wanhee xoopa watsa ñameka nawadzakadzokawa oo whaakatsani inoakanheriitsana kadzokaro wakaiteka nawadzakakawa. OBS: ayali, kanakaittoa nakaakotaka nainaiwaaka nakapakaro watsa kalheaphika kalittaka nhaaha naamali nakadaaka nakapawa natañeetawape phiome nhaaha ayaliita. *nhaaha koripakonai ñamettoa nakaiteka neenika watsa kalitta nakadaawape (natañeetawa). – DEFINIÇÃO DE ÁREA DE USO DAS COMUNIDADES: • lhiawatsa lhiehe waanhikaawa wawinita oo wadeenhikaawa tsakha heekoapialitsa walhionitsa lhiehe liokakaawa , metsa ñameka wakaitexoopa ñameka pattaita padzeenaka apaana ianhikaawaliko. Likheette waakadanakowa wawinita apadawa comunidade iwinitakaawaliko hekoapiali palhiotsa pakaiteka nhema paakattoa paanhiwa nadalhipa naanhikaawaliko kadzo kaakopedakapidzo whaa assembleialiko. – NHAAWATSA NHAAHA IKAPALI NANAKO NHAAHA KALITTANAI WAKADAANIPETTOA WAKAPAWA: • nhaawatsa nhaaha ikapali nanako nhaaha kalittanai wakadaanipettoa wakapawa, nhaawatsa ikapali nanako phiometsa watsa nhaaha comunidade, metsa nanakhitte watsa nhaaha manopedali comunidadenai inialirikoperi wakadaa watsa nhaaha tsoomeperiitsa naadza nhaaha wakadaanipe. kadzokadzodzo nhaaha; Paitsipe poawhetteperi irhio nheette Tapira Ponta pokhoetteperi irhio metsa nhaametakadaani, lioma watsa lhidzaakowa funai rikhitte oo matshinaadali ibamanai iinai. • nanomanaape watsa nhaaha kalittanai wakadaanhi ttoa wakapawa weroita watsa tsipalaitapee lhinaanawa wakaiteri watsa inako ñamekattoa wattaita waitsaletaka neeni.

28/09/2011 10:44:11


HIIPAINAI

12

Koaka wadzeekatali eedzawa iyo oo whétali lirikoda tte

Neeni kaawa eedzawa aaha Iniali riko

Eedzawa ikeñoakawa Phiome nhaaha kaawhiperi pakapali heekoapi riko nalhio minitsa koameka nakeñoa kawa. Nalhio nhaaha Waakoenai, lhiehe eedzawa, nheette apadawapha, nakeñoa minitsa Ñapirikoli nakhitte. Ima ikakatsa idzeekatalika phiome nhaa. Heekoapi ikeñoakawalhi neenipia dzamada aatsianai, Ñapirikoli nheette Kalimato, heekoapi iminanai. Neeni Ñapirikoli ikapa kanakaika lhiehe Eedzawa nalhio  nhaaha walimanai, neeni Ñapirikoli ittathaka kalimato iinai nadzeekatakaroni. Nadeenhini nheette nattaita tseeka lhie Ñapirikoli yoomali. Eedzawa ikatsa matsia dalika padzeekataka neeni kiniki. Likadanidatsa lhieka Ñapirikoli, kadzo wadatsa nalhio nhaa walimanai, lhiehe wadzeekata liina wakinikirewa whaa Iniali rikoperi. Eedzawa lirhio hipai poadzadalitsa nhadza nhaaha apadawa hipainai. Eedzawa littaita kaidadalikani oo hipai tarhaadali. Lhie hipai kaidaadali ikatsa matsialika padeenhika kinikiwa, ima limherapittinaakaka pheraaka kaini. Eedzawa neeni pakeeta nhaa haiko nhaa kadzoliaha: aawiña, mooli, waapa, paadzawa, hipaina, wadana e hitawa. Ikatsa naamani phaalika irikoda oophitte, ima naanheka linako hiipai kanaakhenaaka kiniki imottoka irikoda, kapanianaa tsakhani, ima naanheka nhaaka pedaliape matsia dalika lhie eedzawa. Pandzadaape ikatsa Waakoenai ideenhirika inako nakinikirewa, ima ikakatsa likadanidaka lhiehe waapidzawali Ñapirikoli.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 26

Wañhaata pandza nhaaha makaaphiipe nheette tsooperi tsakha eedzawa, nanakhitte wakapana nhaaha likapakanaa nheette lipoadzaka lhiehe awakada. Nanakhitte nhaaha nadeenhikale nhaaha ISA likoperi, nakaitenipe nalhio nhaaha yeemakape phiome nadzakalepe riko aaha Iniali riko. Eedzawa ikatsa apada hiipai poadzadali katsa naadza nhaaha apadawa hiipai. Linako neeni nhaaha haiko makanepe, kadzoaha: aawiña, mooli, waapa, paadzawa, hipaina, wadana, hitawa, nheette phaa nhaa apadawa. Likapakanaa lhiehe eedzawa littaita Tsitamedali kani, Deekaipa oo Kaida-Pheadali. Metsa ikatsa matsia phalika padeenhika kinikiwa lhie Kaida-Pheadali. Neeni kaawa lhiehe eedzawa aaha Iniali riko ñame tsa pakoaka deka. aawatsa aaha wakapa neepitana nhaaha dzakaleenai neeni weriko eedzawa halhaame dali tsa yaaphitte nheette eedzawa mottoko dali: • Ayaaha Iniali pokoalhe dzakalee Towada liko, ikatsa neenika hanipadali eedzawa tsamedali. • Lhiepada lhiehe Amanaali inomanaa atee Arapiti inomanaa, neeni eedzawa halhaame dali tsa. • Wanalianheette atee lioka Katshirianaa lhe nheette Kooyali riko, neeni eedzawa mottoko dali. • Ayaaha Ttidziali inomanheette lioka Komalhipani rhe, neeni tsootsa eedzawa, ima kalittalima kani, neeni lhiehe hiipai  kaidapedali, poadzadalitsa naadza nhaaha apadawa hiipai, kadzoxoopa maminali katsa lhiepada. Nadeenhi nakinikirewa wa • Ayaaha liodzawaaka liko lhiehe Pamáali atee lioka Herikanani rhe, neeni lhiawaka minitsa eedzawa mottoko dali.

• Kattaliali inomanheette atee Keradarolhe apattawalhe neeni kaawa eedzawa panali. • Nheette Maolianaa tte atee lioka lhipa Kamaanaa lhe eedzawa minikatsa liawa, metsa ooni inomapi riko phaatsa. • Aaha Ayali riko linomanheette lioka Dopalhipani rhe, ikatsa neeni kaawaka apadapenaa eedzawa halha medalitsa. Nadzeekatali nakinirewa. Metsa hanipa phaa lhie hamaliani. • Ayaaha Kepiraro inomanheette atee lioka Iñhaipani rhe, ikatsa neeni kaawaka eedzawa mottoko dali. Ikatsa nhaaha eedzawa ka halhame peritsa nheette mottoko periphaa. Pikapa lirikoda lhiehe maapa.

Koameka pakapa lhie eedzawa nodzakale idalipatsa Aaha Iniali ipamodzoakeeda, neeni hore naadzawaaka nhaa eedzawa kaawani. Neemakaawa nhaa cinko dzakaleeyawape, Kamokodemi tte atee liokawa Heemadamirhe. Kadzoaha horekapidzoni neeni manope likapakanaa liodzawaaka lhie hiipai, kadzoaha: iittadali, dekaipa, kaidaphiadali, neenipha nhaaha apadawa. Wañhaatakaro matsia ikapa nhaaha cinco dzakalee neenikaawa eedzawa Iniali ipamodzoakaperi, ikapa aaha maapa liko.

Lhiehe Eedzawa kanakai dali walhio phiome whaa walimanai, ima linakhitteka wadzeekata wakinikirewa wattaitakaro wapanaka waiñhawa paniatti, kinikhii tsakha. Ikatsakha waakeetaka neeni wadenhi xoopapewa, wetapenaawa nheette wakolikaaka xoopapewa. Kanakaidali nalhio nhaaha dzakaleepenai ima ikakatsa nhetaka phiome koaka nhaaha kanakaiperi nalhio. Nheette linako tsakha neema phiome nhaaha kaawhiperi ikadaali wheraaka wakawaale matsiadali weemaxoopawa hekoapi riko. Mherapittinaaka kawatsa paakeetaka nhaaha padeenhi xoopape pantti, ikatsa nhaanha: • Ttoophi (acariquara): apana haiko matsiane pantthiika, taarane, nakitsinina nhaaha ttoophinai. • Itanali: haiko makane, ikatsa matsialika padeenhika iyo pantti, koanhaiwa. • Eettipa: haiko madoanetsa nakitsienaape nhaaha eettipanai. Lhiehe liittinaa ikatsa matsialika phetaka tsheeto iñadawa. • Adapi: apakha adapi, nakitsienaape nhaaha dapinai. Ikatsa kanakaidali phaaka paparaxoopawa nhaaha pantti ikoanhaire. • Padzodzopi: lipali, ikatsa matsialika Ttooli itapenaa. • Kodine: aapana tapeena, matsiadali patapetaka iyo ipikakada, dzaliwanhaitta. • Padzoma: aapana haiko pamodzoanetsa, lirhio likali, matsiadali padeenhika sabãowa. Neeniphaa nhaaha apaana haikonai kadzoperitsa lhiadzo, ikatsa nhaaha: moolipi nheette tshoola.

28/09/2011 10:44:25

Koadz

Aaha e matsiak Kadzox Pikapa

Koadz

Apaita

Apad (25 ka

66 dz Iniali r

Phiome há, nap naawin ripacon nikirhe. hamoli nakiniki ideenh lhiatsa rewa n


HIIPAINAI

12

Lhinaanaa hiwirhinai hamolipipe

jan

fev

PHEMAITAKAROAPE

mar

abr

mai

jun

jul

ago

set

PAPAANAKAROPIPE HEENÑAMIANIRI

out

nov

dez

PAKANAKANIRI HEENÑAMI

Waanhenipe matsiakatsa padeenhika

wadzeatsakha a xoo-

nhaaha kadaali ikatsa

Koadzoka lihanipaka wadeenhika lhiehe eedzawa Aaha eedzawa liko, ikatsa paakeeta phaaka manope nhaaha koakadawaka, ikatsa kha matsiaka papanaka kiniki nheette paniatti nhaa paiñhanipe heekoapi ikoami. Kadzoxoopa, nooma noñhaata koadzoka wadeenhika kinikiwa aaha eedzawa liko. Pikapa lirikoda lhiehe apakoa: Koadzoka

itsinina

3 phi nhaa 8.825,3 m2

26.475 m2

26.475 m2 ≈ 2,6 ha

Apada dzakalee 75 kinikinai (25 kainoperi)

661.875 m2

661.875 m2 ≈ 66,2 ha

Apaita kainoite

a ikatsa

phaaka

aitta. eenhika nhaaha:

Namanopeka Koadzowaneka waakaka madalida wadeenhiri Koadzoka nhaa kiniki lhiekiniki hamoli ikoami neeni

66 dzakalee Iniali rikoperi

4.950 kinikinai 43.683.750 m2 43.683.750 m2 ≈ 4.368 ha

Phiome Inialiriko, patañeetaka lhiehe warhipaite, wadeepe neenika ≈ 2.747.186 há, napaperaniriko nhaa (geoprocessamento do Programa Rio Negro do ISA) yalanaawinai. Linakhitte waanheka madaliwalhiape iphontte nhaa Baniwanai nheette Koripaconai nadeenhi kiniki wadeepe 0,16% phiomena nattaitakaro namatsiataka nakinikirhe. Nheette naka kada mitha nhaa kadzodali minitsa eedzawa, nadeemitta 625 hamoli nattaitakaro naakaka phiome lhie awakada eedzawa, nattaitakaro nadeenhika nakinikirewa. Metsa kadzoaha wanhekapidzo nhaaha wakoenai nheette Koripakonai ideenhikade ikinikirewa nhaaha reñaminai oopiperi. Nheette tsakha ikametsa naakaka lhiatsa eedzawa kawatsa awakada, nhaa tsophalitsa, ima ñameka nadeenhi nakinikirewa nhaa hamaliani ñame phena haape alape.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 27

Koame pakapaka pandzadaape lhiehe eedzawa

Ldzekatakada maatshitsa awakada irhio

Wadia kadanako waapiñeeta waphomirhewa oopittoa, nhaaka wawherinaipe ñame phaapiattoa, namatshikeetaka hore lhiehe awakada, lima lhiehe menakodakattoa nhaa liawalhipe, pawapenaatsa neema piaka phiome aaha Iniali riko. Naanhee piattoa neemaka naapidzawaaka nheette makaawa liko tsakhaa. Nheette ñame tsakha nawapiñeeta koameka mitha namatsiatakaro lhiehe awakada, metsa natañeetakani kadzoaha nawherinaipe ikaitekapidzo nalhio. Dorome iphomitteena, maliome naakadzaawa nhaaka pedaliape, apapiiniri kadaana manopeka nhaawa nhaaha walimanai, nheette manopekaadzawa tsakhaa naakawa nhaaha dzakaleepe. Pandza manope nhaa newiki yeemaka neeni, ikatsa imalika kanakaika nalhio neemakarodawa nheette nadeenhi karodawa naiñhawa yaapowawa. Kadzoa manope kapidzo naawa nhaaha newikinai, aapapiiniri, liwadzakaka liawa lhiehe eedzawa. Nakapakaa liko nhaaha ikaitepekape, kanakaika waamaka koamekaroka watañeetaka lhiehe awakada. Wawapiñeeta waanhe lhiehe awakada ñame dali katsa dorome iwadzakakawani, ñame kadaa padeenhi matsiani. Apapiiniri kadaa maanheekhaaka wadeenhika lhie awakada, kadzotsa pandzadzo, ñametsa watsa nalhio kani nhaaha walimanai aphaattoata.

Nhaaka wawherinaipe, natañeetapiattoa phiome nhaaha pakapali awakadaliko, imali ñamepiakattoa napaña kanhe naawa nhaaha kaawhiperinai oopi, ima kanheekha piakattoa nadeenhika nhaaka pedaliapenai wadee nawhietaka naa yakaalhe naadzawa. Neenipia nalhioka lhiehe nanheekhe koame karoka ñame Karo nadeenhi maatsi haikonai irhio. Kheedzapi namaka piaka nadzakale naakaro, neema apawaliko, apawalipe lhie kadzo piana ima hoiwipiaka naakakawa nhaaha yalanawinai Kolombianonai nheette Katiananai nadeepia nhaa nadeenhikaro nalhio, kameena namaka piaka nhaaha nadzakalewape maminalinaami, kadzo namatshikeeta piaka lhie neemakaawa. Nheette kadzo kadaanatsa, apapiiniri nawadzakaka naawa nhaaha pedaliapenai, hamoli ikoami, nhaaha neenipe, nadakeenai natawiña kaadzawa naawa, metsa pedaliape kadanakoina nhaa ñamee tsa nalhioka lhieka ianheekheetti koamekaro namatsiataka lhie koakadaka ñame karotsa kanakai nalhio nhaa lidoromeka neemakaro heekoapi riko. Kadzoxoopa aawatsa aaha liapirhe ikapa watsa koaka nhaaha ñame peritsa matsia pedzeekataka wadee liwadzakakawa lhiehe koakadaka: • Paakaka makaaphi ñame kadaanatsa kanakai kanheni. • Phemaitaka makada werikotsa. • Maatshi mikatsa papanaka kinikhi. • Ñameeka pettaa kiniki. • Namakaka nadzakale, naa neema apakoa dzakalee rikolhe. • Khedzapi kanheekeetsa naamanika apaweeniritsa. Ikatsa nhaa maatshiperikatsa wadeenhika pandzadaape aaha Iniali riko nheette tsakha apaananai ooni riko. Lima lhie kadzodali, apapiiniri liwadzakaka liawa lhiehe awakada walhio whaa newikinai.

Paanhexoopawa koaka nhaaha matsiali padeenhika, nadeenhirittoa nhaaha pandzaperi newikikanai Iniali rikoperi. Ima ñame kadaa mitha kadzoni hore mitha kanakaika walhio hiipai wadeenhi karoaphiwa wakinikirewa nheette tsakhaa kanakai mithaa nhaaha itsirinai, phiome phaa mithaa nhaaha kanakaiperi walhio weemaxoopapewa. Walhiotsa wadeenhikatsa nhaaha matsiaperitsa padzeekataka, waaphatsa whaa ikadzeekataakakapewa walhiotsa mitha wadeenhika nhaa, kadzo wawherinaipe ideenhikapidzopia wapeedza. Ikapa koaka nhaaha pedaliape ikaitenhi matsia perikatsa padzeekataka: • Tsookaro phaatsa paakaka awakada. • Wamhaitakaro lhinanaa likotsa. • Papanakaro matsia. • Pettaakaro keeri ikoamitta pakinikire. • Wadianhikaro wakapa wakinikire heekoapi ikoami. • Pakadaakaro doromephaatsa 20 hamoli oo doromephaa litawiñawa lhiehe heeñami, pattaikaro tseenakha paamani kani. Neenikaro kadzodali minitsa walhio lhiehe awakada, walhiotsa wheepaka kadzoaha wakaitekapidzo, ima nakoawale kani nhaaha weenipe inolittoa watsa atee wadakeenai tsakha. Ima lhiehe ikatsa wakadzeekataaka lika inako pandza phiome heekoapi riko. Imali kanakaika wadeenhika matsia minitsa awakada irhio littaitakaro watsa manakainaa minikatsani kadzodalitsa.

Koameka nadeenhika nainaiwaaka nhaaha newikinai Linakopaninaa lhiehe hiipai oopittoa poadzapiattoa, ñame tsa mitha nawakeetaakhenika kaakopedakarona linakoapaninaa, kadzoaha waama kapidzotha wamatsaitaka lhiehe awakada. Imali oopittoa ñametsa napiñeethenika lhie kadzodali, nhaaka wawherinaipe. Ima tsoopha piakattoa nakanakaitaka lhiehe awakada menakoda kapoapiattoa nhaa lhiawalhi. Dorome iphomite apapiiniri kapidzo namanopetaakakawa nhaaha newikinai, kanakaitsakha nalhio hanipapha awakada Eedzawa. Limali lhiehe poadza kapoani ikatsa imalika whetadakawa, ima nakoawalepekani nhaaha yenipettipe inolittoa watsa waphomitte. Nama nhaaha apaanapenaa yalanawinai inokape ideenhi linako lhiehe kanakaidali walhio. Nano nawakeetaaka apaaphipenaa dzakaleenai iapidza nakaakopedatakaro naapidza nhaaha newikinai, koamekaro mitha wattaita watsoota phaakatsa wainoaka lhiehe awakada, nheette koamekaro tsakhaa mitha wamatsiataka nhaaha yeemakape lirikoda. Ima pandzadaape hore wapoadzataka liawa lhiehe awakada, limeena lhie kadzodali, manope nhaaha kaawhiperi yeemakape neeni napañaka naawa.

28/09/2011 10:44:27


AAWAKADALIKO

13

Lhinaa

Kadzo dza me Nakeño whaa M Khewid Nheett vereiro Dzaaka Nheett ikatsa a nako, n Walipe

Paniatti doomali ikeñoakawa Oopittoa ñamepiattoa neenika lhiehe doomali, nhaawalhipe nhaaha heekoapinai. Linakoapanina ikeñoawa aaha hemadzawani, apaahi neenikaawa pia liema lhiehe makane haiko kaali hiekolhe. Ikapiatsa liemaka lhiehe doomali. Linakpia lhiehe haiko neeni phiome nhaaha matsiaperi, nhaaha walhioliina pandza. Neeni aaha linakopia neeni tsakha lhie doomali. Lhia liminalipia ikatsa lhie heema. Metsa ñañaitokadzaami liodzani ikametsa lipokotaka phiome heekoapiriko. Lhiapia heema idzaronakhentsa ñamepia lioma liaka apaita irhioni. Imali nhaa nawikinai lhiawalhipepia, phiome nhaa iitsirinaittoa. Neeni naaka nanañeeta lhiehe heema, nañaitokaroni liphomitte. Neeni napiiri heema ia iitsaleta, kadzokadaane naaka lhiehe kaali hiekole. Warhaa, thewadzolhe napiirika heema ia iitsaleta, liekawa. Liakadaanawa liitsaleta,naakakhaapani lhiwawa lhie lhiekole, liaphoakadaane likakole, neeni lhimaka doma yaapoaka: – Dooommmaaaa, oopi kalikattadapa iphawa!!! Limottokhapani kakuli rikhitte, neeni littatha lhimawa liinai lhie liitsinda iwapakaitatani: – Phaa phimaka roapoaka rhoa kepireeni, naakakeeka nhoekole? Neeni lhiepakani: – Ñame nhaapa nhomaka. Neeni liaphotseenakha lhie heema, lhimatseenakha: – Doommmaaaa, oopi kalikattadapa iphawa!!! Lhimaka thewaka, neeni limotto tseenakha kakolirikhitte, nheette littatha lhima lhie likitsinda: – Ee! Nhoma oopi naaka lhiehe haiko. Ikametsa limottoka lhiekowa kakolirikhitte, lhieko madzakani haiko iikaalhe. Oopika daaneena naaka lhiwawa lhiehe haiko. Lhiwakanako hiipairiko, ikametsa nhewakawa nhaaha doomali paitapenaape, ikametsa nhetaka nhaa nakoamitsa nhaa iitsirinai lhiawalhipe. Ima oopittoa nhaa newiki nanheakakawa, imali limali lhie kadzoli neeni lhiehe doomali aaha weemali neeni. Doomali waanheenipe Aaha Iniali riko waanhee nhaa Doomali naikaka ikapakanaa nako. Nhaa waanheenipe ikatsa nhaaha: Eewane inaka, Aamone inaka, Eewa-motshoanane ikana, Hipolene inaka nheette neenittoa lhie waanheeri Wiixi ka. Eewane nheette Aamone inaka ikatsa nhaaha paakeeta phaali. Lhie nahoika nheette nettapa pakoakatsani.

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 28

Likanakaika lhiehe doomali Lhiehe doomali kanakaidali heekoapikoami nalhio nhaaa baniwa nheette coripaconai. Ima lhie liinaka hoiwidali paiñhaka, nheette napedzondapha niñhaka aayaaha weemakaawaliko. Aapana paniatti papanida kinikiriko, ikitsindapata kheedzaka lidiaktseenakha kheedza awakadani. Kanakaidali ima ikakatsa naiñhawadaka nhaaha iitsirinai: heema, alidali, phiitsi, daapa, neeni phaa nhaa apadawa. Kadzoaha hoiwikapidzo lhiehe liinaka, hoiwitsakha pairaka lhie lianaa. Aapana paniatti kanakaida tsakha nalhio nhaa baniwa nheette coripaconai yeemakape inialiriko.

Liemakaawa lhiehe doomali tsoometsa dzaalee iodza Liemakaawa lhiehe doomali aaha Inialiriko Lhiehe doomali liemheni phiome aayaha inialiriko likepetsakha. Ikatsa lhiehe wakapali pandza heeñamidapemika yaakakawa, napaniami nhaaka wawherinaipe aayhaaha nakinikire dapemiriko. Kadzoxoopa pattaita paakeetaka manope neenikaawa doomali. Liemaka lhiehe doomali phiome nerikoda nhaaha dzakalewape inialirikoperi, ikatsa aapanaka paniattika yeemakadaphaa aayaaha weemakawaliko. Neenide doomali aayaaha dzakaleeipokodee metsa ñameka horemitha nhaa, metsa noanhekhantsa ñameka pakapa dzakale ñamekaawa pakapa lhiehe doomali.

Lhiehe paniatti, aapana yeemakada koamekaawakatsa aaha Hinirhipani, tsoometsa dzakalee iodza, neeni doomali napananinhe nhaaha dzakalee iminanai. Naapana lhiehe doomali naiñhakaro nhaaha liinaka kainakadanakoni. Lhiehe horephaaliemaka lhiehe doomali, ikatsa aaha heeñamidapemiriko meedzamiperi pheetsa, napananhe nhaaha kanikiperi. Neeni nhaaha doomali tsoonepettoa, pamodzoaperiina, nheette makanape. Metsa neenipha nhaa manakape doomali kainakaperiina hamoli ikoami aaha oopiaphipemiriko heeñami. Aayaaha tsoometsa Hinirhipani iodza, liyapika lhie ooni, neeni hore nhaaha nakinikiredami oo nadzakeliaromi namakanipe nhaaka nowherinaipe, ikatsa horephaaka paakeetaka doomali.

28/09/2011 10:44:33


AAWAKADALIKO

13

Lhinaanaa lhie doomali Kadzo hore kapidzo naadzawaaka nhaa doomalinai wadzakale riko, poadza poadza metsakhaa kainakaka nhaa nakhoettewaaka. Nakeñoa keewika nhaa setembro nakhitte atee novembro nakolhe, wanheekaa liko whaa Medzeniakonai, nadzeena kadanako nhaa hiwirhinai “Omai Idzawithionaa, Khewidapani e Maalinai”. Nheette lhie waanheeri natawiñakaroaka likeñoawa novembro nakhitte atee fevereiro nakolhe, nadzeeka kadanakowa nhaaha hiwirhinai “Maalinai, Dzoroonai e Dzaaka Manaapani”. Nheette lhie waanheeri pedaliakaroa nhaa nheette neenikaroena paiñhawa nhaa ikatsa aaha março nakhitte atee junho nakolhe, kametsa 4 pi keeri apawalhea hámoli nako, nadzeena kadanako nhaa hiwirhinai “Dzaaka Manaapani, Dzaaka Makaapali, Waliperieni oo Waliperenomhe, Walipere Makapoki e Opitinaa”.

Koadzoka paiñhaka doomali

Maatshiperitsa padzeekataka

Koadzoka padapaneetta pantti iñhaaka doomali Inialiriko Dzamawali naniwaka doomali nhaa padapaneetta pada mhitshanako (Dzamada tsheto). 8 wali naniwaka doomali nhaa padapaneetta aapapi keerinako (8 tsheto). 32 wali naniwaka doomali nhaa padapaneetta apada hamolinako, ima 4 keerikatsa liwerakawa lhiapepe haikothetadaka (32 tsheto).

Ñame tsakha pakoka liya, wadee maliome kani. Ñame kada patañeeta, wadee lipañaka paadza.

Koadzoka pada dzakaleerikoperi iñhaka doomali Inialiriko (Cada comunidade tem em média 25 famílas) 50 wali naniwaka doomali nhaa pada dzakaleeriko peri apada mhitshanako (50 tsheto). 200 wali naniwaka doomali nhaa pada dzakaleeriko peri apapi keerinako (200 tsheto). 800 wali naniwaka doomali nhaa pada dzakaleeriko peri apada hamolinako (800 tsheto).

ipacoayaaha zaka li-

i, daaitsakha heette

Matsiaperitsa padeenhika Pataita karo palhioka kadzodalitsa lhiehe paniatti palhiotsa pamatsiataka. Papana lixi lhiehe papedzonida, kadzo litaita neenika kadzodalitsa manakai karotsa. Ñame paakaka linana, karotsakha phemaitaka lipokodee, imaa tamhia katsa maliome kani, phemaitaka danakadani. Ñame pataita pedeenhika pakinikirewa domalirimaa liko, wadee painoaka phiome nha linana.

Koadzoka naniwaka naiñhawa doomali phiome nhaa yemakape Inialiriko (De acordo com os dados dos demais trabalhos feitos pelos alunos são na média 66 comunidade). 3.300 wali naniwaka doomali nhaa Inialitta phiome apada mhitsha nako (3.300 tsheto). 13.200 wali naniwaka doomali nhaa Inialitta phiome aapapi keerinako (13.200 tsheto). 52.800 wali naniwaka doomali nhaa Inialitta phiome apada hamoli nako (52.800 tsheto).

14 fichas baniwa 28set11ADEY curvas.indd 29

28/09/2011 10:44:43


701

5,31

701

41

701

501

temas e autores

1

açaí do mato | manakhe Orlando Andrade Fontes

2

açaí do Pará | dopará Ronaldo Lourenço da Silva

3

ar / vento | kawaale Romeu Brazão Miguel

4

aracu de quatro pintas | domee Orlando José da Silva

5

arumã | poapoa Ronaldo Lourenço da Silva

6

caranã | ttiiña Hernesto Suilo da Silva

7

cipó titica | adapi Plínio Guilherme Marcos

8

lagos | kalittanai Erivaldo Macedo Paiva

9

patauá | ponama Elton José da Silva

10

paxiúba | poopa Hernesto Suilo da Silva

11

peixes | kophenai Erivaldo Macedo Paiva

12

terra firme | eedzawa Orlando José da Silva

13

umari | doomali Orlando Andrade Fontes

Os domínios ambientais a que pertencem cada monografia listada acima podem ser observados, pela numeração, no painel disposto na primeira ficha interna. Alunos do Ensino Médio da Escola Indígena Baniwa-Coripaco Pamáali - EIBC e do Centro de Pesquisa e Desenvolvimento Kalikattadapa CPDEK. Este modelo de pesquisa abre iniciativas semelhantes em outras escolas do médio e alto Içana e também nos afluentes Aiari e Cuyari. A série Kaawhiperi Yoodzawaaka é mais uma ferramenta onde essas experiências poderão ser registradas e compartilhadas com um público mais geral.

1. Amazônia : Brasil : Rio Negro : Povos indígenas : Pesquisa sobre uso e conservação de recursos naturais : Sociologia 306.089980811 2. Povos indígenas : Rio Negro : Amazônia : Brasil : Pesquisa sobre uso e conservação de recursos naturais : Sociologia 306.089980811

Índices para catálogo sistemático:

11-04806

CDD-306.089980811

1. Áreas de conservação de recursos naturais 2. Comunidade - Desenvolvimento 3. Desenvolvimento sustentável 4. Meio ambiente - Manejo 5. Meio ambiente - Preservação 6. Povos indígenas - Amazônia 7. Rio Negro (Amazonas, Brasil) I. Série. Título original: Kaoaka wakanakaitali weemakaro nheette matsiakaro whaa aaha heekoapi riko. Vários organizadores. Vários colaboradores. O Que a gente precisa para viver e estar bem no mundo / [tradução baniwa-português Abílio Júlio Brazão Miguel e Tiago Pacheco]. -- São Paulo : Instituto Socioambiental ; São Gabriel da Cachoeira, AM : ACEP - Associação do Conselho da Escola Pamáali, 2011. -- (Coleção kaawhiperi yoodzawaaka)

Dados Internacionais de Catalogação na Publicação (CIP) (Câmara Brasileira do Livro, SP, Brasil) capa monografias BAN28set2011ADEYCURVAS.indd 1

28/09/2011 11:25:14


14

107

13,5

107

Beto Ricardo/ISA

Dylan Gross

Ana Laura Junqueira/ISA

107

Daniel Ducci

105

capa monografias BAN28set2011ADEYCURVAS.indd 2

28/09/2011 11:25:18


Kaawhiperi Yoodzawaaka 1-koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko