Page 1

Varpu Multisilta

Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään


SISÄLLYSLUETTELO

Tiivistelmä........................................................................................................................ 1 1 Taustaa ja lähtökohta .................................................................................................... 3 1.1 Aineisto.......................................................................................................................................... 3

2 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen ............................................................. 4 2.2 Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä ........................................................... 5 2.4 Kokemukset työllistymisestä ......................................................................................................... 8 2.6 Työuran ensimmäinen vuosi ......................................................................................................... 8

3 Työtilanne kyselyhetkellä .............................................................................................. 9 3.1 Työtilanne vuonna 2015 valmistuneilla ........................................................................................ 9 3.2 Työnantaja ................................................................................................................................... 11 3.3 Asema organisaatiossa ................................................................................................................ 12 3.4 Työtehtävien laatu ...................................................................................................................... 14 3.5 Työaika ........................................................................................................................................ 15 3.6 Työpaikan maantieteellinen sijainti ............................................................................................ 15

4 Työn sisältö ................................................................................................................. 16 4.1 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................................. 16 4.2 Arvioita nykyisestä työstä ........................................................................................................... 17

5 Palkkaus ...................................................................................................................... 19 6 Insinöörikoulutus......................................................................................................... 21 6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet .................................................................................. 21 6.2 Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen ........................................................... 22 6.3 Insinöörikoulutuksen arviointi .................................................................................................... 23 6.4 Opintojen aloittamisen motiivi ................................................................................................... 24 6.5 Opintojen kesto ........................................................................................................................... 25 6.6 Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä ............................................................................. 26 6.7 Insinöörityö ................................................................................................................................. 27

7 Vapaa sana .................................................................................................................. 30 Liitteet ........................................................................................................................... 31 Liite 1: Vastaajien taustatiedot ......................................................................................................... 31 1.1 Koulutusalat ................................................................................................................................ 31 1.2 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma ........................................................................................... 33 1.3 Pohjakoulutus.............................................................................................................................. 33 Liite 2. Insinööritutkinnon suorittaneet ja oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät............................... 34 Liite 3. Kyselylomake ......................................................................................................................... 36


Tiivistelmä Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työllisyystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös korkeakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes nousukaudella. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen työllistyisi suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti. Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne oli parantunut hieman viime kevään tutkimuksesta. Kyselyhetkellä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäiväisesti. Vaikka miestenkin tilanne oli kohentunut, erityisesti parannusta oli tapahtunut vastavalmistuneiden naisten työllisyystilanteessa. Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, ja erityisesti se vaikuttaa naisten työllisyyteen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä, joten positiivisia näkymiä on tullut jo muutamastakin suunnasta. Työnhaku myös koettiin helpommaksi kuin edelliskeväänä. 38 prosenttia kaikista vastaajista piti työllistymistä erittäin tai melko helppona. Toki eroa oli siinä, oliko työpaikka valmistumishetkellä valmiina, mutta myös niistä, joilla ei ollut työpaikkaa valmistuessa valmiina, viidennes piti työnsaantia erittäin tai melko helppona. 70 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmiina valmistumishetkellä. Rakennusalaa opiskelleilla työpaikka oli valmiina melkein neljällä viidestä kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan (sis. myös kemiantekniikan, bio- ja elintarviketekniikan ja ympäristötekniikan) alojen opiskelijoilla työpaikka oli valmistuessa hieman useammalla kuin joka toisella. Kolmella neljästä vastaajasta ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin omaa koulutusalaa. Kyselyhetkellä työttömänä oli 13 prosenttia vastaajista ja siltä osin tilanne on parantunut edellisvuodesta. Työttömyydestä ja määräaikaisista työsuhteista on tapahtunut siirtymää vakituisiin työsuhteisiin, sillä kun työttömien ja määräaikaisten osuus on laskenut, on vastaavasti vakituisten työsuhteiden osuus kasvanut. Kokopäivätoimiset vastavalmistuneet tienasivat keskimäärin 2700 euroa kuukaudessa ja joka toisella palkkataso asettui 2450 ja 3000 euron välille. Keskimääräinen palkkataso ei ollut noussut edellisestä vuodesta käytännössä ollenkaan. Pääkaupunkiseudulla palkat olivat noin yhdeksän prosenttia muuta Suomea paremmat. Parhaan palkkatason vastavalmistuneelle tarjosivat rakennusliikkeet, joissa palkat olivat keskimäärin noin seitsemän prosenttia keskimääräistä parempia. Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskimääräisen tason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä: keskimäärin 6−11 prosenttia keskimääräistä matalampi. Viime vuoden matalimmat palkat maksoivat tietotekniikan palvelualan yritykset, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkkatasossa oli petrattu ja palkat olivat jo keskimääräistä tasoa. Suurimmalla osalla valmistuneista insinöörikoulutus oli vastannut niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli opinnot aloittaessaan. Tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista. Koulutukseen tyytyväisiä oli suhteellisesti saman verran kuin keväällä 2015. Tyytyväisyyteen koulutukseen heijastuu kuitenkin koulutusala, valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne ja sitä kautta myös talouden suhdanteet. 1


Ne, jotka olivat valmistumisen jälkeen työllistyneet, olivat tyytyväisempiä insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet työpaikka löytäneet. Työllisyystilanteen lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti myös oma opiskelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita opiskelijat olivat. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen opettaneen ryhmätyöskentelytaitoja, viestintävalmiuksia äidinkielellä ja tietoteknisiä valmiuksia. Eniten petrattavaa oli markkinointiosaamisen opettamisessa, esimies-valmiuksien ja neuvottelutaidon opettamisessa, kuten edellisvuonnakin. Markkinointiosaamista pidettiin yhä insinöörien työelämän kannalta vähiten tärkeänä valmiutena. Puolet vastaajista oli valmistunut viimeistään silloin, kun opintojen alkamisesta oli kulunut neljä opintovuotta, eli siis valmistunut tavoiteajassa. Opintoihin käytetty aika vaihtelee koulutusalan mukaan, tietotekniikan koulutusaloilta vain kaksi viidestä valmistui tavoiteajassa. Opintoaikaan oli yhteydessä paitsi koulutusala, myös opiskelumotivaatio. Valmistumisen viivästymiseen yleisin syy oli vaikeudet insinöörityön kanssa, mutta lähes yhtä usein syynä oli lukukauden aikana työskentely. Vaikeudet insinöörityön kanssa ovat olleet yleisin syy opintoajan venymiselle jo pitkään; sama ilmiö on näkynyt jo monissa aikaisempien vuosien sijoittumistutkimuksissa. Toisaalta myös insinöörityöhön saatu tuki on vuodesta toiseen riittämätöntä, joten ammattikorkeakoulujen tulisikin panostaa opinnäytteiden ohjaamiseen enemmän.

2


1 Taustaa ja lähtökohta Insinööriliitto toteuttaa joka kevät sijoittumistutkimuksen, jonka avulla seurataan vastavalmistuneiden insinöörien uran alkuvaiheita, työllisyyttä ja työhön sijoittumista, sekä kerätään tietoa insinöörikoulutuksen merkityksestä työelämään sijoittumisessa. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä ja sen kohderyhmänä ovat edellisen vuoden aikana valmistuneet insinöörit. Nyt käsillä olevan tutkimuksen kohderyhmän muodostavat vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016. Sijoittumistutkimuksen suorittaminen vuosittain lomakkeella, joka on keskeisiltä osiltaan samanlainen, mahdollistaa työmarkkinoiden ja työelämän muutosten seurannan. Kysely tuottaa kattavaa tietoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa koulutussuunnittelulle muuttuvilla työmarkkinoilla. Sijoittumistutkimuksen tuloksia käytetään insinöörikoulutuksen kehittämiseen sekä yksilön, työelämän että yhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta. Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työllisyystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös korkeakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes nousukaudella. On siis todennäköistä, että heikommassa taloustilanteessa epätarkoituksenmukainen työllistyminen kasvaa. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen työllistyisi suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti. Parasta olisi, jos oman alan kokemusta olisi kertynyt jo hiukan ennen valmistumistakin. Sillä varmistettaisiin paitsi että insinöörin työ olisi valmistuvien omien odotusten mukaista mutta se myös helpottaisi työllistymistä valmistumisen jälkeen. Yksilön kannalta työttömyyttä parempi vaihtoehto voi olla työllistyä koulutustasoa vaatimattomampiin tehtäviin, mutta yhteiskunnan kannalta se on kalliin koulutusinvestoinnin alikäyttöä, varsinkin jos tällaisissa tehtävissä työskentely muodostuu kierteeksi, josta on hankalaa löytää poispääsyä. Taloustilanne näyttää nyt edellisvuotta paremmalta, ja koska taloustilanne heijastuu myös vastavalmistuneiden työllistymiseen, on syytä olettaa, että tämän kevään tutkimuksessa vastavalmistuneiden insinöörien työtilanne olisi edelliskevättä parempi, niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkasteluna.

1.1 Aineisto Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kyselyhetkellä tai sitä aiemmin Insinööriliittoon (IL) tai Driftingenjörsförbundet i Finlandiin (DIFF) kuuluneet vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lähetettiin 1685:lle vuonna 2015 valmistuneelle insinöörille, joista 88 oli DIFF:n jäseniä. Kysely toteutettiin pääosin sähköisenä kyselynä. Niille, jotka eivät olleet vastanneet sähköiseen kyselyyn lähetettiin kyselylomake postitse. DIFF:n jäsenille lähetettiin ainoastaan sähköinen kysely. Vastauksia saatiin yhteensä 833, joten vastausprosentti oli 49 prosenttia. Vastausprosentti laski kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta. Aineisto analysoitiin pääosin ristiintaulukoimalla, mutta analyysin apuna käytettiin myös regressioanalyysia. Tekniikan ala on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa; sukupuolensa ilmoittaneista 18 prosenttia oli naisia. Naisten osuus vastanneista oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin Tilastokeskuksen ilmoittama naisten osuus kaikista vastavalmistuneista insinööreistä. Tyypillisesti naiset ovat olleet hieman miehiä innokkaampia vastaajia, mutta tämän vuoden tutkimuksessa naisten 3


osuus vastaajista on laskenut pari prosenttiyksikköä viime vuodesta. Koulusala näkyy vastaajien sukupuolijakaumassa: miesvaltaisimpia aloja olivat auto-ja kuljetustekniikan, energiatekniikan, sähkötekniikan, talotekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelmat (naisten osuus ≤10 %). Ainoastaan bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmassa naisten osuus vastaajista oli miesten osuutta suurempi, mutta suhteellisesti eniten naisia oli ympäristöteknologian, kemiantekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmissa (naisten osuus ≥35 %). Yleisin koulutusala vastaajilla oli konetekniikan koulutusalat, joilta oli valmistunut 27 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä suosittu ala olivat sähkötekniikan alat, näiltä aloilta valmistuneita oli 19 prosenttia vastaajista. Tietotekniikan koulutusaloilta oli valmistunut 16 prosenttia vastaajista, rakentamisen aloilta 15 prosenttia sekä prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta 13 prosenttia vastaajista. Muilta koulutusaloilta oli valmistunut kymmenen prosenttia. Viime vuotiseen tutkimukseen verrattuna tämän vuotisissa vastaajissa on suhteessa enemmän konetekniikan alalta valmistuneita (+4 %) ja vähemmän tietotekniikan alalta (-5 %) valmistuneita. Keskimäärin vastaajat olivat 28-vuotiaita (mediaani 26 v.). 73 prosenttia oli 25−29 vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 23-vuotias ja vanhin 57-vuotias. Joka viides vastavalmistunut oli täyttänyt 30 vuotta. Ikäjakauma on lähes vastaava kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Pääkaupunkiseutu oli suosituin työssäkäyntialue, (26 %), mutta myös Häme (17 %) ja Lounais-Suomi (15 %) olivat yleisiä työssäkäyntialueita. Itä-Suomen ja Hämeen osuus työssäkäyntipaikkakuntana on laskenut viime vuodesta, kun taas pääkaupunkiseudun suosio on kasvanut.

2 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen 69 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmiina valmistuessaan. Tilanne on ollut samansuuntainen aikaisempina vuosina valmistuneilla, mutta siinä on koulutusalakohtaisia eroja. Rakennusalalla 78 prosentilla oli työpaikka valmistuessa, kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmissa työpaikka valmistuessa oli 57 prosentilla. Jos työpaikkaa ei valmistuessa ollut valmiina, sitä haettiin keskimäärin kolme kuukautta (mediaani), mikä on kuukauden vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Niin kuin heti valmistuttua työllistymisessä, myös työnhakuajoissa on koulutusalakohtaisia eroja: nopeimmin työllistyivät rakennusalalta valmistuneet (mediaani 1,5 kk), muilla aloilla keskimääräiset työnhakuajat olivat samoja, mediaanilla mitattuna kolme kuukautta. 11 prosenttia vastaajista ei ollut saanut vielä työpaikkaa valmistumisensa jälkeen. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että tämä tutkimus toteutettiin keväällä 2016, jolloin osalla vuonna 2015 valmistuneista oli valmistumisesta kulunut jo vuosi tai enemmän, kun osalla aikaa oli kulunut vasta muutama kuukausi. Lähes kolme neljästä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin ja kaksi kolmesta oli työllistynyt tehtäviin, johon edellytettiin vähintään insinööritasoisista tutkintoa. Myös kaksi kolmasosaa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että työllistyi paikkaan, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä.

4


työpaikka, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin

45

työpaikka, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa

44

työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni

jokseenkin samaa mieltä

10

21

39 0%

täysin samaa mieltä

28 11

27

20 %

40 %

ei samaa eikä eri mieltä

10

9

12 60 %

8 15

12

10

80 %

jokseenkin eri mieltä

100 %

täysin eri mieltä

Kuva 1. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka

Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia siitä, että ensimmäinen työpaikka oli sellainen, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä, oli rakentamisen alalta valmistuneilla (73 %). Vastaavasti eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä olevia oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla (28 %).

Rakentaminen

50

Tietotekniikan alat

23

40

Sähkötekniikan alat

29

37

Konetekniikan alat

14

10

30

40

25 28

11

Muut opintoalat

32

31

7

täysin samaa mieltä

jokseenkin samaa mieltä

20 %

30 %

40 %

50 %

ei samaa eikä eri mieltä

60 %

70 %

6

11 13

14

33

10 %

9

15

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

0%

7

6

12 11 18 80 %

jokseenkin eri mieltä

10 17 12 90 % 100 %

täysin eri mieltä

Kuva 2. Ensimmäinen työpaikkani oli työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni

2.2 Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä Opiskeluaikaiset harjoittelu- ja kesätyöpaikat, ovat valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta tärkeitä. Ne tarjoavat opiskelijoille kosketuksen omaan alaan, työkokemusta sekä tärkeitä kontakteja ja verkostoitumismahdollisuuksia. 35 prosenttia vastaajista oli saanut ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkansa harjoittelu- tai kesätyöpaikastansa. 14 prosentilla ensimmäinen työ oli löytynyt paikasta, johon opinnäytetyö oli tehty. Kysymyksessä voi kuitenkin valita vain yhden vaihtoehdon (tärkein), mutta moni opiskelija tekee insinöörityönsä samassa paikassa, jossa on tehnyt myös työharjoittelunsa tai työskennellyt kesäisin. Muita merkittäviä työpaikan saantiväyliä olivat henkilökohtaiset suhteet, oma-aloitteisesti itse kyselemällä tai internetin avulla esimerkiksi yritysten kotisivuilta tai inter5


netin rekrytointipalveluiden avulla. Jotkut löysivät työpaikan työvoimaviranomaisten tai henkilöstövuokrausyrityksen avulla, lehti-ilmoituksella, sosiaalisen median tai koulujen projektiopintojen kautta, mutta se oli harvinaisempaa.

harjoittelu- tai kesätyöpaikasta paikka, jossa tein insinöörityön

14

7 11

henkilökohtaisten suhteiden avulla

15

8

internetistä (esim. yritysten kotisivut) oma-aloitteisesti itse kyselemällä

7

internetin rekrytointipalveluiden kautta (esim. Monster)

7 3

työvoimaviranomaisten kautta 2

henkilöstövuokrausyrityksen kautta

1

lehti-ilmoituksella

11 14

4 3 8

0%

18

9

muulla tavoin

kaikki

35

12

5%

10%

13 15%

20%

25%

30%

35%

40%

ne, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa

Kuva 3. Ensimmäisen työsuhteen saantiväylä

Niille, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa, merkittävin apu työpaikan löytymisessä oli internet. Todennäköisimmin ensimmäinen työpaikka oli löytynyt yrityksen verkkosivuilta (18 %) tai sähköisten rekrytointipalveluiden kautta (14 %) tai henkilökohtaisten suhteiden avulla (15 %). Itse kyselemällä tai työvoimaviranomaisten apu olivat merkittävämpiä työnsaantiväyliä niille, joilla ei ollut työpaikkaa valmistumishetkellä valmiina kuin niille, joilla oli. Erilaiset opiskeluaikana, opiskelu-, harjoittelu-, tai insinöörityöpaikoissa, luodut verkostot olivat siis merkittävässä roolissa tarkoituksenmukaisessa työllistymisessä heti valmistumisen jälkeen. Ennen valmistumista kerätty työkokemus helpottaa sopivan työpaikan löytämistä ja tarkoituksenmukaisen työllistymisen suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen on todettu ennustavan myöhempää asemaa työelämässä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ei siis ole yhdentekevää millaista työkokemusta ja kuinka paljon sitä on opiskeluaikana hankittu. Myös tässä tutkimuksessa näkyy valmistumista edeltävän oman alan työkokemuksen positiivinen vaikutus valmistumisen jälkeiseen työtilanteeseen, toisaalta opiskeluaikaisissa työpaikoissa luotujen verkostojen merkitystä työnhaussa ei sovi väheksyä. Työkokemusta vastaajille kertynyt keskimäärin kaksi ja puoli vuotta, josta oman alan kokemusta oli vuosi. Oman alan työkokemuksen määrä oli sama myös vuotta aikaisemmin valmistuneilla, mutta yleistä työkokemusta oli puoli vuotta enemmän kuin edellisvuonna (kaikki luvut ovat mediaaneja). Vaikka oman alan työkokemusta olikin keskimäärin kertynyt yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin valmistuneilla, oli kuitenkin niitä, joilla työkokemusta alle kuusi kuukautta 10 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Neljänneksellä vastaajista oli alle puoli vuotta oman alan kokemusta, 23 prosentilla 6


yli puoli vuotta mutta alle vuosi ja 27 prosentilla vuodesta kahteen vuotta. Neljänneksellä oman alan kokemusta oli vähintään kaksi vuotta. Seitsemällä prosentilla vastaajista oli jonkinlaista opiskeluaikaista työkokemusta ulkomailta. Reilu puolet heistä (52 %) oli ollut ulkomailla oman alan hommissa. Keskimäärin ulkomailla työskenneltiin kolme kuukautta (mediaani).

12

30

kaikki

mediaani

26

nainen

keskiarvo

50

12

mediaani

30 19

keskiarvo

47

13

30

mies

mediaani

27

keskiarvo 0

10

20

51

30

oman alan työkokemukseni

40

50

60

kaikki työkokemukseni

Kuva 4.Valmistumiseen mennessä kertynyt työkokemus sukupuolen mukaan

Mediaanilla mitattuna sekä naisilla että miehillä oli valmistuessaan yhtä paljon työkokemusta, mutta miehillä oli naisia keskimäärin kuukausi enemmän oman alan työkokemusta. Erot työkokemuksen määrässä ovat hieman tasoittuneet viime vuodesta, vaikka miehillä on yhä edelleen hieman naisia enemmän oman alan työkokemusta valmistuessaan. Työkokemuksen määrään on yhteydessä paitsi sukupuoli, myös ikä ja paikkakunta. Lisäksi työkokemuksen määrä on myös yhteydessä opintojen kestoon. On luonnollista, että työkokemuksen määrässä on eroja eri-ikäisillä; 34-vuotias on ehtinyt kerätä työkokemusta keskimäärin enemmän kuin 25-vuotias. Eroa on erityisesti kaiken kertyneen työkokemuksen määrässä. Oman alan työkokemusta on nuoremmilla vähemmän kuin vanhemmilla, mutta erot eivät ole suuria luukuunottamatta yli 34-vuotiaita. Tässä ryhmässä myös hajonta oman työkokemuksen määrän suhteen oli suurinta. Alle 25-vuotiailla työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 1,5 vuotta, josta oman alan kokemusta oli kahdeksan kuukautta. 25−29-vuotiailla kaikkea työkokemusta oli keskimäärin 2,2 vuotta, joista vuosi oli omalta alalta. 30−34-vuotiaille oli kertynyt keskimäärin kuusi vuotta kaikkea työkokemusta, josta 11 kuukautta oli oman alan. Yli 34-vuotiailla oli keskimäärin 15 vuotta kokemusta, josta 5,5 vuotta kuukautta oman alan kokemusta. Työkokemuksen kokonaismäärässä ei mediaanilla mitattuna ole juurikaan eroa eri koulutusohjelmien välillä. Eniten oman alan työkokemusta oli rakennusalaa opiskelleilla, mediaanilla mitattuna 1,3 vuotta. Myös konetekniikan alojen opiskelijoilla oman alan kokemusta oli kertynyt keskimääräistä paremmin, noin vuosi. Vähiten oman alan työkokemusta valmistuessa oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla, yhdeksän kuukautta. 7


2.4 Kokemukset työllistymisestä Työllistymistä pidettiin selvästi helpompana kuin edellisenä vuonna. 38 prosenttia kaikista vastaajista piti työllistymistä erittäin tai melko helppona. Niistä, joilla työpaikka oli valmistuessa valmiina, työllistymistä piti erittäin tai melko helppona 47 prosenttia ja niistä, joilla työpaikkaa ei ollut, tätä mieltä oli 19 prosenttia. Jos työpaikka oli valmistuessa valmiina, työpaikan saantia erittäin vaikeana pitävien osuus oli 13 prosenttia, kun taas niistä, joilla työpaikkaa ei valmiina ollut, näin ajatteli 31 prosenttia. Seuraavassa kuvassa on kuvattuna vuosina 2000–2015 niiden valmistuneiden osuudet, jotka pitivät koulutusta vastaavan paikan saamista erittäin tai melko helppona. % 70 60

64 54 47

50

43

41 40 30

34

39 34

31 27

28

27

36

38 33

31

20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuva 5. Vuosina 2000–2015 valmistuneiden arviot siitä, kuinka helppona piti koulutusta vastaavan paikan saamista (erittäin ja melko helpoksi arvioineiden osuudet)

2.6 Työuran ensimmäinen vuosi Suurimmalla osalla vastavalmistuneista (69 %) oli valmistumisen jälkeen ollut yksi työpaikka. 17 prosentilla työpaikkoja oli ollut kaksi ja vain kolmella prosentilla vastaajista työpaikkoja oli ollut useampi kuin kaksi. Viidennes vastavalmistuneista oli siis vaihtanut työpaikkaa ja työpaikan vaihtaminen oli todennäköisempää, jos ensimmäinen työpaikka oli määräaikainen. 11 prosenttia ei ollut löytänyt vielä minkäännäköistä työpaikkaa valmistuneena insinöörinä. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli ollut 40 prosenttia vastaajista, ja siltä osin tilanne on sama kuin vuosi takaperin. Niillä, jotka olivat olleet työttöminä jossain kohtaa valmistumisen jälkeen, keskimääräinen työttömyysaika oli kolme kuukautta (mediaani). Työttömyysajat ovat lyhentyneet viime vuodesta, mutta silti yhdeksän prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä yli puoli vuotta.

8


3 Työtilanne kyselyhetkellä 3.1 Työtilanne vuonna 2015 valmistuneilla Tutkimuksen toteutushetkellä keväällä 2016 oli osalla vuonna 2015 valmistuneista valmistumisesta kulunut jopa yli vuosi kun toisilla siitä aikaa oli vasta muutama kuukausi. Kyselyhetkellä neljä viidestä vastaajasta oli kokopäivätöissä, 59 prosenttia vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa ja 20 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa. Tilanne on hieman parempi kuin vuonna 2014 valmistuneilla, joten pientä paranemista työllisyystilanteessa on kokopäivätoimisten osuuden kannalta havaittavissa. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on vähentynyt edelleen. Vaikka vakituisten työsuhteiden osuus on kasvanut, on muussa tilanteessa olevia vielä yhtä suuri osuus kuin edelliskeväänä, muutamia prosenttiyksiköitä aiempina vuosina valmistuneita enemmän. Muussa tilanteessa olevat olivat useimmiten osa-aikatöissä, tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa, perhevapaalla, lomautettuna tai yrittäjinä. Työttömyyslukujen kannalta tarkasteltuna tilanne on jopa 2013 valmistuneita parempi. Työttömiä oli kyselyhetkellä 13 prosenttia. Heistä kolmannes oli ollut kuitenkin valmistumisen jälkeen töissä, vaikka olikin kyselyhetkellä työttömänä. Loput kaksi kolmannesta ei ollut vielä saanut ollenkaan kosketusta työelämään valmistumisen jälkeen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 %

3 12

5 15

10 22

82

13

13

7 23

23

6 21

72

50 %

16

8

9

12

24

21

23

15 22

26 73 68

66 61

12 15

24

76 65

5 17

64

59

66

62

52

58

16 22

55

13 20

59

40 % 30 % 20 % 10 % 0% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vakituinen työ

Määräaikainen työ

Työtön

Jatkan opintoja

Muu tilanne

Kuva 6.Vuosina 2000–2015 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumisvuotta seuraavana keväänä

Kyselyhetkellä kokopäivätyö oli 81 prosentilla miehistä ja 71 prosentilla naisista. Miehistä 61 prosenttia ja naisista 49 oli vakituisissa työsuhteessa ja määräaikainen työsuhde oli 20 prosentilla miehistä ja 22 prosentilla naisista. Työttömänä naisista oli 17 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia. Kuusi prosenttia naisista oli kyselyhetkellä työttömänä, mutta oli kuitenkin ollut työssä valmistumisen jälkeen. Vastaava luku miesten osalta oli neljä prosenttia. 9


Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, erityisesti se vaikuttaa naisten työllisyyteen. Kokopäivätöissä olleiden miesten osuus on noussut edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, mutta naisten osuus on noussut peräti 11 prosenttiyksikköä. Kokopäivätöissä olevien naisten osuus ei kuitenkaan ole vielä palannut parin vuoden takaiselle tasolle. Vastaavasti työttömien miesten osuus on laskenut vain vähän edellisvuodesta, mutta työttömien naisten osuus on laskenut merkittävästi enemmän. Todennäköisimmin kokopäiväiseen työsuhteeseen työllistyivät sähköalalta (85 %) ja rakennusalalta (83 %) valmistuneet. Rakennusalalla tosin työpaikka oli hieman todennäköisemmin vakituinen. Heikoiten kokopäiväisiin työsuhteisiin työllistyttiin tietotekniikan (74 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneet (75 %). Tietotekniikan aloilta valmistuneilla oli suurin riski jäädä työttömäksi valmistumisvuotta seuraavana keväänä, tosin konetekniikan aloilta valmistuneilla riski oli melkein yhtä suuri. Pienin riski työttömäksi jäämiseen oli rakennusalalla. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla työttömyys on vähentynyt edellisvuodesta 10 prosenttiyksikköä, mutta tietotekniikan aloilla työttömyys on jopa lisääntynyt yhden prosenttiyksikön verran. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet olivat työllistyneet keskimääräistä melkein kaksi kertaa useammin määräaikaiseen työsuhteeseen. Julkisella sektorilla työskentelevien työsuhteet olivat keskimääräistä useammin määräaikaisia, kun taas insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskentelevillä oli keskimääräistä useammin vakituinen työsopimus.

Rakentaminen

77

Sähkötekniikan alat

6

65

Konetekniikan alat

57

Tietotekniikan alat

56

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

17 19 16

39

9 3

3

34

2

14

11

20

Kaikki

59

18

2

70 %

80 %

vakituinen kokopäivätyö

20 %

30 %

määräaikainen kokopäivätyö

40 %

50 %

60 %

vuokratyösuhde

5

työtön

7 9

57

10 %

2

17

Muut opintoalat

0%

14

16

2

8

7

11

13

7

90 % 100 %

muu tilanne

Kuva 7. Vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien työtilanne keväällä 2016 eri koulutusaloilla

Jos kyselyhetken työsuhde päättyisi yhtäkkiä, neljännes vastaajista uskoisi löytävänsä uuden työpaikan irtisanomisajan kuluessa ja puolet uskoi löytävänsä uuden työpaikan vuoden sisällä. Kuusi prosenttia ei osannut arvioida, mitä tulisi tapahtumaan, neljä prosenttia uskoi jatkavansa opintoja. Harvat uskoivat alkavansa yrittäjiksi tai freelancereiksi (2 %) tai muuttavansa työnperässä ulkomaille (1 %). Tietotekniikan aloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin löytävänsä töitä irtisanomisajan kuluessa, mutta siinä uskoiko työpaikan löytyvän vuoden sisällä, ei ollut merkittävää eroa muihin. Rakentamisen koulutusaloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin jäävänsä työttömiksi työnhakijoiksi. 10


Löydän uuden työpaikan vuoden sisällä

51

Löydän uuden työpaikan irtisanomisajan kuluessa

25

Jään työttömäksi työnhakijaksi

9

En tiedä mitä tapahtuu

6

Jatkan tutkintoon johtavia opintoja

4

Ryhdyn yrittäjäksi tai freelanceriksi

2

Etsin uuden työpaikan itselleni ulkomailta

1

Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen

0,4

Muu tilanne

1 0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Kuva 8. Jos nykyinen työsi päättyisi nyt, millaisena näet oman lähitulevaisuutesi?

3.2 Työnantaja Yleisin työnantaja vastavalmistuneilla oli teknologiateollisuus; noin neljännes vastaajista työskenteli metalli- tai elektroniikkateollisuudessa. Toiseksi yleisin työnantaja oli insinööri-, suunnittelu-, tai konsulttitoimisto, jossa työskenteli 16 prosenttia vastaajista. Kuten aiempinakin vuosina, teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot työllistivät yhteensä reilun 40 prosenttia vastaajista. Myös tietotekniikan palvelualan yritys oli merkittävä työllistäjä. Moni vastavalmistunut työllistyi rakennusliikkeisiin, energia-alalle ja kuntien palvelukseen. Sukupuolten välillä ei ollut tässä merkittäviä eroja. teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)

26

insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimisto

16

muu yksityinen

8

tietotekniikan palvelualan yritys

8

rakennusliike

7

energia-ala

7

kunta tai kuntayhtymä

6

muu teollisuus

4

kaupanalan yritys

4

muu palvelualan yritys

4

kemianteollisuus

3

metsäteollisuus

2

elintarviketeollisuus

2

valtio

2

järjestö, säätiö tai vastaava

0,4 0%

5%

Kuva 9. Työnantajat keväällä 2016

11

10%

15%

20%

25%

30%


Konetekniikan aloilta valmistuneista miltei puolet työskenteli teknologiateollisuudessa (47 %) ja sähkötekniikan aloilta valmistuneista 40 prosenttia. Tilanne oli likimain sama kuin vuonna 2014 valmistuneilla. Nyt näiden rinnalle on noussut myös energia-ala merkittävänä työnantajana. Insinööri- tai suunnittelutoimistossa työskenteli 20 prosenttia ja energia-alalla 17 prosenttia vastavalmistuneista sähköinsinööreistä. Kuten edellisvuonnakin, teknologiateollisuuteen oli työllistynyt 14 prosenttia tietotekniikan aloilta valmistuneista, vaikka merkittävin työllistäjä tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, mediatekniikan ja informaatioteknologian insinööreille olikin tietotekniikan palvelualan yritykset, joissa työskenteli noin puolet tältä alalta valmistuneista. Insinööri- tai suunnittelutoimisto oli yleinen työnantaja monelle eri insinöörialalta valmistuneelle, mutta merkittävin työllistäjä ne olivat rakentamisen alalta valmistuneille (36 %). Lähes yhtä merkittävä työnantaja oli rakennusliike (35 %). Rakennusalalta työllistyttiin keskimääräistä useammin kuntien palvelukseen (9 %). Prosessi- materiaalitekniikan aloilta valmistuneet työllistyivät todennäköisimmin kunnille (17 %) tai kemianteollisuuden palvelukseen (15 %), mutta jakautuivat muilta aloilta valmistuneita tasaisemmin eri työnantajille. Insinööri- ja suunnittelutoimistoon sekä elintarviketeollisuuden oli työllistynyt molempiin 10 prosenttia.

3.3 Asema organisaatiossa 62 prosenttia työssäkäyvistä vastavalmistuneista työskenteli asiantuntijatehtävissä, osuus on pudonnut viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kuusi prosenttia valmistuneista työskenteli esimies- tai johtotehtävissä ja näissä tehtävissä työskennelleiden osuus on pudonnut kolme prosenttiyksikköä. Toimihenkilötehtävien (+1 %) ja työntekijätehtävien (+2 %) osuudet ovat puolestaan kasvaneet hieman edellisvuodesta. Toisaalta vastaajien koulutusalarakenne poikkeaa hieman viimevuotisesta, mikä vaikuttanee erilaiseen asematasojakaumaan. muu esimies1% /johtotehtävät 6% työntekijätehtävät 16%

toimihenkilötehtävät 15%

asiantuntijatehtävät 62%

Kuva 10. Asema organisaatiossa keväällä 2016

12


Eniten esimies- ja johtotehtävissä työskenteleviä vastavalmistuneita oli rakennusalalla (18 %) ja vähiten tietotekniikan ja sähkötekniikan aloilla (2 %). Rakennusala tarjoaa vastavalmistuneille paljon työnjohtajan pestejä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus. Sähkötekniikan ja tietotekniikan aloilta valmistuneet työskentelivät kuitenkin keskimääräistä useammin asiantuntijatehtävissä; sähkötekniikan aloilta valmistuneista 78 prosenttia ja tietotekniikan aloilta valmistuneista 72 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä kyselyhetkellä. Eniten toimihenkilötehtäviä ja työntekijätehtäviä oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla, jossa 18 prosenttia vastaajista työskenteli toimihenkilö- ja jopa kolmasosa työntekijätehtävissä.

Konetekniikan alat

7

59

Sähkötekniikan alat 2

20 79

Tietotekniikan alat 2

6

72

Rakentaminen

18

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

5

Muut opintoalat

6

Kaikki

6 0%

10 58 18

54

30 %

esimies-/johtotehtävät

asiantuntijatehtävät

työntekijätehtävät

yrittäjä/ammatinharjoittaja

1

16

19

40 %

13

60 %

8 2

19

15 50 %

1

34

62 20 %

1

14

43

10 %

13

70 %

80 %

16

1

1

90 % 100 %

toimihenkilötehtävät

Kuva 11. Eri koulutusaloilta valmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa

Ennen valmistumista hankittu työkokemus helpottaa valmistumisen jälkeisen työpaikan saantia ja sillä on myös yhteys valmistumisvuotta jälkeisen kevään asematasoon. Rakennusalalla on tyypillisesti paljon työnjohtotehtäviä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus. Miehet työskentelevät naisia useammin esimies- ja johtotehtävissä ja yhteys säilyy myös silloin kun koulutusalan vaikutus on otettu huomioon. Myös työssäkäyntipaikkakunnalla on yhteys asematasoon; Itä-Suomessa työpaikka oli keskimääräistä useammin työntekijätason tehtävä. Toisaalta, jos nainen on heti valmistumisensa jälkeen löytänyt koulutusta vastaavaa työtä, ei merkitsevää eroa sukupuolten välillä enää ollut havaittavissa. Lähes puolella (46 %) niistä, jotka työskentelivät kyselyhetkellä esimiestehtävissä, oli valmistumista edeltävää työkokemusta omalta alalta kaksi vuotta tai enemmän ja useammalla kuin joka kolmannella (36 %) oman alan työkokemusta oli kertynyt vuodesta kahteen vuotta. Toisaalta toimihenkilö- ja työntekijätehtävissä vastaavaa yhteyttä ei ollut yhtä selkeästi havaittavissa, vaikka ne, joilla työkokemusta oli kaksi vuotta tai enemmän työskentelivätkin vähän harvemmin työntekijätehtävissä kuin muut. Vastavalmistuneilta kysyttiin myös, millaisissa tehtävissä toivoisi tulevaisuudessa työskentelevänsä. Lähes jokainen vastaaja (95 %) oli kiinnostunut syventämään oman alansa asiantuntijuutta ja lähes kolme neljästä (73 %) oli kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustaan myös muille tekniikan alalle. 63 prosenttia oli kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin, miehet naisia useammin. Vähiten halukkuutta esimiestehtäviin oli tietotekniikan koulutusaloilta valmistuneilla, heistä selvästi keskimääräistä harvempi (46 %) oli halukas etenemään esimiestehtäviin. Muilla koulutusaloilla ei ollut merkittävää 13


eroa, tosin rakennusalalla valmistuneista hieman keskimääräistä useampi (69 %) oli kiinnostunut etenemään esimies tai johtotehtäviin. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneista keskimääräistä useampi oli kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustaan muille kuin tekniikan aloille. Rakentamisen aloilta valmistuneet olivat vähiten kiinnostuneita (46 %) laajentamaan osaamistaan tekniikan alan ulkopuolelle. Tähän liittynee alan yleinen työllisyystilanne, joka pakottaa vastavalmistuneita miettimään omia osaamisalueitaan. Tosin siinä, oliko tyytyväinen omaan nykytilanteeseensa ja halusiko tilanteen pysyvän suunnilleen samanlaisena, ei ollut eroja eri koulutusalojen välillä. Yrittäjyydestä oli kiinnostunut noin kolmannes kaikista vastaajista, eikä siinäkään ollut merkittäviä eroja eri alojen välillä. Miehet olivat naisia kiinnostuneempia yrittämisestä.

Olen kiinnostunut syventämän asiantuntemusta omalta alaltani

95

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille tekniikan aloille

23

73

Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin

10

63

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille

14

55

16 23

24

22

Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samanlaisena

33

42

25

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä

32

45

23

0% kyllä

en

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

en osaa sanoa

Kuva 12. Millaisissa tehtävissä haluaisi työskennellä viiden vuoden kuluttua?

3.4 Työtehtävien laatu Vastavalmistuneen insinöörin tyypillisin työtehtävä on ollut jo usean vuoden ajan suunnittelutehtävät. Vuonna 2015 valmistuneista 26 prosenttia työskenteli suunnittelutehtävissä. Myös it-alan tehtävissä työskentelee moni vastavalmistunut. Vuonna 2015 valmistuneista niissä työskenteli 15 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Toisaalta myös tietotekniikan aloilta valmistuneita on viimevuotista vähemmän. Vastavalmistuneita insinöörejä sijoittui valmistumisensa jälkeen myös työnjohtotehtäviin (11 %) sekä käyttö- ja ylläpitotehtäviin (10 %). Myös ”muissa insinööritehtävissä” (sisältää esimerkiksi erilaiset laatu- ja projekti-insinööritehtävät) työskentelee joka kymmenes vastaaja. Varsinkin rakennusalalta valmistuneet insinöörit mutta myös koneosastolta valmistuneet työllistyivät keskimääräistä useammin työnjohtotehtäviin. Vastaajien tehtäväalueet jakautuvat useille eri alueille ja tarkemmat tehtäväaluekohtaiset prosenttiosuudet on nähtävissä kuvasta 13. Kuusi prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä töissä koulutusta vastaamattomassa töissä tekniikan alalla ja neljä prosenttia koulutusta vastaamattomassa työssä muulla alalla. Osuudet ovat lähes samat kuin edellisvuonnakin. Reilusti keskimääräistä enemmän koulutusta vastaamattomia tehtäviä sekä tekniikan että muulla alalla on prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmista valmistuneilla. 14


suunnittelutehtävä

26

it-alan tehtävä

15

työnjohtotehtävät

11

muu insinööritehtävä

10

käyttö- ja ylläpitotehtävä (huolto, valvonta, asennus)

10

koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla

6

tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

5

koulutusta vastaamaton työ muulla alalla

4

myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa

4

laatutehtävä

3

kansainvälinen myynti, markkinointi ja ostotoiminta

2

strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto

1

muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan… opetus ja koulutus

1 1

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

Kuva 13.Vastavalmistuneiden työtehtävät keväällä 2016

3.5 Työaika Enemmistöllä sovittu työaika oli 37,5 tuntia viikossa, mutta 22 prosentilla sovittu työaika oli 40 tuntia viikossa. Neljällä prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu työaika oli vähemmän kuin 35 tuntia viikossa. Keskimääräinen toteutunut työaika kokopäiväisesti työskentelevillä oli 39 viikkotyötuntia (mediaani). Toteutunut työaika oli kasvanut tunnin verran edellisvuodesta. Vastavalmistuneet tekevät siis keskimäärin enemmän töitä viikossa kuin sovittu työaika edellyttäisi, vaikka ylityötunteja ei kerrykään keskimäärin kovin paljoa. Toteutuneista työajoista pienin oli 15 viikkotuntia ja suurin 65 tuntia viikossa.

3.6 Työpaikan maantieteellinen sijainti Pääkaupunkiseutu oli vastavalmistuneiden, kuten jo pidempään työelämässä olleidenkin, yleisin työssäkäyntialue. Nykyiseksi työssäkäyntialueekseen pääkaupunkiseudun ilmoitti 26 prosenttia vastaajista, kun vain 15 prosentilla kotipaikkakunta oli ollut pääkaupunkiseudulla ennen opintojen aloittamista. Pääkaupunkiseudun suosio selittynee sillä, että työpaikkatarjonta on suurinta niin suuret yritykset kuin iso osa julkisenkin sektorin työpaikoista sijaitsee siellä. Pääkaupunkiseudun ohella myös Häme ja Lounais-Suomi olivat merkittäviä työssäkäyntialueita. Hämeessä työskenteli 17 prosenttia ja Lounais-Suomessa 15 prosenttia vastaajista. Suurin muuttotappio-alue oli Pohjois-Suomi, jonka alueella kotipaikkakuntansa ennen opiskeluja ilmoitti 14 prosenttia vastaajista, mutta nykyiseksi työssäkäyntialueekseen vain yhdeksän prosenttia vastavalmistuneista.

15


15

Pääkaupunkiseutu

26 16 17

Häme Lounais-Suomi

15

16

10 10

Vaasan alue Pohjois-Suomi

14

9

Itä-Suomi

8 5

Keski-Suomi Muu Uusimaa

5

Kaakkois-Suomi

4 0%

5%

10

7

7 7 10%

15%

Kotipaikkakunta ennen opiskeluja

20%

25%

30%

Nykyinen työssäkäyntipaikkakunta

Kuva 14. Opintoja edeltänyt kotipaikkakunta ja nykyisen työpaikan sijainti

4 Työn sisältö 4.1 Työn ja koulutuksen vastaavuus Noin neljä viidestä vastavalmistuneesta insinööristä koki, että kyselyhetken työpaikka vastasi koulutusta vähintään melko hyvin. Osuus on kasvanut edellisvuodesta seitsemän prosenttiyksikköä. 48 prosenttia koki työnsä vastaavan koulutusta hyvin ja kolmannes työn vastaavan koulutusta melko hyvin. Kuitenkin melkein viidennes vastaajista koki, että nykyinen työ ei vastaa koulutusta erityisen hyvin tai lainkaan. Kuvassa 15 on kuvattu vuosina 2008–2015 valmistuneiden kokemuksia siitä, vastasiko kyselyhetken työ koulutusta. Koulutusta vastaamattomissa töissä työskenteli kyselyhetkellä 18 prosenttia vastaajista, naiset hieman miehiä useammin. Niillä, joilla oli kertynyt vähemmän oman alan työkokemusta ennen valmistumista, oli todennäköisempää työskennellä kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Toisaalta koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskenteli myös niitä, joilla oli paljon oman alan työkokemusta. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet työskentelivät muita todennäköisimmin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä: kun työllisyystilanne alalta valmistuneilla on muutenkin keskimääräistä heikompi, on myös koulutusta vastaamattomia työtehtäviä enemmän. Vastaavasti rakennusalalla, jolla työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, on myös koulutusta hyvin tai melko hyvin vastaavia työpaikkoja 92 prosentilla rakentamisen koulutusaloilta valmistuneilla.

16


90% 80 80%

71

74

79

81

78

77

40

40

43

39

2011

2012

2013

2014

melko hyvin

hyvin

74

70% 60% 50% 40% 30% 20%

37

10%

30

33

2009

2010

48

0% 2008

2015

Kuva 15. Kokemukset kuinka hyvin nykyinen työ vastaa koulutusta 2008–2015 valmistuneilla

Toisaalta osa heti valmistuttuaan työllistyneistä ei tee koulutusta vastaavaa työtä, vaikka koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskenteleekin keskimäärin enemmän niitä, joille on kertynyt työttömyyskuukausia valmistumisen jälkeen useampia. Aina koulutusta vastaamatonta työpaikkaa ei oltu valittu pakon edessä. 27 prosenttia koulutusta vastaamattomissa töissä työskentelevistä oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nykyinen työ kiinnostaa enemmän kuin koulutusalaa vastaava työ ja 16 prosenttia oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että palkka nykyisessä työssä on parempi kuin koulutusalaa vastaavassa työssä.

4.2 Arvioita nykyisestä työstä Vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä työtään erilaisten väittämien avulla. Väittämiä arvioitiin viisiportaisella asteikolla (1-5, 1= täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä). Lähes kaikki olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että pyrkivät tekemään tehtävänsä parhaan kykynsä mukaan. Useimmat (täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevia >80 %) pitivät työtään itsenäisenä ja vastuullisena, mielenkiintoisena ja viihtyivät työpaikallaan. Useimmille oli myös tärkeää huomata todella kehittyvänsä työssään ja positiivista oli, että useimmille työ myös tarjosi mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sopivasti haasteita. Kolme neljästä vastaajasta koki, että työ mahdollistaa uralla etenemisen ja sosiaalisen yhdessä olemisen. 71 prosenttia koki, että pystyi yhdistämään työn ja muut elämän alueet, vaikka 28 prosenttia koki kuitenkin työnsä aikavarkaaksi, joka vei aikaa pois harrastuksilta ja perheeltä. Kaksi kolmesta koki työnsä olevan arvostettua sekä yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää. Melkein kolmannes kuitenkin koki nykyisen työn olevan vain keino hankkia toimeentulo (31 %). 28 prosentille työ oli liian raskasta ja kuormittavaa ja sitä oli liikaa. Toisaalta myös 28 prosenttia koki, että työsuhteen jatkuvuus oli epävarmaa, mikä varmasti lisää osaltaan kuormittavuuden ja stressaavuuden tunteita.

17


Teen työtehtäväni parhaan kykyni mukaan

73

Työni on itsenäistä ja vastuullista

24

50

39

Työni on mielenkiintoista

47

38

Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen

49

33

Työssäni minulle on tärkeää huomata todella kehittyväni

35

Viihdyn työpaikallani

40

Työ mahdollistaa sosiaalisen yhdessäolemisen

Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää

10 6 4

11

Työtä on liikaa

8

20

Työ on aikavaras pois harrastuksista/perheeltä

7

21

Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa

12

Työni on liian raskasta/stressaavaa

4 0%

14

Kuva 16. Arvioita nykyiseen työhön liittyvistä asioista

18

23

9 4

21

10 5

32

17 28

10

30 28

17 27

40 40 %

8 16

26

26

ei samaa eikä eri mieltä

12 4

16

36

20 %

9 4

20

23 21

16

8 1

17

34 20

8 4

16

35

19

Nykyinen työ on vain keino hankkia toimeentulo

12

39

30

Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista

jokseenkin samaa mieltä

32

45

26

Minulla on mahdollisuus lisäkoulutuksen hankkimiseen

täysin samaa mieltä

11 5 2

38

20

7 4

36

49

33

Työni on arvostettua

8

36

26

Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet

7 7 2

14 22

48

Työni mahdollistaa uralla etenemisen

7 32

48 45

Työni tarjoaa sopivasti haasteita

211

60 %

jokseenkin eri mieltä

15 80 %

100 %

täysin eri mieltä


5 Palkkaus Kyselyhetkellä valmistuneiden kokopäivätoimisten bruttopalkka (sis. peruspalkan ja luontaisetujen verotusarvon, mutta ei ylityö- tai lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- ja äitiyspäivärahoja) oli 2700 euroa kuukaudessa (mediaani). Keskiarvopalkka oli 2750€. Puolet vastavalmistuneista sijoittui 2450 euron ja 3000 euron palkkavälille. Palkat olivat nousseet edellisvuodesta vain vähän; mediaanipalkka oli noussut seitsemän euroa ja keskiarvopalkka 12 euroa. Ansiokehitys jäi siis olemattomaksi, vaikka se olikin odotettua, kun myös jo pidempää työuraa tehneiden palkkakehitys oli pysytellyt lähes edellisvuotisella tasolla. Kuten muillakin aloilla myös insinöörien palkoissa on eroja Suomen sisällä. Vastavalmistuneilla insinööreillä palkkaero pääkaupunkiseudun hyväksi oli yhdeksän prosenttia muuhun Suomeen verrattuna. Ero on pysynyt samana edellisestä vuodesta. Parhaat palkat vastavalmistuneelle maksoivat rakennusliikkeet, joissa mediaanipalkka oli noin seitsemän prosenttia kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkkaa korkeampi. Alalla on keskimääräistä enemmän johtotehtäviä, mikä nostaa palkkatasoa. Rakennusliikkeet olivat parhaita palkanmaksajia myös vuotta aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan. Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskitason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä, jossa palkat olivat noin 6−11 prosenttia keskimääräisen tason alapuolella. Viime vuonna matalin mediaanipalkka oli tietotekniikan palvelualan yrityksissä, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkka taso oli noussut keskitasolle. Kuten aiemminkin jo todettiin, valmistumista edeltävällä työkokemuksella on vaikutusta palkkatasoon valmistumisen jälkeen. Niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt yli puoli vuotta mutta alle vuosi, oli keskimäärin noin kaksi prosenttia parempi mediaanipalkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt alle puoli vuotta. Vastaavasti niillä, joilla työkokemusta oli 1–2 vuotta, oli keskimäärin neljä prosenttia parempi palkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt 6–11 kuukautta. Jos työkokemusta oli kertynyt kaksi vuotta tai enemmän oli palkka keskimäärin yhdeksän prosenttia parempi kuin 1–2 vuoden kokemuksella. Esimies- ja johtotehtävissä työskentelevillä keskimääräinen palkkataso oli 30 prosenttia parempi kuin kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkka ja työntekijätehtävissä palkkataso oli 15 prosenttia yleistä vastavalmistuneiden palkkatasoa matalampi. Miesten palkat olivat keskimäärin kolme prosenttia naisten palkkoja paremmat ja ero on kutistunut edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä palkat olivat miesten eduksi noin kaksi prosenttia. Seuraavasta taulukossa on nähtävissä kokopäivätöissä olevien vuonna 2015 valmistuneiden palkat keväällä 2016.

19


Taulukko 1.Kokopäivätöissä maalis-huhtikuussa 2016 olleiden vastavalmistuneiden palkkataso

Lkm Keskiarvo

10 % 25 %

Mediaani

75 % 90 %

Kaikki

654

2751

2120 2450

2700

3000 3350

Miehet

552

2777

2200 2500

2715

3016 3450

Naiset

99

2604

2000 2400

2600

2860 3152

Vakituinen kokopäivätyö

484

2834

2300 2500

2800

3050 3500

Määräaikainen

147

2555

2000 2290

2550

2820 3045

Työkokemus alle 6 kk

142

2565

2000 2300

2538

2800 3100

Työkokemus 6−11 kk

139

2599

2065 2350

2600

2900 3100

Työkokemus 12−23 kk

184

2760

2200 2480

2705

3000 3316

Työkokemus 24 kk tai enemmän

171

3029

2400 2600

2950

3300 3720

Pääkaupunkiseutu

163

2915

2334 2650

2900

3199 3500

Muu Suomi

462

2689

2070 2400

2600

2920 3250

Esimies-/johtotehtävät

11

3809

2600 2750

3500

5000 5350

Asiantuntijatehtävät

410

2854

2400 2550

2800

3050 3400

Toimihenkilötehtävät

130

2692

2200 2400

2615

2950 3200

Työntekijätehtävät

98

2280

1800 1950

2300

2600 2860

Yksityinen sektori

600

2756

2182 2480

2700

3000 3350

Julkinen sektori

46

2696

1950 2400

2694

3050 3400

Teknologiateollisuus

173

2825

2160 2500

2798

3020 3500

Kemianteollisuus

17

2555

2000 2250

2500

2890 3100

Elintarviketeollisuus

11

2820

2400 2418

2900

3000 3300

Muu teollisuus

29

2812

1800 2500

2650

2950 4200

Energia-ala

44

2797

2320 2510

2700

3000 3220

Suunnittelutoimistot

103

2754

2366 2550

2720

3000 3236

Tietotekniikan palvelualan yritys

50

2807

2200 2415

2720

3049 3550

Rakennusliike

50

2928

2500 2620

2900

3100 3222

Kaupanalan yritys

29

2579

1873 2300

2520

2817 3500

Muu palvelualan yritys

22

2474

1566 2000

2600

3000 3134

Valtio

10

2697

1925 2300

2608

3400 3475

Kunta tai kuntayhtymä

36

2695

1950 2400

2739

3037 3316

Konetekniikan alat

173

2823

2300 2500

2748

3000 3500

Sähkötekniikan alat

128

2713

2200 2490

2658

2945 3300

Tietotekniikan alat

98

2658

2000 2200

2700

3000 3400

Rakentaminen

103

2889

2400 2600

2810

3134 3500

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

79

2613

1950 2300

2570

2900 3212

Muut opintoalat

72

2725

2090 2419

2705

3073 3400

20


6 Insinöörikoulutus 6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet Vastaajia pyydettiin arvioimaan insinöörikoulutusta pisteyttämällä koulutuksen eri osa-alueita kouluarvosanoilla (4-10) yhtäältä kuinka kyseistä osa-aluetta oli insinöörikoulutuksessa huomioitu ja toisaalta mikä oli kyseisen osa-alueen merkitys tulevan työelämän kannalta. Arvioitavat osa-alueet olivat muun muassa erilaisia taitoja, joita ammattikorkeakoulussa opetettiin, kuten kieli-, esimies- ja tietotekniset taidot sekä ammattiin liittyviä osaamisalueita. Osa-alueet ja niille annettu arvosana sekä koettu tärkeys on kuvattu seuraavassa nelikentässä.

9,5 Omatoimisuus

Motivoituneisuus

9

Uusien asioiden omaksuminen

Ongelmien ratkaisu

Viestintä äidinkielellä

Ihmissuhdetaidot

8,5

Projektihallinta Neuvottelutaito

Tärkeys

Tietotekniset valmiudet

Ammatillinen erikoisosaaminen

Ryhmätyöskentely

Kielitaito Esiintymistaito

8 Visiointikyky Viestintä vieraalla kielellä

Esimiesvalmiudet Luovuus

Yleissivistys

7,5 Talouden tuntemus

Kansainvälisyys

Markkinointiosaaminen

7

6,5

6 5,5

6

6,5

7

7,5

8

8,5

9

9,5

Arvosana Kuva 17. Arviot insinöörikoulutuksen antamista valmiuksista ja niiden tärkeydestä työelämässä

Kaikilla näillä osa-alueilla mitattuna insinöörikoulutus sai kaikkien arvosanojen keskiarvoksi tyydyttävän (7). Kaikkiaan keskiarvo laski hieman edellisvuodesta. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen opettaneen ryhmätyöskentelytaitoja (8+), viestintävalmiuksia äidinkielellä (8) ja tietoteknisiä valmiuksia (8). Kolmen kärki oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Uusien asioiden omaksuminen (8-) ja ongelmien ratkaisukyky (8-) ylsivät myös noin kahdeksan arvosanaan. Eniten petrattavaa oli markkinointiosaamisen opettamisessa (6-), esimiesvalmiuksien (6) ja neuvottelutaidon (6+) opettamisessa,

21


kuten edellisvuonnakin. Toisaalta markkinointiosaamista pidettiin yhä työelämän kannalta vähiten tärkeänä valmiutena (6½). Tärkeimmiksi valmiuksiksi tulevan työelämän kannalta arvioitiin uusien asioiden omaksuminen (9-) valmius ratkaista ongelmia (9-) ja omatoimisuus (8½). Tärkeänä pidetyt asiat ovat pysytelleet suhteellisen samoina vuodesta toiseen ja ne ovat saaneet kohtuullisen hyvät arvosanat insinöörikoulutuksissa.

6.2 Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen Useimmiten insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli aloittaessaan opinnot. Täysin tai melko tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista ja noin joka neljäs oli koulutukseensa tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus on pysynyt edellisvuotisella tasolla, mutta on vielä kaukana vuonna 2013 valmistuneiden tasosta, jolloin tyytyväisiä koulutukseensa oli peräti 82 prosenttia. en osaa sanoa 4% täysin tyytyväinen täysin tyytymätön 9% 4%

melko tyytymätön 22%

melko tyytyväinen 61%

Kuva 18. Tyytyväisyys koulutukseen

Tyytyväisyyttä koulutukseen selitti se oliko kyselyhetkellä kokopäivätöissä sekä oman alan työkokemuksen määrä ennen valmistumista. Ne, jotka olivat kyselyhetkellä töissä, olivat tyytyväisempiä saamaansa insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet löytäneet sopivaa työpaikkaa. Tyytyväisyydessä ei ollut eroja eri sukupuolilla. Myöskään iällä ei ollut vaikutusta tyytyväisyyskokemukseen. Tyytyväisyyteen näyttäisi olevan yhteydessä erityisesti kaksi tekijää, työtilanne kyselyhetkellä ja opiskelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita opiskelijat olivat. Erityisesti opintojen parissa viihtyminen ja opinnoissa yrittäminen lisäsivät tyytyväisyyttä koulutukseen. Eniten koulutuksesta saivat siis irti ne, joilla oli sisäinen palo oppimiseen. Ne, jotka olivat halunneet valmistua nimenomaan insinööriksi, halunneet työtehtävään, jonka insinööritehtävä mahdollistaa tai halunneet koulutuksen nimenomaan tekniikan alalta, olivat keskimäärin tyytyväisempiä koulutukseensa kuin ne, jotka olivat hakeutuneet insinöörikoulutukseen muista syistä. Niistä, joilla syynä insinöörikoulutuksen hakeutumiselle oli jokin ensin mainituista syistä, tyytyväisiä insinöörikoulutukseen oli 73 prosenttia, kun taas muista syistä koulutukseen hakeutuneista 61 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Ero on kaventunut hieman edellisvuodesta. 22


Tyytyväisyydessä koulutukseen on myös nähtävissä eroja työkokemuksen karttuessa. Kun ennen valmistumista hankitun oman alan työkokemuksen määrä kasvaa, tyytyväisyys koulutukseen lisääntyy. Erityisesti tämä näkyy niillä, jotka olivat koulutukseensa täysin tyytyväisiä. Niistä, joilla työkokemusta oli alle kuusi kuukautta, keskimääräistä harvempi oli tyytyväisiä koulutukseen. Niistä, joilla työkokemusta oli kertynyt puolesta vuodesta vuoteen, kaksi kolmannesta oli tyytyväisiä koulutukseen. Yli kaksi vuotta työkokemusta keränneistä melkein neljä viidestä oli tyytyväinen koulutukseensa. Toisaalta työpaikan saaminen heti valmistuttua oli helpompaa, kun opintojen aikana oli kertynyt oman alan työkokemusta. Myös ne, jotka olivat työllistyneet heti tai suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen, olivat tyytyväisempiä koulutukseensa kuin ne, joille työttömyyskuukausia oli kertynyt useampia. Heti valmistumisensa jälkeen työllistyneistä reilu kolme neljännestä oli tyytyväisiä koulutukseensa kuin niistä, jotka olivat olleet yli puoli vuotta työttöminä, tyytyväisiä oli enää alle puolet (48 %) Vastaajista 58 prosenttia voisi valita saman tutkinto-ohjelman uudelleen, jos valintatilanne tulisi eteen uudelleen; 23 prosenttia valitsisi saman koulutusohjelman uudelleen aivan varmasti ja 36 prosenttia melko varmasti. Arvioissa on myös nähtävissä työttömyyskuukausien vaikutus; mitä enemmän työttömyyskuukausia valmistumisen jälkeen oli kertynyt, sitä todennäköisemmin olisi valittu jokin toinen koulutusala.

6.3 Insinöörikoulutuksen arviointi Eri insinöörikoulutuksen osa-alueiden arvioimisen sekä niiden tärkeyden pisteyttämisen lisäksi vastaajien tyytyväisyyttä koulutukseen mitattiin myös 13 väittämän avulla. Väittämiä oli mahdollista arvioida viisiportaisella asteikolla (1=täysin samaa mieltä… 5=täysin eri mieltä).

Opiskeluilmapiiri oli hyvä

34

50

Insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla… 6

10

53

Koulutusohjelma antoi hyvät…

15

18

40

52

20

5

19

18

9

Opetus oli käytännönläheistä

12

40

22

19

8

Opetus oli käytännönläheistä

12

40

22

19

8

Opiskelu oli vaativaa

7

Koulutusohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia

13

Opetuksen sisältö oli ajantasalla

Opiskelu oli motivoivaa

41

12

32

7

5

26

37

8

Oppilaitos oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä… Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin

43

21 20 23

37

8

25

Koulutus oli kansainvälistä

8

22

9

24

7

21

35

29

11 22

22

31

28 30

3

21

28

34

Oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään

20

6

5 9 11

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin samaa mieltä

jokseenkin samaa mieltä

ei samaa eikä eri mieltä

Kuva 19. Arviot insinöörikoulutuksesta

23

jokseenkin eri mieltä

täysin eri mieltä


Lähes kaikki olivat sitä mieltä täysin tai jokseenkin sitä mieltä että opiskeluilmapiiri oli hyvä. Opiskeluilmapiiri-väittämä on kerännyt eniten positiivisia arvioita myös edellisinä vuosina, tosin tänä vuonna täysin tai samaa mieltä olevien osuus on reilusti edellisvuotta suurempi. Insinöörikoulutus vastasi useammalla kuin joka toisella niitä odotuksia, joita heillä oli ollut opintoja aloittaessaan ja samoin yli puolet oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että koulutusohjelma antoi hyvät suuntautumisvaihtoehdot. Toisaalta joka neljäs oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita opintoja aloittaessa oli. Lisäksi yli neljännes oli sitä mieltä että koulutusohjelma ei antanut hyviä suuntautumisvaihtoehtoja. Kuten aikaisempinakin vuosina eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä oltiin väitteen ”koulutus oli kansainvälistä” ja ”oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään”. Näiden väitteiden kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 59 prosenttia vastaajista. Monen väittämän kohdalla samaa mieltä, eri mieltä ja ei samaa eikä eri mieltä olevien osuus jakautui kohtuullisen tasaisesti, mikä viittaa siihen, että eroja eri oppilaitosten ja tutkinto-ohjelmien välillä löytyy. Tulokset ovat osittain ristiriitaisia tyytyväisyyden koulutukseen kanssa, mikä johtunee ”ei samaa eikä eri mieltä” -vastausten suuresta määrästä.

6.4 Opintojen aloittamisen motiivi Kolmanneksella vastaajista motiivi hakeutua insinöörikoulutukseen oli halu kouluttautua tekniikan alalle. Lähes yhtä monella oli tähtäimessä oli työtehtävät, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa. 13 prosenttia halusi nimenomaan valmistua insinööriksi. Osuudet ovat suunnilleen samoja kuin edellisvuonnakin. Näitä insinöörikoulutukseen hakeutumisen motiiveja käsitellään jatkossa yhtenä kokonaisuutena, joka on nimetty sisäiseksi motivaatioksi. Sisäisellä motivaatiolla mitattuna motivoituneimmat opiskelijat olivat koneosaston ja sähköalan koulutusohjelmissa ja vähiten motivoituneet prosessija materiaalitekniikan aloilla. Hieman keskimääräistä enemmän sisäisesti motivoituneita oli myös tietotekniikan alalta valmistuneilla.

halusin koulutuksen tekniikan alalta

33

halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa

31

halusin nimenomaan valmistua insinööriksi

13

enemmän tai vähemmän sattumalta

10

koulutukseen oli helppo päästä

4

ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnalla

3

muiden vaihtoehtojen puuttuessa

2

muu syy

5 0%

5%

Kuva 20. Tärkein insinööriopintojen aloittamisen motiivi

24

10%

15%

20%

25%

30%

35%


Ne, joille tärkein insinöörikoulutukseen hakeutumisen motiivi ei liittynyt sisäiseen motivaatioon, olivat joko ajautuneet koulutuksen pariin enemmän tai vähemmän sattumalta tai ammattikorkeakoulu sattui sijaitsemaan kotipaikkakunnalla. Osa heistä myös koki, että koulutukseen oli helppo päästä tai he olivat hakeutuneet koulutukseen muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Tällaisia hakijoiden osuudet vaihtelivat ammattikorkeakouluittain.

6.5 Opintojen kesto Vastavalmistuneilta insinööreiltä kysyttiin opintojen aloittamisvuotta ja -kuukautta sekä kuukautta, jossa opinnot oli saatu päätökseen. Näiden tietojen perusteella laskettiin opintoaika, joka oli keskimäärin 46 kuukautta (mediaani), eli puolet vastaajista oli valmistunut tavoiteajassa. Tilanne oli sama kuin edellisvuonna valmistuneillakin. Opintoihin käytetyn ajan keskiarvo oli 51 kuukautta eli yhden kuukauden edellisvuotta vähemmän. Opintoajoissa on vaihtelua, pisin opiskeluaika oli 111 kuukautta eli noin yhdeksän vuotta ja lyhin opintoihin käytetty aika 11 kuukautta, mikä on mahdollista monimuoto-opiskelijalle, jolla on takanaan jo jokin aiemmin suoritettu tutkinto. Neljä prosenttia oli käyttänyt opintoihinsa enintään kolme vuotta ja myös neljällä prosentilla opintoihin oli kulunut seitsemän vuotta tai enemmän. 81 prosenttia vastaajista oli valmistunut, kun opintojen aloittamisesta oli kulunut viisi vuotta ja 93 prosenttia oli valmistunut kun opintojen aloittamisesta oli kulunut kuusi vuotta. Osuudet ovat lähes samoja kuin edellisvuoden tutkimuksessa. Opintoihin käytetty aika vaihtelee koulutusalan mukaan, mihin vaikuttaa osittain erilaisten tutkintoohjelmien sisällöt ja harjoittelujaksot. Neljän vuoden tavoiteajassa valmistuttiin todennäköisimmin rakennusalalta (62 %). Tietotekniikan koulutusaloilta vain kaksi viidestä valmistui tavoiteajassa ja mediaanilla mitattuna näillä aloilla opintoihin käytetty aika oli neljä kuukautta pidempi kuin muilla opintoaloilla. Tietotekniikan alan opiskelijoilla oli pisimmät opintoajat myös edellisvuonna. Opintoaikaan oli yhteydessä paitsi koulutusala, myös opiskelumotivaatio. F50

F25

F75

Konetekniikan alat Sähkötekniikan alat Tietotekniikan alat Rakentaminen Prosessi- ja materiaalitekniikan alat Muut opintoalat 40

45

tavoiteaika Kuva 21. Opintojen kesto koulutusaloittain

25

50

55

opintoaika (kk)

60

65


Naiset valmistuivat keskimäärin miehiä nopeammin. Sama suuntaus on ollut nähtävissä edellisinäkin vuosina. Naiset valmistuivat keskimäärin kolme kuukautta miehiä nopeammin. Neljän vuoden tavoiteajassa valmistui naisista 57 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia. Yli kuusi vuotta opintoihinsa käytti naisista neljä ja miehistä seitsemän prosenttia.

6.6 Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä Opintoajat ovat lyhentyneet tällä vuosikymmenellä, mutta silti tavoiteajassa valmistuu edelleen vain puolet opiskelijoista. Valmistumisen viivästymiseen yleisin syy oli vaikeudet insinöörityön kanssa (22 %), mutta lähes yhtä usein syynä oli lukukauden aikana työskentely (20 %). Myös tenttien jääminen roikkumaan (15 %) ja opiskelumotivaation puute (10 %) olivat suhteellisen yleisiä syitä. Syitä oli mahdollista valita yksi tai useampi. Mitä enemmän opinnot olivat venyneet yli tavoiteajan, sitä enemmän syitä opintojen venymiselle yleensä oli. Opintojen viivästymissyyt ovat olleet samoja myös aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja niitä on mainittu myös samoissa yhteyksissä ja oletettavasti niillä on vaikutusta myös toisiinsa; opiskelumotivaation puute voi liittyä tenttien jäämiseen roikkumaan ja siihen, että lukukaudesta suurempi osa kuluu työn kuin opintojen parissa. vaikeuksia insinöörityön kanssa

22

töissä kesken lukukauden

20

osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan

13

opiskelumotivaatio puuttui

10

ulkomailla

7

ei löytänyt harjoittelupaikkaa

6

lykkäsi tietoisesti valmistumistani

4

armeija/siviilipalvelus

4

koulutusalan vaihto

2

perhevapaa

2

vapaavuosi

1

muu syy

9 0%

5%

10%

15%

20%

25%

Kuva 22. Valmistumisen viivästymisen syyt

Vaikeudet insinöörityön kanssa ovat olleet yleisin syy opintoajan venymiselle jo pitkään; sama ilmiö on näkynyt jo monissa aikaisempien vuosien sijoittumistutkimuksissa. Toisaalta myös insinöörityöhön saatu tuki on vuodesta toiseen riittämätöntä. Ammattikorkeakoulujen tulisikin panostaa opinnäytteiden ohjaamiseen enemmän, jos opiskeluaikoja halutaan nopeuttaa. Neljä prosenttia vastaajista oli lykännyt valmistumista tietoisesti työpaikan puuttumisen takia. Osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Valmistumisen viivästymistä koskevaan kysymykseen oli mahdollista vastata myös avoimella vastauksella. Nämä vastaukset liittyivät usein henkilökohtaiseen tilanteeseen, esimerkiksi omaan tai läheisen sairastumiseen.

26


6.7 Insinöörityö Insinöörikoulutuksen loppuvaiheessa opiskelijat tekevät opinnäytetyön, insinöörityön, joka sitoo teoreettiset opinnot käytäntöön. Sitä tehdessään opiskelija muodostaa teoriapohjan tutkittavalle ilmiölle, johon käytännön aineiston tulkinta sitten perustuu. Insinöörityön tarkoituksena on soveltaa koulutuksen aikana hankittuja tietoja ja taitoja käytännön asiantuntijatehtävissä. Työtä tehdessään opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemisen periaatteisiin, ja oppii itsenäistä tiedonhankintaa, projektityöskentelyä sekä kirjallista ilmaisua. Insinöörityö on opiskelijalle tärkeä väylä opinnoista työuralle siirryttäessä, sillä se toimii käyntikorttina omasta osaamisesta ja ammattitaidosta. Insinöörityön avulla myös usein hankitaan ensimmäisiä kontakteja työelämään, jotka valmistumisen jälkeen auttavat työllistymisessä. Vastavalmistuneet pitävät insinöörityötä merkityksellisenä myös itse; 68 prosenttia vastaajista piti insinöörityötä ammattiin valmistumisen kannalta tarpeellisena tai melko tarpeellisena. tarpeeton 5%

melko tarpeeton 16%

tarpeellinen 27%

en osaa sanoa 12%

melko tarpeellinen 41%

Kuva 23. Insinöörityön koettu tarpeellisuus

Kuten aiempinakin vuosina, myös vuonna 2015 valmistuneilla, insinöörityö oli todennäköisimmin teollisuusyritykseen tehty tutkimustyö. 37 prosenttia vastaajista oli tehnyt insinöörityönsä teollisuusyritykseen. Vaikka teollisuusyritykset ovatkin olleet viime vuosina merkittävimpiä insinöörityöpaikkoja, on niiden osuus kaikista insinöörityöpaikoista ollut laskussa viime vuosina. Nyt lasku näyttäisi kuitenkin pysähtyneen ja osuus on jopa kasvanut viime vuodesta. Kasvu on kuitenkin ollut suhteellisen maltillista, kahden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2011 valmistuneiden tilanteeseen, jolloin vielä 43 prosenttia teki insinöörityönsä teollisuuteen, on vielä matkaa. Oppilaitokselle insinöörityönsä tehneiden osuus oli laskenut neljä prosenttiyksikköä takaisin parin vuoden takaiselle tasolle. Opinnäytteen tekeminen teollisuuden tai muulle yksityiselle yritykselle oli yleisempää kuin oppilaitokselle tekeminen. Kunnat olivat teettäneet insinööritöitä hieman edellisvuotta useammin ja insinööri- ja suunnittelutoimistot puolestaan hieman edellisvuotta harvemmin. Kokonaisuutena toimeksiantajasektoreissa ei ole suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin.

27


Niistä, jotka olivat arvioineet insinöörityön tarpeettomaksi tai melko tarpeettomaksi, noin 27 prosenttia oli tehnyt opinnäytetyönsä oppilaitokselle, kun kaikista insinööritöistä 14 prosenttia oli tehty oppilaitokselle. Toisaalta oppilaitokselle insinöörityönsä tehneistä 38 prosenttia piti insinöörityötä tarpeellisena tai melko tarpeellisena.

teollisuusyritys

37

22 17

muu yksityinen

21

14

oppilaitos kunta

8

insinööri-, suunnittelutoimisto

8

8

5 7

kaupan tai palvelualan yritys

26

8

5 4

rakennusliike valtio

2 2

oma tai vanhempien yritys

2 0%

4 5%

kaikki (n=824)

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

ne, jotka eivät saaneet rahallista korvausta (n=383)

Kuva 24.Mihin insinöörityö tehtiin, kaikki vastaajat ja ne, joille ei työstä maksettu korvausta

Todennäköisimmin insinöörityö oli tutkimustyö (41 %), mutta myös suunnittelutyöt (14 %), projektin, tuotantolinjan, organisaation, työmaan tms. kehittäminen tai suunnittelu (14 %) tai tuotekehitystyö (10 %) oli suhteellisen yleistä. Insinöörityö saattoi olla myös IT-järjestelmän kehittäminen (5 %) tai ITohjelmiston tuottaminen (3 %), laadunvalvontatyö (4 %), jonkin valmistusmenetelmien valinta tai kehittäminen (3 %) tai markkinointityö (1 %). Erilaisten insinöörityötyyppien osuudet ovat pysyneet suhteellisen samoina jo useamman vuoden ajan, mutta eroja on jonkin verran eri tutkinto-ohjelmien välillä.

ei saanut rahallista korvausta

47

työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla

23

työsuhteessa, mutta erillinen palkkio insinöörityöstä

10

stipendi

9

erillinen korvaus ilman työsuhteessa oloa

7

muu korvaus

4 0%

5%

Kuva 25. Miten insinöörityö korvattiin?

28

10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%


Insinööritöistä maksetuissa korvauksissa on paljon vaihtelua. Melkein puolet vastaajista (47 %) ei saanut insinöörityöstä rahallista korvausta. Niiden osuus, joille ei maksettu opinnäytteen tekemisestä, on kasvanut edelleen edellisvuodesta. Heistä reilu neljännes (26 %) teki insinöörityönsä oppilaitokselle. Työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla insinöörityönsä teki 23 prosenttia ja työn tekijöille maksettiin keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa (mediaani). Luku on lähestulkoon sama kuin vuonna 2014 ja 2013 valmistuneilla. Korvausten määrä on siis polkenut viime vuosina paikallaan. 10 prosenttia töistä tehtiin työsuhteessa niin, että insinöörityöstä maksettiin erillinen palkkio. Tällöin keskimääräisen palkkion suuruus oli 2000 euroa. Yhdeksän prosenttia insinööritöistä korvattiin stipendillä, jonka suuruus oli keskimäärin 1500 euroa (mediaani). Stipendin keskimääräinen arvo oli noussut vuoden takaisesta 50 euroa. Seitsemän prosenttia insinööritöistä tehtiin erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta ilman työsuhteessa oloa. Tällöin korvauksen keskimääräinen koko oli 2000 euroa. Loput neljä prosenttia saivat työstä jonkin muun korvauksen. Joka viides insinöörityö oli rahoitettu stipendillä, jonka suuruus oli keskimäärin 1450 euroa (mediaani). Kahdeksan prosenttia teki insinöörityönsä työsuhteessa, mutta sai työstään erillisen palkkion, seitsemän prosenttia insinööritöistä tehtiin erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta ilman työsuhteessa oloa ja loput kolme prosenttia saivat työstä jonkin muun korvauksen. Taulukko 2. Insinööritöistä maksetut korvaukset

keskiarvo, €

mediaani, €

työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla

1999

2000

työsuhteessa, mutta työstä erillinen palkkio

2196

2000

stipendi

1655

1500

erillinen toimeksianto ilman työsuhteessa oloa, erillinen korvaus

2147

2000

63 prosenttia vastaajista katsoi saaneensa täysin tai jokseenkin riittävästi tukea insinöörityön tekemiseen siltä organisaatiolta, johon työ oli tehty. Hieman pienempi osuus (61 %) koki saaneensa täysin tai melko riittävästi tukea omalta oppilaitokseltaan. Organisaatiolta riittävän tuen saaneita oli viisi prosenttiyksikköä viime vuotta vähemmän, mutta niiden osuus, jotka kokivat oppilaitokselta saadun tuen riittäväksi, oli pysynyt samana. Kuitenkin niitä, jotka kokivat tuen määrän riittämättömäksi, on paljon: 20 prosenttia koki organisaatiolta saadun tuen ja 21 prosenttia oppilaitokselta saadun tuen liian tai aivan liian vähäiseksi. Vaikeudet insinöörityön kanssa olivat yleisin syy valmistumisen viivästymiselle. Niistä, jotka ilmoittivat valmistumisen viivästymisensä syyksi vaikeudet insinöörityön kanssa, 30 prosenttia koki organisaatiolta saadun tuen, ja 23 prosenttia koki oppilaitokselta saadun tuen liian tai aivan liian vähäiseksi.

29


7 Vapaa sana Kyselylomakkeen lopussa vastaajien oli mahdollista jättää avointa palautetta liittyen esimerkiksi työnhakuun, koulutukseen tai tulevaisuuden suunnitelmiin. 17 prosenttia vastaajista jätti avointa palautetta. Suurin osa palautteista koski työnhakua tai koulutusta. Kuten aiemminkin myös nyt, mietteissä oli työnhaun haasteellisuus ja koulutuksen merkitys työelämän kannalta. Jotkut olivat myös kuvailleet omaa tilannettaan valmistumisen jälkeen, osa oli antanut palautetta liiton toiminnasta. Vastavalmistuneet kokevat ensimmäisen työpaikan saannin usein haasteelliseksi, varsinkin, jos kokemusta tai suhteita omasta alasta ei ole vielä paljon. Usein kokemukset työnsaannin vaikeudesta kuitenkin vähenevät, kun on saatu jonkinlaista työelämäkokemusta. ”Ensimmäisen työnjohtoharjoittelijan paikan saaminen oli todella haasteellista. Vakituisen paikan saaminen samasta firmasta ei ollut enää työlästä, kun oli jo näyttöjä” ”Insinöörin töitä tuntuu olevan todella vaikea saada ilman kokemusta haettavista töistä. Uskon, että ensimmäisen paikan ja 1-2 vuoden jälkeen työnhausta tulee helpompaa, mutta sen ensimmäisen paikan saaminen tuntuu turhauttavan vaikealta.” Avoimessa palautteessa annettiin välillä aika suoraakin palautetta koulutuksen laadusta. Koulutuksen laadun heikkenemien nähtiin lisäävän opiskelumotivaation puutetta. Osa vastaajista piti opintoja niin helppoina, että läpäisyyn ei vaadittu kovinkaan suuria panoksi, ja että opintojen anti työelämälle jäi vähäiseksi. Ratkaisuna nähtiin opettajien lisäkoulutus ja työelämätuntemuksen parantaminen. Lisäksi vastauksissa toivottiin koulutukseen paljon nykyistä enemmän yhteyksiä työelämään ja vähemmän teoriaopintoja. Niitä on peräänkuulutettu myös edellisinä vuosina. ”Koulutuksen parantamisessa olisi todella paljon varaa. Esim. motivoinnin ja mielenkiinnon lisäämisen ym. kautta.” ”Opettajia olisi hyvä kierrättää välillä työelämässä, jotta heillä säilyy ymmärrys mitkä taidot ovat merkityksellisiä päivittäisessä tekemisessä” ”Opintojen helppous ja opetuksen taso laski opiskelumotivaatiota paljon. Siihen kun lisää vielä ajoittaisia henkilökohtaisia syitä, niin opiskelumotivaatio oli hukassa koko opiskeluajan yksittäisiä mielenkiintoisia kursseja lukuun ottamatta. Näitä kursseja yhdisti se, että ne olivat sekä mielenkiintoisia että niissä vaadittiin opiskelijalta jotain kurssin läpäisemiseksi. Kesätöiden kautta löysin kuitenkin insinöörityöpaikan, jonka kautta sain erittäin hyvän työpaikan.” ”Insinöörikoulutus omalla opintolinjalla ei ollut kovin kummoista. Ongelmanratkaisutaitoa ei harjoiteltu lainkaan, projektijohtamisen harjoittelu taisi jäädä vain ryhmätöihin, tietotekniikan kehittäminen jäi CADiin ja MS Officen käyttöön. Kursseja koulussa olisi ollut mutta moni meni päällekkäin pakollisten kurssien kanssa eikä käytännössä osallistumismahdollisuutta ollut.” Vaikka suurin osa avoimesta palautteesta oli kriittistä, oli myös niitä, jotka olivat innostuneita uuden elämänvaiheen alkamisesta ja olivat positiivisissa tunnelmissa. ”En olisi voinut toivoakaan, että kohdallani kaikki olisi mennyt näin hyvin valmistumisen jälkeen, mutta en voi puhua olleeni vain onnekas. Työtä on tullut tehtyä opintojen ja työkokemuksen kanssa, mutta eniten ehdottomasti suhteisiin työmaailmassa. Vaikka onnea on ollut matkassa, hyvin tehty pohjatyö teki helpoksi päästä työelämään.” 30


Liitteet Liite 1: Vastaajien taustatiedot 1.1 Koulutusalat Valmistuneiden yleisin koulutusohjelma oli kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, josta oli valmistunut 18 prosenttia vastanneista. 12 prosenttia oli valmistunut tietotekniikan koulutusohjelmasta. Kolmanneksi eniten vastaajia oli sähkötekniikan koulutusohjelmasta, 10 prosenttia. Oppilaitoskohtaisia vastausmääriä on koottu liitteeseen 2. Kuvassa 26 on esitetty eri tutkinto-ohjelmista valmistuneiden suhteelliset osuudet vastaajista. Kone- ja tuotantotekniikka Tietotekniikka Sähkötekniikka Rakennustekniikka Automaatiotekniikka Auto- ja kuljetustekniikka Ympäristöteknologia Talotekniikka Bio- ja elintarviketekniikka Tuotantotalous Logistiikka Maanmittaustekniikka Mediatekniikka Kemiantekniikka Hyvinvointiteknologia Energiatekniikka Elektroniikka Muu

18 12

10 7

6 6 4 4 4 3 3 3 2 2 2 2 2 9 0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

20%

Kuva 26. Vastavalmistuneet tutkinto-ohjelmittain

Analyyseja varten edellä mainituista tutkinto-ohjelmista muodostettiin luokiteltu muuttuja, jossa koulutusalat yhdistettiin kuusiluokkaiseksi muuttujaksi. Luokat nimettiin konetekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan aloiksi, rakentamiseksi sekä prosessi- ja materiaalitekniikan aloiksi. Lisäksi koulutusohjelmista, jotka eivät istuneet mihinkään näistä luokista muodostettiin oma muut -luokka. Muodostetun luokitellun muuttujan luokkiin sisältyvät eri tutkinto-ohjelmat on selostettu tarkemmin taulukossa 4 ja vastaajien jakautuminen eri koulutusaloille on esitetty seuraavassa kuvassa. Konetekniikan alat

27

Sähkötekniikan alat

19

Tietotekniikan alat

16

Rakentaminen

15

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

13

Muut opintoalat

11 0%

5%

10%

15%

20%

Kuva 27. Vastavalmistuneiden osuudet luokitellun koulutusala-muuttujan mukaan

31

25%

30%


Taulukko 3.Luokiteltu koulutusala-muuttuja

Luokitellun muuttujan luokka

Luokkaan sisältyvät koulutusohjelmat

Konetekniikan alat

auto- ja kuljetustekniikka energiatekniikka konetekniikka paperikoneteknologia maskin- och produktionsteknik

Sähkötekniikan alat

automaatiotekniikka eletroniikka sähkötekniikka sähkövoimatekniikka el- och automatiosteknik elektroteknik

Tietotekniikan alat

informaatioteknologia mediatekniikka ohjelmistotekniikka tietotekniikka informationsteknik

Rakentaminen

maanmittaus rakennustekniikka talotekniikka byggnads- och samhällsteknik

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

bio- ja elintarviketekniikka kemiantekniikka materiaali- ja pintakäsittelytekniikka muovitekniikka paperitekniikka prosessitekniikka puutekniikka ympäristöteknologia miljöteknik process- och materialteknik

Muut opintoalat

hyvinvointiteknologia liikenneala logistiikka palopäällystö tekstiili- ja vaatetustekniikka tuotantotalous tuotekehitys produktionsekonomi

32


1.2 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Tekniikan ala on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa. Sukupuolensa ilmoittaneista vastaajista 18 prosenttia oli naisia. Seuraavassa kuvassa on kuvattu vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan.

alle 25 vuotta

27

4

8 53

25−29 vuotta

73

30−34 vuotta

11 11 6

yli 34 vuotta

0%

77

14

9 8

10%

20%

30%

40%

50%

naiset

miehet

kaikki

60%

70%

80%

90%

Kuva 28. Ikäjakauma valmistumisvuonna sukupuolen mukaan

1.3 Pohjakoulutus Vastavalmistuneiden insinöörien koulutuksessa ennen insinööriopintoja on vaihtelua. Suurimmalla osalla oli ennen insinööriopintoja suoritettu joko ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto. Kahdella prosentilla oli lisäksi jokin muu tutkinto, tyypillisimmin toisen alan insinööri- tai muu ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinto tai jokin opistoasteinen tutkinto. Kuva 29 on kuvattu vastaajien pohjakoulutukset.

67 14

naiset

17 2

ylioppilastutkinto 56

ammatillisen oppilaitoksen tutkinto

29

miehet

13

ylioppilastutkinto ja ammatillisen oppilaitoksen tutkinto

2

muu koulutus

58 26

kaikki

14 2 0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Kuva 29.Pohjakoulutus sukupuolen mukaan

33

70%

80%


Liite 2. Insinööritutkinnon suorittaneet ja oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät Taulukko 4.Insinööritutkinnon vuonna 2015 suorittaneiden ja kyselyn palautuneiden lomakkeiden osuudet koulutusohjelmittain

Tutkinto-ohjelmat koulutusaloittain Rakentaminen Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Rakennusarkkitehti Maanmittaustekniikka Konetekniikka Konetekniikka Energiatekniikka Sähkötekniikka Sähkötekniikka Automaatiotekniikka Elektroniikka Tietotekniikka Tietotekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka Kemia Prosessitekniikka Puunjalostustekniikka Materiaalitekniikka Muu prosessitekniikan ala Muu tekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Kuljetustekniikka Logistiikka Merenkulku Tuotantotalous Mediatekniikka Bio-, elintarviketekniikka Ympäristötekniikka Muu tekniikka Yhteensä

Tutkinnon suorittaneet 2015, lkm

%

Saapuneet lomakkeet, lkm

%

1047 2 96

20 % 0% 2%

100 0 25

12 % 0% 3%

890 98

17 % 2%

166 16

20 % 2%

411 221 84

8% 4% 2%

88 50 17

11 % 6% 2%

845

16 %

117

14 %

65 19 22 88 43

1% 0% 0% 2% 1%

17 2 7 8 1

2% 0% 1% 1% 0%

12 192 185 28 227 135 126 233 81 5150

0% 4% 4% 1% 4% 3% 2% 5% 2% 100 %

2 48 25 0 34 18 30 41 21 833

0% 6% 3% 0% 4% 2% 4% 5% 3% 100 %

*lähde: Tilastokeskus

34


Taulukko 5.Vuonna 2015 valmistuneet insinöörit oppilaitoksittain ja kyselyn oppilaitoskohtaiset vastausmäärät

Ammattikorkeakoulu Centria-ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Muu Yhteensä

Oppilaitoskohtainen vastaajamäärä (lkm)

%

Tutkinnon suorittaneet 2015, lkm*

%

19 42 58 2 17 17 39 47 149 35 46 14 43 37 29 81 82 25 51 833

2 5 7 0 2 2 5 6 18 4 6 2 5 4 3 10 10 3 6 100

162 311 323 50 131 147 177 238 926 207 324 133 235 268 180 500 395 188 255 5150

3 6 6 1 3 3 3 5 18 4 6 3 5 5 3 10 8 4 5 100

*lähde: Tilastokeskus

35


Vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus Hyvä vuonna 2015 valmistunut insinööri, Insinööriliitto seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työuran alkua joka vuosi toteutettavan sijoittumistutkimuksen avulla. Tutkimuksella selvitämme työllistymiseen liittyviä asioita ja tyytyväisyyttä koulutukseen. Kysely toteutetaan valmistumista seuraavan vuoden keväällä. Kysely on lähetetty aiemmin myös sähköpostitse, jos olet jo vastannut, suuret kiitokset osallistumisesta! Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään työmarkkina- ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Tulokset auttavat vaikuttamaan insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriin ja insinöörikoulutuksen laatuun ja ne toimivat pohjana insinöörien alkupalkkasuosituksille sekä tukevat Iiiton jäsenilleen tarjoamaa urapalvelutoimintaa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja vastaajan henkilöllisyys ei tule ilmi missään vaiheessa tutkimusta. Tutkimuksesta laaditaan erillinen raportti, joka on valmistuttuaan luettavissa liiton jäsensivuilta. Tuloksista kerrotaan myös Insinööri -lehdessä sekä Insinööriliiton nettisivuilla. Lisätietoja tutkimuksesta antavat Jenni Larjomaa (puh. 0201 801 870 tai sähköpostitse jenni.larjomaa@ilry.fi) ja Aila Tähtitanner (puh. 0201 801 828 tai sähköpostitse aila.tahtitanner@ilry.fi). Jos et ole vielä vastannut kyselyyn, voit halutessasi osallistua myös palauttamalla tämän vastauslomakkeen oheisessa palautuskuoressa. Voit vastata myös netissä osoitteessa www.ilry.fi/valmistuneet2015. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kysymyksiin. Kaikkien yhteystietonsa antaneiden kesken arvomme kolme Verkkokauppa.comin 100 euron arvoista lahjakorttia. Suuret kiitokset tutkimukseen osallistumisesta! Tutkimusterveisin, Insinööriliitto IL ry

Ympyröi jokaisesta kysymyksestä vain yksi vaihtoehto ellei toisin ole ilmoitettu. Mikäli olet työtön tai muuten työelämän ulkopuolella, täytä lomake soveltuvin osin. Toivomme, että vastaat mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 26.4.2016

Voit vastata kyselyyn myös netissä. Lomake löytyy osoitteesta www.ilry.fi/valmistuneet2015 1. Tutkinto-ohjelmasi

4. Oppilaitos ja opiskelupaikkakunta

01 Auto- ja kuljetustekniikka 02 Automaatiotekniikka 03 Bio- ja elintarviketekniikka 04 Elektroniikka 05 Energiatekniikka 06 Hyvinvointiteknologia 07 Informaatioteknologia 08 Kemiantekniikka 09 Kone- ja tuotantotekniikka 10 Liikenneala 11 Logistiikka 12 Maanmittaustekniikka 13 Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka 14 Mediatekniikka 15 Muovitekniikka 16 Ohjelmistotekniikka 17 Palopäällystö 18 Paperikoneteknologia 19 Paperitekniikka 20 Prosessitekniikka 21 Puutekniikka 22 Rakennustekniikka 23 Sähkötekniikka 24 Talotekniikka 25 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 26 Tietotekniikka 27 Tuotantotalous 28 Tuotekehitys 29 Ympäristöteknologia 30 Muu, mikä __________________

01 Centria amk, Kokkola 02 Centria amk, Ylivieska 03 Hämeen amk, Forssa 04 Hämeen amk, Hämeenlinna 05 Hämeen amk, Riihimäki 06 Hämeen amk, Valkeakoski 07 Jyväskylän amk 08 Kajaanin amk 09 Kymenlaakson amk 10 Lahden amk 11 Lapin amk, Kemi 12 Lapin amk, Rovaniemi 13 Metropolia amk 14 Mikkelin amk 15 Oulun seudun amk 16 Karelia amk 17 Saimaan amk 18 Savonia amk, Kuopio 19 Savonia amk, Varkaus 20 Satakunnan amk, Pori 21 Satakunnan amk, Rauma 22 Seinäjoen amk 23 Tampereen amk 24 Turun amk 25 Vaasan amk 33 Muu, mikä ______________________

2. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 3. Syntymävuosi 19 ______

5. Opintojen kesto Aloitin insinööriopinnot __________ kuussa vuonna________ Valmistuin insinööriksi _____________ kuussa v. 2015 Olin aikuisopiskelija

6. Mikäli valmistumisesi viivästyi, mitkä olivat syyt? (voit valita useamman vaihtoehdon) 01 en löytänyt harjoittelupaikkaa 02 oli vaikeuksia insinöörityön kanssa 03 osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan 04 olin töissä kesken lukukauden 05 lykkäsin tietoisesti valmistumistani työpaikan puuttumisen takia 06 opiskelumotivaatio puuttui 07 vaihdoin koulutusalaa kesken opintojen 08 olin ulkomailla opiskeluvaihdossa/töissä/ harjoittelemassa 09 olin välillä armeijassa/siviilipalveluksessa 10 olin välillä perhevapaalla 11 pidin vapaavuoden 12 muu syy, mikä _________________________ 7. Pohjakoulutuksesi 1 ylioppilastutkinto 2 ammatillisen oppilaitoksen tutkinto 3 sekä ylioppilastutkinto että ammatillisen oppilaitoksen tutkinto 4 muu koulutus, mikä ______________________ 8. Työkokemus valmistumishetkellä. Merkitse vain täydet kuukaudet. kaikki työkokemukseni ennen valmistumista: _____v _____ kk, josta ulkomailta______kk oman alan työkokemukseni ennen valmistumista: ______v_____ kk, josta ulkomailta_____ kk 9. Kuinka monta eri työpaikkaa sinulla on ollut valmistumisesi jälkeen? ______ kpl 10. Kuinka monta kuukautta olet yhteensä ollut työttömänä valmistuttuasi? _______ kk en ole ollut työttömänä valmistumiseni jälkeen

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 1

29.3.2016 15:34:13


11. Kuinka kauan hait/olet hakenut ensimmäistä työpaikkaa valmistuttuasi? _________ kk Minulla oli määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessani 12. Miten sait ensimmäisen työpaikkasi (merkitse tärkein) 01 paikka, jossa tein insinöörityön 02 harjoittelu- tai kesätyöpaikasta 03 muusta opiskeluaikaisesta työpaikasta 04 internetistä (esim. yritysten kotisivut) 05 olin aikuisopiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin entisessä työpaikassani 06 minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti 07 henkilökohtaisten suhteiden avulla 08 lehti-ilmoituksella 09 työvoimaviranomaisten kautta 10 henkilöstövuokrausyrityksen kautta 11 IL:n Työpaikkatorin avulla (IL:n toimenvälitys) 12 internetin rekrytointipalveluiden kautta (esim. Monster) 13 sosiaalista mediaa hyödyntäen (esim. LinkedIn) 14 koulujen projektiopintojen kautta 15 oma-aloitteisesti itse kyselemällä 16 muulla tavoin, miten _________________________________ 13. Arvioi seuraavia ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan liittyviä väittämiä. Sain ensimmäisen valmistumiseni jälkeisen työpaikkani… 1 = täysin samaa mieltä....5 = täysin eri mieltä Työpaikasta, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni 1 2 3 4 5 Työpaikasta, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin 1 2 3 4 5 Työpaikasta, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa 1 2 3 4 5 En ole valmistumiseni jälkeen saanut työpaikkaa Olin aikuisopiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin entisessä työpaikassani Minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti

NYKYINEN TYÖPAIKKA 14. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi KYSELYHETKELLÄ? Minulla on tällä hetkellä 01 vakituinen kokopäivätyö 02 määräaikainen kokopäivätyö, kesto ______ kk 03 vuokratyösuhde, kesto ______ kk 04 oma yritys, jossa toimin päätoimisesti 05 osa-aikatyö, kesto______ h/vko 06 jatkan päätoimisesti opintoja, mitä ______________________ 07 olen armeijassa/siviilipalveluksessa 08 olen tällä hetkellä työtön, mutta olen ollut työssä valmistumisen jälkeen 09 olen tällä hetkellä työtön, enkä ole saanut valmistumisen jälkeen töitä 10 olen tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa 11 olen perhevapaalla 12 muu tilanne, mikä ___________________________________ Jos et ole tällä hetkellä töissä, siirry kysymykseen 25. 15. Onko sinulla mielestäsi työ, joka vastaa koulutustasi 1 hyvin 2 melko hyvin 3 ei erityisen hyvin 4 ei lainkaan 5 en osaa sanoa 16. Asemasi yrityksessä 1 esimies-/ johtotehtävät 2 asiantuntijatehtävät 3 toimihenkilötehtävät (ei ins.tutkinnon tasoa vastaavat tehtävät) 4 työntekijätehtävät 5 yrittäjä/ammatinharjoittaja 6 muu, mikä _______________________________________ 17. Mikä on nykyisessä työssäsi ammattinimikkeesi, tehtävänimikkeesi tai virkanimikkeesi?

18. Mikä on pääasiallisin työtehtäväsi? Jos olet projektitehtävissä, valitse projektin luonnetta lähinnä vastaava tehtäväalue. Huom! Valitse vain yksi vaihtoehto. 01 strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto 02 kansainvälinen myynti, markkinointi ja ostotoiminta 03 myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa 04 tutkimus- ja tuotekehitystoiminta 05 suunnittelutehtävä 06 käyttö- ja ylläpitotehtävä (huolto, valvonta, asennus) 07 laatutehtävä 08 it-alan tehtävä 09 ohjelmointi 10 järjestelmän hallinta 11 suunnittelu (systeemi-/sovellus-/ohjelmistosuunnittelu) 12 testaus 13 projektin hallinta 14 muu it-alan tehtävä 15 opetus ja koulutus 16 työnjohtotehtävät 17 muu insinööritehtävä 18 muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan alalla 19 koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla 20 koulutusta vastaamaton työ muulla alalla 19. Millä toimialalla työskentelet? Yksityinen sektori 01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka) 02 metsäteollisuus 03 kemianteollisuus 04 elintarviketeollisuus 05 muu teollisuus 06 energia-ala 07 insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimisto 08 tietotekniikan palvelualan yritys 09 rakennusliike 10 kaupanalan yritys 11 muu palvelualan yritys 12 järjestö, säätiö tai vastaava 13 muu yksityinen, mikä toimiala _______________________ Julkinen sektori 14 valtio 15 kunta tai kuntayhtymä 20. Työpaikan sijainti Merkitse postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa oheisiin ruudukkoihin työssäkäyntipaikkakunta olen töissä ulkomailla, maa _______________________ kotipaikka ennen opiskelua 21. Työaika Työsopimuksessasi sovittu säännöllinen työaika viikossa (esim. 37,5 h/vko) _______ , ____ h/vko Keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika päätoimessasi _______ , ____ h/vko 22. Mikäli työsuhteesi päättyisi nyt tai määräaikaista työsuhdettasi ei jatketa, millaisena näet oman lähitulevaisuutesi? Valitse seuraavista vaihtoehdoista se, joka parhaiten kuvaa omia ajatuksiasi. 01 Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa irtisanomisajan kuluessa 02 Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa vuoden sisällä 03 Jään työttömäksi työnhakijaksi 04 Jatkan tutkintoon johtavia opintoja 05 Ryhdyn yrittäjäksi tai freelanceriksi 06 Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen 07 Etsin uuden työpaikan itsellesi ulkomailta 08 En tiedä mitä tapahtuu 09 Muu tilanne, mikä____________________

__________________________________________________

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 2

29.3.2016 15:34:13


PALKKAUS

23. Tämänhetkinen bruttopalkkasi kuukaudessa (kk)

27. Jos koet, että työllistyminen valmistumisen jälkeen oli vaikeaa, arvioi kuinka paljon alla olevat tekijät vaikuttivat. (1=ei lainkaan, 2=vähän, 3=jonkin verran, 4= paljon, 5=en osaa sanoa)

(peruspalkka+ luontoisetujen verotusarvo). Ei sisällä ylityökorvauksia, lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- ja äitiyspäivärahoja _________________€/kk

Työkokemuksen puute 1 2 3 4 5 Puutteelliset työnhakutaidot 1 2 3 4 5 Suhdeverkostojen puute 1 2 3 4 5 Tutkinto ja opintosuunta 1 2 3 4 5 Heikko työmarkkinatilanne 1 2 3 4 5 Epätietoisuus omista tavoitteista 1 2 3 4 5

24. Arvioi nykyistä työtäsi seuraavien väittämien perusteella. Valitse sopivin vaihtoehto: 1 = täysin samaa mieltä....5 = täysin eri mieltä Työni on mielenkiintoista 1 2 3 4 5 Työni mahdollistaa uralla etenemisen 1 2 3 4 5 Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen 1 2 3 4 5 Minulla on mahdollisuus jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää Työni on arvostettua

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Työni on itsenäistä ja vastuullista Työni tarjoaa sopivasti haasteita Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Viihdyn työpaikallani Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista Työtä on liikaa

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa Työni on liian raskasta/stressaavaa

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Työ mahdollistaa sosiaalisen yhdessäolemisen Nykyinen työ on vain keino hankkia toimeentulo Työ on aikavaras pois harrastuksista/perheeltä

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Työssäni minulle on tärkeää huomata todella kehittyväni Teen työtehtäväni parhaan kykyni mukaan

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

1 2 3 4 5

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille tekniikan aloille 1 Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille 1 1

2

3

2

3

2

3

1 2 3 1 2 3

26. Piditkö (pidätkö) koulutustasi vastaavan paikan saamista? 1 erittäin vaikeana 2 melko vaikeana 3 melko helppona 4 erittäin helppona 5 en osaa sanoa

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 3

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

INSINÖÖRIKOULUTUS 28. Opiskelin insinööriksi, koska...(valitse tärkein motiivi) 1 halusin nimenomaan valmistua insinööriksi 2 halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutus minulle mahdollistaa 3 halusin koulutuksen tekniikan alalta 4 koulutukseen oli helppo päästä 5 ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnallani 6 muiden vaihtoehtojen puuttuessa 7 enemmän tai vähemmän sattumalta 8 muu syy, mikä________________________________________ 29. Arvioi saamaasi insinöörikoulutusta Anna kouluarvosana 4-10 insinöörikoulutuksen antamille valmiuksille sekä eri valmiuksien tärkeydelle työelämässä. (0=en osaa sanoa)

insinöörikoulutukselle

01 ammatillinen erikoisosaaminen 02 valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä 03 kielitaito

Valmiuden tärkeys

04 markkinointiosaaminen 05 neuvottelutaito 06 esiintymistaito

1 2 3 4 5

25. Millaisissa tehtävissä haluaisit työskennellä viiden vuoden kuluttua? 1 = kyllä, 2=en, 3=en osaa sanoa Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin 1 2 3 Olen kiinnostunut syventämään asiantuntemusta omalta alaltani 1 2 3

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samanlaisena Muu, mikä_________________________

Sukupuoli Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy Valmistumisajankohta Muu, mikä __________________________

Arvosana

Vastaa seuraavaan kahteen väittämään vain, jos työsi EI vastaa koulutusalaasi: Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmän kuin koulutusalaani vastaava työ Palkka on nykyisessä työssäni parempi kuin koulutusalaani vastaavassa työssä

Epätietoisuus omasta osaamisesta 1 2 3 4 5 En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä 1 2 3 4 5

07 ihmissuhdetaidot 08 esimiesvalmiudet 09 valmius omaksua uusia asioita 10 ongelmien ratkaisuvalmius 11 visiointikyky 12 yleissivistys 13 luovuus 14 motivoituneisuus 15 omatoimisuus 16 viestintävalmiudet äidinkielellä 17 viestintävalmiudet vieraalla kielellä 18 tietotekniset valmiudet 19 talouden yleinen tuntemus 20 ryhmätyöskentely 21 projektihallinta, -johtaminen 30. Oletko tähänastisen työkokemuksesi perusteella saamaasi insinöörikoulutukseen? 1 täysin tyytyväinen 2 melko tyytyväinen 3 melko tyytymätön 4 erittäin tyytymätön 5 en osaa sanoa

29.3.2016 15:34:13


31. Jos voisit valita uudelleen koulutusohjelmasi, valitsisitko saman uudelleen? 1 aivan varmasti 2 melko varmasti 3 vaikea sanoa 4 luultavasti en 5 en, valitsisin muun, minkä ______________________________________ miksi _____________________________________________ 32. Mitä mieltä olet seuraavista insinööriopintojasi koskevista väittämistä? 1=täysin samaa mieltä..5= täysin eri mieltä Nautin opiskeluajastani erittäin paljon 1 2 3 4 5 Olin mielestäni hyvä insinööriopinnoissa 1 2 3 4 5 Opiskellessani otin kaiken irti itsestäni 1 2 3 4 5 Minulle oli tärkeää menestyä hyvin opinnoissani Opiskellessani yritin aina parhaani Opiskelu oli hauskaa

1 1 1

2 2 2

3 3 3

4 4 4

5 5 5

Opiskelemani ala oli mielenkiintoinen Olen tyytyväinen suorituksiini opinnoissani Tunsin suorituspaineita opinnoissa

1 1 1

2 2 2

3 3 3

4 4 4

5 5 5

Tunsin itseni levottomaksi opintojen parissa Opintoihin panostaminen oli osaltani melko vähäistä Olin rentoutunut opintojen parissa

1 1 1

2 2 2

3 3 3

4 4 4

5 5 5

Olin melko taitava opiskelija Opiskelutaidoissani olisi ollut parannettavaa Tunsin itseni jännittyneeksi ammattikorkeakoululla

1 1 1

2 2 2

3 3 3

4 4 4

5 5 5

Opiskeluaikana ajattelin kuinka paljon nautin opiskelusta Olin itsevarma opintojeni parissa Opiskellessani keskittymiskykyni oli huono

1 1 1

2 2 2

3 3 3

4 4 4

5 5 5

33. Arvioi asteikolla 1-5 seuraavia insinöörikoulutusta koskeviä väitteitä. 1=täysin samaa mieltä....5=täysin eri mieltä Insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot 1 2 3 4 5 Opetus oli laadukasta 1 2 3 4 5 Opetus oli käytännönläheistä 1 2 3 4 5 Opetus oli vaativaa 1 2 3 4 5 Opetus oli motivoivaa Opetuksen sisältö oli ajantasalla Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin Koulutus oli kansainvälistä

1 1 1 1

2 2 2 2

3 3 3 3

4 4 4 4

5 5 5 5

Opiskeluilmapiiri oli hyvä Oppilaitoksella oli tiiviit suhteet elinkeinoelämään Koulutusohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia Koulutusohjelma antoi hyvät suuntautumismahdollisuudet Oppilaitos oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta

1 1 1 1

2 2 2 2

3 3 3 3

4 4 4 4

5 5 5 5

1

2

3

4

5

40. Oletko hyödyntänyt seuraavia Insinööriliiton urapalveluita työnhaussasi? (1=kyllä, 2=en, vaikka palvelu on minulle ennestään tuttu, 3= en, en ole kuullut tästä palvelusta aiemmin) Urakoulutukset Henkilökohtainen uraohjaus Työpaikkatori IL:n jäsensivulla Palkkaneuvonta Rekrystudio

1 1 1 1 1

2 2 2 2 2

3 3 3 3 3

INSINÖÖRITYÖ / PÄÄTTÖTYÖ 34. Kenelle teit insinöörityön? 1 teollisuusyritys 2 insinööri-, suunnittelutoimisto 3 kaupan tai palvelualan yritys 4 rakennusliike 5 oppilaitos 6 oma tai vanhempien yritys 7 muu yksityinen 8 valtio 9 kunta 35. Työ oli (valitse insinöörityötä parhaiten kuvaava vaihtoehto) 01 suunnittelutyö 02 tutkimustyö 03 tuotekehitystyö 04 laadunvalvontatyö 05 valmistusmenetelmien valinta tai kehittäminen 06 It-ohjelmiston tuottaminen 07 It-järjestelmän kehittäminen 08 markkinointityö 09 projektin, tuotantolinjan, organisaation, työmaan tms. kehittäminen tai suunnittelu 10 muu, mikä ______________________________________ 36. Mielestäni työ oli ammattiin valmistumisen kannalta 1 tarpeellinen 2 melko tarpeellinen 3 en osaa sanoa 4 melko tarpeeton 5 tarpeeton 37. Valmistumisen jälkeen 1 kyseinen yritys tarjosi minulle työpaikkaa 2 hain ko. yritykseen ja sain työpaikan 3 hain ko. yritykseen, mutta en saanut työpaikkaa 4 en hakenut ko. yritykseen 38. Tein insinöörityön 1 työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkalla ________ €/kk (palkka kuukaudessa) 2 työsuhteessa, mutta sain työstä erillisen palkkion ___________ €, (palkkion kokonaismäärä euroina) 3 stipendillä_____________ €, (stipendin kokonaismäärä euroina) 4 erillisenä toimeksiantona erillisestä korvauksesta ilman työsuhteessa oloa_________€ (korvauksen kokonaismäärä euroina) 5 en saanut rahallista korvausta insinöörityöstä 6 sain muun korvauksen insinöörityöstä, minkä ____________ __________________________________________________ 39. Saitko riittävästi tukea insinöörityön tekemisen eri vaiheissa? 1=täysin riittävästi...5=aivan liian vähän a) organisaatiolta, jolle työn teit 1 2 3 4 5 b) ohjaavalta opettajalta/ ammattikorkeakoululta 1 2 3 4 5 41. Kuuluitko opiskeluaikanasi johonkin työttömyyskassaan? 1 kyllä, mihin

______________________________________

2 en, miksi _______________________________________ ____________________________________________________

Sana on vapaa. Kerro vapaamuotoisesti työstä, työnhausta, koulutuksesta, tulevaisuudensuunnitelmista, Insinööriopiskelijaliiton toiminnasta, Insinööriliitosta jne.

Kiitos vastauksestasi. Palautathan lomakkeen oheisessa vastauskuoressa 26.4.2016 mennessä.

Vuonna 2015 valmistuneiden sijoittumistutkimus (2).indd 4

29.3.2016 15:34:13


Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki puh. 0201 801 801 etunimi.sukunimi@ilry.fi www.ilry.fi Tutkimustoiminta www.ilry.fi/tutkittuatietoa Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828 Tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870 Työmarkkinatutkija Varpu Multisilta puh. 0201 801 877

Vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you