Page 1

Vuonna 2017 valmistuneiden insinÜÜrien sijoittumistutkimus


SISÄLLYS

Taustaa

4

Keskeisiä havaintoja

5

1. Ensimmäinen valmistumisen jäkeinen työpaikka

6

2. Nykyinen työpaikka

9

3. Palkkaus

12

4. Kokemuksia työstä ja työnsaannista

14

5. Työsopimuksen solmiminen, salassapitoehto ja kilpailukieltosopimus

17

6. Insinöörikoulutus

19

7. Insinöörityö / päättötyö

22

Taustatiedot

Insinööriliitto IL ry Tutkimustoiminta Tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa Työmarkkinatutkija Varpu Multisilta Tutkimusassistentti Paula Pesonen www.ilry.fi/tutkittuatietoa

24


TAUSTAA

Insinööriliitto toteuttaa vuosittain vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen, jonka avulla selvitetään niin kokemuksia insinööriopinnoista kuin työuran alkuvaiheista. Kyselyn aihepiirejä ovat insinöörikoulutus ja insinöörityö, opintojen aikainen työskentely, ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka sekä nykyinen työtilanne. Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2018, ja sen kohderyhmänä oli vuonna 2017 valmistuneet insinöörit. Kyselyn tuloksia hyödynnetään työmarkkina- ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa, ja tulokset auttavat vaikuttamaan esimerkiksi insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriin ja koulutuksen laatuun. Tuloksia käytetään myös pohjana insinöörien alkupalkkasuosituksille. Tämän tutkimuksen perusjoukon muodostivat kyselyhetkellä Insinööriliittoon tai DIFF – Ingenjörerna i Finlandiin kuuluneet vuonna 2017 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lähetettiin 1822:lle edellisenä vuonna valmistuneelle insinöörille. Heistä 1733 oli Insinööriliiton ja 89 DIFF:n jäseniä. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä 743, ja vastausprosentti oli 41. Vastausprosentti laski viime vuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

4


KESKEISIÄ HAVAINTOJA

Suurimpia työllistäjiä teknologiateollisuus (23 %) sekä suunnittelutoimistot (23 %).

Valmistuneiden tilanne on parempi kuin kertaakaan koko 2010-luvulla: työllistyminen on helpompaa, useammalla on vakityö, palkkataso on noussut.

Palkkataso: mediaani 2864 €/kk, keskiarvo 2942 €/kk.

Valmistumisvuotta seuraavana keväänä: vakituinen kokopäivätyö 70 %, määräaikaisessa kokopäivätyössä 16 %, työttömänä 6 %. Vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä nousi 12 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus laski kahdeksan prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Suurimmalla osalla sovittu työaika 37,5 h/vko, todellinen työaika 39 h/vko. Määräaikaisten työsuhteiden pituus keskimäärin 12 kk.

Jo valmistuessa 76 %:lla vakituinen tai määräaikainen työpaikka. Määrä nousi edellisvuodesta 8 prosenttiyksikköä.

75 % tyytyväisiä insinöörikoulutukseen. Opintojen kesto keskimäärin 4 v 3 kk, tavoiteajassa valmistuneita 58 %.

Työpaikka oli yleisimmin saatu harjoittelu- tai kesätyöpaikasta (26 %), työpaikkailmoituksen kautta (24 %) tai paikasta, jossa teki insinöörityön (23 %).

Tärkeimmiksi työelämässä tarvittaviksi valmiuksiksi arvioitiin ongelmien ratkaisukykyä, uuden oppimiskykyä, projektityöskentelyä sekä it-taitoja.

47 % piti oman alan työpaikan saamista erittäin tai melko helppona. Työpaikan saanti koettiin helpommaksi kuin kertaakaan edellisen kymmenen vuoden aikana. Oman alan aiempi työkokemus auttoi työnsaannissa; mitä enemmän oman alan työkokemusta, sitä paremmin oli työllistytty.

Valmistuneiden mukaan tärkeimmät insinöörikoulutuksesta saadut valmiudet olivat tiimityöskentely, uuden oppimiskyky, itsenäinen työskentely sekä viestintävalmiudet äidinkielellä.

Aiempaa useampi työllistyi omaa alaa ja koulutustasoa vastaavaan työpaikkaan. 77 %:lla valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin, nousua edellisvuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä.

Valmistuneiden työelämässä tärkeinä pitämiä, mutta koulutuksessa heikommin huomioituja valmiuksia olivat erityisesti neuvottelutaidot, esimiestaidot, projektien johtamistaidot ja ihmissuhdetaidot.

Asiantuntijatehtävissä työskenteli valmistumisen jälkeen 70 %, 11 % esimies- tai johtotehtävissä. Naiset työskentelivät miehiä useammin määräaikaisissa töissä, ja harvemmin esimies- tai johtotehtävissä.

36 % teki insinöörityön teollisuusyritykselle. 55 % sai rahallisen korvauksen insinöörityöstä.

Yleisimmät työtehtävät suunnittelutehtävät (32 %) ja työnjohtotehtävät (11 %).

5


1. ENSIMMÄINEN VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖPAIKKA Vastaajista 76 prosentilla oli määräaikainen tai vakituinen työpaikka jo valmistuessa. Työllisyystilanne on parantunut selvästi viime vuodesta; vuosi sitten vastaava luku oli 68 prosenttia. He, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina, hakivat työtä keskimäärin kolme kuukautta (mediaani), mikä vastaa edellisvuosien tasoa. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla 86 prosentilla vastanneista oli työpaikka jo valmistuessa. Koulutusaloista prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla luku oli pienin, 64 prosenttia. Mitä enemmän oman alan työkokemusta oli ehtinyt karttua ennen valmistumista, sitä todennäköisemmin työpaikka oli valmiina jo valmistuessa. Yli kahden vuoden työkokemuksen omaavista yli 90 prosentilla oli työpaikka valmistuessa. Aiempi työkokemus ei yksin selitä työnsaantia, vaan taustalla on muitakin tekijöitä, kuten työnhakutaidot ja verkostot. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen oli ollut 29 prosenttia vastaajista. Työttömyyden kesto oli keskimäärin (mediaani) 3,5 kuukautta. Lähes joka viides työttömänä olleista oli ollut työttömänä vain yhden kuukauden. Vajaa neljä prosenttia oli ollut työttömänä vuoden tai pidempään. Eri koulutusalojen välillä ei ollut suurta eroa työttömyyden kestossa, kaikilla aloilla kesto oli keskimäärin kolmesta neljään kuukauteen. Niistä vastaajista, jotka olivat työskennelleet valmistumisensa jälkeen, oli suurimmalla osalla (78 %) ollut yksi työpaikka. 19 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa kahdessa työpaikassa, ja kaksi prosenttia kolmessa. Alle prosentilla oli ollut neljä tai useampi työpaikka. Koulutusohjelmittain työpaikkojen määrissä oli pieniä eroavaisuuksia. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla vain yhdessä työpaikassa työskennelleiden määrä oli pienin (72 %). Tällä alalla opiskelleista hieman yli joka neljännellä oli ollut vähintään kaksi työpaikkaa. Tietotekniikan alalla vain yhdessä työpaikassa työskenteleminen oli yleisintä, alalta valmistuneista 87 prosenttia oli työskennellyt vain yhdessä työpaikassa.

Työtilanne valmistuessa koulutusaloittain Kaikki vastaajat

24

76

Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala

14

86

Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

80

20

Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala

78

22

Muu ala

69

31

Tietotekniikan ala

68

32

Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

36

64 0

10

20

30

Määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessa

6

40

50 %

60

70

80

Haki työpaikkaa valmistumisen jälkeen

90

100


Oman alan työkokemus ennen valmistumista

Työtilanne valmistuessa oman alan työkokemuksen mukaan yli 2 v

91

13-24 kk

9

85

7-12 kk

15

77

enintään 6 kk

23

64 0

10

20

36

30

40

50 %

Määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessa

60

70

80

90

100

Haki työpaikkaa valmistumisen jälkeen

Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saantitapoja harjoittelu- tai kesätyöpaikasta

26

6 24

hain työpaikkailmoituksessa ilmoitettua työpaikkaa paikasta, jossa tein insinöörityön

6

henkilökohtaisten kontaktien avulla

7

olin monimuoto-opiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin valmistuttuani entisessä työpaikassani

ammattikorkeakouluni kautta: esim. yhteydenotto, rekrytointipalvelut tai projektiopinnot

3

hain avoimella hakemuksella piilotyöpaikkaa

3

suorahakukonsultti (headhunter) oli minuun yhteydessä

1 1

minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti

1 1 0

13

4

1

työvoimaviranomaisten avulla esim. osallistumalla rekrytointikoulutukseen

23

5

1

muusta opiskeluaikaisesta työpaikasta

50

5 6

2 3

muulla tavoin 0

8 10

20

30

40

50

% kaikki vastaajat

ne vastaajat, joilla ei työpaikkaa valmistuessa

Useimmin työ saatiin harjoittelu- tai kesätyöpaikasta (26 %). Lähes yhtä yleistä oli saada työpaikka hakemalla työpaikkailmoituksessa ilmoitettua paikkaa tai saada työ paikasta, johon oli tehnyt insinöörityön. Niillä vastaajilla, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina, puolet oli saanut työn hakemalla työpaikkailmoituksessa ilmoitettua paikkaa, ja toiseksi yleisintä oli saada työ henkilökohtaisten kontaktien avulla (13 %).

7


Avoimen työpaikan löytymisen tavat

Kysytty niiltä vastaajilta, jotka saivat ensimmäisen työpaikan työpaikkailmotuksen perusteella netin työpaikkasivustojen kautta

23

työvoimaviranomaisen palveluiden kautta

22

yrityksen kotisivuilta

21

henkilöstöpalvelu- tai rekrytointiyrityksen avulla

9

koulun työpaikkasivut, opettajan kautta

6

Facebookista

2

LinkedInistä

1

printtilehden lehti-ilmoituksesta

1

muusta sosiaalisesta mediasta

1

Insinööriliiton työpaikkatorilta

0

jostain muualta

14 0

5

10

15

20

25

%

Työtilanteen kohentuminen näkyi tämän vuoden tuloksissa monin tavoin. Yhä useampi insinööri työllistyi työpaikkaan, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa; täysin samaa mieltä olleiden vastaajien määrä kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä. 77 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin. Vuosi sitten vastaava luku oli 65 prosenttia. Reilu kolme neljäsosaa vastanneista oli täysin tai samaa mieltä sen kanssa, että he olivat työllistyneet työpaikkaan, johon ensisijaisesti halusivat. Myös heidän määränsä oli kasvanut viime vuodesta. Tietotekniikan sekä rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneiden vastauksissa kokemukset ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saamisesta olivat positiivisimmat. Näillä aloilla lähemmäs 60 prosenttia oli täysin samaa mieltä sen kanssa, että työllistyi koulutusalaa hyvin vastaavaan, ensisijaisesti toivomaansa työpaikkaan.

Sain ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani...

työpaikasta, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin

50

työpaikasta, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni

27

47

työpaikasta, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa

29

52

0

20

19

40

60

9

10

4

11

9

4

10

8

80

11

100

% täysin samaa mieltä

jokseenkin samaa mieltä

ei samaa eikä eri mieltä

8

jokseenkin eri mieltä

täysin eri mieltä


2. NYKYINEN TYÖPAIKKA Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on selvästi kohentunut vuoden aikana. Vuonna 2016 valmistuneista oli 58 prosenttia valmistumisvuotta seuraavana keväänä vakituisessa kokopäivätyössä, ja työttömänä oli 14 prosenttia. Tänä vuonna vakityössä olevia oli 70 prosenttia, ja työttömänä kuusi prosenttia. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneet saivat tänäkin vuonna parhaiten vakituisia työsuhteita (86 %), kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan alalla luku oli pienin (50 %). Miehillä vakituinen työsuhde oli naisia yleisempi, ja naisvastaajilla taas määräaikaisia työsuhteita oli miehiä useammin. Vakituiset kokopäiväiset työsuhteet olivat tyypillisimpiä insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistoissa sekä tietotekniikan palvelualalla.

Valmistuneiden työtilanne valmistumisvuotta seuraavana keväänä 2010-2018 100 % 90 % 80 % 70 %

8

9

24

12

21

15

13

16

6

14

16

23

20

20

55

59

58

2014

2015

22

22

60 % 50 % 40 % 30 %

64

66

62

58

2011

2012

2013

70

20 % 10 % 0%

2010

Vakituinen työ

Määräaikainen työ

Työtön

Jatkan opintoja

2016

2017

Muu tilanne

Valmistuneiden työtilanne koulutusaloittain ja sukupuolen mukaan Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala

86

Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

78

Kone-, energia- ja kuljetustekniikan ala

70

Tietotekniikan ala

69

Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

50

Muut koulutusala

50

11

10

20

Määräaikainen työ

6

13

54 0

7

10

74

Naiset

7

13

24

29 30 Työtön

40

50 %

60

Jatkan opintoja

70

7 3

80

90

Muu tilanne

Määräaikaisen työsuhteen mediaanikesto oli vastaajilla 12 kuukautta ja vuokratyösuhteen kesto seitsemän kuukautta. Osa-aikatyön kesto oli keskimäärin 18 tuntia viikossa.

9

2

4

15

36

Miehet

Vakituinen työ

9

100


Vastaajien asema nykyisissä työtehtävissä koulutusaloittain Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala

13

Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

12

Muut koulutusalat

5

Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

4

Tietotekniikan ala

3

Kaikki vastaajat

8

13

66

8

78

13

20

60

20

30

40

7

11

70 10

8

8

77

11

50 %

60

70

esimies-/johtotehtävät

asiantuntijatehtävät

toimihenkilötehtävät

työntekijätehtävät

yrittäjä/ammatinharjoittaja

muu

2

13

12

70

0

4

9

66

20

80

90

100

Vastavalmistuneet työskentelivät useimmiten asiantuntijatehtävissä (70 %). Työntekijätehtävissä työskenteli alle kymmenesosa vastanneista. Esimiestehtävissä sekä toimihenkilötehtävissä toimivia oli molempia 11 prosenttia. Sukupuolten välillä oli eroja asemassa: naisista useampi työskenteli työntekijä- tai toimihenkilötehtävissä kuin miehistä, ja esimies- tai johtotehtävissä miehiä oli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna. Vastaajien yleisimpiä tehtävänimikkeitä olivat suunnittelija, projekti-insinööri, työnjohtaja, suunnitteluinsinööri, sähkösuunnittelija, LVI-suunnittelija, nuorempi suunnittelija, projektipäällikkö ja rakennesuunnittelija. Eri tehtävänimikkeitä oli useampi sata, eniten vastauksia saanut suunnittelijan tehtävänimike oli käytössä noin neljällä prosentilla vastaajista. Suunnittelutehtävät olivat valmistuneiden yleisimmät työtehtävät viime vuoden tapaan. Niiden parissa työskenteli vajaa kolmannes vastanneista. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta neljä prosenttiyksikköä. Seuraavaksi yleisimpiä olivat työnjohtotehtävät sekä ohjelmointi. Koulutusala vaikutti luonnollisesti siihen, millä toimialalla valmistumisen jälkeen työskenneltiin. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalta valmistuneista lähes puolet työskenteli teknologiateollisuudessa. Sähkö- ja automaatiotekniikan alalta valmistuneilla yleisimmät alat olivat insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistot sekä teknologiateollisuus. Tietotekniikan alalta valmistuneista lähes puolet työskenteli tietotekniikan palvelualan yrityksessä ja rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneista lähes yhtä moni insinööri-, suunnittelu tai konsulttitoimistoissa. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneiden yleisin ala oli kemianteollisuus. Muilla aloilla insinööritoimistoissa työskentely oli yleisintä. Kaikista vastaajista julkisella sektorilla työskenteli hieman alle 10 prosenttia.

10


Valmistuneiden työtehtävät TEHTÄVÄ

%

suunnittelutehtävät

32

työnjohtotehtävät

11

käyttö- ja ylläpitotehtävät (huolto, valvonta, asennus)

7

ohjelmointi

7

it-alan tehtävä

3

suunnittelu (systeemi-/sovellus-/ohjelmistosuunnittelu ym.)

3

testaus

2

järjestelmän hallinta

2

muu it-alan tehtävä

2

tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

6

muu insinööritehtävä

6

myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa

4

projektin hallinta

1,5

laatutehtävä

3

strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto

3

opetus ja koulutus

2

koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla

4

koulutusta vastaamaton työ muulla alalla

2

muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan alalla

0,4

Useimmiten vuonna 2017 valmistuneet työskentelivät teknologiateollisuudessa (23 %) sekä insinööri-, suunnittelutai konsulttitoimistoissa (22 %). Julkisella sektorilla työskenteleviä oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Työssäkäyntipaikkakunta sijaitsi useimmiten pääkaupunkiseudulla, jossa työskenteli yli neljäsosa kaikista vastavalmistuneista insinööreistä. Osuus on hieman kasvanut edellisvuodesta, ja myös Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen alueella merkitys työssäkäyntialueena on ollut kasvusuuntainen. Sen sijaan Hämeessä ja Vaasan alueella työskenteli edellisvuotta harvempi vastavalmistunut.

Työssäkäyntialueet valmistumisen jälkeen Pääkaupunkiseutu Häme Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Vaasan alue Keski-Suomi Muu Uusimaa Kaakkois-Suomi 0

5

10

15 %

nykyinen työssäkäyntipaikkakunta

20

25

30

kotipaikkakunta ennen opiskeluja

Suurimmalla osalla vastaajista oli työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika 37,5 tuntia viikossa. Vajaalla 17 prosentilla sovittu työaika oli 40 tuntia viikossa; heidän osuutensa oli laskenut viime vuodesta. Todellinen keskimääräinen työaika oli edellisvuosien tasolla, keskimäärin 39 tuntia viikossa (mediaani).

11


3. PALKKAUS Kyselyhetkellä kokopäivätöissä olleiden vuonna 2017 valmistuneiden insinöörien mediaanipalkka oli 2864 euroa kuukaudessa, keskiarvopalkan ollessa 2942 euroa kuukaudessa. Tähän bruttopalkkaan sisältyy peruspalkka sekä luontoisetujen verotusarvo, mutta ei ylityö- tai lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- tai äitiyspäivärahoja. Puolella valmistuneista palkka oli välillä 2600–3150 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka oli noussut edellisvuodesta 114 euroa ja keskiarvopalkka 179 euroa. Vastavalmistuneiden osalta sekä työtilanne että palkkataso on siis parantunut. LKM

KA

10 %

25 %

50 %

75 %

90 %

Kaikki

640

2874

2400

2531

2800

3100

3500

Naiset

133

2726

2200

2500

2733

2998

3246

Miehet

510

2913

2400

2600

2848

3136

3550

Vakituinen kokopäivätyö

516

2942

2445

2600

2864

3150

3550

Määräaikainen kokopäivätyö

117

2625

2100

2400

2547

2954

3130

Pääkaupunkiseutu

166

3079

2500

2755

3000

3300

3600

Muu Suomi

461

2806

2300

2500

2794

3000

3300

Esimies/johto

70

3258

2700

2860

3100

3500

3900

Asiantuntija

464

2886

2400

2593

2820

3100

3450

Toimihenkilö

70

2640

2023

2400

2700

2984

3140

Työntekijä

42

2463

1800

2090

2500

2750

3500

Strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto

13

3523

2600

3012

3200

3670

4800

Kv. myynti, markkinointi ja ostotoiminta

10

2994

2599

2750

3035

3300

3400

Myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa

23

2865

2500

2500

2800

3000

3500

Tutkimus ja tuotekehitystoiminta

38

2695

2100

2400

2532

3000

3300

Suunnittelutehtävät

207

2797

2400

2532

2710

3000

3250

Käyttö- ja ylläpitotehtävät

41

2849

2300

2500

2900

3136

3350

Laatutehtävät

17

2949

2100

2500

2900

3100

3950

It-alan tehtävät

21

2909

2400

2580

2910

3154

3375

Ohjelmointi

48

2848

2300

2500

2875

3200

3500

Järjestelmänhallinta

13

3204

2380

2500

2900

4170

4700

Suunnittelu (systeemi/sovellus/ohjelmisto ym.)

17

2986

2500

2800

3000

3100

3550

Testaus

14

2790

2200

2600

2852

3000

3120

Projektinhallinta

22

2997

2550

2750

2960

3250

3500

Muu it-alan tehtävä

12

2829

2411

2500

2720

3300

3440

Työnjohtotehtävät

72

3103

2670

2800

3000

3300

3750

Muu insinööritehtävä

35

2979

2467

2626

2900

3250

3500

Koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla

22

2549

1915

2200

2567

2923

3100

Koulutusta vastaamaton työ muulla alalla

9

2106

TYÖTILANNE

TYÖPAIKAN SIJAINTI

ASEMA YRITYKESSÄ

TYÖTEHTÄVÄT

12

2073


LKM

KA

10 %

25 %

50 %

75 %

90 %

Kone-, energia ja kuljetustekniikka

192

2884

2400

2564

2828

3100

3450

Sähkö- ja automaatiotekniikka

106

2909

2400

2600

2820

3100

3500

Tietotekniikka

118

2820

2350

2500

2800

3000

3400

Rakennus- ja maanmittaustekniikka

118

2981

2450

2600

2870

3200

3600

Prosessi- ja materiaalitekniikka

44

2567

2100

2300

2532

2864

3120

Muut alat

76

2890

2200

2500

2830

3150

3555

Enintään 6 kk

199

2730

2300

2500

2700

2920

3190

7-12 kk

157

2781

2200

2500

2750

3000

3246

13-24 kk

140

2921

2500

2692

2900

3200

3350

yli 2 v

120

3211

2500

2820

3100

3550

4150

Teknologiateollisuus

151

2922

2400

2671

2854

3100

3450

Metsäteollisuus

11

2697

2445

2500

2680

3100

3130

Kemianteollisuus

22

2741

2100

2400

2864

3000

3250

Elintarviketeollisuus

5

2490

Muu teollisuus

25

2858

2300

2500

2750

3068

3500

Energia-ala

35

3049

2500

2700

2985

3207

3600

Insinööri- tai suunnittelutoimisto

140

2770

2400

2500

2700

3000

3300

Tietotekniikan palvelualan yritys

65

2902

2400

2600

2900

3100

3500

Rakennusliike

61

3082

2500

2700

3000

3300

3780

Kaupanalan yritys

18

3088

2350

2470

2950

3555

3800

Muu palvelualan yritys

8

2228

Muu yksityinen

41

2796

2300

2450

2750

3048

3550

Valtio

27

2924

2200

2500

2950

3200

3700

Kunta

34

2860

2300

2600

2912

3100

3200

KOULUTUSALAT

OMAN ALAN TYÖKOKEMUS

TOIMIALAT

13

2500

2550


4. KOKEMUKSIA TYÖSTÄ JA TYÖNSAANNISTA Vastaajien arvioidessa nykyistä työpaikkaansa, useimmat heistä olivat sitä mieltä, että työ on itsenäistä ja vastuullista sekä mielenkiintoista. Kokemukset työstä olivat pääosin positiivisia, esimerkiksi työpaikallaan viihtyi 85 prosenttia vastaajista. Verrattuna viime vuoden tuloksiin, työn itsenäisyys ja vastuullisuus on lisääntynyt, samoin työn kiinnostavuus ja arvostus on noussut. Työsuhteen jatkonäkymiä pidettiin positiivisempina kuin viime vuonna. Sen sijaan työtä on enemmän kuin viime vuonna, ja työn raskaus sekä stressaavuus ovat lisääntyneet.

Arvioita nykyisestä työpaikasta Työni on itsenäistä ja vastuullista

59

Työni on mielenkiintoista

51

Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen

37

27

Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet

37 36

Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista

39 34

19

Työtä on liikaa

11

Työni on liian raskasta/stressaavaa

4

Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa

8 0

3

14

7

3

13

8

2

7

3

10

20

14

32

30

ei samaa eikä eri mieltä

7

38

16 40

5

27

29

12

5 2

14

34

16

7 7

23

22

6 1

21

39

32

6

9

50

Minulla on mahdollisuus jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen

jokseenkin samaa mieltä

39

44

Työni on arvostettua

6

36

46

Työni mahdollistaa uralla etenemisen

3 3

35

50

Viihdyn työpaikallani

31

41

53

Työni tarjoaa sopivasti haasteita

täysin samaa mieltä

36

32

50 %

60

70

jokseenkin eri mieltä

80

90

100

täysin eri mieltä

Vastaajilta kysyttiin, millaisissa tehtävissä he haluaisivat työskennellä viiden vuoden kuluttua. Verrattuna viime vuoteen useampi oli tänä vuonna tyytyväinen nykytilanteeseensa. Eniten kiinnosti asiantuntemuksen syventäminen omalla alalla. Yrittäjyys kiinnosti tänäkin vuonna vähiten, vajaata kolmasosaa vastaajista, mutta määrä oli kuitenkin noussut vuoden aikana. Sen sijaan esimies- ja johtotehtävät koettiin vähemmän kiinnostaviksi kun viime vuoden kyselyssä.

Näkemyksiä siitä, millaisissa tehtävissä vastaajat haluaisivat työskennellä viiden vuoden kuluttua Olen kiinnostunut syventämään asiantuntemusta omalta alaltani

95

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille tekniikan aloille

72

Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin

22

49

Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samana

0

10

25

53 20

en osaa sanoa

14

20

31

30 30

40

50 %

60

15 23

30

43

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä

ei

13

55

Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille

kyllä

23

17 70

80

90

100


Vuonna 2017 valmistuneet kokivat oman alan työpaikan saamisen helpommaksi kuin edellisvuosina valmistuneet. Lähes puolet piti työpaikan saamista joko erittäin helppona tai melko helppona. Koulutusalojen välillä oli huomattavia eroja oman alan työpaikan saamisessa. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla 59 prosenttia kertoi työn saamisen olleen joko erittäin tai melko helppoa. Myös sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietotekniikan alalla hieman yli puolet vastasi näin. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalla vastaava luku oli vain 20 prosenttia. Sukupuolten välillä työnsaannissa oli myös eroa: naiset pitivät koulutusta vastaavan työpaikan saamista vaikeampana kuin miehet. Ne vastaajat, joilla oli oman alan työkokemusta entuudestaan yli vuosi, kokivat työnsaannin olleen hieman helpompaa kuin ne, joilla työkokemusta oli vasta vähän. Työnsaantia hankaloittivat eniten työkokemuksen sekä suhdeverkostojen puute.

Koulutusta vastaavan työpaikan saaminen 2010-2018 100 90 80

6

4

4

6

4

26

32

29

25

25

5

7

31

29

9

39

70

%

60 50 40

44

47

46

46

45

41

45 38

30 20 10 0

18

13

14

17

17

18

13

6

6

7

6

6

6

6

8 7

2010

2011

2013

2014

2016

2017

En osaa sanoa

2012 Erittäin vaikeaa

Melko vaikeaa

2015

Melko helppoa

Erittäin helppoa

Työnsaannin vaikeuteen vaikuttaneita tekijöitä valmistumisvuoden jälkeen työkokemuksen puute

56

suhdeverkostojen puute

40

epätietoisuus omasta osaamisesta

15

tutkinto ja opintosuunta

12 23

puuttelliset työnhakutaidot

7

25

sukupuoli

4

7

perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy

3

10

valmistumisajankohta

2

11

jonkin verran

20

vähän

15

6

26

33

14

5 10

29

5

68

8

69

8

62 30

40

ei lainkaan

50 %

4 8

37

10

4

20

30 21

13

10

4

16

27

27

8

4

13

24

32

en löytänyt/ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä

0

25

31

6

16

35

22

epätietoisuus omista tavoitteista

9

36

24

heikko työmarkkinatilanne

paljon

25

60

en osaa sanoa

10 70

80

90

100


Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä insinöörien työelämää koskevista väittämistä. Suurin osa oli sitä mieltä, että työmarkkinoilla tarvitaan sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta valmistuneita insinöörejä. Kolme neljäsosaa koki, että insinööritutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla. Mielipiteet siitä, tuntevatko työnantajat insinööritutkinnon riittävän hyvin, jakaantuivat. Vain 36 prosenttia oli sitä mieltä, että insinööritutkinnon suorittaminen kertoo riittävästi työnantajalle insinöörin osaamisesta.

Näkemyksiä insinöörien työelämästä Työmarkkinoilla tarvitaan sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistoista valmistuneita insinöörejä

52

Insinööritutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla

29

Työnantajat tuntevat insinööritutkinnon riittävän hyvin

6 0

jokseenkin samaa mieltä

20

ei samaa eikä eri mieltä

16

26

23 30

40

50 %

51

14

42

30 10

13

48

14

Insinööritutkinnon suorittaminen kertoo riittävästi työnantajalle insinöörin osaamisesta

täysin samaa mieltä

30

8 1

16

29 60

jokseenkin eri mieltä

70

3

12 80

90

täysin eri mieltä

100


5. TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN, SALASSAPITOEHTO JA KILPAILUKIELTO SOPIMUS Työsopimusta solmiessa suurin osa vastaajista ymmärsi työsopimuksensa sisällön hyvin, lähes yhtä moni oli tyytyväinen työsopimuksen ehtoihin. Neljällä viidestä oli käytössä vakioitu työsopimuspohja. 67 prosenttia vastaajista tiesi voivansa tarkistuttaa työsopimuksen liiton asiantuntijoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista, mutta vain harva (3 %) oli näin tehnyt. Insinööriliiton palkkaneuvontapalveluja oli käyttänyt yli puolet vastaajista.

Kokemuksia työsopimuksen solmimisesta Ymmärsin työsopimukseni sisällön hyvin, ennen kuin allekirjoitin sopimuksen Olin tyytyväinen työsopimukseni ehtoihin

81

Työsopimuksessani käytettiin vakioitua työsopimuspohjaa

80

Tiesin, että voin tarkistuttaa työsopimukseni liiton asiantuntijoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista

3 4

38

7

51

3

94

3 0 10 20 30 En osaa sanoa

15

34

42

Tarkistutin työsopimukseni ennen sen allekirjoitusta liiton asiantuntijoilla Ei

19

59

Palkkaneuvottelussa jouduin tinkimään omasta palkkatavoitteestani

12

8

63

Selvitin tulevan työtehtävän palkkatasoa Insinööriliiton palkkaneuvontapalveluiden avulla

10

9

67

Olin keskustellut insinöörien palkkatasosta tuttavapiirissäni tai työpaikallani

Kyllä

3 6

91

40

50 %

60

70

80

90

100

Kaikista vastaajista 68 prosenttia ilmoitti, että heidän työsopimuksissaan on työnantajan liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto tai erillinen salassapitosopimus. Asiantuntijatehtävissä tämä oli yleisintä. Toimialoista salassapitoehto tai -sopimus oli yleisimmin käytössä muissa palvelualan yrityksissä (yli 80 %), tietotekniikan palvelualalla sekä kemianteollisuudessa. Reilulla kolmanneksella vastaajista oli työsopimuksessa kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus, tosin lähes 15 prosenttia vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Toimialoista kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus oli yleisimmin käytössä metsäteollisuudessa sekä tietotekniikan palvelualalla.

17


Työsopimuksessa salassapitoehto tai erillinen salassapitosopimus esimies-/johtotehtävät asiantuntijatehtävät

kaikki vastaajat 20

30 kyllä

8

25

68 10

2

43

55

0

7

44

49

työntekijätehtävät

9

19

72

toimihenkilötehtävät

6

33

61

40 ei

50 %

60

70

80

90

100

en osaa sanoa

Työsopimuksessa kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus esimies-/johtotehtävät asiantuntijatehtävät

10

20

15

50

36 0

15

69

17

kaikki vastaajat

11

58

32

työntekijätehtävät

16

45

39

toimihenkilötehtävät

11

60

29

30 kyllä

40 ei

50 %

en osaa sanoa

18

60

70

80

90

100


6. INSINÖÖRIKOULUTUS Opintojen aloittamisen motiivi Yleisin motiivi opintojen aloittamiseen oli halu saada koulutus tekniikan alalta (30 %), toiseksi yleisin taas halu päästä työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa (27 %). 10 prosenttia vastaajista halusi valmistua nimenomaan insinööriksi.

Insinööriopintoihin hakeutumisen syitä Halusin koulutuksen tekniikan alalta

30

Halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutus minulle mahdollistaa

27

Enemmän tai vähemmän sattumalta

12

Halusin nimenomaan valmistua insinööriksi

10

Halusin edetä urallani

8

Ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnallani

3

Koulutukseen oli helppo päästä

3

Muiden vaihtoehtojen puuttuessa 1 Muu syy

6 0

5

10

15

20

25

30

35

%

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että valmistunut ilmoitti opintojen aloittamisen motiivikseen halun valmistua nimenomaan insinööriksi, halun saada koulutus tekniikan alalta tai halun päästä työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa. 72 prosentilla vastaajista oli sisäinen motiivi aloittaa insinööriopinnot. 19 prosentilla sisäistä motivaatiota ei ollut. Tällöin motiivina oli useimmiten sattuma (12 %) tai ammattikorkeakoulun sijainti kotipaikkakunnalla (3 %). Muu syy oli motiivina kahdeksalla prosentilla vastaajista. Koulutusaloista tietotekniikan alalla sisäinen motivaatio oli yleisintä, heistä 83 prosenttia oli valinnut sisäiseen motivaatioon viittavan syyn koulutuksen aloittamiseen. Toiseksi yleisintä tämä oli kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla (76 %). Miehistä 74 prosenttia oli sisäisesti motivoituneita, kun taas naisilla vastaava luku oli 67 prosenttia. Ikäluokista 30–34 –vuotiailla sisäinen motivaatio oli syynä hakeutua opintoihin useammin kuin muissa ikäluokissa.

Sisäinen motivaatio syynä opintojen aloittamiseen KOULUTUSALA

%

Tietotekniikan ala

83

Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala

76

Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala

69

Muut koulutusalat

68

Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

66

Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

62

19


Arvioita insinöörikoulutuksesta Vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen antamia valmiuksia sekä näiden valmiuksien tärkeyttä työelämässä kouluarvosanoin. Parhaimmat arvosanat koulutuksessa saivat tiimityöskentely, viestintävalmiudet äidinkielellä sekä itsenäinen työskentely. Tärkeimpinä taitoina työelämässä taas pidettiin ongelmien ratkaisukykyä, uuden oppimiskykyä sekä projektityöskentelyä. Matalimmat arvosanat saivat niin koulutuksen kuin tärkeyden työelämässä osalta markkinointi- sekä talousosaaminen. Arvosana insinöörikoulutukselle huomioiden kaikki osa-alueet oli 7,4. 75 prosenttia vastaajista oli tähänastisen työkokemuksensa perusteella joko täysin tai melko tyytyväisiä saamaansa insinöörikoulutukseen. Melko tyytymättömiä oli 18 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä 3 prosenttia. Tutkintoohjelmista tietotekniikan alaa opiskelleet olivat useimmiten täysin tyytyväisiä koulutukseensa, tosin melko ja täysin tyytyväisten määrässä ei ollut kovin suurta vaihtelua tutkinto-ohjelmittain. Muilla kuin suurimmilla koulutusaloilla oltiin tyytymättömimpiä koulutukseen. Viime vuoteen verrattuna tyytyväisyys on kasvanut; melko tyytyväisen määrä lisääntyi kuudella prosenttiyksiköllä.

Insinöörikoulutuksen antamia valmiuksia sekä niiden tärkeys työelämässä 9,5

Ongelmien ratkaisukyky Projektityöskentely

9,0

Ihmissuhdetaidot

Esimiestaidot

Projektien johtaminen

Tiimityöskentely Itsenäinen työskentely

Viestintävalmiudet englannin kielellä Esiintymistaito

8,0 Tärkeys työelämässä

It-taidot

Ammatillinen erityisosaaminen

Neuvottelutaito

8,5

Uuden oppimiskyky

Viestintävalmiudet äidinkielellä

Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä

Yleissivistys 7,5 Talousosaaminen 7,0 Markkinointiosaaminen

6,5

6,0

5,5

5,5

6,0

6,5

7,0 7,5 8,0 Arvosana insinöörikoulutukselle

20

8,5

9,0

9,5


Tyytyväisyys insinöörikoulutukseen tähänastisen työkokemuksen perusteella Tietotekniikan ala Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

13

Muut koulutusalat

12

Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala

15

69

18

72 14

72

4

Kaikki vastaajat

18

65

10 0

täysin tyytyväinen

21

55

7

Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

18

63

9

Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala

20

58

15

10

melko tyytyväinen

20

30

40

50 %

melko tyytymätön

60

70

80

erittäin tyytymätön

90

100

en osaa sanoa

Arvioita insinöörikoulutuksesta Opiskeluilmapiiri oli hyvä

35

AMK tarjosi riittävästi lähiopetusta

35

Insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot

9

Opetus oli käytännönläheistä Tutkinto-ohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia

15

AMK oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta

15

41

9

Opiskelu oli vaativaa

8

Opiskelu oli motivoivaa

8

39

11

35

Opetuksen sisältö oli ajantasalla AMK:lla oli tiiviit suhteet alueen yrityksiin

14

Koulutus oli kansainvälistä

20

ei samaa eikä eri mieltä

21

22

40

7

21

3

24

4

23

4

23

24

7

25

22

7

26 30

8

17

26

30 10

4

18

24

31

8 0

jokseenkin samaa mieltä

18

41

3

20

23

42

3

19

17

37

3

18

16

50

5 1 9

15

49

9

Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin

9 11

55 14

Opetus oli laadukasta

täysin samaa mieltä

50 41

50 %

jokseenkin eri mieltä

28 60

70

80

täysin eri mieltä

8 90

100


7. INSINÖÖRITYÖ / PÄÄTTÖTYÖ Vuonna 2017 valmistuneista insinöörityö tehtiin useimmiten teollisuusyritykselle (36 %). Muulle yksityiselle toimijalle insinöörityön teki 17 prosenttia vastaajista, ja oppilaitokselle 14 prosenttia. Tutkinto-ohjelmista kone-, energia ja kuljetustekniikan alalla huomattava osa, 64 prosenttia, teki insinöörityön teollisuusyritykselle. Myös prosessi- ja materiaalitekniikan alalla yli puolet teki insinöörityönsä teollisuusyritykselle, sähkö- ja automaatiotekniikan alallakin reilu kolmasosa. Tietotekniikan alalla useimmiten työ tehtiin muulle yksityiselle toimijalle (34 %), ja rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla insinööritöiden teko hajaantui tasaisemmin eri tahoille.

Tahot, joille insinöörityö tehtiin teollisuusyritys

36

muu yksityinen

17

oppilaitos

14

insinööri-, suunnittelutoimisto

12

kunta

6

kaupan tai palvelualan yritys

6

rakennusliike

4

valtio

3

oma tai vanhempien yritys

2 0

5

10

15

20 %

25

30

35

40

Valmistuneista yli puolet sai insinöörityöstä rahallista korvausta, määrän kasvaessa viime vuodesta jonkin verran. Yleisin korvaus oli työsuhteessa saatu kuukausi- tai tuntipalkka, toiseksi yleisin oli stipendi. Niiden, jotka eivät saaneet rahallista korvausta, osuus laski viime vuodesta neljällä prosenttiyksiköllä. Prosessi- ja materiaalitekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan aloilla rahallinen korvaus maksettiin hieman useammin kuin muilla aloilla.

Insinöörityöstä saatu korvaus ei rahallista korvausta

44

työsuhde, kuukausi- tai tuntipalkka

28

stipendi

10

työsuhde, erillinen palkkio

8

erillinen toimeksianto, erillinen korvaus

7

muu korvaus

2 0

5

10

15

22

20

25 %

30

35

40

45

50


Insinöörityön korvaus työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkkana oli keskimäärin 2080 euroa (mediaani). Korvaus kasvoi 80 eurolla verrattuna viime vuosien tasoon. Sen sijaan työsuhteessa saadun erillisen palkkion ja stipendin suuruus olivat samat kuin viime vuonna. Erillisenä toimeksiantona erillisellä korvauksella tehdyistä insinööritöistä saatu korvaus oli keskimäärin 1500 euroa, mikä on 200 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tukea insinöörityön teossa valmistuneet kokivat saaneensa enemmän organisaatiolta, jolle työ tehtiin kuin sitä ohjanneelta opettajalta tai ammattikorkeakoululta. Joka kolmas oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun tuki oli jäänyt liian vähäiseksi.

Insinöörityöstä saadut korvaukset KORVAUS

KESKIARVO € / kk

MEDIAANI € / kk

Työsuhde, kuukausi- tai tuntipalkka

2121

2080

Työsuhde, erillinen palkkio

1963

2000

Stipendi

1654

1500

Erillinen toimeksianto

1792

1500

Insinöörityön tekemiseen saadun tuen riittävyys

opettajalta/amk

34

organisaatiolta

26

19

43

0

10

20

22

30

1 = täysin riittävästi

40 2

50 % 3

23

4

15

15

60

70

5 = aivan liian vähän

6

13

80

7

90

100


TAUSTATIEDOT Sukupuolijakauma

miehiä 78 % naisia 21 % muu 1%

Tämän vuoden tutkimuksessa miesten ja naisten osuus vastaajissa oli pysynyt samana kuin viime vuonna. Koulutusaloista edelleen kone- ja tuotantotekniikka oli yleisin 21 prosentin osuudella. Sähkötekniikan osuus oli laskenut viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, ja tänä vuonna toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät alat olivat tietotekniikka sekä rakennustekniikka.

Yleisimmät koulutusalat

kone- ja tuotantotekniikka 21 % tietotekniikka 12 % rakennustekniikka 11 % sähkötekniikka 9 % automaatiotekniikka 6 %

Vastaajista 9 prosenttia oli monimuotoopiskelijoita.

Ammattikorkeakoulu Metropolia amk

18

Tampereen amk

10

Turun amk

9

Jyväskylän amk

9

Oulun amk

8

Savonia amk

6

Kaakkois-Suomen amk

6

Hämeen amk

5

Lapin amk

5

Satakunnan amk

5

Lahden amk

5

Seinäjoen amk

4

Saimaan amk

3

Vaasan amk

2

Centria amk

2

Karelia-amk

2

Ruotsinkielinen amk Kajaanin amk

1 1 0

2

4

6

8

10

%

Ikä

29 vuotta (ka) 27 vuotta (md) Nuorin vastaaja 22 vuotta, vanhin 59 vuotta 69 % kuului ikäluokkaan 25-29 -vuotiaat

24

12

14

16

18

20


Pohjakoulutus muu koulutus 3%

sekä ylioppilastutkinto että ammatillisen oppilaitoksen tutkinto 15 %

ylioppilastutkinto 55 % ammatillisen oppilaitoksen tutkinto 27 %

Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu

27

Häme

17

Lounais-Suomi

14

Pohjois-Suomi

10

Itä-Suomi

9

Vaasan alue

7

Keski-Suomi

7

Muu Uusimaa

4

Kaakkois-Suomi

4 0

5

10

25

15 %

20

25

30


Opintojen kesto ja aiempi työkokemus Opintojen kesto oli vuonna 2017 valmistuneilla keskimäärin 4 vuotta ja 3 kuukautta, mikä on saman verran kuin vuonna 2016 valmistuneilla. Myös opintojen mediaanikesto, 3 vuotta ja 9 kuukautta, oli sama kuin edellisenä vuonna. Tavoiteajassa (48 kk) valmistui 58 prosenttia opiskelijoista, kun taas tavoiteaika ylittyi 42 prosentilla. Koulutusaloista prosessi- ja materiaalitekniikan alalla sekä muilla koulutusaloilla valmistuttiin useimmiten tavoiteajassa. Näiden alojen opiskelijoista 65 prosenttia valmistui tavoiteajassa. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla sekä tietotekniikan alalla taas opintojen viivästyminen oli yleisintä; lähes puolella opiskelijoista tavoiteaika ylittyi. Tilanne oli kuitenkin parantunut viime vuodesta, jolloin vain 46 prosenttia tietotekniikan opiskelijoista valmistui tavoiteajassa.

Tavoiteajassa valmistuminen koulutusaloittain Prosessi- ja materiaalitekniikan ala

65

35

Muut koulutusalat

65

35

Sähkö- ja automaatiotekniikan ala

63

37

Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala

62

38

Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala

48

52

Tietotekniikan ala

49

51 0

10

20

30

Valmistui tavoiteajassa (48kk).

40

50 %

60

70

80

90

100

Tavoiteaika ylittyi (49+kk).

Naisten ja miesten opintojen kestossa ei ollut juuri eroa, miehistä vähän vajaa 58 prosenttia ja naisista reilu 58 prosenttia valmistui tavoiteajassa. Ero viime vuoden tuloksiin on huomattava, jolloin naisista 70 prosenttia valmistui tavoiteajassa ja miehistä 52 prosenttia. Jos vastaajan opinnot olivat viivästyneet, useimmiten viivästymisen syyksi ilmoitettiin työskentely lukukauden aikana sekä vaikeudet insinöörityön kanssa. Myös tenttien roikkumaan jääminen ja muut syyt nousivat useimmin mainittujen syiden joukkoon. Avoimissa vastauksissa muita syitä kerrottiin olevan mm. sairastaminen. Vaikeudet insinöörityön kanssa on ollut suurin syy opintojen viivästymiselle jo useana vuonna, mutta tänä vuonna parantunut työtilanne näkyi vastauksissa. Insinöörityön kanssa vaikeuksia oli 16 prosenttia vastaajista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä viime vuotta vähemmän.

26


Opintojen viivästymisen syitä olin töissä kesken lukukauden

17

oli vaikeuksia insinöörityön kanssa

16

osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan

9

opiskelumotivaatio puuttui

7

olin ulkomailla opiskeluvaihdossa/töissä/harjoittelemassa

7

en löytänyt harjoittelupaikkaa

6

olin välillä armeijassa/siviilipalveluksessa

3

vaihdoin koulutusalaa kesken opintojen

2

lykkäsin tietoisesti valmistumistani työpaikan puuttumisen takia

2

pidin vapaavuoden

2

olin välillä perhevapaalla

1

muu syy

9 0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

%

Työkokemus valmistumishetkellä Vastaajilla oli valmistumishetkellä työkokemusta omalta alalta keskimäärin 23 kuukautta (mediaani 11 kk). Yhteensä työkokemusta oli keskimäärin 51 kuukautta (mediaani 30 kk), sisältäen niin oman alan kuin muun työkokemuksen. Ulkomailta työkokemusta oli 9 prosenttia vastaajista, ja oman alan työkokemusta ulkomailta viisi prosenttia vastaajista. Oman alan työkokemuksen pituus ulkomailla oli keskimäärin kolme kuukautta, ja kaiken työkokemuksen ulkomailta keskimäärin 3,5 kuukautta. Miehillä oli hieman pidempi työkokemus omalta alalta ennen valmistumista kuin naisilla, kun taas naisilla työkokemusta yleisesti oli miehiä enemmän.

Työkokemuksen määrä valmistumishetkellä

oman alan työkokemus

34

kaikki työkokemus

6

0

25

10

10

22

28

20 enintään 6 kk

30

19

57

40 7-12 kk

27

50 % 13-24 kk

60 yli 2 v

70

80

90

100


Insinööriliitto Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) www.ilry.fi Tutkimustoiminta www.ilry.fi/tutkittuatietoa © Insinööriliitto IL ry 2018

Vuonna 2017 valmistuneiden sijoittumistutkimus  
Vuonna 2017 valmistuneiden sijoittumistutkimus