Page 37

9. IMMATERIAALIOIKEUDET TYÖSUHTEESSA Immateriaalioikeuksien tarkoituksena on estää muita käyttämästä yrityksen tai yksilön henkisen luomistyön tuotteita ammattimaisesti hyväkseen. Tässä oppaassa käsitellään ylemmille toimihenkilöille työsuhteessa merkityksellisiä immateriaalioikeuksia eli työsuhde­keksintö- ja tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus antaa suojaa luovan työn tuloksena syntyneelle omaperäiselle kirjalliselle tai taiteelliselle teokselle. Työsuhdekeksinnön on puolestaan oltava konkreettinen ja teollisesti käytettävissä oleva keksintö, joka on lopputulos luovasta toiminnasta ja saavutettu uudella oivalluksella. Lisäksi sen tulee olla uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Keksinnön tulee olla myös konkreettinen ja teollisesti käytettävissä. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656 Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 11.1.1991/32 (3 §)

9.1. Työsuhdekeksinnöt Mikäli työntekijä tai virkamies on tehnyt patentoitavissa olevan keksinnön, syntyy työnantajalle useissa tapauksissa oikeus keksintöön. Tästä asiasta säädetään laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin. Keksintöä ei ole välttämättä patentoitava. Riittävä edellytys lain soveltamiselle on, että keksintö on patentoitavissa.

9.1.1. Keksinnön patentoitavuus

Jotta keksintö voitaisiin patentoida, sen tulee olla uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Keksinnön tulee olla konkreettinen ja sen on oltava teollisesti käytettävissä. Teollisuuden lisäksi keksintöä voidaan tosin käyttää myös muussa elinkeinotoiminnassa. Keksinnön on luonnollisesti oltava keksinnöllinen: keksintö on lopputulos luovasta toiminnasta ja saavutettu uudella oivalluksella. Lisäksi keksinnöllä on oltava ns. teknistä tehoa: laitteen on toimittava luvatulla tavalla. Patenttilaissa on lueteltu useita keksintölajeja, joita ei pidetä patentoitavina keksintöinä. Patenttia ei voi saada esimerkiksi tieteellisille teorioille, matemaattisille menetelmille, liiketoimintasuunnitelmille ja kirurgisille, terapeuttisille tai diagnostisille menetelmille. Julkitulleelle keksinnölle patenttia ei enää voi saada. Patentin hakemisajankohta on tältä osin ratkaiseva. Ennenaikainen julkitulo onkin pyrittävä kaikin keinoin estämään. Patentin myötä keksintö nimittäin luonnollisesti tulee julki ja kilpailijat voivat etsiä patentin ulkopuolelle sijoittuvia, mutta sitä sivuavia tuotteita. Aina patenttia ei haetakaan vaan keksintö pyritään pitämään mahdollisimman tiukasti salaisena. Joillakin aloilla kehityskulku on niin nopeaa, ettei patentteja tästä syystä juurikaan haeta.

9.1.2. Oikeudet hyödyntää työsuhdekeksintöä

muista keksinnöistä siten, että työnantajalla on oikeus ottaa ainakin osa keksintöön liittyvistä oikeuksista itselleen. Työnantajalla on toisaalta velvollisuus maksaa keksinnön tehneelle työntekijälle erityinen korvaus keksinnöstä, johon työnantaja ottaa oikeuden. Työnantajaan rinnastetaan sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yritykset. Työnantajalla on seuraavissa tilanteissa mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön:

• Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä annetun

tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön. Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työpaikalla saavutettuja kokemuksia, työnantaja voi ottaa oikeudet keksintöön, mikäli keksinnön hyväksikäyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa. Jos työnantajan toiminta-alaan kuuluva keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen, työnantaja on oikeutettu saamaan käyttöoikeuden keksintöön. Muista oikeuksista hänellä on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa. Jos työntekijän tekemä keksintö on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen, mutta sen hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa oikeuksista keksintöön.

Mikäli patenttia on yllä mainituissa tilanteissa haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, keksintöä pidetään työsuhteessa tehtynä, ellei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksella tätä aikaa voidaan pidentää enintään yhden vuoden mittaiseksi. Jos työnantaja ei ota oikeuksia keksintöön, ne jäävät työntekijälle.

Keksinnön tekijä saa tavallisesti täydet oikeudet tekemäänsä keksintöön. Työsuhdekeksinnöt eroavat kuitenkin

YTN-työsuhdeopas

37

Profile for Insinööriliitto

YTN: Työsuhdeopas  

Oppaassa käsitellään kattavasti työelämää sääntelevää lainsäädäntöä. (Päivitetty 2016)

YTN: Työsuhdeopas  

Oppaassa käsitellään kattavasti työelämää sääntelevää lainsäädäntöä. (Päivitetty 2016)